Äiti huolissaan

ihmeissäolevaäippä

15 vuotias tyttäreni suutuksissaan (ollaan riidelty rajoista kahtena edeltävänä päivänä) sepitti tarinan ja lähti nuorisokotiin. Oikein kiitti nuorisokodin johtajaa, että kuinka kivaa että on niin hyviä paikkoja, johon lapsi voi tulla pakoon tyrannivanhempia :´(. Tyttärestäni tehtiin kiirrelinen sijoitussopimus ja soiaaliviranomaiset ovat syyttäneet minua ties mistä, psyykkisestä vakivallasta ja fyysisestäkin :(.

Kyseessä siis yhdenksän luokan ysioppilas, joka ei juo ei polta ei ole pahaa vielä tehnyt (luoja tietää mitä se mulle maksoi, harmaita hiuksia ja unettomia öitä), lukioon menossa ja lääkäriksi tahtoo. Tytöllä on runsaasti kavereita, hän on suosittu, reipas ja menevä, harrastus on. Tarna alkoi siitä että olen tiukka äiti, joka vaatii että poikaystävien kanssa tutustutaan. Tuntemattomien kanssa ei saa tavata (netistä tuttujen siis) eikä heille saa antaa tietoja. Nyt tytöllä poikaystävä jota se tapasi netissä. On valehdellut ja käynyt tapaamassa, minulle ei kertonut mitään. Viime viikon torstaina tuli ja sanoi, että nyt on poikaystävä löydetty ja haluaa että tutustumme. Kysyin kuka ja missä tapasitte vastauksena - netistä, ei olla nähty... Tietysti minä sanoin etten tapaa, kun kotona on säännöt. Alkoi riita, hän uhkasi että lähtee nuorisokotiin, johon minä sanoin että sitä varten pitäisi olla ongelmanuori, tai sitten itsetuhoinen ja kamalaa kotona.

Seuraavana päivänä taas riitaa, johon sanoin että jos ei lopeta vien Viroon sukulaisten luo. Sain selville valehtelusta ja vein rangaistukseksi koneen ja puhelimen. Sanoin että tytön huuteminen loukkaa ja satuttaa, koska ajattelen hänen parasta ja olisi helppoa vain antaa periksi, mutten sitä tee. Tytär kaivoi parisuhteeni liittyviä asioita, ollut vaikeuksia, ja sanoin ettei niistä puhuta koska ne eivät kuuluu kenellekään. Kehotin kertomaan omista asioistaan kouluterveydenhoitajalle.

Perjantaina mulle soitettiin ja kerrottiin että tytärtäni kiireesti sijoitetaan nuorisokotiin, koks aolen psyk. ja fyys. väkivaltainen. Päätöksessä luki: Tytär kertoo että koulu on tuntunut viimeaikoina suorittamiselta, unta ei ollut helppoa saada. Tytär joutuu koko ajan miellyttämään äitiä ,mutta tuntuu ettei mikään riitä, Äiti sanoo tyttären loukkaavan ja satuttavan häntä, äiti on uhannut viedä tytärtä viroon, tyttäreltä on viety puhelin ja kone, tytär pelkää äidin reaktiota että meni puhumaan sosiaaliohjaajalle ja toisaalta kertomus on loukkaus äitiä kohtaan, ym vastaavaa :(

Minusta tuntuu että kasvatin tytärtäni ihan turhaan! Jos näillä perusteilla häntä nyt minua kuulematta sijoitetaan ilman mitään todisteita, ainoastaan tyttären kertoman mukaan... Rajojen asettamista katsotaan psyk. väkivallaksi. se että tytär pelkää fyys. väkivallaksi, ilman sen kummempaa ajatelmaa taustoista ym.

Nyt ollaan päästy puhumaan tyttäreni kanssa, kun olen vieraillut hänen luona. Hän katuu kovasti ja ihmettelee, miten sos. viranomaiset eivät ymmärtäneet että 16 vuotiaalla tunteet myllertää ym. Haluaa kotiin, turvaan, perheen luo. Perheessämme on 4 lasta, vanhemmat eivät juo, eivät polta, yrittävät kasvattaa lapsia hyvin. Kumpikin töissä...

Meillä on palaveri keskiviikkona sossun kanssa ja nyt mua pelottaa... saadaanko me meidän tyttöä takaisin? Mitä jos sossut eivät usko hänelle ja luulevat että aivopesin hänet? Voi kamalan kamalaa :(. Tyttö kyllä sanoi, että karkaa ja lähdemme vaikka koko perhe pakoon tarvittaessa, mikäli sossut haluavat viedä lastamme. Teen kaikkeni suojaakseeni perhettäni. En vain tiedä miten tässä edetään? Joudutaanko me tarkkailun kohteeksi? En halua ketään sossutätiä kotiimme, meillä ei ole ongelma, paitsi, että minä ja tytär riitelimme ja ollaan kumpikin hyvin kovapäisiä ja jääräpäisiä. Nyt olemme sopinneet asioista. Fyysistä väkivaltaa ei koskaan ole käytetty, vaan fiksu vihainen tyttäreni halus kostaa...

Onko meillä mahdollisuuksia, että meidät päästetään noin vain asiakkuudesta? Vai mitä meitä odottaa

93

635

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jospa kokeilisit

      Jos oikein karski olisit, ehdottaisit sos.työntekijälle, että se 3 kk sijaishuollossa olisikin syytä kokeilla. Ja syynä tyttären sopeutumattomuus kodin sääntöihin, sillä siitähän on tosiasiassa kysymys. Tietysti et kerro tuota tyttärellesi. Tytär saisi aikaa miettiä, mitä todella tuli tehtyä ja voisi ottaa opiksi ja alkaa rakentaa yhteistyötä kodissakin. Ja kotiin tullaan vasta, kun tehdään sopimus vanhempien kanssa ja noudatetaan sitä myös. Älä pelkää sitä, että sos.työntekijät pitävät kuria tyttärellesi.

      Tuo murrosikä on kyllä vaikea vaihe ja siinä tulee tehtyä monenlaista, mutta monesta töppäilystä pitää oppia ja kantaa vastuunsa.Kokemuksesta tiedän, että ei elämä tähän kaadu ja kunnan sos.menot ovat niin suuret, että eivät he tytärtäsi turhaan huostassa pidä.

      • äitiihmeissään

        Kiitos viestistäsi! Mutta kun minusta tuntuu että sos. viranomaiset ovatkin ikään kuin minua vastaan :(. Tyttärelleni kerrotaan että olen psyykkisesti väkivaltainen, kun uhkasin viedä Viroon katsomaan "oikeeta" elämää, kun rajoitan... Tuntuu kurjalta olla leimattu, koska mie kun luulin, että psyykkisesti alistetut lapset ovat hieman erilaiset, kuin miejän tyttö... Muttei se kuulemma ole näin. Psyk. alistettu ehkä ei oireilee ollenkaan ja kyseessä on suuuuri rikos :(. Käytännössä edes joulupukille soitolla uhkaaminen, ettei laps saa lahjoja, jos on tuhma, on henkistä väkivaltaa kuulemma :(.

        Mua vain niin pelottaa tyttäreni menettäminen. Koska ei se ole ongelmanuori. Tunteiden mylleryksessä vain ja nyt rauhoittunut, jo viikon sijoituksessa ollut ja katuu tapahtunutta.

        Luin vain, että kunta saa lastensuojeluun rahaa valtiolta juuri sen verran, kuinka paljon sijoitettuja lapsia kunnassa on. Tästä seurauksena lastensuojelubisnes ja sijoitukset hääppöisin perustein :(.


      • jospa kokeilisit
        äitiihmeissään kirjoitti:

        Kiitos viestistäsi! Mutta kun minusta tuntuu että sos. viranomaiset ovatkin ikään kuin minua vastaan :(. Tyttärelleni kerrotaan että olen psyykkisesti väkivaltainen, kun uhkasin viedä Viroon katsomaan "oikeeta" elämää, kun rajoitan... Tuntuu kurjalta olla leimattu, koska mie kun luulin, että psyykkisesti alistetut lapset ovat hieman erilaiset, kuin miejän tyttö... Muttei se kuulemma ole näin. Psyk. alistettu ehkä ei oireilee ollenkaan ja kyseessä on suuuuri rikos :(. Käytännössä edes joulupukille soitolla uhkaaminen, ettei laps saa lahjoja, jos on tuhma, on henkistä väkivaltaa kuulemma :(.

        Mua vain niin pelottaa tyttäreni menettäminen. Koska ei se ole ongelmanuori. Tunteiden mylleryksessä vain ja nyt rauhoittunut, jo viikon sijoituksessa ollut ja katuu tapahtunutta.

        Luin vain, että kunta saa lastensuojeluun rahaa valtiolta juuri sen verran, kuinka paljon sijoitettuja lapsia kunnassa on. Tästä seurauksena lastensuojelubisnes ja sijoitukset hääppöisin perustein :(.

        "Luin vain, että kunta saa lastensuojeluun rahaa valtiolta juuri sen verran, kuinka paljon sijoitettuja lapsia kunnassa on. Tästä seurauksena lastensuojelubisnes ja sijoitukset hääppöisin perustein. " - Tämä Suomi24-palsta on yksi esimerkki siitä, miten muutamat ihmiset suoltavat tekstiä ja tulkitsevat elämäänsä kovin sairaalla tavalla. Lastensuojelun demonisointi on heidän jokapäiväistä työtään, koska haluavat ulkoistaa oman syyllisyytensä huostaanotoissa. Toki tietenkin joskus tulee virheitä, tekevälle nimenomaan niitä tulee!

        Tarkoitin juuri sinun kohdallasi tuota samaa menettelytapaa jota tyttäresikin on käyttänyt. Vastuunsa tytönkin pitää osata kantaa ja pian onkin aika, jolloin hän itse peruu puheensa ja valheensa. Tiedän itsekin yhden tapauksen jossa teini suuttui vanhempiensa rajoittamistoimiin ja teki ilmoituksen heistä ja joutui tietysti lastenkotiin. Mutta ei siinä mennyt kuin muutama viikko ja alkoi perua puheitaan ja katui syvästi. Kiltisti meni kotiin takaisin ja sopi vanhempiensa kanssa uudet kotisäännöt. Joutui siis vastaamaan omista sanoistaan ja tekemisistään.

        Murrosikä on vaikea aika ihmisen elämässä. Nuori haluaa olla aikuisempi osaamatta olla aikuinen, koska hänellä on usein vääristynyt kuva aikuisuudesta. Tämä nuoren sisäinen sekasorto aiheuttaa usein konfliktin perheessä. Silloin aikuisen pitää ottaa ohjat käsiinsä ja ohjata keskusteluin ja rajoituksin väärään suuntaan kulkevaa nuorta. Tuollaiset netti-ihastukset ovat tyypillisiä kehittymättömän nuoren merkkejä. Ihastutaan siihen mielikuvaan, joka toisesta luodaan ja sitten "ollaan niin `lovea` että..." Ihmissuhde on kuitenkin ihan muuta kuin nettikirjoittelu.

        Vanhempien tehtävänä on asettaa rajoja ja ohjata lapsen elämää hyville raiteille, jota sinäkin olet tehnyt. Joskus lapsi vaan on niin altis ulkopuolisille vaikutteille ja nykyajan hengelle, että kontrollointi on vaikeaa ja mahdotontakin. Silloin pitää osata myöntää rajansa ja hakea apua viranomaisilta. Heillä on sitten omat konstinsa ja menetelmänsä. Lasta ei saa jättää ilman rajoja ja rakkautta. Lapsi vain on yrittänyt säätää omia sääntöjään ja siten alistaa vanhempiaan, mutta eihän homma niin toimi, kuten olet huomannut. Joskus kivulias prosessikin on parempi tie hyvään yhteistyöhön perheessä kuin vapaa pudotus. Muista myös, että nuori ei osaa ajatella tulevaisuutta, vaan elää tässä ja nyt-elämää, vailla niitä aikuisuuden kokemuksia ja pettymyksiä ja opetuksia, joita sinulla on. Hän ei osaa olla aikuinen, koska hänellä ei ole aikuisuuden kokemuksia, vain kuviteltuja mielikuvia aikuisuudesta.

        Sinulla on käytettävissäsi monet avohuollon tukitoimet ja arvioinnit, joita tällaisissa tilanteissa on sos.toimella tarjolla, jo lainkin mukaan. Perhetyö, lapsen psykologiset arvioinnit ja vertaistoiminta ovat pari esimerkkiä. Hae itsekin tukea itsellesi, koska sinäkin tarvitset voimia kulkea prosessisi läpi. Protesteillaan nuori kokeilee vanhempiaan, yrittää hallita ja painostaa heitä, mutta osaa olla onnellinen siitä että häntä on ohjattu ja rajoitettu, ainakin muutaman vuoden kuluttua.

        Laatikaa yhdessä ihan kirjalliset säännöt toimillenne, keskustelkaa ihan oikeasta elämästä ja murheistanne ja peloistanne. ottakaa asiantuntija mukaan keskusteluihin, se kolmas osapuoli, joka voi rakentaa aidon sillan perheen sisälle.

        Elämään kuuluu myös kipeät asiat. Sinä kohtaat nyt yhden sellaisen ja sen voittaminen vahvistaa sinuakin. Taistele taidollisesti menettämättä toivoa ja malttia. Läpipäästyäsi olet yhtä kokemusta rikkaampi ja vahvempi.


      • äitiihmeissään
        jospa kokeilisit kirjoitti:

        "Luin vain, että kunta saa lastensuojeluun rahaa valtiolta juuri sen verran, kuinka paljon sijoitettuja lapsia kunnassa on. Tästä seurauksena lastensuojelubisnes ja sijoitukset hääppöisin perustein. " - Tämä Suomi24-palsta on yksi esimerkki siitä, miten muutamat ihmiset suoltavat tekstiä ja tulkitsevat elämäänsä kovin sairaalla tavalla. Lastensuojelun demonisointi on heidän jokapäiväistä työtään, koska haluavat ulkoistaa oman syyllisyytensä huostaanotoissa. Toki tietenkin joskus tulee virheitä, tekevälle nimenomaan niitä tulee!

        Tarkoitin juuri sinun kohdallasi tuota samaa menettelytapaa jota tyttäresikin on käyttänyt. Vastuunsa tytönkin pitää osata kantaa ja pian onkin aika, jolloin hän itse peruu puheensa ja valheensa. Tiedän itsekin yhden tapauksen jossa teini suuttui vanhempiensa rajoittamistoimiin ja teki ilmoituksen heistä ja joutui tietysti lastenkotiin. Mutta ei siinä mennyt kuin muutama viikko ja alkoi perua puheitaan ja katui syvästi. Kiltisti meni kotiin takaisin ja sopi vanhempiensa kanssa uudet kotisäännöt. Joutui siis vastaamaan omista sanoistaan ja tekemisistään.

        Murrosikä on vaikea aika ihmisen elämässä. Nuori haluaa olla aikuisempi osaamatta olla aikuinen, koska hänellä on usein vääristynyt kuva aikuisuudesta. Tämä nuoren sisäinen sekasorto aiheuttaa usein konfliktin perheessä. Silloin aikuisen pitää ottaa ohjat käsiinsä ja ohjata keskusteluin ja rajoituksin väärään suuntaan kulkevaa nuorta. Tuollaiset netti-ihastukset ovat tyypillisiä kehittymättömän nuoren merkkejä. Ihastutaan siihen mielikuvaan, joka toisesta luodaan ja sitten "ollaan niin `lovea` että..." Ihmissuhde on kuitenkin ihan muuta kuin nettikirjoittelu.

        Vanhempien tehtävänä on asettaa rajoja ja ohjata lapsen elämää hyville raiteille, jota sinäkin olet tehnyt. Joskus lapsi vaan on niin altis ulkopuolisille vaikutteille ja nykyajan hengelle, että kontrollointi on vaikeaa ja mahdotontakin. Silloin pitää osata myöntää rajansa ja hakea apua viranomaisilta. Heillä on sitten omat konstinsa ja menetelmänsä. Lasta ei saa jättää ilman rajoja ja rakkautta. Lapsi vain on yrittänyt säätää omia sääntöjään ja siten alistaa vanhempiaan, mutta eihän homma niin toimi, kuten olet huomannut. Joskus kivulias prosessikin on parempi tie hyvään yhteistyöhön perheessä kuin vapaa pudotus. Muista myös, että nuori ei osaa ajatella tulevaisuutta, vaan elää tässä ja nyt-elämää, vailla niitä aikuisuuden kokemuksia ja pettymyksiä ja opetuksia, joita sinulla on. Hän ei osaa olla aikuinen, koska hänellä ei ole aikuisuuden kokemuksia, vain kuviteltuja mielikuvia aikuisuudesta.

        Sinulla on käytettävissäsi monet avohuollon tukitoimet ja arvioinnit, joita tällaisissa tilanteissa on sos.toimella tarjolla, jo lainkin mukaan. Perhetyö, lapsen psykologiset arvioinnit ja vertaistoiminta ovat pari esimerkkiä. Hae itsekin tukea itsellesi, koska sinäkin tarvitset voimia kulkea prosessisi läpi. Protesteillaan nuori kokeilee vanhempiaan, yrittää hallita ja painostaa heitä, mutta osaa olla onnellinen siitä että häntä on ohjattu ja rajoitettu, ainakin muutaman vuoden kuluttua.

        Laatikaa yhdessä ihan kirjalliset säännöt toimillenne, keskustelkaa ihan oikeasta elämästä ja murheistanne ja peloistanne. ottakaa asiantuntija mukaan keskusteluihin, se kolmas osapuoli, joka voi rakentaa aidon sillan perheen sisälle.

        Elämään kuuluu myös kipeät asiat. Sinä kohtaat nyt yhden sellaisen ja sen voittaminen vahvistaa sinuakin. Taistele taidollisesti menettämättä toivoa ja malttia. Läpipäästyäsi olet yhtä kokemusta rikkaampi ja vahvempi.

        Voi kiitos Sinulle perusteellisesta ja asiallisesta viestistä, kaikille muillekin paljon kiitoksia, kun jaksoitte nähdä vaivaa ja kirjoitella!

        Tarkoittako se kolmannen osapuolen mukaan ottaminen ns. kotikyttäämistä? Mie en vain haluaa ketään meidän kotiin tarkkailemaan :(. Meillä ei ole salattavaa, mutten myöskään sellaisesta tykkää, että joku istuu ja tarkkailee (olen kuullut että noin käy :( ). Meidän kotona on kaikki hyvin, tytärtäni kyllä voisin ohjata psyterapieutille puhumaan ja purkautumaan, mut kotiin en ketään haluaa. Onko mulla oikeus kieltäytyä siitä, että joku tulee meidän kotiin tarkkailemaan? Muut tukitoimet ovat ok, kunhan eivät sitoa perhettä eikä riko sitä.


      • jospa kokeilisit
        äitiihmeissään kirjoitti:

        Voi kiitos Sinulle perusteellisesta ja asiallisesta viestistä, kaikille muillekin paljon kiitoksia, kun jaksoitte nähdä vaivaa ja kirjoitella!

        Tarkoittako se kolmannen osapuolen mukaan ottaminen ns. kotikyttäämistä? Mie en vain haluaa ketään meidän kotiin tarkkailemaan :(. Meillä ei ole salattavaa, mutten myöskään sellaisesta tykkää, että joku istuu ja tarkkailee (olen kuullut että noin käy :( ). Meidän kotona on kaikki hyvin, tytärtäni kyllä voisin ohjata psyterapieutille puhumaan ja purkautumaan, mut kotiin en ketään haluaa. Onko mulla oikeus kieltäytyä siitä, että joku tulee meidän kotiin tarkkailemaan? Muut tukitoimet ovat ok, kunhan eivät sitoa perhettä eikä riko sitä.

        "Kotikäynnit" eivät ole kodin kyttäämistä, arvostelua tms, vaan keskustelua yhdessä omalla maaperällä. Tietysti samat keskustelut voi käydä myös sos.työntekijän toimistossa, mutta ovat kyllä kovin kehnot ja epäviihtyisät tilat kokemuksen mukaan. Ja ei se ole mitään asunnon tarkkailua vaan perheen sisäisen dynamiikan tarkkailua ja ratkaisun löytämistä sillä tasolla. Huomaan, että olet todella lukenut palstan kirjoituksia ja kauhukuvitelmia. Olenkin joskus huomauttanut näitä kirjoittajia siitä, että tekevät karhunpalveluksen juuri sinun kaltaisessa tilanteessa olevalle, jolle tilanne tuli kuin puun takaa ja nyt sitten pitäisi osata etsiä kaikki mahdollinen tuki, mutta kirjoittajat pelästyttävät sinut jo valmiiksi kieltäytymään kaikesta mahdollisesta tuesta, mitä sinullekin on tarjolla.

        Voisitko mennä yhdessä tyttäresi kanssa ensi alkuun terapeutille tarkastelemaan koko perhetilannetta ja perheen sisäisiä sääntöjä tarkistelemaan!? Muista, että tilanteessa ovat kaikki osapuolet "haavoittuneet" ja siksi tulisi kaikkia osapuolia hoitaa tasavertaisesti, muuten tilanne menee siihen, että se yksi hoidettava osapuoli kokee hoidon "vainoamiseksi tai ainakin painostamiseksi". Kukaanhan ei halua olla ladatun aseen piipun edessä! Traumat ovat yhteisiä vaikkakin ne ovat erilaisia.


      • äitiihmeissään
        jospa kokeilisit kirjoitti:

        "Kotikäynnit" eivät ole kodin kyttäämistä, arvostelua tms, vaan keskustelua yhdessä omalla maaperällä. Tietysti samat keskustelut voi käydä myös sos.työntekijän toimistossa, mutta ovat kyllä kovin kehnot ja epäviihtyisät tilat kokemuksen mukaan. Ja ei se ole mitään asunnon tarkkailua vaan perheen sisäisen dynamiikan tarkkailua ja ratkaisun löytämistä sillä tasolla. Huomaan, että olet todella lukenut palstan kirjoituksia ja kauhukuvitelmia. Olenkin joskus huomauttanut näitä kirjoittajia siitä, että tekevät karhunpalveluksen juuri sinun kaltaisessa tilanteessa olevalle, jolle tilanne tuli kuin puun takaa ja nyt sitten pitäisi osata etsiä kaikki mahdollinen tuki, mutta kirjoittajat pelästyttävät sinut jo valmiiksi kieltäytymään kaikesta mahdollisesta tuesta, mitä sinullekin on tarjolla.

        Voisitko mennä yhdessä tyttäresi kanssa ensi alkuun terapeutille tarkastelemaan koko perhetilannetta ja perheen sisäisiä sääntöjä tarkistelemaan!? Muista, että tilanteessa ovat kaikki osapuolet "haavoittuneet" ja siksi tulisi kaikkia osapuolia hoitaa tasavertaisesti, muuten tilanne menee siihen, että se yksi hoidettava osapuoli kokee hoidon "vainoamiseksi tai ainakin painostamiseksi". Kukaanhan ei halua olla ladatun aseen piipun edessä! Traumat ovat yhteisiä vaikkakin ne ovat erilaisia.

        Mut kun meillä on kaikki hyvin! En haluaa että meitä tarkkaillaan! Kotini on linnani ja pyhä paikka. Tytär itkee vieressään että teki väärin kun meni kertomaan tunteistaan, koska hän halusi vain helpotusta sen hetkisee olotilaa . ...Nyt se on ohi,tyttö ajattelee että on vähän kärjistänyt asioita... Ei yhdeksän luokan ysikeskiarvoa omaava menevä ja reipas sekä harrastava lapsi voi tulla rikkinäisestä perheestä!Nyt häntä ei päästetään nuorisokodista ja sanotaan että ei näin nopeasti voi sieltä lähteä (2 viikkoa) Me emme tarvitse terapeutteja, olen sairaanhoitaja ja tietäisin jos tarvitsisimme!

        Voinko mie kieltäytyä kodinkäynneistä? Mitä siitä seuraa? Voimme tietty tarkastella kodin sääntöjä ja opetella riidellä rakentavammin sos.toimiston tiloissa.

        Eli kyselen siksi että tiedän, kannattaako valmistautua pakenemiseen maasta lapseni suojaamiseksi. Tyttäreni haluaa kotiin ja hän kyllä pääseehinnalla millä hyvänsä...


      • jospa kokeilisit
        äitiihmeissään kirjoitti:

        Mut kun meillä on kaikki hyvin! En haluaa että meitä tarkkaillaan! Kotini on linnani ja pyhä paikka. Tytär itkee vieressään että teki väärin kun meni kertomaan tunteistaan, koska hän halusi vain helpotusta sen hetkisee olotilaa . ...Nyt se on ohi,tyttö ajattelee että on vähän kärjistänyt asioita... Ei yhdeksän luokan ysikeskiarvoa omaava menevä ja reipas sekä harrastava lapsi voi tulla rikkinäisestä perheestä!Nyt häntä ei päästetään nuorisokodista ja sanotaan että ei näin nopeasti voi sieltä lähteä (2 viikkoa) Me emme tarvitse terapeutteja, olen sairaanhoitaja ja tietäisin jos tarvitsisimme!

        Voinko mie kieltäytyä kodinkäynneistä? Mitä siitä seuraa? Voimme tietty tarkastella kodin sääntöjä ja opetella riidellä rakentavammin sos.toimiston tiloissa.

        Eli kyselen siksi että tiedän, kannattaako valmistautua pakenemiseen maasta lapseni suojaamiseksi. Tyttäreni haluaa kotiin ja hän kyllä pääseehinnalla millä hyvänsä...

        Jatkan vielä, koska tunnut olevan ahdistunut tilanteestanne. Jos lapsi, vaikka kiukuissaankin on hakeutunut nuorisokotiin, on se jo viesti sos.toimelle siitä, että kaikki ei ole hyvin. Siis viesti, ei olemassaoleva totuus, jota sos.toimi ei voi tietää!

        Jos lapsesi katuu, on se jo hyvä piirre nuoressa, se on uuden kasvun alku.

        "Ei yhdeksän luokan ysikeskiarvoa omaava menevä ja reipas sekä harrastava lapsi voi tulla rikkinäisestä perheestä!" ei ole tosiväite! On nähty, että hyvä oppilaskin voi olla ristiriitahaluinen juuri kotona, hyvässäkin perheessä! Mikään oppiarvo tai sen puute ei ole tae vanhemmuudesta, ei sen hyvyydestä tai huonoudesta. Sos.toimi on näitä nähnyt. En siis väitä, että kohdallasi olisi asiat huonosti, mutta puhunkin siitä viestistä, mikä sos.toimelle on tullut tilanteesta.

        Nuorisokoti ei voi päästää tytärtäsi kotiin, koska on velvollinen toteuttamaan sos.toimen määräyksiä. Vain sos.toimi voi vapauttaa tytön kuultuaan nuorisokodin henkilökuntaa. Sitä ennen tehdään vanhemmuuden arviointi, tyttäresi arviointi ja muutamia kartoituksia, jolloin voidaan myös samantien todeta, että huostaanotolle ei ole mitään syytä ja näin lapsi palaa kotiin. Riippuu paljon jokaisen asianomaisen yhteistyökyvystä ja halusta. Huomaan kyllä, että tilanne kärjistyy mielessäsi, mutta teepä niin, että rauhoitut, mietit asian positiiviset puolet ja päätät toimia positiivisesti, kun sos.toimi sinua lähestyy. Ja tietenkin käyt vierailemassa tyttäresi luonaniin usein kuin se on mahdollista. Hän tarvitsee sinua ehkä enemmän kuin koskaan ennnen. Sekin on viesti halusta hyvään lopputulokseen.

        Jokainen trauma olisi syytä käydä läpi asiantuntijoiden kanssa, jolloin piilossakin olevia asioita voidaan käydä läpi. Se ei suinkaan tarkoita, että perhe olisi huono tai ei osaisi keskustella. Trauma tuo lisää lastia perhedynamiikkaan ja sen purkaminen taas parantaa ilmapiiriä.

        Voinet kieltäytyä kotikäynneistä, mutta neuvoni on, että et kieltäydy yhteistyöstä. Se olisi taas VIESTI yhteistyökyvyttömyydesta ja ehkä piilevistä ongelmista. Avoin asioiden tarkastelu on paras viesti siitä, että haluat asioiden käsittelyn parantavan ilmapiiriä kotona ja sos.toimen suuntaan.

        Ei kannata paeta maasta. Odota tytärtäsi kotiin, ei hinnalla millä hyvänsä vaan hyvällä yhteistyöllä. Se on paras tae hyvään lopputulokseen ja tyttäresi saa jatkaa koulunkäyntiään yksi episodi rikkaampana ja ehkä oppii myös elämän pelisääntöjä ja aikuisen maailmaa.

        Tiivistettynä: Mieti minkä viestin annat sos.toimelle, kun seuraava yhteydenotto tulee. Se voi olla ratkaiseva heti alkuvaiheessa. Ole avoin, rehellinen, suora äläkä peittele omaa osuuttasi ja painota omaa kasvatuslinjaasi, mikä on mielestäni aivan oikea, välittämistä, rajoja ja rakkautta. Monelta nuorisokotilaiselta ovat ne puuttuneet.


    • pikku naisia

      Enpä usko että on mitään pelkoa siitä että tyttö ei pääsisi kotiin takaisin, kunhan vain keskustelette asiat sossun luona niin kuin ne ovat. Myönnät omat virheesi, eli sen että uhkasit lähettää Viroon... Vaikka et siinä tosissasi olisi ollutkaan niin teini iän myllerryksessä sen voi kokea tosi raskaasti, ja silloin varmaan on ilmaistu myös sijoituspaikassa ja sossuille kuinka kamala äiti on..:)

      Tytär voisi myös aivan rauhallisesti selittää, kuinka hän ylireagoi.
      Muistat vaan olla menettämättä malttiasi tapaamisessa, ja myös voit ilmaista sen että jos tytär kokee koulun suorittamisena, olette valmiit ottamaan yhteyttä esim. nuorisopsykologiin.
      Tsemppiä teille:)

      • Seksuaalinen kasvu.

        Seksuaalisuus, nuorten kasvu ja kehitys, saattaa olla lastensuojelijoille vieraita asioita.

        Väestöliitto seksuaalikasvattaja Raisa Cacciatore on ollut itse aikoinaan pallo hukassa, kun hänen tyttärensä oli murrosiässä.

        Cacciatoren sivustolla aiheina mm.

        Etusivu. Luennot. Vauvoislle. Lapsille. Nuorille.

        Tässä aiheena Aggressiokasvatusmalli.

        http://www.raisacacciatore.fi/kirjasto/67
        --------


      • Seksuaalinen kasvu.
        Seksuaalinen kasvu. kirjoitti:

        Seksuaalisuus, nuorten kasvu ja kehitys, saattaa olla lastensuojelijoille vieraita asioita.

        Väestöliitto seksuaalikasvattaja Raisa Cacciatore on ollut itse aikoinaan pallo hukassa, kun hänen tyttärensä oli murrosiässä.

        Cacciatoren sivustolla aiheina mm.

        Etusivu. Luennot. Vauvoislle. Lapsille. Nuorille.

        Tässä aiheena Aggressiokasvatusmalli.

        http://www.raisacacciatore.fi/kirjasto/67
        --------

        Seksuaalisenn kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät.
        On myös muistettava, että tämän sukupolven monet äidit ovat käyttäneet hormonaalista ehkäisyä, joilla on vaikutuksia.

        Tässä lisätietoa tyttöjen ja poikien seksuaalisesta kasvusta.

        http://www.nettineuvo.fi/index.asp
        ----------


      • Aggression portaaat.
        Seksuaalinen kasvu. kirjoitti:

        Seksuaalisenn kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät.
        On myös muistettava, että tämän sukupolven monet äidit ovat käyttäneet hormonaalista ehkäisyä, joilla on vaikutuksia.

        Tässä lisätietoa tyttöjen ja poikien seksuaalisesta kasvusta.

        http://www.nettineuvo.fi/index.asp
        ----------

        Väestöliitto. Aggression portaat kuvaavat ihmisen kehitystä.
        Jokainen meistä kehittyy kohti aikuissuutta aggressioportaiden kautta.

        Aiheina mm.

        Kaverit.
        Ehkäisy.
        Seksi.

        Lue lisää.

        http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/aggressio/aggression_portaat/
        ---------


      • äitiihmeissä
        Aggression portaaat. kirjoitti:

        Väestöliitto. Aggression portaat kuvaavat ihmisen kehitystä.
        Jokainen meistä kehittyy kohti aikuissuutta aggressioportaiden kautta.

        Aiheina mm.

        Kaverit.
        Ehkäisy.
        Seksi.

        Lue lisää.

        http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/aggressio/aggression_portaat/
        ---------

        Kiitos linkeistä! Sain kirjavinkkejä ja nyt on tilattukin ainakin kiukkukirja, kapinakirja ja agressiokasvatukirja! Mielenkiintoisia aiheita ja toivottavasti saa vinkkejä murkun tunteiden kohtaamiseen.


      • Terkkuja murkulle.
        äitiihmeissä kirjoitti:

        Kiitos linkeistä! Sain kirjavinkkejä ja nyt on tilattukin ainakin kiukkukirja, kapinakirja ja agressiokasvatukirja! Mielenkiintoisia aiheita ja toivottavasti saa vinkkejä murkun tunteiden kohtaamiseen.

        YLE OLOTILA.
        LASTENPSYKIATRI JAANA RANTALA..

        Tässä linkissä keskusteluita eri aiheista, joihinka lastenspsykiatri on vastannut ja vastaa ilmeisesti, jos haluat kysyä jotakin.

        http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/pitaisiko-huolestua-kun-lapsi-leikkii-jatkuvasti-vihais?ref=leiki-ot
        -----------


    • odottelua

      Aivan varmasti lapsi tulee kotiin. Tuo taistelu kuuluu arkeen murkkujen kanssa. Mistä ihmeestä hän nuorisokodin sai päähänsä ylipäätään ?

      Ei tyttö sinne kuulu ja tulee kotiin.

      Olet äitinä toiminut ihan oikein, pitänyt rajoja ja huolehtinut. Ei lapsia voi kaikelta suojata, mutta on ainakin saanut tiedon vaaroista.

      Voisihan joku tulla tueksesi palaveriin, joka kirjaa asioita ylös. Tyttä on kertonut vihaisena asioita ja saanut ne kuulostaman aivan muulta kuin mitä teidän arki on.

      Kokemus on pelottava, mutta hyvin teidän käy.

    • ............

      Kuten aiemmat kirjoittajat samaa mieltä siitä että kannattaa mennä nyt sossun ehdoilla ainakin tyttäresi sijoitusasiassa.
      Eli sitä saa mitä tilaa ja viitä vaille aikuinen ihminen
      jos tekee typeryyksiä niin niistä joutuu siis ainakin melkein aikuistenkin maailmassa vastuuseen.
      Napanuora kun katkeaa näiden nuorten aikuisten elämässä tulevaisuudessa
      niin siinä vaiheessa viimeistään ovat omillaan ja vastaavat omista tekemisistään tai tekemättömyyksistään
      ja monestihan ne oppirahat ovat kalliitta ja satuttaviakin.

      Eli anna tyttösi olla sijoituksessa ja ole sossulaisten mukana asioissa
      mutta pidä oma pääsi kylmänä ja ymmärrä se tosiasia
      että sossut eivät nykyään ole välttämättä niitä lakien mukaisesti koulutettuja ja viroissaan istuvia ammattilaisia
      vaan siellä virkasossun penkilläkin voi istua
      mieleltään ja ajatusmaailmaltaan samanlainen tytönheitukka kuin tämä teinisikin on.

      Eli pidä kaiken kaikkiaan pääsi kylmänä ja siinä vaiheessa
      kun näyttää ettei kaikki viranomaisten hoitamat asiat mene teinisi kohdalla kuten niiden pitäisi mennä
      (sijoituksessa olohan voi olla mieltä avartava ja teiniä todella kasvattava kokemus, varsinkin kun hän on itse sen sijoitussotkun omaa "tyhmyyttään" aikaan saanut)
      niin sotkeudut asiaan ja yrität saada viranomaiset takaisin raiteilleen.
      Tilannehan, sijoitus, ei kaikkien teinien kohdalla auta
      vaan saattaa suistaa teinin elämän ties minne ........ raiteille
      eli jos siltä alkaa näyttämään
      että mennään ojasta allikkoon ja teinin elämä menossa pöpelikköön
      niin peli poikki.

      Ja mitä vähemmän otatte muita viranomaisia tähän teinin keittämään soppaan mukaanne
      niin sitä vähemmällä virkamyllytyksellä ja -muilutuksellä tulevaisuudessa selviättte.

      Tietenkin jos on selkeästi nähtävissä
      että oikeesti tarvitsette ulkopuolisten viranomaisten apua
      esimerkiksi uupumukseen tms tai teinillä alkaa eväät oikeesti leviämään
      eli tarvitsee esimerkiksi mielenterveyden palveluita tms
      niin yhteyttä sitten terveydenhuoltoon
      ja sielläkin mielellään yksityiseen tahoon (vaikka voi olla kallistakin )
      ja sitä kautta alatte purkaa teinin asioista.

      Mutta mitä enemmän moniammatillisia virkamiehiä istuksimassa ja pohtimassa teinin ja perheenne tilanteita ja asioita
      sitä suurempi soppa tässä "te ootte niin paskoja" vanhempia episodissa.

      Monesti maalaisjärki on paras apu ja tuki, jos vaan itse jaksaa ja perhe kestää!

    • ylilyöntiä

      Lapsi kotiin keskiviikkona. Et ole todellakaan minkäänlaisten lastensuojelun toimien tarpeessa.

      • Vainoa vanhempia.

        Lastensuojelun parissa työskenteleviin on iskostettu kaikenlaisia uhkakuvia, minkälaisisia uhkia heihin voi kohdistua kotona.
        Mies hakkaa vaimoaan ja käyttää lasta seksuaalisesti hyväksi.

        Tästä alkoi perheiden vainoaminen ja epäily.

        Helena Molander Mannerheimin lastensuojeluliiton varatuomari julkaisi vuonna 1996 kirjan. Lapsi aikuisten armoilla - tarkkaile läheisiä, joka oli oppikirja sosiaalityöntekijöille.

        Juha Varto kirja-arvostelija otti kirriitiseti kantaa Molanderin kirjaan.

        Kirja-arvostelu..

        http://www.netn.fi/496/netn_496_kirja6.html
        ------------


    • Sadismia.

      Sossut ja opettajat kiusaajina.

      Opetusalan eettistä neuvottelukuntaa on pyydetty ottamaan esille ongelma, miten toimia, kun opettajan epäillään kiusaavan oppilasta. Tällainen pyyntö on tullut mm. lapsiasiavaltuutetulta sekä muutamilta yksittäisiltä tahoilta. Neuvottelukunta pitää asiaa hyvin vakavana ja on pyrkinyt selvittämään, kuinka yleistä tämänkaltainen ongelma on. Vaikka vain yksittäistapaukset näkyvät virallisissa tilastoissa, ilmiö voi olla yleisempi. Lukumäärällisestä vähäisyydestä huolimatta on tarpeen, että kouluilla on selkeät toimintamallit, joissa oppilaan oikeudet, luokka- ja kouluyhteisön oikeudet, oppilaan ja hänen huoltajiensa tuki sekä opettajan oikeus mahdollisesti tarvitsemaansa apuun tai hoitoon huomioidaan.

      Vaikka kiusaamisen määrittely ei ole yksiselitteistä, sen tunnistaminen myös opettajan kohdalla on tärkeää. Kiusaamista on, kun opettaja tahallisesti, toistuvasti ja vakavalla tavalla kohtelee jotain oppilasta tai oppilasryhmää mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kiusaamiseen liittyy toisen osapuolen alas painamista tai vahingon tuottamista. Se voi olla piikittelyä, naurunalaiseksi saattamista, painostusta ja pahimmillaan kiristystä ja uhkailua. Kiusaaminen voi olla tietoista, mutta sitä saattaa tapahtua ilman että opettaja itse ymmärtää kiusaavansa. Kiusaaminen voi olla myös piilevää, ja se voidaan verhota auktoriteettiasemaan tai kasvattajan rooliin. Aivan samoin kuin oppilaiden keskinäisessä kiusaamisessa, eri oppilaat kokevat tilanteet eri tavalla, ja joillekin oppilaille syntyy kokemus kiusaamisesta herkemmin kuin toisilla. Vaikean oppilaankin kohdalla opettajalta edellytetään asian tarkastelua kasvatukselliselta kannalta, kiusaaminen ei ole koskaan kasvatusta. Opettajan työ edellyttää aina kasvatuksellista otetta.

      Kiusaamista sen sijaan ei ole kun opettaja kasvatus- ja opetustehtävänsä perustella antaa määräyksiä tai ohjeita, hoitaa koulunpidollisia tehtäviä kuten valvontaa ja järjestyksen ylläpitoa ja hoitaa oppilaan rankaisemiseen liittyviä velvollisuuksia. Opettajan työssä on paljon julkisen vallan käyttöä, mm. oppimissuoritusten arvostelu, lausuntojen antaminen ja erilaiset arvioinnit. Ne perustuvat opetussuunnitelmaan, säädöksiin ja opettajan ammatillis-eettiseen tilannearviointiin. Niiden hoitamisessa oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo.

      Kiusaamisen käsittelyssä on tärkeää, että koulun rehtori tai johtaja saa mahdollisimman pian kuvan ongelmasta ja hän puuttuu asiaan. Mikäli kyseessä on rikokseen viittaava asia, se kuuluu tuomioistuimen alueelle. Useimmiten kuitenkin on kyseessä kouluyhteisön sisäisestä epäeettisestä toimintatavasta. Sen ratkaisuun tarvitaan asiantuntija-apua, joka auttaa näkemään tukitoimien tarvetta ja hoitoon ohjausta. Eri osapuolia tulee kuulla ja luoda sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, että kiusattu oppilas tai hänen huoltajansa eivät koe uhkaa tilanteen selvittämisen yhteydessä.

      Koulujen tulisi kuvata omissa toimintakäsikirjoissaan tai vastaavissa toimintaa esittelevissä dokumentissa, miten koulu ennalta ehkäisee opettajien taholta tulevaa kiusaamista ja antaa selkeät toimintaohjeet, miten tulee menetellä jos tämän kaltainen ongelma esiintyy kouluyhteisössä.

      Opetusalan eettinen neuvottelukunta on aikaisemmin antanut kannanoton, jossa puututaan oppilaiden väliseen kiusaamiseen. Kannanotto välittää selvän viestin, että kiusaaminen ei ole sallittua missään muodossa koulussa. Koulun ja opettajien tehtävä on luoda edellytykset luottamuksen ja hyvän työ- ja opiskeluilmapiirin rakentumiselle.
      ----------

      • Silloin kun lainlaatija vapautti lapset vanhempien vallasta työllistääkseen sosiaalisektoria ja lastensuojelua, vaikeutui myös opettajien työ.
        Koko sonta on virhearviointiin perustuvan lain aikaansaannosta. Toisinsanoen yritetään selvittää itseauheutettuja ongelmia.
        Suomi ei lähtenyt kyllä ensimmäisenä vapauttamaan lapsia vanhempien vallasta, vaan käsittääkseni Britannia oli ensimmäinen. Britannia oli myös ensimmäinen, joka palautti lapset vanhempien vallan piiriin. Tarvitsi vaan olla tarpeeksi vaikutusvaltainen ja viisas ihminen todetakseen ettei systeemi toimi, niinkuin oli ajateltu. Rikollisuus ja psyykeongelmat, turvattomuus ym vaan lisääntyivät sen myötä ettei vanhemmilla ollut enää valtaa eikä vastuuta ja siksi Britanniassa palautettiin vanhemmille valta ja vastuu jälkikasvusta. Tony Blair sanoi julkisesti, että lainsäädäntö joka kieltää itseppäisille lapsille rajojen laittamisen tekee vanhemmista rikollisia ja hänkin on sen mukaan rikollinen.
        Jokainen useampilapsisen perheen pää tietää, että koko systeemi on ihan puutaheinää ja että kuinka monen lapsen tulevaisuus onkaan tuhottu väärällä ajatusmallilla.
        Opettajat eivät jaksa tehdä työtä, koska pelkästään yhdellä oppilaalla on valta ja mahdollisuus pilata kaikkien toisten koulunkäynti ja opettajat ovat voimattomia. Opettajillakaan ei ole enää valtaa oppilaisiin, vaikka niin kuvitellaan. Jälki-istuntoon tuleminen on oppilaalle vapaaehtoista. Ei kukaan voi pakoyttaa oppilasta jälki-istuntoon. Jos oppilas erotetaan koulusta, niin hän voi silti tulla häiriköimään, eikä oppilasta saa poistettua.
        Koko systeem,i on suoraan peräaukosta ja ihan vaan sosiaalitoimen työllistämiseksi.


    • Määm

      Kerrothan, kuinka kävi. Mainitsemasi asiat eivät todellakaan ole mitenkään epänormaaleja vaan tavallista perhe-elämää. Koeta päästä niistä sossuista eroon. Muista, että kontakti heihin leimaa myös tytärtäsi, vaikka niin ei saisi olla.

      Perhetyöntekijän ottaminen kotiin on riski. Jos haluat puhua jonkun kanssa tyttäresi kasvatuksesta, mene yksityiselle hyvin koulutetulle psykologille tms. hänen kanssaan tai yksin.

      Lasten"suojelun" huoli ja epäilys ei helposti poistu, ja sitä, että on ollut joskus sen "asiakkaana", voidaan käyttää myöhemmin "asiakasta" vastaan.

      Sadistejahan ne ovat, nauttivat "puuttumisesta". Kuitenkin heillä on monesti omat rajat pahasti hukassa.

      Tuo, mitä teillä on tapahtunut, on normaali riita. Ainoa, mikä on epänormaalia, on se, että tyttäresi on röyhkeästi mennyt nuorisokotiin mitättömästä asiasta. Nuorisokoti / sosiaaliviranomaiset tässä tekevät pahaa tytön kasvatukselle, kun tukevat sitä, ettei äidin asettamia sääntöjä tarvitse kunnioittaa.

      Onko sekin henkistä väkivaltaa, jos sanoo lapselle, että maailmassa on sellaisiakin lapsia, jotka näkevät nälkää (= syö ruokasi loppuun, vaikka olisikin pahoja vihanneksia, porkkanaa ja punajuurta).

      Hulluutta!

      Mutta muista, että tytön pitäisi voida tutustua poikiin jossain. Se, että hän on tavannut nettituttavuuden jossain tietämättäsi, on tietysti väärin. Mutta netti on tätä päivää. Ettekö voisi sopia, että okei, jonkun pojan voi tavata jossain julkisella paikalla, jos sinäkin ensin saat vähän nähdä esim. pojan FB-profiilia tms.? Mutta että täysin tuntemattomia nettipoikia tai -miehiä ei saa sinun selkäsi takana tavata. (Ymmärrän hyvin, että se huolestuttaa äitiä.)

      Valitettavasti Suomessa ollaan ihan hulluja tuon lastensuojelun kanssa. Joku valtion viranomainen voi tuosta vain milloin tahansa tulla hakemaan lapsesi epämääräiseksi ajaksi. Milloin herätään siihen, että tällaisia traumoja joudutaan myöhemmin käsittelemään paljon - ehkä myös ihan kansallisesti siis.

      • Oikeusturva?

        Lasten ja perheiden oikeusturva.

        Sosiaali- ja terveysministeriö tiedote 132/2007.

        Tiedote 132/2007 12.04.2007 00:00 suomeksi
        Uusi lastensuojelulaki parantaa perheiden oikeusturvaa
        Sisältöteksti

        Uuden lastensuojelulain tavoitteena on turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Lapsen ja vanhempien oikeusturvaa parannetaan erityisesti uudistamalla lastensuojeluasioiden päätöksentekoa. Hallitus esitti lastensuojelulain vahvistamista torstaina 12. huhtikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

        Lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnys madaltuu ja ilmoitusvelvollisuus laajenee. Ilmoitusvelvollisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin sekä seurakunnan työntekijöiden lisäksi muun muassa nuorisotoimen työntekijät sekä yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat. Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoituksen tekemistä. Ilmoitus on tehtävä aina silloin, kun lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Laissa säädetään myös lastensuojeluviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta poliisille lapseen kohdistuneen väkivalta- tai seksuaalirikoksen perustellusta epäilystä.

        Avohuollon työn suunnitelmallisuutta ja resursointia parannetaan. Lastensuojelutarve on selvitettävä viivytyksettä ja perusteellisesti viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lapsen tilanteesta on otettu yhteyttä lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijän on tavattava lapsi henkilökohtaisesti ja työntekijällä on oikeus tavata lapsi, vaikka huoltaja sitä vastustaisi. Selvityksen perusteella tehdään yhdessä lapsen ja perheen kanssa asiakassuunnitelma, johon kirjataan tarvittavat palvelut ja toimenpiteet.

        Tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksenteko siirretään sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeudelle. Muuten kunnan viranhaltija tekee ensivaiheen päätökset. Valmistelu tehdään parityönä ja tarpeen mukaan myös muiden ammattiryhmien asiantuntemusta hyödynnetään. Eri alojen asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnan tai useamman kunnan yhdessä on perustettava lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Viranomaisten on kartoitettava lapsen läheiset ihmiset, ennen kuin lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Lapsen ja perheen oikeusturvan kannalta merkittävissä asioissa, kuten huostaanotoissa, joita asianosaiset eivät vastusta, päätöksenteko on kaksiportainen: sosiaalityöntekijä valmistelee asian ja johtava viranhaltija tekee päätöksen. Viranhaltijan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

        Lastensuojelulaitoksissa hoidon laadulle säädetään laissa vähimmäiskriteerit henkilökunnan lukumäärästä, ammattitaidosta sekä hoidettavien lasten määrästä. Sijaishuollon valvontaa tehostetaan parantamalla tiedonsaantia ja viranomaisten välistä yhteistyötä.

        Kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa ulottuu sijaishuollossa tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleisiin lapsiin. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille.

        Lisätietoja: hallitussihteeri Eeva Kangasniemi, puh. (09) 160 74352
        -------------


      • äitihuolissaan

        Kiito rohkasevasta viestistäsi! Vähän helpotti ja vahvisti omat ajatukset Tulen aivan varmasti kertomaan miten meille käy. Tyttöni lähellä nytkin sanoo, että haluaa kotiin ja että on liiotellut asioita vihaisena. Toisaalta ihan hyvä että tämä pysähdys nyt tapahtunut, oivallettiin koko perheenä ettemme osaa riidellärakentavasti. Nyt sitten selvitelään ja opiskellaan kuinka sen tehdän. Perhetyöntekijöihin en usko, suuri osa on lähihoitajia ja itsekin sellaisena joskus olin ja tiedän erittäin hyvin valmiudet ja koulutuksen! Jos lähden puhumaan henk.kohtaisista asioistani, menen kuten sanoit yksityiselle psykologille, jolla on koulutusta.

        Siksi itsekin ajattelen perhetyöntekijöiden olevan riski, koska tiedän kuinka raportit kirjoitetaan (olin sellaisena 3 viikkoa, enkä kestänyt. Koska olen koulutukseltani sairaanhoitaja, en tuntenut systeemiä ja tulkinnat, jotka olisin voinut tehdä olivat niin subjektiiviset ja minusta persoonana riippuvat, etten uskaltanut ottaa niin suurta vastuuta ja arvioida elävätköja toimivatko perheet oikein). Siis perhetyöntekijänä voi olla pikkumainen ja vaikka vapaan kasvattamisentukija ja havainnot, joita hän tekee voi olla ihan muuta kuin mitä todellisuus on. Seuraukset ja mahdolliset haittavaikutukset perheelle taas kovia ja peruuttamattomia. Meille ei siis perhetyöntekijää tule. Muutaapua voi ottaa, jos tarvetta. Esim. siivousapu ja lastenhoitoapu.Jos ne nyt oikeasti apua haluaa tarjota. Sellainen perhedynaamikan arviointi ei ole apua, vaan perheen rikkomista ainakin meidän tapauksessa. Kulttuuritaustat on myös otettava huomioon, virolaisena koen, että kotini on pyhä paikka ja sinne voivat tulla vain ne, joita toivon tervetulleksi.

        Jos emme saa tytärtäni takaisin tulette kuulemaan meistä lehtien ja telkkarin kautta :D. Minä taistelen oikeuksistani ja lapsistani :)


      • jospa kokeilisit
        äitihuolissaan kirjoitti:

        Kiito rohkasevasta viestistäsi! Vähän helpotti ja vahvisti omat ajatukset Tulen aivan varmasti kertomaan miten meille käy. Tyttöni lähellä nytkin sanoo, että haluaa kotiin ja että on liiotellut asioita vihaisena. Toisaalta ihan hyvä että tämä pysähdys nyt tapahtunut, oivallettiin koko perheenä ettemme osaa riidellärakentavasti. Nyt sitten selvitelään ja opiskellaan kuinka sen tehdän. Perhetyöntekijöihin en usko, suuri osa on lähihoitajia ja itsekin sellaisena joskus olin ja tiedän erittäin hyvin valmiudet ja koulutuksen! Jos lähden puhumaan henk.kohtaisista asioistani, menen kuten sanoit yksityiselle psykologille, jolla on koulutusta.

        Siksi itsekin ajattelen perhetyöntekijöiden olevan riski, koska tiedän kuinka raportit kirjoitetaan (olin sellaisena 3 viikkoa, enkä kestänyt. Koska olen koulutukseltani sairaanhoitaja, en tuntenut systeemiä ja tulkinnat, jotka olisin voinut tehdä olivat niin subjektiiviset ja minusta persoonana riippuvat, etten uskaltanut ottaa niin suurta vastuuta ja arvioida elävätköja toimivatko perheet oikein). Siis perhetyöntekijänä voi olla pikkumainen ja vaikka vapaan kasvattamisentukija ja havainnot, joita hän tekee voi olla ihan muuta kuin mitä todellisuus on. Seuraukset ja mahdolliset haittavaikutukset perheelle taas kovia ja peruuttamattomia. Meille ei siis perhetyöntekijää tule. Muutaapua voi ottaa, jos tarvetta. Esim. siivousapu ja lastenhoitoapu.Jos ne nyt oikeasti apua haluaa tarjota. Sellainen perhedynaamikan arviointi ei ole apua, vaan perheen rikkomista ainakin meidän tapauksessa. Kulttuuritaustat on myös otettava huomioon, virolaisena koen, että kotini on pyhä paikka ja sinne voivat tulla vain ne, joita toivon tervetulleksi.

        Jos emme saa tytärtäni takaisin tulette kuulemaan meistä lehtien ja telkkarin kautta :D. Minä taistelen oikeuksistani ja lapsistani :)

        Ok, ilmoittelehan vaiheista.

        Toivottavasti kaikki päättyy onnellisesti ja perhe pääsee taas yhteen. Onhan koti kuitenkin lapsen paras kasvuympäristö ja tosiaankin, siellä on turvallista myös opetella keskustelemaan ja riitelemäänkin rakentavasti ja sitten sopia ja halata.

        Peukkuja pystyssä!


      • Puoskarit suojelee?
        jospa kokeilisit kirjoitti:

        Ok, ilmoittelehan vaiheista.

        Toivottavasti kaikki päättyy onnellisesti ja perhe pääsee taas yhteen. Onhan koti kuitenkin lapsen paras kasvuympäristö ja tosiaankin, siellä on turvallista myös opetella keskustelemaan ja riitelemäänkin rakentavasti ja sitten sopia ja halata.

        Peukkuja pystyssä!

        Puoskareiden markkinat lastensujelun asiakkaan asema.

        Varatuomari Leeni Ikonen ottaa blgissaan kantaa useisiin lastensuojelun epäkohtiin ja mielivaltaan.

        Lue sivun vasemmassa laidassa olevia muitakin kirjoituksia.

        Puoskareiden markkinat 30.5.2010.

        http://www.knuutilaki.net/node/31
        --------------


      • äitihuolissaan
        Puoskarit suojelee? kirjoitti:

        Puoskareiden markkinat lastensujelun asiakkaan asema.

        Varatuomari Leeni Ikonen ottaa blgissaan kantaa useisiin lastensuojelun epäkohtiin ja mielivaltaan.

        Lue sivun vasemmassa laidassa olevia muitakin kirjoituksia.

        Puoskareiden markkinat 30.5.2010.

        http://www.knuutilaki.net/node/31
        --------------

        Mie en tajuaa, miten tämäkin hieno ajatus, siis lastesuojelu, voi valtaa janoavissa käsissä muuttua niin karmaisevaksi sanaksi :(. Huoli :(, jos mie joka huolesta olisin tehnyt rikosilmoituksen tai lastensuojeluilmoituksen tosiaankin koko Suomi olisi jo joko vankilassa tai lastensuojelulaistoksessa :(.

        Enkä siis ollenkaan vähättele sitä hyvää, mitä sos.viranomaiset haluavat tehdä ja tekevätkin. Mutta sana lastensuojelu herättää melkein kaikissa vanhemmissa pelkoa. Ja itse sos.viranomaiset pitävät pelkoa suurena huolena ja merkkinä väkivallasta. Johtopäätöksiä....?

        Meidän tytön kohdalla nyt on tehty keskusuurta vahinkoa. Hän ajatteli, että saa keskusteluapua ja turvaa aikuisilta. Että häntä ymmärretään, siis hänen ihastustaan, ja äidille selitetään. Käytännössä häntä tugettiin nuorisokotiin, josta hänellä ei ole millaista ulospääsyä, kyllä mie haen sitä sieltä, mutta tämäkin pelottaa, koska nuorisokodin ohjaajat ääneen ovat ihmetelleet hänelle, että miksi hän on äidin kanssa TAAS? Häntä kohdellaan ongelmanuorena, vaikkei hän sellainen olekaan. Samalla minun ylitse kävellään, mm. sallitaan tämän pojan kanssa, josta tuli riita tapailut. Lasta yritetään ostaa tavaroilla :/. Esim. valmistujaismekko jota minä ostin kyseenalaistettiin ja tarjottiin että "ostetaan sulle oikein hieno mekko" JA MUITAKIN KAUNIITA VAATTEITA . tytöllä kyllä omiakin ihan hyviä vaatteita, uusina ostettuja :/.

        Voi ku me vain niin halutaan että tämä olisi ohi jo :/


      • Ivan Orav
        äitihuolissaan kirjoitti:

        Kiito rohkasevasta viestistäsi! Vähän helpotti ja vahvisti omat ajatukset Tulen aivan varmasti kertomaan miten meille käy. Tyttöni lähellä nytkin sanoo, että haluaa kotiin ja että on liiotellut asioita vihaisena. Toisaalta ihan hyvä että tämä pysähdys nyt tapahtunut, oivallettiin koko perheenä ettemme osaa riidellärakentavasti. Nyt sitten selvitelään ja opiskellaan kuinka sen tehdän. Perhetyöntekijöihin en usko, suuri osa on lähihoitajia ja itsekin sellaisena joskus olin ja tiedän erittäin hyvin valmiudet ja koulutuksen! Jos lähden puhumaan henk.kohtaisista asioistani, menen kuten sanoit yksityiselle psykologille, jolla on koulutusta.

        Siksi itsekin ajattelen perhetyöntekijöiden olevan riski, koska tiedän kuinka raportit kirjoitetaan (olin sellaisena 3 viikkoa, enkä kestänyt. Koska olen koulutukseltani sairaanhoitaja, en tuntenut systeemiä ja tulkinnat, jotka olisin voinut tehdä olivat niin subjektiiviset ja minusta persoonana riippuvat, etten uskaltanut ottaa niin suurta vastuuta ja arvioida elävätköja toimivatko perheet oikein). Siis perhetyöntekijänä voi olla pikkumainen ja vaikka vapaan kasvattamisentukija ja havainnot, joita hän tekee voi olla ihan muuta kuin mitä todellisuus on. Seuraukset ja mahdolliset haittavaikutukset perheelle taas kovia ja peruuttamattomia. Meille ei siis perhetyöntekijää tule. Muutaapua voi ottaa, jos tarvetta. Esim. siivousapu ja lastenhoitoapu.Jos ne nyt oikeasti apua haluaa tarjota. Sellainen perhedynaamikan arviointi ei ole apua, vaan perheen rikkomista ainakin meidän tapauksessa. Kulttuuritaustat on myös otettava huomioon, virolaisena koen, että kotini on pyhä paikka ja sinne voivat tulla vain ne, joita toivon tervetulleksi.

        Jos emme saa tytärtäni takaisin tulette kuulemaan meistä lehtien ja telkkarin kautta :D. Minä taistelen oikeuksistani ja lapsistani :)

        Jöudu ja jaksu, Pealtnägija saagale ongi järge vaja!
        Voit kuiskata sossulle korvaan, että Silminnäkijä tarvitsee tavaara!


      • hihhulu Ivvanille
        Ivan Orav kirjoitti:

        Jöudu ja jaksu, Pealtnägija saagale ongi järge vaja!
        Voit kuiskata sossulle korvaan, että Silminnäkijä tarvitsee tavaara!

        Haista sinä Ivana Orava iso paaaska.

        Olet typerä ääliö. Painuhan takaisin viroon moukka linkittäjä ja palstan fanaatikko-hiiihuli.

        Oikein, että lapses on huostaanotettu - niin erikoisen kuvan susta kyllä täällät palstalla saa. huh huh.


    • pikku naisia

      Teillä varmasti onkin kaikki hyvin, sitä en epäile. Jos kuitenkin kieltäydyt täysin yhteistyöstä, eli et päästä sosiaalityöntekijöitä/perhetyöntekijöitä kotiisi, se katsotaan niin, että sinulla on jotain salattavaa.
      Jos he teille tulevat kerran istumaan pöydän viereen, niin eikö se olisi vaan helpottavaa kun olisit omalla maaperälläsi.
      Lisäksi sinulla on oikeus kutsua kotiisi vaikka joku ystäväsi, sukulaisesi, jos heidän tuesta tilanteessa olisi apua.

      Tuskinpa heillä on aikaa/halua teillä sen jälkeen juosta kun huomaavat että asiat kunnossa.
      Tyttärellesi voivat ehdottaa jotain tukihenkilöä, jonka hän luultavimmin näkisi kerran viikossa yleensä harvemmin.
      Se miksi kyseenalaistetaan sitä miksi tyttäresi on äidin kanssa taas, saattaa johtua myös siitä, että kokeilevat tyttärtäsi, hänen reagointiaan, josta voivat sitten raportoida eteenpäin.
      Sinulla on kuitenkin tyttäresi virallisena huoltajana, oikeus kieltää tämän pojan kanssa tapaamiset. Se taas voi johtaa uuteen riitaan tytön kanssa, joka ei tässä tilanteessa olisi hyväksi.
      Voisitko mielummin kysyä josko saisit tavata pojan myös, näkisit minkälainen poika on.
      Tuon ikäiset on niin ehdottomia ihastumisissaan...
      Toivotaan parasta!!

      • äitihuolissaan

        Mutta lakihan sanoo, että on huomioitavaa asiakkaan kulttuuritaustat ja minun kulttuuriini ei kuuluu päästä kotiin ihmisiä, joita en toivo tervetulleiksi :(. Lisäksi miksi sen pitää tapahtua kotona? Mikä merkitystä tädeille on onko se kotona, se palaveri vaiko vaikka ulkona? Siis käytännössä he tulee katsomaan onko siistiä kotona, eli onko merkkejä laiminlyönnistä... Minä olen periaatteista sitä vastaan, että päästän jotain naisia minun kotiini arvioimaan minua naisena! Onko nyt siivottu, kuten pitäisi vai ei... Ja siis meillä on ihan normi 4 lapsen perheen koti, ei pedanttisiisti, muttei mitenkään likainenkaan. Eli minulla ei ole salattavaa mitään, mutten ihan jokaikistä ohikulkijaa kotiini päästä, se on kulttuurini ja kasvatukseni eikä niitä voi sos.toimisto laiminlyödä. On minullakin oikeuksia.

        Ja kyllä kaikki mahdollinen apu on tervetullut, paitsi "perheen dynamiikan arviointi" jota tekevät ihmiset, joiden päättelykyky voi olla hyvinkin kummallinen ja mie sitten seurauksia tulen heidän ehkä virhellisistä arvioinnista kantamaan. Yleensäkin nyt, kun lakia olen lukenut päätin tehdä valituksen koko kiireellisestä sijoituksesta, koska perustelut ovat...mitenkä niitä kauniisti nyt sanois... puutteelliset. Lapsen tulisi olla välittömässä vaarassa, jotta voi tehdä kiireellinen sijoitus ilman vanhempien kuulemista, niin kuin meillä kävi. Meillä rankin peruste oli: tyttö ei tiedä kuinka äiti reagoi tilanteeseen.......

        Mutta ensiksi odotan, muodostuuko tästä koko jutusta ongelma ja kuinka meitä vastaanotetaan keskiviikkona :)

        Kyllä olen antanut lupa tytölle itselleen että saa tavata, koska juttelin pojan kanssa netissä ja oli fiksu ja asiallinen. Selitin myös tytölle, miksi olin huolissaan ja tyttöhän oli onnesta sekaisin. Ja kun kysyin: sä kerroit että kotona obn karmeaa olla noille sos.viranomaisille, kuinka sie olisit halunnut muuttaa meidän perheen arkea että sinun olisi mukavaa olla? Niin hän vastasi että: nyt mie tajuan kuinka hyvin asiat meillä onkin, enkä osaa sanoa mitä muuttaisin, siis en mitään. Haluaisin vain perua sen, mitä suutuksissani tein. Nämä sanat antoivat minulle rohkeutta vastustaa kaikkia sos.tätejä jotka meille pyrkii :), koska en tehnyt mitään väärin edes tyttöni mielestä. Ainut että en osaa rakentavasti riidella, nyt sitä kuitenkin opettelemme koko perheen voimin :)

        Toivotaan parasta mekin täällä :)

        ja kiitos kaikille, mulle vastanneille. Joskus sanotaan ettei täältä mitään saa (suomi24 tarkoitan), minä taas sain rohkeutta ja hyviä vinkkejä sekä faktatietoakin. Kiitos!


      • Määm
        äitihuolissaan kirjoitti:

        Mutta lakihan sanoo, että on huomioitavaa asiakkaan kulttuuritaustat ja minun kulttuuriini ei kuuluu päästä kotiin ihmisiä, joita en toivo tervetulleiksi :(. Lisäksi miksi sen pitää tapahtua kotona? Mikä merkitystä tädeille on onko se kotona, se palaveri vaiko vaikka ulkona? Siis käytännössä he tulee katsomaan onko siistiä kotona, eli onko merkkejä laiminlyönnistä... Minä olen periaatteista sitä vastaan, että päästän jotain naisia minun kotiini arvioimaan minua naisena! Onko nyt siivottu, kuten pitäisi vai ei... Ja siis meillä on ihan normi 4 lapsen perheen koti, ei pedanttisiisti, muttei mitenkään likainenkaan. Eli minulla ei ole salattavaa mitään, mutten ihan jokaikistä ohikulkijaa kotiini päästä, se on kulttuurini ja kasvatukseni eikä niitä voi sos.toimisto laiminlyödä. On minullakin oikeuksia.

        Ja kyllä kaikki mahdollinen apu on tervetullut, paitsi "perheen dynamiikan arviointi" jota tekevät ihmiset, joiden päättelykyky voi olla hyvinkin kummallinen ja mie sitten seurauksia tulen heidän ehkä virhellisistä arvioinnista kantamaan. Yleensäkin nyt, kun lakia olen lukenut päätin tehdä valituksen koko kiireellisestä sijoituksesta, koska perustelut ovat...mitenkä niitä kauniisti nyt sanois... puutteelliset. Lapsen tulisi olla välittömässä vaarassa, jotta voi tehdä kiireellinen sijoitus ilman vanhempien kuulemista, niin kuin meillä kävi. Meillä rankin peruste oli: tyttö ei tiedä kuinka äiti reagoi tilanteeseen.......

        Mutta ensiksi odotan, muodostuuko tästä koko jutusta ongelma ja kuinka meitä vastaanotetaan keskiviikkona :)

        Kyllä olen antanut lupa tytölle itselleen että saa tavata, koska juttelin pojan kanssa netissä ja oli fiksu ja asiallinen. Selitin myös tytölle, miksi olin huolissaan ja tyttöhän oli onnesta sekaisin. Ja kun kysyin: sä kerroit että kotona obn karmeaa olla noille sos.viranomaisille, kuinka sie olisit halunnut muuttaa meidän perheen arkea että sinun olisi mukavaa olla? Niin hän vastasi että: nyt mie tajuan kuinka hyvin asiat meillä onkin, enkä osaa sanoa mitä muuttaisin, siis en mitään. Haluaisin vain perua sen, mitä suutuksissani tein. Nämä sanat antoivat minulle rohkeutta vastustaa kaikkia sos.tätejä jotka meille pyrkii :), koska en tehnyt mitään väärin edes tyttöni mielestä. Ainut että en osaa rakentavasti riidella, nyt sitä kuitenkin opettelemme koko perheen voimin :)

        Toivotaan parasta mekin täällä :)

        ja kiitos kaikille, mulle vastanneille. Joskus sanotaan ettei täältä mitään saa (suomi24 tarkoitan), minä taas sain rohkeutta ja hyviä vinkkejä sekä faktatietoakin. Kiitos!

        Hei,
        ajattelin sanoa, että ei se suomalaiseenkaan kulttuuriin oikein kuulu päästää ketä tahansa vierasta ihmistä kotiin, varsinkaan jotain kyttääjää (sitähän ne tekee, kuitenkin, juuri kuin kuvailit). Ymmärrän hyvin tunteen.

        Toivon, että pystyt pitämään "pään kylmänä", eli et menetä malttia, olet asiallinen, rauhallinen, "tasapainoisen oloinen", vaikka tilanne onkin kauhea. Voit hieman näytellä, että olet "lastensuojelusysteemin puolella", ehkä voit kertoa, että olet itsekin työskennellyt perhetyöntekijänä (mainitsit tällaisesta - näin olet ikään kuin yksi heistä!). Ehkä voit keskustella jonkun muun, esim. juuri yksityisen psykologin tms. kanssa tilanteesta ja kertoa sossuille, mitä (oikea) ammattilainen teidän tilanteestanne ajattelee. Jos sinulla on joku alalla työskentelevä ystävä, ota hänet mukaan neuvotteluihin tueksi, tai joku muu muuten korkeasti koulutettu ystävä, tueksi ja kuuntelemaan, kun keskustelet lastensuojelun kanssa. Ei haittaa, jos pukeutuu erityisen "siististi" ja konservatiivisesti, ts. antaa itsestään vähintään keskiluokkaisen vaikutelman. Ei pidä olla kuitenkaan ylimielinen tai ilkeä.

        Oikeasti, toivon teille tsemppiä. Ja kerrothan tosiaan, kuinka teidän käy.

        Ihan naurettavaahan tuo touhu nykyisessä lastensuojelussa on.

        Ei sitä tajua, ennen kuin käy niin, että joku sattuu raportoimaan jostain huolesta lastensuojeluviranomaiselle. Ja kenestä tahansahan voidaan ilmoittaa, ja siihen oikein kannustetaan.

        No, teillä tyttö naiivisti itse meni nuorisokotiin. Koulussa tietysti varmaan mainostetaan näitä tällaisia "hyvinvointipalveluita" tässä "hyvinvointivaltiossa". Koulussahan Suomi esitetään oikeana mallimaana...

        No joo... Et ole yksin. Ja hei, jos sattuisi niin, että kävisi oikein huonosti, ainahan voitte paeta Viroon (olkaa onnellisia siitä mahdollisuudesta!). Mutta jos sellaisia aikeita tulee, älkää paljastako niitä missään vaiheessa.

        Isosta-Britanniasta kuulemma pakenee paljon perheitä Irlantiin brittiläisen lastensuojelun vuoksi. Kuinkahan paljon Suomesta paetaan lastensuojelua ulkomaille.


      • mammmotska
        Määm kirjoitti:

        Hei,
        ajattelin sanoa, että ei se suomalaiseenkaan kulttuuriin oikein kuulu päästää ketä tahansa vierasta ihmistä kotiin, varsinkaan jotain kyttääjää (sitähän ne tekee, kuitenkin, juuri kuin kuvailit). Ymmärrän hyvin tunteen.

        Toivon, että pystyt pitämään "pään kylmänä", eli et menetä malttia, olet asiallinen, rauhallinen, "tasapainoisen oloinen", vaikka tilanne onkin kauhea. Voit hieman näytellä, että olet "lastensuojelusysteemin puolella", ehkä voit kertoa, että olet itsekin työskennellyt perhetyöntekijänä (mainitsit tällaisesta - näin olet ikään kuin yksi heistä!). Ehkä voit keskustella jonkun muun, esim. juuri yksityisen psykologin tms. kanssa tilanteesta ja kertoa sossuille, mitä (oikea) ammattilainen teidän tilanteestanne ajattelee. Jos sinulla on joku alalla työskentelevä ystävä, ota hänet mukaan neuvotteluihin tueksi, tai joku muu muuten korkeasti koulutettu ystävä, tueksi ja kuuntelemaan, kun keskustelet lastensuojelun kanssa. Ei haittaa, jos pukeutuu erityisen "siististi" ja konservatiivisesti, ts. antaa itsestään vähintään keskiluokkaisen vaikutelman. Ei pidä olla kuitenkaan ylimielinen tai ilkeä.

        Oikeasti, toivon teille tsemppiä. Ja kerrothan tosiaan, kuinka teidän käy.

        Ihan naurettavaahan tuo touhu nykyisessä lastensuojelussa on.

        Ei sitä tajua, ennen kuin käy niin, että joku sattuu raportoimaan jostain huolesta lastensuojeluviranomaiselle. Ja kenestä tahansahan voidaan ilmoittaa, ja siihen oikein kannustetaan.

        No, teillä tyttö naiivisti itse meni nuorisokotiin. Koulussa tietysti varmaan mainostetaan näitä tällaisia "hyvinvointipalveluita" tässä "hyvinvointivaltiossa". Koulussahan Suomi esitetään oikeana mallimaana...

        No joo... Et ole yksin. Ja hei, jos sattuisi niin, että kävisi oikein huonosti, ainahan voitte paeta Viroon (olkaa onnellisia siitä mahdollisuudesta!). Mutta jos sellaisia aikeita tulee, älkää paljastako niitä missään vaiheessa.

        Isosta-Britanniasta kuulemma pakenee paljon perheitä Irlantiin brittiläisen lastensuojelun vuoksi. Kuinkahan paljon Suomesta paetaan lastensuojelua ulkomaille.

        Hei, nimim.Määm, olet niitä harvoja, jotka välittää. voitko kirjoittaa jotain, että tiedän sun olevan palstalla edelleén


    • Kuten näitäkin tekstejä lukiessa voi todeta, että vanhempien ja lasten välissä on sosiaalitoimi, jolla ei ole minkäänlaista vastuuta mistään.
      Lasta käytetään hyväksi sosiaalitoimen ja lastensuojelun työllistäjänä.
      Joskus vanhemmat joutuivat vastuuseen lastensa tekemisistä ja lasten tekemisiin vaikutii lojalius omia vanhempia kohtaan. Se on lainsäädännöllä poistettu. Jos lapsi on lojaali vanhemmilleen, niin lapsi valehtelee, sillä sosiaalitoimi ja lastensuojelu tarvitsevat lapsia. Lapsi ei oikeasti tarvitse sosiaalitoimea, vaan kunnon vanhemmat.

      Jos ne varat mitä on käytetty lasten hyväksikäyttöön yhteiskunnan työllistäjänä olisi käytetty terveydenhuoltoon, niin kuinka hyvä tämä maa olisikaan.

      • Koston enkelit.

        Awen Oy on alkanut kouluttamaan sosiaalityöntekijöitä tiedostamaan ja tunnistamaan lastesuojelussa vallinneet aseteet lasten isejä ja lapsia kohtaan.

        Tässä yksi luennoista.

        Lapsi koston välineenä avioerossa.
        Luennoitsijat, kohderyhmät,.

        Luento 30.8.2012.

        http://www.awen.fi/ohjelmat/Lapsi koston valineena avioerossa_30.8.2012.pdf
        --------


      • Vainoaminen.
        Koston enkelit. kirjoitti:

        Awen Oy on alkanut kouluttamaan sosiaalityöntekijöitä tiedostamaan ja tunnistamaan lastesuojelussa vallinneet aseteet lasten isejä ja lapsia kohtaan.

        Tässä yksi luennoista.

        Lapsi koston välineenä avioerossa.
        Luennoitsijat, kohderyhmät,.

        Luento 30.8.2012.

        http://www.awen.fi/ohjelmat/Lapsi koston valineena avioerossa_30.8.2012.pdf
        --------

        Koko lastensuojelu ja oikeusjärjestelmä ovat perustuneet psykoanalyytikko Sigmund Freudin luomiin harhoihin, jotka ovat olleet syynä varhaiseen puuttumiseen huolen vyöhykkeisiin ja perheiden vainoamiseen.

        Awen luento 25.10.2012.

        Narsismin syyt ja seuraukset.

        Luennoitsijat.
        Kohderyhmät.

        http://www.awen.fi/ohjelmat/Narsismin syyt ja seuraukset_25.10.2012.pdf
        -------


    • Narsimin uhrit.
    • yöhoitaja sh

      Ivan Orava taa vauhdissa täällä.

      Mää täällä nauran teille, jotke pelkää jotain lastensuojelua. Juurihan kuoli 8-vuotias tyttö, joka valitettavasti olisi pitänyt huostaanottaa jo aikoja sitten.

      Lastensuojelu todella SUOJELEE lapsia teidänkaltaisilta vanhemmilta ja hemmetin hyvä niin.

      Ilman lastensuojelua lapsia kuolee, oikeasti! Te katkerat typerät ihmiset.

    • äitihuolissaan

      No olet siekin kyllä "sh"... Kun kaikkia saman viivan alle laitat! Minkäkaltaiseksi vanhemmaksi sinä minua luokittelet? Ja millä perusteella sanot katkeraksija typeräksi? Juuri sinun kaltaisten hoitsujen vuoksi lastensuojelua pelätäänkin. Lokeroitte kaikkia vastaantulijoita tuntematta ja tietämättä heistä mitään.

      Kannattaa päivittää ammattitaitoasi ja mennä vaikka uudelleenkouluttautumaan tai ainakin etiikkaa ja sosiaalisia taitoja sekä psykologiaa opiskelemaan!

      Kylläminustakin lastensuojelu tekee paljon hyvää, mutta viä enemmän vahinkoa!

      • Ylireagointi.

        Ylihuolestuminenko syynä huostaanottoihin?

        Oletko jatkuvasti huolestunut jostakin?

        Tunnista yleistyneen ahdistuneisuushäiriön merkit ja vaikutukset

        Mielenkiintoista luettavaa Tohtorin masennusklinikalla.

        http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=2242867
        -------------


      • Ivan Orav
        Ylireagointi. kirjoitti:

        Ylihuolestuminenko syynä huostaanottoihin?

        Oletko jatkuvasti huolestunut jostakin?

        Tunnista yleistyneen ahdistuneisuushäiriön merkit ja vaikutukset

        Mielenkiintoista luettavaa Tohtorin masennusklinikalla.

        http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=2242867
        -------------

        1:Kohta luet viranomaisen merkinnöistä:

        ”Lapsen erilainen kulttuuritausta on myös huomioitava hänen kasvatuksestaan vastataessa, kasvatukseen missään kulttuurissa ei kuitenkaan pitäisi kuulua lapseen kohdistuva henkinen tai fyysinen väkivalta.”

        tai:

        Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Sijaishuollon yhtenä tehtävänä on myös yhteydenpidon tukeminen ja edistäminen lapselle tärkeisiin ihmeisiin. (huostaanotolla??)

        lisäksi:

        Äiti puoltaa ja oikeuttaa lapsen fyysistä kuritusta!

        2. Saman aikana sijaishuoltopaikassa:

        Lapselle sallitaan yökylät, uusien kavereiden kanssa tapaamiset, jaetaan ehkäisypillereittä.
        Koska äiti käyttäytyy uhkaavasti lasta kohtiin ja lapsi itkee puhelinsoittojen jälkeen, sen johdosta kielletään yhteydenpito!
        Ah-jaa unohdin, yhteydenpitoon rajoitukseksi kelpaa myös väite lapsen ryöstämiseksi ulkomaalle.
        Yhteydenpidon rajoitetaan kunnes lapsi on hyvin ”aivopestuu” ja vieroitettu vanhemmista.

        3. Saman aikana sossutoimistossa:

        Valmistellaan päätöksiä lapsilisän poistamiseksi vanhemmilta ja siirtämistä kunnan tilille.
        Vanhemmilta vaaditaan elatusrahoja.
        Vanhempien rasittaminen palavereilla (syyteiden kerääminen) ja ison osan taloudellisista resursseista vie myös tapaamiset.

        4. Sossu tekee rikosilmoituksen lapsen pahoinpidellystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä, että äidillä ei tulisi ikävä.

        Ivanin Suositus:

        Pakka lapsen laukut ja vie jopa tänään satamaan!
        Kyllä lapsi ymmärrä päätöstä, että sossujen kanssa ei leikittä!
        Jos leikit aseen kanssa voi olla tuuri, mutta tässä tapauksessa on kysessä koko perheen kohtalosta!

        Myös sinä et jaksaa loputtomasti, sinulla on vielä kolme lasta!
        Kuka ei anna takuutta, että he eivät ole seuraavia!

        Ivan teki vaimon kanssa joskus samanlaisen päätöksen kuin sinä ja nyt vain kadutaan.
        Lapsesta on tullut 1,5 vuoden huostaanottoon jälkeen toinen ihminen.
        Olemme torjuneet 16 vuotiaan häirikön pois omasta elämästä, on pakko siirtyä elämän kanssa eteenpäin.
        Kyllä toi sossupummi ryömi joskus takasin kotiin, sitten katsotaan miten jatketaan eteenpäin!

        Lisätietoa: ivanorav@ windowslive.com


      • Ihmisoikeudet.
        Ivan Orav kirjoitti:

        1:Kohta luet viranomaisen merkinnöistä:

        ”Lapsen erilainen kulttuuritausta on myös huomioitava hänen kasvatuksestaan vastataessa, kasvatukseen missään kulttuurissa ei kuitenkaan pitäisi kuulua lapseen kohdistuva henkinen tai fyysinen väkivalta.”

        tai:

        Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Sijaishuollon yhtenä tehtävänä on myös yhteydenpidon tukeminen ja edistäminen lapselle tärkeisiin ihmeisiin. (huostaanotolla??)

        lisäksi:

        Äiti puoltaa ja oikeuttaa lapsen fyysistä kuritusta!

        2. Saman aikana sijaishuoltopaikassa:

        Lapselle sallitaan yökylät, uusien kavereiden kanssa tapaamiset, jaetaan ehkäisypillereittä.
        Koska äiti käyttäytyy uhkaavasti lasta kohtiin ja lapsi itkee puhelinsoittojen jälkeen, sen johdosta kielletään yhteydenpito!
        Ah-jaa unohdin, yhteydenpitoon rajoitukseksi kelpaa myös väite lapsen ryöstämiseksi ulkomaalle.
        Yhteydenpidon rajoitetaan kunnes lapsi on hyvin ”aivopestuu” ja vieroitettu vanhemmista.

        3. Saman aikana sossutoimistossa:

        Valmistellaan päätöksiä lapsilisän poistamiseksi vanhemmilta ja siirtämistä kunnan tilille.
        Vanhemmilta vaaditaan elatusrahoja.
        Vanhempien rasittaminen palavereilla (syyteiden kerääminen) ja ison osan taloudellisista resursseista vie myös tapaamiset.

        4. Sossu tekee rikosilmoituksen lapsen pahoinpidellystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä, että äidillä ei tulisi ikävä.

        Ivanin Suositus:

        Pakka lapsen laukut ja vie jopa tänään satamaan!
        Kyllä lapsi ymmärrä päätöstä, että sossujen kanssa ei leikittä!
        Jos leikit aseen kanssa voi olla tuuri, mutta tässä tapauksessa on kysessä koko perheen kohtalosta!

        Myös sinä et jaksaa loputtomasti, sinulla on vielä kolme lasta!
        Kuka ei anna takuutta, että he eivät ole seuraavia!

        Ivan teki vaimon kanssa joskus samanlaisen päätöksen kuin sinä ja nyt vain kadutaan.
        Lapsesta on tullut 1,5 vuoden huostaanottoon jälkeen toinen ihminen.
        Olemme torjuneet 16 vuotiaan häirikön pois omasta elämästä, on pakko siirtyä elämän kanssa eteenpäin.
        Kyllä toi sossupummi ryömi joskus takasin kotiin, sitten katsotaan miten jatketaan eteenpäin!

        Lisätietoa: ivanorav@ windowslive.com

        Ihmisoikeusvaltuuskunta 1.4.2012 - 31.3.2012.
        Valtuuskunta käsittelee tärkeitä ihmis- ja perusoikeusasioita.

        Olisiko tästä valtuuskunnasta apua perheille?

        Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen asetti 29.3.2012 tekemällään päätöksellä Ihmisoikeuskeskukselle ihmisoikeusvaltuuskunnan.

        Valtuuskuntaan tuli jäseniä enimmäismäärä, 40. Sen toimikausi on neljä vuotta, 1.4.2012 - 31.3.2016. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio.

        Valtuuskunta koostuu kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeustutkimuksen sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen osallistuvien tahojen edustajista. Pysyvinä jäseninä siihen kuuluvat ylimmät laillisuusvalvojat, erityisvaltuutetut ja Saamelaiskäräjien edustaja.

        Oikeusasiamies asettaa valtuuskunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sen puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja. Kansalaisyhteiskunnan edustajien valinnassa on tarkoitus noudattaa vuorotteluperiaatetta.

        Valtuuskunnan tehtävät

        Ihmisoikeusvaltuuskunta
        - käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita,
        - hyväksyy vuosittain Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen,
        - toimii myös perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä.
        Toimintansa järjestämistä varten valtuuskunnalla voi olla työvaliokunta ja jaostoja.

        Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenet ja heidän edustamansa tahot:

        1. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
        2. Kansliapäällikkö Kimmo Hakonen, Oikeuskanslerinvirasto
        3. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet
        4. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen
        5. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio
        6. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
        7. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Saamelaiskäräjät
        8. Puheenjohtaja Liisa Murto, Ihmisoikeusliitto ry
        9. Lakimies Aiman Mroueh, Pakolaisneuvonta ry
        10. Oikeudellinen neuvonantaja Tiina Valonen, Amnesty International, Suomen osasto
        11. Pääsihteeri Kristiina Kumpula, Suomen Punainen Risti
        12. Varapuheenjohtaja Ilkka Kantola, Suomen YK-liitto
        13. Puheenjohtaja Pentti Arajärvi, Lastensuojelun Keskusliitto
        14. Vs. kehittämisjohtaja Mirella Huttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö ? Allianssi ry
        15. Varapuheenjohtaja Helena Ranta, Naisjärjestöjen Keskusliitto
        16. Pääsihteeri Aija Salo, Seta ry
        17. Järjestöjohtaja Göran Johansson, Mielenterveyden keskusliitto ry
        18. Toiminnanjohtaja, hallituksen jäsen Kalle Könkkölä, Kynnys ry, Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE (Invalidiliitto ry ja Kynnys ry), Vammaisfoorumi ry
        19. Puheenjohtaja Henna Huttu, Fintiko Romano Forum ry.
        20. Puheenjohtaja Abdirahid Dirie, Suomen somaliliitto ry
        21. Toiminnanjohtaja Petr Potchinchtchikov, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO
        22. Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF
        23. Yksikön päällikkö Petri Merenlahti, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
        24. Pääsihteeri Esa Ylikoski, Vapaa-ajattelijain Liitto ry
        25. Asianajaja Jouko Pelkonen, Suomen Asianajajaliitto
        26. Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, Suomen Luonnonsuojeluliitto
        27. Lakimies Ida Staffans, Suomen Kuntaliitto
        28. Puheenjohtaja Astrid Thors, Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta (IONK)
        29. Neuvottelukunnan jäsen Hamed Shafae, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)
        30. Varapuheenjohtaja Väinö Lindberg, Romaniasiain neuvottelukunta (RONK)
        31. Toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja Markku Jokinen, Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE), Kuurojen Liitto ry
        32. Puheenjohtaja Jukka Relander, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE)
        33. Puheenjohtaja Jouni Mykkänen, Vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunta
        34. Varapuheenjohtaja Pirkko Nuolijärvi, Kieliasiain neuvottelukunta
        35. Tutkija Sami Myllyniemi, Valtion Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA)
        36. Puheenjohtaja Liisa Heinonen, ILO-neuvottelukunta
        37. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori, Helsingin yliopisto
        38. Professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Svenska Finlands Folkting
        39. Tutkimusprofessori, johtaja Timo Koivurova, Lapin yliopisto, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti
        40. Neuvoston yleisöjäsen Riitta Ollila, Julkisen sanan neuvosto
        -----------


      • Ivan Orav
        Ihmisoikeudet. kirjoitti:

        Ihmisoikeusvaltuuskunta 1.4.2012 - 31.3.2012.
        Valtuuskunta käsittelee tärkeitä ihmis- ja perusoikeusasioita.

        Olisiko tästä valtuuskunnasta apua perheille?

        Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen asetti 29.3.2012 tekemällään päätöksellä Ihmisoikeuskeskukselle ihmisoikeusvaltuuskunnan.

        Valtuuskuntaan tuli jäseniä enimmäismäärä, 40. Sen toimikausi on neljä vuotta, 1.4.2012 - 31.3.2016. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio.

        Valtuuskunta koostuu kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeustutkimuksen sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen osallistuvien tahojen edustajista. Pysyvinä jäseninä siihen kuuluvat ylimmät laillisuusvalvojat, erityisvaltuutetut ja Saamelaiskäräjien edustaja.

        Oikeusasiamies asettaa valtuuskunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sen puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja. Kansalaisyhteiskunnan edustajien valinnassa on tarkoitus noudattaa vuorotteluperiaatetta.

        Valtuuskunnan tehtävät

        Ihmisoikeusvaltuuskunta
        - käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita,
        - hyväksyy vuosittain Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen,
        - toimii myös perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä.
        Toimintansa järjestämistä varten valtuuskunnalla voi olla työvaliokunta ja jaostoja.

        Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenet ja heidän edustamansa tahot:

        1. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
        2. Kansliapäällikkö Kimmo Hakonen, Oikeuskanslerinvirasto
        3. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet
        4. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen
        5. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio
        6. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
        7. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Saamelaiskäräjät
        8. Puheenjohtaja Liisa Murto, Ihmisoikeusliitto ry
        9. Lakimies Aiman Mroueh, Pakolaisneuvonta ry
        10. Oikeudellinen neuvonantaja Tiina Valonen, Amnesty International, Suomen osasto
        11. Pääsihteeri Kristiina Kumpula, Suomen Punainen Risti
        12. Varapuheenjohtaja Ilkka Kantola, Suomen YK-liitto
        13. Puheenjohtaja Pentti Arajärvi, Lastensuojelun Keskusliitto
        14. Vs. kehittämisjohtaja Mirella Huttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö ? Allianssi ry
        15. Varapuheenjohtaja Helena Ranta, Naisjärjestöjen Keskusliitto
        16. Pääsihteeri Aija Salo, Seta ry
        17. Järjestöjohtaja Göran Johansson, Mielenterveyden keskusliitto ry
        18. Toiminnanjohtaja, hallituksen jäsen Kalle Könkkölä, Kynnys ry, Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE (Invalidiliitto ry ja Kynnys ry), Vammaisfoorumi ry
        19. Puheenjohtaja Henna Huttu, Fintiko Romano Forum ry.
        20. Puheenjohtaja Abdirahid Dirie, Suomen somaliliitto ry
        21. Toiminnanjohtaja Petr Potchinchtchikov, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO
        22. Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF
        23. Yksikön päällikkö Petri Merenlahti, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
        24. Pääsihteeri Esa Ylikoski, Vapaa-ajattelijain Liitto ry
        25. Asianajaja Jouko Pelkonen, Suomen Asianajajaliitto
        26. Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, Suomen Luonnonsuojeluliitto
        27. Lakimies Ida Staffans, Suomen Kuntaliitto
        28. Puheenjohtaja Astrid Thors, Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta (IONK)
        29. Neuvottelukunnan jäsen Hamed Shafae, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)
        30. Varapuheenjohtaja Väinö Lindberg, Romaniasiain neuvottelukunta (RONK)
        31. Toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja Markku Jokinen, Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE), Kuurojen Liitto ry
        32. Puheenjohtaja Jukka Relander, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE)
        33. Puheenjohtaja Jouni Mykkänen, Vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunta
        34. Varapuheenjohtaja Pirkko Nuolijärvi, Kieliasiain neuvottelukunta
        35. Tutkija Sami Myllyniemi, Valtion Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA)
        36. Puheenjohtaja Liisa Heinonen, ILO-neuvottelukunta
        37. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori, Helsingin yliopisto
        38. Professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Svenska Finlands Folkting
        39. Tutkimusprofessori, johtaja Timo Koivurova, Lapin yliopisto, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti
        40. Neuvoston yleisöjäsen Riitta Ollila, Julkisen sanan neuvosto
        -----------

        Vou ! 40 jäsentä !
        Eu tuomion täisistunossa on vasta puolet niistä!


      • .........

        äithuolissaan; olet todella oikeassa tässä kommentissasi tämän sh kirjoituksen suhteen:
        kaikki samaan "muottiin ja lokeroon"
        oli kenellä perheellä tai lapsella tai nuorella mitä tahansa taustallaan.

        Jos 72 000 lasta on lastensuojelun avohuollon asiakkaina j YLi 17 000 lasta ja nuorta sijoitettuna ja huostaanotettuina
        niin kaikkia ja kaikkea ei voi samalla ja yhdellä "muotilla" käsitellä.

        Niin muuten teki jo yksi aikakautemme kuuluisimmistakin murhaajista kaikki samaan muottiin ja lokeroon ja henki pois.

        Sh kommentti on enemmän kuin järkyttävän pöyristyttävä
        ja varsinkin jos nimimerkillä on mitään tekemistä
        esimerkiksi terveydenhuollon tai sosiaalihuollon tai lastensuojelun kanssa.


    • ::::::::::::::::::::

      Ei tuonikäistä nuorta ilman aihetta sijoiteta. En jaksa uskoa että kaikki perheessänne olisi niin hyvin kuin annat ymmärtää.
      Toisekseen sosiaalitoimella taitaa olla oikeus tulla kotiolot tarkastamaan tarvittaissa.

      • äitihuolissaan

        Ei kenelläkää ole oikeutta tulla kenenkään kotiin tarkastamaan, ainut tietty poliisi, jos on kotinetsintälupa. Meidän nuori vihaisena ja peloissaan, etten anna lupaa tavata poikaa siis SEPITTI tarinan, joka ei ole totta tai siis on osittain, mutta kärjistettynä. Sos. toimi ei tarvitse mitään todisteita, riittää kun lapsi sanoo ja on ahdistuneen näköinen. Ainakin nuorisokodin ohjaaja tänään sanoi mulle että uskoo että tyttö pääsee torstaina kotiin ja tukitoimena hän näkisi nuorisopsykologia sekä tukihenkilöä, jota tyttö tapaisi aina välillä.


      • Lapsiuhrit.
        äitihuolissaan kirjoitti:

        Ei kenelläkää ole oikeutta tulla kenenkään kotiin tarkastamaan, ainut tietty poliisi, jos on kotinetsintälupa. Meidän nuori vihaisena ja peloissaan, etten anna lupaa tavata poikaa siis SEPITTI tarinan, joka ei ole totta tai siis on osittain, mutta kärjistettynä. Sos. toimi ei tarvitse mitään todisteita, riittää kun lapsi sanoo ja on ahdistuneen näköinen. Ainakin nuorisokodin ohjaaja tänään sanoi mulle että uskoo että tyttö pääsee torstaina kotiin ja tukitoimena hän näkisi nuorisopsykologia sekä tukihenkilöä, jota tyttö tapaisi aina välillä.

        MOT ohjelma Syömishäiriöistä kertoi omaa karua kieltään lasten, nuorten ja aikuisten heittellejätöstä.

        Puuttuu asiantuntemusta, haluttomuutta, jne.

        Lue lisää Mot ohjelmasta, lue kommentteja, kommentoi.

        Ohjelmauusinta on pari kertaa, ilmsisesti toinen huomenna ja toinen ehkä loppuviikosta.

        http://blogit.yle.fi/mot/syrjaan-sysatyt-syomishairioiset
        -----------


      • Ivan Orav
        äitihuolissaan kirjoitti:

        Ei kenelläkää ole oikeutta tulla kenenkään kotiin tarkastamaan, ainut tietty poliisi, jos on kotinetsintälupa. Meidän nuori vihaisena ja peloissaan, etten anna lupaa tavata poikaa siis SEPITTI tarinan, joka ei ole totta tai siis on osittain, mutta kärjistettynä. Sos. toimi ei tarvitse mitään todisteita, riittää kun lapsi sanoo ja on ahdistuneen näköinen. Ainakin nuorisokodin ohjaaja tänään sanoi mulle että uskoo että tyttö pääsee torstaina kotiin ja tukitoimena hän näkisi nuorisopsykologia sekä tukihenkilöä, jota tyttö tapaisi aina välillä.

        Lootus kustub viimasena!
        Ohjaaja tietää mitä puhuu (rauhoittaa teidät), sanoin jo suoraa, että hommia hoidetaan salaa, sinun asti ehti tilanneen vakavuus vasta sitten kun postissa kolahda huostaanoton jatkopäätös!
        Mikä päätösvaltaa ohjaajalla on?
        Olete jo ehtineet manipuloinnin kohteeksi!


      • Vaietut ongelmat.
        Lapsiuhrit. kirjoitti:

        MOT ohjelma Syömishäiriöistä kertoi omaa karua kieltään lasten, nuorten ja aikuisten heittellejätöstä.

        Puuttuu asiantuntemusta, haluttomuutta, jne.

        Lue lisää Mot ohjelmasta, lue kommentteja, kommentoi.

        Ohjelmauusinta on pari kertaa, ilmsisesti toinen huomenna ja toinen ehkä loppuviikosta.

        http://blogit.yle.fi/mot/syrjaan-sysatyt-syomishairioiset
        -----------

        EU:n asettaman erityistyötymän rapoatti ja tietoa suomenkielellä.

        Suomessa tutkimustietoa monessa asiassa ei ole riittävästi.

        Todettakoon, että tästäkin asiasta on pitänyt salailla ja poistaa julkisuudesta.

        http://web4health.info/fi/
        ------------


      • toukokuu15
        äitihuolissaan kirjoitti:

        Ei kenelläkää ole oikeutta tulla kenenkään kotiin tarkastamaan, ainut tietty poliisi, jos on kotinetsintälupa. Meidän nuori vihaisena ja peloissaan, etten anna lupaa tavata poikaa siis SEPITTI tarinan, joka ei ole totta tai siis on osittain, mutta kärjistettynä. Sos. toimi ei tarvitse mitään todisteita, riittää kun lapsi sanoo ja on ahdistuneen näköinen. Ainakin nuorisokodin ohjaaja tänään sanoi mulle että uskoo että tyttö pääsee torstaina kotiin ja tukitoimena hän näkisi nuorisopsykologia sekä tukihenkilöä, jota tyttö tapaisi aina välillä.

        Sosiaalitoimella on lasten edun nimissä oikeus tulla poliisiviranomaisen kanssa tarkistamaan kotiolot tarvittaissa.Ja näitä käyntejä olisi syytä tehdä enemmän , eikä uskoa sokeasti mitä vanhemmat valehtelee(Tätä nähty viime päivinä lehdissä!)

        . Älä yhtään painosta lastasi, anna hänen kertoa oma näkökulmansa ja kokemansa.Hyvä että asioihin ajoissa puututaan.
        Jos asiat kotona ovat kohdillaan, miksi ei sos.työntekijää voi vapaaehtoisesti päästää kotiinsa? En ymmärrä.


    • äitiihmeissään

      Omaan kotiin se sos.viranomainen voi päästä ihan milloin vain. Minun kotiin päästän vain heitä, jotka ovattervetulleita sinne! Siksi ei pääse, koska en aio kenellekään todistamaan yhtään mitään. Ei ole tarvetta.

      • Ivan Orav

        Sossut tulevat poliisin kanssa keskellä päivää "lapsen tavaroita hakemaan" koska äiti tuntuu väkivaltaiselta ja koska koko toimintaa on salassa pidettava, sitten poliisi parkeera auton keskellä kortteliä ja sossumuori kävelle poliisien kanssa naapureista ohi, lapsen nalle kainalossa.
        Meidän tapauksessa odottivat eteisessä, poliisien haukkut tulivat kauppan päälle!
        Uusien tavaroiden ostaminen olisi halvempi, mutta tärkea ei ollut toimenpite vain toimenpiteen tarkoitus!


      • Vöyhötystä?
        Ivan Orav kirjoitti:

        Sossut tulevat poliisin kanssa keskellä päivää "lapsen tavaroita hakemaan" koska äiti tuntuu väkivaltaiselta ja koska koko toimintaa on salassa pidettava, sitten poliisi parkeera auton keskellä kortteliä ja sossumuori kävelle poliisien kanssa naapureista ohi, lapsen nalle kainalossa.
        Meidän tapauksessa odottivat eteisessä, poliisien haukkut tulivat kauppan päälle!
        Uusien tavaroiden ostaminen olisi halvempi, mutta tärkea ei ollut toimenpite vain toimenpiteen tarkoitus!

        Kuulisi, että tälläinen määrä Globaalikasvatusjärjestöjä auttaisivat ja tukisivat perheitä, vai onko kysymyksessä vain itsensä työllistäminen, apu ja tukirahojen saminen toimintaan.

        Onko kysymyksessä lähinnä Martta- ja Hyvä sisar järjestöt ?

        Järjestöistä tietoa tässä.

        http://www.globaalikasvatus.fi/jarjestorekisteri/ihmisoikeus_ja_tasa-arvokasvatus
        -------


    • äitihuolissaan

      Nyt tyttöni tulikotiin. Palaverissakaikki olivatyksimielisesti sitä mieltä, että kotiin. Nuorisopsykiatrille menee juttelemaan ei muita toimenpiteita . LS Asiakkuus raukes.

      • Lastensuojelua?

      • jospa kokeilisit

        Hyvinpä kävi, kuten arvelinkin.

        Voisi sanoa, että lastensuojelu toimi, tutki, arvioi ja totesi lisätoimet tarpeettomiksi.

        Hieno homma!


      • pikku naisia

        Hienoa, että asiat menivät hyvin:)


      • Ivan Orav

        Miksi sitten psykiatrille? Kenen aloite?


      • amaliasijari

        Onnittelut siitä, että sait tytön takaisin kotiin.
        Toivottavasti otti nyt opikseen, ettei rupea vanhemmistaan viranomaisille valittamaan, pelkkien erimielisyyksien vuoksi.
        Minä sanoinkin lapsille, kun joskus jollain vastaavalla uhkailivat, että siittä vaan ilmottelemaan. Sinä itse siitä eniten kärsit ja joudut pois kotoa, me muut jatkamme täällä ihan normaalia kotielämää. Siihen ne uhkailut sitte jäivät.
        Kuiteskin sun tarinasta tuli ihan ensimmäisenä mieleen, että koko tolta konfliktilta olisi vältytty, jos olisit voinut vähän tulla vaastaan. Murkkuikäisellä pitää olla tietty kuri ja rajat, mutta heitä pitää myös kuunnella ja kasvaa lapsen mukana, ei kaverina kuitenkaan. Äitinä oleminen ei välttämättä vaadi kovia otteita, huutamista, tavaroiden takavarikointia ym. Miksi ihmeessä olit niin tiukkana poikakaverista, joka oli netistä löydetty, ettet edes halunut tavata. Herranjestas, sulle tarjottiin tilaisuutta tutustua poikaan, mutta menit tuomitsemaan koko jutun vaan periaatteesta. Onko sitte ihme, jos niitä riitoja syntyy. Mun omat lapseni, kuin myös sijoitetut ovat kertoneet mulle lähes kaiken ja kysyneet jopa mun mielipidettä asioissa. Olen ottanut sen kannan, etten tuomitse, enkä moralisoi ja kuuntelen, vain siten olen voinut heitä ohjata oikeaan suuntaan, kun tiedän missä mennään.
        Harvoin nuoret nykyään tuovat poikaystävänsä äidille näytille ja sinä kieltäydyt kunniasta. Voin kertoa sinulle, että oma poikani on ollut jo 13 v, naimisissa nettituttavuuden kanssa. Hänellä oli näitä kiinnostuneita naisia useampiakin ja kertoili mulle heidän jutteluistaan jne. Sitten huomasin, että yhä useammin nousi yksi nimi ylitse muiden. Hetken päästä jo vaihtoivat puh.numeroita ja soittelivat. Tyttö ei ollut suomalainen. Muutaman kuukauden päästä meni poikani tyttöä tapaamaan ja oli hänen luonaan 2 vkoa. Vähän kyllä jänskätti, jos tyttö laittaakin pojan kesken kaiken pois luotaan. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan esitteli poikani aivan ihanille vanhemmilleen, jotka myös poikani hyväksyivät. Menivät sitte Suomessa naimisiin ja täällä myös asuvat, Nyt on pojalla kaksi lasta poika ja tyttö ja olen toosi onnellinen isoäiti. Tällä siis haluan vain sanoa, ettei kaikki netissäkään ole vain pahaa ja tuomittavaa, joskus voi jopa löytää sen "oikean", kehen ei luultavasti olisi ilman nettiä koskaan törmännyt. Pelkästään periaatteesta ei kannata nuoria tyrmätä, eikä muutenkaan olla liian tiukkana, jos ei kerran mitään isompia ongelmia todellakaan ole. Liian tiukalla kurilla ja riitelyllä niitä ongelmia sitte synnytetään ja sitte ihmetellään, et kuis täs nyt näin kävi. Voin vaan kauhulla ajatella miten mahdat suhtautua, kun lapsesi esim. kärähtää tupakkakokeilusta, tai ekasta humalasta.Sehän tietää maasta pakoa saman tien varmaan, Luulisin, ettei ne viroilaisnuoretkaan sen kiltimpiä ole. Olen yrittänyt sanoa vanhemmille, että muistelisivat sitä omaa nuoruuttaan. Vanhempina meidän kuuluu tietty ns. tuomita kaikkien päihteiden ym. käytöt, mutta ei vanhempieni tiukkuus ainakaan minua estänyt kokeilemasta ja alottamasta tupakointia ja huikkaa ottamasta. Tiukan tuomitsemisen sijaan, olen pyrkinyt ohjaamaan ja neuvomaan omia nuoriani miten ei kannata tehdä, yksikään ei ole neuvojani kuunnellut, vaan ovat ottaneet niin paljon, että joutuivat sitte kuitenkin kantapään kautta oppimaan, mutta tunnustivat mulle toimineensa typerästi ja et olis kannattanu sittenkin kuunnella äippää.


      • äippäap
        amaliasijari kirjoitti:

        Onnittelut siitä, että sait tytön takaisin kotiin.
        Toivottavasti otti nyt opikseen, ettei rupea vanhemmistaan viranomaisille valittamaan, pelkkien erimielisyyksien vuoksi.
        Minä sanoinkin lapsille, kun joskus jollain vastaavalla uhkailivat, että siittä vaan ilmottelemaan. Sinä itse siitä eniten kärsit ja joudut pois kotoa, me muut jatkamme täällä ihan normaalia kotielämää. Siihen ne uhkailut sitte jäivät.
        Kuiteskin sun tarinasta tuli ihan ensimmäisenä mieleen, että koko tolta konfliktilta olisi vältytty, jos olisit voinut vähän tulla vaastaan. Murkkuikäisellä pitää olla tietty kuri ja rajat, mutta heitä pitää myös kuunnella ja kasvaa lapsen mukana, ei kaverina kuitenkaan. Äitinä oleminen ei välttämättä vaadi kovia otteita, huutamista, tavaroiden takavarikointia ym. Miksi ihmeessä olit niin tiukkana poikakaverista, joka oli netistä löydetty, ettet edes halunut tavata. Herranjestas, sulle tarjottiin tilaisuutta tutustua poikaan, mutta menit tuomitsemaan koko jutun vaan periaatteesta. Onko sitte ihme, jos niitä riitoja syntyy. Mun omat lapseni, kuin myös sijoitetut ovat kertoneet mulle lähes kaiken ja kysyneet jopa mun mielipidettä asioissa. Olen ottanut sen kannan, etten tuomitse, enkä moralisoi ja kuuntelen, vain siten olen voinut heitä ohjata oikeaan suuntaan, kun tiedän missä mennään.
        Harvoin nuoret nykyään tuovat poikaystävänsä äidille näytille ja sinä kieltäydyt kunniasta. Voin kertoa sinulle, että oma poikani on ollut jo 13 v, naimisissa nettituttavuuden kanssa. Hänellä oli näitä kiinnostuneita naisia useampiakin ja kertoili mulle heidän jutteluistaan jne. Sitten huomasin, että yhä useammin nousi yksi nimi ylitse muiden. Hetken päästä jo vaihtoivat puh.numeroita ja soittelivat. Tyttö ei ollut suomalainen. Muutaman kuukauden päästä meni poikani tyttöä tapaamaan ja oli hänen luonaan 2 vkoa. Vähän kyllä jänskätti, jos tyttö laittaakin pojan kesken kaiken pois luotaan. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan esitteli poikani aivan ihanille vanhemmilleen, jotka myös poikani hyväksyivät. Menivät sitte Suomessa naimisiin ja täällä myös asuvat, Nyt on pojalla kaksi lasta poika ja tyttö ja olen toosi onnellinen isoäiti. Tällä siis haluan vain sanoa, ettei kaikki netissäkään ole vain pahaa ja tuomittavaa, joskus voi jopa löytää sen "oikean", kehen ei luultavasti olisi ilman nettiä koskaan törmännyt. Pelkästään periaatteesta ei kannata nuoria tyrmätä, eikä muutenkaan olla liian tiukkana, jos ei kerran mitään isompia ongelmia todellakaan ole. Liian tiukalla kurilla ja riitelyllä niitä ongelmia sitte synnytetään ja sitte ihmetellään, et kuis täs nyt näin kävi. Voin vaan kauhulla ajatella miten mahdat suhtautua, kun lapsesi esim. kärähtää tupakkakokeilusta, tai ekasta humalasta.Sehän tietää maasta pakoa saman tien varmaan, Luulisin, ettei ne viroilaisnuoretkaan sen kiltimpiä ole. Olen yrittänyt sanoa vanhemmille, että muistelisivat sitä omaa nuoruuttaan. Vanhempina meidän kuuluu tietty ns. tuomita kaikkien päihteiden ym. käytöt, mutta ei vanhempieni tiukkuus ainakaan minua estänyt kokeilemasta ja alottamasta tupakointia ja huikkaa ottamasta. Tiukan tuomitsemisen sijaan, olen pyrkinyt ohjaamaan ja neuvomaan omia nuoriani miten ei kannata tehdä, yksikään ei ole neuvojani kuunnellut, vaan ovat ottaneet niin paljon, että joutuivat sitte kuitenkin kantapään kautta oppimaan, mutta tunnustivat mulle toimineensa typerästi ja et olis kannattanu sittenkin kuunnella äippää.

        Hei, ja kiitos viestistä :). Jokaisella on oma tapa kasvattaa lapsiaan. Minun tytär eipolta eikä tule polttamaankaan, koska olen selittänyt asian haitallisuudesta solutasolla. Siideriä hän on kanssani jo kerran saunan jälkeen maistellut :D, eli ei tule häätöä, jos kokeilee.

        Sitten poikaan. Minun ja terveydenhuollon mielipide on ettei 15vuotias ole vielä kypsä sukupuolielämään. Meidän tapauksessa poika on 18, juo ja polttaa ym. vähemmän kivaa tyttäreni sanojen mukaan tekee. Nuorisokotikokeilun jälkeen Olen antanut hänelle lupa tavata,muttei sille riitä,vaan pitää päästää pojan yökylään hänen huoneeseen... Ei kelpa asuntoautokaan, vaan just samaan huoneeseen... Ja nyt on turhaa minulle selittää, että näin nuori saa jo harrastaa seksiä ym. Jossain kulkee raja. Eli nyt me taas taistellaan... Poikaa saatavata,muttei saa lähteä 100 km päähän yökylään, eikä poika pääse hänen huoneeseen yöksi...

        Meillä on hyvä suhde tyttäreni kanssa. Ja kyllä me selvitään siitä. Jos minulla olisi poika, niin olisin päästänyt sitä ihan mihin vain kahdeksi viikoksi tytön luo. Tytön kanssa on erilaista, olen vielä liian nuori mummoksi.... Itse tyttäreni on minulle sanonut kiitos, että jaksan vaivautua ja selittää ja olla tiukka sen sijaan, että antaisin vaan mennä. Koska nuorisokodissa, jossa hän oli sattui olemaan juuri niitä lapsia, joille on annettu tehdä ihan mitävaa. Ei jaksettu taistella tai selittää... Onhan se helpompi, ei ole riitojakaan... Minä emn siihen mene. Olen tiukka, mutta järkevästi tiukka.


      • amaliasijari
        äippäap kirjoitti:

        Hei, ja kiitos viestistä :). Jokaisella on oma tapa kasvattaa lapsiaan. Minun tytär eipolta eikä tule polttamaankaan, koska olen selittänyt asian haitallisuudesta solutasolla. Siideriä hän on kanssani jo kerran saunan jälkeen maistellut :D, eli ei tule häätöä, jos kokeilee.

        Sitten poikaan. Minun ja terveydenhuollon mielipide on ettei 15vuotias ole vielä kypsä sukupuolielämään. Meidän tapauksessa poika on 18, juo ja polttaa ym. vähemmän kivaa tyttäreni sanojen mukaan tekee. Nuorisokotikokeilun jälkeen Olen antanut hänelle lupa tavata,muttei sille riitä,vaan pitää päästää pojan yökylään hänen huoneeseen... Ei kelpa asuntoautokaan, vaan just samaan huoneeseen... Ja nyt on turhaa minulle selittää, että näin nuori saa jo harrastaa seksiä ym. Jossain kulkee raja. Eli nyt me taas taistellaan... Poikaa saatavata,muttei saa lähteä 100 km päähän yökylään, eikä poika pääse hänen huoneeseen yöksi...

        Meillä on hyvä suhde tyttäreni kanssa. Ja kyllä me selvitään siitä. Jos minulla olisi poika, niin olisin päästänyt sitä ihan mihin vain kahdeksi viikoksi tytön luo. Tytön kanssa on erilaista, olen vielä liian nuori mummoksi.... Itse tyttäreni on minulle sanonut kiitos, että jaksan vaivautua ja selittää ja olla tiukka sen sijaan, että antaisin vaan mennä. Koska nuorisokodissa, jossa hän oli sattui olemaan juuri niitä lapsia, joille on annettu tehdä ihan mitävaa. Ei jaksettu taistella tai selittää... Onhan se helpompi, ei ole riitojakaan... Minä emn siihen mene. Olen tiukka, mutta järkevästi tiukka.

        Juu, en minäkään antais mitään öitä yhdessä viettää, eikä todella hyvältä kuulosta, jos poika on jo täysikäinen. Pitäishän pojankin tajuta, että on rikos jos kajoaa alaikäiseen.
        Tarkoitin vain, ettei kannata ottaa kauheita pultteja jos jotain ei toivottua sattuu.
        Nuoret sitte vaan uhallaankin tekevät uudestaan jos kauheita sanktioita tulee ja saavat kauheat huudot. Mielummin on vain asiallisen tiukka ja selittää, miksi, kuten ilmeisesti olet tehnytkin.


    • äitihuolissaan

      Psykalle menee varmuuden vuoksi, koska nyt on pyörittänyt yhteiskuntaa ja valehdellut. Psykalle sitä varten että pääsee tarvittaessa purkamaan tunteitansa. Aloite on nuorisokodin ohjaaja tehnyt ja minä tuin. Huh, tulipas helpottunut olo kun LS asiakkuus päättyi. Oli kyllä hyvin epämiellyttävä kokemus, toivotaan ettei koskaan enää tarvitsee moista kokea :/

      • Ivan Orav

        Valehdelun takia aivopesuun "varmuuden vuoksi?"
        Asiakuus (tai pitäs olla) on jo päätynyt ?
        Lue Leeni Ikoisen juttu "karmea suihinotto!"


      • Ivan Orav
        Ivan Orav kirjoitti:

        Valehdelun takia aivopesuun "varmuuden vuoksi?"
        Asiakuus (tai pitäs olla) on jo päätynyt ?
        Lue Leeni Ikoisen juttu "karmea suihinotto!"

        http://www.knuutilaki.net/node/19


    • Määm

      Onnittelut! Joskus asiat voivat siis mennä siten kuin pitää, joissain kohdin. Tunnen tästä asiasta helpotusta teidän puolestanne.

      Palaveri oli varmaan "aika" jännittävä kokemus.

      • Quo vadis?

        Valitettavasti "lastensuojelijat" saattavat olla naamioituneina hyvää tarkoittaviksi, mutta voivat olla myös pahantekijöitä.

        En mainitse tässä yrityksen, enkä henkilön nimeä, enkä hänen tarjoamia terapiapelveluyksiköitä, sekä lastenkoteja joita on kaksi ja löytyvät sivun vasemmassa laidassa olevasta palkista.

        Tiedän hieman henkilön taustoista, hän on ollut haastateltavana mös kahdessa Mot ohjelmssa, jossa hän on leimannut aikuisia lapsia ja perheitä.

        Hän kuuluu verkostoon, joka tuottaa terapiapalveluita, on "huolissaan" nuorten, etenkin tyttöjen väkivaltaisuudesta.

        Toisessa Mot ohjelmassa käsiteltiin yhteiskunnan rahoittamia vuokra-asuntoja, joita on muutama kymmenen, mutta jotka onkin muutettu sijoitettujen nuorten asunnoiksi.

        Mikäli lapsen terapiapalveluita järjestää tämä yrirtys, tarkoitukasena on leimata lapset ja vanhemmat, sekä sijoittaa lapsi yrityksen omistamiin ja ylläpitämiin sijaiskoteihin.

        Toisinsanoen rahastaa ensin terapiapalveluilla ja rahastaa sijoitusasunnoilla.
        Mukana tässä toiminnasssa on käsittääkseni Suomen Eliittiä.

        Milloinkahan joku taho alkaa tonkimaan tätä tunkiokasaa?

        Jos haluat lisätietoa esitä kysmys nimimerkille Quo vadis?

        http://www.terapiastudiot.fi/
        ----------


      • Quo vadis?
        Quo vadis? kirjoitti:

        Valitettavasti "lastensuojelijat" saattavat olla naamioituneina hyvää tarkoittaviksi, mutta voivat olla myös pahantekijöitä.

        En mainitse tässä yrityksen, enkä henkilön nimeä, enkä hänen tarjoamia terapiapelveluyksiköitä, sekä lastenkoteja joita on kaksi ja löytyvät sivun vasemmassa laidassa olevasta palkista.

        Tiedän hieman henkilön taustoista, hän on ollut haastateltavana mös kahdessa Mot ohjelmssa, jossa hän on leimannut aikuisia lapsia ja perheitä.

        Hän kuuluu verkostoon, joka tuottaa terapiapalveluita, on "huolissaan" nuorten, etenkin tyttöjen väkivaltaisuudesta.

        Toisessa Mot ohjelmassa käsiteltiin yhteiskunnan rahoittamia vuokra-asuntoja, joita on muutama kymmenen, mutta jotka onkin muutettu sijoitettujen nuorten asunnoiksi.

        Mikäli lapsen terapiapalveluita järjestää tämä yrirtys, tarkoitukasena on leimata lapset ja vanhemmat, sekä sijoittaa lapsi yrityksen omistamiin ja ylläpitämiin sijaiskoteihin.

        Toisinsanoen rahastaa ensin terapiapalveluilla ja rahastaa sijoitusasunnoilla.
        Mukana tässä toiminnasssa on käsittääkseni Suomen Eliittiä.

        Milloinkahan joku taho alkaa tonkimaan tätä tunkiokasaa?

        Jos haluat lisätietoa esitä kysmys nimimerkille Quo vadis?

        http://www.terapiastudiot.fi/
        ----------

        Jatkoa edelliseen.

        Mot ohjelmassa 17.10.2011 käsiteltiin aihetta.

        Kuka saa asua julkisella rahalla tuetuissa asunnoissa.

        Lue ohjelmasisältö, sekä aiheeseen liittyvää keskustelua, jostta läytyy yhtäläisyyksiä edelläolevaan yksityisiä terapia- ja sijoituskoteja ylläpitämään yritykseen.

        Näin hommat hoidetaan yhteiskunnan tukemana.

        http://blogit.yle.fi/mot/kuka-saa-asua-julkisella-rahalla-tuetuissa-asunnoissa
        ----------


    • Vanhemmuus on taito

      eksyin palstalle ihan muista syistä. Jos "äippä on noin ihmeissään" niin ehdottomasti hänen lapselle sijoitus paras ratkaisu

      • Perhe on tärkeä

        Mikä muu syy sinut palstalle eksytti? Ajatteletko todella, että se että "äippä on ihmeissään" olisi syy huostaanottaa lapsi - riistää kodistaan, erottaa perheestään, mikä voi olla (ja onkin) lapselle hyvin traumaattinen kokemus??

        Nimimerkkisi kertoo, että vanhemmuus on taito. Minkälaisten taitojen puute mielestäsi riittää perheiden rikkomiseen? Eikö olisi kuitenkin parempi opettaa niitä vanhemmuuden taitoja, jos niitä ei todelle olisi ja antaa lapsen elää omassa kotonaan, oman perheensä kanssa?

        No ap:n lapsi pääsi jo kotiin ja hyvä niin.


      • Geniver
        Perhe on tärkeä kirjoitti:

        Mikä muu syy sinut palstalle eksytti? Ajatteletko todella, että se että "äippä on ihmeissään" olisi syy huostaanottaa lapsi - riistää kodistaan, erottaa perheestään, mikä voi olla (ja onkin) lapselle hyvin traumaattinen kokemus??

        Nimimerkkisi kertoo, että vanhemmuus on taito. Minkälaisten taitojen puute mielestäsi riittää perheiden rikkomiseen? Eikö olisi kuitenkin parempi opettaa niitä vanhemmuuden taitoja, jos niitä ei todelle olisi ja antaa lapsen elää omassa kotonaan, oman perheensä kanssa?

        No ap:n lapsi pääsi jo kotiin ja hyvä niin.

        Kyllä, vanhemmuuden taitoja tulisi opettaa vanhemmille, muttei lapsen hyvinvoinnin kustannuksella. Lapsi väliaikaisesti sijoitukseen turvalliseen ja rauhalliseen sijaisperheeseen, ja palautus vanhemmille, kun vanhemmat ovat oppineet huolehtimaan lastensa edusta ennen omaa etuaan.

        Hyvänä esimerkkinä tästä on nainen, joka tuolla toisessa ketjussa ihmettelee, miksei saa "viettää kahdenkeskistä aikaa" miehensä kanssa lapsen kaksiviikkoisen loman aikana (loma siis lastenkodista tms.), lyhentäen tuon 14 päivää 12 päivään. Ihmettelee vielä, että eikö lasta ole opetettu sijaishuoltopaikassa olemaan itkemättä silloin, kun harmittaa ja suututtaa.

        Kyseessä on siis 12-vuotias lapsi, jolla on ikävä äitiään, ja joka haluaa viettää aikaa äitinsä kanssa. Varmasti itkee ja kiukkuaa. 12-vuotias on lapsi, ei aikuinen, ja tulee varmasti tuosta vielä pahenemaan teini-iässä, ennen kuin alkaa rauhoittua aikuisuutta kohden siinä 17-18-vuotiaana.

        Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tuolle naiselle joku saisi ainakin mennä hieman opettamaan niitä paljon puhuttuja "vanhemmuuden taitoja". Hyvähän se on lapselle selittää, että sori nyt kun mami haluaa nyt p*nna tuota Jaska-setää, ni sun pitää lähteä takas laitokseen kaks päivää etuajassa, heippahei!". Eiköhän aikuiset voi järjestää itselleen sitä "kahdenkeskistä aikaa" jonakin sellaisena viikonloppuna, kun lapsi EI ole äitinsä luona sovitulla visiitillä.

        En tiedä mistä syystä tuon naisen lapsi on otettu huostaan, mutta vaikea kuvitella että tuo äiti edes haluaa lastaan takaisin luokseen, jos jo tuollaisissa asioissa oma etu ajaa lapsen edun edelle. Surullista.


      • äippä ei enää ihmeis

        Vielä yksi, joka tuntematta tapausta perinpohjaisesti luokittelee ja tuomitsee... Sellaisia on sosiaalitoimistotkin täynnä... ei mitään ihmettä että lapsia sijoitetaan huterin perustein ja yhteiskunta maksaa... Kun on pokkaa kertoa ihmiselle, joka kokee huonoa oloa ja purkaa sitä vaikka tänne kirjoittemalla, että koko hänen tuska ja ihmetteleminen onki ihan oikein hänelle :/ ....... Tuntuu kyllä pahalta! Minulla ja tyttärelläni on erittäin hyvät välit nyt, ja ennenkin olivat. Poikaystävä ei enää kuvioissa ja tyttöä rauhoittui. Juteltiin ja rauhoituttiin. Tytön mielestäse ettei hän polta eikä häiriköi on minun ansiota, koska kasvatin häntä hyvin ja olen taitava. Kuinka sina voit luulla itsestäsi niin suuria, että tuntematta meitä teetkin johtopäätöksiä muina miehinä.. On kyllä joillakin luulot itsestään!


      • nimenomaan taito

        Aivan loistava ja nappiin osunut päätelmä nimimerkillä Vanhemmuus on taito!

        Loistavaa!


    • järjen valoa

      Edellinen viesti saa 100 pistettä, mutta sitä ennen oleva juttu on täysin ala-arvoinen. Katsotaanpa vähän:

      "Kyllä, vanhemmuuden taitoja tulisi opettaa vanhemmille, muttei lapsen hyvinvoinnin kustannuksella."
      Ilman lasta oleville vanhemmilleko niitä taitoja mielestäsi pitäisi opettaa? Nurinkurista! Jo 10 vuotta sitten eräänkin perhetukikeskuksen johtaja kirjoitteli Hesarissa, miten niitä taitoja pitäisi opettaa perheelle, JOS NIITÄ TODELLA JOLTAIN PUUTTUU! Silloin ne hänenkin mielestään toimivat huostaanottojen ehkäisynä, mutta tunnettu tosiasia on, että poliitikot eivät ole edes halunneet estää Suomessa huostaanottomäärien kasvua nykyisiin mittoihinsa. Lapset ovat kauppatavaraa, you know.

      "Lapsi väliaikaisesti sijoitukseen turvalliseen ja rauhalliseen sijaisperheeseen, ..."

      Millä taataan, että s-perhe on turvallinen ja kaiken puolin rauhallinen kasvuympäristö lapselle? Millä sinä takaat, että siellä ei lasta pahoinpidellä henkisesti, eikä fyysisesti? Ei hyväksikäytetä missään mielessä? Että hän ei joudu YHDENKÄÄN rikoksen kohtaaksi siellä ollessaan? Hyvän s-perheen saaminen on arpapeliä eli herää todellisuuteen harhoistasi!

      Sinun kaltaisia huostiin hurahtaneita pölvästejä täällä vilahtaa aina toisinaan, vaikka järkevä ihminen tietty miettisi enemmän sitä, MIKSI LAPSI LÄHTEE ITKIEN mainostamaasi "ihanaan" s-perheeseen.... Kuinkahan paljon tänäkin viikonloppuna on lapsia, jotka TAPPELEVAT vastaan kun pitää lähteä taas pois hyvästä kodista sijaishuoltoon. Mutta SEHÄN sinua ja muita pösilöitä ei tietysti huoleta ollenkaan.

      • Geniver

        Niin eli sinun mielestäsi lapsen pitää kärsiä biologisessa perheessään henkisestä tai fyysisestä väkivallasta, vanhempien päihteidenkäytöstä, välinpitämättömyydestä, heitteillejätöstä, tms. sillä aikaa kun vanhemmat "opettelevat" olemaan vanhempia lapselleen.

        Sellaisia IHAN OIKEITA vanhempia, jotka huolehtivat lapsen hygieniasta, katsovat, että lapsella on puhtaat ja ehjät vaatteet, että lapsi saa riittävästi ruokaa ja unta, että lasta ei uhkailla fyysisesti eikä henkisesti, että lapsi ei joudu kotonaan pelkäämään, että lapsi ei joudu kotonaan vaaraan vanhempien päihteidenkäytön vuoksi ja lista jatkuisi loputtomiin...

        Kyllä, minusta jokainen lapsi on ansainnut, että omat, biologiset vanhemmat arvostavat lastaan edes sen verran, että huolehtivat siitä, että omaavat NÄMÄ vanhemmuuden taidot, ennen kuin hankkivat lapsia.

        Kai minulle sitten on käynyt tuuri, kun olen itse saanut kasvaa hyvässä sijaisperheessä, mutta omat biologiset vanhempani olisivat kyllä minun puolestani saaneet opetella niitä vanhemmuuden taitoja ihan ilman minua.

        Enhän tietenkään voi puhua kuin omasta (ja sisarusteni) puolesta, mutta minua ei ole pahoinpidellyt henkisesti saati fyysisesti kukaan muu kuin biologiset vanhempani.

        Minua ei ole hyväksikäyttänyt kukaan muu kuin biologinen isäni huumeenhuuruisine ystävineen.

        Minua kohtaan ei ole tehty YHTÄKÄÄN rikosta sen jälkeen, kun PÄÄSIN sijaisperheeseeni.

        Harhaiseksi minua ei ole todettu, biologinen äitini kylläkin.

        Minä en ole hurahtanut mihinkään, olen vain saanut nähdä ne huostaanoton positiiviset puolet ihan henkilökohtaisesti. Kyllä minua huolettaa, jos lapsi oikeasti tappelee vastaan lähtiessään HYVÄSTÄ kodista sijaishuoltoon, mutta aivan yhtä lailla minua huolettavat ne lapset, jotka tappelevat vastaan joutuessaan viikonlopuksi palaamaan HYVÄSTÄ sijaisperheestä "lomalle" HUONOON bioperheeseen.

        Herää sinä itse harhoistasi, ja koita tajuta, että on olemassa myös HUONOJA bioperheitä ja HYVIÄ sijaisperheitä.

        Niin ja hieman kävi ihmetyttämään myös se, että sinunko mielestäsi vika on siis laitoksessa, jos lapsi haluaa viettää aikaa äitinsä kanssa, hmm. Aika jännä päätelmä? Eli sinun mielestäsi huonoja biovanhempia ei ole olemassakaan, mutta silti lapsi ei sijaishuollossa ollessaan saisi kaivata biologisia vanhempiaan? Hmm. Todellakin mielenkiintoinen tuo sinun ajatuksenjuoksusi...

        Itsekin aluksi "kaipasin" vanhempiani, kun en paremmasta tiennyt. Olin tottunut siihen, että minua pahoinpideltiin lähes päivittäin, että aina oli nälkä, ja ettei puhtaita vaatteita koskan ollut. Kyllä minä (kuulemma) tappelin aluksi vastaan ja itkin kun minut vietiin pois. Hehän olivat kuitenkin vanhempani, siihenastisen elämäni tärkeimmät ihmiset. Mutta kuinka paljon pahaa he saattoivatkaan minulle tehdä? Se on vieläkin, yli 20 vuoden jälkeen käsittämätöntä.

        Huostaanottoa edeltäneiden tapahtumien jälkeen sairaalassa minulla todettiin mm. päähän osuneen voimakkaan iskun aiheuttama lievä aivovamma, useita luunmurtumia ja pehmytkudosvammoja, puhumattakaan seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamista vammoista. Olin aliravittu ja likainen.
        Biologisten sisarusteni vammoista en halua puhua, ne ovat heidän yksityisasioitaan. Voin vain kertoa, etten ollut ainoa, ja minun vammani eivät olleet edes vakavimmasta päästä. Vieläkin oksettaa ajatus siitä, mitä minulle ja sisaruksilleni on tehty. Olin vasta viisivuotias.

        Se, mitä tällä vuodatuksellani ajan takaa, on se, että lapsi voi kaivata ihmistä, joka on satuttanut lasta vakavasti, eikä tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko sijaisperheessä hyvä taikka huono olla. Itse kotiuduin hitaasti, mutta perheeni (sijaisperhe siis) on ollut ihana ja olen saanut traumoihini asianmukaista hoitoa. En ole koskaan kokenut aihetta valittaa.

        Minulle äiti on se, joka minut kasvatti, ei se, joka minut synnytti ja jätti heitteille.

        Kai minä sitten olen pösilö ja harhainen, jos näiden kokemusteni johdosta minua sellaiseksi haluat kutsua.


      • Geniver
        Geniver kirjoitti:

        Niin eli sinun mielestäsi lapsen pitää kärsiä biologisessa perheessään henkisestä tai fyysisestä väkivallasta, vanhempien päihteidenkäytöstä, välinpitämättömyydestä, heitteillejätöstä, tms. sillä aikaa kun vanhemmat "opettelevat" olemaan vanhempia lapselleen.

        Sellaisia IHAN OIKEITA vanhempia, jotka huolehtivat lapsen hygieniasta, katsovat, että lapsella on puhtaat ja ehjät vaatteet, että lapsi saa riittävästi ruokaa ja unta, että lasta ei uhkailla fyysisesti eikä henkisesti, että lapsi ei joudu kotonaan pelkäämään, että lapsi ei joudu kotonaan vaaraan vanhempien päihteidenkäytön vuoksi ja lista jatkuisi loputtomiin...

        Kyllä, minusta jokainen lapsi on ansainnut, että omat, biologiset vanhemmat arvostavat lastaan edes sen verran, että huolehtivat siitä, että omaavat NÄMÄ vanhemmuuden taidot, ennen kuin hankkivat lapsia.

        Kai minulle sitten on käynyt tuuri, kun olen itse saanut kasvaa hyvässä sijaisperheessä, mutta omat biologiset vanhempani olisivat kyllä minun puolestani saaneet opetella niitä vanhemmuuden taitoja ihan ilman minua.

        Enhän tietenkään voi puhua kuin omasta (ja sisarusteni) puolesta, mutta minua ei ole pahoinpidellyt henkisesti saati fyysisesti kukaan muu kuin biologiset vanhempani.

        Minua ei ole hyväksikäyttänyt kukaan muu kuin biologinen isäni huumeenhuuruisine ystävineen.

        Minua kohtaan ei ole tehty YHTÄKÄÄN rikosta sen jälkeen, kun PÄÄSIN sijaisperheeseeni.

        Harhaiseksi minua ei ole todettu, biologinen äitini kylläkin.

        Minä en ole hurahtanut mihinkään, olen vain saanut nähdä ne huostaanoton positiiviset puolet ihan henkilökohtaisesti. Kyllä minua huolettaa, jos lapsi oikeasti tappelee vastaan lähtiessään HYVÄSTÄ kodista sijaishuoltoon, mutta aivan yhtä lailla minua huolettavat ne lapset, jotka tappelevat vastaan joutuessaan viikonlopuksi palaamaan HYVÄSTÄ sijaisperheestä "lomalle" HUONOON bioperheeseen.

        Herää sinä itse harhoistasi, ja koita tajuta, että on olemassa myös HUONOJA bioperheitä ja HYVIÄ sijaisperheitä.

        Niin ja hieman kävi ihmetyttämään myös se, että sinunko mielestäsi vika on siis laitoksessa, jos lapsi haluaa viettää aikaa äitinsä kanssa, hmm. Aika jännä päätelmä? Eli sinun mielestäsi huonoja biovanhempia ei ole olemassakaan, mutta silti lapsi ei sijaishuollossa ollessaan saisi kaivata biologisia vanhempiaan? Hmm. Todellakin mielenkiintoinen tuo sinun ajatuksenjuoksusi...

        Itsekin aluksi "kaipasin" vanhempiani, kun en paremmasta tiennyt. Olin tottunut siihen, että minua pahoinpideltiin lähes päivittäin, että aina oli nälkä, ja ettei puhtaita vaatteita koskan ollut. Kyllä minä (kuulemma) tappelin aluksi vastaan ja itkin kun minut vietiin pois. Hehän olivat kuitenkin vanhempani, siihenastisen elämäni tärkeimmät ihmiset. Mutta kuinka paljon pahaa he saattoivatkaan minulle tehdä? Se on vieläkin, yli 20 vuoden jälkeen käsittämätöntä.

        Huostaanottoa edeltäneiden tapahtumien jälkeen sairaalassa minulla todettiin mm. päähän osuneen voimakkaan iskun aiheuttama lievä aivovamma, useita luunmurtumia ja pehmytkudosvammoja, puhumattakaan seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamista vammoista. Olin aliravittu ja likainen.
        Biologisten sisarusteni vammoista en halua puhua, ne ovat heidän yksityisasioitaan. Voin vain kertoa, etten ollut ainoa, ja minun vammani eivät olleet edes vakavimmasta päästä. Vieläkin oksettaa ajatus siitä, mitä minulle ja sisaruksilleni on tehty. Olin vasta viisivuotias.

        Se, mitä tällä vuodatuksellani ajan takaa, on se, että lapsi voi kaivata ihmistä, joka on satuttanut lasta vakavasti, eikä tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko sijaisperheessä hyvä taikka huono olla. Itse kotiuduin hitaasti, mutta perheeni (sijaisperhe siis) on ollut ihana ja olen saanut traumoihini asianmukaista hoitoa. En ole koskaan kokenut aihetta valittaa.

        Minulle äiti on se, joka minut kasvatti, ei se, joka minut synnytti ja jätti heitteille.

        Kai minä sitten olen pösilö ja harhainen, jos näiden kokemusteni johdosta minua sellaiseksi haluat kutsua.

        Koska niin moni nyt on tämän kirjoitukseni ymmärtänyt väärin, niin selitän lyhyesti auki, mitä kirjoituksellani ajoin takaa.

        En hae kuulijoita itselleni. Haen kuulijoita sille pienelle viisivuotiaalle, joka kärsi päivittäin vanhempiensa teoista vielä vuosia sen jälkeen, kun huostaanotto oli tehty. Fyysisten olosuhteiden paraneminen kun ei poista lapselle aiheutuneita traumoja kuin taikaiskusta, vaikka ympäristö toimisi oikein.

        Tekstilläni vetoan KAIKKIIN vanhempiin, että pysähtyisitte hetkeksi, unohtaisitte itsenne ja omat halunne ja tarpeenne hetkeksi, ja ajattelisitte paitsi sitä viisivuotiasta pahoinpideltyä lasta, myös omien lastenne (olipa kyseessä sitten biologiset, adoptoidut tai teille sijoitetut lapsenne) etua. Oikeasti.

        Ei "etua" jonka itse olette päättäneet olevan lapselle parhaaksi, vaan että ihan oikeasti miettisitte, mitä lapsi tarvitsee, ja kuka sen parhaiten kykenee lapselle tarjoamaan. Jos te itse, niin hyvä, jos joku muu, niin hyvä. Jos oma mielipiteenne ja vastapuolen mielipide eroavat edelleen voimakkaasti, niin pohtikaa olitteko rehellisiä äsken.

        Koska tämä teksti on suunnattu myös vastapuolelle, niin on turha vastata "mutkun toi". Se vastapuoli saa myös miettiä tätä samaa kysymystä. Saman kysymyksen esittäisin myös mieluusti sossuille ja lastensuojelukoneistolle.

        Muistakaa, että lapset ovat viattomia tähän kaikkeen - älkää syyllistäkö heitä halusta kiintyä ihmiseen, joka heitä hoitaa, saati rakkaudesta biologiseen vanhempaansa. Lapsella on oikeus välittää ja rakastaa vilpittömästi, vaikkei välittämisen ja rakkauden kohde sitä teidän mielestänne ansaitsisikaan.

        Kuten joku jo kerran aiemmin täällä palstalla kauniisti lopetti oman tekstinsä (varsinaisen tekstin sisältöä en tähän hätään kylläkään muista, en edes sitä olinko samaa mieltä, mutta tämä loppukaneetti osui suoraan sydämeeni):

        Pitäkää huolta lapsistanne!


    • pikku naisia

      Tähän kahteen edelliseen on pakko kommentoida, vaikkei asia sinänsä enää alkuperäiseen liitykään.
      On totta, että on huonoja koteja, päihdeperheitä, mielenterveysongelmaisia (jotka eivät käytä edes lääkärin määräämiä lääkkeitä), on välinpitämättömiä vanhempia jotka viis veisaavat siitä missä lapsi aikaansa kuluttaa.
      On myös väkivaltaa, joka kohdistuu myös lapsiin.

      Näissä perheissä ainoa oikea ratkaisu on se, että sijoitetaan lapsi perheeseen, jossa lapsesta oikeasti huolehditaan ja hänestä välitetään.

      Kolikolla on myös kääntöpuoli. On huonoja sijaisvanhempia, oikeasti. Mistä sen sitten tietää kun lasta ollaan sijoittamassa onko perhe huono vai ei, ei mistään.
      Tänä päivänäkin kohdellaan sijaislapsia, vähän niin kuin ennen vanhaan huutolaislapsia ( heidänkin kohtelussaan oli kai poikkeuksia).
      Sosiaalityön tekijöiden edessä ollaan yhtä suurta perhettä, tämä vain teatteria.
      On myös huostaanottoja, jotka ovat vähintäänkin arveluttavia.
      Hätiköityjä päätöksiä, nykyäänhän kuka vaan voi tehdä nimettömän lastensuojelu ilmoituksen.

      Siis kaikille lapsille toivoisin hyvän lapsuuden, olkoon se sitten biologisten vanhempien luona tai sijoitusperheessä tai adoptioperheessä.

      Ja niille vanhemmille, joiden lapsi kaipaa kotiin ja joiden mielestä huostaanotto/sijoitus ei menny oikein, TAISTELKAA!!

    • amaliasijari

      Just noin. Toivottavasti vanhemmat, jotka tietävät huost,oton olevan tehty väärin peruwtein jaksavat taistella lastensa puolesta, Siä sopii vain toivoa, koska helppoa se ei ole.

      • Geniver

        Olet Amalia oikeassa, väärin perustein tehtyjä huostaanottoja ja huonoja sijaisperheitä vastaan tulee taistella, ja tähän taisteluun soisin myös muidenkin kaltaistesi hyvien sijaisvanhempien osallistuvan!

        Ne huonot sijarit kun pilaavat myös niiden hyvien maineen. Myönnän olevani toisinaan hieman provokatiivinen, mutta se johtuu osin taustastani ja toisaalta myös työni kautta tapaamieni lasten kokemuksista. Työssäni opetusalalla kuulen kaikenlaista, ja minusta joka ikinen lapsen tekemä ilmoitus tulee ottaa tosissaan ja tutkia.

        En väitä, että lapset puhuisivat aina totta, mutta minusta on parempi tutkia asia, todeta, että lapsi puhui omiaan ja pyytää vanhemmilta anteeksi, kuin kuulla myöhemmin, että lapsi on vahingoittanut itseään, tai että joku on vahingoittanut lasta.

        Aloittajan tapauksessa mielestäni vikaa on ollut hieman kaikissa.

        Aloittaja itsekin myöntää olleensa ehkä hieman liian ankara ja luvannutkin opetella riitelemään rakentavasti. Ymmärrän myös, miksi aloittaja on tuohtunut, kun perusteita huostaanotolle ei kerran ole.

        Lapsi puolestaan on reagoinut aivan liian voimakkaasti, mikä tosin on tyypillistä teini-ikäiselle, joka hakee paikkaansa maailmassa. Ymmärrän lastakin: Äiti on kuitenkin uhannut - vaikkakin vain kiukustuneena - lapsen perusturvallisuutta uhkaamalla viedä lapsen toiseen maahan, pois ystävien, harrastusten ja oman tutun koulun parista. Kuten sanoin, niin lapsi kuin äitikin ovat reagoineet minun mielestäni liian voimakkaasti, mutta toisaalta kasvatustapojakin on monia.

        Yksi, suuri osasyyllinen on varsinkin koneisto. Lasta on uskottu liian heppoisin perustein kuulematta vanhempia riittävästi. Täytyy kuitenkin muistaa, miltä tilanne on näyttänyt yksittäisen työntekijän näkökulmasta katsottuna.

        Ajatelkaapa omalle kohdallenne: Pelokas, ahdistunut lapsi tulee luoksenne, kertoen että vanhempi pahoinpitelee fyysisesti ja henkisesti. Ettekö tutkisi asiaa lainkaan? Entäpä jos kyseiselle lapselle oikeasti tapahtuisi pahaa? Virheitä tässä on tehty, kun vanhempia ei kuunneltu riittävästi, se nyt on ilmiselvää.


    • voi voi taas

      Ei kukaan ole ikinä tällä palstalla väittänyt, että ei olisi huonoja bio-perheitä, mutta onneksi täällä on myös järkeviä kirjoittajia ja lukijoita paikalla tuon yhden väärin tulkitsijan lisäksi.

      Jos joku itse on sattunut syntymään mielisairaasta äidistä, ja tullut lakien mukaan huostaanotetuksi, niin on silti suurta järjenköyhyyttä kuvitella muita bio-vanhempia samanlaisiksi. Näin varsinkin nyky-Suomessa, jossa eri alojen asiantuntijat ovat riittävästi arvostelleet ls:a suorasanaisesti kaikesta harjoitetusta laittomuudesta.

      Ketjun aihekin järjen jättiläiseltä unohtui, vaikka muut kirjoittajat näyttivät pitävän sen mielessään ja siksi kirjoitettiin nimenomaan hyvälle ja vastuulliselle vanhemmalle. Post scriptumina vielä,että kyllä normaali perheen lapsi tietää, missä hänen on hyvä olla ja missä häntä kohdellaan hyvin, sen tietää jo 5-vuotiaana, saati tuollainen teini, josta tässä ketjussa puhuttiin.

      Kiitos taas Amaliasijari kommentistasi! Kirjoituksestasi huokuu aina niin hyvä energia, että niiden lukemisesta tulee väkisinkin hyvälle mielelle.

      • Geniver

        Minä en vastannutkaan aloittajalle, vaan nimimerkeille Järjen valoa ja Perhe on tärkeä. Kerroin omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani. Eikö tämä palsta sitä varten ole? Keskustelua ja kokemusten vaihtamista varten?

        Ensimmäisessä kirjoituksessani viittasin nimenomaan lapsen etuun - siihen, että lapsella on oikeus vanhempiin, jotka huolehtivat lapsestaan ja lapsensa edusta ennen omaa etuaan. En missään vaiheessa ole viitannut tämän tekstin aloittajaan vaan viestiin, johon vastasin. Koko ajan olen ilmaissut, että mikäli perhe toimii oikein ja lapsen etujen mukaisesti, ei lasta tule ottaa vanhemmiltaan pois. Tämän olisit huomannut, jos olisit huolellisesti lukenut mitä kirjoitin. Nainen johon ensimmäisessä kirjoituksessani viittasin oli toisen keskusteluketjun aloittaja, ei tämän.

        Ensimmäinen viestini oli kieltämättä OSITTAIN provokatiivinen, koska olin juuri lukenut tuon toisen ketjun viestin, josta tuossa viestissä kerroin, ja minua suoraansanottuna suututti kyseisen äidin kylmä suhtautuminen lapseensa. Kuitenkaan minulle vastannut henkilö ei tarttunut tähän provokatiiviseen osuuteen, vaan kohtaan, joka minun mielestäni pitäisi olla itsestäänselvä kaikille vanhemmille, niin bioille kuin sijareillekin:

        "Kyllä, vanhemmuuden taitoja tulisi opettaa vanhemmille, muttei lapsen hyvinvoinnin kustannuksella."

        Jos joku nyt ymmärsi tämän väärin, niin tarkoitin puhtaasti sitä, että lapsen ei tule joutua kulkemaan likaisena huonoissa vaatteissa ja heikosti ravittuna (tai pahimmillaan pahoinpideltynä/hyväksikäytettynä) sillä aikaa kun vanhemmat "opettelevat olemaan vanhempia". Ja tämä pätee myös niihin huonoihin sijareihin.

        Omiin (sijais)vanhempiini tämä ei päde, sillä he ovat olleet parempia vanhempia kuin olisin edes voinut kaikkine teini-iänkin temppuiluineni toivoa, mutta olen elämäni aikana törmännyt myös niihin huonoihin sijaisvanhempiin. Ei silti ole oikein, että huonojen sijaisvanhempien vuoksi myös ne hyvät, kuten omat vanhempani saavat suoraan sanottuna pa*kaa niskaansa.

        Olen nähnyt niitä heikosti ravittuja, reikäisissä vaatteissa kulkevia likaisia pikkulapsia niin bioperheissä kuin sijaisperheissäkin, ikävä kyllä enemmän kuitenkin bioperheissä, sillä työskentelen lasten parissa (opetusalalla), ja bioperheitä on tässä maassa valtavan paljon enemmän kuin sijaisperheitä.

        En väitä, että sijaisvanhemmilla olisi yhtään sen suurempi oikeus olla huonoja vanhempia kuin biovanhemmillakaan. Minusta YHDELLÄKÄÄN vanhemmalla (bio-, sijais- tai adoptiovanhemmalla) ei ole oikeutta olla huono vanhempi. Lapsen edun tulee nousta aina ensisijaiseksi. En myöskään todellakaan lukeudu näihin huostahulluihin, sillä tiedän varsin hyvin, että vääriäkin huostaanottoja tässä maassa tehdään.

        Jatkuu...


      • Geniver
        Geniver kirjoitti:

        Minä en vastannutkaan aloittajalle, vaan nimimerkeille Järjen valoa ja Perhe on tärkeä. Kerroin omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani. Eikö tämä palsta sitä varten ole? Keskustelua ja kokemusten vaihtamista varten?

        Ensimmäisessä kirjoituksessani viittasin nimenomaan lapsen etuun - siihen, että lapsella on oikeus vanhempiin, jotka huolehtivat lapsestaan ja lapsensa edusta ennen omaa etuaan. En missään vaiheessa ole viitannut tämän tekstin aloittajaan vaan viestiin, johon vastasin. Koko ajan olen ilmaissut, että mikäli perhe toimii oikein ja lapsen etujen mukaisesti, ei lasta tule ottaa vanhemmiltaan pois. Tämän olisit huomannut, jos olisit huolellisesti lukenut mitä kirjoitin. Nainen johon ensimmäisessä kirjoituksessani viittasin oli toisen keskusteluketjun aloittaja, ei tämän.

        Ensimmäinen viestini oli kieltämättä OSITTAIN provokatiivinen, koska olin juuri lukenut tuon toisen ketjun viestin, josta tuossa viestissä kerroin, ja minua suoraansanottuna suututti kyseisen äidin kylmä suhtautuminen lapseensa. Kuitenkaan minulle vastannut henkilö ei tarttunut tähän provokatiiviseen osuuteen, vaan kohtaan, joka minun mielestäni pitäisi olla itsestäänselvä kaikille vanhemmille, niin bioille kuin sijareillekin:

        "Kyllä, vanhemmuuden taitoja tulisi opettaa vanhemmille, muttei lapsen hyvinvoinnin kustannuksella."

        Jos joku nyt ymmärsi tämän väärin, niin tarkoitin puhtaasti sitä, että lapsen ei tule joutua kulkemaan likaisena huonoissa vaatteissa ja heikosti ravittuna (tai pahimmillaan pahoinpideltynä/hyväksikäytettynä) sillä aikaa kun vanhemmat "opettelevat olemaan vanhempia". Ja tämä pätee myös niihin huonoihin sijareihin.

        Omiin (sijais)vanhempiini tämä ei päde, sillä he ovat olleet parempia vanhempia kuin olisin edes voinut kaikkine teini-iänkin temppuiluineni toivoa, mutta olen elämäni aikana törmännyt myös niihin huonoihin sijaisvanhempiin. Ei silti ole oikein, että huonojen sijaisvanhempien vuoksi myös ne hyvät, kuten omat vanhempani saavat suoraan sanottuna pa*kaa niskaansa.

        Olen nähnyt niitä heikosti ravittuja, reikäisissä vaatteissa kulkevia likaisia pikkulapsia niin bioperheissä kuin sijaisperheissäkin, ikävä kyllä enemmän kuitenkin bioperheissä, sillä työskentelen lasten parissa (opetusalalla), ja bioperheitä on tässä maassa valtavan paljon enemmän kuin sijaisperheitä.

        En väitä, että sijaisvanhemmilla olisi yhtään sen suurempi oikeus olla huonoja vanhempia kuin biovanhemmillakaan. Minusta YHDELLÄKÄÄN vanhemmalla (bio-, sijais- tai adoptiovanhemmalla) ei ole oikeutta olla huono vanhempi. Lapsen edun tulee nousta aina ensisijaiseksi. En myöskään todellakaan lukeudu näihin huostahulluihin, sillä tiedän varsin hyvin, että vääriäkin huostaanottoja tässä maassa tehdään.

        Jatkuu...

        Jatkuu...

        Älkää kuitenkaan purkako pahaa oloanne siinä asiassa sijaisvanhempiin vaan sossuihin, sillä heistähän se riippuu, saatteko lapsenne takaisin, ei sijareista. Samalla tavalla sijareiden on turha purkaa raivoaan teihin, kun lapsi palautetaan vanhemmilleen, oli palautus sitten oikeudenmukainen tahi ei. (Epäoikeudenmukaisella palautuksella tarkoitan esimerkiksi tapausta, jossa biologinen isä tappoi jokin aika sitten lapsensa, joka oli jo kertaalleen huostaanotettu ja sieltä palautettu isälleen. En tiedä oliko lapsi sijoitettuna sijaisperheeseen vai laitokseen, mutta palautus oli silti epäoikeudenmukainen - lapsen kannalta!)

        Älkää myöskään purkako epäoikeudenmukaisesta huostaanotosta johtuvaa pahaa oloanne lapsen kuullen saati lapselle itselleen. Ei varmastikaan ole lapsen edun mukaista joutua kuuntelemaan aikuisten taistelua, varsinkaan, jos lapsi on jo ehtinyt hiukkaakaan kiintyä sijaisvanhempiinsa. Ei ole hyväksi lapselle kieltää tätä välittämästä ihmisestä, joka tätä hoitaa (ts. ruokkii, vaatettaa, jne.). Tällainen tuottaa lapselle syyllisyyttä, joka voi pahimmillaan johtaa mielenterveysongelmiin. Ei ole myöskään sijaisvanhemmilta oikein kieltää lasta rakastamasta biologisia vanhempiaan, vaikka nämä olisivat tehneet lapselle mitä. Lapsella on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi, vaikka aikuiset lapsen rakkautta eivät aina olisikaan ansainneet.

        Ketjun aiheesta poikkeamisesta sen verran, että kyllä täällä on aiheesta poikettu useammankin kirjoittajan toimesta, mm. palstan virallinen linkittäjä, sekä nimimerkit Strernkreutz, Sadismia ja Ivan Orav ovat jälleen heitelleet sekaan mitä sattuu toiveenaan saada lisää kuohuntaa aikaan. Ja heidän(kään) kaikki tekstinsä eivät tarkalleen ottaen ole liittyneet aloittajan viestiin sen enempää kuin minunkaan.

        Post scriptumiisi vastaisin seuraavasti: En ole missään vaiheessa väittänyt, ettenkö olisi TIENNYT, että minua kohdellaan bioperheessäni huonosti, silloin viisivuotiaanakaan, saati, ettenkö olisi tiennyt, että sijaisperheeni kohteli minua hyvin. Puhuin lapsen kiintymyksestä ja luottamuksesta biologisiin vanhempiinsa, jonka tulee normaalissa lapsuudessa olla aukoton. Lapsen siis tulee voida luottaa vanhempiinsa ja rakastaa näitä rajoituksetta. Oma lapsuuteni ei ollut normaali, enkä siis varmastikaan ollut normaali lapsi, kuten asian niin kauniisti ilmaisit, mutta pienen lapsen kiintymys vanhempiinsa on kaikesta huolimatta käsittämättömän voimakas side.

        Kesti siis kauan, ennen kuin opin luottamaan uuteen perheeseeni, sillä biologinen isäni uhkaili minua (ja sisaruksiani) aina sillä, että jos teemme pahaa, niin meidät viedään pois ja etten enää koskaan näe sisaruksiani, ja että siellä meillä on asiat vieläkin pahemmin. Voit siis toivottavasti osoittaa sen verran ymmärrystä pientä ja kaltoinkohdeltua lasta kohtaan, että ymmärrät, miksi pelkäsin uudessa kodissani aluksi.

        Jälkimmäisessä viestissä vastasin viestiin, jossa minua itseäni HENKILÖNÄ haukuttiin harhaiseksi jne. Koen oikeudekseni puolustautua tällaista hyökkäystä vastaan ja kertoa oman tarinani. Huostaanotetun, pahoinpidellyn, hyväksikäytetyn lapsen tarinan. Se lapsuus kun ei katoa mihinkään, vaikka lapsi aikuiseksi kasvaakin.

        Se LAPSEN NÄKÖKULMA kun täällä ikävän usein jää kuulematta!

        Täällä sivustolla, eri palstoilla tosin, meuhkaavat niin sijaisperheet kuin biovanhemmatkin, mutta tulipa LAPSI sitten kertomaan negatiivisista kokemuksistaan liittyen kumpaan tahansa osapuoleen, hyvässä tai pahassa, niin se koetaan aina negatiivisena asiana. Lapsi ei saa kritisoida biovanhempiaan eikä sijaisvanhempiaan, ainakaan näillä palstoilla.

        Tai kyllähän lapsi saa tällä biovanhempien palstalla kritisoida sijaisvanhempaansa ja sijaisvanhempien palstalla biovanhempaansa, mutta sus siunaa, jos kerrot huonoista biovanhemmista biopalstalla tai huonoista sijaisvanhemmista sijaripalstalla. Aivan kuin lapsella ei olisi oikeutta kertoa huonoista kokemuksistaan! Kummallakaan palstalla ei tunnuta muistavan sitä, että LAPSI on se, joka tilanteessa kärsii JOKA TAPAUKSESSA eniten, oli kyseessä sitten oikeutettu TAI epäoikeudenmukainen huostaanotto! Lapsi on se, jolta katkeaa elämän tärkein ihmissuhde ainakin osittain olipa kyseessä sitten huonot biovanhemmat, huono lastensuojelupolitiikka ja laittomat huostaanotot tai lapsen itsensä holtiton käytös. Lapsi kärsii silti AINA tilanteesta eniten.

        Jatkuu


      • Geniver
        Geniver kirjoitti:

        Jatkuu...

        Älkää kuitenkaan purkako pahaa oloanne siinä asiassa sijaisvanhempiin vaan sossuihin, sillä heistähän se riippuu, saatteko lapsenne takaisin, ei sijareista. Samalla tavalla sijareiden on turha purkaa raivoaan teihin, kun lapsi palautetaan vanhemmilleen, oli palautus sitten oikeudenmukainen tahi ei. (Epäoikeudenmukaisella palautuksella tarkoitan esimerkiksi tapausta, jossa biologinen isä tappoi jokin aika sitten lapsensa, joka oli jo kertaalleen huostaanotettu ja sieltä palautettu isälleen. En tiedä oliko lapsi sijoitettuna sijaisperheeseen vai laitokseen, mutta palautus oli silti epäoikeudenmukainen - lapsen kannalta!)

        Älkää myöskään purkako epäoikeudenmukaisesta huostaanotosta johtuvaa pahaa oloanne lapsen kuullen saati lapselle itselleen. Ei varmastikaan ole lapsen edun mukaista joutua kuuntelemaan aikuisten taistelua, varsinkaan, jos lapsi on jo ehtinyt hiukkaakaan kiintyä sijaisvanhempiinsa. Ei ole hyväksi lapselle kieltää tätä välittämästä ihmisestä, joka tätä hoitaa (ts. ruokkii, vaatettaa, jne.). Tällainen tuottaa lapselle syyllisyyttä, joka voi pahimmillaan johtaa mielenterveysongelmiin. Ei ole myöskään sijaisvanhemmilta oikein kieltää lasta rakastamasta biologisia vanhempiaan, vaikka nämä olisivat tehneet lapselle mitä. Lapsella on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi, vaikka aikuiset lapsen rakkautta eivät aina olisikaan ansainneet.

        Ketjun aiheesta poikkeamisesta sen verran, että kyllä täällä on aiheesta poikettu useammankin kirjoittajan toimesta, mm. palstan virallinen linkittäjä, sekä nimimerkit Strernkreutz, Sadismia ja Ivan Orav ovat jälleen heitelleet sekaan mitä sattuu toiveenaan saada lisää kuohuntaa aikaan. Ja heidän(kään) kaikki tekstinsä eivät tarkalleen ottaen ole liittyneet aloittajan viestiin sen enempää kuin minunkaan.

        Post scriptumiisi vastaisin seuraavasti: En ole missään vaiheessa väittänyt, ettenkö olisi TIENNYT, että minua kohdellaan bioperheessäni huonosti, silloin viisivuotiaanakaan, saati, ettenkö olisi tiennyt, että sijaisperheeni kohteli minua hyvin. Puhuin lapsen kiintymyksestä ja luottamuksesta biologisiin vanhempiinsa, jonka tulee normaalissa lapsuudessa olla aukoton. Lapsen siis tulee voida luottaa vanhempiinsa ja rakastaa näitä rajoituksetta. Oma lapsuuteni ei ollut normaali, enkä siis varmastikaan ollut normaali lapsi, kuten asian niin kauniisti ilmaisit, mutta pienen lapsen kiintymys vanhempiinsa on kaikesta huolimatta käsittämättömän voimakas side.

        Kesti siis kauan, ennen kuin opin luottamaan uuteen perheeseeni, sillä biologinen isäni uhkaili minua (ja sisaruksiani) aina sillä, että jos teemme pahaa, niin meidät viedään pois ja etten enää koskaan näe sisaruksiani, ja että siellä meillä on asiat vieläkin pahemmin. Voit siis toivottavasti osoittaa sen verran ymmärrystä pientä ja kaltoinkohdeltua lasta kohtaan, että ymmärrät, miksi pelkäsin uudessa kodissani aluksi.

        Jälkimmäisessä viestissä vastasin viestiin, jossa minua itseäni HENKILÖNÄ haukuttiin harhaiseksi jne. Koen oikeudekseni puolustautua tällaista hyökkäystä vastaan ja kertoa oman tarinani. Huostaanotetun, pahoinpidellyn, hyväksikäytetyn lapsen tarinan. Se lapsuus kun ei katoa mihinkään, vaikka lapsi aikuiseksi kasvaakin.

        Se LAPSEN NÄKÖKULMA kun täällä ikävän usein jää kuulematta!

        Täällä sivustolla, eri palstoilla tosin, meuhkaavat niin sijaisperheet kuin biovanhemmatkin, mutta tulipa LAPSI sitten kertomaan negatiivisista kokemuksistaan liittyen kumpaan tahansa osapuoleen, hyvässä tai pahassa, niin se koetaan aina negatiivisena asiana. Lapsi ei saa kritisoida biovanhempiaan eikä sijaisvanhempiaan, ainakaan näillä palstoilla.

        Tai kyllähän lapsi saa tällä biovanhempien palstalla kritisoida sijaisvanhempaansa ja sijaisvanhempien palstalla biovanhempaansa, mutta sus siunaa, jos kerrot huonoista biovanhemmista biopalstalla tai huonoista sijaisvanhemmista sijaripalstalla. Aivan kuin lapsella ei olisi oikeutta kertoa huonoista kokemuksistaan! Kummallakaan palstalla ei tunnuta muistavan sitä, että LAPSI on se, joka tilanteessa kärsii JOKA TAPAUKSESSA eniten, oli kyseessä sitten oikeutettu TAI epäoikeudenmukainen huostaanotto! Lapsi on se, jolta katkeaa elämän tärkein ihmissuhde ainakin osittain olipa kyseessä sitten huonot biovanhemmat, huono lastensuojelupolitiikka ja laittomat huostaanotot tai lapsen itsensä holtiton käytös. Lapsi kärsii silti AINA tilanteesta eniten.

        Jatkuu

        Jatkuu...

        En ole missään vaiheessa väittänyt aloittajaa vastuuttomaksi vanhemmaksi, joten sen syytöksesi voit unohtaa välittömästi. Jälkimmäisessä viestissä vastasin ainoastaan itseäni koskeviin syytöksiin ja perustelin omalla kokemuksellani aiemmin esittämäni mielipiteen.

        En ole missään vaiheessa väittänyt KAIKKIA biovanhempia samanlaisiksi kuin omat vanhempani. En ole myöskään väittänyt ALOITTAJAA samanlaiseksi kuin omat vanhempani. Väitän ainoastaan että olemassa on niin hyviä kuin huonoja bioperheitä, ja tästä taisit itsekin olla samaa mieltä, ainakin kirjoituksesi alun perusteella. Väitän myös, että on olemassa niin hyviä kuin huonojakin sijaisperheitä. Ne hyvätkin vain joutuvat kärsimään niiden huonojen takia. Molemmissa ryhmissä.

        Teiltä molemmilta osapuolilta (sijarit ja biot) unohtuu valitettavan usein se seikka, että se koko kahakan tärkein osapuoli on se lapsi, joka harvoin saa ääntään kuuluviin KUMPAANKAAN SUUNTAAN. Oma minänne työntyy auttamatta sinne väliin, molemmin puolin.

        Toivoisin, että te kaikki, niin biot kuin sijaritkin muistaisitte kohdella muita, niinkuin toivoisitte itseänne kohdeltavan. Niin lapsia kuin sitä toista osapuoltakin, olipa kyseessä sitten sijari tai bio. Jos kaikki toimisivat näin, ei tällaista taistelua tarvittaisi. Ja se perinteinen "Mutkun TOI aloitti"- ei ole riittävä vastaus. On lapsellista käyttäytyä huonosti vain siksi, että muutkin käyttäytyvät. Tuolla logiikalla olemme kohta kaikki alentuneet apinan tasolle!

        Lapsistaan saa ja pitääkin taistella, mutta aikuismainen ja arvokas käytös - edes lapsen läsnäollessa - nostaa pisteitänne myös sen lapsen silmissä!

        PS. Kirjoitin myös, että:

        "Kyllä minua huolettaa, jos lapsi oikeasti tappelee vastaan lähtiessään HYVÄSTÄ kodista sijaishuoltoon" - kukahan tässä nyt on tulkinnut väärin ja mitä?


    • Forget-me-not-

      Hyvä edellinen kun sanoit tuonkin, että varmasti normaali perheen lapsi ymmärtää eron oikean ja väärän kohtelun välillä, ei siihen mitään pitkää sopeutumis tai ihmettelyjaksoa lapseltakaan tarvita.

      Eri juttu tietty kun on kasviksi hakattu vihannes, jolla on mielisairaan geenit.

      • Geniver

        Minua ei hakattu kasviksi, kiitos vaan, minulla todettiin LIEVÄ aivovamma, joka ei luojan kiitos juurikaan ole vaikuttanut elämääni. Minulla ei myöskään ole "mielisairaan geenejä" koska äidilläni diagnosoitu sairaus ei ole periytyvää tyyppiä.

        Olen kyennyt opiskelemaan itselleni ammatin ja hankkimaan kunnollisen työpaikan, joten tuskimpa mikään vihannes siis. Outoa on myös se, että ikäänkuin syytät minua siitä, että äitini sairastui? Tai siitä, että minua pahoinpideltiin? Itsehän en ole voinut vanhempiani valita. On varmasti mukava haukkua lasta, joka on menettänyt vanhempansa näinkin traagisesti? Sillä menetyksenä minä sitä pidän, kun lapsen side biologisiin vanhempiin katkeaa.

        Tuot käytökselläsi esille ainoastaan omat puutteesi, mm. sen, ettei sinulla juurikaan ole kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan.

        Mikäli olisit vähääkään lukenut lapsipsykologiaa tai psykologiaa ylipäätään (tai omaisit edes hieman tavallista maalaisjärkeä) tietäisit, että vaikka lapsi ilman muuta ymmärtää eron oikean ja väärän kohtelun välillä, niin lapsen kiintymys biologiseen vanhempaan yltää lähes aina pahimmankin kaltoinkohtelun ohitse. Myös lapsi, jota vanhempi (oli kyseessä sitten bio-, adoptio- tai sijaisvanhempi) uhkaa kaiken lapselle rakkaan menettämisellä, voi aivan hyvin pelätä pitkiäkin aikoja sijaisperheessä.

        Ja toki nyt varmasti ymmärrät senkin (en oleta sinun olevan sentään täysi idiootti!), että vaikka lapsi ymmärtääkin, että häntä kohdellaan sijaisperheessä paremmin, niin lapsen sopeutumiseen vaikuttavat myös lapsen ikä, ujous (toisin sanoen pieni lapsi voi vierastaa muita ihmisiä ihan bioperheessäkin), koetut traumat. Ei lapselta voi vaatia, että hän alkaa elää normaalia elämää heti parempiin olosuhteisiin päästyään, vaikka se niin helppoa sijareiden, biojen ja adoptiovanhempien kannalta olisikin!

        Kummallinen tarve sinulla on kyllä haukkua yksittäisiä ihmisiä. Voin kertoa, että annat itsestäsi todella ikävän kuvan. Toivottavasti kykenet hallitsemaan omaa käytöstäsi hieman paremmin tosielämässä. Toivoisin, että sinäkin keskittyisit keskustelemaan ASIOISTA sen sijaan, että haukut täällä muita syyttä suotta, olitpa sitten tässä viestissä samaa mieltä itsesi kanssa tai sitten kirjoitustyyliltäsi ja sanavarastoltasi harvinaisen paljon identtinen tuon toisen kirjoittajan kanssa.


    • amaliasijari

      Hei Geniver!

      Näitä palstoja seuratessa olen oppinut huomaamaan ihan ihmisten käytöksen perusteella onko kyseessä ns. hyvä vai huono bio ja ihan sama sijaripuolella.
      Jos ei osaa itsekään käyttäytyä, niin miten sitten voi lapsiakaan opettaa. Oma esimerkki on aina lapselle se tärkein opettaja, siis tarkoitan aikuisen esimerkki.
      Minusta on hienoa, että kerroit omista tuntemuksistasi ja kokemuksistasi. Toivoisi niitä kuulevan muiltakin, eikä ainoastaan onnistuneista sijoituksista, vaan kaikista erilaisista.
      Totuushan on, että meitä kaikkia on moneksi. Niin bioissa, kuin sijareissakin olen huomannut sellaisia, jotka huutelevat ns. vieraisiin pöytiin ja se jo kertoo kirjoittajasta mulle aivan tarpeeksi. Jos keskustellaan täällä aiheesta, kuin aiheesta, niin pitäisi pysyä aiheessa, eli asiassa, eikä ruveta menemään henkilökohtaisuuksiin. Silloin menee aina koko keskustelulta pohja pois. Asiat voivat riidellä, mutta ei ihmiset. Jos ei siihen pysty, niin, mitä se kirjoittajasta kertoo.
      Ei kannata mieltään pahoittaa täällä kenenkään huuteluista.

    • palstasta

      Palstaa on vainonnut vuosia tosi sairas kirjoittaja, jolla on saman tyylinen tausta kuin edellä kirjoittavalla. Joku taisi luulla ensin Geneä tuoksi henkilöksi, koska itsekin tuli ensin mielleyhtymä, että miten se tyyppi nyt noin sovinnollisesti kirjoitta, koska se ei tosiaan kuulu hänen tyyliinsä. Hän on törkeästi loukannut täällä lapsiakin, jos joku kertoo huostaanottonsa aiheettomuudesta tai surkeudesta ja vanhempien loukaamisesta nyt puhumattakaan. Häntä on itse muistaakseni pahoinpidelty lapsena ja hänen mielestään kaikki biot ovat samanlaisia. Jos joku täällä kirjoittaa muuta, on sellaiset henkilöt hänen miestään valehtelijoita, sen hän on sanonut suoraan. Tämä on siis linja ja hänen kanssaan on turha edes yrittää keskustella.

      Itse olen yrittänyt kirjoittaa juuri Genen kanssa samoilla linjoilla eli on hyviä ja huonoja vanhempia niin bioissa kuin sijareissakin, mutta ei mene kaikkien ymmärrykseen. Ja sossuja on moneen lähtöön, sekin unohtuu monelta. Ja uskomatonta, että täällä nytkin paasaa joku bio, että mitään muuta mallia ei ole sossun asiakkuudelle kuin hänen kokemuksensa, jos joku muuta väittää, niin "hänellä ei ole puhtaat jauhot pussissa" :D Lähes mahdoton ymmärtää tuollaista putkinäköä kun just vähän aikaa sitten media julisti, miten suuria eroja kuntien välillä on, iso osa kunnista ei käytä avohuollon tukia ollenkaan. Mutta ei mene jakeluun kaikilla, ei sitten millään.

      On täällä nuoriakin ollut paikalla, mutta yleensä he saavat saastaa niskaansa laitosten omistajilta, mikä hyvin kuvastaa kyllä lasten ja nuorten oloja laitoksissa. Viimeksi näin tapahtui joskus viime talvena. Tekee niin pahaa lasten puolesta, että sellaisten tapausten jälkeen olen yleensä useita kuukausia pois koko palstalta.

      • Lapsikaappaus.

        Äiti ja hänen miesystävänsä kaappasivat 5 ja 7 vuotiaat huostaanoteut pojat Ylistarossa.

        Poliisi tavoitti lasten äidin vuorokauden etsinnän jälkeen.

        Kaikkea sitä näköjään sattuu, tämä taitaa olla aika harvinainen tapaus.

        Ilta-Sanomat 15.6.2012.

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288477322454.html
        ---------


      • amaliasijari

        Onhan täällä noita huutelijoita ollut kautta aikojen. Ei tarvii montaa sanaa lukea, kun jo tajuaa missä mennään. Eikö ne tajuu, että ihmiset osaavat kyllä käytöksen ja kirjoittlelun perusteella päätellä asioiden oikean laidan, eli jos tuottaa hyvin ilkeää, tai tasapainotonta tekstiä, aivan sekoa välillä, niin mulla ainakin tulee vain mieleen, että ehkäpä ihan aiheesta siltäkin on lapset otettu, tai vast. sijaishuollon todellisesta tilasta, jos joko sijari, tai sitten laitosten johto ilkeilee, niin ei voi olla asiat oikealla tolalla sielläkään. Olen sijaripuolellakin huomannut, miten jotkut sijarit kirjoittavat ja vastaavat bioille hyvin rumasti ja ilkeästi ja se mulle kertoo heistä ihmisinä hyvin paljon. Olkoot asiat ihan miten vaan, niin ei tarvi hyökkäillä eikä ilkeillä tuntemattomille ihmisille ja mennä henkilökohtaisuuksiin. Näin itse ajattelen.


      • Entäpä jos?
        amaliasijari kirjoitti:

        Onhan täällä noita huutelijoita ollut kautta aikojen. Ei tarvii montaa sanaa lukea, kun jo tajuaa missä mennään. Eikö ne tajuu, että ihmiset osaavat kyllä käytöksen ja kirjoittlelun perusteella päätellä asioiden oikean laidan, eli jos tuottaa hyvin ilkeää, tai tasapainotonta tekstiä, aivan sekoa välillä, niin mulla ainakin tulee vain mieleen, että ehkäpä ihan aiheesta siltäkin on lapset otettu, tai vast. sijaishuollon todellisesta tilasta, jos joko sijari, tai sitten laitosten johto ilkeilee, niin ei voi olla asiat oikealla tolalla sielläkään. Olen sijaripuolellakin huomannut, miten jotkut sijarit kirjoittavat ja vastaavat bioille hyvin rumasti ja ilkeästi ja se mulle kertoo heistä ihmisinä hyvin paljon. Olkoot asiat ihan miten vaan, niin ei tarvi hyökkäillä eikä ilkeillä tuntemattomille ihmisille ja mennä henkilökohtaisuuksiin. Näin itse ajattelen.

        Olen pitkälle samoilla linjoilla kuin Amalia, mutta biojen hyökkäävän vihaisista kirjoituksista olen kyllä vähän eri mieltä. Ajattelen sen niin, että jos joku ei kestä niitä lukea, niin ei tarvitse tulla lukemaan, tämä on bioille tarkoitettu palsta. En silti ole Amaliaa täältä mihinkään karkoittamassa.

        Ja ilkeän sävyn ymmärrät varmaan paremmin, jos Amalia sinäkin ajattelet omalle kohdallesi, että sinulle hyvin rakasta ja läheistä lasta olisi kohdellut väärin ja julman epäoikeudenmukaisesti joku aikuinen työnsä puolesta. Teko on ollut niin julma, että se on aiheuttanut lapselle pitkään kestävää pahaa ahdistusta, pelkotiloja yms. Oikeutta et mistään lapselle saisi, mutta varmaan sinulla olisi kiukkusi kanssa tekemistä varsinkin, jos saman ammattikunnan ihmiset polleina ylvästelisivät omaa erinomaisuuttaan vaikka vain nettikirjoittelussa.


      • BIOBIOBIO
        Entäpä jos? kirjoitti:

        Olen pitkälle samoilla linjoilla kuin Amalia, mutta biojen hyökkäävän vihaisista kirjoituksista olen kyllä vähän eri mieltä. Ajattelen sen niin, että jos joku ei kestä niitä lukea, niin ei tarvitse tulla lukemaan, tämä on bioille tarkoitettu palsta. En silti ole Amaliaa täältä mihinkään karkoittamassa.

        Ja ilkeän sävyn ymmärrät varmaan paremmin, jos Amalia sinäkin ajattelet omalle kohdallesi, että sinulle hyvin rakasta ja läheistä lasta olisi kohdellut väärin ja julman epäoikeudenmukaisesti joku aikuinen työnsä puolesta. Teko on ollut niin julma, että se on aiheuttanut lapselle pitkään kestävää pahaa ahdistusta, pelkotiloja yms. Oikeutta et mistään lapselle saisi, mutta varmaan sinulla olisi kiukkusi kanssa tekemistä varsinkin, jos saman ammattikunnan ihmiset polleina ylvästelisivät omaa erinomaisuuttaan vaikka vain nettikirjoittelussa.

        Vaan millaisenpa kuvan bioisä tai bioäiti antaa itsestään alkaessaan haukkumaan sijarin sijaan huostaanotettua lasta, kuten esimerkiksi Genivereä? Ihmistä, joka kirjoittaa omista henk.koht lapsuudenkokemuksistaan? Olen aivan samaa mieltä amalian kanssa siitä että

        "Eikö ne tajuu, että ihmiset osaavat kyllä käytöksen ja kirjoittlelun perusteella päätellä asioiden oikean laidan, eli jos tuottaa hyvin ilkeää, tai tasapainotonta tekstiä, aivan sekoa välillä, niin mulla ainakin tulee vain mieleen, että ehkäpä ihan aiheesta siltäkin on lapset otettu".

        Jos ei kykene tuon vertaa ymmärtämään huostaanotetun lapsen traumoja vaan haukkuu ja ilkeilee, minullekin tulee mieleen, että miten mahtaa omia lapsiaan kohdella! Jos ei tuon vertaa osaa käyttäytyä inhimillisesti ihmistä kohtaan, joka on kärsinyt kamalia asioita lapsuudessaan! Vaikea minun on ilkeää sävyä tuollaisessa tapauksessa ymmärtää. Sijareille ja sossuille huutelun jotenkin ymmärrän siitä lähtökohdasta, että huutelijalta on lapset otettu pois, mutta kokemuksistaan kertovan entisen huostalapsen haukkumista en. Missään tilanteessa.


      • BIOBIOBIO
        BIOBIOBIO kirjoitti:

        Vaan millaisenpa kuvan bioisä tai bioäiti antaa itsestään alkaessaan haukkumaan sijarin sijaan huostaanotettua lasta, kuten esimerkiksi Genivereä? Ihmistä, joka kirjoittaa omista henk.koht lapsuudenkokemuksistaan? Olen aivan samaa mieltä amalian kanssa siitä että

        "Eikö ne tajuu, että ihmiset osaavat kyllä käytöksen ja kirjoittlelun perusteella päätellä asioiden oikean laidan, eli jos tuottaa hyvin ilkeää, tai tasapainotonta tekstiä, aivan sekoa välillä, niin mulla ainakin tulee vain mieleen, että ehkäpä ihan aiheesta siltäkin on lapset otettu".

        Jos ei kykene tuon vertaa ymmärtämään huostaanotetun lapsen traumoja vaan haukkuu ja ilkeilee, minullekin tulee mieleen, että miten mahtaa omia lapsiaan kohdella! Jos ei tuon vertaa osaa käyttäytyä inhimillisesti ihmistä kohtaan, joka on kärsinyt kamalia asioita lapsuudessaan! Vaikea minun on ilkeää sävyä tuollaisessa tapauksessa ymmärtää. Sijareille ja sossuille huutelun jotenkin ymmärrän siitä lähtökohdasta, että huutelijalta on lapset otettu pois, mutta kokemuksistaan kertovan entisen huostalapsen haukkumista en. Missään tilanteessa.

        Ja muutenkin siis olen amalian kanssa samaa mieltä, en pelkästään tuolta osin, mutta minusta tuo Geniveriin kohdistettu hyökkäys oli suoraasanottuna turha ja aiheeton. kyllä aiheettomasta huostasta saa nostaa haloon (itsekin olen nostanut), ja itsekin olen muutaman kerran hiiltynyt kun joku sijari on tullut pätemään ja ylistämään sijarien paremmuutta, mutta tiedän kyllä varsin hyvin senkin, että kaikki huostaanotot eivät ole aiheettomia.

        Ja vaikka omien lasteni huosta oli aiheeton, sattui meille ihan hyvät sijarit. Tuttavaperheelle taas huonot. Se, että huosta on aiheeton, ei ole sijaisperheen vika, ja minä ainaki yritin mahdollisuuksien mukaan tehdä heidän kanssaan yhteistyötä, että minun lapsilla olisi hyvä olla, vaikka siinä sivussa tappelin soskua vastaan.

        MInusta on hienoa että joku noinkin paljon pahaa kokenut (kuten Geniver) uskaltaa tulla tänne kertomaan omista kokemuksista olipa sitten paha aikuinen ollut bio taikka sijari!


      • rauhoittukaas nyt
        BIOBIOBIO kirjoitti:

        Ja muutenkin siis olen amalian kanssa samaa mieltä, en pelkästään tuolta osin, mutta minusta tuo Geniveriin kohdistettu hyökkäys oli suoraasanottuna turha ja aiheeton. kyllä aiheettomasta huostasta saa nostaa haloon (itsekin olen nostanut), ja itsekin olen muutaman kerran hiiltynyt kun joku sijari on tullut pätemään ja ylistämään sijarien paremmuutta, mutta tiedän kyllä varsin hyvin senkin, että kaikki huostaanotot eivät ole aiheettomia.

        Ja vaikka omien lasteni huosta oli aiheeton, sattui meille ihan hyvät sijarit. Tuttavaperheelle taas huonot. Se, että huosta on aiheeton, ei ole sijaisperheen vika, ja minä ainaki yritin mahdollisuuksien mukaan tehdä heidän kanssaan yhteistyötä, että minun lapsilla olisi hyvä olla, vaikka siinä sivussa tappelin soskua vastaan.

        MInusta on hienoa että joku noinkin paljon pahaa kokenut (kuten Geniver) uskaltaa tulla tänne kertomaan omista kokemuksista olipa sitten paha aikuinen ollut bio taikka sijari!

        Siis Geniveriä luultiin ensin ilmeisesti Ranttalikaksi:

        "Palstaa on vainonnut vuosia tosi sairas kirjoittaja, jolla on saman tyylinen tausta kuin edellä kirjoittavalla. Joku taisi luulla ensin Geneä tuoksi henkilöksi, koska itsekin tuli ensin mielleyhtymä, että miten se tyyppi nyt noin sovinnollisesti kirjoitta, koska se ei tosiaan kuulu hänen tyyliinsä."

        Ainakin minulla tuli mieleen Ranttalikka ensimmäisestä Genen kirjoituksesta ja ilmeisesti joillain muillakin. Se nimimerkki nimittäin vilahti pitkästä aikaa palstalla ja silloin kun hän on täällä, on odotettavissa ihan mitä tahansa. Silloin ovat saaneet mitä törkeimmät haukut niin huostaanotetut lapset kuin heidän vanhempansakin.

        Eli tuo henkilö, jota täällä nyt nimitetään Genevirin haukkujaksi, vastasi ilmeisesti siihen tyyliin, jonka Ranttalikka olisi aikoinaan ansainnut omiin kirjoituksiinsa. Siihen tyyliin hän nimittäin tänne vanhemmille kirjoitti. Metsä vastaa kuten sinne huudetaan, ei maha mittään. Ja väärinkäsityksiä syntyy, koska nimimerkkejä ei käytetä, ei käytä aina Ranttalikkakaan, vaikka muuta joskus väittikin.


      • amaliasijari
        Entäpä jos? kirjoitti:

        Olen pitkälle samoilla linjoilla kuin Amalia, mutta biojen hyökkäävän vihaisista kirjoituksista olen kyllä vähän eri mieltä. Ajattelen sen niin, että jos joku ei kestä niitä lukea, niin ei tarvitse tulla lukemaan, tämä on bioille tarkoitettu palsta. En silti ole Amaliaa täältä mihinkään karkoittamassa.

        Ja ilkeän sävyn ymmärrät varmaan paremmin, jos Amalia sinäkin ajattelet omalle kohdallesi, että sinulle hyvin rakasta ja läheistä lasta olisi kohdellut väärin ja julman epäoikeudenmukaisesti joku aikuinen työnsä puolesta. Teko on ollut niin julma, että se on aiheuttanut lapselle pitkään kestävää pahaa ahdistusta, pelkotiloja yms. Oikeutta et mistään lapselle saisi, mutta varmaan sinulla olisi kiukkusi kanssa tekemistä varsinkin, jos saman ammattikunnan ihmiset polleina ylvästelisivät omaa erinomaisuuttaan vaikka vain nettikirjoittelussa.

        Tottaha toki, jos mulle olisi noin käynyt, en pysyisi nahoissani. Se on aivan selvää, MUTTA sen kuitenkin tietäisin, ettei asiaani, eikä lapsen tilannetta paranna ollenkaan se, että huutelisin täällä hävyttömyyksiä vieraille ihmisille, joilla ei ole mitään tekemistä asiani kanssa. Sinäkin olet ollut katkera ja raivona, mutta olet silti osannut erottaa asiat ja henkilöt toisistaan. Ts. et ole alentunut haukkumaan sellaisia jotka eivät asialle mitään voi, vaan olet keskittynyt taistelemaan sossujen kanssa ja vaatinut oikaisemaan vääryyden. Sitä lähinnä tarkoitan ja sitä kirjoittelun sävyä muutenkin.
        Et varmaan voi sinäkään väittää etteikö joistakin kirjooituksista käy selväksi, että kirjoittaja on joko aineissa, tai muuten ihan tasapainoton, kun huutelee vaan, eikä mitään tollkkua tekstistä saa. Kuinka moni lopulta tulee tänne kertomaan, että hänen lapsensa on otettu huostaan ihan aiheesta. Se onkin just se vaikeus, kun kaikki niin väittävät, vaikka ihan aiheellinen huosta olis ollut. Se juuri tavallaan heikentää myös teidän uskottavuutta, joilla huosta on ollut aiheeton. Silti esim. sinun tuottamastasi tekstistä voin päätellä, että olet aivan täyspäinen ja kirjoitat hyvin johdonmukaisesti ja siksi olet mun silmissä myös uskottava, toisin, kuin monet muut täällä. Siinä on just se ero. Ihan samoilla perusteilla arvioin sijareita, kuinka asiallisesti pystyvät kirjoittelemaan ja sanomaansa puolustamaan. Jos menee huuteluksi ja toisten nimittelyksi, niin vedän siitä hyvin äkkiä omat johtopäätökseni ja tajuan, ettei ko. henkilö voi olla mitenkään hyväksi esimerkiksi lapsille.


    • TÄSSÄ nähdään

      Tässä nähdään taas yksi todiste siitä, miten typeriä kommentteja tänne tulevat hörhöt heittelevät, kun a r v i o i v a t jonkun vanhemmuutta kirjoitusten perusteella. Tällaista tuubaa ketjusta löytyi:
      "
      Vanhemmuus on taito1.6.2012 14:470 SULJE
      eksyin palstalle ihan muista syistä. Jos "äippä on noin ihmeissään" niin ehdottomasti hänen lapselle sijoitus paras ratkaisu
      "
      Äiti oli juuri edellä kertonut, että palaverissa kaikki olivat sitä mieltä, että lapsen on parasta tulla kotiin ja näin ls-asiakkuus raukesi, ennen kuin oli alkanutkaan. Ja sitten tuo nettipsykologi päättelee, että "ehdottomasti sijoitus on paras ratkaisu".

      Ja toinen torvi asetti kaikki samalle viivalle ja nimitti katkeriksi. :D :D :D

      • Kiitoksia

        Nimmari sternkreutzilla oli piristävän erilaisia kirjoituksia välissä.
        Kiinnostavaa, antoi ajattelun aihetta.
        Jag tackar och pockar!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö

      palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh
      Maailman menoa
      73
      1920
    2. Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.

      "Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläke­maksuilleen monin­kertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr
      Maailman menoa
      97
      1663
    3. Millä kolmella sanalla

      Kuvailisit kaivattuasi?
      Ikävä
      147
      1207
    4. Kyllä mä oon valmis jos sä oot

      Vaikka ja mihin... mutta paikka on väärä.
      Ikävä
      59
      688
    5. Miltä se tuntuu olla

      vihattu ja kukaan ei puolusta?
      Ikävä
      198
      652
    6. Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos

      Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol
      Maailman menoa
      6
      636
    7. Trumpille jälleen voitto

      Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako
      Maailman menoa
      191
      553
    8. Mitä mietit juuri nyt?

      🤔
      Ikävä
      54
      547
    9. Aurinkoni...

      On ikävä sua ❤️
      Ikävä
      46
      488
    10. Haluan teidät molemmat elämääni

      Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </3
      Ikävä
      37
      462
    Aihe