Kevätkesä on taas puoluekokousten aikaa. Demarit ovat pitäneet kokouksensa matkani aikana, ja kohta ovat kokoukset keskustalla ja kokoomuksella. Demarit uskovat nuoruuden voimaan, kun uudistivat johtonsa niin, että sen keski-ikä on nyt vain 32 vuotta. Kepu on pitänyt neuvoa antavan jäsenäänestyksen puheenjohtajasta. Äänten jakautuminen tasaisesti kolmen ehdokkaan kesken kertoo kentän olevan kepuksikin hajallaan. Alhainen äänestysprosentti ilmentää kepulaisten kyllästymistä jatkuvaan Väyrys-showhon.
Äänestystä vaatinut ja sen niukasti voittanut Väyrynen kokee tuloksen kirvelevänä tappiona. Siitä hän syyttää puolueensa johtoa, jolle katkeroi blogissaan. Kovin kireä hän oli myös toissailtaisessa uutisvälähdyksessä, kun muilla pj-ehdokkailla oli hymy herkässä. Sirkka-Liisa Anttila sanoo lausunnossaan, että kepun nykyisessä oppositioasemassa on mahdotonta ajatella, että puolueen puheenjohtajana toimisi eduskunnan ulkopuolinen henkilö. Mutta ei horju Paavon itseluottamus – ei se toki narsismia ole;)). Hän pitää itseään korvaamattomana puolueelleen ja uskoo pääsevänsä sen puheenjohtajaksi, nostavansa puolueensa suurimmaksi puolueeksemme ja pääsevänsä pääministeriksi. Siis mies, joka ei saanut enää edes kansanedustajan valtakirjaa vaalipiirinsä kepulaisilta! Voiko hän olla tosissaan, jos on järjissään?
Väyrynen on nyt kymmenen vuotta vanhempi kuin oli Kekkonen presidentiksi tullessaan, oltuaan sitä ennen jo viiden hallituksen pääministeri. JOS Väyrynen pääsisi puolueensa johtoon ja nostaisi kepun suurimmaksi puolueeksemme vuoden 2015 ek-vaaleissa, hän olisi jo 69-vuotias pääministeriksi päästessään. Tietenkin hän sitten pyrkisi myös presidentiksi, ja pääsisi tehtävään aikaisintaan 2018 72-vuotiaana. Valitettavasti nykyinen laki mahdollistaa presidentille vain kaksi kautta, joten ikinuori Väyrynen joutuisi luopumaan tehtävästä jo 84-vuotiaana, ellei saisi aikaan lakimuutosta, jollainen tietenkin olisi hänelle mahdollista;)).
Nuoruus ja vanhuus ovat kansan suussa kilvoitelleet suurimmasta arvosta. On sanottu ”nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus”, ja kun on todettu, että ”nuorissa on tulevaisuus”, joku on todennut vastaan ”vanhassa vara parempi”. Niinkö uskovat palstan kepulaiset Väyrys-fanit?
Huonosti kepulla on mennyt nykyjohdolla, jonka keski-ikä on nipin napin 40 vuotta, mutta kokoomus menestyy hyvin jokseenkin samanikäisellä johdolla. Ei kepun menestymättömyyden syy ole sen nuori johto, aika vain on kulkenut puolueen ohi. Yhteiskuntamme on muuttunut niin, että yhä suurempi osa kansalaisistamme näkee, että sellaiselle puolueelle ei ole enää tarvetta. Väyrysen valinta puolueen johtoon nopeuttaisi vääjäämätöntä kehitystä, joten tietenkin toivon hänen tulevan valituksi, mutta valitettavasti niin ei käyne. Kun Sipilä ja Puumala saivat äänestyksessä yhdessä suuren enemmistön, heidän kannattajansa yhdistynevät puoluekokouksessa jommankumman taakse ja Väyrynen joutunee taas tekemään lääkärilleen sen tunnetun kysymyksensä.
Myös nuori demarijohto näkyy uskovan kykyihinsä nostaa puolueensa suurimmaksi puolueeksemme. Jätän ennustelemisen sitä harrastavalle kepulaiselle, jonka ennustukset ovat aina menneet nappiin ;)), mutta en pitäisi mahdottomana sdp:n johdon uskon käymistä toteen. Demareilla on nyt läntisessä maailmassa nostetta, ja se antanee puoluejohdolle puhtia, joka hyvinkin voi tuottaa tulosta myös täällä pienessä, syrjäisessä Suomessamme. Nuori johto innostanee nuoria mukaan jo kovin ukkoutuneen puolueen toimintaan ja varmaan vaaliuurnillekin. Ehkäpä vuoden 2015 ek-vaalien jälkeen meillä jatkaa sinipunaviherhallitus demarijohtoisena. Aamuinen gallup näyttää sdp:n kannatuksen vahvaa nousua, joskaan kokoomuksen hienoisesta hiipumisesta ei vielä kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Unto Hämäläinen näkyy arvioineen viime sunnuntaisen Hesarin kolumnissaan Väyrysen mahdollisuuksia päästä kepun puheenjohtajaksi ja on todennut lopuksi: ”Joko Väyrynen tekee historiaa tai siirtyy historiaan”. Itse mukailen toisin: Valitaanpa Väyrynen kepun puheenjohtajaksi tai ei, niin varmaa on, että miehellä on loistava tulevaisuus – takanaan!
Olin siis taas matkalla maailmalla, eikä siellä politiikka mielessäni häivähtänytkään. Palattuani olen pari päivää pessyt matkapyykkiä ja hoitanut ulkoalueita, mutta ohessa myös lueskellut matkani aikana tulleita lehtiä ja muutenkin päivittänyt itseni tilanteen tasalle. Joten lähes kuukauden poissaoloni jälkeen olen taas valmis keskustelemaan keskustasta ja sen politiikasta.
Vanhassa vara parempi?
41
313
Vastaukset
Tuosta uudesta gallupista, johon lopuksi viittasin, vielä sananen:
Vaikka se on otsikoitu kuntavaaleilla, josta lehdessä on erillinen juttu, niin tuossa gallupissahan on kuitenkin mitattu puolueiden nykyistä kannatusta yleensä. Tällaiselta se nyt näyttää:
http://www.hs.fi/
Eniten huomiota herättävää siinä on persujen jytkyn ratkaisevalta vaikuttava sulaminen ja sdp;n yhtä voimakas nousu. Hienoisessa laskussa on kepukin, kokoomus hieman jyrkemmässäkin. Mutta kiinnostavinta siinä minusta on, että hallituspuolueiden yhteinen kannatus nousee ja opposition laskee. Se on varsin erikoista. Kertonee siitä, että hallitus on kansan mielestä onnistunut hyvin, ja kansaa ärsyttää opposition epätoivoinen räksytys, jonka se kokee perusteettomaksi..- harmaja-pantteri
Pieni lisäys:Eniten minua kuitenkin innostaa se, että uusi puoluesihteerimme on meikäläisiä eli homo.
Tilanne elää ja vielä on vaikea sanoa varmasti, mihin se kehittyy. Itse ole peräänkuuluttanut jo pitempään Ruotsin mallia eli kahden puolueblogin syntymistä. Toista johtaisi Kokoomus ja toista SDP. Nämä gallupit hiemn kielivät tietystä jakomielisyydestä. Välttämättä kannatusmuutokset eivät heijasta hallituksen kannatuksen kasvua. Hallituskoalitio on monessa mielessä epäoyhä kokonaisuus, jota osapuolet kannattelevat siksi, ettei parempaakaan vaihtoehtoa ole. Toisaalta oppositio koetaan epäuskottavaksi ja taitamattaomaksi sekä ehkä osaltaan menneen maailman kannastukseksi.
Ruotsissa demarit ovat gallupien mukaan saaneet noin 35 %:n kannatuksen ja Kokoomuksella on 30 %:n kannatus. Tässä on selkeästi kaksi pääpuoluetta ja siihen suuntaan uskon ja toivon meidänkin suuntaavaan. Toki monipuoluejärjestelmä on hyvä olemassa, jotta suuret puolueet pysyvät hereillä eivätkä tule ylimielisiksi, mutta perusastelma voisi olla selkeämpi, mikä parantaisi vaalien kuluttajansuojaa.Mielipidepankki kirjoitti:
Tilanne elää ja vielä on vaikea sanoa varmasti, mihin se kehittyy. Itse ole peräänkuuluttanut jo pitempään Ruotsin mallia eli kahden puolueblogin syntymistä. Toista johtaisi Kokoomus ja toista SDP. Nämä gallupit hiemn kielivät tietystä jakomielisyydestä. Välttämättä kannatusmuutokset eivät heijasta hallituksen kannatuksen kasvua. Hallituskoalitio on monessa mielessä epäoyhä kokonaisuus, jota osapuolet kannattelevat siksi, ettei parempaakaan vaihtoehtoa ole. Toisaalta oppositio koetaan epäuskottavaksi ja taitamattaomaksi sekä ehkä osaltaan menneen maailman kannastukseksi.
Ruotsissa demarit ovat gallupien mukaan saaneet noin 35 %:n kannatuksen ja Kokoomuksella on 30 %:n kannatus. Tässä on selkeästi kaksi pääpuoluetta ja siihen suuntaan uskon ja toivon meidänkin suuntaavaan. Toki monipuoluejärjestelmä on hyvä olemassa, jotta suuret puolueet pysyvät hereillä eivätkä tule ylimielisiksi, mutta perusastelma voisi olla selkeämpi, mikä parantaisi vaalien kuluttajansuojaa.Tilanne todellakin elää, ja kuten sanoin, ei siitä kannata vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mutta ehkä nuo pari viimeistä gallupia näyttävät jo melko luotettavasti suuntaa kuntavaaleihin. Nuo vertailut on tosin tehty eduskuntavaaleja koskien, jonka myös totesin.
Kaksipuoluejärjestelmän kannalla olen itsekin ollut jo kauan, ja olen jo vuosia sitten asiasta täälläkin puhunut. Sitä järjestelmää pitäisin poliittisen vastuullisuuden kannalta parhaimpana: jos hallitseva puolue tai blokki ei ole toiminut äänestäjiä tyydyttävästi, se saa vaaleissa lähtöpassit ja toinen puolue tai blokki pääsee yrittämään. Meillä tuohon järjestelmään pääsemisen esteenä on ollut kepu, joka vallanhalussaan on aina yhtä halukas hallitukseen minkä tahansa puolueen tai blokin kanssa. Nyt on tullut kenttään myös toinen häirikkö, persut, joka tosin viime vaalien jälkeen pysyi ennen vaaleja julistamissaan ennakkoehdoissa tiukasti, ja pelasi siten itsensä ulos hallituksesta. Ilmeisesti siellä uskottiin kannatuksen siten vielä kasvavan, mutta toisin näkyy käyneen.
Jos gallupien nyt näyttämää tilannetta ajatellaan blokkimaisesti, niin vasemmistoblokki (johon Ruotsin mallin mukaisesti luetaan vihreätkin) saisi nyt n. 40 % kannatuksen, oikeistoblokki (kokoomus, ruotsalaiset ja kristilliset) pääsisi n. 30 % kannatukseen, ja myös 30 % kannatus jäisi tuolle epämääräiselle kepun ja persujen muodostamalle blokille.
Ei siis vielä näytä siltä, että meillä päästäisiin selvästi kahteen blokkiin, vaan todennäköisesti vielä ainakin seuraavien vaalien jälkeen kokoomus ja demarit pysyvät hallituskumppaneina, jommankumman johdolla, kun niillä on yhteisiä näkemyksiä ja tavoitteita niin EU-asioista kuin kotimaankin asioista, tärkeimpinä aluepolitiikka kuntarakenneuudistuksineen. Mutta ehkä kauemmassa tulevaisuudessa meilläkin päästään selkeään blokkijakoon, toista blokkia johtaa kokoomus, toista demarit, ja suurimpana hallituksen muodostajaksi päästessään ne enemmistöhallituksen saadakseen voivat kumpikin ottaa mukaan täydennystä kuihtuvista kepusta ja/tai persuista. Kepulle tämä lupaa valoisaa tulevaisuutta sikäli, että se kuihtuneenakin voisi aina päästä hallitukseen johtipa sitä kokoomus tai sdp.harmajapantteri kirjoitti:
Tilanne todellakin elää, ja kuten sanoin, ei siitä kannata vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mutta ehkä nuo pari viimeistä gallupia näyttävät jo melko luotettavasti suuntaa kuntavaaleihin. Nuo vertailut on tosin tehty eduskuntavaaleja koskien, jonka myös totesin.
Kaksipuoluejärjestelmän kannalla olen itsekin ollut jo kauan, ja olen jo vuosia sitten asiasta täälläkin puhunut. Sitä järjestelmää pitäisin poliittisen vastuullisuuden kannalta parhaimpana: jos hallitseva puolue tai blokki ei ole toiminut äänestäjiä tyydyttävästi, se saa vaaleissa lähtöpassit ja toinen puolue tai blokki pääsee yrittämään. Meillä tuohon järjestelmään pääsemisen esteenä on ollut kepu, joka vallanhalussaan on aina yhtä halukas hallitukseen minkä tahansa puolueen tai blokin kanssa. Nyt on tullut kenttään myös toinen häirikkö, persut, joka tosin viime vaalien jälkeen pysyi ennen vaaleja julistamissaan ennakkoehdoissa tiukasti, ja pelasi siten itsensä ulos hallituksesta. Ilmeisesti siellä uskottiin kannatuksen siten vielä kasvavan, mutta toisin näkyy käyneen.
Jos gallupien nyt näyttämää tilannetta ajatellaan blokkimaisesti, niin vasemmistoblokki (johon Ruotsin mallin mukaisesti luetaan vihreätkin) saisi nyt n. 40 % kannatuksen, oikeistoblokki (kokoomus, ruotsalaiset ja kristilliset) pääsisi n. 30 % kannatukseen, ja myös 30 % kannatus jäisi tuolle epämääräiselle kepun ja persujen muodostamalle blokille.
Ei siis vielä näytä siltä, että meillä päästäisiin selvästi kahteen blokkiin, vaan todennäköisesti vielä ainakin seuraavien vaalien jälkeen kokoomus ja demarit pysyvät hallituskumppaneina, jommankumman johdolla, kun niillä on yhteisiä näkemyksiä ja tavoitteita niin EU-asioista kuin kotimaankin asioista, tärkeimpinä aluepolitiikka kuntarakenneuudistuksineen. Mutta ehkä kauemmassa tulevaisuudessa meilläkin päästään selkeään blokkijakoon, toista blokkia johtaa kokoomus, toista demarit, ja suurimpana hallituksen muodostajaksi päästessään ne enemmistöhallituksen saadakseen voivat kumpikin ottaa mukaan täydennystä kuihtuvista kepusta ja/tai persuista. Kepulle tämä lupaa valoisaa tulevaisuutta sikäli, että se kuihtuneenakin voisi aina päästä hallitukseen johtipa sitä kokoomus tai sdp.Tilanne elää kyllä ennen seuraavia eduskuntavaaleja siinäkin suhteessa, ettemme tiedä vielä, mikä euromaiden ja ehkä koko EUn kohtalo tulee olemaan. Jos tästä tulee isompi taloudellinen rytinä, mitä pidän yhä todennäköisempänä, se voi nostaa perusjen kannatuksen uudelleen, jos Soini osaa käyttää tilaisuuden hyväksi. Silloin sieltä tulisi tuutin täydeltä mitä minä sanoin -retoriikkaa.
Soinilla on puolueessaan ainakin kaksi ongelmaa. Toinen on hän itse, koska pyrkii pitämään kaikki langat käsissään olemalla jonkinmoinen puoluediktaattori. Soinin pitäisi antaa puolueessa enemmn valtaa sellaisille nuorille kyvyille, joilla näyttäisi olevan ehkä suurin osa palikoista edes jotenkin kohdallaan.
Toinen ongelma tulee olemaan nämä ulkomaalaisvastaiset, joilla on kova halu saada näkemyksiään enemmän esille, mutta joiden näkemysten esilletuloa Soini varmasti pyrkii jarruttamaan. Ryhmän kärkikoheltajana on mies, jonka sukunimen toisen kirjaimen oikeellisuutta jatkuvasti epäilen. Siihen sopisi eräs toinen vokaali paljon paremmin.
Puolueen tunnetut "alyn jättiläiset" jos keskittyisivät enemmän saunomiseen ja sahaamisen, edesauttaisivat puolueensa menetystä. Ainakin avaavat suunsa, kannatus putoaa muutaman prosenttiyksikön.
Kepulla on tilanne sikäli huomattavasti parempi, että sen eduskuntaryhmässä ei ole sentään taso pudonnut ihan persumaiseksi ja sieltä löytyy porukkaa, jonka näkemyksissä on sentään joku tolkku jäljellä.
Täydennystä
Kun en nyt viitsi laittaa uutta avausta heti entisen perään, niin täydennänpä sitä tässä hieman, kun avauksen teemoissa pysyn:
Keskiviikon Hesarissa oli mainio Karlssonin piirros. Kaksi äijää istuu maitolaiturilla, jonka edessä on myös bussipysäkin lätkä. Toinen lukee sanomalehteä, toinen, joka katsoo lukijan olan yli, sanoo: ”Nyt puoluejohtajiksi pyrkii semmoisia, jotka ovat syntyneet 1980-luvulla”. Tähän toteaa lehteä lukeva: ”Niin, ja semmoisia, jotka olivat silloin puoluejohtajia”. Varmemmaksi vakuudeksi lehden kannessa on Väyrysen kuva.
Niinpä. Väyrynen valittiin kepun puheenjohtajaksi 1980, ja Tuomo Puumala on syntynyt vasta kaksi vuotta myöhemmin, 1982. Jospa kepu valitsisi puheenjohtajikseen molemmat, ja kun Kekkonen tietysti yhä sieltä taustalta vaikuttaa, niin silloin toteutuisi kepussa se uusitestamentillinen kolmiyhteisyys.
Väyrynen ilmoittaa luopuvansa kepun kunniapuheenjohtajuudesta, jos hänet valitaan puolueen puheenjohtajaksi. Kai hän kokisi silloin kunniansa menettävänsä. Väyrynen kuitenkin saanee pitää kunniansa;)). Eikö tuo pelkkä pyrky puheenjohtajaksi ole aika kunniatonta kunniapuheenjohtajalta?
Olen Pääkaupungin Päällystö ry:n kunniajäsen, ja saan aina kutsun yhdistyksen juhlatilaisuuksiin ja niissä ilmaisen tarjoilun, kuten viime itsenäisyyspäivän juhlassakin Pääesikunnan keskuspaviljongissa. Varmaan kutsut minulle harvenisivat, jos pyrkisin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Keskustan johdon suhtautumisessa Väyryseen ei ole ihmettelemistä.
Eilen illalla FST 5:n ruotsinkielisessä Obs-ohjelmassa oli kaksi kepulaista vaikuttajanaista – nimet eivät jääneet mieleeni – joista toinen uskoi Juha Sipilän voittavan selvästi puheenjohtajavaalin, toinen toivoi Tuomo Puumalan voittoa. Molemmat uskoivat, että toinen kierros tarvitaan, ja ensiksi mainittu uskoi, että sillä ovat vastakkain Sipilä ja Puumala, toinen sanoin, että ”luulen kyllä Väyrysen pääsevän toiselle kierrokselle”. Tähän toinen: ”En luule, mutta pelkään sitä”. Hän siis pelkää, että puolueen kunniapuheenjohtaja pääsisi vaalissa niin pitkälle, kuin toiselle kierrokselle! Mitä tästä on ajateltava?- Huomionarvoinen
on täydennykjsesi, mutta saattaa jäädä tällä paikalla vähälle huomiolle. Olisi sopinut omaksi avauksekseen. Hauskaa pähkäilyä ehdokkaiden ikäeroilla ja yhden ehdokkaan kunnialla ;=))
Väyrynen on minusta kyllä ollut monessa suhteessa oikeassa ja nähnyt puolueensa tilan ja kuvan. Väyrysen ongelma on hänen persoonassaan. Hän on erittäin itsekeskeinen narsisti eikä sen vuoksi kykene läheskään aina johdonmukaiseen toimintaan, mikä nakertaa hänen uskottavuuttaan.
Väyrynen on varsin kaukokatseisesti nähnyt jo varhain, että Kepun liberaali linja, missä puolue liimautui Kokoomuksen kylkeen, oli suuri virhe. Se on johtanut elitistiseen Kepuun, merimailien päähän siitä alkiolaisuudesta, mihin puolue on yrittänyt vannoa. Mutta Väyrysen suuri narsismi tuli esiin jo siinä, että hän ryhtyi ministeriksi Vanhasen hallitukseen eli osaksi sitä peliä, jota hän ennen ja nyt jälkeen on arvostellut. Sellainen ei kuulosta kovin uskottavalta. Niinsitö veisti tässä kohdin mainiosti Väyryselle Kreikan euroratkaisusta, että itsehän Väyrynen oli EU:ssa asiaa kannattamassa. Samanlaista kaksojakoisuutta Väyrysen toiminta on ollut jatkuvasti ja sitten tulee selittelyn paikka, kun siitä jää nalkkiin.
Huomattavasti loogisemmin ovat toimineet sellaiset kepulaiset kuin Jarmo Korhonen ja Antti Rantakangas. He eivät ole olleet Väyrysen kaltaisia tuuliviirejä, jotka katselevat vallan ikkunanrakoja, mistä tunkisi itsensä sisään. Heidän huutonsa alkiolaisuuden perään on siten uskottavampaa kuin Väyrysen.
Varoittava esimerkki on ollut myös Ruotsin Kepu, missä sikäläinen Mari Kiviniemi eli Annie Lööf on ajamassa Cnterpartietin tuhon partaalle, kun 4 prosentin äänikynnys tulee päivä päivältä lähemmäs. Peruskonservatiivisille änkyräkapulaisille elitistinen liberaalius on ollut kerta kaikkiaan liikaa, lähes pyhäinhäväistys. Siksi siirtyminen persuhin oli yllättävän vaivatonta. Täällä Seppo Hietanen on aivan erinomainen esimerkki sellaisesta ajattelusta. Seppo on koko ajan kokenut Vanhasen ja Kiviniemen politiikan täysin epäkepulaiseksi ja osunut siinä arviossa napakymppiin. Itse kirjoitin tästä suunnilleen heti siitä saakka, kun Vanhanen valittiin johtoon ja asiasta väännettiin Jäbän kanssa paljonkin, koska hän koki tietysti Kepun poliittisen suunnan muutoksen toiveiden täyttymykseksi, mitä se toki kokoomuslaiselle olikin.
Väyrysen mahdollisuudet ovat heikentyneet jäsenäänestysken tuloksen jälkeen olennaisesti ja se on tietty valitettavaa. Erityisen valitettavaa se on, jos Tuomo Puumala tulee valituksi. Se siirtäisi kepun loppua taas vuosilla eteenpäin. Samalla se toisi punamulta-ajat takaisin suurella todennäköisyydellä. Liberaali harharetki jäisi historiaan, mikä on sekin valitettavaa, silä tulokset alkoivat olla meidän kepuvastaisten näkökulmasta suorastaan loistavia.Niin hyvää analyysia Väyrysen olemuksesta, että siihen ei ole mitään lisättävää eikä siitä pois otettavaa, kun aivan samoin itsekin ajattelen. Yhteinen on myös toivomuksemme Väyrysen pääsystä puolueensa johtoon, ja samalla perusteella.
Eikä minulla ole korjattavaa myöskään noista muista mainitsemistasi kepulaisista sanomasi suhteen. Vaikka Vanhanen pääministerinä toimi demarien kanssa niin sopuisasti, että esim. Seppo Hietanen alkoi väittää Lipposen hänet valinneen kepun pj:ksi, kyllä hän toisen hallituksensa aikana osoitti olevansa kovinkin lähellä kokoomusta. Kiviniemi sitten jatkoi samalla linjalla.
Senkin myönnän, että Seppo Hietanen on ollut ihan oikeassa jo pitkään esittämissään näkemyksissään kepusta, joskin nuo näkemykset alkoivat syntyä vasta sitten, kun Seppo ei saavuttanut tavoittelemiaan kepussa. Ei hän vielä syksyllä 2004 esittänyt kielteisiä näkemyksiään Vanhasesta eikä kepun liberaalisuudesta, kun koki olevansa uusi, tehokas voimavara kepussa, jonka kaupunkienkin valloitusta kukaan ei voi enää vastustaa, kun kepu on jo kaupungeissa City-Keskustan muodossa. Käsitin silloin ja luulen niin, että tuolloin Seppo päinvastoin pyrki osoittamaan kepun liberaaliksi ja kaupunkeihinkin hyvin sopivaksi puolueeksi.- Analyysiä lisää
Avaajan tyhjäpäisen löpinän jälkeen analyysisi oli ihan mukava lukea: Pystyt silloin tällöin asiallisuuteenkin. Kiitos siitä
Väyrynen on politikoinnin mestari. Hän haistaa tilanteen ja toimii sen mukaan, siis usein ristiriitaisesti itse asiaan suhteutettuna. Yhtälailla ristiriitainen on yleison ja median suhtautuminen Väyryseen. Joko tai. Joko Väyrysestä pidetään tai sitten vihataan.
Tekevälle saattuu. Keskustan menetettyä Uudellamaalla Vanhasen ja Karpelan (tai mikä se nyt kieneekään) tyyppiset ääniharavat. puoluejohto sai houkuteltua Väyrysen viime vaaleissa Uudellemaalle ehdokkaaksi. Väyrynen on niin oman erinomaisuutensa sokaisema, ettei hänelle tullut mieleenkään mahdollisuus jäädä valitsematta. Niin siinä vaan kävi ja Väyrysestä tuli entinen kansanedustaja ennen aikojaan, ainakin ennen Väyrysen itsensä suunnittelemaa ajankohtaa.
Väyrynen ei olisi Väyrynen jos olisi tyytynyt kohtaloonsa. Hän valitsi itse itsensä presidenttiehdokkaaksi, ja kun puoluejohto ei saanut ketään haastamaan Paavoa, Väyrynen nousi Keskustan lopulliseksi ehdokkaaksi. Menestys oli yllättävänkin hyvä. Vaalin jälkeen Väyrynen oli kuitenkin edelleen entinen kansanedustaja täysin vailla virallista asemaa puolueessaan (kunniapuheenjohtajuus ei anna valtaa) tai politiikassa ylipäätään. Väyrynen ei olisi Väyrynen jos olisi tyytynyt Pohjantähden isännöintiin, politiikkaan oli päästävä. Niinpä Väyrynen valitsi itse itsensä puolueen puheenjohtaja ehdokkaaksi ja sai haluamansa jäsenäänestyksenkin aikaiseksi.
Keskustan jäsenäänestyksen tulos oli voitto kaikille ehdokkaille, Väyrynen saattoi sanoa saaneensa eniten kannatusta, muut nousivat yllättävänkin korkealle kannatustasolle. Väyrynen ymmärsi itsekin ettei ykkössija ollut aito voitto, blokivuodatus osoitti kuinka kipeää tulos tekee. Keminmaalla alkoi puntti tutista ja blokista pilkistää vanha Väyrynen, joka lyö vastustajaansa armotta jos kokee jäävänsä toiseksi. Nyt isku lähti heti kohden muita ehdokkaita ja puolueen nykyistä johtoa.
Keskusta ei valitse Väyrystä puheenjohtajakseen. Kokousedustajat näkevät riskin liian suureksi. Väyrynen ei kykene nostamaan puoluetta, päinvastoin, hän hajoittaisi nykyisellään (kaikesta mediatohinasta huolimatta) suhteellisen yhtenäisen puolueen. Väyrysen valinta olisi myös huono signaali puolueen tulevaisuuden kuvasta, etenkin kun nyt myös demarit onnistuivat suhteellisen uskottavaan nuorennusleikkaukseen puolueensa johdossa.
Keskusta nousee taistoon demarien kanssa kunhan saa puolueen johtajakysymyksen pois päiväjärjestyksestä. SDP:llä on jonkinlainen etumatka nyt kun Urpilainen on vihdoin viimein löytänyt jonkunsortin vastuullisuutta tekemisiinsä ja puhumisiinsa. Populistinen poukkoilu demarien toimesta on vähentynyt. Puolue uskalsi syödä ehdottomat vaalilupauksensa alvin korotuksesta. Kuntauudistuksessa SDP vielä kosiskelee kepulaisia kopioituaan kuntapolitiikkansa linjaukset keksustan ohjelmasta,
Keskustan on vakiinnutettava oma linja. Väyrysen johdolla se ei onnistuisi, Väyrynen kun keskittyy vastustajiensa (hallituksen) kaiken tekemisen arvosteluun, ei oman pitkäjänteisen linjan luomiseen. Kuka uusi johtaja onkin (siis muu kuin Paavo) saa hyvän joukkueen vedettäväkseen. Kokemusta ja osaamista löytyy. Oppositiossa on hyvä toimia kun toinen oppositiopuolue (PS) on tunaroinut politiikan ulkopuolisilla asioilla itsensä naurettavien kerhoon Analyysiä lisää kirjoitti:
Avaajan tyhjäpäisen löpinän jälkeen analyysisi oli ihan mukava lukea: Pystyt silloin tällöin asiallisuuteenkin. Kiitos siitä
Väyrynen on politikoinnin mestari. Hän haistaa tilanteen ja toimii sen mukaan, siis usein ristiriitaisesti itse asiaan suhteutettuna. Yhtälailla ristiriitainen on yleison ja median suhtautuminen Väyryseen. Joko tai. Joko Väyrysestä pidetään tai sitten vihataan.
Tekevälle saattuu. Keskustan menetettyä Uudellamaalla Vanhasen ja Karpelan (tai mikä se nyt kieneekään) tyyppiset ääniharavat. puoluejohto sai houkuteltua Väyrysen viime vaaleissa Uudellemaalle ehdokkaaksi. Väyrynen on niin oman erinomaisuutensa sokaisema, ettei hänelle tullut mieleenkään mahdollisuus jäädä valitsematta. Niin siinä vaan kävi ja Väyrysestä tuli entinen kansanedustaja ennen aikojaan, ainakin ennen Väyrysen itsensä suunnittelemaa ajankohtaa.
Väyrynen ei olisi Väyrynen jos olisi tyytynyt kohtaloonsa. Hän valitsi itse itsensä presidenttiehdokkaaksi, ja kun puoluejohto ei saanut ketään haastamaan Paavoa, Väyrynen nousi Keskustan lopulliseksi ehdokkaaksi. Menestys oli yllättävänkin hyvä. Vaalin jälkeen Väyrynen oli kuitenkin edelleen entinen kansanedustaja täysin vailla virallista asemaa puolueessaan (kunniapuheenjohtajuus ei anna valtaa) tai politiikassa ylipäätään. Väyrynen ei olisi Väyrynen jos olisi tyytynyt Pohjantähden isännöintiin, politiikkaan oli päästävä. Niinpä Väyrynen valitsi itse itsensä puolueen puheenjohtaja ehdokkaaksi ja sai haluamansa jäsenäänestyksenkin aikaiseksi.
Keskustan jäsenäänestyksen tulos oli voitto kaikille ehdokkaille, Väyrynen saattoi sanoa saaneensa eniten kannatusta, muut nousivat yllättävänkin korkealle kannatustasolle. Väyrynen ymmärsi itsekin ettei ykkössija ollut aito voitto, blokivuodatus osoitti kuinka kipeää tulos tekee. Keminmaalla alkoi puntti tutista ja blokista pilkistää vanha Väyrynen, joka lyö vastustajaansa armotta jos kokee jäävänsä toiseksi. Nyt isku lähti heti kohden muita ehdokkaita ja puolueen nykyistä johtoa.
Keskusta ei valitse Väyrystä puheenjohtajakseen. Kokousedustajat näkevät riskin liian suureksi. Väyrynen ei kykene nostamaan puoluetta, päinvastoin, hän hajoittaisi nykyisellään (kaikesta mediatohinasta huolimatta) suhteellisen yhtenäisen puolueen. Väyrysen valinta olisi myös huono signaali puolueen tulevaisuuden kuvasta, etenkin kun nyt myös demarit onnistuivat suhteellisen uskottavaan nuorennusleikkaukseen puolueensa johdossa.
Keskusta nousee taistoon demarien kanssa kunhan saa puolueen johtajakysymyksen pois päiväjärjestyksestä. SDP:llä on jonkinlainen etumatka nyt kun Urpilainen on vihdoin viimein löytänyt jonkunsortin vastuullisuutta tekemisiinsä ja puhumisiinsa. Populistinen poukkoilu demarien toimesta on vähentynyt. Puolue uskalsi syödä ehdottomat vaalilupauksensa alvin korotuksesta. Kuntauudistuksessa SDP vielä kosiskelee kepulaisia kopioituaan kuntapolitiikkansa linjaukset keksustan ohjelmasta,
Keskustan on vakiinnutettava oma linja. Väyrysen johdolla se ei onnistuisi, Väyrynen kun keskittyy vastustajiensa (hallituksen) kaiken tekemisen arvosteluun, ei oman pitkäjänteisen linjan luomiseen. Kuka uusi johtaja onkin (siis muu kuin Paavo) saa hyvän joukkueen vedettäväkseen. Kokemusta ja osaamista löytyy. Oppositiossa on hyvä toimia kun toinen oppositiopuolue (PS) on tunaroinut politiikan ulkopuolisilla asioilla itsensä naurettavien kerhoonEt suotta Mielipidepankkia kiittele, kiittelin häntä minäkin, niin tuossa kuin omalla avauksellaan, sillä kummassakin hän puhui asiaa ja hyvin. Annan tunnustusta sinullekin: olet avauksilleni tulevista – nytkin jo tulleista – kepulaisista poikkeuksellisen etevä, kun pystyt kirjoittamaan noin pitkään ja vieläpä hyvällä kirjoitustaidolla. Et kuitenkaan ymmärrä lukemaasi, kun sanot avaustani tyhjänpäiväiseksi löpinäksi. Minusta eivät ole tyhjänpäiväistä löpinää esim. nämä avauksessani sanomani :
>> Kepu on pitänyt neuvoa antavan jäsenäänestyksen puheenjohtajasta. Äänten jakautuminen tasaisesti kolmen ehdokkaan kesken kertoo kentän olevan kepuksikin hajallaan. Alhainen äänestysprosentti ilmentää kepulaisten kyllästymistä jatkuvaan Väyrys-showhon.>Äänestystä vaatinut ja sen niukasti voittanut Väyrynen kokee tuloksen kirvelevänä tappiona. Siitä hän syyttää puolueensa johtoa, jolle katkeroi blogissaan.>Huonosti kepulla on mennyt nykyjohdolla, jonka keski-ikä on nipin napin 40 vuotta, mutta kokoomus menestyy hyvin jokseenkin samanikäisellä johdolla. Ei kepun menestymättömyyden syy ole sen nuori johto, aika vain on kulkenut puolueen ohi. Yhteiskuntamme on muuttunut niin, että yhä suurempi osa kansalaisistamme näkee, että sellaiselle puolueelle ei ole enää tarvetta. Väyrysen valinta puolueen johtoon nopeuttaisi vääjäämätöntä kehitystä> Demareilla on nyt läntisessä maailmassa nostetta, ja se antanee puoluejohdolle puhtia, joka hyvinkin voi tuottaa tulosta myös täällä pienessä, syrjäisessä Suomessamme. Nuori johto innostanee nuoria mukaan jo kovin ukkoutuneen puolueen toimintaan ja varmaan vaaliuurnillekin. Ehkäpä vuoden 2015 ek-vaalien jälkeen meillä jatkaa sinipunaviherhallitus demarijohtoisena. Aamuinen gallup näyttää sdp:n kannatuksen vahvaa nousua, joskaan kokoomuksen hienoisesta hiipumisesta ei vielä kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.>Unto Hämäläinen näkyy arvioineen viime sunnuntaisen Hesarin kolumnissaan Väyrysen mahdollisuuksia päästä kepun puheenjohtajaksi ja on todennut lopuksi: ”Joko Väyrynen tekee historiaa tai siirtyy historiaan”. Itse mukailen toisin: Valitaanpa Väyrynen kepun puheenjohtajaksi tai ei, niin varmaa on, että miehellä on loistava tulevaisuus – takanaan!harmajapantteri kirjoitti:
Niin hyvää analyysia Väyrysen olemuksesta, että siihen ei ole mitään lisättävää eikä siitä pois otettavaa, kun aivan samoin itsekin ajattelen. Yhteinen on myös toivomuksemme Väyrysen pääsystä puolueensa johtoon, ja samalla perusteella.
Eikä minulla ole korjattavaa myöskään noista muista mainitsemistasi kepulaisista sanomasi suhteen. Vaikka Vanhanen pääministerinä toimi demarien kanssa niin sopuisasti, että esim. Seppo Hietanen alkoi väittää Lipposen hänet valinneen kepun pj:ksi, kyllä hän toisen hallituksensa aikana osoitti olevansa kovinkin lähellä kokoomusta. Kiviniemi sitten jatkoi samalla linjalla.
Senkin myönnän, että Seppo Hietanen on ollut ihan oikeassa jo pitkään esittämissään näkemyksissään kepusta, joskin nuo näkemykset alkoivat syntyä vasta sitten, kun Seppo ei saavuttanut tavoittelemiaan kepussa. Ei hän vielä syksyllä 2004 esittänyt kielteisiä näkemyksiään Vanhasesta eikä kepun liberaalisuudesta, kun koki olevansa uusi, tehokas voimavara kepussa, jonka kaupunkienkin valloitusta kukaan ei voi enää vastustaa, kun kepu on jo kaupungeissa City-Keskustan muodossa. Käsitin silloin ja luulen niin, että tuolloin Seppo päinvastoin pyrki osoittamaan kepun liberaaliksi ja kaupunkeihinkin hyvin sopivaksi puolueeksi.Muistelen itsekin Sepon aluksi ilahtuneen kovasti Kepun porvariyhteistyöstä. Vasta vähitellen hänelle niin kuin monelle muullekin kepulaiselle alkoi valjeta, mitä se tarkoittaa. Itse pidän käytännössä tässä kohdin Kemijärven sellutehtaan lopettamista vedenjakana. Siinä tilanteessa Vanhanen osoitti kyntensä ja kylmäkiskoisuutensa jopa oman puolueensa kannattajia kohtaan. Kemijärvi-liikkeen aktivistithan olivat suureksi osaksi kepulaisia.
Lisäksi Sepolla lienee ollut paljon kokemusta Kiviniemstä Helsingin piirin osalta ja ne kokemukset taisivat olla kauttaaltaan negatiivisia. Ja kun sitten perusjen noste vielä osui sopivaan rakoon, ei ollut ihme, että Seppomme vaihtoi leiriä.
Näkisin, että Suomessa on kysyntää vain vanhakantaisemmalle alkiolaiselle kepulaisuudelle, joka on tässä kohdin aitoa eikä vain juhlapuheiden sanahelinää. Kannattajien enemmistö olisi silloin suhteellisen varatonta väkeä eli syrjäseutujen ja lähiöiden unohdettua kansaa aivan kuin persuillakin nyt on. Ökysiäntien ja/tai elitististen liberaalien Kepu ei tule saamaan suuren suurta kannatusta. Lestadiolaisten suurehko määrä toki turvaa myös Kepulle melko suuren kannatuspohjan ja heitä menee aika joukko aina läpikin vaaleissa, kun lestat osaavat äänten keskittämisen. Seuroissa voidaan antaa tarkat äänestysohjeet virsien laulannan välissä ja virsien numerotkin voidaan valita ohjeellisiksi vaalien mukaan, ettei höperöinkään mummeli unohtaisi raapustaa oikeaa numeroa.Analyysiä lisää kirjoitti:
Avaajan tyhjäpäisen löpinän jälkeen analyysisi oli ihan mukava lukea: Pystyt silloin tällöin asiallisuuteenkin. Kiitos siitä
Väyrynen on politikoinnin mestari. Hän haistaa tilanteen ja toimii sen mukaan, siis usein ristiriitaisesti itse asiaan suhteutettuna. Yhtälailla ristiriitainen on yleison ja median suhtautuminen Väyryseen. Joko tai. Joko Väyrysestä pidetään tai sitten vihataan.
Tekevälle saattuu. Keskustan menetettyä Uudellamaalla Vanhasen ja Karpelan (tai mikä se nyt kieneekään) tyyppiset ääniharavat. puoluejohto sai houkuteltua Väyrysen viime vaaleissa Uudellemaalle ehdokkaaksi. Väyrynen on niin oman erinomaisuutensa sokaisema, ettei hänelle tullut mieleenkään mahdollisuus jäädä valitsematta. Niin siinä vaan kävi ja Väyrysestä tuli entinen kansanedustaja ennen aikojaan, ainakin ennen Väyrysen itsensä suunnittelemaa ajankohtaa.
Väyrynen ei olisi Väyrynen jos olisi tyytynyt kohtaloonsa. Hän valitsi itse itsensä presidenttiehdokkaaksi, ja kun puoluejohto ei saanut ketään haastamaan Paavoa, Väyrynen nousi Keskustan lopulliseksi ehdokkaaksi. Menestys oli yllättävänkin hyvä. Vaalin jälkeen Väyrynen oli kuitenkin edelleen entinen kansanedustaja täysin vailla virallista asemaa puolueessaan (kunniapuheenjohtajuus ei anna valtaa) tai politiikassa ylipäätään. Väyrynen ei olisi Väyrynen jos olisi tyytynyt Pohjantähden isännöintiin, politiikkaan oli päästävä. Niinpä Väyrynen valitsi itse itsensä puolueen puheenjohtaja ehdokkaaksi ja sai haluamansa jäsenäänestyksenkin aikaiseksi.
Keskustan jäsenäänestyksen tulos oli voitto kaikille ehdokkaille, Väyrynen saattoi sanoa saaneensa eniten kannatusta, muut nousivat yllättävänkin korkealle kannatustasolle. Väyrynen ymmärsi itsekin ettei ykkössija ollut aito voitto, blokivuodatus osoitti kuinka kipeää tulos tekee. Keminmaalla alkoi puntti tutista ja blokista pilkistää vanha Väyrynen, joka lyö vastustajaansa armotta jos kokee jäävänsä toiseksi. Nyt isku lähti heti kohden muita ehdokkaita ja puolueen nykyistä johtoa.
Keskusta ei valitse Väyrystä puheenjohtajakseen. Kokousedustajat näkevät riskin liian suureksi. Väyrynen ei kykene nostamaan puoluetta, päinvastoin, hän hajoittaisi nykyisellään (kaikesta mediatohinasta huolimatta) suhteellisen yhtenäisen puolueen. Väyrysen valinta olisi myös huono signaali puolueen tulevaisuuden kuvasta, etenkin kun nyt myös demarit onnistuivat suhteellisen uskottavaan nuorennusleikkaukseen puolueensa johdossa.
Keskusta nousee taistoon demarien kanssa kunhan saa puolueen johtajakysymyksen pois päiväjärjestyksestä. SDP:llä on jonkinlainen etumatka nyt kun Urpilainen on vihdoin viimein löytänyt jonkunsortin vastuullisuutta tekemisiinsä ja puhumisiinsa. Populistinen poukkoilu demarien toimesta on vähentynyt. Puolue uskalsi syödä ehdottomat vaalilupauksensa alvin korotuksesta. Kuntauudistuksessa SDP vielä kosiskelee kepulaisia kopioituaan kuntapolitiikkansa linjaukset keksustan ohjelmasta,
Keskustan on vakiinnutettava oma linja. Väyrysen johdolla se ei onnistuisi, Väyrynen kun keskittyy vastustajiensa (hallituksen) kaiken tekemisen arvosteluun, ei oman pitkäjänteisen linjan luomiseen. Kuka uusi johtaja onkin (siis muu kuin Paavo) saa hyvän joukkueen vedettäväkseen. Kokemusta ja osaamista löytyy. Oppositiossa on hyvä toimia kun toinen oppositiopuolue (PS) on tunaroinut politiikan ulkopuolisilla asioilla itsensä naurettavien kerhoonEn usko enää itsekään Väyrysen mahdollisuuksiin, joita pidin talvella vielä hyvinä. Paha takaisku Väyryselle oli Kiviniemen ilmoitus jättäytyä vapaaehtoisesti pois kisasta. Väyrysen junailema jäsenäänestys oli suunniteltu iskuksi vyön alle nimenomaan Kiviniemeä kohtaan ja Väyrysen koko laskelmointi perustuu siihen, että hän rakentaa vaalikampanjansa nykyisen puoluejohdon arvostelemisen varaan. Siinä asetelmassa muut mahdolliset ehdokkaat olisivat jääneet sivurooliin. Voi olla, ettei muita olisi edes ilmoittautunut.
Kepulla on ehdottomasti parempi osaamisen taso kuin umpipöhköillä persuilla. Jos Kepu haluaa selkeästi reivata uudelle kurssille, se valitsee Tuomo Puumalan puheenjohtajakseen. Hän palauttaisi puolueen samoille linjoille, millä Anneli Jäätteenmäki vuosituhannen vaihteessa johti puoluetta menestykseen. Sipilän valinnan myötä on suuri vaara, että puolue jatkaa Vanhasen ja Kiviniemn viitoittamalla tiellä, missä kannatuksen suunta on olut vain yhteen suuntaan käyvä eli alas.
Alvin korottamatta jättäminen ei liene muuten ollut demarien ehdoton vaalilupaus. Verotuksen osalta varmasti ymmärrettiin se, että kompromisseja joudutaan tekemään. Lupaus on kai tulkittava niin, ettei tulla suostumaan sellaiseen linjaan, missä painotetaan välillisten verojen nostoa. Ehdoton vaalilupaus annettiin muistaakseni vain eläkeiän nostamatta jättämisen osalta ja sekin koskee tätä vaalikautta. Minusta viime vuosina vain yksi ryhmä on syyllistynyt merkittävään vaalilupauksen pettämiseen ja se on Vihreät, kun puolue hallitusvastuussa suostui kahden uuden ydinvoimaluvan myöntämiseen. Kepukin ilmoitti, että harkintaa voidaan käyttää nollan ja yhden väliltä, mutta Kepun ratkaisu on vielä tulkittavissa samanlaiseksi kompromissihakuisuudeksi kuin demarien toiminta nykyhallituksessa. Persut toimivat ryhdikkäästi siinä, etteivät lähteneet Kataisen vetämään hallitukseen, koska olisivat silloin joutuneet pettämään keskeisen vaalilupauksensa. Soinin töppäys oli se, ettei hän ryhtynyt ajamaan hallitusneuvottelujen mennessä aluksi karille, punamultahallitusta. Sen muodostamiseen olisi voinut löytyä hyvinkin halukkuutta eri puolilta ja varsinkin demareilta, koska se olisi tehnyt Urpilaisesta todennäköisen pääministerin. Tosin pidin sellaisessa kokoonpanossa Väyrysenkin valintaa päämisteriksi erittäin varteenotettavana, millä Kepu taas olisi saatu mukaan. Kiviniemeen Soini ja Urpilainen eivät olisi siinä tilanteessa suostuneet, koska se olisi silloin näyttänyt liikaa edellisen hallituspolitiikan jatkeelta. Väyrysellä olisi ollut silloin pelin paikka, mutta hän ei ollut ihan hereillä. Silloin olisi voinut kokeilla selän takana neuvottelua nimenomaan Timo Soinin kanssa. Mutta se Väyrysen suuri tilaisuus meni ohi suun.
Mielipidepankki on tehnyt erinomaisen avauksen tärkeästä asiasta, ja kun vastaukseni siihen saattaa piiloutua jo varsin pitkään jonoon siellä, laitan sen vielä tiedoksi tähän, sillä samoja aiheitahan siinä sivutaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10688231#comment-55460263-viewMielenkiintoista keskustelua kepun puheenjohtajaehdokkaista, mutta en nyt kiireessä pistä lusikkaani soppaan pitemmäksi aikaa, vaan puutun avauksessasi ainoastaan tähän kohtaan:
>>>Unto Hämäläinen näkyy arvioineen viime sunnuntaisen Hesarin kolumnissaan Väyrysen mahdollisuuksia päästä kepun puheenjohtajaksi ja on todennut lopuksi: ”Joko Väyrynen tekee historiaa tai siirtyy historiaan”. Itse mukailen toisin: Valitaanpa Väyrynen kepun puheenjohtajaksi tai ei, niin varmaa on, että miehellä on loistava tulevaisuus – takanaan!Ehkei Tannerista nyt ihan suotta kirjoitettu ihailevasti. Olihan hänellä suosiota yli puoluerajojen. Teollisuusjohtaja Rafael Haarla pyysi Tanneria jopa diktaattoriksi Suomeen, mutta Tanner kieltäytyi ja kertoen olevansa demokraatti eikä diktaattori. Lisäksi Tanner muokkasi demareista revisionistisen työväenpuolueen, jonka merkitys Suomen itsenäisyyden ajan poliittisissa uudistuksissa lienee suurin. Se politiikka johti tasa-arvoiseen Suomeen ja hyvinvointivaltiomalliin.
Vaikka Tanner ei ollut puolueensa johdossa 30-luvulla, hän oli demarien kiistaton kärkipoliitikko. Hän hoiti useita keskeisiä ministeripestejä ja oli tärkeällä hetkellä Suomen ulkoministerinä, mistä hänet sitten neukkujen vaatimuksesta tuomittiin sotasyyllisenä vankeuteen. Suomalaisille hän oli - no, Kekkosta ja kotikomuja lukuunottamatta - Rytin ja Mannerheimin ohella isänmaan sankari. Sodan jälkeen SDP ajautui ns. asevelisosialistien valtaan, joista Tanner oli yksi. Tämän ajoi demarit poliittiseen paitsioon, koska neukkujen, kotikomujen ja Kekkosen silmissä tällainen porukka oli täysin epäkelpoa hallitusvastuuseen. Tanner ei tosiaankaan kumartanut itäänpäin vaan sanoi mm., että meillä hallitusten tulisi perustuslain mukaan nauttia eduskunnan eikä NKP:n ja Kekkosen luottamusta. Kyllä Tanner realiteetit tajusi, mutta halusi varmaan tuoda silti julki kansan syvien rivien todelliset tunnot ja sen, että itäänpäin kumartamisessa oli menty liian pitkälle.Minusta Paavo Väyrysen vertaaminen Väinö Tanneriin on lähinnä mautonta, kun en viitsi sitä kuvata voimakkaammalla ilmaisulla, vaikka aihetta olisi ja mieleni tekisi. Varsinkaan, kun Mielipidepankki on vastannut sinulle niin korrektisti ja hyvin.
Huomautan kuitenkin, että Tannerin nostamisessa puolueen johtoon niin iäkkäänä, oli varmasti myös pyrkimystä hyvittää tuolle isänmaan miehelle niitä vääryyksiä, joita hän joutui sotasyyllisvankeudellaan kärsimään. Neuvostoliiton vaatimuksestahan niin tapahtui, mutta ei siihen Kekkonenkaan aivan syytön ollut.
Lisäksi demarit olivat silloin murroksessa, kun puolue oli hajaantunut, joka myös oli tapahtunut paljolti Kekkosen vaikutuksesta, tietysti Kekkosen suuri tukija Neuvostoliitto taustavaikuttajana. Länsimaisesti ja demokraattisesti suuntautuneet demarit halusivat Tannerin johtohahmokseen estämään Kekkosen – Neuvostoliiton vyörytystä pitemmälle. Siinä tarkoituksessahan syntyi 1962 Honka-liitto, joka kylläkin oli epäonnistunut, kun hyvän ehdokkaan puutteestakin johtuen se ei toteutunut aiotulla tavalla, ja niinpä se romahtikin. Pian tämän jälkeenhän Tanner väistyi sivuun.
Mutta kyllä tuosta Honka-liitosta demarit saivat uutta puhtia niin, että voittivat vuoden 1966 vaalit ylivoimaisesti. Lienee toistaiseksi viimeinen kerta, kun vasemmisto sai enemmistön eduskunnassamme.
Tannerilla ja tämän taustajoukoilla oli mielessään isänmaan etu, sen pelastaminen pahemmalta, kun Tanner vielä 1957 haluttiin ja saatiin sdp:n johtoon. Väyrysen pyrkimisessä kepun johtoon kyseessä on vain Väyrysen oma etu, niin nyt kuten aina, ja se näköjään hyvin kepussakin ymmärretään.- Näin on näreet????
harmajapantteri kirjoitti:
Minusta Paavo Väyrysen vertaaminen Väinö Tanneriin on lähinnä mautonta, kun en viitsi sitä kuvata voimakkaammalla ilmaisulla, vaikka aihetta olisi ja mieleni tekisi. Varsinkaan, kun Mielipidepankki on vastannut sinulle niin korrektisti ja hyvin.
Huomautan kuitenkin, että Tannerin nostamisessa puolueen johtoon niin iäkkäänä, oli varmasti myös pyrkimystä hyvittää tuolle isänmaan miehelle niitä vääryyksiä, joita hän joutui sotasyyllisvankeudellaan kärsimään. Neuvostoliiton vaatimuksestahan niin tapahtui, mutta ei siihen Kekkonenkaan aivan syytön ollut.
Lisäksi demarit olivat silloin murroksessa, kun puolue oli hajaantunut, joka myös oli tapahtunut paljolti Kekkosen vaikutuksesta, tietysti Kekkosen suuri tukija Neuvostoliitto taustavaikuttajana. Länsimaisesti ja demokraattisesti suuntautuneet demarit halusivat Tannerin johtohahmokseen estämään Kekkosen – Neuvostoliiton vyörytystä pitemmälle. Siinä tarkoituksessahan syntyi 1962 Honka-liitto, joka kylläkin oli epäonnistunut, kun hyvän ehdokkaan puutteestakin johtuen se ei toteutunut aiotulla tavalla, ja niinpä se romahtikin. Pian tämän jälkeenhän Tanner väistyi sivuun.
Mutta kyllä tuosta Honka-liitosta demarit saivat uutta puhtia niin, että voittivat vuoden 1966 vaalit ylivoimaisesti. Lienee toistaiseksi viimeinen kerta, kun vasemmisto sai enemmistön eduskunnassamme.
Tannerilla ja tämän taustajoukoilla oli mielessään isänmaan etu, sen pelastaminen pahemmalta, kun Tanner vielä 1957 haluttiin ja saatiin sdp:n johtoon. Väyrysen pyrkimisessä kepun johtoon kyseessä on vain Väyrysen oma etu, niin nyt kuten aina, ja se näköjään hyvin kepussakin ymmärretään.Munakarvojesi kuvaaminen ja palstalla esittäminen on mautonta.
Onneksi myös hajutonta näin netin kautta.
Sitä paitsi aivan älytöntä touhua, jota voi odottaa vain hekkolahjaiselta evp aliupseerilta. - Kapi kirjoittaa
harmajapantteri kirjoitti:
Minusta Paavo Väyrysen vertaaminen Väinö Tanneriin on lähinnä mautonta, kun en viitsi sitä kuvata voimakkaammalla ilmaisulla, vaikka aihetta olisi ja mieleni tekisi. Varsinkaan, kun Mielipidepankki on vastannut sinulle niin korrektisti ja hyvin.
Huomautan kuitenkin, että Tannerin nostamisessa puolueen johtoon niin iäkkäänä, oli varmasti myös pyrkimystä hyvittää tuolle isänmaan miehelle niitä vääryyksiä, joita hän joutui sotasyyllisvankeudellaan kärsimään. Neuvostoliiton vaatimuksestahan niin tapahtui, mutta ei siihen Kekkonenkaan aivan syytön ollut.
Lisäksi demarit olivat silloin murroksessa, kun puolue oli hajaantunut, joka myös oli tapahtunut paljolti Kekkosen vaikutuksesta, tietysti Kekkosen suuri tukija Neuvostoliitto taustavaikuttajana. Länsimaisesti ja demokraattisesti suuntautuneet demarit halusivat Tannerin johtohahmokseen estämään Kekkosen – Neuvostoliiton vyörytystä pitemmälle. Siinä tarkoituksessahan syntyi 1962 Honka-liitto, joka kylläkin oli epäonnistunut, kun hyvän ehdokkaan puutteestakin johtuen se ei toteutunut aiotulla tavalla, ja niinpä se romahtikin. Pian tämän jälkeenhän Tanner väistyi sivuun.
Mutta kyllä tuosta Honka-liitosta demarit saivat uutta puhtia niin, että voittivat vuoden 1966 vaalit ylivoimaisesti. Lienee toistaiseksi viimeinen kerta, kun vasemmisto sai enemmistön eduskunnassamme.
Tannerilla ja tämän taustajoukoilla oli mielessään isänmaan etu, sen pelastaminen pahemmalta, kun Tanner vielä 1957 haluttiin ja saatiin sdp:n johtoon. Väyrysen pyrkimisessä kepun johtoon kyseessä on vain Väyrysen oma etu, niin nyt kuten aina, ja se näköjään hyvin kepussakin ymmärretään."Minusta Paavo Väyrysen vertaaminen Väinö Tanneriin on lähinnä mautonta, kun en viitsi sitä kuvata voimakkaammalla ilmaisulla, vaikka aihetta olisi ja mieleni tekisi. Varsinkaan, kun Mielipidepankki on vastannut sinulle niin korrektisti ja hyvin."
Minustakin se on mautonta ja loukkaavaa, nimittäin Väyrystä kohtaan.
Eihän Väyrystä ole tuomittu sotarikoksista, mutta Tanner on. Kapi kirjoittaa kirjoitti:
"Minusta Paavo Väyrysen vertaaminen Väinö Tanneriin on lähinnä mautonta, kun en viitsi sitä kuvata voimakkaammalla ilmaisulla, vaikka aihetta olisi ja mieleni tekisi. Varsinkaan, kun Mielipidepankki on vastannut sinulle niin korrektisti ja hyvin."
Minustakin se on mautonta ja loukkaavaa, nimittäin Väyrystä kohtaan.
Eihän Väyrystä ole tuomittu sotarikoksista, mutta Tanner on.Tuo on jo liian hävytöntä kepuliltakin. Sotasyyllisyystuomiot olivat häpeällisin tapahtuma itsenäisen Suomen historiassa. Vuonna 2005 kirjoittelin tänne historian palstalle 8-osaisien tutkielman Väinö Tannerista. Tässä katkelmia sen johdannosta:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Väinö Tanner oli monessa suhteessa aikansa merkittävimpiä miehiä. Hän oli sitä jo nuorena lehtimiehenä ja myös jo varsin nuorena alkaneella urallaan osuustoiminta- ja talousmiehenä. Merkittävintä hän kuitenkin oli poliitikkona, jossa hän kohosi suurimpien valtiomiestemme sarjaan, monien mielestä aikansa ja myöhemmänkin ajan suurimmaksi.
Hänen poliitikon uransa alkoi jo viime vuosisadan alkuvuosina autonomisessa Suomessa Tannerin ollessa vähän yli 20-vuotias. Eduskuntaan hänet valittiin 26-vuotiaana 1907. Politiikasta hän luopui vasta 82-vuotiaana 1963 jättäessään tuolloin SDP:n puheenjohtajan tehtävät Rafael Paasiolle. Näin ollen Tannerin poliitikon ura jatkui 60 vuotta, pitempään kuin kenenkään toisen suomalaisen poliitikon. Vertailun vuoksi todettakoon, että esim. Urho Kekkosen poliitikon ura kesti vuodesta 1936 vuoteen 1981 eli ”vain” 45 vuotta.
Tannerin merkitys jo Suomen itsenäistymiseen johtaneessa kehityksessä oli suuri. Itsenäisen Suomen rakentamisessa sellaiseksi, mikä se oli kohtalonhetkiemme koittaessa syksyllä 1939, hänen merkityksensä oli suurempi kuin kenenkään toisen. Tämänkin päivän Suomi on rakennettu paljolti Tannerin jo aikoja sitten esittämien tavoitteiden mukaiseksi.
Voidaan perustellusti sanoa, että sillä, joka ei tunne Väinö Tannerin elämäntyötä, on huomattava aukko historiantiedoissaan. Ja monella se on. Tämä nähtiin viimeksi ”suuret suomalaiset”-kisassa, jossa Tanner ei päässyt kärkikymmenikköön, mihin hän ehdottomasti olisi kuulunut.
Väinö Tanner ihmisenä oli kiehtova persoonallisuus. Hän oli poikkeuksellinen lahjakkuus, joka hyvin vaatimattomista oloista lähteneenä ponnisti korkealle. Siihen tarvittiin myös päämäärätietoisuutta, tahdonvoimaa ja ahkeruutta. Tanner oli myös kulttuuripersoona musiikki- ja urheiluharrastuksineen. Hänen lukeneisuutensa oli suuri, ja hän itse kirjoitti paljon ja hyvin. Hän hallitsi suullisesti ja kirjallisesti kuutta kieltä, joilta kaikilta suomensi paljon kirjallisuutta.
Urho Kekkonen laati Helsingin Sanomiin Tannerin 60-vuotispäivänä päivänsankaria suuresti ylistävän artikkelin, jossa hän kuvaili entisen ministeritoverinsa avuja ja luonteenpiirteitä, joiden katsoi kohottaneen Tannerin demokraattisen johtajatyypin ihanteeksi. Hän näki työväenliikkeen johdossa jatkavassa Tannerissa takeen Suomen kansan itsenäisyystahdon säilymisestä ja lujittumisesta. Kekkonen toteaa artikkelissaan mm: ”Väinö Tannerin työ sosialidemokraattina ja työväenjohtajana on tullut oikeisiin mittasuhteisiin vasta viime aikoina, kun porvarillisissakin piireissä on opittu näkemään järjestyneen työväenliikkeen kansallinen merkitys… sen tunnustaminen itsenäisyytemme, vapautemme ja kansanvaltamme elimelliseksi osaksi”.
Kekkonen jatkaa: ”Väinö Tannerissa on paljon sellaista, joka on suomalaisinta, mitä miehessä voi olla: hän on varma mielipiteissään, joskus itsepäisyyteen saakka, hän on rehellinen ja luotettava kannanotoissaan, hän on uskollinen asialleen ja tovereilleen, hän on realiteettien mies, kylmä ja kovakin asioissaan, mutta lämmin ihmisenä, hän on humoristinen omalla jäyhällä tavallaan. Hän on rohkea mies, niin rohkea, että hän puolustaa omaa oikeuttaan, työväenluokan oikeuksia ja meidän yhteisiä oikeuksiamme, olivatpa vastassa mitkä voimat tahansa”.
Viimeisessä lauseessa toteamalleen Kekkonen sai myöhemmin vankkaa lisätodistusta! Tuolloin Kekkosen käyttäytyminen Tanneria kohtaan oli kovasti ristiriidassa edellä lainattujen kirjoitusten ja puheiden kanssa. Se vain kuvasti sitä kaikessa muussakin nähtyä kuulua ”Kekkosen käännöstä”, mitä Väinö Tanner ei koskaan ymmärtänyt eikä hyväksynyt.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Häpeä, ja lue tuolta lisää, siellä ne ovat vielä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1428550
(näköjään on poistunut kolmas osa, sillanrakentaja, elämäkerta vuosilta 1924 - 1931
- Kepulireppanoille op
Oi Jorma, muistatkos vielä niitä onnen hetkiä?
"Kesällä 2010 synnyin- ja lapsuusseuduillani vieraillessani kyläilin myös Rautavaaran naapuripitäjässä Sonkajärvellä hirsirakennusyrittäjä-veljeni kesäpaikassa Luotonen-järven rannalla ja muun ohella saunoin hänen hienossa savusaunassaan. Veljeni nappasi pyynnöstäni minusta kuvan sen saunan lauteilla, ja kun kerroin reissustani ja veljeni hienosta kesäpaikasta ja tietysti itsensä rakentamista rakennuksista, joihin kuuluu tuo savusaunakin. Kun kuva otettiin tarkoituksella niin säädyllisenä, ettei sieltä jalkojeni välistä mitään näkynyt, alkoi palstalla kepulaisten kiihkeä pohdinta siitä, onko minulla munakarvoja vai ei. Kun sitä oli jatkunut monta päivää, saadakseni moisen loppumaan laskin hieman housunkaulustani ja nappasin sen yltä paljastuvasta kuvan, josta näkyi, että kyllä karvoitusta on, joskin se on jo varsin harmaa kuten ennen niin tummat hiuksenikin. Ilmoitin samalla, että painakaa nyt mieliinne, että yleensä on myös karvoitusta sillä, jolla on munaa, sillä poistan heti tämän kuvan, kuten teinkin."
Kaiholla muistellen Reijosi. Välihuomio
Ylläpito on ahkeroinut ja poistellut runsaasti avaukselleni tullutta törkyä, kun päivällä tässä oli jo kolmisenkymmentä viestiä, nyt enää vajaat parikymmentä. Sitä samaa toistavaa älyttömyyttähän se taisi enimmäkseen olla, samalta lähettäjältä, en niitä availlut, kun jo ekariviltäkin sisällön näin.
Pahainen kakara tietysti on kyseessä, ei kai ketään aikuisempaa jonkun miehen munakarvat niin palavasti kiinnosta. Vaikka murkkureppanan kyvyt eivät ole riittäneet peruskoulun käyntiin, josta hän on pudonnut jo ekaluokilla, luulisi syrjäytyneen raukan sentään pystyvän täyttämään yksinäistä joutilaisuuttaan jollakin muulla kuin istumalla vain koneellaan päivät pitkät kepupalstan ääressä, kun kykynsä täällä eivät riitä edes siihen, johon kenties alkuun riittivät peruskoulussa. Voi raukan vanhempia! Isukki hänelle varmaan hyvää tarkoittaen osti tietsikan, ja noin hän sitä nyt käyttää. Eipähän ole minun urheeni, mutta säälin sittenkin hänen vanhempiaan.
Se siitä. Mutta huomautettakoon niille, joita tämän palstan aihe ja keskustelu siitä kiinnostaa, että tänään klo 17.25 tulee FST 5:ltä Obs-ohjelma, jossa esiintyvät kaikki kepun puheenjohtajaehdokkaat. Luultavasti kysytään heidän kantojaan myös ruotsinkielen opetukseen kouluissamme, eli eräiden kepulaisten täällä inhoamaan ”pakkoruotsiin”. Mielenkiintoista kuulla sekin ja varmaan myös muu. Luultavasti keskustellaan ruotsiksi (kaikkien ehdokkaiden kielitaito siihen riittänee), mutta varmasti on tekstitys suomeksi niille, jotka ruotsia eivät ymmärrä. Katsokaa!Sorry, annoin väärää infoa tuon Obs-ohjelman suhteen, sehän oli uusinta eiliseltä, josta jo kerroin. Mutta jos ei joku katsonut sitä silloin, ehkäpä hän katsoi se nyt. Puumalahan tuossa eniten huomiota sai, lienee siis myös pienen ruotsinkielisen kepulaisjoukon suosikki.
- Ehkä toisin
"Pahainen kakara tietysti on kyseessä, ei kai ketään aikuisempaa jonkun miehen munakarvat niin palavasti kiinnosta"
Ehkä kyseessä on kuitenkin iältään aikuinenkin, jopa vanha homo, joka on niin pirun ruma, että ei saa enää mistään kumppania.Siihen viittaisi kiinnostus homoihin, jotka myös on aina hänen mielessään. Sellaiseksi ressukka yrittää kuvitella sinuakin sairaissa kuvitelmissaan. Oliskohan kyseessä sonnimies.Minulle tuon näyt tarkoittaneen, joskin varmaan vastineeksi tuohon edelliseen viestiini. Saattaapa olla iältään aikuinenkin, mutta lapsen tasolle hän on jäänyt. Ja mitä pirua hän minua käestää noilla kiinnostuksillaan munakarvoihini ja homoilumieltymyksillään, kun täällä aivan takuuvarmasti tiedetään, että minä en ole sellainen, vaikka hän itse olisikin. Niin älytöntä ettei voi sanoa naurettavaksikaan on tuo jatkuva vouhotus minusta ja uudesta ukista, kun sekin varmaksi tiedetään, että vain kerran olemme tavanneet, puolen tunnin ajan Oulun kauppahallissa kahvikupin ääressä keskustelleet. Ressukka hyvin tietää, että minulla on nytkin viehättävä naisystävä, joka oli taas matkakumppaninanikin, ja se tekee liian kipeää tuolle yksinäiselle reppanalle, olkoon hän sitten sonnimies tai joku muu kaltaisensa..
- Otsikossa hymiö:)
harmajapantteri kirjoitti:
Minulle tuon näyt tarkoittaneen, joskin varmaan vastineeksi tuohon edelliseen viestiini. Saattaapa olla iältään aikuinenkin, mutta lapsen tasolle hän on jäänyt. Ja mitä pirua hän minua käestää noilla kiinnostuksillaan munakarvoihini ja homoilumieltymyksillään, kun täällä aivan takuuvarmasti tiedetään, että minä en ole sellainen, vaikka hän itse olisikin. Niin älytöntä ettei voi sanoa naurettavaksikaan on tuo jatkuva vouhotus minusta ja uudesta ukista, kun sekin varmaksi tiedetään, että vain kerran olemme tavanneet, puolen tunnin ajan Oulun kauppahallissa kahvikupin ääressä keskustelleet. Ressukka hyvin tietää, että minulla on nytkin viehättävä naisystävä, joka oli taas matkakumppaninanikin, ja se tekee liian kipeää tuolle yksinäiselle reppanalle, olkoon hän sitten sonnimies tai joku muu kaltaisensa..
Sinä olet naurettava raukka punikkinarsisti. Vai on vastineita kadonnut??? Nehän sinut raukan tekee "onnelliseksi" ja niitä vatvot unissasikin. Olet tosiaankin munakarvapelle hoidon tarpeessa. Hanki vielä viime metreillä elämä itsellesi punatollisko.
- Tere tulemas!
Mestari on palannut matkoiltansa. Matka oli varmaan antoisa ja virkisti myös taas kepuleita kurnuuttamahan. Kepulit nauttii siitä, ne on silläkin tavalla pervoja. Monesti ne yksinäiset surkimukset sua on jo kaivanneet. Minäkin olen joutunut sinuksi, kun olen joskus niille vastannut. Ei se mitään, olen joutunut myös känäksi ja joksu muuksikin, onneksi en sentäs sonnimieheksi.
Kiitos, kiitos! Matka oli todella antoisa, monessakin mielessä:)) Ehkäpä laitan siitä vielä matkakertomusta asianmukaiselle palstalle, muutaman kuvankin kanssa, vaikka monille tutuissa maisemissahan enimmäkseen kiertelimme tuolla keskisessä ja kaakkoisessa Euroopassa.
Jos ja ilmeisesti kun nuo eräät nauttivat "kursuuttamisesta", niin kyllä minä varmaan taas jatkossakin sitä nautintoa heille annan, ainakin silloin tällöin. Mutta en nyt tällä erää enempää.
- tosissaaonpars
Ei muuta voi kun lukee läpi nämä kirjoitukset sanoa kuin,on Väyrynen tosi kadehdittu, näin paljon palstatilaa saa tuskin kukaan,ei huonoista kirjoiteta mitään ,ei heitä tiedetä olevankaan, niinkuin tämä palsta osoittaa samat äijät täällä vuodesta toisee näyttävät purkavan pahaa oloaan kuin itsestä ei ole ollut koskaan mihinkään, pitäähän sitä joihinkin purkaa tuskaansa. Väyrynen on paras.
Jos tuolla kriteerillä – palstatilan määrällä – asiaa arvioidaan, niin kyllä kai minä sitten olen Väyrystäkin kadehditumpi täällä. Ei Väyrysestäkään ole taidettu puhua yhtä paljon eikä samalla intohimolla kuin nuo pikkukepulaiset minusta, jopa avauksiaan minusta tehden. No, pahaa oloaanhan hekin kai vain purkavat, kun heistä itsestään ei ole koskaan ollut mihinkään..Väyrysen saa kyllä eräiltä ihailevaakin huomiota, enemmän kai inhoavaa, minulta lähinnä pettynyttä siksi, ettei hän taida päästä kepun johtoon, jota toivon syistä, jotka käyvät avauksestani ilmi.
- Keskustaporvari
Kyllä se hallituspuolueiden kannatus siitä vielä sulaa, kun luvattuja kuntien pakkoliitoksia ei tulekaan ;)
Eikö sinustakin ole hieman noloa, kun Vanhasen-Kiviniemen nelivuotiskaudella maassamme toteutettiin enemmän kuntaliitoksia kuin koskaan ennen? Ja mikä kummallisinta, nuo liitokset tehtiin keskustalaisten kunnallismiesten ja naisten toimesta aikana, jolloin maan hallitusta johti puolue, jonka sanotaan vastustavan kuntaliitoksia.Ei ehkä tarvittane pakkoliitoksia, joita demarit näkyvät vastustavan, eikä Henna Virkkunenkaan niissä ehdoton näy olevan, kun ilmeisesti ihan oikein luottaa siihen, että vapaaehtoinen pakko hoitaa asian halutulla tavalla. Eli järki voittaa omin avuin elinkelvottomissa kunnissa pian, kun valtionavut niiltä vähenevät. Liitoksiin ohjannee kuntia myös tuo terveydenhoitosysteemin muutos, josta on jo päätetty.
Miksi minusta olisi noloa se, että viimeisen – ainakin toistaiseksi, ehkä lopullisestikin – kepujohtoisen hallituksen aikana maassamme toteutettiin paljon kuntaliitoksia? Annan siitä tunnustusta kepulle, joka toimi silloin ihan järkevästi. Enemmän pitäisi teitä kepulaisia nolottaa sen, että kepu on nyt oppositiossa ollessaan niin kiihkeästi vastustavinaan sellaista, jonka hallitusvastuussa ollessaan näki hyväksi ja tarpeelliseksi. Ei tuo ”mielenmuutos” tosin ole ainoa kepun nykyisessä näytelmässä, sitä samaahan on myös sen kaikessa komediassaan EU- ja euroasioissa.
En minäkään ole kuntien pakkoliitosten kannattaja, ja hieman ihailenkin synnyin- ja lapsuuskuntani Rautavaaran päätöstä pysyä itsenäisenä, vaikka sielläkin valtionavut vähenivät jo tänä vuonna liki 130 000 eurolla, luin eilen minulle nyt taas kymmenkunta vuotta tulleesta Pitäjäläinen lehdestä. Vaatii todella sinnikkyyttä ja uskoa itseensä tuollainen päätös vajaan 2000 asukkaan kunnalta, jossa työttömyysprosentti lähentelee kahtakymmentä. Toisaalta, mikäpä kunta olisi kovin kiinnostunutkaan tuollaisesta köyhästä kunnasta, joka sijaitsee ”keskellä ei mitään” Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun välimaastossa kaukana niiden kaikista keskuspaikoista.
Mutta ikääntyessäni olen vuosikymmenten katkon jälkeen alkanut tuntea jonkinlaista yhteyttä ja jopa lämpimiä tunteita tuohon syrjäiseen mutta monin paikoin kauniiseen seutuun, josta lähdin taipaleelleni jo 61 vuotta sitten. Taas kuukauden kuluttua menen sinne Rautavaara-päiville, joilla tapaan monia lapsuudentovereitanikin, jotka laillani ovat aikoinaan sieltä pois lähteneet ja nyt tulevat käymään siellä samasta syystä, josta aikoinaan pois lähdimme: siellä kun ei ole mitään tekemistä;))
On se hauskaa, kun on hauskaa! Niin oli taas matkallanikin, monta kertaa ja monenlaista hauskaa, mutta ei kuitenkaan niin hauskaa, kun on taas täällä. Matkalla olin vain yksi tavallinen jäsen seurueestamme, no, yhdelle kyllä enemmän kuin tavallinen, mutta en toki hänellekään niin suuri sankari, kuin näyn olevan täällä eräille. Ihailuahan tuo kaikki on, avuttomasti peitettyä ihailua, jota katkeroittaa kateus ja se, että minä en ole kepulainen. Jos olisin, voi sitä ylistyksen tulvaa, jonka osakseni saisin!
Heille ei ole riittänyt se, että ovat saaneet purkaa padottuja tunteitaan avauksellani minulle, vaan on pitänyt tehdä omia avauksiaankin, joita on kohdistettu yritysmaailmaankin, kai läheisilleni tarkoittaen. Eipä kai kukaan viitsisi tehdä heistä sellaisia, vaikkei heillä tietenkään ole läheisiä yritysmaailmassa, tuskin muuallakaan.
No, eihän tuollainen oikeasti hauskaa ole, säälittävää se olisi, mutta kuka tuollaisia viitsisi sääliäkään. Kepun puoluetoimisto ehkä, jos tietäisi?
Olen vastaillut tähän mennessä tulleisiin vastaukseni arvoisiksi katsomiini viesteihin, ja kun en viitsi täällä enää tänä iltana pistäytyä, vastailen aamulla mahdollisesti myöhemmin tuleviin asiallisiin viesteihin, mutta nyt toivottelen vain hyvät yöt!
Pistän kuitenkin vielä tähän tuon gallupin, joka on häipynyt avaukseni jatkoksi liittämästäni viestistäni; katselkaapa nyt vielä sitä ja miettikää, kumpi sen valossa on kansan mielestä onnistunut paremmin, hallitus vai oppositio:
http://hs10.snstatic.fi/webkuva/oletus/466/1305572232613?ts=378- Karjalan sladdi
Saitko pimperoa matkallasi? Vai oliko peräti römpsä?
- Minkä kysymyksen?
"Kun Sipilä ja Puumala saivat äänestyksessä yhdessä suuren enemmistön, heidän kannattajansa yhdistynevät puoluekokouksessa jommankumman taakse ja Väyrynen joutunee taas tekemään lääkärilleen sen tunnetun kysymyksensä."
Mikä se tunnettu kysymys on? ;=)) - Juha ollila
nauramaan:
"Pätevästäsi": ammateilleen suuruus entinen!
Pate vastasi: "Ämmä teilleen, suuruus entinen!"
Satiirinen sarjakuva, joka perustuu ennakkoluuloihin ja kansan pitkään muistiin, analysoi erään miehen ikuista pyrkyryyttä täällä
esiteksteineen: http://www.juhaollila.net/212
tai suoraan sarjakuvaan: http://www.juhaollila.net/196Joo, naurattivathan nuo eräät kuvat ja niiden tekstit, joita nyt katselin, kun vasta nyt tuon viestisi huomasin. Eivät ehkä naurata palstan kepulaisia, vaikka ne huumoria tänne tuottavatkin, tosin tahattomasti. Kiitoksia pienistä naurahduksista!
- On se paha
Nimittäin tuo Väyrynen. Ei Kekkostakaan vastustettu niin kovasti kuin nyt eräät Väyrystä. Mutta eivät mahda Väyryselle mitään kun eiuvät mahtaneet Kekkosellekaan. Jos kapikin olisi vielä sotaväessä, joutuisi vielä nöyrtymään ylipäällikkö Väyrysen edessä niinkuin joutui nöyrtymään kekkosenkin edessä.
Ei Väyrynen paha ole, hyvä hän olisi, jos pääsisi kepun puheenjohtajaksi. Kukaan ei Väyrystä tehokkaammin pystyisi viemään kepua sinne, minne se kuuluukin.
Eikä minun tarvinnut nöyristellä Kekkosen edessä, kun en koskaan hänen edessään ollutkaan. Vaikka hän minua ylenteli upseerin arvoissa, hän vain allekirjoitti ne päiväkäskyt, joille ylennettävät oli listattu esimiestensä tekemien esitysten perusteella.
Jos ja tietysti kun Väyrynen pääsee presidentiksi ja samalla puolustusvoimain ylipäälliköksi 2018, varmaan hän ylentää minutkin majuriksi. Onhan noita opistoupseereitakin viime aikoina siihen arvoon ylennelty heidän eläkkeelle jäädessään. Tosin he ovat olleet alle 60-vuotiaita, sillä upseeriarvoissa ei sitä vanhempia ylennellä, kun ne eivät enää kuulu reserviin. Minä olisin tuolloin jo yli kahdeksankymppinen, jos elänkään, mutta eihän se mikään este Väyryselle olisi. Lieneekö vaikuttanut asiaan jo tuon häntä kannattavan paremman pantterin tapauksessa, kun hänet ylennettiin viime vuonna yliluutnantista kapteeniksi, vaikka hän on jo reippaasti yli 60-vuotias, kun kertoo olleensa oppilaana RUK:ssa ensimmäisellä ns. Polar-kurssilla joka oli 9.12.1968 – 21.3.1969 pidetty kurssi n:o 129 ;))- Parempipantteri
harmajapantteri kirjoitti:
Ei Väyrynen paha ole, hyvä hän olisi, jos pääsisi kepun puheenjohtajaksi. Kukaan ei Väyrystä tehokkaammin pystyisi viemään kepua sinne, minne se kuuluukin.
Eikä minun tarvinnut nöyristellä Kekkosen edessä, kun en koskaan hänen edessään ollutkaan. Vaikka hän minua ylenteli upseerin arvoissa, hän vain allekirjoitti ne päiväkäskyt, joille ylennettävät oli listattu esimiestensä tekemien esitysten perusteella.
Jos ja tietysti kun Väyrynen pääsee presidentiksi ja samalla puolustusvoimain ylipäälliköksi 2018, varmaan hän ylentää minutkin majuriksi. Onhan noita opistoupseereitakin viime aikoina siihen arvoon ylennelty heidän eläkkeelle jäädessään. Tosin he ovat olleet alle 60-vuotiaita, sillä upseeriarvoissa ei sitä vanhempia ylennellä, kun ne eivät enää kuulu reserviin. Minä olisin tuolloin jo yli kahdeksankymppinen, jos elänkään, mutta eihän se mikään este Väyryselle olisi. Lieneekö vaikuttanut asiaan jo tuon häntä kannattavan paremman pantterin tapauksessa, kun hänet ylennettiin viime vuonna yliluutnantista kapteeniksi, vaikka hän on jo reippaasti yli 60-vuotias, kun kertoo olleensa oppilaana RUK:ssa ensimmäisellä ns. Polar-kurssilla joka oli 9.12.1968 – 21.3.1969 pidetty kurssi n:o 129 ;))Olen aikoinaan ollut palveluksessa ja täyttänyt velvollisuuteni kiitettävästi. Sen ovat esimiehenikin todenneet.
Sinusta on jäänyt taas sellainen kuva, että patsastelet mieluummin koreissa vaatteissa ja vitt uilit muodollisesti alemmassa arvossa oleville. Kyllä minä sinunlaisesi tunnen, liiankin hyvin.
P.S. Meillä tulisi kaikessa mitä teemmekin pilkahtaa ihmisyys ja arvonanto muita kohtaan. Sinulla pitelee siinä suhteessa kovin hiljaista. Pätkääkään kunnioitusta et toimillasi ansaitse! - Senja P
harmajapantteri kirjoitti:
Ei Väyrynen paha ole, hyvä hän olisi, jos pääsisi kepun puheenjohtajaksi. Kukaan ei Väyrystä tehokkaammin pystyisi viemään kepua sinne, minne se kuuluukin.
Eikä minun tarvinnut nöyristellä Kekkosen edessä, kun en koskaan hänen edessään ollutkaan. Vaikka hän minua ylenteli upseerin arvoissa, hän vain allekirjoitti ne päiväkäskyt, joille ylennettävät oli listattu esimiestensä tekemien esitysten perusteella.
Jos ja tietysti kun Väyrynen pääsee presidentiksi ja samalla puolustusvoimain ylipäälliköksi 2018, varmaan hän ylentää minutkin majuriksi. Onhan noita opistoupseereitakin viime aikoina siihen arvoon ylennelty heidän eläkkeelle jäädessään. Tosin he ovat olleet alle 60-vuotiaita, sillä upseeriarvoissa ei sitä vanhempia ylennellä, kun ne eivät enää kuulu reserviin. Minä olisin tuolloin jo yli kahdeksankymppinen, jos elänkään, mutta eihän se mikään este Väyryselle olisi. Lieneekö vaikuttanut asiaan jo tuon häntä kannattavan paremman pantterin tapauksessa, kun hänet ylennettiin viime vuonna yliluutnantista kapteeniksi, vaikka hän on jo reippaasti yli 60-vuotias, kun kertoo olleensa oppilaana RUK:ssa ensimmäisellä ns. Polar-kurssilla joka oli 9.12.1968 – 21.3.1969 pidetty kurssi n:o 129 ;))Sanoppa suoraan, että onko hulluna hyvä olla?
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sanna niin nättinä Amsterdamin Business Foorumilla
Upeasti edustaa taas Suomea ulkomailla meidän kansainvälinen superstaramme. Miksei persuilla ole ketään siedettävän näk727938Juuri nyt! Parturi bongattu Sannan seurassa!
🌐 Breking News 📢 🗞️ 🆕 Kaksikko bongattu Suomen Helsingin Töölöstä. Kyllä. Sieltä samasta Töölöstä, josta kuppakin207444Työeläkkeiden maksaminen on lopetettava
Suomen talous on palkansaajien vuosikausia heikentyneen ostovoiman vuoksi niin kuralla, että palkkasumman jakamisessa ta757189Sofia Virran pahoinpitelyä puolustetaan netissä
HS soitti Virran pahoinpitelyä puolustaneille https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011516353.html1917051Purra tekee hyvää työtä, me suomalaiset haluamme että hän jatkaa myös
seuraavan hallituksen valtiovarainministerinä. Kovina aikoina pitää olla kova.755894Koska Minja Koskela ja Sofia Virta kääntyy islamiin?
Sekä vihreät että vasurit selvästi pitävät islamista ja muslimeista, varsinkin naiset, joten voidaan olettaaa että nuo k795787Ratkaisujen tarjoamisen sijaan SDP on keskittynyt levittämään väärää tietoa
Kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi on turhautunut eduskunnassa käytävään salikeskusteluun. Hän kertoo, miksi. – Ko1035520Persut ne lomailee veronmaksajien piikkiin
Nämä rötösherrat kyllä putoavat onneksi eduskunnasta. Ja kuten Marin maksoi aamupalansa, niin nämä reissut pitää periä m253222Windows-herrasmiehet vs. Kaulahuivikerho
======================================== W I N D O W S - H E R R A S M I E H E T ==============================02530- 59945