Väkivalta on hyväksyttävä syy avioerolle

kuunteleva_kirkko

Avioliitto ja avioero keskusteluttavat tällä palstalla (ja kaikkialla muuallakin) yhä uudelleen.Kristillinen ihanne on elinikäinen, kestävä avioliitto. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Haluaisin tuoda avioliitto-avioero -keskusteluun mukaan pohdinnan väkivallasta.

Mielestäni kenenkään ei pidä joutua sietämään avioliitossaan minkäänlaista fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Valitettavan usein on niin, että vilpittömät kristityt pysyvät liitoissaan jopa henkensä uhalla, kun ajattelevat eroamisen olevan niin paha synti.

Minusta on synti, jos ei kunnioita Jumalan luomaa elämää: itseään ja lastensa elämää. Jos puoliso on väkivaltainen eikä suostu hakemaan ongelmiinsa ammattiapua, on toisen puolison ainoa oikea tapa reagoida ottaa ero. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa, väkivallattomassa kodissa ja jokaisella aikuisella on oikeus elää kotonaan ilman pelkoa.

Niin pysyvät Raamatun mukaan usko, toivo ja rakkaus - ja suurin niistä on Rakkaus. Todellisessa rakkaudessa ei ole pelkoa (näin todetaan esimerkiksi ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä luvussa 4). Monia vaikeuksia, vaivoja ja vastoinkäymisiä ihmisen on velvollisuus avioliittonsa aikana sietää ja kestää, ratkoa, joustaa ja elää läpi. Mutta väkivaltaa ei pidä sietää lainkaan.

Jeesuksen opetuksen mukaan avioeron voi ottaa puolison huoruuden tähden. Mikä olisi suurempaa petollisuutta ja uskottomuutta puolisoa, avioliittoa ja rakkautta kohtaan kuin väkivalta? Ajattelen, että puolisoaan kohtaan väkivaltainen ihminen on jo hylännyt puolisonsa ja pettänyt rakkauden, tehnyt huorin. Väkivallan kohde ei siis tee mitään väärää irrottautuessaan ja irtisanoutuessaan väkivaltaisesta suhteesta vaan päin vastoin.

Jokaisella ihmisellä on oikeus olla turvassa omassa kodissaan!

Emilia (toimittaja)

233

338

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      Avioerolle on hyväksyttävä syy se, että ei halua enää elää toisen kanssa. Niin ne seurustelusuhteetkin päättyvät. Ylipäätään tuollainen sana kuin hyväksyttävä on typerä. Kuka muka on tuomarina päättämässä pitääkö jatkaa jonkun kanssa vai ei?

      Synnistä en viitsi puhua mitään, koska se on teidän uskisten keksimä itseruoskintaväline.

      • Kaikesta muuten samaa mieltä, mutta:
        >>>Synnistä en viitsi puhua mitään, koska se on teidän uskisten keksimä itseruoskintaväline.


      • ...
        ikiateisti kirjoitti:

        Kaikesta muuten samaa mieltä, mutta:
        >>>Synnistä en viitsi puhua mitään, koska se on teidän uskisten keksimä itseruoskintaväline.

        On se tietenkin noinkin, mutta kyllä uskikset itseäänkin ruoskivat tuolla syntikäsitteellä.


      • ... kirjoitti:

        On se tietenkin noinkin, mutta kyllä uskikset itseäänkin ruoskivat tuolla syntikäsitteellä.

        Totta. Uskonnollista fundamentalistista vakaumusta voisi kutsua henkiseksi masokismiksi.


    • Kristitty45

      Emilia!

      "Jeesuksen opetuksen mukaan avioeron voi ottaa puolison huoruuden tähden. Mikä olisi suurempaa petollisuutta ja uskottomuutta puolisoa, avioliittoa ja rakkautta kohtaan kuin väkivalta? Ajattelen, että puolisoaan kohtaan väkivaltainen ihminen on jo hylännyt puolisonsa ja pettänyt rakkauden, tehnyt huorin."

      Hyvä aloitus joka antaa ajattelemisen aihetta.

    • Nimimerkki ..., ymmärrän hyvin ajatteluasi!

      Viestini suuntasin niille uskiksille, joille nämä asiat ovat hirmuisen vaikeita. Joissakin uskovaisissa piireissä nimittäin ollaan todella jyrkkiä, tuomitsevia ja lakihenkisiä liittyen avioeroon ja varsinkin uudelleen avioitumiseen.

      Emilia (toimittaja)

      • miksi ???????

        Uskovaisako siten tulit vain haukkumaan. Pitääkö oikein korostaa tätä asentellisuuttasi ja mustavalkoista ajatteluasi. Minustakin osa toimitajista on täysia moraalittomia tyhjänjauhajia.


      • ...

        Tiedän että ne ovat uskiksille vaikeita asioita, mutta itsepä ovat häkkinsä tehneet. Tosin se pitää muistaa, että ne häkinrakentajat ovat olleet miehiä, jotka haluavat alistaa naisia.


      • miksi ??????? kirjoitti:

        Uskovaisako siten tulit vain haukkumaan. Pitääkö oikein korostaa tätä asentellisuuttasi ja mustavalkoista ajatteluasi. Minustakin osa toimitajista on täysia moraalittomia tyhjänjauhajia.

        Hyvä nimimerkki miksi ?????

        Ikävää, jos tulkitsit avaukseni uskovaisten ihmisten pilkkaamiseksi tai haukkumiseksi. Meitä uskovia on todella monenlaisia ja itsekin siis katson kuuluvani tuohon "parjattuun" (?) joukkoon.

        Mielestäni perheväkivallasta puhuminen ei ole moraalitonta tyhjänjauhamista.

        Ystävällisesti: Emilia (toimittaja)


      • myönnä pois
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Hyvä nimimerkki miksi ?????

        Ikävää, jos tulkitsit avaukseni uskovaisten ihmisten pilkkaamiseksi tai haukkumiseksi. Meitä uskovia on todella monenlaisia ja itsekin siis katson kuuluvani tuohon "parjattuun" (?) joukkoon.

        Mielestäni perheväkivallasta puhuminen ei ole moraalitonta tyhjänjauhamista.

        Ystävällisesti: Emilia (toimittaja)

        Aloituksesi ei valiettavasti puhu perheväkivallasta. Se puhuu ihan muusta.


      • ...
        myönnä pois kirjoitti:

        Aloituksesi ei valiettavasti puhu perheväkivallasta. Se puhuu ihan muusta.

        Etkö ymmärrä lukemaasi?

        "Mielestäni kenenkään ei pidä joutua sietämään avioliitossaan minkäänlaista fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Valitettavan usein on niin, että vilpittömät kristityt pysyvät liitoissaan jopa henkensä uhalla, kun ajattelevat eroamisen olevan niin paha synti."

        Eikö tuossa muka puhuta perheväkivallasta?


    • jauhettu tyhjiin jo

      Eikö toimittajalla ollut muuta sanottavaa ?
      Eikö kirkon tehtävä ole välittää sanomaa. joka parantaa väkivaltaisenkin. Ainooa sanotavako sla nyt on tämä. Erotkaa toivottomat ihmiset.
      Onko eroja mielestäsi liian vähän ?

      • Itse asiassa väkivaltatilanteissa juuri ero saattaa olla se ratkaiseva parantumiseen johtava askel. Usein sekä väkivallan tekijä että uhri juuttuvat tiettyyn näköalattomuuden kierteeseen, joka vain jatkuu ja syvenee. Usein kierrettä ei saada poikki millään kevyemmällä teolla kuin erolla.

        Näin ero lopulta koituu KAIKKIEN osapuolien parhaaksi.

        Eroa en sinänsä mitenkään ihannoi enkä eroon ketään kannusta muista syistä kuin tämän väkivallan vuoksi.

        Emilia (toimittaja)


      • tyylisi loukkaa
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Itse asiassa väkivaltatilanteissa juuri ero saattaa olla se ratkaiseva parantumiseen johtava askel. Usein sekä väkivallan tekijä että uhri juuttuvat tiettyyn näköalattomuuden kierteeseen, joka vain jatkuu ja syvenee. Usein kierrettä ei saada poikki millään kevyemmällä teolla kuin erolla.

        Näin ero lopulta koituu KAIKKIEN osapuolien parhaaksi.

        Eroa en sinänsä mitenkään ihannoi enkä eroon ketään kannusta muista syistä kuin tämän väkivallan vuoksi.

        Emilia (toimittaja)

        Ja uskovaisteko ne on tässä
        maassa se suurin ryhmä, joilla ne ongelmat on. Miksi sinä syytät vain uskovaisia. Keneltä sinä haet hyväksyntää ja irtopisteitä.
        En kai periaatteesa ole eri mieltä kanssasi siitä väkivallasta. En ole tavannut edes uskovia, jotka olisi.
        Minua ärsyttää sinun mustavalkoinen ja msutamaalaava asenteesi. Sorrut täysin samaan kuin palstan vakiotrollaavat.

        Uskovaisia perheitäkö ne on ne muutamankymmenen tuhannen huostaanotetun lapsen perheet.
        uskovista perheistäkö poliisit viikonloppu toisensa jälkeen noutaa päihtyneitä ja väkivaltaisia.
        Uskovista perheistäkö useimmiten ovat avionsa rikkovat perheensä hylkäävät.

        Voisitko edes hiukan käyttää jonkinlaista realismia. Kuin vain pelkästään lisätä tätä kuilua ja asenteellisuutta.

        Jos olet toimittaja, niin luulisi sinun tajuavan jotain siitä, miten sanota käytetään. vai käytätkö niitä tahallaan.


      • 14 - 6 =
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Itse asiassa väkivaltatilanteissa juuri ero saattaa olla se ratkaiseva parantumiseen johtava askel. Usein sekä väkivallan tekijä että uhri juuttuvat tiettyyn näköalattomuuden kierteeseen, joka vain jatkuu ja syvenee. Usein kierrettä ei saada poikki millään kevyemmällä teolla kuin erolla.

        Näin ero lopulta koituu KAIKKIEN osapuolien parhaaksi.

        Eroa en sinänsä mitenkään ihannoi enkä eroon ketään kannusta muista syistä kuin tämän väkivallan vuoksi.

        Emilia (toimittaja)

        Sinähän varsinainen "maailmanparantaja" emilia olet ?

        Nyt olet astumassa pikkutyttö vähän liian suuriin saappaisiin...

        Asiassasi ei sinällään ole mitään väärää, mutta tuo kaikkiteietävä asenne on lievästi sanottuna huvittavaa...

        Tässäkohtaa puhun yleisesti siitä, miten olet tällä saitilla ja K24 esiintynyt.
        Olet saanut valtaa, toimia moderaattorina molemmissa, mutta agendasi menee vain yhteen suuntaan, tiedät kyllä minne ?
        Ei voida puhua mielipide- palstasta, jos sinulle kelpaamattomat mielipiteet poistetaan (ts. poistat ne).

        Aika läpinäkyvää on toimintasi.


      • ?
        14 - 6 = kirjoitti:

        Sinähän varsinainen "maailmanparantaja" emilia olet ?

        Nyt olet astumassa pikkutyttö vähän liian suuriin saappaisiin...

        Asiassasi ei sinällään ole mitään väärää, mutta tuo kaikkiteietävä asenne on lievästi sanottuna huvittavaa...

        Tässäkohtaa puhun yleisesti siitä, miten olet tällä saitilla ja K24 esiintynyt.
        Olet saanut valtaa, toimia moderaattorina molemmissa, mutta agendasi menee vain yhteen suuntaan, tiedät kyllä minne ?
        Ei voida puhua mielipide- palstasta, jos sinulle kelpaamattomat mielipiteet poistetaan (ts. poistat ne).

        Aika läpinäkyvää on toimintasi.

        Taidat olla vaimosi hakkaaja. Vai miksi muuten noin raivokkaasti käyt Emiliaa vastaan.


      • tyylisi loukkaa kirjoitti:

        Ja uskovaisteko ne on tässä
        maassa se suurin ryhmä, joilla ne ongelmat on. Miksi sinä syytät vain uskovaisia. Keneltä sinä haet hyväksyntää ja irtopisteitä.
        En kai periaatteesa ole eri mieltä kanssasi siitä väkivallasta. En ole tavannut edes uskovia, jotka olisi.
        Minua ärsyttää sinun mustavalkoinen ja msutamaalaava asenteesi. Sorrut täysin samaan kuin palstan vakiotrollaavat.

        Uskovaisia perheitäkö ne on ne muutamankymmenen tuhannen huostaanotetun lapsen perheet.
        uskovista perheistäkö poliisit viikonloppu toisensa jälkeen noutaa päihtyneitä ja väkivaltaisia.
        Uskovista perheistäkö useimmiten ovat avionsa rikkovat perheensä hylkäävät.

        Voisitko edes hiukan käyttää jonkinlaista realismia. Kuin vain pelkästään lisätä tätä kuilua ja asenteellisuutta.

        Jos olet toimittaja, niin luulisi sinun tajuavan jotain siitä, miten sanota käytetään. vai käytätkö niitä tahallaan.

        Siinä mielessä Emilia on oikeassa, että eron ottaminen tai pois lähteminen on vaikeampaa silloin, kun ero on kielletty. Vaikka liitto uhkaisi terveyttäsi ja jopa henkeäsi, ei saisi erota. Voimakas syyllistäminen vain pahentaa hätää ja ahdinkoa. Voi yllättäen käydä niin, että jopa se yhteisö hylkää eroajan. Silloin voi jo avun hakeminen olla liian korkea kynnys.

        Niin, ei se estä väkivaltaa onko uskova perhe vai ei. Siinä olet aivan oikeassa. Uskovat ovat myös väkivaltaisia. On kuitenkin yhteisöjä joissa se jää piiloon. Juuri tuon edellä kuvatun syyn vuoksi.

        On aivan eri asia jos sitä apua lähdetään hakemaan. Se mistä sitä haetaan, on oma valinta. Kunhan asiaa ei piilotella eikä salailla.


      • kuka on kaapissa?
        ? kirjoitti:

        Taidat olla vaimosi hakkaaja. Vai miksi muuten noin raivokkaasti käyt Emiliaa vastaan.

        p[kaapissa]a se vaan tulkuttaa, veikkaan


      • -asian vierestä-
        mummomuori kirjoitti:

        Siinä mielessä Emilia on oikeassa, että eron ottaminen tai pois lähteminen on vaikeampaa silloin, kun ero on kielletty. Vaikka liitto uhkaisi terveyttäsi ja jopa henkeäsi, ei saisi erota. Voimakas syyllistäminen vain pahentaa hätää ja ahdinkoa. Voi yllättäen käydä niin, että jopa se yhteisö hylkää eroajan. Silloin voi jo avun hakeminen olla liian korkea kynnys.

        Niin, ei se estä väkivaltaa onko uskova perhe vai ei. Siinä olet aivan oikeassa. Uskovat ovat myös väkivaltaisia. On kuitenkin yhteisöjä joissa se jää piiloon. Juuri tuon edellä kuvatun syyn vuoksi.

        On aivan eri asia jos sitä apua lähdetään hakemaan. Se mistä sitä haetaan, on oma valinta. Kunhan asiaa ei piilotella eikä salailla.

        Mummomuori. Käys huvikses katsomassa, kun sinut on köytetty kaappiin täällä.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/10979967/#comment-57809502



      • edesa
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Itse asiassa väkivaltatilanteissa juuri ero saattaa olla se ratkaiseva parantumiseen johtava askel. Usein sekä väkivallan tekijä että uhri juuttuvat tiettyyn näköalattomuuden kierteeseen, joka vain jatkuu ja syvenee. Usein kierrettä ei saada poikki millään kevyemmällä teolla kuin erolla.

        Näin ero lopulta koituu KAIKKIEN osapuolien parhaaksi.

        Eroa en sinänsä mitenkään ihannoi enkä eroon ketään kannusta muista syistä kuin tämän väkivallan vuoksi.

        Emilia (toimittaja)

        Parahin Emilia (toimittaja),


        kun kirjoitat näin:
        "Eroa en sinänsä mitenkään ihannoi enkä eroon ketään kannusta muista syistä kuin tämän väkivallan vuoksi." ,

        saat mietintämyssyysi uutta jauhettavaa sikäli kuin tuon perusteella joudut miettimään minkä verran Jumalan sanan rikkominen on väkivaltaa Jumalan tahtoa vastaan, väkivaltaa Jumala-yhteyteen, väkivaltaa Jumalan säätämystä vastaan ja siis

        väkivaltaa Jumalan kanssa tehdyssä liitossa.


        Onko siis oikein vai väärin, että loputtomalle väkivallalle laitetaan stoppi ja sitä harjoittaville asetetaan rajat, kun se edellyttää loputonta eroa Jumalasta?




        Hepr. 3:11

        ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."

        Hepr. 3:18

        Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille?

        Hepr. 4:3

        Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.

        Hepr. 4:5

        ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".


      • edesa
        edesa kirjoitti:

        Parahin Emilia (toimittaja),


        kun kirjoitat näin:
        "Eroa en sinänsä mitenkään ihannoi enkä eroon ketään kannusta muista syistä kuin tämän väkivallan vuoksi." ,

        saat mietintämyssyysi uutta jauhettavaa sikäli kuin tuon perusteella joudut miettimään minkä verran Jumalan sanan rikkominen on väkivaltaa Jumalan tahtoa vastaan, väkivaltaa Jumala-yhteyteen, väkivaltaa Jumalan säätämystä vastaan ja siis

        väkivaltaa Jumalan kanssa tehdyssä liitossa.


        Onko siis oikein vai väärin, että loputtomalle väkivallalle laitetaan stoppi ja sitä harjoittaville asetetaan rajat, kun se edellyttää loputonta eroa Jumalasta?




        Hepr. 3:11

        ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."

        Hepr. 3:18

        Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille?

        Hepr. 4:3

        Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.

        Hepr. 4:5

        ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".

        Samassa kysymyksien asettelussa pitää myös pohtia stopin laittamista lähimmäisiä kohtaan tehdylle väkivallalle, siis noin iankaikkisuusnäkökulma huomioiden.


        P.S.

        Ateistit esittävät usein ajatuksen siitä kuinka mistä tahansa ajassa suoritetussa rikoksesta on kohtuutonta antaa loputon tuomio. Tavallaan he ovat oikeassa, mutta osaltaan he sisällyttävät tuohon joitakin mieltä manipuloivia yksinkertaistuksia, joista he eivät mitään mainitse, saati näiden oikeutuksesta.

        Majesteettirikos eli Jumalaa kohtaan suoritettu rikos on äärettömän suuri rikos. Siltä kannalta ateisti ei ajatelmaansa esittänyt. Toisaalta me kaikki teemme tuon rikoksen jo sillä, jos olemme kiistäneet Kristuksen sovituksen. Näin me emme voi vaatia kellekään tuomiota, koska olemme itse saaneet armon.

        Kellä armahdetulla olisi oikeus vaatia samasta rikoksesta toiselle tuomiota?


        Tähtään tällä siis siihen, että Raamattu elävänä kirjana tarjoaa paljon lukupintaa sen omiin, eri konteksteihin, mutta myös syvyyttä. Siten uskon, että vaikka kirves on pantu puun juurelle ja vaikka armon aikakin ilmeisesti loppuu, Jumalalla on silti se viimeinen sana - aina. Uskosin, että ymmärrät miten tämän takia kristitty voi ilman vilppiä puhua samaan aikaan sekä helvetistä että armosta, muttei kuitenkaan saa esittää asiaansa niin, että poistaisi Raamatusta jotakin vain koska vetoaa tulkintaansa.


      • 14 - 6 =
        kuka on kaapissa? kirjoitti:

        p[kaapissa]a se vaan tulkuttaa, veikkaan

        ? ja kuka on kaapissa, molemmilta meni ns. "kirves kiveen".

        Tämän tyrkyn juttuja olen seuraillut molemmilla palstoilla (väkisin, kun toimii modena) ja jälki on juuri sitä, mistä kirjoitan.

        -ikävää tuottaa molemmille pettymys, mot.


      • Muistellaanpa
        tyylisi loukkaa kirjoitti:

        Ja uskovaisteko ne on tässä
        maassa se suurin ryhmä, joilla ne ongelmat on. Miksi sinä syytät vain uskovaisia. Keneltä sinä haet hyväksyntää ja irtopisteitä.
        En kai periaatteesa ole eri mieltä kanssasi siitä väkivallasta. En ole tavannut edes uskovia, jotka olisi.
        Minua ärsyttää sinun mustavalkoinen ja msutamaalaava asenteesi. Sorrut täysin samaan kuin palstan vakiotrollaavat.

        Uskovaisia perheitäkö ne on ne muutamankymmenen tuhannen huostaanotetun lapsen perheet.
        uskovista perheistäkö poliisit viikonloppu toisensa jälkeen noutaa päihtyneitä ja väkivaltaisia.
        Uskovista perheistäkö useimmiten ovat avionsa rikkovat perheensä hylkäävät.

        Voisitko edes hiukan käyttää jonkinlaista realismia. Kuin vain pelkästään lisätä tätä kuilua ja asenteellisuutta.

        Jos olet toimittaja, niin luulisi sinun tajuavan jotain siitä, miten sanota käytetään. vai käytätkö niitä tahallaan.

        "Uskovaisia perheitäkö ne on ne muutamankymmenen tuhannen huostaanotetun lapsen perheet.
        uskovista perheistäkö poliisit viikonloppu toisensa jälkeen noutaa päihtyneitä ja väkivaltaisia.
        Uskovista perheistäkö useimmiten ovat avionsa rikkovat perheensä hylkäävät."

        - - - - -

        Uskisperheissä nämä vaikeudet on lakaistu maton alle, niistä ei saa puhua ja lapset ja kiusatut vaiennettu pelolla kuoliaisiksi. Ulkopuoliset eivät koskaan saa tietää, mitä kotien seinien sisällä tapahtuu, koska nämä perheet elävät tässä omertan, vaikenemisen lain alaisuudessa. Jopa lahkojen johtajat suojelevat näitä rikollisia, jotka tekevät jatkuvasti seksuaalista väkivaltaa sekä naisille että lapsille.

        Raiskaus avioliitossa:
        http://freepathways.wordpress.com/2012/06/14/avioraiskaus/

        Lestadiolaisnaisia painostetaan suostumaan seksiin ilman ehkäisyä, piispa ei piittaa asiasta
        http://freepathways.wordpress.com/2012/10/18/painostaminen/

        http://freepathways.wordpress.com/2010/02/22/lisaantymisvelvoite/

        http://freepathways.wordpress.com/category/insesti-2/

        RK:n johto tiesi lasten hyväksikäytöstä jo 1985 ja yritti estää tiedon levittämistä
        http://freepathways.wordpress.com/2012/05/04/tietoa-jo-1980-luvulla/


      • t678yupiojö
        Muistellaanpa kirjoitti:

        "Uskovaisia perheitäkö ne on ne muutamankymmenen tuhannen huostaanotetun lapsen perheet.
        uskovista perheistäkö poliisit viikonloppu toisensa jälkeen noutaa päihtyneitä ja väkivaltaisia.
        Uskovista perheistäkö useimmiten ovat avionsa rikkovat perheensä hylkäävät."

        - - - - -

        Uskisperheissä nämä vaikeudet on lakaistu maton alle, niistä ei saa puhua ja lapset ja kiusatut vaiennettu pelolla kuoliaisiksi. Ulkopuoliset eivät koskaan saa tietää, mitä kotien seinien sisällä tapahtuu, koska nämä perheet elävät tässä omertan, vaikenemisen lain alaisuudessa. Jopa lahkojen johtajat suojelevat näitä rikollisia, jotka tekevät jatkuvasti seksuaalista väkivaltaa sekä naisille että lapsille.

        Raiskaus avioliitossa:
        http://freepathways.wordpress.com/2012/06/14/avioraiskaus/

        Lestadiolaisnaisia painostetaan suostumaan seksiin ilman ehkäisyä, piispa ei piittaa asiasta
        http://freepathways.wordpress.com/2012/10/18/painostaminen/

        http://freepathways.wordpress.com/2010/02/22/lisaantymisvelvoite/

        http://freepathways.wordpress.com/category/insesti-2/

        RK:n johto tiesi lasten hyväksikäytöstä jo 1985 ja yritti estää tiedon levittämistä
        http://freepathways.wordpress.com/2012/05/04/tietoa-jo-1980-luvulla/

        Järkyttävää luettavaa.

        "Raiskaaminen avioliiton sisällä on ollut rikos Suomen lain mukaan vuodesta 1994 lähtien. Siihen saakka raiskaus oli avioliitossa sallittua. Silloisen lain sanamuotojen mukaan “väkisinmakaaminen” ja “vapautta loukkaava haureus” olivat rikoksia vain avioliiton ulkopuolella."

        Kusipäämieheni raiskasi minua toistuvasti ja eräänkin kerran hän sanoi, että soita saatana vaikka poliisille, ei tämä ole rikos. Onneksi pääsin lopulta siitä paskiaisesta eroon.


      • Eräs evlut
        t678yupiojö kirjoitti:

        Järkyttävää luettavaa.

        "Raiskaaminen avioliiton sisällä on ollut rikos Suomen lain mukaan vuodesta 1994 lähtien. Siihen saakka raiskaus oli avioliitossa sallittua. Silloisen lain sanamuotojen mukaan “väkisinmakaaminen” ja “vapautta loukkaava haureus” olivat rikoksia vain avioliiton ulkopuolella."

        Kusipäämieheni raiskasi minua toistuvasti ja eräänkin kerran hän sanoi, että soita saatana vaikka poliisille, ei tämä ole rikos. Onneksi pääsin lopulta siitä paskiaisesta eroon.

        Myötätuntoni.


      • t678yupiojö
        Eräs evlut kirjoitti:

        Myötätuntoni.

        Kiitos. Ne olivat vaikeita aikoja.

        Muistan ihmetelleeni silloin rikoslain eduskuntakäsittelyä tästä asiasta ja ihmettelin juuri sitä, että eräs kansanedustaja, joka oli nainen, vastusti lakiesitystä. En muista mikä hänen nimensä oli, enkä edes puoluetta, mutta sitä hämmästelin, että hän vastusti lakia sillä perusteella, että se rikkoisi perheyhteyden. Eikö raiskaus muka sitä riko?


    • Tämä on huomionarvoinen asia. Ero väkivallan takia on kuitenkin Raamatun vastaista, mutta kuvastaa sitä aikaa, mitä oli silloin ennen. Raaka väkivalta oli silloin OK, kuten Sodomasta ja Gibeasta ja Jumalan massamurhista on saanut lukea.

      On hyvä sanoutua irti Raamatun ajan asenteista ja tavoista.

    • Ex-viidesläinen

      Jokin aika sitten tapasin erään entisen koulukaverini, naisen, joka on naimisissa (hakee eroa) viidesläisen miehen kanssa.

      Hän kertoi heidän avioliitossaan tapahtuneesta aivan fyysisestä väkivallasta henkisen väkivallan lisäksi. Hänellä oli vieläkin jäljet, mustat silmät siitä todistamassa.

      Ei nämä uskismiehet ole mitään parhaita mahdollisia aviomiehiä, sen tiesin toki ennenkin, mutta tämä avasi jälleen silmäni mitä uskonnollisen tekopyhyyden takana on.

      En yleistä. Samanlaista tapahtuu varmasti muuallakin, mutta tämäkin on kerrottava.

      • Ex-viidesläinen, on hyvin tärkeää huomioida tuo, ettei yleistä.

        Minun käsitykseni mukaan ihmiselämän kaikki ongelmat ja tuskat ovat tuttuja yhtälailla uskoville kuin niille, jotka eivät usko. Usko ei vielä itsessään kerro ihmisestä hyvää eikä pahaa.

        Uskontojen ongelmana on toisinaan se, että uskon varjolla oikeutetaan ja peitellään inhimillisiä vääryyksiä. Tämä ei tietenkään ole uskontojen syytä vaan ainoastaan inhimillistä heikkoutta ja pahuutta. Mutta tämä on tärkeä tiedostaa.

        Samalla on tärkeää tiedostaa, että usko voi olla myös suuri voiman antaja siinä, kun alistettu sanoutuu irti alistamisestaan, nousee jaloilleen ja tekee rajut ratkaisut paremman elämän puolesta.

        Emilia (toimittaja)


      • Kristitty45

        Hyvä että kerroit! Sana -lehti ei näitä kertomuksia koskaan julkaise. Sen verran valikoivaa heidän journalisminsa on.


      • sen sinä teit
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Ex-viidesläinen, on hyvin tärkeää huomioida tuo, ettei yleistä.

        Minun käsitykseni mukaan ihmiselämän kaikki ongelmat ja tuskat ovat tuttuja yhtälailla uskoville kuin niille, jotka eivät usko. Usko ei vielä itsessään kerro ihmisestä hyvää eikä pahaa.

        Uskontojen ongelmana on toisinaan se, että uskon varjolla oikeutetaan ja peitellään inhimillisiä vääryyksiä. Tämä ei tietenkään ole uskontojen syytä vaan ainoastaan inhimillistä heikkoutta ja pahuutta. Mutta tämä on tärkeä tiedostaa.

        Samalla on tärkeää tiedostaa, että usko voi olla myös suuri voiman antaja siinä, kun alistettu sanoutuu irti alistamisestaan, nousee jaloilleen ja tekee rajut ratkaisut paremman elämän puolesta.

        Emilia (toimittaja)

        Sait juuri palstan vakitrollin yhden multinikin riemastumaan. Luultavasti saat häneltä kymmeniä vastauksia eri nikeillä. teillä on sama motiivi. Uskovien mustamaalaaminen. Olet ehkä niin naivi, ettet vain sitä tajua.


    • Liitän keskusteluun vielä katkelmia kirkkohallituksen julkaisusta "Näe väkivalta - Kristinuskosta nousevia pohdintoja perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastustamiseksi":

      "Luomiskertomuksen
      näkökulmasta katsottuna lähisuhdeväkivalta on tuomittava,
      koska se vahingoittaa ihmistä Jumalan kuvana. Lähisuhdeväkivalta
      on tuomittavaa myös siksi, että väkivaltaan
      liittyvä toisen alistaminen rikkoo miehen
      ja naisen välisen tasa-arvon, joka oli Jumalan alkuperäisen
      luomissuunnitelman mukaista.
      Lähisuhdeväkivalta – kuten muukin väkivalta –
      on helppo tuomita jo näistä peruslähtökohdista käsin.
      Lähisuhdeväkivalta rikkoo aina rakkauden kaksoiskäskyä,
      kultaista sääntöä ja viidettä käskyä vastaan.
      Väkivalta myös loukkaa ihmisarvoa ja arvokkuutta ja siten loukkaa
      ihmistä Jumalan kuvana."

      Emilia (toimittaja)

      • "Raamattua voidaan tulkita niin, että se edistää elämää
        ja voimaannuttaa heikkoja. Mutta sitä voidaan käyttää myös elämää
        tuhoavalla tavalla, omaa valtaa pönkittämään. Siksi Raamatun käyttöön liittyy
        aina suuri vastuu."


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Raamattua voidaan tulkita niin, että se edistää elämää
        ja voimaannuttaa heikkoja. Mutta sitä voidaan käyttää myös elämää
        tuhoavalla tavalla, omaa valtaa pönkittämään. Siksi Raamatun käyttöön liittyy
        aina suuri vastuu."

        "Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa.
        Väkivalta ei yleensä ole ohimenevä, kertaluontoinen tapahtuma,
        vaan usein pikkuhiljaa kehittyvä prosessi, jonka etenemistä ei aina huomata.
        Erityisesti parisuhdeväkivallalle on ominaista toistuvuus ja raaistuminen.
        Usein väkivaltaan liittyy muita ongelmia, kuten päihde-, mielenterveys-
        tai taloudellisia ongelmia. Ne eivät voi selittää tai oikeuttaa väkivaltaista
        käyttäytymistä. Sen sijaan ne saattavat olla seurausta väkivallasta.
        Väkivaltaa voidaan tarkastella myös eri ryhmien näkökulmasta."


      • 4 + 1
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa.
        Väkivalta ei yleensä ole ohimenevä, kertaluontoinen tapahtuma,
        vaan usein pikkuhiljaa kehittyvä prosessi, jonka etenemistä ei aina huomata.
        Erityisesti parisuhdeväkivallalle on ominaista toistuvuus ja raaistuminen.
        Usein väkivaltaan liittyy muita ongelmia, kuten päihde-, mielenterveys-
        tai taloudellisia ongelmia. Ne eivät voi selittää tai oikeuttaa väkivaltaista
        käyttäytymistä. Sen sijaan ne saattavat olla seurausta väkivallasta.
        Väkivaltaa voidaan tarkastella myös eri ryhmien näkökulmasta."

        Emilian "raamattu" on kirkolliskokouksen päätökset, meillä kristityillä se on edelleen Pyhä Raamattu = Jumalan Sana.
        -aamen


      • Moni katsoo yllättävän pitkään väkivaltaa, ennen kuin hakee apua. Se on ymmärrettävää. Jo se on shokki kun se ihminen johon sinun pitäisi turvata ja jota sinä rakastat, kääntyykin viholliseksi. Sitä vain ei tajua pitkään aikaan. Antaa anteeksi, toinen katuu ja pyytelee niin kauniisti anteeksi – kunnes tulee seuraava kerta.

        Moni aluksi selittelee tilanteita ja yllättävän usein syyttää itseään. Voi olla että sitä syytä onkin. Mutta ketään ei saa lyödä eikä käydä käsiksi, vaikka syytäkin olisi. Sen kun pitää rajana, hahmottaa paremmin tilanteen.

        Se että Raamattu on kirjoitettu huomattavasti väkivaltaisemmassa maailmassa, pitää ottaa huomioon. Nyt meillä pitäisi olla jo sen verran ymmärrystä, ettemme sortuisi tuollaiseen pahaan. Anteeksi antaminen ei tarkoita teon hyväksymistä tai pakkoa elää pelon alla lopun elämäänsä.


      • Kristitty45
        4 + 1 kirjoitti:

        Emilian "raamattu" on kirkolliskokouksen päätökset, meillä kristityillä se on edelleen Pyhä Raamattu = Jumalan Sana.
        -aamen

        Raamattu ei oikeuta minkäänlaiseen väkivaltaan. Ihminen on itse vastuussa 100%:sti siitä mitä hän tekee.


      • :)
        Kristitty45 kirjoitti:

        Raamattu ei oikeuta minkäänlaiseen väkivaltaan. Ihminen on itse vastuussa 100%:sti siitä mitä hän tekee.

        Etpä ole tainnut raamattua edes lukea, kun tuollaista väität:)


      • edesa
        mummomuori kirjoitti:

        Moni katsoo yllättävän pitkään väkivaltaa, ennen kuin hakee apua. Se on ymmärrettävää. Jo se on shokki kun se ihminen johon sinun pitäisi turvata ja jota sinä rakastat, kääntyykin viholliseksi. Sitä vain ei tajua pitkään aikaan. Antaa anteeksi, toinen katuu ja pyytelee niin kauniisti anteeksi – kunnes tulee seuraava kerta.

        Moni aluksi selittelee tilanteita ja yllättävän usein syyttää itseään. Voi olla että sitä syytä onkin. Mutta ketään ei saa lyödä eikä käydä käsiksi, vaikka syytäkin olisi. Sen kun pitää rajana, hahmottaa paremmin tilanteen.

        Se että Raamattu on kirjoitettu huomattavasti väkivaltaisemmassa maailmassa, pitää ottaa huomioon. Nyt meillä pitäisi olla jo sen verran ymmärrystä, ettemme sortuisi tuollaiseen pahaan. Anteeksi antaminen ei tarkoita teon hyväksymistä tai pakkoa elää pelon alla lopun elämäänsä.

        "Mutta ketään ei saa lyödä eikä käydä käsiksi, vaikka syytäkin olisi."

        Tuollaiset kommentit ovat omiaan osoittamaan miten itse skunkin hajurauhaset voivat toimia ja nenänsä olla silti tukossa.


      • Kristitty45 kirjoitti:

        Raamattu ei oikeuta minkäänlaiseen väkivaltaan. Ihminen on itse vastuussa 100%:sti siitä mitä hän tekee.

        Raamattu oikeuttaa kivittämään kuoliaaksi. Jopa käskee. Silti minä en ikinä tekisi niin, olenhan itse vastuussa tekemisistäni, eikä mikään kirja sa minua tekemään vastoin omaatuntoani.


    • *0*

      Kristillisessä avioliitossa puolisoiden tulisi aina rakastaa ensiksi Jumalaa ja sitten vasta toisiaan. Muussa tapauksessa jompi kumpi saattaa ryhtyä lekkimään jumalaa toisen elämässä, ja siitähän lyömisessäkin on kysymys.

      • Hmm. hyvä kuulla. Kannattaa siis olla ateistisessa liitossa, jossa ei ole välikätenä Jumalaa eikä ateisti sellaista ala leikkimäänkään. Kannattaa keskittyä puolisoonsa ja hänen hyvinvointiinsa, niin menee paremmin.


      • *0*
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Hmm. hyvä kuulla. Kannattaa siis olla ateistisessa liitossa, jossa ei ole välikätenä Jumalaa eikä ateisti sellaista ala leikkimäänkään. Kannattaa keskittyä puolisoonsa ja hänen hyvinvointiinsa, niin menee paremmin.

        "Kannattaa keskittyä puolisoonsa ja hänen hyvinvointiinsa, niin menee paremmin."

        Sinänsä hyvä ja kaunis ajatus, mutta jos puolisosta tulee oman elämän keskipiste tai jopa jumaloinnin kohde, silloin ollaan vaarallisilla vesillä.

        Jos parisuhde ei kestäkään, puolison menettäminen tai jo sen uhka, saattaa aiheuttaa vaikean kriisin ja toinen puoliso voi yrittää pitää toisen itsellään voimakeinoja käyttämällä.


    • Mistä apua perhe- ja parisuhdeväkivaltaan?

      Paikallisia ja seudullisia palveluja:
      • hätäkeskus, poliisi
      • terveyskeskus
      • sosiaalipäivystys, sosiaalitoimisto, lastensuojelu
      • kasvatus- ja perheneuvola
      • seurakunta, perheasiain neuvottelukeskus
      • kriisikeskus
      • mielenterveystoimisto
      • turvakoti
      • oikeusaputoimisto
      • A-klinikka

      Kootusti tietoa väkivallasta ja auttavista tahoista:
      www.evl. /vakivallastasovintoon
      www.turvakoti.net
      www.apua.info
      www.tukinet.
      www.poliisi.

      Naisiin kohdistuva väkivalta:
      • Ensi- ja turvakotien liitto, www.ensijaturvakotienliitto.
      • Naisten Linja, www.naistenlinja.com
      • Hedvig-huone, www.hedvig.

      Väkivaltaa ei pidä sietää eikä sitä vastaan taistella yksin. Apua ja tukea on saatavilla ja sitä kannattaa käyttää.

      Emilia (toimittaja)

      • montako latauslukua

        lässyn lässyn läpäti lää.
        Ollaan kuule varmaan paljon enemmän tietoisia noista jutuista kuin sinä palkkasi eteen täällä latauslukuja metsästävä.


      • On hienoa että näitä paikkoja on tullut näin paljon, mistä voi hakea apua. Ikävä vain että niitä yleensä on suurissa asutuskeskuksissa, haja-asutusalueilla avun hakeminen on vaikeampaa.

        Miten se lyöjä saadaan hakemaan apua ensin? Siinäpä pähkinä purtavaksi.


      • aikuinen nainen
        mummomuori kirjoitti:

        On hienoa että näitä paikkoja on tullut näin paljon, mistä voi hakea apua. Ikävä vain että niitä yleensä on suurissa asutuskeskuksissa, haja-asutusalueilla avun hakeminen on vaikeampaa.

        Miten se lyöjä saadaan hakemaan apua ensin? Siinäpä pähkinä purtavaksi.

        Miksi llyöjän on haettava apua ensin? Väkivaltatilanteissa uhrilla on hätä. Uhri tarvitsee apua.

        Lyöjän viranomainen on poliisi.


    • .

      Ihan yksinkertainen juttu. Jos ei halua olla enää jonkun kanssa, niin sitten ei ole. Ei siihen sen kummempaa syytä tarvita.

    • Outoa vouhkaamista

      Oletko Emilia itse eronnut ja sulla on kova tarve puolustella sitä, vai mistä tuo mahdoton paasaaminen johtuu?

      • ?

        Mitä se sinulle kuuluu jos joku on eronnut? Oletko sinä muka vielä yhdessä sen ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa?


      • ....
        ? kirjoitti:

        Mitä se sinulle kuuluu jos joku on eronnut? Oletko sinä muka vielä yhdessä sen ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa?

        Jos sinulle avioliitto ei merkitse mitään, niin useimmille ihmisille merkitsee. Eivät kai he muuten menisi naimisiin.

        Monilla eronneilla näyttää olevan erostaan huono omatunto. Pitää selittää ja selittää, ettei sellaisten ihmisten kanssa kertakaikkiaan voi elää yhdessä.
        Tällä en tarkoita puolustella väkivaltaa. Tarkoitan vain, niitä väkivaltaisia on siinä usein ollut kaksi, eri tavalla väkivaltaisia vain. Toisen väkivalta vain on ollut "siistiä".


      • ?
        .... kirjoitti:

        Jos sinulle avioliitto ei merkitse mitään, niin useimmille ihmisille merkitsee. Eivät kai he muuten menisi naimisiin.

        Monilla eronneilla näyttää olevan erostaan huono omatunto. Pitää selittää ja selittää, ettei sellaisten ihmisten kanssa kertakaikkiaan voi elää yhdessä.
        Tällä en tarkoita puolustella väkivaltaa. Tarkoitan vain, niitä väkivaltaisia on siinä usein ollut kaksi, eri tavalla väkivaltaisia vain. Toisen väkivalta vain on ollut "siistiä".

        Oletko siis edelleen yhdessä ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa vai et?

        Mitä tekemistä väkivallalla on sen kanssa, ettei halua enää jatkaa suhdetta/avioliittoa? Syitä voi olla monia, eikä niitä muille tarvitse selitellä, eikä muilla ole oikeutta puuttua asioihin.


      • ??
        ? kirjoitti:

        Oletko siis edelleen yhdessä ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa vai et?

        Mitä tekemistä väkivallalla on sen kanssa, ettei halua enää jatkaa suhdetta/avioliittoa? Syitä voi olla monia, eikä niitä muille tarvitse selitellä, eikä muilla ole oikeutta puuttua asioihin.

        Mitä nuo seurustelikumppanit tähän kuuluu? Tarkoitatko että avioliittoinstituutio on sinusta turha?


      • Dara

        "mistä tuo mahdoton paasaaminen johtuu?"

        Johtuisiko tämä paasaaminen kaiketi tuosta Ingenjörin ketjusta, jossa hän ei oikeuta avioeroa edes väkivallan takia. Yhdessä on pysyttävä ja anteeksi annettava, vaikka oman henkensä kaupalla.

        Minä näen positiivisena sen, että kuuntelevan kirkon edustaja ottaa selvää etäisyyttä tällaiseen ajatusmaailmaan. Mitä ilmeisemmin kirkon lausunnoilla on vielä Suomessa ainakin jonkinlaista vaikutusvaltaa, koska niin suuri osa kansasta siihen edelleen kuuluu. Tällöin minusta on erittäin terveellistä sanoa suoraan, että hakattavaksi ei kenenkään tarvitse jäädä, eikä itseään tarvitse syyllistää erosta tällaisessa tilanteessa.


      • ?
        ?? kirjoitti:

        Mitä nuo seurustelikumppanit tähän kuuluu? Tarkoitatko että avioliittoinstituutio on sinusta turha?

        En minä sellaista tarkoittanut. Ihmettelen vaan että te olette kovasti pohtimassa erojen syitä ja tuomitsemassa jos joku eroaa. Mitä se sinulle kuuluu kuka mistäkin syystä eroaa?

        Ihan samahan se on, onko naimisissa vai seurusteleeko, jos eroaminen on mielestäsi paha asia. Kerro nyt jo lopultakin oletko edelleen yhdessä ensimmäisen seurustelukummpanisi kanssa vai et!


      • ??
        ? kirjoitti:

        En minä sellaista tarkoittanut. Ihmettelen vaan että te olette kovasti pohtimassa erojen syitä ja tuomitsemassa jos joku eroaa. Mitä se sinulle kuuluu kuka mistäkin syystä eroaa?

        Ihan samahan se on, onko naimisissa vai seurusteleeko, jos eroaminen on mielestäsi paha asia. Kerro nyt jo lopultakin oletko edelleen yhdessä ensimmäisen seurustelukummpanisi kanssa vai et!

        Viestisi ovat kummaa sekoilua. Siis avioliittoinstituutio ei ole mielestäsi turha, mutta avioliitosta eroaminen on samanlainen asia kuin seurustelukumppanista eroaminen. Jospa voisit avata vähän tätä logiikkaasi, niin voisi ymmärtää, mitä oikein haluat sanoa.


      • ?
        ?? kirjoitti:

        Viestisi ovat kummaa sekoilua. Siis avioliittoinstituutio ei ole mielestäsi turha, mutta avioliitosta eroaminen on samanlainen asia kuin seurustelukumppanista eroaminen. Jospa voisit avata vähän tätä logiikkaasi, niin voisi ymmärtää, mitä oikein haluat sanoa.

        Katohan, jotain sinäkin tajusit:) Joo, kun sinä niin innokkaasti vastustat eroamista, niin voisitko jo lopulta kertoa vieläkö olet ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa?


      • ??
        ? kirjoitti:

        Katohan, jotain sinäkin tajusit:) Joo, kun sinä niin innokkaasti vastustat eroamista, niin voisitko jo lopulta kertoa vieläkö olet ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa?

        Ei, minä en ole tajunnut viesteistäsi mitään. Siksi kyselen. Voisitko nyt vastata tuohon kysymykseeni?

        Sen olen tässä tajunnut, että olet ilmeisesti jotenkin sekaisin, kun kirjoitat mitä sattuu ja kuvittelet omiasi. Mutta jos asia on näin, niin antaa olla.


      • ?
        ?? kirjoitti:

        Ei, minä en ole tajunnut viesteistäsi mitään. Siksi kyselen. Voisitko nyt vastata tuohon kysymykseeni?

        Sen olen tässä tajunnut, että olet ilmeisesti jotenkin sekaisin, kun kirjoitat mitä sattuu ja kuvittelet omiasi. Mutta jos asia on näin, niin antaa olla.

        Sinä se sekaisin olet. Huutelet avioeron kauheudesta etkä silti suostu kertomaan oletko edelleen yhdessä ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa. Ilmeisesti et ole. Eroaa sitten seurustelukumppanista tai aviopuolisosta, niin eroamisesta kuitenkin on kyse.


      • ??
        ? kirjoitti:

        Sinä se sekaisin olet. Huutelet avioeron kauheudesta etkä silti suostu kertomaan oletko edelleen yhdessä ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa. Ilmeisesti et ole. Eroaa sitten seurustelukumppanista tai aviopuolisosta, niin eroamisesta kuitenkin on kyse.

        Tuohon on pakko kommentoida sen verran, että enpä kuule ole huudellut mistään avioeron kauheudesta.
        Luultavasti et ole sekaisin, vaan kirjoitat vain tahallasi puuta heinää ja väität toisesta omiasi. Kaikenlaisia täällä näyttää olevan.


    • Ingenjör_81

      Saanko ottaa avioeron, jos vaimo läpsäisee minua vaikka törkeästä kommentistani ja näin olleen syyllistyy väkivaltaan? Entä henkinen väkivalta, missä menee raja? Entä jos hän ei ilmoitakkaan poissa oloista ja on viikkoja pois, saanko ottaa avioeron kun en tunne enää häntä?

      Kirkon mukaan kyllä, Raamatun mukaan ei.

      • Väkivaltaa on tuokin. Sillä on tarkoitus saada sinut vaikenemaan ja alistumaan vaimon mielipiteiden alle. Eikö se ole aika kurjaa kun pitää koko ajan miettiä, mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei, koska toinen alkaa läpsiä. Kuinka monta vuotta sellaista jaksaa?

        Samaa se on muukin fyysinen väkivaltakin. Sitä on nuljuuttaminen, tukasta repiminen, lyöminen, nipistely, pakottaminen yhdyntään, Olet koko ajan varpaillasi, milloin sinuun käydään käsiksi. Sitä kun ei koskaan edeltä käsin tiedä. Vaikka kuinka koetat olla sovitteleva, toinen hakee syytä lyödä ihan mistä vain. Lopulta et uskalla edes nukkua, koska toinen voi silloin käydä päälle.

        Vaikka lapsiin ei koskettaisi, lapsetkin oppivat pelkäämään. He menettävät luottamuksen molempiin vanhempiin, sillä heissä ei ole turvaa lapsille. Eikä lapsille jää kovinkaan hyvää kuvaa avioliitosta. Ehkä he mieluummin tyytyvät aikuisina vain pätkäsuhteisiin, etteivät joudu samaan kurimukseen?

        Jos itse jätät heitteille perheesi, miksi sinun kanssasi pitäisi elää? Olet hylännyt puolisosi lähtemällä. Se aiheuttaa hätää ja kärsimystä, suurta hylkäämisen tuskaa. Kukaan ei kestä sellaista sairastumatta vuosikymmeniä. Puolison lisäksi kärsivät lapset. Miksi rankaista heitä syyttömänä? Pahinta on jos vielä tuon jälkeen vaaditaan seksiä. Voiko ihmistä sen alemmas nöyryyttää?

        Onko Raamatun ”laki” tässä siis hyvä, tuon sinun tulkintasi mukaan? Sehän suorastaan kehottaa ihmisiä kohtelemaan huonosti puolisoitaan, tekemään pahaa, eikä siitä seuraa mitään rangaistusta. Se ei ole Raamatun hengen mukaista, vaikka miten päin pyörittelisit.


      • Sinulta sitten tulee näitä huikaisevan filosofisia ja erittäin aikuismaisia kommentteja.


      • minä pyhimys
        mummomuori kirjoitti:

        Väkivaltaa on tuokin. Sillä on tarkoitus saada sinut vaikenemaan ja alistumaan vaimon mielipiteiden alle. Eikö se ole aika kurjaa kun pitää koko ajan miettiä, mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei, koska toinen alkaa läpsiä. Kuinka monta vuotta sellaista jaksaa?

        Samaa se on muukin fyysinen väkivaltakin. Sitä on nuljuuttaminen, tukasta repiminen, lyöminen, nipistely, pakottaminen yhdyntään, Olet koko ajan varpaillasi, milloin sinuun käydään käsiksi. Sitä kun ei koskaan edeltä käsin tiedä. Vaikka kuinka koetat olla sovitteleva, toinen hakee syytä lyödä ihan mistä vain. Lopulta et uskalla edes nukkua, koska toinen voi silloin käydä päälle.

        Vaikka lapsiin ei koskettaisi, lapsetkin oppivat pelkäämään. He menettävät luottamuksen molempiin vanhempiin, sillä heissä ei ole turvaa lapsille. Eikä lapsille jää kovinkaan hyvää kuvaa avioliitosta. Ehkä he mieluummin tyytyvät aikuisina vain pätkäsuhteisiin, etteivät joudu samaan kurimukseen?

        Jos itse jätät heitteille perheesi, miksi sinun kanssasi pitäisi elää? Olet hylännyt puolisosi lähtemällä. Se aiheuttaa hätää ja kärsimystä, suurta hylkäämisen tuskaa. Kukaan ei kestä sellaista sairastumatta vuosikymmeniä. Puolison lisäksi kärsivät lapset. Miksi rankaista heitä syyttömänä? Pahinta on jos vielä tuon jälkeen vaaditaan seksiä. Voiko ihmistä sen alemmas nöyryyttää?

        Onko Raamatun ”laki” tässä siis hyvä, tuon sinun tulkintasi mukaan? Sehän suorastaan kehottaa ihmisiä kohtelemaan huonosti puolisoitaan, tekemään pahaa, eikä siitä seuraa mitään rangaistusta. Se ei ole Raamatun hengen mukaista, vaikka miten päin pyörittelisit.

        Kummallista kun syy näyttää aina olevan vain siinä toisessa osapuolessa. Itsellähän ei ole ollut esimerkiksi myrkyllinen kieli, ei ei.


      • mummomuori kirjoitti:

        Väkivaltaa on tuokin. Sillä on tarkoitus saada sinut vaikenemaan ja alistumaan vaimon mielipiteiden alle. Eikö se ole aika kurjaa kun pitää koko ajan miettiä, mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei, koska toinen alkaa läpsiä. Kuinka monta vuotta sellaista jaksaa?

        Samaa se on muukin fyysinen väkivaltakin. Sitä on nuljuuttaminen, tukasta repiminen, lyöminen, nipistely, pakottaminen yhdyntään, Olet koko ajan varpaillasi, milloin sinuun käydään käsiksi. Sitä kun ei koskaan edeltä käsin tiedä. Vaikka kuinka koetat olla sovitteleva, toinen hakee syytä lyödä ihan mistä vain. Lopulta et uskalla edes nukkua, koska toinen voi silloin käydä päälle.

        Vaikka lapsiin ei koskettaisi, lapsetkin oppivat pelkäämään. He menettävät luottamuksen molempiin vanhempiin, sillä heissä ei ole turvaa lapsille. Eikä lapsille jää kovinkaan hyvää kuvaa avioliitosta. Ehkä he mieluummin tyytyvät aikuisina vain pätkäsuhteisiin, etteivät joudu samaan kurimukseen?

        Jos itse jätät heitteille perheesi, miksi sinun kanssasi pitäisi elää? Olet hylännyt puolisosi lähtemällä. Se aiheuttaa hätää ja kärsimystä, suurta hylkäämisen tuskaa. Kukaan ei kestä sellaista sairastumatta vuosikymmeniä. Puolison lisäksi kärsivät lapset. Miksi rankaista heitä syyttömänä? Pahinta on jos vielä tuon jälkeen vaaditaan seksiä. Voiko ihmistä sen alemmas nöyryyttää?

        Onko Raamatun ”laki” tässä siis hyvä, tuon sinun tulkintasi mukaan? Sehän suorastaan kehottaa ihmisiä kohtelemaan huonosti puolisoitaan, tekemään pahaa, eikä siitä seuraa mitään rangaistusta. Se ei ole Raamatun hengen mukaista, vaikka miten päin pyörittelisit.

        mummomuori
        Erittäin rakentava mielipide Sinulta. Hyvä, että näille äsken uskoon tulleille ja alkuinnostuksensa sokaisemille on vastapainoksi maalaisjärkeä, katsomusta ja elämänviisautta.


      • minä pyhimys
        ikiateisti kirjoitti:

        mummomuori
        Erittäin rakentava mielipide Sinulta. Hyvä, että näille äsken uskoon tulleille ja alkuinnostuksensa sokaisemille on vastapainoksi maalaisjärkeä, katsomusta ja elämänviisautta.

        Kuka tässä ketjussa on äsken uskoon tullut ja alkuinnostuksensa sokaisema, ja mistä sinä sen tiedät? Ovatko he kertoneet?

        Näyttää olevan joillekin kovin arka asia se, että kun kaksi ihmistä ei tule toimeen keskenään, vika ei ole koskaan vain toisessa osapuolessa.;)


      • minä pyhimys kirjoitti:

        Kummallista kun syy näyttää aina olevan vain siinä toisessa osapuolessa. Itsellähän ei ole ollut esimerkiksi myrkyllinen kieli, ei ei.

        Jos aletaan ajatella syylliskeskeisesti, ajaudutaan ojasta allikkoon. Kaikella on syynsä. Oikeasti syytä voi ollaan molemmissa tai ei erityisesti kummassakaan, ollaan vain väärän ihmisen kanssa. Mikään ei vain oikeuta pahoinpitelyyn.

        Jos se pinna katkeaa, on aina mahdollisuus poistua tilanteesta ja olla käymättä kiinni.


      • minä pyhimys kirjoitti:

        Kuka tässä ketjussa on äsken uskoon tullut ja alkuinnostuksensa sokaisema, ja mistä sinä sen tiedät? Ovatko he kertoneet?

        Näyttää olevan joillekin kovin arka asia se, että kun kaksi ihmistä ei tule toimeen keskenään, vika ei ole koskaan vain toisessa osapuolessa.;)

        Ingenjööri on kovin kovin innokas ja omien sanojensa mukaan suht vasta löytänyt sen ainoan ja oikean uskon etc. Häntä tässä sarkastisestikin yritin kritisoida. Seko koko ukko.
        Terveiset bittiavaruudesta.


      • Dara
        minä pyhimys kirjoitti:

        Kummallista kun syy näyttää aina olevan vain siinä toisessa osapuolessa. Itsellähän ei ole ollut esimerkiksi myrkyllinen kieli, ei ei.

        Väkivaltaisessa lähisuhteessa elävät syyllistävät itseään monesti aivan riittävästi, liikaakin. Monet syyllistävät itseään jopa niin paljon, että yrittävät peitellä puolisonsa tekoja.
        "Ei minua hakattu, vaan kaaduin portaissa"
        "En minä turpaani saanut, vaan törmäsin oveen".
        Moni syyllistää itseään niin paljon, että alkaa itsekin oikeuttamaan kumppaninsa tekoja. Silloin anteeksi antaminenkin on helpompaa, kun ajattelee jollain tasolla ansainneensa kohtalonsa. Moni ei tee edes rikosilmoitusta, ei ilmoita asiasta mihinkään.

        Minusta pyrkimys herättää lähisuhdeväkivallan uhrissa syyllisyyttä, vaikka aiheestakin, ei ole oikea keino kierteen katkaisuun. Paljon parempaa on suoraan sanoa, että toista ei saa lyödä vaikka tämän kieli miten myrkyllinen olisi. Liian moni lähisuhdeväkivallan uhri kestää liikaakin toistuvia pahoinpitelyitä, liian usein sillä on vakavia seurauksia. Usein väkivaltainen puoliso syyllistää uhria, uhri syyllistää itse itseään ja syyllistämisen ja syyttämisen kierre on valmis. Siitä pitäisi päästä ulos, ja tehdä tarvittava suojellakseen itseään ja läheisiään.


      • minä pyhimys
        mummomuori kirjoitti:

        Jos aletaan ajatella syylliskeskeisesti, ajaudutaan ojasta allikkoon. Kaikella on syynsä. Oikeasti syytä voi ollaan molemmissa tai ei erityisesti kummassakaan, ollaan vain väärän ihmisen kanssa. Mikään ei vain oikeuta pahoinpitelyyn.

        Jos se pinna katkeaa, on aina mahdollisuus poistua tilanteesta ja olla käymättä kiinni.

        No etkös sinä itse nähnyt tuossa koko ajan syyn vain toisessa osapuolessa?


      • minä pyhimys
        Dara kirjoitti:

        Väkivaltaisessa lähisuhteessa elävät syyllistävät itseään monesti aivan riittävästi, liikaakin. Monet syyllistävät itseään jopa niin paljon, että yrittävät peitellä puolisonsa tekoja.
        "Ei minua hakattu, vaan kaaduin portaissa"
        "En minä turpaani saanut, vaan törmäsin oveen".
        Moni syyllistää itseään niin paljon, että alkaa itsekin oikeuttamaan kumppaninsa tekoja. Silloin anteeksi antaminenkin on helpompaa, kun ajattelee jollain tasolla ansainneensa kohtalonsa. Moni ei tee edes rikosilmoitusta, ei ilmoita asiasta mihinkään.

        Minusta pyrkimys herättää lähisuhdeväkivallan uhrissa syyllisyyttä, vaikka aiheestakin, ei ole oikea keino kierteen katkaisuun. Paljon parempaa on suoraan sanoa, että toista ei saa lyödä vaikka tämän kieli miten myrkyllinen olisi. Liian moni lähisuhdeväkivallan uhri kestää liikaakin toistuvia pahoinpitelyitä, liian usein sillä on vakavia seurauksia. Usein väkivaltainen puoliso syyllistää uhria, uhri syyllistää itse itseään ja syyllistämisen ja syyttämisen kierre on valmis. Siitä pitäisi päästä ulos, ja tehdä tarvittava suojellakseen itseään ja läheisiään.

        Muutit asiaa. Puhut vain fyysisestä väkivallasta, vaikka tässä oli puhe sekä fyysisestä että henkisestä. Lue nuo insenjöörin ja mummomuorin viestit.


      • Dara
        minä pyhimys kirjoitti:

        Muutit asiaa. Puhut vain fyysisestä väkivallasta, vaikka tässä oli puhe sekä fyysisestä että henkisestä. Lue nuo insenjöörin ja mummomuorin viestit.

        Minä puhuin siitä, että henkinenkään väkivalta ei oikeuta fyysistä sellaista. Eikä henkisestä väkivallastakaan minusta ole hyvä alkaa uhria syyttelemään, sen uhri varmasti syyttää itse itseään aivan riittävästi ilmankin. Kun riittävän pitkään kuulet kuinka kelvoton, ruma, huono ja hirveä ihminen olet, sen alkaa vähän kerrassaan itsekin uskomaan. Samalla tavoin silloinkin alkaa varoa sanomisiaan ja tekemisiään, vain jotta välttyisi haukkumiselta ja alistamiselta ja ihan kuten fyysinenkin väkivalta, henkinenkin murtaa helposti toisen ihmisen. Ei minusta sellaista tarvitse sen enmpää kestää kuin fyysistäkään.


    • Emilia
      avasi
      >>>Mielestäni kenenkään ei pidä joutua sietämään avioliitossaan minkäänlaista fyysistä tai henkistä väkivaltaa.

    • tollasta ajattelin

      Ehkä tämä tiukka ukaasi siitä, että vain toisenkanssa kiksauttelu olisi se hyväksyttävä syy eroon, johtuu siitä , että nämä kaikki muut syyt eli väkivalta ym. olisivat hoidettavissa ja sovittavissa, mutta ei se , että lähtee pöllyttelemään toisen puutarhaa.

      • tollasta ajattelin

        Itse mietin, että se vieraissa käyminen oli siksi niin kiellettyä, että lopputuloksena pitkin kylänraittia olisi vipeltänyt ties kenen pojat. Perimysjärjestys etc teki asian hankalaksi, eli haluttiin varmuus isyydestä.
        Pikku väkivalta kuului miehen oikeuksiin, eli kakaroitaan ja muijaansa sai vetää turpaan, jos siltä tuntui ja koska se oli miehen oikeus, niin ei se voinut olla avioeroonkaan oikeuttava syy.
        Eikös se kirjan mukaan mennyt jotenkin näin "naiset olkaa alamaiset miehellenne".


      • 11
        ikiateisti kirjoitti:

        tollasta ajattelin

        Itse mietin, että se vieraissa käyminen oli siksi niin kiellettyä, että lopputuloksena pitkin kylänraittia olisi vipeltänyt ties kenen pojat. Perimysjärjestys etc teki asian hankalaksi, eli haluttiin varmuus isyydestä.
        Pikku väkivalta kuului miehen oikeuksiin, eli kakaroitaan ja muijaansa sai vetää turpaan, jos siltä tuntui ja koska se oli miehen oikeus, niin ei se voinut olla avioeroonkaan oikeuttava syy.
        Eikös se kirjan mukaan mennyt jotenkin näin "naiset olkaa alamaiset miehellenne".

        Eikös ennen vanhaan ollut oikein laissa määritelty perhekurioikeus. Yritin äsken historian sivuilta etsiä vanhaa lakipykälää, mutta en löytänyt. Muistan lukeneeni asiasta Kaari Utrion kirjasta Eevan tyttäret.


      • 11 kirjoitti:

        Eikös ennen vanhaan ollut oikein laissa määritelty perhekurioikeus. Yritin äsken historian sivuilta etsiä vanhaa lakipykälää, mutta en löytänyt. Muistan lukeneeni asiasta Kaari Utrion kirjasta Eevan tyttäret.

        Loppu viralliselle hyväksynnälle "perhekurioikeudesta" tuli oikeastaan vasta perheväkivallan saattaminen yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Yhteiskunnalla on siis nollatoleranssi perheväkivallan suhteen ja lieväkin perheväkivalta johtaa esitutkintaan.

        Se ei kuitenkaan aina tuomioon, esimerkiksi avun hakeminen ongelmaan voi lievissä tapauksissa säästää tuomiolta. Silloinkin lain henki on kuitenkin toteutunut. Jos perheväkivallan kierre saadaan katkaistua alkuunsa ei syyllisen tuomitseminen ole varmastikaan tärkein asia kenellekään.

        Henkiselle väkivallalle laki ei mahda oikeastaan mitään. Vain ääritapauksissa siitä on jaettu tuomioita.


      • a-teisti kirjoitti:

        Loppu viralliselle hyväksynnälle "perhekurioikeudesta" tuli oikeastaan vasta perheväkivallan saattaminen yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Yhteiskunnalla on siis nollatoleranssi perheväkivallan suhteen ja lieväkin perheväkivalta johtaa esitutkintaan.

        Se ei kuitenkaan aina tuomioon, esimerkiksi avun hakeminen ongelmaan voi lievissä tapauksissa säästää tuomiolta. Silloinkin lain henki on kuitenkin toteutunut. Jos perheväkivallan kierre saadaan katkaistua alkuunsa ei syyllisen tuomitseminen ole varmastikaan tärkein asia kenellekään.

        Henkiselle väkivallalle laki ei mahda oikeastaan mitään. Vain ääritapauksissa siitä on jaettu tuomioita.

        "Sana tuntuu hauraalta aseelta, mutta sillä voi hakata ihmisen henkihieveriin". Suurinpiirtein näin tuumi muistaakseni kirjailija Pentti Haanpää.
        Eli henkisen väkivallan avulla ihmisiä on ajettu itsemurhaankin.
        :-(


    • Kristitty45

      Kun uskisavioliitoissa mies käyttää väkivaltaa, hän perustelee sitä Raamatulla ja Paavalilla joka käskee naisen olemaan hiljaa ja alistuva. Samalla tavalla kiusataan seksuaalisia vähemmistöjä vetoamalla Paavaliin. Aivan jumalatonta meininkiä.

      Parannus lähtee siitä että väkivaltaa tekevä itse myöntää tekonsa synnillisyyden, eikä yritä puolustella tekemisiään "Jumalan sanalla". Mutta tämä on hyvin harvinaista uskispiireissä.

    • origines

      Emilia,

      kun ihminen on kristitty hän ei ole väkivaltainen. Jos joku sanoo olevansa kristitty mutta harjoittaa väkivaltaa hän valehtelee, Jumalan rakkaus ei ole Hänessä vaan siellä on edelleen jotakin väärin.

      Jumalaton taas elää ristiriitaisessa, rakkaudettomassa tilassa jossa hän sortuu kaikkeen ylläsi kuvaamaan niin henkiseen kuin fyysiseenkin. Se kuitenkaan ei ole lupa lähtemiselle sillä avioliitto perustuu omalle valinnalle josta on myös sitten seuraamukset kannettava.

      Se lähtee siitä kuinka huolellisesti on itse tutustunut tulevaan puolisoonsa. Onko jaksanut kulkea hänen kanssaan ensin esim. vuoden ilman, että on tapahtunut kädestä pitämistä kummempaa jne.

      Kristityn ei tule ottaa parikseen muuta kuin kristittyä. Jumalattomalle asialla ei ole merkitystä.

      Pitkä seurustelu aika tutustuakseen kumppaniin tarpeeksi syvällisesti ja sitten oman sydämensä valinnan mukaan löytää se oikea, väkivallaton puoliso.

      Kanattaa pitää sitä asiaa silmällä, että puolison valinnalla on elämänmittainen vaikutus ja eroon pääsee kunnes kuolema eroittaa, joten asian tärkeyden tähden oikean löytämiseen tulee uhrata myös aikaa.

      Minä en usko, että aito, todellinen kristittty lyö mutta sielullinen jolla henkeä ei ole lyö kyllä jos siihen taipumusta on.

      • ?

        No true scotsman:)))


      • Ihanteita on hyvä olla, niistä vain ei saisi tulla rangaistuksia.

        Totta on , että jokainen unelmoi siitä ”oikeasta”. Kuinka moni sen uskoo löytäneensä? Voi kuinka minäkin nuorena sain näitä listoja siitä, miten tunnistat se ”oikean”. Miten valkata miehistä se, jonka kanssa saa elää koko loppuelämän. Voi olla että saa valkata koko loppuelämän.

        Seurusteluaikana ei juuri toista opi tuntemaan, millainen toinen oikeasti on asuinkumppanina saati 10 vuoden päästä. Ikävä kyllä meille on luotu myös hormonit, jotka totisesti sotkevat kuvioita. Moni haluaa naimisiin vain siksi että saa perustaa perheen. Ei siksi, että saattaa saada huonon arpaonnen ja joutuukin kärsimään lopun elämäänsä. Ei siinä aina joudeta syynäämään sitä toista kyllin tarkkaan.

        Teidätkö että kaikenmaailman ennustelijat saavat hyvät apajat, koska niin moni haluaa tietää tulevaisuuden sekä sen oikean kumppanin?

        Juu, jos uskossa sattuu molemmat tuolloin olemaan. Kyllä suurin osa avioliitoista solmitaan aivan muiden kanssa. Miksi siis laittaa iestä heille? Moni tulee uskoon vasta aikuisiällä, joten se puoliso saattaa olla jo olemassa.

        Sinulla on kummallinen tyyli mutta et ole ainoa, riistää kristityltä hänen kristillisyytensä, ellei hän ole täydellinen ja ”synnitön”.

        Niin, joskus ne seuraamukset ovatkin sitä, että elämä alkaa olla elämisen arvoista ja saa elää tasapainossa ja turvassa eron jälkeen.


      • Ajattelutapa ettei uskova voi syyllistyä syntiin, ei perheväkivaltaan eikä muuhunkaan syntiin on vain jonkinlainen utopian ylläpitoon tähtäävä ajatus jossa ryhdytään kuvittelemaan, että ollaan inhimillisten heikkouksien yläpuolella. Luonteeltaan jalompia ja täydellisempiä, yli-ihmisiä jotka elävät irrallaan reaalimaailmasta.

        Se ei ole kovinkaan terve ajattelutapa, siinähän sulkee lähes kaikki uskovat ulos nauttimasta uskovien statuksesta sillä siunaaman hetkellä kun heidän ensimmäinen syntinsä paljastuu. Paitsi kenties itsensä, silmämunat kun on ulospäin niin jotakin tärkeää saattaa jäädä joskus huomaamatta, oli uskova tai ateisti. Ja meiltä jokaiselta.


      • origines, taitaa todellisia kristittyjä olla nolla, jos otetaan kaikki pahuus ja rikollisuus huomioon. Kieli ja kädet voivat saada pahaa aikaan.

        Ai, nyt vasta huomasin, että moitit jumattomia rakkudettomasta tilasta, eli olet törkeästi asenteellinen ja valheellinen. Eli edelleen todellisia kristittyjä on nolla.


      • origines
        a-teisti kirjoitti:

        Ajattelutapa ettei uskova voi syyllistyä syntiin, ei perheväkivaltaan eikä muuhunkaan syntiin on vain jonkinlainen utopian ylläpitoon tähtäävä ajatus jossa ryhdytään kuvittelemaan, että ollaan inhimillisten heikkouksien yläpuolella. Luonteeltaan jalompia ja täydellisempiä, yli-ihmisiä jotka elävät irrallaan reaalimaailmasta.

        Se ei ole kovinkaan terve ajattelutapa, siinähän sulkee lähes kaikki uskovat ulos nauttimasta uskovien statuksesta sillä siunaaman hetkellä kun heidän ensimmäinen syntinsä paljastuu. Paitsi kenties itsensä, silmämunat kun on ulospäin niin jotakin tärkeää saattaa jäädä joskus huomaamatta, oli uskova tai ateisti. Ja meiltä jokaiselta.

        a-teisti,

        olet oikeassa. Uskovan elämässä on monia vaiheita kuten kaikkien muidenkin. Kuitenkin, niin kauan kuin hän elää lähellä Jumalaansa kaikki on hyvin mutta...

        jos hän luopuu tuosta yhteydestä ja menee takaisin maailmaan niin tottakai mitä tahansa voi tapahtua.

        Tämän tiedän ja tiedän myös jotain muuta sen lisäksi ja se on, että noin voi käydä sellaiselle uskovalle jota ei ole vielä asetettu omalle paikalleen jumalan perheessä.

        Sitä vastoin uskova joka on viety erilleen muista ja asetettu omalle paikalleen perheessä Jumalan toimesta ei sellaiseen mukaan enään mene. Hänelle on annettu elämänsä tehtävä jota toimittaa eikä siinä ole tämän maailman äänillä enään sijaa.

        Tässä on suuri ero, olla uskova ilman paikalleen asettamista tai olla paikaleen asetettu Jumalan ihminen jolle hengen elämä ja Jumalan yhteys on elävää todellisuutta.

        Tämänkaltainen yksilö ei tee enään tekoja joista me tässä keskustelemme.


      • helsinkijokkeri kirjoitti:

        origines, taitaa todellisia kristittyjä olla nolla, jos otetaan kaikki pahuus ja rikollisuus huomioon. Kieli ja kädet voivat saada pahaa aikaan.

        Ai, nyt vasta huomasin, että moitit jumattomia rakkudettomasta tilasta, eli olet törkeästi asenteellinen ja valheellinen. Eli edelleen todellisia kristittyjä on nolla.

        Näitä originelleilla on uskomaton kyky ulkoistaa kaikki pahaksi ja synniksi käsittämänsä oman piirinsä ulkopuolelle. Tosissaan ovat, eikä korkea älykään aina pelasta, kuten Päivi Räsäsen tapauksessa.
        Jos ihmisen ajatusmaailmaa hallitsee dogmi, minkä mukaan "nämä_omat" ei syntiin sorru, niin sitten se on heillä sillä lailla maailman tappiin.


    • sdfghjkli

      Keneltä sitä hyväksymistä pitää anoa?

      • Heh :D

        Se on jokin omasta mielestään oikein ajattelevien neuvosto varmaan, joka on päättänyt keskenään, mitkä asiat ovat "hyväksyttyjä" tai "oikeutettuja" (noita sanoja he käyttävät). Sitten he julistavat, että ne heidän päätöksensä koskevat kaikkia ihmisiä.


      • sdfghjkli
        Heh :D kirjoitti:

        Se on jokin omasta mielestään oikein ajattelevien neuvosto varmaan, joka on päättänyt keskenään, mitkä asiat ovat "hyväksyttyjä" tai "oikeutettuja" (noita sanoja he käyttävät). Sitten he julistavat, että ne heidän päätöksensä koskevat kaikkia ihmisiä.

        Nii-i. Olisi kyllä suotavaa (jopa hyväksyttävää), että ihmiset tajuaisivat sen että Suomessa on sellainen laki, joka ei pakota ketään elämään yhdessä toisen kanssa, ei edes avioliitossa. Enää ei ole oikeudenkäyntiä, jossa tuomari päättäisi kumpi on syyllinen eroon. Ja hyvä niin.


      • edellinen kirjoittaj
        sdfghjkli kirjoitti:

        Nii-i. Olisi kyllä suotavaa (jopa hyväksyttävää), että ihmiset tajuaisivat sen että Suomessa on sellainen laki, joka ei pakota ketään elämään yhdessä toisen kanssa, ei edes avioliitossa. Enää ei ole oikeudenkäyntiä, jossa tuomari päättäisi kumpi on syyllinen eroon. Ja hyvä niin.

        Kas, olimme tuota "hyväksyttävyydestä" samaa mieltä, vaikka muuten katsomme asiaa ilmeisesti eri suunnilta. Minä katson sitä uskon kannalta, eikä siinä voi kysellä ihmisraatien hyväksyntää. Voi vain tehdä sen, minkä sisimmässään oikeaksi tuntee, oli se sitten itse kullakin mitä oli.


      • sdfghjkli
        edellinen kirjoittaj kirjoitti:

        Kas, olimme tuota "hyväksyttävyydestä" samaa mieltä, vaikka muuten katsomme asiaa ilmeisesti eri suunnilta. Minä katson sitä uskon kannalta, eikä siinä voi kysellä ihmisraatien hyväksyntää. Voi vain tehdä sen, minkä sisimmässään oikeaksi tuntee, oli se sitten itse kullakin mitä oli.

        Jaa, no ei tässä asiassa ole uskomisen kanssa mitään tekemistä. Jos liitto ei suju, jos ei halua enää elää toisen kanssa, niin silloin parasta erota. Siihen juttuun ei muiden ole syytä nokkaansa tunkea.


      • edell.
        sdfghjkli kirjoitti:

        Jaa, no ei tässä asiassa ole uskomisen kanssa mitään tekemistä. Jos liitto ei suju, jos ei halua enää elää toisen kanssa, niin silloin parasta erota. Siihen juttuun ei muiden ole syytä nokkaansa tunkea.

        Niin niin, tuo on sinun näkemyksesi. Minulla on toisenlainen. Siitä olen samaa mieltä, että avioliitto niinkuin avioerokin on puolisoiden välinen asia.


      • origines
        Heh :D kirjoitti:

        Se on jokin omasta mielestään oikein ajattelevien neuvosto varmaan, joka on päättänyt keskenään, mitkä asiat ovat "hyväksyttyjä" tai "oikeutettuja" (noita sanoja he käyttävät). Sitten he julistavat, että ne heidän päätöksensä koskevat kaikkia ihmisiä.

        Juuri näin. Se, että lakia muutetaan eism. ettei tarvitse enään kantaa vastuuta omista sanoistaan ja päätöksistään koskien nyt vaikka avioliittoa niin ei kuitenkaan muuta tosin ajattelevien ihmisten moraalikäsityksiä.

        Lait ja säädökset voidaan muuttaa mutta ihmisten omaatuntoa saatika moraalikäsityksiä ei. Ne eivät muutu lakien ja säädösten mukana.

        Kansan kurittomuuden ja kovasydämisyyden tähden laki on laitettu antamaan myöden perheiden hajottamisessa ja toisen osapuolen hylkäämisessä.

        Kansatilan voi nähdä katsomalla päättäjien tilaa sillä he heijastelevat sitä mikä kansan tila on.

        Avionrikkojia, juoppoja, rikollisia, missejä, bodareita, isänmaan pettureita, jne. Ei ihme, että päätökset on mitä on ja kansan tila rappeutuu sen luulleessa olevansa edistyksen tiellä kohti parempaaa tulevaa vaikka se voi todellisuudessa koko ajan vain huonommin.


      • origines kirjoitti:

        Juuri näin. Se, että lakia muutetaan eism. ettei tarvitse enään kantaa vastuuta omista sanoistaan ja päätöksistään koskien nyt vaikka avioliittoa niin ei kuitenkaan muuta tosin ajattelevien ihmisten moraalikäsityksiä.

        Lait ja säädökset voidaan muuttaa mutta ihmisten omaatuntoa saatika moraalikäsityksiä ei. Ne eivät muutu lakien ja säädösten mukana.

        Kansan kurittomuuden ja kovasydämisyyden tähden laki on laitettu antamaan myöden perheiden hajottamisessa ja toisen osapuolen hylkäämisessä.

        Kansatilan voi nähdä katsomalla päättäjien tilaa sillä he heijastelevat sitä mikä kansan tila on.

        Avionrikkojia, juoppoja, rikollisia, missejä, bodareita, isänmaan pettureita, jne. Ei ihme, että päätökset on mitä on ja kansan tila rappeutuu sen luulleessa olevansa edistyksen tiellä kohti parempaaa tulevaa vaikka se voi todellisuudessa koko ajan vain huonommin.

        "Lait ja säädökset voidaan muuttaa mutta ihmisten omaatuntoa saatika moraalikäsityksiä ei. Ne eivät muutu lakien ja säädösten mukana."


        Lait kuitenkin voidaan muuttaa ja ovatkin usein muuttuneet moraalikäsitysten muuttuessa.


      • origines
        a-teisti kirjoitti:

        "Lait ja säädökset voidaan muuttaa mutta ihmisten omaatuntoa saatika moraalikäsityksiä ei. Ne eivät muutu lakien ja säädösten mukana."


        Lait kuitenkin voidaan muuttaa ja ovatkin usein muuttuneet moraalikäsitysten muuttuessa.

        ""Lait kuitenkin voidaan muuttaa ja ovatkin usein muuttuneet moraalikäsitysten muuttuessa.""

        käsitän asian niin, että moraalikäsitykset eivät ole muuttuneet vaan asioista ovat päässeet päättämään ne joiden moraali on erinlainen. Heidän päätöksentekonsa ei kuitenkaan muuta kansa moraalia tai käsitykisä siitä mikä on hyväksi ja mikä ei.


      • Heh :D kirjoitti:

        Se on jokin omasta mielestään oikein ajattelevien neuvosto varmaan, joka on päättänyt keskenään, mitkä asiat ovat "hyväksyttyjä" tai "oikeutettuja" (noita sanoja he käyttävät). Sitten he julistavat, että ne heidän päätöksensä koskevat kaikkia ihmisiä.

        Nuo absoluuttiseen raamatun sanatarkkaan totuuteen uskovat, jotka kaivaa Paavalin jakeet aina esille, haluaisivat varmaankin perustaa oman Oikein Ajattelevien Neuvoston eli Uskonnollisen Oikeusistuimen, jossa sharia-laki luettaisiin raamatusta. Päivi Räsänenkin voisi olla siinä, tosin vain neuvovana konsulttina, koska on (vain) nainen.


      • origines kirjoitti:

        ""Lait kuitenkin voidaan muuttaa ja ovatkin usein muuttuneet moraalikäsitysten muuttuessa.""

        käsitän asian niin, että moraalikäsitykset eivät ole muuttuneet vaan asioista ovat päässeet päättämään ne joiden moraali on erinlainen. Heidän päätöksentekonsa ei kuitenkaan muuta kansa moraalia tai käsitykisä siitä mikä on hyväksi ja mikä ei.

        Käsität ehkä väärin. Kristinuskoa sivuava lainmuutos on esimerkiksi naispappeuden hyväksyminen aikanaan ja kyllä sillä vankka kannatus kansan parissa vain on.

        Oikeutta avioeroonkaan ei kansa tuomitse, ei oikeutta uskonnonvapauteen, ei naisten oikeuksien parantamista lainsäädännöllisin keinoin jne.

        Ja demokratia ei tarkoita muuten sitä, että 99% kansasta tulisi kannattaa jotakin lakia tai asiaa jotta se voidaan toteuttaa vaan sitä, että eri ryhmien intressit otetaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti huomioon.


    • latzutína

      Uskovien avioliitossa on karseinta henkinen väkivalta. Se voi olla sanatonta tai sanallista loukkaamista, toisen jatkuvaa mollaamista, vähensyntää jne.
      Raamatun mallin mukainen avioliittoon oikeuttava ero -huoruus- on pientä sen rinnalla kuinka henkinen väkivalta saattaa suistaa aviopuolison hoitoon ja samalla lapset kärsivät. Tämä kaikki vain tämän takia -minkä Jumla on yhdistänyt sitä ei saa ihminen erottaa-

      pöyristyttävä ohje.

    • harmageddonow

      Ei se oo mikään kristillinen avioliitto jos siinä on väkivaltaa.

      Muistetaanhan myös se miten kahdesta tulee yksi sukupuoliyhteyden myötä. Tästä tulee aika karua arkea jokaiselle joka yhtyy naiseen joka on ollut sängyssä muiden kanssa. Kuvittelisin, että järki menee vähemmästäkin ja me miehethän vasta osataankin jo geeniemme puolesta. Naisilla ei tätä geenipakotetta ole, he ovat vain lutkia.

      • _______:_

        ..mutta niinhän se on nähtävä, että miehet eivät ole kuitenkaan mitenkään oikeutetumpia tekemään syntiä...


    • Jooba Joo

      Jos jompikumpi puolisoista on väkivaltainen, niin ei muuta kuin suojavarustetta päälle, niin pääsee väkivaltailija osoittamaan miltä tuntuu. Väkivalta ei ole mikään ratkaisu. Itse olen kuullut väkivaltatapauksia määrättävän mm. rumpujen taakse. Agre purkautuu ja kehittävää toimintaa samalla.

      http://www.tv7.fi/vod/player/?program=20360

      "Kuka mustasukkaisuuden torjuisi" ja "Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon" puhuttiin siis naimattomudesta.

    • DO THE KNOWLEDGE

      Ensin käydään läpi tietenkin tulikasteet ja vesikasteet ennen avioliiton solmimista. Ei saa solmia epäpyhää avioliittoa. "Se joka nai miehensä hylkäämän naisen" lukee raamatussa.

      Parit vetää hampaat irvessä ja on vaikeaa. sormuksella ei ole MINKÄÄNLAISTA kristillistä historiaa. Aviosormus liittää egyptiläiseen pakanakulttuurin piiriin. Siellä on aviosormksen juuri jo ties miten monen tuhannen vuoden ajalta.

    • origines

      ""vilpittömät kristityt pysyvät liitoissaan jopa henkensä uhalla""

      ..ja hyvä niin. He edes esimerkillään näyttävät yhä pimenevän maailmanajan keskellä mitä se tarkoittaa ottaa vastuu omista valinnoistaan sekä niiden seuraamuksista.

      Mitä heidän tulisi pelätä kun he eivät edes kuole?

      Jotenkin näyttää siltä, että nykyään halutaan laistaa vastuut ja päästä helpolla ilman valintojensa seuraamuksia.

      • Ei se ole hyvä. Vai oletko sitä mieltä, että kaikki ne perhesurmat on olleet hyvä asia?

        Mitenkä se muuten on, jatkuuko se avioliitto” helvetti” sitten vielä taivaassakin? Vai pääseekö viimein siitä kiusaajastaan ja pahantekijästä eroon?


      • alipaineoktaavi

        Ei aina väkivalta ala ennen avioliiton siunausta. Se voi alkaa myös aamenen jälkeen. Mites tässä vastuu sitten jakaantuu. Ihminen ei voi niin hyvin arvioida tulevaa, että lempeä mies tai nainen voitaisiin lukea väkivaltaa tekeväksi ennen kuin mitään on tapahtunut.
        Uskon, että tässäkin on pohjana se historiallinen alli, jossa väkivaltaa kohdannut on perinteisesti nainen. Mies, joka pahoinpitelee ja kirjoittaa lain, ei välitä kaikessa kristillisyydessään rakkauden kaksoiskäskystä, vaan matemaattisesti ja kirjaimellisesti vain Jumalan nk. sanasta.


      • origines
        mummomuori kirjoitti:

        Ei se ole hyvä. Vai oletko sitä mieltä, että kaikki ne perhesurmat on olleet hyvä asia?

        Mitenkä se muuten on, jatkuuko se avioliitto” helvetti” sitten vielä taivaassakin? Vai pääseekö viimein siitä kiusaajastaan ja pahantekijästä eroon?

        perhesurmat ja viattomat kristityt ovat tässä asiassa yhteydessä toisistaan erillään olevia asioita.

        Perhesurmat johtuvat lähinnä tilanteesta jolloin ollaan tultu siihen pisteeseen, että koetaan olevan lopuliisessa umpikujassa. Kristityillä näin ei ole vaan heillä on AINA toivoa jopa silloinkin kun toivoa ei niin sanotusti ole.

        Perhesurmat ovat jumalattomien tekoja eivät kristittyjen.

        En usko hetkeäkään, että kenelläkään todellisella, aidolla kristityllä elämä menee koskaan niin solmuun, että hänen täytyy se itse lopettaa sillä hän luottaa kaikkein vaikeimmankin ajan koittaessa Jumalaansa ja siihen, että korkien kyllä tietää mikä on ähnen parhaakseen, tuli mitä tuli.

        Taivaaseen menee Jumalan perheen jäsenet muut ovat ulokopuolella, siellä ei enään naida eikä mennä toisen omaksi. Kiusaja henkiä siellä ei ole.


      • alipaineoktaavi
        origines kirjoitti:

        perhesurmat ja viattomat kristityt ovat tässä asiassa yhteydessä toisistaan erillään olevia asioita.

        Perhesurmat johtuvat lähinnä tilanteesta jolloin ollaan tultu siihen pisteeseen, että koetaan olevan lopuliisessa umpikujassa. Kristityillä näin ei ole vaan heillä on AINA toivoa jopa silloinkin kun toivoa ei niin sanotusti ole.

        Perhesurmat ovat jumalattomien tekoja eivät kristittyjen.

        En usko hetkeäkään, että kenelläkään todellisella, aidolla kristityllä elämä menee koskaan niin solmuun, että hänen täytyy se itse lopettaa sillä hän luottaa kaikkein vaikeimmankin ajan koittaessa Jumalaansa ja siihen, että korkien kyllä tietää mikä on ähnen parhaakseen, tuli mitä tuli.

        Taivaaseen menee Jumalan perheen jäsenet muut ovat ulokopuolella, siellä ei enään naida eikä mennä toisen omaksi. Kiusaja henkiä siellä ei ole.

        Joojoo eli jos uskot, et voi olla väkivaltainen. Otahan se pää pois sieltä moraalipussista ja katsele miten hommat oikeasti menee, ei kai aiheesta tarvitsisi valittaa, jos sitä ei olisi olemassakaan. Eli kyllä siellä aitouskovaistenkin perheissä on väkivaltaa, ihminen voi olla kristitty, mutta hän on myös ihminen sanan kaikessa inhimillisessä merkityksessään.


      • origines
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Joojoo eli jos uskot, et voi olla väkivaltainen. Otahan se pää pois sieltä moraalipussista ja katsele miten hommat oikeasti menee, ei kai aiheesta tarvitsisi valittaa, jos sitä ei olisi olemassakaan. Eli kyllä siellä aitouskovaistenkin perheissä on väkivaltaa, ihminen voi olla kristitty, mutta hän on myös ihminen sanan kaikessa inhimillisessä merkityksessään.

        päivä päivältä yhä enemmän minusta näyttää siltä, että henkilöt jotka puhuvat kristillisyydestä tai krsitityistä eivät tiedä asiasta sen enempää kuin hottentotti egyptin yöstä.

        Samoin en voi sille mitään, ett johdun ajattelemaan josko alipaineoktaavikaan on oikeasti koskaan edes tavannut kristtityä ihmistä sensijaan, että on joutunut tekemisiin susien kanssa jotka lammasten vaatteissa kulkee nimikristillisyyttä edustaen?

        on olemassa uskovia, tekouskovia ja sitten niitä jotka ei usko. Harvinaista on, että näinä päivinä tapaa jonkun joka todella on Jumlaan kutsuma ja paikalleen asettama, sellainen joka tuntee Jumala mielen sen mukaan kuin se hänelle on ilmoitettu ylhäältä.

        Nykyajan yksi harha on siinä, että luullaan lähes kaikkien olevan kristittyjä vaikka heitä on kyllä todella harvassa ehkä 1 miljoonasta...ehkä ei edes sitä..


      • origines kirjoitti:

        päivä päivältä yhä enemmän minusta näyttää siltä, että henkilöt jotka puhuvat kristillisyydestä tai krsitityistä eivät tiedä asiasta sen enempää kuin hottentotti egyptin yöstä.

        Samoin en voi sille mitään, ett johdun ajattelemaan josko alipaineoktaavikaan on oikeasti koskaan edes tavannut kristtityä ihmistä sensijaan, että on joutunut tekemisiin susien kanssa jotka lammasten vaatteissa kulkee nimikristillisyyttä edustaen?

        on olemassa uskovia, tekouskovia ja sitten niitä jotka ei usko. Harvinaista on, että näinä päivinä tapaa jonkun joka todella on Jumlaan kutsuma ja paikalleen asettama, sellainen joka tuntee Jumala mielen sen mukaan kuin se hänelle on ilmoitettu ylhäältä.

        Nykyajan yksi harha on siinä, että luullaan lähes kaikkien olevan kristittyjä vaikka heitä on kyllä todella harvassa ehkä 1 miljoonasta...ehkä ei edes sitä..

        Kuule, sinä puhut ideaalista, et ihmisistä. Kyllä, noin sen pitäisi olla. Vaan kun se ei ole.

        Sinäkin taidat kuulua niihin, joilla on valta valkata kuka on oikea ja kuka väärä kristitty? Kuitenkin vaadit, että kaikkien tulee toimia virheettömästi, muuten on väärä kristitty. Se on kova ja armoton vaatimus!

        Kyllä monien uskonnollisten yhdyskuntien riveissä pitäisi harvennusta käydä, mikäli nuo ovat ne vaatimukset ”oikeaan” kristillisyyteen. Onhan se kamalaa että joku onkin ihminen eikä jumalat tai Jeesus? Kyllä niin monen liitossa on väkivaltaa ja pettämistä.


      • alipaineoktaavi
        origines kirjoitti:

        päivä päivältä yhä enemmän minusta näyttää siltä, että henkilöt jotka puhuvat kristillisyydestä tai krsitityistä eivät tiedä asiasta sen enempää kuin hottentotti egyptin yöstä.

        Samoin en voi sille mitään, ett johdun ajattelemaan josko alipaineoktaavikaan on oikeasti koskaan edes tavannut kristtityä ihmistä sensijaan, että on joutunut tekemisiin susien kanssa jotka lammasten vaatteissa kulkee nimikristillisyyttä edustaen?

        on olemassa uskovia, tekouskovia ja sitten niitä jotka ei usko. Harvinaista on, että näinä päivinä tapaa jonkun joka todella on Jumlaan kutsuma ja paikalleen asettama, sellainen joka tuntee Jumala mielen sen mukaan kuin se hänelle on ilmoitettu ylhäältä.

        Nykyajan yksi harha on siinä, että luullaan lähes kaikkien olevan kristittyjä vaikka heitä on kyllä todella harvassa ehkä 1 miljoonasta...ehkä ei edes sitä..

        Kuules, joku on antanut sinulle oikeuden olla parempi kristitty, kuin kukaan muu. That's fine, toivottavasti tuomio on lempeämpi.
        Minusta tällä palstalla on ateisteja, jotka ovat enemmän kristillisiä kuin sinä siinä mielessä, mitä puhutaan tuomitsemisesta, suvaitsevaisuudesta ja rakastamisesta.
        Minulle on ihan sama, mihin kristillisyyden tason kategoriaan minut pistät, mainitsen vain, jotta voit säästää energiaa muuhunkin.

        Mutta väkivaltakysymykset eivät ratkea sillä, että mietit sitä, miten paljon kristitty kukakin on ja painat koko asian piiloon. Asia on todellinen, se on fakta, prrngprrgn herää jo!


      • origines
        mummomuori kirjoitti:

        Kuule, sinä puhut ideaalista, et ihmisistä. Kyllä, noin sen pitäisi olla. Vaan kun se ei ole.

        Sinäkin taidat kuulua niihin, joilla on valta valkata kuka on oikea ja kuka väärä kristitty? Kuitenkin vaadit, että kaikkien tulee toimia virheettömästi, muuten on väärä kristitty. Se on kova ja armoton vaatimus!

        Kyllä monien uskonnollisten yhdyskuntien riveissä pitäisi harvennusta käydä, mikäli nuo ovat ne vaatimukset ”oikeaan” kristillisyyteen. Onhan se kamalaa että joku onkin ihminen eikä jumalat tai Jeesus? Kyllä niin monen liitossa on väkivaltaa ja pettämistä.

        ""Sinäkin taidat kuulua niihin, joilla on valta valkata kuka on oikea ja kuka väärä kristitty?""

        V: minulla ei ole valtaa eroittaa jyviä akanoista, se on annettu eräälle toiselle jota Jumalan Sanaksi kutsutaan. Eikä se Sana tunnu kristityistä vaatimukselta vaan vapaudelta maailman kahleista ja lihanruumiin orjuudesta sekä kuolemanpelosta. Se ahdistaa ainoastaan jumalattomia ja heille on ikäänkuin laki armon sijaan koska he eivät suostu tulemaan valoon, että heidän tekonsa tulisivat julki.


      • origines
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Kuules, joku on antanut sinulle oikeuden olla parempi kristitty, kuin kukaan muu. That's fine, toivottavasti tuomio on lempeämpi.
        Minusta tällä palstalla on ateisteja, jotka ovat enemmän kristillisiä kuin sinä siinä mielessä, mitä puhutaan tuomitsemisesta, suvaitsevaisuudesta ja rakastamisesta.
        Minulle on ihan sama, mihin kristillisyyden tason kategoriaan minut pistät, mainitsen vain, jotta voit säästää energiaa muuhunkin.

        Mutta väkivaltakysymykset eivät ratkea sillä, että mietit sitä, miten paljon kristitty kukakin on ja painat koko asian piiloon. Asia on todellinen, se on fakta, prrngprrgn herää jo!

        alipaineoktaavi,

        kuka sinulle ilmoitti, että minä olen kristitty kun itse en niin ole kirjoittanut? Olen kannssasi samaa mieltä, että paljon on hyviä sosiaalisia kirjoituksia joissa on käytännön neuvoja arkielämään mutta on myöskin paljon suvaitsevaisuutta ja rakastamista ilman todellista perustaa tai pohjaa.

        Armo ilman parannuksen tekoa on yhtä hyvä kuin kuollut Jumalan silmissä. Parhaat teotkin tai huomioon ottamiset inhimilisesti katsottuna ilman uudistettua hengen elämää ovat kuolleita tekoja Hänen silmissään.

        Väkivaltaa on koska ei haluta antautua elävän Jumalan käsiin vaan ponnistellaan omin voimin viimeiseen saakaa kunnes ei ole enään pakotietä.

        Asia on todellinen ja fakta olen samaa miletä mutta yksilöiden tulisi herätä hegellisesti välttääkseen moiset kamaluuudet omalla osalllaan.


      • alipaineoktaavi kirjoitti:

        Ei aina väkivalta ala ennen avioliiton siunausta. Se voi alkaa myös aamenen jälkeen. Mites tässä vastuu sitten jakaantuu. Ihminen ei voi niin hyvin arvioida tulevaa, että lempeä mies tai nainen voitaisiin lukea väkivaltaa tekeväksi ennen kuin mitään on tapahtunut.
        Uskon, että tässäkin on pohjana se historiallinen alli, jossa väkivaltaa kohdannut on perinteisesti nainen. Mies, joka pahoinpitelee ja kirjoittaa lain, ei välitä kaikessa kristillisyydessään rakkauden kaksoiskäskystä, vaan matemaattisesti ja kirjaimellisesti vain Jumalan nk. sanasta.

        Tuo on niin kipeän totta. Monesti väkivallan laukaisee esim. lapsen syntymä, työttömyys, sairastuminen tai paikkakunnalta muutto. Stressiä, pettymystä ja huonouden tunteita puretaan väkivaltaan. Olen itse saanut seurata nuorempana, kun mies jäi eläkkeelle, niin silloin puhkesi sairaalloinen mustasukkaisuus ja väkivaltaisuus.

        Sen verran että kyllä naisetkin osaa. Tilastojen mukaan naisten väkivaltaisuus on lisääntymään päin. Ehkä otetaan aivan väärää ”miehen mallia” ja kuvitellaan että se on tasa-arvoa?

        Eikä edes se kerro, että onko lempeä vai ärhäkkä persoona. Siellä kotona voi paljastua ihan toisenlainen puoli ajan myötä. Nämä väkivallan puolustajat eivät ole ilmeisesti koskaan kokeneet mitä se tuntuu elää jatkuvan pelon alla? On helppo tuomita.


      • alipaineoktaavi
        origines kirjoitti:

        alipaineoktaavi,

        kuka sinulle ilmoitti, että minä olen kristitty kun itse en niin ole kirjoittanut? Olen kannssasi samaa mieltä, että paljon on hyviä sosiaalisia kirjoituksia joissa on käytännön neuvoja arkielämään mutta on myöskin paljon suvaitsevaisuutta ja rakastamista ilman todellista perustaa tai pohjaa.

        Armo ilman parannuksen tekoa on yhtä hyvä kuin kuollut Jumalan silmissä. Parhaat teotkin tai huomioon ottamiset inhimilisesti katsottuna ilman uudistettua hengen elämää ovat kuolleita tekoja Hänen silmissään.

        Väkivaltaa on koska ei haluta antautua elävän Jumalan käsiin vaan ponnistellaan omin voimin viimeiseen saakaa kunnes ei ole enään pakotietä.

        Asia on todellinen ja fakta olen samaa miletä mutta yksilöiden tulisi herätä hegellisesti välttääkseen moiset kamaluuudet omalla osalllaan.

        No hyvähyvä, oletin, että olet kristitty, varsinkin kun puhuit taivaasta, mihin atsit eivät usko, mutta niin, en tee enää tyhjiä, loukkaavia (?) oletuksia mikäli pystyn.

        Armo on lahja, siihen ei voi ihminen vaikuttaa itse. Usko voi olla kuollut ilman tekoja, mutta minusta usko herättää tekoja, jos ei muualla, niin ihmisessä itsessään. Usko ei voi olla vaikuttamatta asenteeseen, vaikkapa pyrkimyksellä hyvään tms.

        Väkivaltaa syntyy pahoinvoinnista ja myös uskovainen voi olla pahoinvoiva, hartainkin kristitty voi sortua syntiin ja laittomuuksiin. Se ei ole välttämättä halua, se voi olla kykenemättömyyttä tai mielenvikaisuutta.


      • Dara
        origines kirjoitti:

        perhesurmat ja viattomat kristityt ovat tässä asiassa yhteydessä toisistaan erillään olevia asioita.

        Perhesurmat johtuvat lähinnä tilanteesta jolloin ollaan tultu siihen pisteeseen, että koetaan olevan lopuliisessa umpikujassa. Kristityillä näin ei ole vaan heillä on AINA toivoa jopa silloinkin kun toivoa ei niin sanotusti ole.

        Perhesurmat ovat jumalattomien tekoja eivät kristittyjen.

        En usko hetkeäkään, että kenelläkään todellisella, aidolla kristityllä elämä menee koskaan niin solmuun, että hänen täytyy se itse lopettaa sillä hän luottaa kaikkein vaikeimmankin ajan koittaessa Jumalaansa ja siihen, että korkien kyllä tietää mikä on ähnen parhaakseen, tuli mitä tuli.

        Taivaaseen menee Jumalan perheen jäsenet muut ovat ulokopuolella, siellä ei enään naida eikä mennä toisen omaksi. Kiusaja henkiä siellä ei ole.

        "Perhesurmat ovat jumalattomien tekoja eivät kristittyjen."

        Entä jos uhri on kristitty, vaikka tekijä miten jumalaton olisikin? Katsotko kristityn velvollisuudeksi pysyä väkivaltaisessa avioliitossa siihen saakka, että kuolee henkirikoksen uhrina?


      • origines
        Dara kirjoitti:

        "Perhesurmat ovat jumalattomien tekoja eivät kristittyjen."

        Entä jos uhri on kristitty, vaikka tekijä miten jumalaton olisikin? Katsotko kristityn velvollisuudeksi pysyä väkivaltaisessa avioliitossa siihen saakka, että kuolee henkirikoksen uhrina?

        Dara,

        on kaksi vaihtoehtoa ainakin, muuttaa erilleen yhteisestä sopimuksesta kuitenkaan eroamatta tai sitten pysyä saman katon alla ja kärsiä.

        Jokaisella on aikansa ja jokaisen on kuoltava elääkseen jälleen, se kuinka se tapahtuu on korkeimman kädessä.

        Uskovan ei tarvitse pelätä sillä kuolemaa ei hänelle ole ainoastaan vapautus tästä ahdistusten maasta.

        Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia.

        Pitkä yhdessä olo aika ennekuin mennään yhteen ja jatkuva hellittämätön rukous Jumalan puoleen asian puolesta ettei tule valittua kohtalokkaasti väärin jonka tähden sitten kärsitään oman väärän valinnan tähden turhaan.

        Vaikeissa liitoissa kannattaa muuttaa erilleen joksikin aikaa yhteisen päätöksen mukaan ja katsoa miten asiat kehittyvät. Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä.


      • 11
        origines kirjoitti:

        Dara,

        on kaksi vaihtoehtoa ainakin, muuttaa erilleen yhteisestä sopimuksesta kuitenkaan eroamatta tai sitten pysyä saman katon alla ja kärsiä.

        Jokaisella on aikansa ja jokaisen on kuoltava elääkseen jälleen, se kuinka se tapahtuu on korkeimman kädessä.

        Uskovan ei tarvitse pelätä sillä kuolemaa ei hänelle ole ainoastaan vapautus tästä ahdistusten maasta.

        Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia.

        Pitkä yhdessä olo aika ennekuin mennään yhteen ja jatkuva hellittämätön rukous Jumalan puoleen asian puolesta ettei tule valittua kohtalokkaasti väärin jonka tähden sitten kärsitään oman väärän valinnan tähden turhaan.

        Vaikeissa liitoissa kannattaa muuttaa erilleen joksikin aikaa yhteisen päätöksen mukaan ja katsoa miten asiat kehittyvät. Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä.

        hohhoijaa ja vai niin.

        "Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia."

        Te uskiksethan kauhistelette seksuaalista kanssakäymistä ennen avioliittoa! Miten siinä sitten muka toista oppisi tuntemaan, jos ei opi tuntemaan sopiiko yhteen vai ei?

        "Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä."

        Miksi ei? Jos asuu erillään, niin onhan se yhteiselämän lopettamista. Mikä ylituomari sinä kuvittelet olevasi?


      • alipaineoktaavi
        11 kirjoitti:

        hohhoijaa ja vai niin.

        "Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia."

        Te uskiksethan kauhistelette seksuaalista kanssakäymistä ennen avioliittoa! Miten siinä sitten muka toista oppisi tuntemaan, jos ei opi tuntemaan sopiiko yhteen vai ei?

        "Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä."

        Miksi ei? Jos asuu erillään, niin onhan se yhteiselämän lopettamista. Mikä ylituomari sinä kuvittelet olevasi?

        Te uskikset... just taas tätä. (te ateistit hyväksyttekin sitten kaiken maailman elostelun, no, tietääpä missä ne sukupuolitaudit menee..)
        Sitäpaitsi tuo tuntemishomma nyt on vähän heikko argumentti, opetellahan seksi pitää jokatapauksessa, ei se vain kliksahda kuin elokuvissa.

        Ja tuolla jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että ei purettaisi pyhää liittoa, vaikka sitä ei aviovuoteessa/ kotisohvalla harjoitettaisikaan. Se nyt on sitten omantunnon kysymys, miten siihen haluaa suhtautua, ja mikä on ns. oikeamallinen liitto, jos tuntee enemmän syyllisyyttä eroamisesta kuin erillään asumisesta, niin sehän on parempi vaihtoehto, eikö. Jokaisellahan tulee olla oikeus elää tapojensa mukaisesti tällaisissa asioissa.


      • origines
        11 kirjoitti:

        hohhoijaa ja vai niin.

        "Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia."

        Te uskiksethan kauhistelette seksuaalista kanssakäymistä ennen avioliittoa! Miten siinä sitten muka toista oppisi tuntemaan, jos ei opi tuntemaan sopiiko yhteen vai ei?

        "Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä."

        Miksi ei? Jos asuu erillään, niin onhan se yhteiselämän lopettamista. Mikä ylituomari sinä kuvittelet olevasi?

        11,

        alipaineoktaavi vastasikin jo riittävän hyvin

        Mitä tulee ylituomari asiaan niin en koe olevani se jolle valta kuuluu mutta olen kyllä tietoinen siitä, että eräänä hetkenä pyhät tulevat Hänen kanssaan yhdessä tuomitsemaan maan, tiesitkö sinä sen?


      • 11
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Te uskikset... just taas tätä. (te ateistit hyväksyttekin sitten kaiken maailman elostelun, no, tietääpä missä ne sukupuolitaudit menee..)
        Sitäpaitsi tuo tuntemishomma nyt on vähän heikko argumentti, opetellahan seksi pitää jokatapauksessa, ei se vain kliksahda kuin elokuvissa.

        Ja tuolla jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että ei purettaisi pyhää liittoa, vaikka sitä ei aviovuoteessa/ kotisohvalla harjoitettaisikaan. Se nyt on sitten omantunnon kysymys, miten siihen haluaa suhtautua, ja mikä on ns. oikeamallinen liitto, jos tuntee enemmän syyllisyyttä eroamisesta kuin erillään asumisesta, niin sehän on parempi vaihtoehto, eikö. Jokaisellahan tulee olla oikeus elää tapojensa mukaisesti tällaisissa asioissa.

        Avioliitossa ei ole mitään "pyhää", se on juridinen sopimus. Sinun sitä on tietenkin vaikea ymmärtää, mutta näin se lain mukaan on.

        Missä kohtaa puhuin "elostelusta"? Sinä kierrät kysymyksen kierosti ihan ehta uskiksen tapaan.


      • 11
        origines kirjoitti:

        11,

        alipaineoktaavi vastasikin jo riittävän hyvin

        Mitä tulee ylituomari asiaan niin en koe olevani se jolle valta kuuluu mutta olen kyllä tietoinen siitä, että eräänä hetkenä pyhät tulevat Hänen kanssaan yhdessä tuomitsemaan maan, tiesitkö sinä sen?

        arkipyhätkö?


      • origines
        11 kirjoitti:

        arkipyhätkö?

        11,

        ""arkipyhätkö? ""

        ei vaan maailmasta eroitetut Jumalan perheen jäsenet, pyhitetyt, pyhät. Nuo kirkastetut henkiolennot joita mieleltään ymmärtämättömät, hengettömät sielulliset pilkkaavat.

        He tulevat eräänä hetkenä seiosomaa pilkkaajiensa tuomareina ylituomarin kanssa ihan täällä maan päällä.


      • alipaineoktaavi
        11 kirjoitti:

        Avioliitossa ei ole mitään "pyhää", se on juridinen sopimus. Sinun sitä on tietenkin vaikea ymmärtää, mutta näin se lain mukaan on.

        Missä kohtaa puhuin "elostelusta"? Sinä kierrät kysymyksen kierosti ihan ehta uskiksen tapaan.

        Silloin kun se solmitaan Jumalan edessä se on pyhä, ja kyllä siihen liittyy juridisia sopimuksia. Se kuuluu siihen pakettiin, mikä on kätevästi liitetty tähän toimitukseen, ettei tarvitse enää niitä erikseen solmia.
        Jos sanot, että kaikki uskikset kauhistelevat esiaviollista seksiä, niin samanarvoinen on argumentti kaikki attsit elostelevat.


      • origines kirjoitti:

        perhesurmat ja viattomat kristityt ovat tässä asiassa yhteydessä toisistaan erillään olevia asioita.

        Perhesurmat johtuvat lähinnä tilanteesta jolloin ollaan tultu siihen pisteeseen, että koetaan olevan lopuliisessa umpikujassa. Kristityillä näin ei ole vaan heillä on AINA toivoa jopa silloinkin kun toivoa ei niin sanotusti ole.

        Perhesurmat ovat jumalattomien tekoja eivät kristittyjen.

        En usko hetkeäkään, että kenelläkään todellisella, aidolla kristityllä elämä menee koskaan niin solmuun, että hänen täytyy se itse lopettaa sillä hän luottaa kaikkein vaikeimmankin ajan koittaessa Jumalaansa ja siihen, että korkien kyllä tietää mikä on ähnen parhaakseen, tuli mitä tuli.

        Taivaaseen menee Jumalan perheen jäsenet muut ovat ulokopuolella, siellä ei enään naida eikä mennä toisen omaksi. Kiusaja henkiä siellä ei ole.

        origines on juuri sellainen, joita inhoan eniten. Omahyväinen. Raamatussa kehoitetaan olemaan mieleltään nöyrä, mutta harva uskova on. Omahyväiset kristityt ovat kristillisyden irvikuva.


      • origines kirjoitti:

        11,

        alipaineoktaavi vastasikin jo riittävän hyvin

        Mitä tulee ylituomari asiaan niin en koe olevani se jolle valta kuuluu mutta olen kyllä tietoinen siitä, että eräänä hetkenä pyhät tulevat Hänen kanssaan yhdessä tuomitsemaan maan, tiesitkö sinä sen?

        origines, noin on sanonut Paavali, että hän ja muut "pyhät" tulevat maailman ja enkeleleitäkin tuomitsemaan.

        Mutta se on ikävä kyllä omahyväistä suurudenhulluutta ja Jeesuksen vastaista. Kukaan muu ei missään sano Paavalin tulevan tuomitsemaan ikinä ketään. Vain Paavali itse on sitä mieltä.


      • origines
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        origines on juuri sellainen, joita inhoan eniten. Omahyväinen. Raamatussa kehoitetaan olemaan mieleltään nöyrä, mutta harva uskova on. Omahyväiset kristityt ovat kristillisyden irvikuva.

        hyvä, että kerrot tunteesi avoimesti, hyvää on myös se, että olet jossain kuullut tai ehkä jopa itse lukenut raamattua. Jatka eteenpäin vaan :)


      • alipaineoktaavi
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        origines, noin on sanonut Paavali, että hän ja muut "pyhät" tulevat maailman ja enkeleleitäkin tuomitsemaan.

        Mutta se on ikävä kyllä omahyväistä suurudenhulluutta ja Jeesuksen vastaista. Kukaan muu ei missään sano Paavalin tulevan tuomitsemaan ikinä ketään. Vain Paavali itse on sitä mieltä.

        Eiköhän se mene niin, että Raamatusta on useampikin tulkinta.


      • origines kirjoitti:

        hyvä, että kerrot tunteesi avoimesti, hyvää on myös se, että olet jossain kuullut tai ehkä jopa itse lukenut raamattua. Jatka eteenpäin vaan :)

        Älä naurata. Olen käynyt Raamattukouluakin. Mutta tosiaan elän tunteella, ja ne näkyy ja kuuluu.


      • EL. ak:IM
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Eiköhän se mene niin, että Raamatusta on useampikin tulkinta.

        alipaineoktaavi

        EI. Enkeleitä ei tuomitse kuin Jumala itse. Tai Jeesus. Tai joku joka on maan päällä samoin valtuuksin, kuin Jeesus. Sitä ei tulkita. Eikä siitä neuvotella. Mikaelkin sanoi Per-ke-leelle, että Herra päättäköön. Silloin keskusteltiin Mooseksen sielusta. Astukaa eteen, jotka ajattelette olevan Moosesta suurempia. Mooses oli ihan pelinappula siinä kisassa... Onko täällä kenties suurempia, kuin Mooses?

        Nää nyt vaan lukee siellä aapisessa. Jos ette vaivaudu lukemaan, niin luottakaa koettelun jälkeen sellaisia, jotka ovat lukeneet. Koetelkaa. Koetelkaa kaikki. Pitäkää se mikä on hyvää. Muhun suhtautukaa ainakin varauksella. Mutta pahimmat ovat he, jotka hyväksyvät kaiken. Tai sitten ei. Pitäkää se mikä hyvää on.


      • origines kirjoitti:

        Dara,

        on kaksi vaihtoehtoa ainakin, muuttaa erilleen yhteisestä sopimuksesta kuitenkaan eroamatta tai sitten pysyä saman katon alla ja kärsiä.

        Jokaisella on aikansa ja jokaisen on kuoltava elääkseen jälleen, se kuinka se tapahtuu on korkeimman kädessä.

        Uskovan ei tarvitse pelätä sillä kuolemaa ei hänelle ole ainoastaan vapautus tästä ahdistusten maasta.

        Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia.

        Pitkä yhdessä olo aika ennekuin mennään yhteen ja jatkuva hellittämätön rukous Jumalan puoleen asian puolesta ettei tule valittua kohtalokkaasti väärin jonka tähden sitten kärsitään oman väärän valinnan tähden turhaan.

        Vaikeissa liitoissa kannattaa muuttaa erilleen joksikin aikaa yhteisen päätöksen mukaan ja katsoa miten asiat kehittyvät. Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä.

        Sinulla on hienoja unelmia. Totta on että joskus hetken aikaa erossa oleminen voi auttaa ratkaisemaan ne keskinäiset ongelmat. Saadaan hiukan etäisyyttä.

        Mutta se menee jo kaksinaismoraalin puolelle, että olevinaan ollaan avioliitossa mutta asutaan erillään. Eräs tuttavani eli yli 10 vuotta näin. Kummallakin oli oma elämä ja oikeasti he olivat eronneet. Mikä se sellainen avioliitto on? Tai sellainen jossa asutaan kyllä saman katon alla, mutta ei olla yhdessä? On omat ruuat, kumpikin hoitaa vain omat asiat ja koetetaan vältellä kotona olemista jos toinen on siellä. Kommunikointi toimii paperilapuilla ja lasten sekä naapurien välityksellä. Voih sentään – ei se ole silmänpalvomista?

        Jos on eronnut, miksi harrastaa seksiä? Aika omituinen ajatus. Toista jos inhoaa ja läheisyys tuntuu epämiellyttävältä, niin miksi sellaista seksiä sanotaan jos tuossa suostuu?


      • alipaineoktaavi
        EL. ak:IM kirjoitti:

        alipaineoktaavi

        EI. Enkeleitä ei tuomitse kuin Jumala itse. Tai Jeesus. Tai joku joka on maan päällä samoin valtuuksin, kuin Jeesus. Sitä ei tulkita. Eikä siitä neuvotella. Mikaelkin sanoi Per-ke-leelle, että Herra päättäköön. Silloin keskusteltiin Mooseksen sielusta. Astukaa eteen, jotka ajattelette olevan Moosesta suurempia. Mooses oli ihan pelinappula siinä kisassa... Onko täällä kenties suurempia, kuin Mooses?

        Nää nyt vaan lukee siellä aapisessa. Jos ette vaivaudu lukemaan, niin luottakaa koettelun jälkeen sellaisia, jotka ovat lukeneet. Koetelkaa. Koetelkaa kaikki. Pitäkää se mikä on hyvää. Muhun suhtautukaa ainakin varauksella. Mutta pahimmat ovat he, jotka hyväksyvät kaiken. Tai sitten ei. Pitäkää se mikä hyvää on.

        No, kylläpä siitäkin näyttää olevan usemapi tulkinta, tuo sinun ja raamattukoulua käyneen helsinkijokkerin.. Tuomitseeko Jeesus yksin, vai pyhien kanssa..
        Mutta se nyt on sivuseikka tämän elämän valinnoissa, se kuka tuomitsee, ei pitäisi ihmismoraalisen käsityksen mukaan vaikuttaa asiaan, vaan sen mistä tuomitaan ja ehkä miten..


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Sinulla on hienoja unelmia. Totta on että joskus hetken aikaa erossa oleminen voi auttaa ratkaisemaan ne keskinäiset ongelmat. Saadaan hiukan etäisyyttä.

        Mutta se menee jo kaksinaismoraalin puolelle, että olevinaan ollaan avioliitossa mutta asutaan erillään. Eräs tuttavani eli yli 10 vuotta näin. Kummallakin oli oma elämä ja oikeasti he olivat eronneet. Mikä se sellainen avioliitto on? Tai sellainen jossa asutaan kyllä saman katon alla, mutta ei olla yhdessä? On omat ruuat, kumpikin hoitaa vain omat asiat ja koetetaan vältellä kotona olemista jos toinen on siellä. Kommunikointi toimii paperilapuilla ja lasten sekä naapurien välityksellä. Voih sentään – ei se ole silmänpalvomista?

        Jos on eronnut, miksi harrastaa seksiä? Aika omituinen ajatus. Toista jos inhoaa ja läheisyys tuntuu epämiellyttävältä, niin miksi sellaista seksiä sanotaan jos tuossa suostuu?

        Oletko tullut ajatelleeksi, että on paljonkin ihmisiä, joille avioliitto on pyhä. Sinulle se on ilmeisesti pelkkä ihmissuhde. Ainakin näkökulmasi on ihan ateistinen.


      • alipaineoktaavi
        .. kirjoitti:

        Oletko tullut ajatelleeksi, että on paljonkin ihmisiä, joille avioliitto on pyhä. Sinulle se on ilmeisesti pelkkä ihmissuhde. Ainakin näkökulmasi on ihan ateistinen.

        Oletko tullut ajatelleeksi, että pyhässä kirjassa käsketään olla arvioimatta toisen ihmisen uskoa?


      • alipaineoktaavi kirjoitti:

        Silloin kun se solmitaan Jumalan edessä se on pyhä, ja kyllä siihen liittyy juridisia sopimuksia. Se kuuluu siihen pakettiin, mikä on kätevästi liitetty tähän toimitukseen, ettei tarvitse enää niitä erikseen solmia.
        Jos sanot, että kaikki uskikset kauhistelevat esiaviollista seksiä, niin samanarvoinen on argumentti kaikki attsit elostelevat.

        >>>Jos sanot, että kaikki uskikset kauhistelevat esiaviollista seksiä, niin samanarvoinen on argumentti kaikki attsit elostelevat.


      • origines
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        origines, noin on sanonut Paavali, että hän ja muut "pyhät" tulevat maailman ja enkeleleitäkin tuomitsemaan.

        Mutta se on ikävä kyllä omahyväistä suurudenhulluutta ja Jeesuksen vastaista. Kukaan muu ei missään sano Paavalin tulevan tuomitsemaan ikinä ketään. Vain Paavali itse on sitä mieltä.

        se ei ole ensinnäkään kenekään omassa tulkinnassa ja toiseksi se lukee isossa kirjassa täsmälleen näin: pyhät tulevat tuomitsemaan niin enkeleitä kuin maailmankin. Paavali tulee olemaan mukana myös kuten kaikkien aikakusien pyhät myöskin tästä, läsnäolevasta ajasta.

        Asiasta voi lukae tarkemmin Ilm 13 luvusta

        ..ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita?
        Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita?.. 1 Kor


      • origines
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Älä naurata. Olen käynyt Raamattukouluakin. Mutta tosiaan elän tunteella, ja ne näkyy ja kuuluu.

        helsinkijokkeri,

        suosittelisin enemmnikin etsimään elämän Herraa kuin kuolleiden kirjainten pläräystä jossain raamattukoulussa joka vain pahentaa tilannetta.

        Niistä kun ei ole apua kuin vähään.


      • origines kirjoitti:

        se ei ole ensinnäkään kenekään omassa tulkinnassa ja toiseksi se lukee isossa kirjassa täsmälleen näin: pyhät tulevat tuomitsemaan niin enkeleitä kuin maailmankin. Paavali tulee olemaan mukana myös kuten kaikkien aikakusien pyhät myöskin tästä, läsnäolevasta ajasta.

        Asiasta voi lukae tarkemmin Ilm 13 luvusta

        ..ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita?
        Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita?.. 1 Kor

        Jos Paavali sanoo 1. Kor 6, että hän ja muut pyhät tulevat tuomitsemaan enkeitäkin, niin mitä Jeesus sanoo Matt 13:49?

        ""Näin käy maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurkaista ja heittävät heidät tulisen pätsiin".

        Paavalilla ei ole mitään osaa enkelien eikä kenenkään muunkaan tuomitsemisessa. Vai painatko tässäkin Jeesuksen sanat maan rakoon? Paavali oli uskomattoman sairas mieleltään. Narsistinen luonne kertakaikkiaan.


      • origines kirjoitti:

        helsinkijokkeri,

        suosittelisin enemmnikin etsimään elämän Herraa kuin kuolleiden kirjainten pläräystä jossain raamattukoulussa joka vain pahentaa tilannetta.

        Niistä kun ei ole apua kuin vähään.

        origines. Olen tänään havainnut, että olet kirjoituksissasi aivan sekomielinen.

        Tässä on nyt näin: Eilen kirjoitit, että on hyvää että olen jossakin ehkä jopa itse lukenut raamattua.

        Tänään kirjoitit, ettei kannatakaan harrastaa kuolleiden kirjainten pläräystä jossain raamattukoulussa. Onko Raamattu muuten elävä, mutta Raamattukoulussa ne ovatkin kuolleita kirjaimia?


      • :)
        origines kirjoitti:

        11,

        ""arkipyhätkö? ""

        ei vaan maailmasta eroitetut Jumalan perheen jäsenet, pyhitetyt, pyhät. Nuo kirkastetut henkiolennot joita mieleltään ymmärtämättömät, hengettömät sielulliset pilkkaavat.

        He tulevat eräänä hetkenä seiosomaa pilkkaajiensa tuomareina ylituomarin kanssa ihan täällä maan päällä.

        höpö höpö sun juttujas. Olet muutaman päivän tuolla nikilläsi kirjoitellut niin ääliömäisiä juttuja, että ei voi muuta kuin tuntea myötähäpeää.


      • .. kirjoitti:

        Oletko tullut ajatelleeksi, että on paljonkin ihmisiä, joille avioliitto on pyhä. Sinulle se on ilmeisesti pelkkä ihmissuhde. Ainakin näkökulmasi on ihan ateistinen.

        Tiedätkö että se parisuhde on pyhä – ei mikään maallinen avioliitto. Jos avioliitto on tärkeämpi kuin ne kaksi ihmistä jotka elää yhdessä, eikö se ole melkoista teatteria ihmisten edessä?

        Eikö muka Jumala tiedä, mikä on todellinen tilanne, vaan on hämättävissä? Hups ja heijaa sanon.


      • Dara
        origines kirjoitti:

        Dara,

        on kaksi vaihtoehtoa ainakin, muuttaa erilleen yhteisestä sopimuksesta kuitenkaan eroamatta tai sitten pysyä saman katon alla ja kärsiä.

        Jokaisella on aikansa ja jokaisen on kuoltava elääkseen jälleen, se kuinka se tapahtuu on korkeimman kädessä.

        Uskovan ei tarvitse pelätä sillä kuolemaa ei hänelle ole ainoastaan vapautus tästä ahdistusten maasta.

        Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia.

        Pitkä yhdessä olo aika ennekuin mennään yhteen ja jatkuva hellittämätön rukous Jumalan puoleen asian puolesta ettei tule valittua kohtalokkaasti väärin jonka tähden sitten kärsitään oman väärän valinnan tähden turhaan.

        Vaikeissa liitoissa kannattaa muuttaa erilleen joksikin aikaa yhteisen päätöksen mukaan ja katsoa miten asiat kehittyvät. Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä.

        "on kaksi vaihtoehtoa ainakin, muuttaa erilleen yhteisestä sopimuksesta kuitenkaan eroamatta tai sitten pysyä saman katon alla ja kärsiä."

        Minusta täysin hyväksyttävä, ja ehkä paras vaihtoehto on avioero. Tämä suo molemmille osapuolille sentään mahdollisuuden täyteen elämään ja kaiketi jopa uuteen rakkauteenkin myöhemmin. Minusta on kohtuutonta rankaista ketään loppuelämän yksinäisyydelläkään siitä, että tahtomattaan joutui väkivaltaisen puolison heittopussiksi.

        "Uskovan ei tarvitse pelätä sillä kuolemaa ei hänelle ole ainoastaan vapautus tästä ahdistusten maasta."

        Tähän voin vain todeta, että onneksi en ole uskovainen. Minusta eläminen on kivaa ja haluan elää mahdollisimman hyvän ja onnellisen elämän, sellaisen jonka itselleni oikeaksi koen. Kauheaa minusta olisi ajatella, että eläisin jopa lähes sata vuotta odottaen vain vapautusta tästä ahdistuksen maasta...

        "Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia."

        Aina vaan pitkäkään tutustuminen ei auta. Tuskin monikaan tietentahtoen väkivaltaisen ihmisen kanssa naimisiin edes menee. Eiköhän sekin tule kuvioihin mukaan myöhemmin. Avioliittokaan ei suojaa onnettomuuksilta ja elämän kolhuilta, ja sellaiset puolestaan voivat suistaa ihmisen raiteiltaan arvaamattominkin seurauksin. Esim. vaikkapa nykyään niinkin yleinen juttu, kuin työpaikan menetys, voi olla kova kolaus, ja uskoisin, että varsinkin perinteisiin sukupuolirooleihin nojautuneille miehille, se voi olla hyvinkin iso kriisi. Käytännössä se usein nykypäivänä merkitsee sitä, että perinteiset sukupuoliroolit kääntyvät ympäri, ja mies siirtyykin elättäjän roolista elätettävän asemaan. Hienoa on, jos tällaiseen sopeutuu, ja rakentaa elämäänsä sisältöä sitten sen perinteisen roolinsa ulkopuolelta rakentavalla tavalla, vaikkapa ottamalla päävastuun kotitöistä ja lasten hoidosta, mutta kaikille se ei onnistu. Moni ehkä kokee menettävänsä miehuutensa, jos joutuukin yllättäen rooliin, jota on perinteisesti pitänyt naisten tonttina.

        "Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä."

        Mitä se yhteiselämä käytännössä tarkoittaa asumuserossa?


      • Dara
        mummomuori kirjoitti:

        Tiedätkö että se parisuhde on pyhä – ei mikään maallinen avioliitto. Jos avioliitto on tärkeämpi kuin ne kaksi ihmistä jotka elää yhdessä, eikö se ole melkoista teatteria ihmisten edessä?

        Eikö muka Jumala tiedä, mikä on todellinen tilanne, vaan on hämättävissä? Hups ja heijaa sanon.

        "Tiedätkö että se parisuhde on pyhä – ei mikään maallinen avioliitto. Jos avioliitto on tärkeämpi kuin ne kaksi ihmistä jotka elää yhdessä, eikö se ole melkoista teatteria ihmisten edessä?"

        Hitsin hyvin sanottu! Minusta on outoa erottaa ihmissuhde ja avioliitto toisistaan jopa niin pitkälle, että koko ihmissuhteenkin voi pistää tyystin katkolle avioliiton nauttiessa pyhyyden asemastaan. Eikö juuri tuollainen ajattelutapa institutionalisoi avioliiton? Mitä avioliitto itsessään on silloin muuta kuin juridinen status ja nimi papereissa jos se parisuhde, johon se perustuu on kuollut?

        Sanoit tosi hyvin, että parisuhde on pyhä, ei maallinen avioliitto. Jospa se on juuri se parisuhde joka pyhittää avioliitonkin, ja jos se parisuhde kuolee, mitä jää avioliitosta jäljelle kuin tyhjä kuori?


      • EL: ak:IM
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        No, kylläpä siitäkin näyttää olevan usemapi tulkinta, tuo sinun ja raamattukoulua käyneen helsinkijokkerin.. Tuomitseeko Jeesus yksin, vai pyhien kanssa..
        Mutta se nyt on sivuseikka tämän elämän valinnoissa, se kuka tuomitsee, ei pitäisi ihmismoraalisen käsityksen mukaan vaikuttaa asiaan, vaan sen mistä tuomitaan ja ehkä miten..

        alipaineoktaavi

        Ei Pyhät ole ihmisten pyhittämiä. Esim Gabriel on pyhä. Saa seistä Jumalan edessä. Ei Pietaria, Paavalia jne... jne... ole missään kerrottu pyhitetyksi Jumalan toimesta. Saati sitten muuta laumaa.


      • EL: ak:IM
        origines kirjoitti:

        se ei ole ensinnäkään kenekään omassa tulkinnassa ja toiseksi se lukee isossa kirjassa täsmälleen näin: pyhät tulevat tuomitsemaan niin enkeleitä kuin maailmankin. Paavali tulee olemaan mukana myös kuten kaikkien aikakusien pyhät myöskin tästä, läsnäolevasta ajasta.

        Asiasta voi lukae tarkemmin Ilm 13 luvusta

        ..ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita?
        Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita?.. 1 Kor

        origines

        `Millä minä kerron teille taivaallisista, kun ette ymmärrä edes maallisia`

        Niillekkö pitäisi antaa tuomita taivaallisia, jotka eivät tajua maallisistakaan mitään?


      • EL: ak:IM
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Jos Paavali sanoo 1. Kor 6, että hän ja muut pyhät tulevat tuomitsemaan enkeitäkin, niin mitä Jeesus sanoo Matt 13:49?

        ""Näin käy maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurkaista ja heittävät heidät tulisen pätsiin".

        Paavalilla ei ole mitään osaa enkelien eikä kenenkään muunkaan tuomitsemisessa. Vai painatko tässäkin Jeesuksen sanat maan rakoon? Paavali oli uskomattoman sairas mieleltään. Narsistinen luonne kertakaikkiaan.

        helsinkijokkeri

        Juuri näin. `Ja elonkorjuun toimittavat Enkelit`.


      • origines
        :) kirjoitti:

        höpö höpö sun juttujas. Olet muutaman päivän tuolla nikilläsi kirjoitellut niin ääliömäisiä juttuja, että ei voi muuta kuin tuntea myötähäpeää.

        :),

        no olenpahan kuitenkin höpötellyt reilusti enkä jostain naamion takaa, teethän jatkossa samoin?


      • origines
        EL: ak:IM kirjoitti:

        origines

        `Millä minä kerron teille taivaallisista, kun ette ymmärrä edes maallisia`

        Niillekkö pitäisi antaa tuomita taivaallisia, jotka eivät tajua maallisistakaan mitään?

        sitä miettii, että nyt kun olen kirjoittanut tänne kuin lapsille niin mitä tapahtusi jos kirjoittaisin ikäänkuin nuorille saatika varhaisaikuisille?

        räjähtäisikö koko keskustelupalsta?


      • origines
        Dara kirjoitti:

        "on kaksi vaihtoehtoa ainakin, muuttaa erilleen yhteisestä sopimuksesta kuitenkaan eroamatta tai sitten pysyä saman katon alla ja kärsiä."

        Minusta täysin hyväksyttävä, ja ehkä paras vaihtoehto on avioero. Tämä suo molemmille osapuolille sentään mahdollisuuden täyteen elämään ja kaiketi jopa uuteen rakkauteenkin myöhemmin. Minusta on kohtuutonta rankaista ketään loppuelämän yksinäisyydelläkään siitä, että tahtomattaan joutui väkivaltaisen puolison heittopussiksi.

        "Uskovan ei tarvitse pelätä sillä kuolemaa ei hänelle ole ainoastaan vapautus tästä ahdistusten maasta."

        Tähän voin vain todeta, että onneksi en ole uskovainen. Minusta eläminen on kivaa ja haluan elää mahdollisimman hyvän ja onnellisen elämän, sellaisen jonka itselleni oikeaksi koen. Kauheaa minusta olisi ajatella, että eläisin jopa lähes sata vuotta odottaen vain vapautusta tästä ahdistuksen maasta...

        "Surkeaa on se, että itseään kristitytksi kutsuva panostaa niin vähän elämänsä kumppanin tutkimiseen ettei tunne häntä tarpeeksi hyvin lupautuessaan hänelle. Ei ajatella tarpeeksi pitkälle tulevia."

        Aina vaan pitkäkään tutustuminen ei auta. Tuskin monikaan tietentahtoen väkivaltaisen ihmisen kanssa naimisiin edes menee. Eiköhän sekin tule kuvioihin mukaan myöhemmin. Avioliittokaan ei suojaa onnettomuuksilta ja elämän kolhuilta, ja sellaiset puolestaan voivat suistaa ihmisen raiteiltaan arvaamattominkin seurauksin. Esim. vaikkapa nykyään niinkin yleinen juttu, kuin työpaikan menetys, voi olla kova kolaus, ja uskoisin, että varsinkin perinteisiin sukupuolirooleihin nojautuneille miehille, se voi olla hyvinkin iso kriisi. Käytännössä se usein nykypäivänä merkitsee sitä, että perinteiset sukupuoliroolit kääntyvät ympäri, ja mies siirtyykin elättäjän roolista elätettävän asemaan. Hienoa on, jos tällaiseen sopeutuu, ja rakentaa elämäänsä sisältöä sitten sen perinteisen roolinsa ulkopuolelta rakentavalla tavalla, vaikkapa ottamalla päävastuun kotitöistä ja lasten hoidosta, mutta kaikille se ei onnistu. Moni ehkä kokee menettävänsä miehuutensa, jos joutuukin yllättäen rooliin, jota on perinteisesti pitänyt naisten tonttina.

        "Jos erillään asuminen tuntuu toimivan paremmmin niin sitten niin tulee myös jatkaa mutta yhteiselämän lopettamista kokonaan ei tule tehdä."

        Mitä se yhteiselämä käytännössä tarkoittaa asumuserossa?

        miksi sitten edes etisiä apua tai ulospääsyä ahdinkoonsa jos siinä kerta haluaa pysyä ja kokee sen miellyttäväksi? Joka eroaa erotkoon, joka pysyy pysyköön molemmilla on omat vaivansa.

        Onko se tosiaan niin vaikeaa antaa elmänäsä toisen puolesta ja rakastaa itse valitsemaansa puolisoa louun asti? onko?


        ""Mitä se yhteiselämä käytännössä tarkoittaa asumuserossa? ""

        samaa kuin ennen yhteen menoakin paitsi, että vastuu jakaantuu koskien lapsia ja taloutta.


      • origines
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        origines. Olen tänään havainnut, että olet kirjoituksissasi aivan sekomielinen.

        Tässä on nyt näin: Eilen kirjoitit, että on hyvää että olen jossakin ehkä jopa itse lukenut raamattua.

        Tänään kirjoitit, ettei kannatakaan harrastaa kuolleiden kirjainten pläräystä jossain raamattukoulussa. Onko Raamattu muuten elävä, mutta Raamattukoulussa ne ovatkin kuolleita kirjaimia?

        helsinkijokkeri,

        raamattu elää siellä missä sen eläväksi tekevä voima on läsnä eli Jumalan perheessä.

        sen ulkopuolella se on vain kuiva, eloton kirja ilman henkeä joka sen kirjoitti. Ei kaikki jotka siihen tarttuvat tule koskaan ymmärtämään mitä siinä todella lukee.

        Sen joka haluaa ymmärtää missä tarkoituksessa mikäkin asia siihen on raapustettu täytyy ensinnäkin saada sama elämä itsessään eläväksi kuin mikä sen on kirjoituttamutkin ja tämä on mahdollista vain niiden kohdalla jotka ovat alunperinkin Jumalasta omaten Hänen henkensä.

        Ilman sitä se on ja pysyy lukittuna vaikka kuinka yvin järjellisesti sitä tutkisikin.


      • Dara
        origines kirjoitti:

        miksi sitten edes etisiä apua tai ulospääsyä ahdinkoonsa jos siinä kerta haluaa pysyä ja kokee sen miellyttäväksi? Joka eroaa erotkoon, joka pysyy pysyköön molemmilla on omat vaivansa.

        Onko se tosiaan niin vaikeaa antaa elmänäsä toisen puolesta ja rakastaa itse valitsemaansa puolisoa louun asti? onko?


        ""Mitä se yhteiselämä käytännössä tarkoittaa asumuserossa? ""

        samaa kuin ennen yhteen menoakin paitsi, että vastuu jakaantuu koskien lapsia ja taloutta.

        "miksi sitten edes etisiä apua tai ulospääsyä ahdinkoonsa jos siinä kerta haluaa pysyä ja kokee sen miellyttäväksi?"

        Mitä tarkoitat? Siis eikö avioero ole juuri sitä, että hakee apua ahdinkoonsa, koska ei halua siinä pysyä!

        "Joka eroaa erotkoon"

        Eli onko sinusta siis avioero hyväksyttävää jos puoliso on väkivaltainen? Oletko siis Emilian kanssa samaa mieltä?

        "Onko se tosiaan niin vaikeaa antaa elmänäsä toisen puolesta ja rakastaa itse valitsemaansa puolisoa louun asti? onko?"

        Riippuu tilanteesta. Onko sinusta kohtuullistaa pyytää toista rakastamaan ihmistä, joka kohtelee julmasti ja kaltoin, joka kaikella tavalla osoittaa, ettei itse ainakaan rakasta enää? Pitääkö oma elämänsä ja rakkautensa antaa toisen puolesta vaikka tämä miten paskamaisesti kohtelisi vain siksi, että kerran hänet valitsi? Entä kun toisnen tosiaan hakkaa ja laistaa kaikin tavoin, niin kuinka paljon siinä enää edes auttaa vaikka päättäisikin rakastaa kaikesta huolimatta? Onko mahdollista, että rakkaus jota ei hoideta vaan jota kaltoinkohdellaan ja halveksitaan, kuolee lopulta vaikka ihminen ei itse valitsisi mitenkään lakata rakastamasta?

        "samaa kuin ennen yhteen menoakin paitsi, että vastuu jakaantuu koskien lapsia ja taloutta."

        Eli siis seurustella pitää edelleen vaikkei yhdessä asutakaan??

        Vastuun jakamisesta sen verran, että miten jaetaan vastuu taloudesta, jos eletään kumpikin omassa taloudessaan? Eikö silloin kumpikin huolehdi itse omasta taloudestaan? Lapsista huolehtiminen toki olisi hyvä jakaa, mutta kuinka uskaltaa luoittaa äärimmäisen väkivaltaiseen puolisoon? Entä jos puoliso itse ei vaikka haluakaan vastuuta lapsista? Ja yhdessä lapsista huolehtiminenhan on aivan yhtä mahdollista eronkin jälkeen.


      • :)
        origines kirjoitti:

        :),

        no olenpahan kuitenkin höpötellyt reilusti enkä jostain naamion takaa, teethän jatkossa samoin?

        Ei sinulla rekattua nikkiä ole, vaan vaihtelet sitä jatkuvasti. Juttusi menevät samalla kaavalla, vain nikki vaihtuu.


      • ..
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Oletko tullut ajatelleeksi, että pyhässä kirjassa käsketään olla arvioimatta toisen ihmisen uskoa?

        Enhän minä hyvä laps arvioinut mummomuorin uskoa, vaan hänen näkemystään avioliitosta.


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Tiedätkö että se parisuhde on pyhä – ei mikään maallinen avioliitto. Jos avioliitto on tärkeämpi kuin ne kaksi ihmistä jotka elää yhdessä, eikö se ole melkoista teatteria ihmisten edessä?

        Eikö muka Jumala tiedä, mikä on todellinen tilanne, vaan on hämättävissä? Hups ja heijaa sanon.

        Nimenomaan avioliitto on pyhä, ja se parisuhde kuuluu avioliittoon. Siihen kuuluu sen lisäksi myös muuta, kuten vastuu lapsista.
        Jos et vielä tiedä, että avioliitto on pyhä eikä maallinen, niin ota tarkemmin selvää kristinuskosta ja kirkon näkemyksestä tästä asiasta.

        Jos huonosti menevä avioliitto on vain teatteria ihmisten edessä, silloin se on puolisoille todellakin pelkkä maallinen sitoumus.


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Tiedätkö että se parisuhde on pyhä – ei mikään maallinen avioliitto. Jos avioliitto on tärkeämpi kuin ne kaksi ihmistä jotka elää yhdessä, eikö se ole melkoista teatteria ihmisten edessä?

        Eikö muka Jumala tiedä, mikä on todellinen tilanne, vaan on hämättävissä? Hups ja heijaa sanon.

        Tässä kirkon näkemys avioliitosta:

        http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Avioliitto


      • alipaineoktaavi
        .. kirjoitti:

        Enhän minä hyvä laps arvioinut mummomuorin uskoa, vaan hänen näkemystään avioliitosta.

        Näkemys avioliitosta riippuu uskosta.


      • ..
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Näkemys avioliitosta riippuu uskosta.

        Ei riipu. Se ei kuulu uskon ydinasioihin, vaan kehällisiin.


      • origines
        :) kirjoitti:

        Ei sinulla rekattua nikkiä ole, vaan vaihtelet sitä jatkuvasti. Juttusi menevät samalla kaavalla, vain nikki vaihtuu.

        hmm mitäs me tehdään sen kanssa, että tulin tänne nikkeineni vasta eilen vai oliko se toissapäivänä eikä tarkoitus ole kuin piipahtaa pieneksi hetkeksi?

        jätän teidät sitten rauhaan helppojen asioiden kanssa jotka eivät tuota teille liikaa ahdistusta eikä paina turhaa meiltä...


      • origines
        Dara kirjoitti:

        "miksi sitten edes etisiä apua tai ulospääsyä ahdinkoonsa jos siinä kerta haluaa pysyä ja kokee sen miellyttäväksi?"

        Mitä tarkoitat? Siis eikö avioero ole juuri sitä, että hakee apua ahdinkoonsa, koska ei halua siinä pysyä!

        "Joka eroaa erotkoon"

        Eli onko sinusta siis avioero hyväksyttävää jos puoliso on väkivaltainen? Oletko siis Emilian kanssa samaa mieltä?

        "Onko se tosiaan niin vaikeaa antaa elmänäsä toisen puolesta ja rakastaa itse valitsemaansa puolisoa louun asti? onko?"

        Riippuu tilanteesta. Onko sinusta kohtuullistaa pyytää toista rakastamaan ihmistä, joka kohtelee julmasti ja kaltoin, joka kaikella tavalla osoittaa, ettei itse ainakaan rakasta enää? Pitääkö oma elämänsä ja rakkautensa antaa toisen puolesta vaikka tämä miten paskamaisesti kohtelisi vain siksi, että kerran hänet valitsi? Entä kun toisnen tosiaan hakkaa ja laistaa kaikin tavoin, niin kuinka paljon siinä enää edes auttaa vaikka päättäisikin rakastaa kaikesta huolimatta? Onko mahdollista, että rakkaus jota ei hoideta vaan jota kaltoinkohdellaan ja halveksitaan, kuolee lopulta vaikka ihminen ei itse valitsisi mitenkään lakata rakastamasta?

        "samaa kuin ennen yhteen menoakin paitsi, että vastuu jakaantuu koskien lapsia ja taloutta."

        Eli siis seurustella pitää edelleen vaikkei yhdessä asutakaan??

        Vastuun jakamisesta sen verran, että miten jaetaan vastuu taloudesta, jos eletään kumpikin omassa taloudessaan? Eikö silloin kumpikin huolehdi itse omasta taloudestaan? Lapsista huolehtiminen toki olisi hyvä jakaa, mutta kuinka uskaltaa luoittaa äärimmäisen väkivaltaiseen puolisoon? Entä jos puoliso itse ei vaikka haluakaan vastuuta lapsista? Ja yhdessä lapsista huolehtiminenhan on aivan yhtä mahdollista eronkin jälkeen.

        avioliittoon mennään koska ei haluta elää yksin. Yksinäisyys ahdistaa. Erota halutaan kun halutaankin olla yksin. avioliitto ahdistaa.

        Ollaan vapaat mutta halutaan sitoutua sitten kun on sitouduttu halutaankin takaisin.

        Ei en ole samaa mieltä. Itse en kannata eroamista. Erilleen muuttaminen on ihan hyvä ratkaisu eikä ole pakko seurrustella sen enempää kuin tilanne antaa myöten kunhan pitää aviovuoteen saastumattomana eikä vilkuile vieraisiin pöytiin vaan pysyy itsekseen.

        Vasttu on opittava kantamaan omista teoistaan valinnoistaan ja ratkaisuistaan ja lopetettava se ruikuttaminen. Se on kaikille yhtälailla sama.

        Kyllä, olen sitä mieltä, että koska on lupauduttu loppuun asti yhdessä kulkemaan niin sitä pitää olla myös sanojensa mittainen. Kukaan meistä ei ole sen parempi kuin meidän suumme santat ilmenevät käytännössä.

        Jos toisena hetkenä sanot samasta asiasta kyllä ja hetken päästä ei niin kuka sinuun voi luottaa? Ei kenenkään tulisi.

        Elämä on täynnä koettelelmuksia eikä ne siihen lopu, että niistä yritetään päästä eroon helpointa tietä tai karata ne täytyy elää lävitse voidakseen voittaa ja tullakseen vahvemmaksi asian suhteen.

        Puolision valinnasta sanon jälleen kerran, jos et pysty erottamaan hyvää pahasta tai et malta odottaa selvittääksesi kanditaatin todellista luonnetta niin muualle et voi asiassa katsoa kuin peiliin.


      • alipaineoktaavi
        EL: ak:IM kirjoitti:

        alipaineoktaavi

        Ei Pyhät ole ihmisten pyhittämiä. Esim Gabriel on pyhä. Saa seistä Jumalan edessä. Ei Pietaria, Paavalia jne... jne... ole missään kerrottu pyhitetyksi Jumalan toimesta. Saati sitten muuta laumaa.

        niin?


      • alipaineoktaavi
        .. kirjoitti:

        Ei riipu. Se ei kuulu uskon ydinasioihin, vaan kehällisiin.

        Todistit juuri itseäsi vastaan. Nimenomaan kehällisistä kiistellään eniten.


      • .. kirjoitti:

        Nimenomaan avioliitto on pyhä, ja se parisuhde kuuluu avioliittoon. Siihen kuuluu sen lisäksi myös muuta, kuten vastuu lapsista.
        Jos et vielä tiedä, että avioliitto on pyhä eikä maallinen, niin ota tarkemmin selvää kristinuskosta ja kirkon näkemyksestä tästä asiasta.

        Jos huonosti menevä avioliitto on vain teatteria ihmisten edessä, silloin se on puolisoille todellakin pelkkä maallinen sitoumus.

        Olen ottanut selvää kristinuskosta ja sillä väitän noin!

        Parisuhde, eli kaksi aikuista lupaa sitoutua toisiinsa ja jakaa elämänsä keskenään. Tähän kuuluvat lapset sekä ne kaikki läheiset, joita heillä on. Tätä ei avioliitto saa aikaan – avioliitto voi olla tämän suhteen valtiollinen muoto. Ei avioliittoon tarvita edes minkään näköistä parisuhdetta!


      • ..
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Todistit juuri itseäsi vastaan. Nimenomaan kehällisistä kiistellään eniten.

        Nyt putosin kärryltä. Tuossa ajatuskulussasi ei ole mitään johdonmukaisuutta.

        Vai tarkoitatko, että näkemykset kehällisistä asioista määräävät sen, onko ihminen kristitty vai ei? Jos ajattelet noin, silloin ajattelet kuin fundamentalistit.

        Jos ajattelet noin, silloin et pidä mummomuoria kristittynä, koska hänen mielestään avioliitto ei ole pyhä, ja sinä sanoit tuolla ylempänä, että sinun mielestäsi se Jumalan edessä solmittuna on pyhä.


      • .. kirjoitti:

        Tässä kirkon näkemys avioliitosta:

        http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Avioliitto

        Näemmä kirkon näkemys on aika samankaltainen kuin minunkin;

        ”…antanut ihmiselle halun liittyä toiseen ihmiseen.”
        ”Syvimmillään tämä halu tyydyttyy avioliitossa…”
        ”Julkisesti solmittu avioliitto varmistaa puolisoiden tietävän, myös juridisesti, minkälaiseen suhteeseen kumpikin on sitoutunut."

        http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Avioliitto


      • ..
        .. kirjoitti:

        Nyt putosin kärryltä. Tuossa ajatuskulussasi ei ole mitään johdonmukaisuutta.

        Vai tarkoitatko, että näkemykset kehällisistä asioista määräävät sen, onko ihminen kristitty vai ei? Jos ajattelet noin, silloin ajattelet kuin fundamentalistit.

        Jos ajattelet noin, silloin et pidä mummomuoria kristittynä, koska hänen mielestään avioliitto ei ole pyhä, ja sinä sanoit tuolla ylempänä, että sinun mielestäsi se Jumalan edessä solmittuna on pyhä.

        jatkuu...

        Vai tarkoitatko, että jos usko on oikea, näkemykset kehällisistä asioista ovat sen seurauksena automaattisesti tietynlaiset?
        Kerro, mitä tarkoitat, kun en ymmärrä.


      • .. kirjoitti:

        Nyt putosin kärryltä. Tuossa ajatuskulussasi ei ole mitään johdonmukaisuutta.

        Vai tarkoitatko, että näkemykset kehällisistä asioista määräävät sen, onko ihminen kristitty vai ei? Jos ajattelet noin, silloin ajattelet kuin fundamentalistit.

        Jos ajattelet noin, silloin et pidä mummomuoria kristittynä, koska hänen mielestään avioliitto ei ole pyhä, ja sinä sanoit tuolla ylempänä, että sinun mielestäsi se Jumalan edessä solmittuna on pyhä.

        Myös avoliitto voidaan solmia Jumalan edessä. Se on se tärkein lupaus, lupaus rakastaa jne. Sen lisäksi on valtiollinen avioliitto. Mikä sen tekee pyhäksi? Sekö, että allekirjoitat paperin ja maistraatti lätkäisee leiman? Ehkä käsitykseni pyhyydestä on aika toinen…


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Olen ottanut selvää kristinuskosta ja sillä väitän noin!

        Parisuhde, eli kaksi aikuista lupaa sitoutua toisiinsa ja jakaa elämänsä keskenään. Tähän kuuluvat lapset sekä ne kaikki läheiset, joita heillä on. Tätä ei avioliitto saa aikaan – avioliitto voi olla tämän suhteen valtiollinen muoto. Ei avioliittoon tarvita edes minkään näköistä parisuhdetta!

        Ei, hyvä ihminen! Miten olet noin tietämätön? Tee vaikkapa avaus ja kysy asiaa papeilta, ja kysy nimenomaan onko avioliitto kirkon näkemyksen mukaan pyhä.

        Avioliiton pyhyys on kai niin itsestäänselvä asia, ettei sitä yleensä sanota. Katsoitko tuon linkkini Aamenesta öylättiin? Sielläkään asiaa ei sanota vartavasten, vaan se kai oletetaan itsestäänselvyydeksi ja ilmaistaan muulla tavalla, esim. että "Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on liittänyt puolisot toisiinsa".

        Tässä näkyy hyvin, miten asiaa pidetään itsestään selvänä:
        "Avioliitto on luomisessa perustettu instituutio. Tästä syystä kristillinen kirkko pitää niitäkin avioliittoja Jumalan tahdon mukaisina, joita ei ole solmittu kristillisin menoin. Esimerkiksi Intiassa tai Lähi-idässä hindulaisin tai islamilaisin menoin solmitut avioliitot ovat Jumalan edessä yhtä pyhiä kuin kristillisessä kirkossa tai maistraatissa solmitut liitot."
        Siis "Jumalan edessä yhtä pyhiä"

        Maallisesti avioliittoon suhtautuvat ihmiset pitävät avioliittoa vain ihmisten keskinäisenä juridisesti vahvistettuna sopimuksena, ei Jumalan asettamana. Silloin se voidaan myös purkaa kevyemmin perustein, koska siitä ollaan vastuussa vain ihmisille, itselle ja muille.


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Näemmä kirkon näkemys on aika samankaltainen kuin minunkin;

        ”…antanut ihmiselle halun liittyä toiseen ihmiseen.”
        ”Syvimmillään tämä halu tyydyttyy avioliitossa…”
        ”Julkisesti solmittu avioliitto varmistaa puolisoiden tietävän, myös juridisesti, minkälaiseen suhteeseen kumpikin on sitoutunut."

        http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Avioliitto

        Olitkin näköjään kirjoittanut tämän viestin, jota en huomannut, ja vastasin sinulle tuossa yllä.


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Myös avoliitto voidaan solmia Jumalan edessä. Se on se tärkein lupaus, lupaus rakastaa jne. Sen lisäksi on valtiollinen avioliitto. Mikä sen tekee pyhäksi? Sekö, että allekirjoitat paperin ja maistraatti lätkäisee leiman? Ehkä käsitykseni pyhyydestä on aika toinen…

        Et selvästikään tunne asiaa. Kehotin sinua tuossa alla kysymään sitä papeilta, niin ehkä he selittävät sen ymmärrettävästi.


      • origines
        mummomuori kirjoitti:

        Sinulla on hienoja unelmia. Totta on että joskus hetken aikaa erossa oleminen voi auttaa ratkaisemaan ne keskinäiset ongelmat. Saadaan hiukan etäisyyttä.

        Mutta se menee jo kaksinaismoraalin puolelle, että olevinaan ollaan avioliitossa mutta asutaan erillään. Eräs tuttavani eli yli 10 vuotta näin. Kummallakin oli oma elämä ja oikeasti he olivat eronneet. Mikä se sellainen avioliitto on? Tai sellainen jossa asutaan kyllä saman katon alla, mutta ei olla yhdessä? On omat ruuat, kumpikin hoitaa vain omat asiat ja koetetaan vältellä kotona olemista jos toinen on siellä. Kommunikointi toimii paperilapuilla ja lasten sekä naapurien välityksellä. Voih sentään – ei se ole silmänpalvomista?

        Jos on eronnut, miksi harrastaa seksiä? Aika omituinen ajatus. Toista jos inhoaa ja läheisyys tuntuu epämiellyttävältä, niin miksi sellaista seksiä sanotaan jos tuossa suostuu?

        ""jos on eronnut, miksi harrastaa seksiä? Aika omituinen ajatus. Toista jos inhoaa ja läheisyys tuntuu epämiellyttävältä, niin miksi sellaista seksiä sanotaan jos tuossa suostuu? ""

        ei tarvitse. Jos ei puolison kanssa niin ei muutenkaan. Sellaisena maailmaan tultiin ja sellaisena lähdetään.

        On niitä pareja tänäkin päivänä hirveät määrät joissa toinen on poissa kotoa pitkiä aikoja ihan töiden takia tai jonkin muun eikä se poikkea juurikaan siitä erillään asumismuodosta. Silti he ovat yhdessä, eivät käy vieraissa ja elämä jatkuu.

        Asiaa kannattaa katsella hiukan avarammin sillä se on sitä laaja ja toteuttamiskelpoinen edelleen.


      • .. kirjoitti:

        Ei, hyvä ihminen! Miten olet noin tietämätön? Tee vaikkapa avaus ja kysy asiaa papeilta, ja kysy nimenomaan onko avioliitto kirkon näkemyksen mukaan pyhä.

        Avioliiton pyhyys on kai niin itsestäänselvä asia, ettei sitä yleensä sanota. Katsoitko tuon linkkini Aamenesta öylättiin? Sielläkään asiaa ei sanota vartavasten, vaan se kai oletetaan itsestäänselvyydeksi ja ilmaistaan muulla tavalla, esim. että "Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on liittänyt puolisot toisiinsa".

        Tässä näkyy hyvin, miten asiaa pidetään itsestään selvänä:
        "Avioliitto on luomisessa perustettu instituutio. Tästä syystä kristillinen kirkko pitää niitäkin avioliittoja Jumalan tahdon mukaisina, joita ei ole solmittu kristillisin menoin. Esimerkiksi Intiassa tai Lähi-idässä hindulaisin tai islamilaisin menoin solmitut avioliitot ovat Jumalan edessä yhtä pyhiä kuin kristillisessä kirkossa tai maistraatissa solmitut liitot."
        Siis "Jumalan edessä yhtä pyhiä"

        Maallisesti avioliittoon suhtautuvat ihmiset pitävät avioliittoa vain ihmisten keskinäisenä juridisesti vahvistettuna sopimuksena, ei Jumalan asettamana. Silloin se voidaan myös purkaa kevyemmin perustein, koska siitä ollaan vastuussa vain ihmisille, itselle ja muille.

        Oletko muuten huomannut että nimimerkki ”Origenes” väittää aivan toista;

        "Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on liittänyt puolisot toisiinsa".

        Hänen mielestään ihminen liittää puolisot toisiinsa ja saa vain syyttää itseään, ettei pääse ihanteellisen parisuhteeseen. Se kai on Jumalan rangaistus tällaiselle kyvyttömälle, jos aivoliitosta tulee helvetti tai ero?
        Niin, tuo minusta on aina ollut outoa, että ihan mikä tahansa avioliitto on ”pyhä”. Kun katsot historiaa taaksepäin, näin on ollut aika vähän aikaa. Julkinen valta alkoi päättää avioliitoista, eli luoda lakeja.

        Kirkon on toimittava maallisen esivallan mukaan. Sen mikä on lain mukaan tehtävä, sen kirkko tekee. Kirkko ei kontrolloi avioliittoja vaan maallinen valta. Kuka voi avioitua ja kuka ei, saako erota vai ei jne.

        Mielestäni se avioliitto minkä Jumala on asettanut, toteutuu siinä ihmissuhteessa, joka päivässä, puolisoiden sydämissä. Avioliitto jossa ei ole enää mitään yhteistä, ei ole avioliitto – vaikka se juridisesti sitä kenties olisikin.

        ”…pitävät avioliittoa vain ihmisten keskinäisenä juridisesti vahvistettuna sopimuksena, ei Jumalan asettamana.”

        Mielestäni nimimerkki puhuu juuri tuota vastaan. Mikä on juridisesti vahvistettu, sitä älköön ihminen peruko! Se on pyhempää kuin se elävien ihmisten liitto.

        Eikä tuo kirkon näkemys paljoa poikkea omastani.


      • origines kirjoitti:

        ""jos on eronnut, miksi harrastaa seksiä? Aika omituinen ajatus. Toista jos inhoaa ja läheisyys tuntuu epämiellyttävältä, niin miksi sellaista seksiä sanotaan jos tuossa suostuu? ""

        ei tarvitse. Jos ei puolison kanssa niin ei muutenkaan. Sellaisena maailmaan tultiin ja sellaisena lähdetään.

        On niitä pareja tänäkin päivänä hirveät määrät joissa toinen on poissa kotoa pitkiä aikoja ihan töiden takia tai jonkin muun eikä se poikkea juurikaan siitä erillään asumismuodosta. Silti he ovat yhdessä, eivät käy vieraissa ja elämä jatkuu.

        Asiaa kannattaa katsella hiukan avarammin sillä se on sitä laaja ja toteuttamiskelpoinen edelleen.

        Aivan, jos se parisuhde (eli todellinen avioliitto) on toimiva, niin silloin eivät väliaikaiset erot vaikuta. Se jopa tekee hyvää välillä.

        Tarkoitin tosin eroja, joissa ei enää palata yhteen, ei ole mitään yhteistä elämää enää. Jos eroa ei voisi saada, niin on mahdollista että toinen käyttää ”oikeuksiaan” eli valtaansa, ja pakottaa seksiin. Vain siksi että ollaan avioliitossa ja siinä se ei ole ”syntiä”.

        Kyllä vain tuo seksuaalisuus on meissä perustarve. Vaikka sen kuinka kieltää, niin yleensä siitä seuraa vain pahaa. Mieluummin niin, että on mahdollisuus uuteen ja tasapainoiseen suhteeseen, kuin että sitä ”irtotavaraa” pitää metsästää. Tai mikä tavallista, siihen ”ajaudutaan” koska tarpeet ottavat vallan. (Parempi naida kuin palaa).


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Oletko muuten huomannut että nimimerkki ”Origenes” väittää aivan toista;

        "Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on liittänyt puolisot toisiinsa".

        Hänen mielestään ihminen liittää puolisot toisiinsa ja saa vain syyttää itseään, ettei pääse ihanteellisen parisuhteeseen. Se kai on Jumalan rangaistus tällaiselle kyvyttömälle, jos aivoliitosta tulee helvetti tai ero?
        Niin, tuo minusta on aina ollut outoa, että ihan mikä tahansa avioliitto on ”pyhä”. Kun katsot historiaa taaksepäin, näin on ollut aika vähän aikaa. Julkinen valta alkoi päättää avioliitoista, eli luoda lakeja.

        Kirkon on toimittava maallisen esivallan mukaan. Sen mikä on lain mukaan tehtävä, sen kirkko tekee. Kirkko ei kontrolloi avioliittoja vaan maallinen valta. Kuka voi avioitua ja kuka ei, saako erota vai ei jne.

        Mielestäni se avioliitto minkä Jumala on asettanut, toteutuu siinä ihmissuhteessa, joka päivässä, puolisoiden sydämissä. Avioliitto jossa ei ole enää mitään yhteistä, ei ole avioliitto – vaikka se juridisesti sitä kenties olisikin.

        ”…pitävät avioliittoa vain ihmisten keskinäisenä juridisesti vahvistettuna sopimuksena, ei Jumalan asettamana.”

        Mielestäni nimimerkki puhuu juuri tuota vastaan. Mikä on juridisesti vahvistettu, sitä älköön ihminen peruko! Se on pyhempää kuin se elävien ihmisten liitto.

        Eikä tuo kirkon näkemys paljoa poikkea omastani.

        En tiedä, mitä origenes on kirjoittanut, kun en ole lukenut hänen viestejään. Olen vain sen verran vilkaissut toisella silmällä, että olen nähnyt sen olevan sen tyyppistä kirjoittelua, mistä en jaksa kiinnostua.

        Otetaanpa esimerkki avioliitosta. Kuvitellaan, että on valtio, joka ei tunnusta avioliittoa ollenkaan ja jonka lainsäädäntöön se ei kuulu. Sen kansalaisina on kuitenkin ihmisiä, jotka haluavat solmia kristillisen avioliiton (tai jonkin muun uskonnon mukaisen, jos avioliitto on sen uskonnon mukaan pyhä). He siis menevät uskontonsa mukaiseen avioliittoon, mutta se ei ole juridinen eikä valtiollinen, vaan pelkkä puhdas avioliitto vain.

        Minusta sinä olet tässä asiassa jotenkin oudolla tavalla pihalla. Sinullahan on vapaus olla itse avioliitosta mitä mieltä olet, mutta olet pihalla sillä tavalla, ettet ymmärrä, mitä tarkoittaa avioliiton pyhyys.


      • origines kirjoitti:

        hmm mitäs me tehdään sen kanssa, että tulin tänne nikkeineni vasta eilen vai oliko se toissapäivänä eikä tarkoitus ole kuin piipahtaa pieneksi hetkeksi?

        jätän teidät sitten rauhaan helppojen asioiden kanssa jotka eivät tuota teille liikaa ahdistusta eikä paina turhaa meiltä...

        Cato the Elder (alias lippalakki, veikkaan).
        >>>jätän teidät sitten rauhaan helppojen asioiden kanssa jotka eivät tuota teille liikaa ahdistusta eikä paina turhaa meiltä...


      • ..
        .. kirjoitti:

        En tiedä, mitä origenes on kirjoittanut, kun en ole lukenut hänen viestejään. Olen vain sen verran vilkaissut toisella silmällä, että olen nähnyt sen olevan sen tyyppistä kirjoittelua, mistä en jaksa kiinnostua.

        Otetaanpa esimerkki avioliitosta. Kuvitellaan, että on valtio, joka ei tunnusta avioliittoa ollenkaan ja jonka lainsäädäntöön se ei kuulu. Sen kansalaisina on kuitenkin ihmisiä, jotka haluavat solmia kristillisen avioliiton (tai jonkin muun uskonnon mukaisen, jos avioliitto on sen uskonnon mukaan pyhä). He siis menevät uskontonsa mukaiseen avioliittoon, mutta se ei ole juridinen eikä valtiollinen, vaan pelkkä puhdas avioliitto vain.

        Minusta sinä olet tässä asiassa jotenkin oudolla tavalla pihalla. Sinullahan on vapaus olla itse avioliitosta mitä mieltä olet, mutta olet pihalla sillä tavalla, ettet ymmärrä, mitä tarkoittaa avioliiton pyhyys.

        vielä vähän...

        Näkemys avioliiton pyhyydestä näkyy selvästi esimerkiksi siinä joidenkin vakaumuksessa, että sukupuolielämä kuuluu vain avioliittoon. Siinä ei siis ratkaise parisuhde eikä juridiikka, vaan pelkkä avioliitto.


      • aikuinen nainen
        .. kirjoitti:

        Et selvästikään tunne asiaa. Kehotin sinua tuossa alla kysymään sitä papeilta, niin ehkä he selittävät sen ymmärrettävästi.

        Mummis on ollut aina tuollainen ja se on maksanut hänelle kaksi avioliittoa. Hän itse tahtoi eron. Suhteissa ei ollut pettämistä, ja tuskin väkivaltaakaan.

        Mummis ei ole koskaan pitänyt avioliittoa pyhänä.

        Nyt puolisot ovat uusissa suhteissa, mutta mummis häärää mukana, vedoten yhteisiin lapsiin.

        Hän ei kunnioita uusia suhteita, vaan laittaa aikuiset lapsensa tekosyiksi yhteydenpidolle.

        Hän arvostelee myös muiden liittoja, aivan kuin toivoisi kaikille samaa kuin itselleen. Eroja.


      • origines kirjoitti:

        ""jos on eronnut, miksi harrastaa seksiä? Aika omituinen ajatus. Toista jos inhoaa ja läheisyys tuntuu epämiellyttävältä, niin miksi sellaista seksiä sanotaan jos tuossa suostuu? ""

        ei tarvitse. Jos ei puolison kanssa niin ei muutenkaan. Sellaisena maailmaan tultiin ja sellaisena lähdetään.

        On niitä pareja tänäkin päivänä hirveät määrät joissa toinen on poissa kotoa pitkiä aikoja ihan töiden takia tai jonkin muun eikä se poikkea juurikaan siitä erillään asumismuodosta. Silti he ovat yhdessä, eivät käy vieraissa ja elämä jatkuu.

        Asiaa kannattaa katsella hiukan avarammin sillä se on sitä laaja ja toteuttamiskelpoinen edelleen.

        >>>Asiaa kannattaa katsella hiukan avarammin


      • .. kirjoitti:

        En tiedä, mitä origenes on kirjoittanut, kun en ole lukenut hänen viestejään. Olen vain sen verran vilkaissut toisella silmällä, että olen nähnyt sen olevan sen tyyppistä kirjoittelua, mistä en jaksa kiinnostua.

        Otetaanpa esimerkki avioliitosta. Kuvitellaan, että on valtio, joka ei tunnusta avioliittoa ollenkaan ja jonka lainsäädäntöön se ei kuulu. Sen kansalaisina on kuitenkin ihmisiä, jotka haluavat solmia kristillisen avioliiton (tai jonkin muun uskonnon mukaisen, jos avioliitto on sen uskonnon mukaan pyhä). He siis menevät uskontonsa mukaiseen avioliittoon, mutta se ei ole juridinen eikä valtiollinen, vaan pelkkä puhdas avioliitto vain.

        Minusta sinä olet tässä asiassa jotenkin oudolla tavalla pihalla. Sinullahan on vapaus olla itse avioliitosta mitä mieltä olet, mutta olet pihalla sillä tavalla, ettet ymmärrä, mitä tarkoittaa avioliiton pyhyys.

        Juuri tuo on se avioliiton malli, mitä ajan takaa. Se on laillisessa mielessä avoliitto, kristillisessä mielessä avioliitto. Sinua hämäännyttää vähän tämä termien käyttö? Ennen siis se, mitä nykyään sanotaan avoliitoksi, olivat avioliittoja. Kun se siirtyi esim. suomessa sekä suurimassa osaa maailmaa, yhteiskunnalle, ei enää hyväksytä tuollaisia liittoja, mistä kerroit, ellei ne ole juridisesti päteviksi tehtyjä.

        Voi olla että tuo pyhyys ymmärretään toisin. Minusta parisuhde on pyhä, kun se on julkinen, parin sydämissä tehty, vilpittömästi solmittu ja Jumalan edessä ilmaistu. Ei siihen tarvita välttämättä edes pappia.

        Juu, ennen avioliitto alkoi sillä, että ilmaistiin aie naida ja suoritettiin sen merkiksi yhdyntä. Siinä kaikki.

        Millainen on avioliitto ilman parisuhdetta? Sitä kutsutaan kahdella termillä; kulissiliitto ja lumeliitto. Ennen mm. valtioiden väliset asiat hoideltiin avioliitoilla. Saattoi olla ettei tällaiset puolisot tavanneet juurikaan toisiaan. Nyt ei enää hoideta diplomatiaa tai tehdä suuria omaisuus siirtoja vaan haetaan esim. maahanmuuttolupaa tai kansalaisuutta. Voi olla että vain vihkitilaisuudessa nähdään. Kerro, mitä pyhää näissä on?


      • aikuinen nainen kirjoitti:

        Mummis on ollut aina tuollainen ja se on maksanut hänelle kaksi avioliittoa. Hän itse tahtoi eron. Suhteissa ei ollut pettämistä, ja tuskin väkivaltaakaan.

        Mummis ei ole koskaan pitänyt avioliittoa pyhänä.

        Nyt puolisot ovat uusissa suhteissa, mutta mummis häärää mukana, vedoten yhteisiin lapsiin.

        Hän ei kunnioita uusia suhteita, vaan laittaa aikuiset lapsensa tekosyiksi yhteydenpidolle.

        Hän arvostelee myös muiden liittoja, aivan kuin toivoisi kaikille samaa kuin itselleen. Eroja.

        Vastasin sinulle tuolla alempana. Nuo ovat sinun omia päätelmiä.


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Juuri tuo on se avioliiton malli, mitä ajan takaa. Se on laillisessa mielessä avoliitto, kristillisessä mielessä avioliitto. Sinua hämäännyttää vähän tämä termien käyttö? Ennen siis se, mitä nykyään sanotaan avoliitoksi, olivat avioliittoja. Kun se siirtyi esim. suomessa sekä suurimassa osaa maailmaa, yhteiskunnalle, ei enää hyväksytä tuollaisia liittoja, mistä kerroit, ellei ne ole juridisesti päteviksi tehtyjä.

        Voi olla että tuo pyhyys ymmärretään toisin. Minusta parisuhde on pyhä, kun se on julkinen, parin sydämissä tehty, vilpittömästi solmittu ja Jumalan edessä ilmaistu. Ei siihen tarvita välttämättä edes pappia.

        Juu, ennen avioliitto alkoi sillä, että ilmaistiin aie naida ja suoritettiin sen merkiksi yhdyntä. Siinä kaikki.

        Millainen on avioliitto ilman parisuhdetta? Sitä kutsutaan kahdella termillä; kulissiliitto ja lumeliitto. Ennen mm. valtioiden väliset asiat hoideltiin avioliitoilla. Saattoi olla ettei tällaiset puolisot tavanneet juurikaan toisiaan. Nyt ei enää hoideta diplomatiaa tai tehdä suuria omaisuus siirtoja vaan haetaan esim. maahanmuuttolupaa tai kansalaisuutta. Voi olla että vain vihkitilaisuudessa nähdään. Kerro, mitä pyhää näissä on?

        "Kerro, mitä pyhää näissä on?"

        Sitä pyhää niissä on, että Jumala on liittänyt ne ihmiset puolisoiksi.

        Juuri tuosta syystä avioliitto on pyhä, oli se sisällöltään millainen hyvänsä.

        Näkökulmasi on ihmiskeskeinen eikä Jumala-keskeinen, se vika siinä on. Ihmiset tekevät jotakin, ja Jumalan tehtäväksi jää vain siunata se, olla vähän kuin ihmisten juoksupoika.


      • .. kirjoitti:

        "Kerro, mitä pyhää näissä on?"

        Sitä pyhää niissä on, että Jumala on liittänyt ne ihmiset puolisoiksi.

        Juuri tuosta syystä avioliitto on pyhä, oli se sisällöltään millainen hyvänsä.

        Näkökulmasi on ihmiskeskeinen eikä Jumala-keskeinen, se vika siinä on. Ihmiset tekevät jotakin, ja Jumalan tehtäväksi jää vain siunata se, olla vähän kuin ihmisten juoksupoika.

        Ok, tässä olemme sitten eri mieltä. En vain osaa mieltää, että Jumala meneekin näissä asioissa maallisten lakien ja ihmisten mukaan. Eikö nyt ole niin, että minkä ihminen tekee, niin Jumalan tehtävä on ”siunata” se?


      • .. kirjoitti:

        "Kerro, mitä pyhää näissä on?"

        Sitä pyhää niissä on, että Jumala on liittänyt ne ihmiset puolisoiksi.

        Juuri tuosta syystä avioliitto on pyhä, oli se sisällöltään millainen hyvänsä.

        Näkökulmasi on ihmiskeskeinen eikä Jumala-keskeinen, se vika siinä on. Ihmiset tekevät jotakin, ja Jumalan tehtäväksi jää vain siunata se, olla vähän kuin ihmisten juoksupoika.

        Ok, tässä olemme sitten eri mieltä. En vain osaa mieltää, että Jumala meneekin näissä asioissa maallisten lakien ja ihmisten mukaan. Eikö nyt ole niin, että minkä ihminen tekee, niin Jumalan tehtävä on ”siunata” se?


      • aikuinen nainen
        mummomuori kirjoitti:

        Vastasin sinulle tuolla alempana. Nuo ovat sinun omia päätelmiä.

        En tiennyt että toinen avioerosi johtui miehen väkivaltaisuudesta. Olet aiemmin kieltänyt kun kysyin liittyikö eroihin pettäminen. Aiemmin sanoit että ei, nyt kerroit että ensimmäiseen liittoon liittyi.

        Minulla on samankaltainen tarina. Ensimmäinen liitto päättyi pettämisiin, toinen liitto väkivaltaisuuteen.

        Kolmas suhde alkoi väkivaltaisesti, mutta mies teki parannuksen.

        Niinkin voi käydä. Meille kävi niin. Rakkaus voitti.


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Ok, tässä olemme sitten eri mieltä. En vain osaa mieltää, että Jumala meneekin näissä asioissa maallisten lakien ja ihmisten mukaan. Eikö nyt ole niin, että minkä ihminen tekee, niin Jumalan tehtävä on ”siunata” se?

        Eihän Jumala mene maallisten lakien eikä ihmisten mukaan, vaan ihmiset menevät Jumalan asettaman instituution mukaan. He lupautuvat siihen, ja Jumala liittää heidät yhteen.

        Puhuit tuossa ylempänä vielä liitoista, jotka eivät ole avioliittoja. Niiden pyhyyteen tai pyhyyden puutteeseen en ota kantaa, oli sitten kyse parisuhteista tai muista ihmissuhteista, koska sellaiseen kannanottoon minulla ei ole resursseja eikä valtuuksia. Niiden pyhyyden tai pyhyyden puutteen tietää Jumala. Avioliiton Hän on kuitenkin itse asettanut, ja siksi sen pyhyys ei jää arvailujen varaan.


      • .. kirjoitti:

        Eihän Jumala mene maallisten lakien eikä ihmisten mukaan, vaan ihmiset menevät Jumalan asettaman instituution mukaan. He lupautuvat siihen, ja Jumala liittää heidät yhteen.

        Puhuit tuossa ylempänä vielä liitoista, jotka eivät ole avioliittoja. Niiden pyhyyteen tai pyhyyden puutteeseen en ota kantaa, oli sitten kyse parisuhteista tai muista ihmissuhteista, koska sellaiseen kannanottoon minulla ei ole resursseja eikä valtuuksia. Niiden pyhyyden tai pyhyyden puutteen tietää Jumala. Avioliiton Hän on kuitenkin itse asettanut, ja siksi sen pyhyys ei jää arvailujen varaan.

        Näinhän se menee; ”…vaan ihmiset menevät …” ja ”He lupautuvat siihen, ja Jumala liittää heidät yhteen.”.

        Kaksi ihmistä menevät yhteen = parisuhde. Pari eli kaksi ihmistä ovat suhteessa keskenään.

        He lupautuvat, kumpikin lupautuu – Jumala liittää – eikä valtion virasto ole ”jumala” . Joko nyt ymmärrät?


      • ..
        mummomuori kirjoitti:

        Näinhän se menee; ”…vaan ihmiset menevät …” ja ”He lupautuvat siihen, ja Jumala liittää heidät yhteen.”.

        Kaksi ihmistä menevät yhteen = parisuhde. Pari eli kaksi ihmistä ovat suhteessa keskenään.

        He lupautuvat, kumpikin lupautuu – Jumala liittää – eikä valtion virasto ole ”jumala” . Joko nyt ymmärrät?

        Enpä todellakaan ymmärrä. Ensinnäkin pudotit lainauksestasi osan pois. Kirjoitin: "ihmiset menevät Jumalan asettaman instituution mukaan". Pudotit pois tuon "Jumalan asettaman istituution mukaan".
        Parisuhde ei ole Jumalan asettama instituutio. Se on vain parisuhde. Jumalan asettama instituutio on miehen ja vaimon eliniäksi solmittu liitto. Se on paljon enemmän kuin pelkkä parisuhde. Se on voimassa silloinkin, kun parisuhde on särkynyt.


    • Hei,
      kommentoin siihen ajatukseen, että väkivallan takana olisi väkivallan tekijän paha olo. Toki niinkin voi olla, ettei omia tunteita osata käsitellä ollenkaan ja sitten puretaan pahaa oloa väkivallalla.

      Kuitenkin, ihan liikaa puolison hakkaajia vaan ymmärretään. Kumppanin lyöminen on väärin, piste. Se, joka ottaa itselleen tämän oikeuden, on itsekäs, pettää puolisonsa luottamuksen ja tekee syntiä. Valitettavan usein lähisuhdeväkivaltaa tekee henkilö, joka nauttii toisen alistamisesta ja katsoo sen oikeudekseen.

      Sinikka-pappi, jolta ei ymmärrystä heru hakkaajille, jotka eivät kadu eivätkä etsi apua.

      • alipaineoktaavi

        Siitä ylimääräisestä ymmärryksestä syntyy se toinenkin mielettömyys, että tietyistä maista kannattaa mieluummin tulla tänne vankilaan, kuin elää siellä vapaana. Eikö siinä tehdä samaa toisen alistamista, vähän laajemmassa mittakaavassa. Ajatellaan, että on oikeus tehdä rikos, jotta itse voisi paremmin.
        Niin se taitaa mennä käytännössä, toisella hyvä ja toisella paha. Miten nämä saataisiin samalle tasolle.. ihmiset samaan arvoon. Höttöfantasiaa, mukavaa höttöfantasiaa ihmiselämässä.


    • origines

      ...sen verran kuitenkin tarkentaisin, että uskova voi tehdä ainoastaan syntiä kun taas uskomaton elää jatkuvasti siinä...

    • Hyvä!

      Kirkko_kuulolla -vastaajat ovat ottaneet nyt oikan roolin tässä asiassa.

    • laki papillekin

      Hyvä Emilia, kun nostit aran aiheen keskusteluun!
      Jokaisella lapsellakin pitäisi olla oikeus kasvaa turvallisessa ja väkivallattomassa kodissa.
      Mitä ajattelette erään pastorin sanomasta, että lapsia tulee kurittaa. Toimiiko raamattu tässä lakikirjana, vai miten? Suomen laki koskee uskoviakin tietääkseni ja olisi oikein, ettei tällaista papit laukoisi. Heidän yhteisössään kai tapa on yleisesti hyväksytty. Voisiko joku avata lisää kurittamisen muodosta, henkistä, ruumiillista, vai mitä? Pahoilla hengillä pelottelu on mielestäni ehdottomasti lapsen mielen nujertamista tottelevaiseksi ja näin henkistä pahoinpitelyä.

      • 0987654321

        Mikä arka aihe tuo nyt on. Ihmissuhteista on jauhettu Suomessa 2000-luku suut vaahdossa.

        Tahtoisinpa nähdä sen päivän kun kirkko alkaa elämöidä siitä väkivallasta, mitä tehdään rahan takia. Että kuinka totaalista se on ja tunkee kaikille elämän alueille.


    • EL: ak:IM

      kuunteleva_kirkko

      Emilia (toimittaja)

      Höpö höpö. Mä ainakin kärsin kuin mies, kun olin antanut lupaukseni. Oltiin kihloissa. Ei mulle tullut mieleenkään hylätä toista väkivaltaisuuden takia. En oikein voinut takaisinkaan lyödä, kun isompana olen. Siitäkin tuli aina iso poru, kun otin toisen sidontaan kesken lyöntien. Karkuun oli turha lähteä. Se ajoi perässä autolla vaikka kolmen promillen kännissä. Ja aina aika vihaisena :) Heh,.Se potki, löi. Otti minkä käteen löysi, ja viskaisi päin. Kokeilin täydellistä antautumistakin. Toinen vaan momotti nuppiin. Mutta mulla ei olisi tullut mieleenkään kaikkien niiden hulluuskohtauksien keskellä hylätä häntä. Mä olin tehnyt valan Jumalalle. Mulla meni toista vuotta purkaa se, kun toinen oli jo lentänyt toiseen pesään. Ei toista hylätä. Mutta mä otan nää valat aika tosissaan. Hassutelkaa te niillä :).

      • alipaineoktaavi

        Hienoa, että jaksoit, olisipa vain hyvä, jos muillakin olisi samat edellytykset.

        Voisiko kirkko mielestäsi ohjeistaa, että avioeroa et sitten saa, jos toinen käy väkivaltaiseksi, niin mene ja harjoittele itsepuolustusta, niin voi ottaa miehesi sidonta otteeseen. Nuku toinen silmä auki, tai hanki liiketunnistinhälyytys, niin ei yölläkään, nukkuessasi, voi tapahtua mitään. Tämä on kultaisen kaksoiskäskyn uskonto!

        Mikäli miehesi yrittää raiskata sinut tultuasi synnytyslaitokselta, voit tietenkin olla hiukan heikossa hapessa, mutta jos et jaksa puolustautua, niin kerranhan se vain kirpaisee. Tämä on edelleenkin kultaisen kaksoiskäskyn uskonto.

        Jos miehesi uhkailee lapsiasi tai sukulaisiasi, niin laita heidätkin itsepuolustuskurssille, sillä avioero on kauhistus Jumalan silmissä. Rakasta lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi, ja Jumalaa yli kaiken.
        Jos menit valitsemaan vahingossa vääränlaisen puolison, niin omapa on asiasi, ryve siinä kärsimyksessä, ja edelleen, jos et voi rakastaa itseäsi, niin miten voisit rakastaa lähimmäistäsi.

        Jos koet henkistä väkivaltaa, niin lue itsesi psykologiksi tai psykopaatiksi. Kyllä yhteiskunnassa on vaihtoehtoja avioerolle, koska se on niin paha synti. Ai niin, ja btw tää meidän Jumala on muuten myös tosi rakastava Jumala... et silleen...


      • EL: ak:IM
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Hienoa, että jaksoit, olisipa vain hyvä, jos muillakin olisi samat edellytykset.

        Voisiko kirkko mielestäsi ohjeistaa, että avioeroa et sitten saa, jos toinen käy väkivaltaiseksi, niin mene ja harjoittele itsepuolustusta, niin voi ottaa miehesi sidonta otteeseen. Nuku toinen silmä auki, tai hanki liiketunnistinhälyytys, niin ei yölläkään, nukkuessasi, voi tapahtua mitään. Tämä on kultaisen kaksoiskäskyn uskonto!

        Mikäli miehesi yrittää raiskata sinut tultuasi synnytyslaitokselta, voit tietenkin olla hiukan heikossa hapessa, mutta jos et jaksa puolustautua, niin kerranhan se vain kirpaisee. Tämä on edelleenkin kultaisen kaksoiskäskyn uskonto.

        Jos miehesi uhkailee lapsiasi tai sukulaisiasi, niin laita heidätkin itsepuolustuskurssille, sillä avioero on kauhistus Jumalan silmissä. Rakasta lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi, ja Jumalaa yli kaiken.
        Jos menit valitsemaan vahingossa vääränlaisen puolison, niin omapa on asiasi, ryve siinä kärsimyksessä, ja edelleen, jos et voi rakastaa itseäsi, niin miten voisit rakastaa lähimmäistäsi.

        Jos koet henkistä väkivaltaa, niin lue itsesi psykologiksi tai psykopaatiksi. Kyllä yhteiskunnassa on vaihtoehtoja avioerolle, koska se on niin paha synti. Ai niin, ja btw tää meidän Jumala on muuten myös tosi rakastava Jumala... et silleen...

        alipaineoktaavi

        Elä mussukka ymmärrä väärin. Tein valani tietäen mihin lupauduin. Toinen uhkasi tappaa itsensä. Meni jo yrittämään. Lupauduin huolehtimaan toisesta, jos se estetään. Eikä meillä aina ukkostanut. Oli tosi ihania hetkiäkin. En vaihtaisi pois. Pointtini on, ettei pitäisi tehdä valaa, jos siitä ei pidä kiinni. Vala on LUPAUS. Mä en suostunut junnuna edes sotilasvalaan. Se on vala, missä luvataan puolustaa Suomea missä vaan tilanteessa. Katsoin ihan huuli pyöreänä sitä poikajoukkoa, jotka vannoivat sen valan. Mietin vain, että tietääköhän mitä tuli luvattua. Mä tein sen virkalupauksen tai jotain. En muista millä nimikkeellä se oli.


      • alipaineoktaavi
        EL: ak:IM kirjoitti:

        alipaineoktaavi

        Elä mussukka ymmärrä väärin. Tein valani tietäen mihin lupauduin. Toinen uhkasi tappaa itsensä. Meni jo yrittämään. Lupauduin huolehtimaan toisesta, jos se estetään. Eikä meillä aina ukkostanut. Oli tosi ihania hetkiäkin. En vaihtaisi pois. Pointtini on, ettei pitäisi tehdä valaa, jos siitä ei pidä kiinni. Vala on LUPAUS. Mä en suostunut junnuna edes sotilasvalaan. Se on vala, missä luvataan puolustaa Suomea missä vaan tilanteessa. Katsoin ihan huuli pyöreänä sitä poikajoukkoa, jotka vannoivat sen valan. Mietin vain, että tietääköhän mitä tuli luvattua. Mä tein sen virkalupauksen tai jotain. En muista millä nimikkeellä se oli.

        No ei rakkautta tarvi lopettaa, vaikka liitossa elämisen lopettaisikin, "Rakastan sinua myötä ja vastoinkäymisissä", mutta ei ole lupausta siitä, että pitäisi jäädä hakattavaksi.


      • EL:a k:IM
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        No ei rakkautta tarvi lopettaa, vaikka liitossa elämisen lopettaisikin, "Rakastan sinua myötä ja vastoinkäymisissä", mutta ei ole lupausta siitä, että pitäisi jäädä hakattavaksi.

        alipaineoktaavi

        Mä rakastan sitä mimmiä edelleen, vaikka on toisen kanssa. En haluavasti. En aloittaisi uutta suhdetta hänen kanssaan. Kunhan vain rakastan. Mulla jää aina joku tunneside, kun korjaa toisen siivet. Olen aika monta räpiköijää korjannut. Ne vaan päästää mut jostain syystä sisään, kun koputan. Jotenkin sen tietää, että ne lentää tiehensä sen jälkeen. Mutta mä hyväksyn sen. Olen aika monta kaunotarta `korjannut`. Mutta myös saanut viettää monta hetkeä kaunottarien kanssa. Se vaihtokauppa on mielestäni ihan hyväksyttävä.Mutta olen lopettanut sen toiminnan. Musta olisi ihan siistiä löytää joku, ketä ei tarvitse korjata. Olen ollut aikaisemmin aika magneetti rikkonaisille.


    • Oikeus onneen

      Avioero on oikeutettu myös mielestäni, kun aviopuoliso pahoinpitelee ja alistaa uskonnon avulla vaimoa ja lapsia henkisesti. Lapsen normaali kehitys yritetään estää raamatusta sopivia pykäliä etsien. Tähän on sanomista jo lastensuojelullakin.
      Pienen piirin uskonyhteisö vielä tukee vaikuttamalla puolison mielipiteisiin, vahvistaen näin henkistä kiusaamista.Mitä mieltä muut tästä?

      • EL: ak:IM

        Oikeus onneen

        Vi.tut. Elkää menkö avioon, jos ette tiedä mitä teette. Tai mihin ryhdytte. Erokirjaa ei oikein irtoa, vaikka pastorit sanoisi mitä. Huorin teosta sellaisen voi saada. Mutta sekään ei ole ihan helppo operaatio. Jos toinen on hylännyt toisen ennen huorin tekoa. Helpoimmalla pääsette, kun ette lupaa, mistä ette tiedä, mihin ryhdytte. Èlkää vannoko`. Toi lukee siellä aapisessa. Ja se pitää aika hyvin kutinsa.


      • origines
        EL: ak:IM kirjoitti:

        Oikeus onneen

        Vi.tut. Elkää menkö avioon, jos ette tiedä mitä teette. Tai mihin ryhdytte. Erokirjaa ei oikein irtoa, vaikka pastorit sanoisi mitä. Huorin teosta sellaisen voi saada. Mutta sekään ei ole ihan helppo operaatio. Jos toinen on hylännyt toisen ennen huorin tekoa. Helpoimmalla pääsette, kun ette lupaa, mistä ette tiedä, mihin ryhdytte. Èlkää vannoko`. Toi lukee siellä aapisessa. Ja se pitää aika hyvin kutinsa.

        EL:ak:IM

        hyvä neuvo, ei pidä ryhtyä toimeen ensinnäkään jos ei laske eka kustannuksia ja ole oikeasti varma. Vähemmällä pääsee kun ei ryntää avioon päätä pahkaa ja löydä siten itseänsä haaksirikkoutuneena jonkin ajan päästä elämän karikoilta.


      • EL: ak:IM kirjoitti:

        Oikeus onneen

        Vi.tut. Elkää menkö avioon, jos ette tiedä mitä teette. Tai mihin ryhdytte. Erokirjaa ei oikein irtoa, vaikka pastorit sanoisi mitä. Huorin teosta sellaisen voi saada. Mutta sekään ei ole ihan helppo operaatio. Jos toinen on hylännyt toisen ennen huorin tekoa. Helpoimmalla pääsette, kun ette lupaa, mistä ette tiedä, mihin ryhdytte. Èlkää vannoko`. Toi lukee siellä aapisessa. Ja se pitää aika hyvin kutinsa.

        Tällä elämäkokemuksella voin väittää, ettei kukaan tiedä mihin ryhtyy, kun naimisiin menee. Vain ne tietävät jotka ovat sen kokeneet.

        Pitäisikö siis avioliiton solmiminen jättää tuohon 30 -40 v ikään? Parempi voisi olla 50v. Lapset pitäisi hankkia tietysti ennen sitä. Siinä taas on pieni ongelma.

        Kertokaas, millaisilla menetelmillä me voisimme nähdä tulevia? Miten me voimme tietää millaisia me itse olemme, mitä haluamme kumppanilta jo 18 v? Millä ihmeellä me tiedämme, mitä se toinen ihminen todellisuudessa on? Tai millainen hän on 10 v kuluttua?


      • alipaineoktaavi
        mummomuori kirjoitti:

        Tällä elämäkokemuksella voin väittää, ettei kukaan tiedä mihin ryhtyy, kun naimisiin menee. Vain ne tietävät jotka ovat sen kokeneet.

        Pitäisikö siis avioliiton solmiminen jättää tuohon 30 -40 v ikään? Parempi voisi olla 50v. Lapset pitäisi hankkia tietysti ennen sitä. Siinä taas on pieni ongelma.

        Kertokaas, millaisilla menetelmillä me voisimme nähdä tulevia? Miten me voimme tietää millaisia me itse olemme, mitä haluamme kumppanilta jo 18 v? Millä ihmeellä me tiedämme, mitä se toinen ihminen todellisuudessa on? Tai millainen hän on 10 v kuluttua?

        Ehkä, jos kaikki siirtyy fundamentalisteiksi, eikä kehity ihmisenä, niin sitten voisi avioliitto toimia? Eli kaikki jäisivät sille tasolle, mitä ovat ,kun menevät naimisiin vaikka sitten 18 vuotiaana. Sitten, jos tuntee masennusta vaikka työpaikan menettämisestä, niin toimisi ihan niinkuin 18- vuotias toimisi siinä tilanteessa.


      • EK:ak:IM
        mummomuori kirjoitti:

        Tällä elämäkokemuksella voin väittää, ettei kukaan tiedä mihin ryhtyy, kun naimisiin menee. Vain ne tietävät jotka ovat sen kokeneet.

        Pitäisikö siis avioliiton solmiminen jättää tuohon 30 -40 v ikään? Parempi voisi olla 50v. Lapset pitäisi hankkia tietysti ennen sitä. Siinä taas on pieni ongelma.

        Kertokaas, millaisilla menetelmillä me voisimme nähdä tulevia? Miten me voimme tietää millaisia me itse olemme, mitä haluamme kumppanilta jo 18 v? Millä ihmeellä me tiedämme, mitä se toinen ihminen todellisuudessa on? Tai millainen hän on 10 v kuluttua?

        mummomuori

        Ei. Vaan porukka ei tajua, että se on lupaus. Mä olen ainakin omille lapsille opettanut, mitä on lupaus. Ei sitä rikota. Ei lupaa, jos ei tiedä mitä lupaa. Itse olen ajanut tohon miinaan pari kertaa. Luvannut jotain. Sitten tilanne muuttunut. Omaa osuutta ei voi aina toteuttaa, jos tilanne muuttuu. Mutta valat mä pidän. Ihan sama muuttuuko olosuhteet. Siis ne mitkä teen Jumalan edessä.


      • EK:ak:IM kirjoitti:

        mummomuori

        Ei. Vaan porukka ei tajua, että se on lupaus. Mä olen ainakin omille lapsille opettanut, mitä on lupaus. Ei sitä rikota. Ei lupaa, jos ei tiedä mitä lupaa. Itse olen ajanut tohon miinaan pari kertaa. Luvannut jotain. Sitten tilanne muuttunut. Omaa osuutta ei voi aina toteuttaa, jos tilanne muuttuu. Mutta valat mä pidän. Ihan sama muuttuuko olosuhteet. Siis ne mitkä teen Jumalan edessä.

        Siinäpä se, vaikka sitä itse lupaa ja todella koettaa pitää lupauksensa, ei se toinen osapuoli aina niin tee. Mitäs siinä sitten?


      • EL: ak:IM
        mummomuori kirjoitti:

        Siinäpä se, vaikka sitä itse lupaa ja todella koettaa pitää lupauksensa, ei se toinen osapuoli aina niin tee. Mitäs siinä sitten?

        mummomuori

        Mitä toisen lupauksesta huolehdit. Pidä omasi. Tee ainakin kaikkesi sen eteen. Siis kaikkesi. Enempää ei voi vaatia. Eikä mahdotonta vaadita toteutettavan. Òttakaa ikeeni päällenne. Se on kevyt kantaa`.


    • origines

      Sitten pidetään kuitenkin kiinni omasta lupauksesta ja vaikka toinen lähteekin niin pysytään sitten yksin. Loppujen lopuksi se on kuitenkin itse tiselle aiheutettu tilanne sen kautta, että tuli valittua lähtöherkkä puoliso.

      Sitä on turha taivastella, että enhän minä sitä tiennyt, koska seuraavaksi kyllä nousee mieleen, että et tinnut malttaa tutustua häneen tarpeeksi syvällisesti eikä siitä muodostunut sitten rakkausliittoa ensinnäkään...

      Jos liitto epäonnistuu niin silloin asialla on väärät henkilöt keskenään. Tähän ei voi muuten ajautua kuin ettei tutustu toiseen tarpeeksi hyvin pitkällä aika välillä.

      Kyllä sekin hiukan merkitsee, että hakeeko puolisoa kapakoista, yökerhoista, harrastuksen parista, seurakunnista jne.

      Tutustua täytyy vanhempinn, sukulaisiin, perheen historiaan jos mahdollista ja viettä heidän kanssaan paljon yhteistä aikaa. tällä välin ei ole mitään tarvetta tehdä mitään kättä kiinni pitelemistä vakavampaa.

      Sekin tuo jo paljon helpotusta tulevaan onneen kun molemmat ovat kokemattomia eivätkä ole tahranneet tiseään muiden kanssa.

      • En millään kykene ymmärtämään, miksi avioliitosta tehdään rangaistus!

        Mieti, jos joku menee naimisiin vain saadakseen käyttää valtaa toiseen ihmiseen. Kohtelee häntä pahoin. Kun tuo puoliso sitten haluaa turvaan, häntä rangaistaan vielä lisää sillä, että on pakko elää yksin. Mitä se toinen, on mielissään että vielä noinkin saa tehdä pahaa. Ja kuka tuomitaan – no se eroaja, joka kenties pelkää oman ja lastensa turvallisuuden puolesta.

        Sinun mielestä synti on se, että ei osaa valita oikein puolisoaan? On siis huono ja kehno muutenkin, joten on aivan oikein että siitä saa rangaistuksen?

        Mikä on mielestäsi se ”tarpeeksi pitkä aikaväli”? Itse olen tullut lopputulokseen, että jos ihan varma haluaa olla, se lienee sellaiset 15 – 20 vuotta. Sillä ei kaksi eikä kolme vuotta vielä riitä.

        Totta on tuo että toisen taustoihin, elämänpiiriin ym. on hyvä tutustua. On näistä eräskin opas kirjoitettu.
        Itse olen joskus leikkimielisesti sanonut, että muutamia asioita on hyvä tehdä;

        Kulkea erämaassa pari päivää, käydä ostoksilla yhdessä, aterioida yhdessä sekä tanssia yhdessä. Näin voi hahmottaa toisen persoonaa arjessa.

        Miten toinen osaa sopeutua vaihteleviin olosuhteisiin? Miten hän reagoi stressissä? Miten ymmärtää taloudenhoidon rahallisen / terveellisen ravinnon osan? Kuinka harkitseva / impulsiivinen toinen on. Kuinka toinen huomioi toista? Kuinka toinen suhtautuu fyysisyyteen? Ovatko kropan rytmit samanlaiset vai täysin erilaiset? Tämä vaikuttaa myös siihen millainen toinen on seksuaalisesti.

        Nämäkin opin vasta yli 40v.

        Ja tuohon viimeiseen; mieluummin mies joka on ”tahrannut” itsensä, ainakin tässä iässä. Parhaita ovat puolisoina ne, jotka ovat tehneet jo yhden ”harjoituskierroksen”. Ei tarvitse kädestä alkaa opettamaan perusasioista.

        Mutta ehkä 18 v tuo voi toimia. Voi tupeloida yhdessä eteenpäin, eikä kiirettä ole. Kyllä se avoimin ja rohkein mielin onnistuu. Etenkin kun oppii pois siitä aiemmin opitusta negatiivisesta seksuaalisuudesta. Se vaatii työtä ja tahtoa kymmenkunta vuotta. Mutta ihanaa pitkässä suhteessa on, ettei ole mitään kiirettä.


    • aikuinen nainen

      Mummis. Tämä on sinun mieliaiheitasi. Aina kun käsitellään avioliittoa, seksiä, tai niinkuin nyt avioeroa, sinä olet opettamassa.

      Ennen kuin avasin ketjun niin tiesin että mummomuori on ryövännyt emilian ketjun.

      Kuinka pitkiä suhteesi olivat kahteen puolisoosi?

      Jokainen liitto on erilainen. Sinulla on ollut ainakin kolme pitkää suhdetta, joista kahdesta olet itse tahtonut pois. Väkivaltako oli syy?

      Paraskin puhuja, jos ei ollut. Vai oletko seurannut väkivaltaista suhdetta esimerkiksi ystäväsi elämässä? Vai mikä on sinulla tässä ketjussa se meriitti, joka tekee sinusta asiantuntijan?

      Sehän on surullista, jos kaksi eroa on tullut. Jos olet halunnut eron ilman mitään erityistä syytä se on henkistä väkivaltaa aviopuolisoasi kohtaan.

      • Juu, tämä asia on aika monelle tärkeää. Itselleni siksi, että aikoinaan kävin melkoista Jaakobin painia tämän kanssa. Keskustelin aika monen kanssa, kun mietin erotako vai ei. Mielipiteet ja perustelut hajaantuivat niin, ettei kukaan oikeastaan osannut sanoa mitään. Kaikkein vähiten saimme apua kun sitä haimme – aika monelta taholta. Silloin olin kipeän yksin tämän asian kanssa.

        Eronjälkeen kyllä jyvät erottuivat akanoista – ketkä olivat todellisia ystäviä ja ketkä eivät.

        Olen työssäni joutunut myös näiden asioiden kanssa tekemisiin. Samoin ihan omassa ystäväpiirissäni koetan auttaa. Sitä kautta olen oppinut, että ei ole mitään yleispätevää ratkaisua, ei mitään mustaa tai valkoista. Kamalan kipeitä asioita, joista ei voi puhua ihan kaikkien kanssa.

        Olen seurannut läheltä ja etäältä aika monia liittoja. Omani mukaan lukien. Nyt ymmärrän, eli vasta kokemuksen kautta, miksi nuo liitot eivät onnistuneet. Vaan harvalla nuorella ja kokemattomalla tuollaista ymmärrystä vielä on.

        Oikeasti kaksi ihmistä voi mennä yhteen ihan vääristä syistä. Kuvitellaan että ollaan niin yksimieleisiä, kunnes karu totuus paljastuu.
        Avioliittoon ei riitä pelkät järkiperusteet. Kyllä siihen tarvitaan emotionaalista läheisyyttä sekä hellyyttäkin. Samoin tavoitteet tulisi olla yhdenmukaiset. Jos toinen kulkee toiseen suuntaan ja toinen toiseen, se johtaa riitoihin. Toinen on syvällinen ja toinen pinnallinen, miten yhteisyyttä luodaan? Eikä siihen riitä pelkät emotionaaliset perusteet. Varsinkin kun toinen jäänyt kaikkea rakkautta vaille aikoinaan, niin jossain vaiheessa toinen todella voi rakastaa itsensä tyhjäksi. Tähän kun lisää väkivallan päälle, seurauksena on romahdus.

        Ennen pakoreittinä oli, että alettiin elää eri elinpiiriä ja naisilla oli usein tukea muista naisista. Kannettiin yhteistä ”ristiä”. Tyydyttiin muutenkin kohtaloon, eikä kellään ollut sen paremmin. Ennen uuvuttiin, menetettiin elämän halu, katkeroiduttiin, tultiin siksi äkäiseksi ämmäksi, mistä vitsaillaan. Ei ollut muuta mahdollisuutta. Nyt on mahdollista viettää hyvää elämää, tuolloin ei.

        Kyllä minutkin on opetettu mantraan ”kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat”. Ihmisen on elämässään kärsittävä, siksi meille se annetaan. Siksi kaikki hyvä on kielletty, koska siitä tulee kopeaksi ja ylpeäksi. Hyvä olo on paha asia, siksi sitä pitää välttää. Tietyiltä osin nuo opit painavat vieläkin. Väärällä tavalla.


      • aikuinen nainen
        mummomuori kirjoitti:

        Juu, tämä asia on aika monelle tärkeää. Itselleni siksi, että aikoinaan kävin melkoista Jaakobin painia tämän kanssa. Keskustelin aika monen kanssa, kun mietin erotako vai ei. Mielipiteet ja perustelut hajaantuivat niin, ettei kukaan oikeastaan osannut sanoa mitään. Kaikkein vähiten saimme apua kun sitä haimme – aika monelta taholta. Silloin olin kipeän yksin tämän asian kanssa.

        Eronjälkeen kyllä jyvät erottuivat akanoista – ketkä olivat todellisia ystäviä ja ketkä eivät.

        Olen työssäni joutunut myös näiden asioiden kanssa tekemisiin. Samoin ihan omassa ystäväpiirissäni koetan auttaa. Sitä kautta olen oppinut, että ei ole mitään yleispätevää ratkaisua, ei mitään mustaa tai valkoista. Kamalan kipeitä asioita, joista ei voi puhua ihan kaikkien kanssa.

        Olen seurannut läheltä ja etäältä aika monia liittoja. Omani mukaan lukien. Nyt ymmärrän, eli vasta kokemuksen kautta, miksi nuo liitot eivät onnistuneet. Vaan harvalla nuorella ja kokemattomalla tuollaista ymmärrystä vielä on.

        Oikeasti kaksi ihmistä voi mennä yhteen ihan vääristä syistä. Kuvitellaan että ollaan niin yksimieleisiä, kunnes karu totuus paljastuu.
        Avioliittoon ei riitä pelkät järkiperusteet. Kyllä siihen tarvitaan emotionaalista läheisyyttä sekä hellyyttäkin. Samoin tavoitteet tulisi olla yhdenmukaiset. Jos toinen kulkee toiseen suuntaan ja toinen toiseen, se johtaa riitoihin. Toinen on syvällinen ja toinen pinnallinen, miten yhteisyyttä luodaan? Eikä siihen riitä pelkät emotionaaliset perusteet. Varsinkin kun toinen jäänyt kaikkea rakkautta vaille aikoinaan, niin jossain vaiheessa toinen todella voi rakastaa itsensä tyhjäksi. Tähän kun lisää väkivallan päälle, seurauksena on romahdus.

        Ennen pakoreittinä oli, että alettiin elää eri elinpiiriä ja naisilla oli usein tukea muista naisista. Kannettiin yhteistä ”ristiä”. Tyydyttiin muutenkin kohtaloon, eikä kellään ollut sen paremmin. Ennen uuvuttiin, menetettiin elämän halu, katkeroiduttiin, tultiin siksi äkäiseksi ämmäksi, mistä vitsaillaan. Ei ollut muuta mahdollisuutta. Nyt on mahdollista viettää hyvää elämää, tuolloin ei.

        Kyllä minutkin on opetettu mantraan ”kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat”. Ihmisen on elämässään kärsittävä, siksi meille se annetaan. Siksi kaikki hyvä on kielletty, koska siitä tulee kopeaksi ja ylpeäksi. Hyvä olo on paha asia, siksi sitä pitää välttää. Tietyiltä osin nuo opit painavat vieläkin. Väärällä tavalla.

        Se on vaikeaa - jos toinen on pinnallinen, ja toinen syvällinen - keskustella arjessa, myönnän.

        Silti ihminen muuttuu elämän varrella, ja osat voivat olla joskus toisinpäin. Jos vain antaa toiselle mahdollisuuden.

        Ennen vanhaan näin oli. Oli ylä-ja alamäkiä. Sinunkin liitoissasi on ollut. Jos vain olisit jaksanut sen ylämäen, olisitte vieläkin yhdessä. Eikö kaduta?

        "Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

        Sinä kyselit toisilta ihmisiltä mielipidettä eroamiseen. Miksi? Olit epävarma, eikö vain?


      • aikuinen nainen kirjoitti:

        Se on vaikeaa - jos toinen on pinnallinen, ja toinen syvällinen - keskustella arjessa, myönnän.

        Silti ihminen muuttuu elämän varrella, ja osat voivat olla joskus toisinpäin. Jos vain antaa toiselle mahdollisuuden.

        Ennen vanhaan näin oli. Oli ylä-ja alamäkiä. Sinunkin liitoissasi on ollut. Jos vain olisit jaksanut sen ylämäen, olisitte vieläkin yhdessä. Eikö kaduta?

        "Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

        Sinä kyselit toisilta ihmisiltä mielipidettä eroamiseen. Miksi? Olit epävarma, eikö vain?

        Totta kai olin epävarma. Kun oli opetettu, ettei ero ole oikein. Kun sitten oli täysin umpikujassa, toki siitä koetti parhaansa mukaan päästä pois.

        Kysyin tuotakin, että kuinka kauan tulee odottaa, että toisessa tapahtuu muutos. Voiko toisen persoona ja luonne muuttua? Sen verran kerron että neljä vuotta koetin sisukkaasti tehdä jotain. Mitä sain? Kylmyyttä, halveksintaa ja etäisyyttä. Hyvä ystävyys ei riittänyt parisuhteeseen enää.

        Sain muuten neuvon, että pitää tehdä niin kuin mies haluaa. Se olisi tarkoittanut mm. että meidän seksielämä olisi ulkoistuttu. Hänellä oli omat naisensa ja minä olisin saanut pitää rakastajaa. Ei vain oikein luonnannut. Se merkitsi mammonan haalimista, töihin olisin ”päässyt” jotta velkaa olisi voinut ottaa enemmän asuntoon, autoon ym. Sekään ei luonnannut. Jotta – mikäpä olisi tämän päivän neuvo?

        Toinen ero tuli väkivaltaisuudesta ja sairaalloisesta mustasukkaisuudesta, joka uhkasi jo lasteni hyvinvointia, ei pelkästään omaani. Sairastuin vakavaan masennukseen josta paranin eron myötä.

        En kadu, kumpaakaan eroa. Ihmisinä välitän, sillä erot on itketty yhdessä (pahimman kuohun jälkeen), ne on puhuttu pois. On anteeksi pyydetty ja anteeksi annettu. Lastenkin kuullen ja kanssa. Olen oppinut paljon.

        Ilman eroa en olisi koskaan saanut kokea mitä on todellinen avioliitto ja rakkaus.
        Muuten en vieläkään ole saanut vastausta siihen, mikä erottaa sen milloin ihminen on yhdistänyt ja milloin Jumala?


    • aikuinen nainen

      Eli 2.ero tuli väkivallan takia. Et ole ainut, myös minun toinen avioliitto päättyi sen vuoksi että mies oli väkivaltainen.

      On meillä sentään jotakin yhteistä.

      • En tiedä miksi olen jatkuvasti hampaissasi ja miksi väität sellaista, mikä ei ole totta?

        ”Mummis on ollut aina tuollainen ja se on maksanut hänelle kaksi avioliittoa. Hän itse tahtoi eron. Suhteissa ei ollut pettämistä, ja tuskin väkivaltaakaan.”

        Tuohon tulikin jo vastaus.

        ”Mummis ei ole koskaan pitänyt avioliittoa pyhänä.”
        Kyllä olen pitänyt, lapsena kun se opetettiin niin, välillä en ja nyt taas kyllä.

        ”Nyt puolisot ovat uusissa suhteissa, mutta mummis häärää mukana, vedoten yhteisiin lapsiin. ”
        En ”häärää” mukana, vaan totta kai yhteyksiä pidetään, kuten asiaan kuuluu. Nyt tosin lapsenlapset ovat se syy. Miksi lapsille pitää kostaa ero? Kyllä vanhemmuus vain säilyy erosta huolimatta. Me kaikki olemme aikuisia ihmisiä, ja kykenemme aivan normaaliin kanssakäymiseen. Aika outoa vain mitä?


        ”Hän ei kunnioita uusia suhteita, vaan laittaa aikuiset lapsensa tekosyiksi yhteydenpidolle.”

        Voisi kai sitten sanoa ette kai sitten nämä ”uudetkaan” suhteet kunnioita minun uutta liittoa, koska hekin (niin miehet kuin heidän puolisonsa) pitävät yhteyksiä? Eli muutaman kerran vuodessa soitellaan puolin ja toisin. Tavataan häissä, ristiäisissä ja muissa lasten juhlissa.


        ”Hän arvostelee myös muiden liittoja, aivan kuin toivoisi kaikille samaa kuin itselleen. Eroja.”

        En koskaan toivo kenellekään eroja, siksi tuskaisia ne ovat. Jotta totuus ei unohtuisi, joskus ero on se ainoa mahdollisuus. Avioliitosta ei pitäisi tulla elinikäistä rangaistusta, vaan juuri se hyvä asia mikä tässä elämässä kantaa.


    • aikuinen nainen

      Vastasin sinulle jo tästä. Olen aiemmin kysynyt sinulta liittyikö eroon pettämistä, jolloin väitit että ei liittynyt. Nyt liittyikin.

      No, ymmärrän kyllä ettet tahdo henk.koht.asioita palstalle tuoda.

      • Ehkä olet, muistelen vain että kysyit oliko pettäminen syy eroon. Ei, se ei ollut syy. Oli vain yksi tekijä muiden joukossa. Syy oli se, että elämän arvot olivat liian erilaiset sekä se, ettei ollut sitä keskinäistä rakkautta.


    • aikuinen nainen

      Minulla oli ensimmäisestä liitosta samantapaista. Ei ollut keskinäistä rakkautta, ja mies halveksi minua.

      Hän ehkä petti.

      Mutta se ei ollut syy eroon.

      Nyt ymmärrän sinua paremmin, kun kerroit että eroihisi oli oikeat syyt. Tunnut pitävän kulissiavioliittoja pahoina.

      • Kyllä, olen seurannut siksi montaa, etten kykene ihannoimaan niitä. Surullista se kaikki peittely ja valehtelu mitä he joutuvat siinä tekemään. Koetetaan antaa parempi kuva ulospäin, mutta sisäisesti voidaan pahoin. Tähän kun vielä liittää päälle, että on joitain jotka vielä kehuvat tästä.

        Jotenkin se on niin kaksinaamaista. Toisaalta eronnutta halveksitaan ja hylitään, oli se eron syy mikä tahansa. Toisaalta kulisseissa eläviä kehutaan ja pidetään ”moraalisempina”.

        Mihin se johtaa, paljon pahaa tehdään, mutta siihen ei kukaan puutu niin kauaa kun se edes jotenkin pysyy salassa. Saattaa käydä vielä niin, että se joka paljastaa, saakin ne nuhteet ja syytökset. Nämä paljastajat voivat olla omat lapsetkin. Miksi tällaista ”siunataan”?

        Kun se paha olo lopulta kasvaa niin suureksi, että kulissit alkavat horjua, ei uskalleta tai iljetä hakea apua. Paha olo vain kasvaa. Lopulta jostain kohtaa räjähtää ja jälki on usein kamalaa. Jotkut kyllä jaksavat näytellä loppuun saakka. Hiljaisesti vain hyväksytään, ettei yhteistä elämää ole. Että toisella on muita suhteita, hän ei ole kotona juuri koskaan, ei osallistu mihinkään. Tiedän tapauksen jossa mykkäkoulua kesti yli 10 vuotta. paperilaput ja lapset toimivat viestinviejinä.

        Miksi tällaiset ikävät kohtalot voivat olla jotain ylevää tai mitä pitäisi tavoitella? Ei vain mene ymmärrykseen.


    • Särkyneet

      Jumala haluaa varmasti, että me oppisimme virheistämme ja kuuntelisimme toisiamme, yrittäisimme ymmärtää vaikeuksissa olevia, auttaa heitä parhaamme mukaan. Jossain kuitenkin menee raja ihmisilläkin, kuten henkisen ja fyysisen väkivallan sietämisessä. Pahoin rikkinäiset ihmiset, ehkäpä oman traumaattisen lapsuuden vioittamat, jotka kärsittävät itsensä lisäksi myös lähimmäisiään tulisi ohjata sellaiseen hoitoon, joka voisi tuoda helpotusta kaikille.
      Pahan olon purkaminen muuten jatkuu viattomiin sukupolvelta toiselle. Tähän ei auta syntien anteeksi saaminen/ antaminen, vaan syihin pureutuminen, jotta tuskan kierre saadan poikki.

      • olen tätä mieltä

        TOISAALTA: haluaisin kysyä ap, mitkä OVAT henkisen väkivallan rajat? Konkreettisesti? Olen joskus kuullut että eräs henkilö erosi pelkästään siksi että liitossa oli "henkistä väkivaltaa" ei fyysistä. Joku raja on oltava, mikä on asioista riitelyä, mikä asioiden selvittämistä, mikä suuttumista (jotka varmaan tapahtuu monille) ja mikä sitä pahaa henkistä väkivaltaa. Itse olen sitä mieltä ettei sellaista ole olemassa. On ehkä mielisairautta, joka pitäisi selvittää psykiatrisessa hoidossa, esim. mustasukkaisuus, tms häiriöt. mutta antaako Raamattu luvan hylätä henkisesti horjuva kumppani tuosta vaan? Kohta nimittäin jokaista riitaa aletaan sanoa henkiseksi väkivallaksi. Itse vetäisin rajan fyysiseen väkivaltaan. Ei ole olemassa henkistä väkivaltaa, on vaan riiteleviä ihmisiä, jotka ei saa sopua jostain asiasta ja jotka pitäisi mennä terapiaan, avioliitto neuvontaan, yms. sovittelijalle.ei lupa erota.


    • -.-....-

      ja myös pitää osata erottaa toisistaan henkinen väkivalta JA UHRIN ESITTÄIMINEN. Nimittäin jotkut henkilöt joka erosi henk.v:n takia, on samanlaisia kaikissa ihmissuhteissaan, siis hän esittää UHRIA. Hän kieltää ikinä ottamasta mitään vastuuta omista virheistään (kaikkihan me teemme niitä) ja jopa kieltää niiden tapahtuneen. Hänellä on selvästi jonkunlainen uhrisyndrooma. Olen tuntenut useitakin tällaisia ihmisiä. Kaikki käännetään niin ettei itseä nähdä rehellisessä valossa, omia virheitään. Ikäänkuin itse ei voi koskaan tehdä mittän väärää ja on itselle pidettävä jonkunlainen "viattomuuden kuva" mielessään, muuten hajoaa psyykkisesti. Uhri ei nouse vastustamaan henk.väkivaltaa tarpeeksi, niin että ne pohjalla olevat selvittämättä jätetyt ongelmat ratkeaisivat, esim. solvaaminen julkisesti. Pohjalla on nmittäin myös sen toisen syvä loukkaaminen jollain tavalla, jota ei myönnetä. Joten, voi olla kyse joko psyykkisestä sairaudesta, tai sitten toisen kumppanin haluttomuudesta myös omaan rehellisyyteen.
      Tästä systä pappi ei voi sanoa että ero olisi luvallista henkisestä väkivallasta johtuen, koska ne asiat on selvitettävissä.

    • Henkinen väkivalta on tosiaan vaikeampi asia määriteltäväksi kuin fyysinen. Mutta silti monet ammatti-ihmiset (esim. lääkärit, psykologit, psykiatrit) ovat sitä mieltä, että pitkään jatkunut henkinen väkivalta voi olla ihmisen kannalta vielä huomattavasti tuhoisampaa kuin fyysinen väkivalta. Tämän vuoksi ei voida yelsitäen väittää, että kaikki henkinen väkivalta olisi "uhrin keksimää tekosyytä" vaikkapa avioerolle tai että kaikki henkinen väkivalta olisi "selvitettävissä".

      Itse tunnen tapauksen, jossa puoliso yritti toistakymmentä vuotta hakea kaikin keinoin apua kaikille perheenjäsenille puolisonsa harjoittaman henkisen väkivallan, manipuloinnin, mitätöinnin, alistaminen, mustasukkaisuuden, vainoharhojen yms. vuoksi. Hän yritti vedota, pakottaa ja painostaa myös puolisoa hoitoon. Puoliso ei kuitenkaan suostunut mihinkään hoitoihin, koska hänen mielestään hänessä ei ole mitään vikaa, kaikki vika on muissa. Eli tällä henkilöllä on selvästi vakavia psyykkisiä ongelmia (luonnehäiriö?) ja täydellinen sairaudentunnon puute. Kun sitten puoliso ja lapset ravasivat psykologeilla ja perheneuvolassa hakemassa apua tuon sairaan vanhemman aiheuttamiin jatkuviin ahdistuksiin ja traumoihin, tajusi terve puoliso jossain vaiheessa, että hänellä ei ole mitään muuta mahdollisuutta pelastaa itsensä ja lapsensa kuin erota. Hän kuvasi omaa olotilaansa ennen eroa niin, ettei enää lainkaan tiennyt kuka oli, ei tiennyt mitä halusi, pelkäsi koko ajan kotonaan mistä puoliso seuraavaksi raivostuu mielivaltaisella tavalla, esineet putoilivat käsistä, nukuttua ei saanut jne. Eli henkinen väkivalta voi todellakin aiheuttaa ihmisessä hirmuisen hankalia seurauksia.

      Emilia (toimittaja)

      • olen tätä mieltä

        varmasti hyvin vaikea tilanne kaikkien muiden perheenjäsenten kannalta tuollainen. Mutta olen edelleen sitä mieltä että vaihtoehtoja erolle on. Esim. jos on lapsia ja vanhemmat vain riitelevät, niin muun perheen muuttaminen pois yhteisestä kodista olisi ratkaisu.(siis ei virallinen avioero) kun aika kuluu, se "vaikea" ja jätetty kumppani alkaa kaivata elämänkumppania, ja ottaa itse eron, tai muuttuu. Näin eroamisen synti ei tule sen viattoman puolison tehtäväksi ja päälle. Vaikka uskon ettei ole täysin viatonta puolta. Kyseessä on vain niin erilaisen ihmiset että se arki vaatisi molemmilta kompromisseja.
        Mielestäni pappi ei voi sanoa eroa tässä tilanteessa, koska silloin kaikki riidat on toisen osapuolen silmissä eron aiheita ja henkistä väkivaltaa, samoin psyykkinen sairaus myös eron aihe, vaikka pitäisi toimittaa harhoista kärsivä iohminen psyk. pakko hoitoon.
        Omassa lähipiirissäni on skitsofreniaan sairastunut vanhempi, ja en sanoisi terveelle osapuolelle, että eroa, eikä hän sitä tekisikään, yhdessä ovat olleet jo vuosia diagnoosin jälkeen.
        Myös rikosilmoitusten tekeminen kaikista rikoksista joita vaikea kumppani tekee, voisi pysäyttää hänet. Kotirauhan rikkominen, poliisit kuvioihin mukaan.


      • olen tätä mieltä

        ja sitten, jos kysyisimme sen toisen "henkistä väkivaltaa käyttäneen" puolison näkemystä, VARMASTI hän sanoisi, että juuri se toinen osapuoli harjoitti henkistä väkivaltaa omalla tavallaan. Joten molemmat syyttäisivät aivan varmasti toisiaan täsmälleen samasta "rikoksesta".
        Tällaistahan se aina on.Kolikolla on aina kaksi puolta, jos kuulemme VAIN viattomana esiintyvän kannan, on helppo ottaa hänen puolensa. Sama pätee k aikissa ihmissuhteissa, ystävyyssuhteissa, sukulaissuhteissa, jne.


      • .......
        olen tätä mieltä kirjoitti:

        ja sitten, jos kysyisimme sen toisen "henkistä väkivaltaa käyttäneen" puolison näkemystä, VARMASTI hän sanoisi, että juuri se toinen osapuoli harjoitti henkistä väkivaltaa omalla tavallaan. Joten molemmat syyttäisivät aivan varmasti toisiaan täsmälleen samasta "rikoksesta".
        Tällaistahan se aina on.Kolikolla on aina kaksi puolta, jos kuulemme VAIN viattomana esiintyvän kannan, on helppo ottaa hänen puolensa. Sama pätee k aikissa ihmissuhteissa, ystävyyssuhteissa, sukulaissuhteissa, jne.

        En koskaan luota siihen, jos selitetään vain toinen osapuoli syylliseksi. Vain yhtä syyllistä ei ole.


      • 956um7yåw0n
        ....... kirjoitti:

        En koskaan luota siihen, jos selitetään vain toinen osapuoli syylliseksi. Vain yhtä syyllistä ei ole.

        "Vain yhtä syyllistä ei ole."

        Miläl tavalla sinä teet sellaisen naisen syylliseksi, jota aviomies raiskaa?


    • Mietinpä vaan

      Kun kunnat yhdistetään niin pitäisi myös seurakuntien hallinnot yhdistää ja näin kulut pienenee. Kaikessa säästetään ja veroja kiristetään, mutta koskaan en ole kuullut että seurakunnat säästäisivät. Omassa (pienessä) kaupungissani on ainakin kolme kirkkoa, vaikka tälle väkimäärälle riittäisi yksi aivan hyvin kun kävijä määrät on pienentyneet. Kaksi kirkkoa vasaran alle niin tulee reilut säästöt.

      PS. Väkivaltaa ei tarvitse sietää parisuhteessa.

    • huuko3

      Niin paljon typeriä muka-kristillisiä kommentteja tuohon tärkeään avaukseen, että meinaa mennä täysin usko ihmiskuntaan. Onneksi on fiksuja seassa, mutta kaikki ei niitä ikävä kyllä ymmärrä.

    • tätä opetusta

      Kirkon kanta tulisi olla Raamatun mukainen. Siksi pitäisi lisätä, että puolisot ovat sidoksissa toisiinsa koko elämän ajan. Erota voi, mutta ei enää avioitua puolison eläessä. Muuten tekee huorin.

      Pettäminen eli huorin tekeminen on ainoa Raamatun mukainen eron syy. Siinäkin tapauksessa puolisot ovat toisiinsa sidoksissa koko elämän ajan, vaikka asuvatkin erillään. Opetuslapsetkin kauhistelivat tiukkaa linjaa ja olivat sitä mieltä, että sitten on parempi olla yksin.
      Erokirja on annettu Vanhassa Testamentissakin ihmisten pahuuden tähden.

      Joku opettaa kyllä toisin, että uudelleen saa avioitua, mutta sitä ei Raamattu opeta. Puolison valinta onkin elämön suurin kysymys. Toisensa pitäisi tuntea, toisiaan rakastaa ja kunnioitttaa. aina ei helppoa, mutta siunaus sillä tiellä on.

      • !!!

        Aivan sekopäistä juttua!


    • ggbghhh

      perhesurmiinko asti pitäisi pysyä saman katon alla? Ei. Jos kuvioihin tulee väkivaltaa niin pakoon ja pian.Lapsetkin otetaan huostaan perheistä joissa esim. juoppo mies hakkaa vaimoa, tai mies hakkaa lapsia. Lue biovanhemmat palstaa, siellä kerrotaan näistä tapauksista. Joissain jopa vaimo on valinnut hakkaavan puolison, mielummin kuin muuttanut lasten kanssa erilleen, ja sossu on joutunut huostaan ottamaan lapset. Surullista, mutta näitä on.Rakkaus kumppaniiin on suurempi kuin lapsiin.
      Valtion velvollisuus on kuitenkin pelastaa tulevilta perhesurmilta lapset. Monasti juoppo vanhempi on sammunut vauvan päälle ja vauva kuollut, tai tiputtanut humalassa vauvan maahan.

    • Nimimerkin "olen tätä mieltä" kanssa olen varovasti samaa mieltä siitä, että pappi tai kukaan muukaan ei ehkä voi sanoa missään tilanteessa toiselle ihmiselle suoraan, että "Eroa!" Avioero on aina suuri, henkilökohtainen, vakava ratkaisu, johon jokaisen täytyy aivan itse päätyä, jos päätyy.

      Mutta jollakin tavalla pitäisi voida myös ulkopuolelta puuttua sellaisiin perhetilanteisiin, joissa toinen puoliso ja lapset kärsivät jatkuvasta väkivallasta, ja ovat mahdollisesti menettäneet kaiken toimintakykynsä eivätkä pysty itse enää tekemään mitään asialle. Jos ihmistä alistetaan, pelotellaan, hakataan ja uhkaillaan, moititaan ja haukutaan riittävän pitkään ja järjestelmällisesti, hän kadottaa lopulta minuutensa eikä pysty enää lainkaan käsittämään mikä on normaalia ja mikä ei, mikä on kohtuullista ja mikä ei. Tällaisissa tilanteissa näkisin, että vastuullisen lähimmäisen tulisi puuttua asiaan jollakin tavalla, pysäyttää pahan kierre, herätellä ihminen/ ihmiset näkemään tilanteensa.

      Ja esimerkiksi kirkon perheneuvontatyössä vuosikymmenien kokemuksella työtä tehneetkin sanovat, että joissakin tapauksissa he suosittelevat avioeroa. He näkevät ja tietävät pitkän kokemuksensa vuoksi, mihin tilanne johtaa, jos mitään ei tehdä. Mutta tässäkään tapauksessa kukaan ei voi käskeä tai vaatia ketään eroamaan. Kyse on aina lopulta yksilöiden omista päätöksistä. Mutta joissain tilanteissa eron suositteleminen voi siis olla perusteltua.

      Emilia (toimittaja)

      • olen tätä mieltä

        sekotit nyt väkivallan ja henkisen väkivallan. Olen täysin samaa mieltä että fyysistä väkivaltaa ei tule sallia lainkaan. Tai sen uhkaa. Yritin vain vetää rajaa kun puhutaan henkisestä väkivallasta, mikä on sitä, mikä ei. Raamattu ei sano.
        Myös papin tulee kehottaa tekemään rikosilmotus esim. herjauksesta, uhkauksista,kaikesta mikä rikkoo lakia jne.Siinä ratkaisu.
        Ei myöskään "minuuden kadottamista" nyt ihan rehellisesti sanoen voi aviokumppanin syyksi 100% mielestäni laittaa, ainakaan jos ollaan aikuisia ihmisiä. Tai silloin kyllä on itsessä taustalla psyykkistä hoitoa vaativa toinen ongelma. En syyllistä kärsivää, mutta mistä voidaan syttää aviopuolisoa, ja mistä taas ei, vaan jotain muuta asiaa...?No, vaikeita kysymyksiä joka tapauksessa.
        En ole MISSÄÄN VAIHEESSA sanonut että fyysistä väkivaltaa tulisi katsoa hetkeäkään, eikä sen uhkaa.


    • lähde karkuun

      Vielä pahemmaksi menee, jos poliisit sotkee asiaan

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      127
      2075
    2. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      22
      1470
    3. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      65
      1169
    4. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      11
      1079
    5. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      10
      1067
    6. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      88
      952
    7. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      80
      819
    8. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      17
      817
    9. Kuin sonnilauma

      Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon
      Kuhmo
      16
      741
    10. Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa

      Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks
      Lieksa
      107
      681
    Aihe