Olemme olleet kimpassa vaimoni kanssa yli 10 vuotta ja nykyään meillä on kaksi juuri kouluikään varttunutta lasta. Suhteemme alkuaikoina seksielämämme oli jokseenkin ”normaalia”, vaikka eipä vaimoni koskaan mikään ”seksipeto” ollutkaan. Harrastimme silloin seksiä ehkä kerran pari viikossa keskimäärin, joskus useamminkin, ja se oli aika tavanomaista ”perusseksiä”. Olisin silloinkin kyllä omasta puolestani harrastanut seksiä vaimoni kanssa useamminkin ja kokeillut välillä jotain muutakin kuin lähetyssaarnaajaa. Mutta olin tältä osin riittävän tyytyväinen yhteiselämäämme, joten emme siitä sen kummemmin keskustelleet. Vaimoni oli ja on aika estoinen puhumaan seksistä suoraan. Kuvittelin, että ajan myötä seksielämämme sitten vain paranee, kun opimme tuntemaan toisemme paremmin.
Toisin kävi. Lasten tulon myötä seksielämme hiipui. Raskausaikoina vaimoni seksihalut katosivat aivan totaalisesti, hänellä oli jatkuvasti niin huono olo. Meni kuukausia synnytysten jälkeen ennenkuin vaimoni edes halusi aloittaa seksin uudestaan ja silloinkin seksiä oli tosi harvoin: kerran kuussa tai harvemmin, ja silloinkin hätäistä pikaseksiä. Niihin aikoihin siedin tilanteen, koska ajattelin sen olevan jotain ohimenevää. Vaimoni ei ollut kovin halukas puhumaan asiasta. Kuvittelin, että kunhan lapset kasvaisivat niin tilanne sitten aikanaan paranisi ja kaikki olisi odottamisen arvoista.
Eipä siinä niinkään käynyt. Kun nuorin lapsistamme oli täyttänyt kaksi vuotta, aloin jo väsyä jatkuvaan seksin puutteeseen ja aloimme tosissaan riitelemään asiasta. Vaimoni mielestä oli rasittavaa kun koko ajan olin ”vonkaamassa” ja avoimesti näytin tyytymättömyyteni tai syvää loukkaantumista kun tulin jatkuvasti torjutuksi. Kunnon keskustelua asiasta alkoi syntymään vasta kun uhkailin erolla, mikään vähempi ei riittänyt asian saamiseksi esityslistalle. Keskustelemalla tuli sitten esiin monia seikkoja jotka vaikuttivat vaimoni haluttomuuteen ja vuosikaudet yritimme niille tehdä jotain. Monia ”keskusteluita” olisi toki voinut kutsua riidoiksikin, eivätkä kaikki aina päättyneet sopuun. Näistä kaikista esille tulleista ongelmista syntyisi pitkät tarinat, mutta yhteenvetona voisi todeta, että ainakin kaikkiin keskustelemalla esiin tulleisiin onglemiin on aikanaan löytynyt ratkaisu.
Ilmeisesti suhteeseemme liittyy hänen puoleltaan jotain ongelmia joista hän ei ikinä halua puhua, ei vaikka kuinka yrittäisi. Edelleenkään emme harrasta seksiä kovinkaan usein - kerran kuussa keskimäärin – ja kaikenlaisen ”vonkaamisen” olen ajat sitten turhana lopettanut. Olen jättänyt aloitteen tekemisen suosiolla vaimolleni, enkä tee asiasta mitään numeroa. Nämä harvat seksikerrat eivät omasta mielestäni ole kovin tyydyttäviä. Romantiikkaa elämässämme ei enää juuri ole, vaikka olen kaikkeni yrittänyt. Vaimoni ei ole erityisen kiinostunut halailusta, pussailusta tai muusta sellaisesta, itse kyllä olisin. On kausia, jolloin hän ei halua että tulen lähellekään. Vaimoni kyllä hyvin tietää, ettei tilanne tyydytä minua, mutta eipä hän ole valmis tekemään asialle enempää. Asiasta emme juuri viitsi enää keskustellakaan, sillä se olisi turhaa riitelyä joka ei johda mihinkään. Aikoinaan harkisin muutamaan kertaan eroamista, ja pari kertaa meillä olikin ero aika lähellä. Lasten vuoksi olemme pysyneet kuitenkin yhdessä. Suhteessamme on paljon hyviäkin asioita, vaikka seksin suhteen meillä on täydellisen vastakkaiset tarpeet.
Koska tilanne oli tämä, ajauduin jo pari vuotta sitten heikkona hetkenä sivusuhteeseen sinkkunaisen kanssa, joka edelleen jatkuu. Tämän ”tyttöystäväni” kanssa harrastamme molemmin puolin antoisaa seksiä aina tilaisuuden tullen, huomattavasti useammin kuin oman vaimoni kanssa. Seksi itsessäänkin tuntuu tämän toisen naisen kanssa paljon paremmalta kuin vaimoni kanssa. Selvästi tämä nainen nauttii seksistä aivan toisella tavalla kuin vaimoni, ja todellakin haluaa sitä mahdollisimman paljon (toisin kuin vaimoni). Valitettavasti paljon muuta yhteistä meillä ei juuri ole. Pelkän seksin vuoksi en vaihtaisi vaimoani tähän naiseen. Lasten vuoksi en edelleenkään halua erota vaimostani, tajuan sen nyt selkeämmin kuin koskaan. Tämä suhde on toiminut minulle henkireikänä, ja ilman tätä en ehkä olisi jaksanut vaimoni kanssa. Jos seksielämämme vaimoni kanssa olisi kunnossa, en olisi koskaan edes harkinnut vaimoni pettämistä.
Tilannehan ei tietenkään voi kauaa jatkua näin. Jatkuva kiinnijäämisen riski on koko ajan olemassa ja kalvaa koko ajan mieltä - onkin varmaan vain ajan kysymys koska koko juttu paljastuu vaimolleni. Selvästikään tyttöystäväni ei halua olla ”toisen naisen” roolissa lopun ikäänsä, hän vaatii jatkuvasti minulta enemmän, vaikka ei suoraan kehtaa vaatia minua jättämään perhettäni. Toisaalta koen jonkun verran syyllisyyttä vaimoni pettämisestä, mutta toisaalta myös siitä että en voi tarjota tyttöystävällenikään tämän parempaa suhdetta, ja siitä että olen hänen kanssaan pelkästään seksin vuoksi. Olen jo muutaman kerran päättänyt lopettaakin tämän suhteen, mutta onnettomasti vaimoni on aina samoihin aikoihin päättänyt pihtailla oikein tosissaan, ja suhteen lopettamisesta ei olekaan tullut mitään. Jatkuva valehteleminen ja salailu ei ole kivaa.
Kaikkein parasta olisi, jos seksielämä vaimoni kanssa ”korjaantuisi”, niin että en joutuisi hakemaan sitä jostakin muualta. Mutta se ei ole kovin kovin realistinen toive. On jotenkin outoa, että hyvinkin usea pariskunta kuitenkin elää samanlaisessa tilanteessa: seksi ei pelaa, mutta pakko vaan jatkaa yhdessä, vaikka sitten välillä vieraissa käyden – ja lopulta kaikki päättyy hirveään sotkuun.....
haluton vaimo, 1 tarina lisää...
97
25122
Vastaukset
- tiina
Ompa soppasi kyllä aikamoinen,mihin vielä johtaneekaan. Pahimmassa tapauksessa löydät itsesi yksin,ei vaimoa,ei lapsia eikä rakastajatarta joka lohduttaa. Koita tehdä jokin päätös elämäsi suhteen, jossa pysyt. Mitä vaimosi haluaa? Kyllä tuollainen syö miestä. Onhan se vanha totuus että erilaiset seksitarpeet ovat suhteen tuho ennemmin tai myöhemmin.
- Eronnut mies
Ymmärrän sua täysin. Tarina voisi olla kuin omasta elämästäni ja liitostani. En myöskään halunnut erota, mutta en nähny muutakaan keinoa tyydyttää tarpeitani kuin seksi vieraan kanssa ja jäin kiinni. Nyt olen siis eronnut, erossa vaimosta, lapsista ja se vakipanokin haíhtui, ei enää maistunut, ja v...taa totisesti vaan vieläkään en tiedä mitä olisin voinut toisin.
- mielipide
Jokin ei suhteessanne ole kunnossa, totta kai jokaisessa suhteessa tulee ajanjaksoja jolloin ei haluta raskaudet, pienet lapset, elämän muut paineet....mutta näin naisena olen todennut että jos en koe että kumppanini rakastaa ja välittää minusta niin halut kyllä loppuvat kuin seinään samoin nautinto...itse kuitenkin olen nk. "seksipeto" tyyppiä.Tavallaan kanavoit eroottisuutesi ja tunteesi nyt toiseen suhteeseen ja vaimosi jää tästä paitsi, ehkä hän aistii tämän ja on vetäytynyt tavallaan suhteestanne pois? Koska kuullostaa siltä ettei hän ole läsnä, jos ymmärrät mitä tarkoitan. Mielestäni arjen pyörittäminen ei saa olla avioliiton perusta vaan lämmin, rakastava ja eroottinen parisuhde pitää sen arjenkin mukavana...
- N30
Tarinasi voisi olla nykyisen mieheni entisestä elämästä. Sillä erotuksella ettei siinä suhteessa ollut noin 20 vuoden aikana seksiä noinkaan paljoa kuin teillä. Varmaan viimeiset kymmenen vuotta lasten syntymän jälkeen seksiä EI OLLUT eikä mitään lämpöä muutenkaan.
Mieheni oli miettinyt eroa jo vuosia ja minun tullessa kohdalle kaksi sielunkumppania kohtasivat. Seksi on upeaa ja muutenkin olemme samalla "kartalla" tässä maailmassa. Häntä eivät pidätelleet lapsetkaan siinä vaiheessa. Kylmyys vanhempien välillä on hirveä asia lapsille... Omasta lapsuudestani tiedän sen.
Kirjoituksestasi tuli ajatuksia:
Mitä yhdistävää teillä sitten vaimon kanssa on, kun "muuten menee hyvin"? Itse en vain voi käsittää miten parisuhteessa voi OIKEASTI mennä muutenkaan hyvin, jos seksuaaliset tarpeet eivät kohtaa. Anteeksi vain, mutta en ole sellaisesta ennen kuullut... Seksin puuten edes vain toisen puolelta ei mielestäni voi olla vaikuttamatta muuhunkin elämään. Kokemusta on siitäkin omasta ex-liitostani. Itse en edes kuvailisi ex-elämääni ja kuvailemaasi tilannetta parisuhteeksi vaan kumppanuudeksi. Varsinkin jos vaimosi ei pysty avautumaan ja kertomaan sinulle mahdollisia menneisyyden mörkäjään. Omasta kokemuksestani tiedän senkin, ettei se lukko aukea sisältä eikä ne estot häivy mihinkään ennenkuin pystyy/haluaa/uskaltaa oksentaa ne "henkiset patit" sisältään. - N30
N30 kirjoitti:
Tarinasi voisi olla nykyisen mieheni entisestä elämästä. Sillä erotuksella ettei siinä suhteessa ollut noin 20 vuoden aikana seksiä noinkaan paljoa kuin teillä. Varmaan viimeiset kymmenen vuotta lasten syntymän jälkeen seksiä EI OLLUT eikä mitään lämpöä muutenkaan.
Mieheni oli miettinyt eroa jo vuosia ja minun tullessa kohdalle kaksi sielunkumppania kohtasivat. Seksi on upeaa ja muutenkin olemme samalla "kartalla" tässä maailmassa. Häntä eivät pidätelleet lapsetkaan siinä vaiheessa. Kylmyys vanhempien välillä on hirveä asia lapsille... Omasta lapsuudestani tiedän sen.
Kirjoituksestasi tuli ajatuksia:
Mitä yhdistävää teillä sitten vaimon kanssa on, kun "muuten menee hyvin"? Itse en vain voi käsittää miten parisuhteessa voi OIKEASTI mennä muutenkaan hyvin, jos seksuaaliset tarpeet eivät kohtaa. Anteeksi vain, mutta en ole sellaisesta ennen kuullut... Seksin puuten edes vain toisen puolelta ei mielestäni voi olla vaikuttamatta muuhunkin elämään. Kokemusta on siitäkin omasta ex-liitostani. Itse en edes kuvailisi ex-elämääni ja kuvailemaasi tilannetta parisuhteeksi vaan kumppanuudeksi. Varsinkin jos vaimosi ei pysty avautumaan ja kertomaan sinulle mahdollisia menneisyyden mörkäjään. Omasta kokemuksestani tiedän senkin, ettei se lukko aukea sisältä eikä ne estot häivy mihinkään ennenkuin pystyy/haluaa/uskaltaa oksentaa ne "henkiset patit" sisältään.Edellinen kirjoitukseni siis kommentiksi alkuperäiselle kirjoittajalle.
- jm64
N30 kirjoitti:
Tarinasi voisi olla nykyisen mieheni entisestä elämästä. Sillä erotuksella ettei siinä suhteessa ollut noin 20 vuoden aikana seksiä noinkaan paljoa kuin teillä. Varmaan viimeiset kymmenen vuotta lasten syntymän jälkeen seksiä EI OLLUT eikä mitään lämpöä muutenkaan.
Mieheni oli miettinyt eroa jo vuosia ja minun tullessa kohdalle kaksi sielunkumppania kohtasivat. Seksi on upeaa ja muutenkin olemme samalla "kartalla" tässä maailmassa. Häntä eivät pidätelleet lapsetkaan siinä vaiheessa. Kylmyys vanhempien välillä on hirveä asia lapsille... Omasta lapsuudestani tiedän sen.
Kirjoituksestasi tuli ajatuksia:
Mitä yhdistävää teillä sitten vaimon kanssa on, kun "muuten menee hyvin"? Itse en vain voi käsittää miten parisuhteessa voi OIKEASTI mennä muutenkaan hyvin, jos seksuaaliset tarpeet eivät kohtaa. Anteeksi vain, mutta en ole sellaisesta ennen kuullut... Seksin puuten edes vain toisen puolelta ei mielestäni voi olla vaikuttamatta muuhunkin elämään. Kokemusta on siitäkin omasta ex-liitostani. Itse en edes kuvailisi ex-elämääni ja kuvailemaasi tilannetta parisuhteeksi vaan kumppanuudeksi. Varsinkin jos vaimosi ei pysty avautumaan ja kertomaan sinulle mahdollisia menneisyyden mörkäjään. Omasta kokemuksestani tiedän senkin, ettei se lukko aukea sisältä eikä ne estot häivy mihinkään ennenkuin pystyy/haluaa/uskaltaa oksentaa ne "henkiset patit" sisältään.Olet kyllä oikeassa, eihän tuo kovin hääppöinen "parisuhde" ole, vaan saman katon alla elämistä ja lasten kasvattamista yhdessä. Monessa mielessä meillä meneekin huonosti, vain materiaalisesti ja pintapuolisesti hyvin.
Seksistä riitelyn olen jo ajat sitten turhana lopettanut (melkein), joten riitelemmekin sitten kaikesta muusta, tosin kyllä joissakin asioissa olemme toisinaan ihan samoillakin linjoilla.
Emme selvästi olekaan mitään 100%:ia "sielunkumppaneita" - en itse ymmärrä enkä hyväksy kaikkea vaimossani ja toisaalta on kuitenkin monia asioita joita hänessä arvostan. Silti häntä ainakin joskus rakastin ja olen sen monta kertaa hänelle sanonut - enää en ole asiasta kyllä niin varma.
Koen että vaimoni ei ole koskaan ollut mitenkään kiihkeästi rakastunut minuun, rakkautemme on aina tuntunut vähän yksipuoliselta. Toisaalta hän on sellaista "viileää" tyyppiä, että olisi vaikea kuvitella että hän rajusti ja kiihkeästi rakastuisi kehenkään muuhunkaan.
Ehkä kyse on siitä ettei vaimoni todella "rakasta" minua, mutta "sietää" sen verran että jaksaa jotenkuten elää yhdessä?
Jostain selittämättömästä syystä olen kuitenkin häntä rakastanut, mutta seksin/läheisyyden puute ajan mittaan tappaa rakkaudenkin.
Ehkä minunkin pitäisi löytää todellinen oma "sielunkumppanini", että tilanne ratkeaisi. Valitettavasti nykyinen rakastajattarenikaan ei ole juuri se henkilö. - N30
jm64 kirjoitti:
Olet kyllä oikeassa, eihän tuo kovin hääppöinen "parisuhde" ole, vaan saman katon alla elämistä ja lasten kasvattamista yhdessä. Monessa mielessä meillä meneekin huonosti, vain materiaalisesti ja pintapuolisesti hyvin.
Seksistä riitelyn olen jo ajat sitten turhana lopettanut (melkein), joten riitelemmekin sitten kaikesta muusta, tosin kyllä joissakin asioissa olemme toisinaan ihan samoillakin linjoilla.
Emme selvästi olekaan mitään 100%:ia "sielunkumppaneita" - en itse ymmärrä enkä hyväksy kaikkea vaimossani ja toisaalta on kuitenkin monia asioita joita hänessä arvostan. Silti häntä ainakin joskus rakastin ja olen sen monta kertaa hänelle sanonut - enää en ole asiasta kyllä niin varma.
Koen että vaimoni ei ole koskaan ollut mitenkään kiihkeästi rakastunut minuun, rakkautemme on aina tuntunut vähän yksipuoliselta. Toisaalta hän on sellaista "viileää" tyyppiä, että olisi vaikea kuvitella että hän rajusti ja kiihkeästi rakastuisi kehenkään muuhunkaan.
Ehkä kyse on siitä ettei vaimoni todella "rakasta" minua, mutta "sietää" sen verran että jaksaa jotenkuten elää yhdessä?
Jostain selittämättömästä syystä olen kuitenkin häntä rakastanut, mutta seksin/läheisyyden puute ajan mittaan tappaa rakkaudenkin.
Ehkä minunkin pitäisi löytää todellinen oma "sielunkumppanini", että tilanne ratkeaisi. Valitettavasti nykyinen rakastajattarenikaan ei ole juuri se henkilö.Minäkin entisessä elämässä kuvittelin, etten voi rakastua kehenkään koko sydämestäni ja haluta tätä hullun lailla, mutta kun se OIKEA ihminen astui elämänpolulleni, tunteet suorastaan pursusivat pintaan. Meikäläisestäkin löytyi tunteellinen, himokas ja kiihkeästi rakastava ihminen.
Tuo teidän suhde kuulostaa vaan niin tutulta ja vaatisi mielestäni TODELLA syvällistä asioiden purkua ja käsittelyä, jos aiotte jatkaa yhteiseloa. Muuten te saatatte ajan myötä sairastua tukahdetuista tunteistanne... Persoonaeroillehan ei mitään voi - muuttaa et voi kuin itseäsi. Sitä kun niin nuorina yleensä sitoudutaan, kun ei vielä tunneta omaa itseäkään. Sitten muutaman vuoden päästä aikuiseksi kasvun myötä ihmetellään, että kuka tuo nainen/mies on, joka meillä asuu??
Itselläni ja exälläni ei ollut eväitä aikanaan keskustella mistään negatiivisista asoista, mutta yrittäkää edes te. Nykyisessä suhteessa kaivan jokaisen asian esiin ja omaksi ihmetykseksenikin puhun hyvinkin avoimesti henkilökohtaisista asioistani sekä että - puolista. Lapsuudestani, seksuaalisista haluistani, peloistani, ärsytyksistäni jne. Eli toivoa avautumiseen on, mutta se vaatii henkistä kasvua, joka mulla tuli vain eron ja uuden ihmissuhteen myötä...
- Nainen40
Haluttomuuttakaan ei voi yleistää, mutta kerronpa oman ajatukseni. Aloitin 17 v. seurustelemaan ex avomieheni kanssa. En ollut neitsyt, mutta en mikään hirmu kokenutkaan. Seksiä harrastimme muutaman kerran viikossa (alussa). Aloitteentekijä oli aina avomieheni. Vuosien saatossa seksimme hiipui ja hiipui. Ihmettelin nimittäin itsekseni, että mitä tää seksi on, ihan yliarvostettu juttu. Ajattelin kovasti olevani lähes frigidi. En edes kaivannut seksiä. Näin vierähti lähes 12 vuotta.
Oltuani totaalisen uskollinen, edes kaipaamatta seksiä tutustuin ravintolassa mieheen, jota aloin tapaamaan. Sänkyyn menimme noin 3 kk:n tuttavuuden jälkeen. Ja tätä miestä minä halusin, järjettömyyteen asti. Saatoin kesken työpäivänkin lähteä rakastelemaan hänen kanssaan. (On sanomattakin selvää, että sain voimaa erota avomiehestäni) Tätä suhdetta kesti 3,5 v. ja se jatkui kiihkeänä koko ajan.
Mielenkiintoista tässä on se, että tuon miehen jälkeen olen jo ensisuudelmasta tajunnut onko mies haluttava vai ei. Vastaan tuli joitakin miehiä, joiden kanssa ei seksi suuresti innostanut. Leikkiin lähdin kyllä, mutta en taaskaan seksiä kaivannut, saatikka tarvinnut. Sitten taas oli miehiä, joita tunsin haluavani, heidän kanssaan olinkin lähes nymfomaani. Siis sama ihminen, sama asia... Kemia kahden ihmisen kohdalla on se, joka ratkaisee. Nyt kun olen tietoinen fantastisesta seksistä, en voisi kuvitellakaan suhdetta mieheen, jota en halua, taikka joka ei halua minua.
Ikävä kyllä, en usko että tilanteesi vaimosi kanssa korjaantuu, joten sinun on tehtävä ratkaisusi sen mukaisesti, mikä sinulle on tärkeätä. Vaimosi ja seksinpuuttoinen elämä, vaiko tyydyttävä seksielämä ja uusi kumppani. Lapset nimittäin ovat aina olemassa. He ovat vain tekosyy omien ratkaisujen siirtämiseen.... - carl
Moi,
Kuin olisin itse kirjoittanut. En siis ole yksin.Ongelma on sama:Vaimoa ei haluta. Perheeseen kuuluu yksi 2v lapsi ja toinen tulossa.
Suhteemme alussa oli "perusseksiä" tms. mitä se nyt onkaan. 1-2 krt viikossa. Molemmat oltiin nuoria ja vaimo on mun ensirakkaus. Eli kokemattomia olimme. Ai niin, yhteistä eloa on ollut 10 vuotta jo.
Olen kokeillut puhumumista seksistä yms, jotta saataisiin halut heräämään, mutta totuus on kyllä se että toista ihmistä joko haluaa tai ei. Ei siinä mitkään seksilelut tms kokeilut auta.
HArmi sinänsä koska tulemme muuten hyvin toimeen ja viihdymme "ystävinä" toistemme seurassa. Turvallista olla yhdessä. Mutta missä on se halu!
En tarkoita ettenkö oli seksuaalisesti aktiivinen. Mutta ei sitä jaksa enää edes yrittää hurmata/vietellä vaimo kun se tyrmäys on niin totaalinen.
Uskoisin että ihmisellä alkaa pidemmän päälle tällainen tilanne patoutua ja jossain vaiheessa
pato murtuu.
Tuossa vuosi sitten tutuistun chatin kautta yhteen naiseen jolla oli myös perhe ja joka ei halunnut miestään seksuaalisesti. Heillä sama juttu kuin meillä.
Mitään seksiä tms en ole tämännaisen kanssa harrastanut vaikka olemme pari kertaa tavannet.
Ei olisi siitä kiinni ettei tekisi mieli, ei vain
halua ottaa sitä askelta ja tunnustaa että nyt se pato petti. Seksin puutteen takia! - Mies -40
Tarinasi on kuin minun kirjoittama, ainoa joka minun kohdallani poikkeaa on se että saan n. kerran viikossa, mutta sekin on hoidettava alle 5 minuutissa ja aina samassa paikassa samassa asennossa. Viimeisen 10 vuoden aikana olen koskettanut vaimoni rintoja yhteensä korkeintaan 20 sekunttia, alapäätä alle sekunnin per kerta että pääsee hollille. Yhdyntäystävää ei ole mutta olisi varsin tervetullut mutta siinäkin on näköjään omat ongelmansa. Tässä muut kirjoittaneet naiset kuvailevat varsin hyvin kemian ja värähtelyn puutteen johtavan haluttomuuteen, onko se vain naisten ongelma vai onko miehetkin herkkiä värähtelyviboille. Lapsetkin havaitsevat suhteemme kylmyyden ja pelkään että se siirtyy heillekin haluttomuutena mikä olisi erittäin harmillista. Kaipaan halailua ja hyväilyä mutta siitäkin vaimo kieltäytyy koska hän toteaa "tiedän mitä tavoittelet, turha yrittää"
Kerro jos keksit ratkaisun tilanteeseen.- mam3
miksi miesten on niin vaikea jättää vaimo...
vaikka näkee että vaimo ei halua enää
joku mies vastaa!
- Trippi
Seksi, seksi ja seksi. Koko aihe saa karvat pystyyn. Minulla meni hermo ainaiseen vonkaamiseen, sitten kun mukaan astui syyllistäminen haluttomuuden vuoksi, eivät halut enää palanneetkaan.
Teillä miehillä seksi näyttelee aivan liian suurta osaa elämässä, onhan teillä terveet kädet. Mikäli teillä ei ole narsistista luonnehäiriötä ja kätenne toimivat, menkää runkille vessaan, sillä ne paineet helpottavat.
Yhden tuollaisen tyypin kanssa olen elänyt ja toista ei tule, parempi yksin omilla ehdoilla ilman että joku kokoajan vaatii jotakin. Nyt olen todella onnellinen enkä mistään hinnasta palaisi vanhaan.- carl
Tuo on varmaan totta munkin vaimon kohdalla. (kts mun aikaisempi kirjoitus).
Sillä meni varmaan hermo kun annoin ymmärtää että tekee mieli. Toisaalta sen takia en enää koskettele vaimoa. Harmi kuitenkin että toiselle niin tärkeä asia on toiselle "punainen vaate" --> muodostuu helposti suhteessa riippakiveksi.
t. Carl (31v)
p.s. On niitä käsiä käytettyä. Varmaan menis järki jos käsille sattuis jotain ;-) - Bazooka
"Vaimoni ei ole erityisen kiinostunut halailusta, pussailusta tai muusta sellaisesta, itse kyllä olisin."
RE:
Eli kyse ei ole pelkästään seksistä. Vaan ylipäätään läheisyyden ja hellyyden kavahtamisesta.
Runkkaaminen ei korvaa läheisyyden puutetta. - jm64
Tuo tulikin melkein kuin suoraan vaimoni suusta. Hän kokee seksin pääasiassa rasitteena.
Vain silloin kun häntä sattuu ehkä kerran kuussa panettamaan eikä kukaan ole häiritsemässä, sopii yhdet pikapanot suorittaa pois ja sitten heti suihkuun....
Hänestä on rasittavaa kun kaikki ovat koko ajan vaatimassa häneltä jotakin. Samalla tavalla hän nimittäin torjuu joskus lapsetkin "kimpustaan" kun "ovat koko ajan vaatimassa jotain palvelua".
Jotenkin hän on enimmäkssen erakkoluonne, joka ei oikeasti kaipaisi ketään lähelleen. Silti hän ei haluaisi erotakaan, tai jos erottaisiin niin lapset kuuluisivat omasta mielestään hänelle. - jm64
Bazooka kirjoitti:
"Vaimoni ei ole erityisen kiinostunut halailusta, pussailusta tai muusta sellaisesta, itse kyllä olisin."
RE:
Eli kyse ei ole pelkästään seksistä. Vaan ylipäätään läheisyyden ja hellyyden kavahtamisesta.
Runkkaaminen ei korvaa läheisyyden puutetta."Runkkaaminen ei korvaa läheisyyden puutetta"
Ymmärsit asian juuri niinkuin tarkoitin.
Ja olen huomannut ettei edes vieraissa käyntikään korvaa sitä ettei pääse vaimoaan lähelle, vaikka se muuten vähän helpottaakin. - Mies -40
On se sitten ihme että naiset valittavat ettei ole romantiikkaa tai hellyttä ja sen takia ei haluta, pitäisi olla kynttilöitä ja tunnelmaa, ja paskat sanon minä. Naiset luulevat miehiä niin yksinkertaisiksi että nyrkkikyllikki hoitaa hommat. Kyllä miehetkin kaipaavat läheisyyttä ja kokea olevansa himon kohteena tai haluttu.
- Trippi
Bazooka kirjoitti:
"Vaimoni ei ole erityisen kiinostunut halailusta, pussailusta tai muusta sellaisesta, itse kyllä olisin."
RE:
Eli kyse ei ole pelkästään seksistä. Vaan ylipäätään läheisyyden ja hellyyden kavahtamisesta.
Runkkaaminen ei korvaa läheisyyden puutetta.Minä en halunnut enää pussailla enkä halailla koska tiesin sen tapahtuvan vain siksi, että mies haluaa seksiä.
- trippi
jm64 kirjoitti:
Tuo tulikin melkein kuin suoraan vaimoni suusta. Hän kokee seksin pääasiassa rasitteena.
Vain silloin kun häntä sattuu ehkä kerran kuussa panettamaan eikä kukaan ole häiritsemässä, sopii yhdet pikapanot suorittaa pois ja sitten heti suihkuun....
Hänestä on rasittavaa kun kaikki ovat koko ajan vaatimassa häneltä jotakin. Samalla tavalla hän nimittäin torjuu joskus lapsetkin "kimpustaan" kun "ovat koko ajan vaatimassa jotain palvelua".
Jotenkin hän on enimmäkssen erakkoluonne, joka ei oikeasti kaipaisi ketään lähelleen. Silti hän ei haluaisi erotakaan, tai jos erottaisiin niin lapset kuuluisivat omasta mielestään hänelle.Ehkä olemme vaimosi kanssa hyvin samanlaisia, itseriittoisia, jos näin voi asian ilmaista. Minäkin tarvitsen yksinäisyyttä ja jos joku kokoajan vaanii minua jossain, saan halvauksen.
Toki jokainen tarvitsee läheisyyttä mutta toiset selviävät vähemmällä kuin toiset, nämä lienevät asioita joille ei mitään voi. Minä en voinut opettaa itseäni haluamaan eikä exä voinut opettaa itseään olemaan haluamatta, kultaista keskitietä ei löytynyt. - Trippi
Mies -40 kirjoitti:
On se sitten ihme että naiset valittavat ettei ole romantiikkaa tai hellyttä ja sen takia ei haluta, pitäisi olla kynttilöitä ja tunnelmaa, ja paskat sanon minä. Naiset luulevat miehiä niin yksinkertaisiksi että nyrkkikyllikki hoitaa hommat. Kyllä miehetkin kaipaavat läheisyyttä ja kokea olevansa himon kohteena tai haluttu.
En minä kaipaa kynttilöitä enkä romantiikkaa. Älä yleistä. Tietty naistyyppi on vietävissä tuolla Kauniit ja Rohkeat- hömpällä jota telkkari syytää silmät ja korvat täyteen.
Minusta paras on tasapainoinen hyvä suhde, jossa molemmat antavat toisilleen tilaa ja ovat huomaavaisia. Loppupeleissä hyvä kumppanuus ratkaisee.
Minullakin on pari pitkää suhdetta takana ja tämä nykyinen, suht tuore, vaikuttaa toistaiseksi hyvältä. - vakiovastaus
Taas tuo pihtarinaisten vakiovastaus. Jos tumputtaminen korvaisi naisen, ei ihmiskuntaa kohta olisi olemassakaan. Kukaan ei kestäisi kaltaistasi narttua kuin tuheron takia. Ja tietty olet kaikkialla ruikuttamassa millainen miehen tulisi olla. Löysikö miehesi jostain ihan oikean naisen, ettei tarvinnutkaan vetää käteen?
- Trippi
vakiovastaus kirjoitti:
Taas tuo pihtarinaisten vakiovastaus. Jos tumputtaminen korvaisi naisen, ei ihmiskuntaa kohta olisi olemassakaan. Kukaan ei kestäisi kaltaistasi narttua kuin tuheron takia. Ja tietty olet kaikkialla ruikuttamassa millainen miehen tulisi olla. Löysikö miehesi jostain ihan oikean naisen, ettei tarvinnutkaan vetää käteen?
Ah, ihanaa kuulla kypsän, epätoivoisesti? tuheron perässä juoksevan miehen mielipide.
Jahka olet kasvanut isoksi, ymmärrät vähän paremmin ettei elämä ole pelkkää seksiä. Ymmärräthän, ettei mainoksilla ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa?
Minun ei ole koskaan tarvinnut ruikuttaa, minulla on rima korkealla ja onneksi voin sen siellä myös pitää. Ja toivottavasti exäni on löytänyt jonkun jonka kanssa voi olla onnellinen, sitä toivon vilpittömästi. - vakiovastaus
Trippi kirjoitti:
Ah, ihanaa kuulla kypsän, epätoivoisesti? tuheron perässä juoksevan miehen mielipide.
Jahka olet kasvanut isoksi, ymmärrät vähän paremmin ettei elämä ole pelkkää seksiä. Ymmärräthän, ettei mainoksilla ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa?
Minun ei ole koskaan tarvinnut ruikuttaa, minulla on rima korkealla ja onneksi voin sen siellä myös pitää. Ja toivottavasti exäni on löytänyt jonkun jonka kanssa voi olla onnellinen, sitä toivon vilpittömästi.Kiitokset kysymästä, ei tarvitse juosta enää, irtoaa nykyään ihan kivasti. Mutta aina voit koittaa lämmitellä ajatuksella, että sinua arvostelevilla ihmisillä menee huonosti. Se on aika yleinen defenssimekanismi.
Yleiseen sarjaan en enää kuulu, joten nuoruuttani en kirjoittele. Kukaan ei ole väittänyt elämän olevan pelkkää seksiä, saati mainosten olevan todellisuutta. Naisten seksikäyttäytymisellä sitten taas onkin vaihtelua laidasta laitaan. Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää.
Varsinainen kypsymiseni liittyy kuitenkin tuohon "mene runkkaamaan siitä" mentaliteettiisi, joka tosiaan on todella narttu heitto. Jos mies jättää samalla tavalla huomioimatta naisen tarpeet (oli kyseessä sitten seksi, läheisyys, mikä tahansa muu tarve) hän on kylmä, inhoittava ihminen (tai ei oikeastaan edes ihminen).
Naisten kommentti vain on "Ei mua haluta, älä aina vonkaa, mene runkulle". Ja perään ihmetellään kun mies ei ole uskollinen tai eroaa.
Mutta pidä sinä rima korkealla ja koita pitää mulkku matalalla. Kun ei sille kerran ole käyttöä. - Trippi
vakiovastaus kirjoitti:
Kiitokset kysymästä, ei tarvitse juosta enää, irtoaa nykyään ihan kivasti. Mutta aina voit koittaa lämmitellä ajatuksella, että sinua arvostelevilla ihmisillä menee huonosti. Se on aika yleinen defenssimekanismi.
Yleiseen sarjaan en enää kuulu, joten nuoruuttani en kirjoittele. Kukaan ei ole väittänyt elämän olevan pelkkää seksiä, saati mainosten olevan todellisuutta. Naisten seksikäyttäytymisellä sitten taas onkin vaihtelua laidasta laitaan. Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää.
Varsinainen kypsymiseni liittyy kuitenkin tuohon "mene runkkaamaan siitä" mentaliteettiisi, joka tosiaan on todella narttu heitto. Jos mies jättää samalla tavalla huomioimatta naisen tarpeet (oli kyseessä sitten seksi, läheisyys, mikä tahansa muu tarve) hän on kylmä, inhoittava ihminen (tai ei oikeastaan edes ihminen).
Naisten kommentti vain on "Ei mua haluta, älä aina vonkaa, mene runkulle". Ja perään ihmetellään kun mies ei ole uskollinen tai eroaa.
Mutta pidä sinä rima korkealla ja koita pitää mulkku matalalla. Kun ei sille kerran ole käyttöä.Hmm, jos oikein muistan, sinä olit se, joka aloitti nartuttelun? Onko se sivistyneen ihmisen käytöstä?
Tekstistäsi paistaa läpi katkeruus. Se mitä nuoruuteen tulee, olet ainakin kirjallisen ulosantisi perusteella hyvin keskenkasvuinen.
Kyllä minä olen sitä mieltä että ketään ei voi pakottaa seksiin. Jos minä haluan, eikä mieheni halua, voin kyllä hoidella itseni ilman sen suurempia hälinöitä. Miehillä se juttu taas tuntuu menevän niin, että jos nainen sanoo ei, se on kauhea loukkaus miestä kohtaan ja koko elin surkastuu pois välittömästi.
Ja hei, lue tekstini tarkemmin. Minä tein eropäätöksen, minä valitsin elää ilman vonkaavaa miestä, ei toisinpäin, vaikka ajatuksella mässäiletkin. Mies oli uskollinen eikä olisi halunnut erota minusta mutta minä en jaksanut. On sekin kummallista että kehtaat valittaa täällä kuinka naiset pihtaa, ihan yhtä ärsyttävää on jatkuva vonkaaminen. Kuinka monta tekstiä olet nähnyt otsikolla vonkaava mies?
Heh, eikös se meillä "pihtareilla" mene juuri niin että pidetään ne mulkut korkealla! :-) - Arska
Trippi kirjoitti:
Hmm, jos oikein muistan, sinä olit se, joka aloitti nartuttelun? Onko se sivistyneen ihmisen käytöstä?
Tekstistäsi paistaa läpi katkeruus. Se mitä nuoruuteen tulee, olet ainakin kirjallisen ulosantisi perusteella hyvin keskenkasvuinen.
Kyllä minä olen sitä mieltä että ketään ei voi pakottaa seksiin. Jos minä haluan, eikä mieheni halua, voin kyllä hoidella itseni ilman sen suurempia hälinöitä. Miehillä se juttu taas tuntuu menevän niin, että jos nainen sanoo ei, se on kauhea loukkaus miestä kohtaan ja koko elin surkastuu pois välittömästi.
Ja hei, lue tekstini tarkemmin. Minä tein eropäätöksen, minä valitsin elää ilman vonkaavaa miestä, ei toisinpäin, vaikka ajatuksella mässäiletkin. Mies oli uskollinen eikä olisi halunnut erota minusta mutta minä en jaksanut. On sekin kummallista että kehtaat valittaa täällä kuinka naiset pihtaa, ihan yhtä ärsyttävää on jatkuva vonkaaminen. Kuinka monta tekstiä olet nähnyt otsikolla vonkaava mies?
Heh, eikös se meillä "pihtareilla" mene juuri niin että pidetään ne mulkut korkealla! :-)Eihän ketään pidä tietenkään pakottaa seksiin, mutta kyllä näin miehenä alkaa miettiä yhteiselon mielekkyyttä jos joutuu kovin usein turvautumaan omaan käteen. Kyllä, seksi on monille meistä miehistä aika olennainen osa suhdetta (klisee: ei voi olla rakkautta ilman seksiä). Sen takia olisikin erittäin hyvä jos halut olisivat kutakuinkin samalla tasolla.
Naisille ja miehille, jotka joutuvat kärsimään puolisonsa vonkaamisesta, pitäisi varmaan perustaa vonkaamispalsta ;). - Trippi
Arska kirjoitti:
Eihän ketään pidä tietenkään pakottaa seksiin, mutta kyllä näin miehenä alkaa miettiä yhteiselon mielekkyyttä jos joutuu kovin usein turvautumaan omaan käteen. Kyllä, seksi on monille meistä miehistä aika olennainen osa suhdetta (klisee: ei voi olla rakkautta ilman seksiä). Sen takia olisikin erittäin hyvä jos halut olisivat kutakuinkin samalla tasolla.
Naisille ja miehille, jotka joutuvat kärsimään puolisonsa vonkaamisesta, pitäisi varmaan perustaa vonkaamispalsta ;).Ja totuus lienee, ettei liian erilaisten ihmisten kannata väkisin yrittää pysyä yhdessä.
Hyvää viikonloppua kaikille, toivon että kaikki saavat sopivasti sitä mitä haluavat, on se sitten seksiä tai rauhassaoloa. :-) - Mies -40
Trippi kirjoitti:
En minä kaipaa kynttilöitä enkä romantiikkaa. Älä yleistä. Tietty naistyyppi on vietävissä tuolla Kauniit ja Rohkeat- hömpällä jota telkkari syytää silmät ja korvat täyteen.
Minusta paras on tasapainoinen hyvä suhde, jossa molemmat antavat toisilleen tilaa ja ovat huomaavaisia. Loppupeleissä hyvä kumppanuus ratkaisee.
Minullakin on pari pitkää suhdetta takana ja tämä nykyinen, suht tuore, vaikuttaa toistaiseksi hyvältä.toinen on jatkuvassa puutteessa. Kyllä sitä toivoo että halut tässä iässä jo pikku hiljaa pienenisi, piti aloittaa tupakan poltonkin siinä toivossa että himot pienenisi että sopu säilyisi. Mistä hakea sitä tasapainoa suhteeseen kun vaan toisessa päässä on kani ja toisessa varaani. Onneksi joillakin menee hyvin, toisilla vaan näennäisesti ja toisilla vielä pahemmin.
Naiset ovat Veenuksesta ja miehet Marssista pitää varmaan paikkansa. - jm64
Trippi kirjoitti:
Ah, ihanaa kuulla kypsän, epätoivoisesti? tuheron perässä juoksevan miehen mielipide.
Jahka olet kasvanut isoksi, ymmärrät vähän paremmin ettei elämä ole pelkkää seksiä. Ymmärräthän, ettei mainoksilla ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa?
Minun ei ole koskaan tarvinnut ruikuttaa, minulla on rima korkealla ja onneksi voin sen siellä myös pitää. Ja toivottavasti exäni on löytänyt jonkun jonka kanssa voi olla onnellinen, sitä toivon vilpittömästi.Minä tiedän ihan hyvin ettei pelkällä seksillä parisuhdetta pyöritetä. Ironista kyllä, itse seurustelin vuosikaudet naisen kanssa, jonka kanssa koin itse olevani "täysin eri aaltopituudella", mutta seksi sujui kyllä: sitä oli ihan riittävästi ja se oli hyvää. En kuitenkaan halunut loppuiäkseni sellaistakaan suhdetta, joten se aikanaan loppui.
Nyt on sitten (avio)suhde, jossa moni muu asia pelaa, mutta seksi ja fyysinen läheisyys puuttuu. Ei ole sekään hyvä. Ja tästä seuraa lopulta, ettei ne muutkaan asiat sitten suhteessa enää niin hyvin pelaakaan.... - jm64
Kaikki "Tripin" kommentit täällä ovat melkein kuin oman vaimoni suusta, lähes hämmentävän samalla tavalla.
Sinä, kuten vaimoni, ette ehkä voi sitten ymmärtää miten se kalvaa ja syö toista, kun ei pääse edes koskettamaan rakastamaansa naista, toinen vain kylmästi torjuu ja kuin jääpala - kerta toisensa jälkeen. Pussailu ja halailukin tulkitaan välittömästi "seksin vonkaamiseksi", romattiseksi aiottu kynttiläateria nähdään heti "läpinäkyvänä yrityksenä saada seksiä", ja ne kukatkin tuotiin vain se yksi ajatus mielessä. Kiva.
Tätä kun sitten jatkuu viikkokaudet, niin alkaa todella ihan seksin puutteesta jo panettamaan niin että meinaa hulluksi tulla. Kaipa sitten on olemassa se ihmistyyppi, joka voi vain sulkea seksin pois päästä kuin napista kääntämällä. Ja tällaisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää miltä se tuntuu kun seksin puute valtaa koko pään ja kaikki ajatukset alkavat pyörimään vain yhden asian ympärillä.
Vaimoni on muuten vielä todella kaunis ja hyvännäköinen, joten muutaman viikon puutteen jälkeen voisi vaikka repiä silmänsä irti kun ei enää kestä katsella....
Tilanne ajautuu sitten joskus niin lukkoon, ettei oikein käsitä miten se enää siitä purkautuisi. Kun ei jatkuvasti viitsi asiasta riidellä, kaikki keskustelun mahdollisuus kuolee pois.
Ja sitten, aivan kuin salamana kirkkaalta taivaalta arvon rouvaa sattuuikin seksi kiinostamaan, ja ollaan niinkuin mitään ihmeellistä ei olisi edellisen kerran jälkeen tapahtunutkaan. Eipä siinä siiten parin kuukauden pihtailun jälkeen halua pilata harvinaista tunnelmaakaan, mutta aika hölmöksi siinäkin tilanteessa tuntee itsensa. - Trippi
jm64 kirjoitti:
Kaikki "Tripin" kommentit täällä ovat melkein kuin oman vaimoni suusta, lähes hämmentävän samalla tavalla.
Sinä, kuten vaimoni, ette ehkä voi sitten ymmärtää miten se kalvaa ja syö toista, kun ei pääse edes koskettamaan rakastamaansa naista, toinen vain kylmästi torjuu ja kuin jääpala - kerta toisensa jälkeen. Pussailu ja halailukin tulkitaan välittömästi "seksin vonkaamiseksi", romattiseksi aiottu kynttiläateria nähdään heti "läpinäkyvänä yrityksenä saada seksiä", ja ne kukatkin tuotiin vain se yksi ajatus mielessä. Kiva.
Tätä kun sitten jatkuu viikkokaudet, niin alkaa todella ihan seksin puutteesta jo panettamaan niin että meinaa hulluksi tulla. Kaipa sitten on olemassa se ihmistyyppi, joka voi vain sulkea seksin pois päästä kuin napista kääntämällä. Ja tällaisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää miltä se tuntuu kun seksin puute valtaa koko pään ja kaikki ajatukset alkavat pyörimään vain yhden asian ympärillä.
Vaimoni on muuten vielä todella kaunis ja hyvännäköinen, joten muutaman viikon puutteen jälkeen voisi vaikka repiä silmänsä irti kun ei enää kestä katsella....
Tilanne ajautuu sitten joskus niin lukkoon, ettei oikein käsitä miten se enää siitä purkautuisi. Kun ei jatkuvasti viitsi asiasta riidellä, kaikki keskustelun mahdollisuus kuolee pois.
Ja sitten, aivan kuin salamana kirkkaalta taivaalta arvon rouvaa sattuuikin seksi kiinostamaan, ja ollaan niinkuin mitään ihmeellistä ei olisi edellisen kerran jälkeen tapahtunutkaan. Eipä siinä siiten parin kuukauden pihtailun jälkeen halua pilata harvinaista tunnelmaakaan, mutta aika hölmöksi siinäkin tilanteessa tuntee itsensa.Hmm, sinunkin kirjoituksesi on hyvin paljon samoilla linjoilla exäni ajatusten kanssa. Paitsi että esität asiat rakentavassa hengessä etkä aggressiivisesti.
Oletko loukannut vaimoasi jotenkin? Jos exäni loukkasi minua, mikä oli itseasiassa hyvin tavallista, minulla jäi aina kalvava tunne josta en päässyt eroon. Lisäksi exäni oli hyvin itsekäs perusluonteeltaan. Noh, jokatapauksessa kaikista noista jutuista jäi jotakin hampaankoloon mikä kaiketi sitten sammutti kipinän.
En voi sanoa ettenkö olisi rakastanut, mutta rakkauden tyyppi muuttui minun puoleltani romanttisesta toveruudeksi. Exäni olisi halunnut romanttisen huuman jatkuvan, mutta minä jo kaipasin kunnon kumppanuutta. Kuten on varmaan käynyt selväksi, toiveet eivät kohdanneet emmekä osanneet tehdä kompromissia.
Se, miten olisin halunnut itseäni kohdeltavan, olisi ollut hyvin yksinkertaista. Arkinen huomaavaisuus, höpöttely eri asioista, rentous, pois kaikki nipotus ja narina sekä ennenkaikkea tilan antaminen. Luulen, että jos olisin saanut olla aivan rauhassa jonkunaikaa, olisi tilanne saattanut muuttua parempaan. Varma en tietenkään ole, mutta jos näistä ajatuksistani on sinulle jotakin apua niin olen hyvilläni. - vakiovastaus
Trippi kirjoitti:
Hmm, jos oikein muistan, sinä olit se, joka aloitti nartuttelun? Onko se sivistyneen ihmisen käytöstä?
Tekstistäsi paistaa läpi katkeruus. Se mitä nuoruuteen tulee, olet ainakin kirjallisen ulosantisi perusteella hyvin keskenkasvuinen.
Kyllä minä olen sitä mieltä että ketään ei voi pakottaa seksiin. Jos minä haluan, eikä mieheni halua, voin kyllä hoidella itseni ilman sen suurempia hälinöitä. Miehillä se juttu taas tuntuu menevän niin, että jos nainen sanoo ei, se on kauhea loukkaus miestä kohtaan ja koko elin surkastuu pois välittömästi.
Ja hei, lue tekstini tarkemmin. Minä tein eropäätöksen, minä valitsin elää ilman vonkaavaa miestä, ei toisinpäin, vaikka ajatuksella mässäiletkin. Mies oli uskollinen eikä olisi halunnut erota minusta mutta minä en jaksanut. On sekin kummallista että kehtaat valittaa täällä kuinka naiset pihtaa, ihan yhtä ärsyttävää on jatkuva vonkaaminen. Kuinka monta tekstiä olet nähnyt otsikolla vonkaava mies?
Heh, eikös se meillä "pihtareilla" mene juuri niin että pidetään ne mulkut korkealla! :-)Muistat oikein, minä aloitin nartuttelun. Et ole siis dementikko. Hyvä niin. Liika sivistys tekee ihmisestä tylsän, korkeakoulututkinto minulla tosin on. Sillä ei tietysti ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa jos lasket sivistykseksi hillityn kielenkäytön.
Katkeruus vanhaa tilannettani ja "mene runkulle siitä"-naisia kohtaan pitää paikkansa. Se säilyy, vaikka nykyinen tilanteeni ei sitä edellyttäisikään... Jos pää on keskenkasvuinen niin hyvä - onpahan jokin paikka säilynyt nuorena.
Olen iloinen että erosit - miehesi oli ilmeisesti liian heikko lähtemään, vaikka elämä ei ollut tyydyttävää. Parempi molemmille.
Mistä tiedät, että jatkuva vonkaaminen on yhtä ärsyttävää kuin pihtaaminen? Oletko joskus muka ollut suhteessa, jossa olet ollut jatkuvasti puutteessa? Epäilen.
"Kummallista, että kehtaat valittaa..." - millä lihaksilla muuten itse täällä kirjoittelet noita "Kädelle siitä"-tekstejäsi? Naisten yksinoikeus valittamiseen? - Trippi
vakiovastaus kirjoitti:
Muistat oikein, minä aloitin nartuttelun. Et ole siis dementikko. Hyvä niin. Liika sivistys tekee ihmisestä tylsän, korkeakoulututkinto minulla tosin on. Sillä ei tietysti ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa jos lasket sivistykseksi hillityn kielenkäytön.
Katkeruus vanhaa tilannettani ja "mene runkulle siitä"-naisia kohtaan pitää paikkansa. Se säilyy, vaikka nykyinen tilanteeni ei sitä edellyttäisikään... Jos pää on keskenkasvuinen niin hyvä - onpahan jokin paikka säilynyt nuorena.
Olen iloinen että erosit - miehesi oli ilmeisesti liian heikko lähtemään, vaikka elämä ei ollut tyydyttävää. Parempi molemmille.
Mistä tiedät, että jatkuva vonkaaminen on yhtä ärsyttävää kuin pihtaaminen? Oletko joskus muka ollut suhteessa, jossa olet ollut jatkuvasti puutteessa? Epäilen.
"Kummallista, että kehtaat valittaa..." - millä lihaksilla muuten itse täällä kirjoittelet noita "Kädelle siitä"-tekstejäsi? Naisten yksinoikeus valittamiseen?Ehkä tätä keskustelua ei kannata jatkaa koska tämä menee puolintoisin naljailuksi eikä yhtään auta alkuperäisen kirjoittajan asiaa.
En tiedäkään kumpi on ärsyttävämpää, mutta sen tiedän, että vonkaaminen ahdistaa nurkkaan ja pakottaa lähtemään karkuun tai käpertymään kuoreensa.
En minä esitä tietäväni kaikkea, tuon vain julki sen miltä minusta tuntuu, sitä en sentään laske valittamiseksi. - vakiovastaus
Trippi kirjoitti:
Ehkä tätä keskustelua ei kannata jatkaa koska tämä menee puolintoisin naljailuksi eikä yhtään auta alkuperäisen kirjoittajan asiaa.
En tiedäkään kumpi on ärsyttävämpää, mutta sen tiedän, että vonkaaminen ahdistaa nurkkaan ja pakottaa lähtemään karkuun tai käpertymään kuoreensa.
En minä esitä tietäväni kaikkea, tuon vain julki sen miltä minusta tuntuu, sitä en sentään laske valittamiseksi.Olet oikeassa, ei kannata. Tuosta valittamisesta voi ehkä todeta sen, että itse sitä aina esittää mielipiteensä - ne ovat ne muut jotka valittavat (en väitä itseäni poikkeukseksi).
- no juma..
kuulostatkin tosi onnelliselta. Vaikka silti ihmetyttää että mitä sinä täällä roikut jos olet tyytyväinen
- no juma..
kuulostatkin tosi onnelliselta. Vaikka silti ihmetyttää että mitä sinä täällä roikut jos olet tyytyväinen
- mies
jm64 kirjoitti:
Kaikki "Tripin" kommentit täällä ovat melkein kuin oman vaimoni suusta, lähes hämmentävän samalla tavalla.
Sinä, kuten vaimoni, ette ehkä voi sitten ymmärtää miten se kalvaa ja syö toista, kun ei pääse edes koskettamaan rakastamaansa naista, toinen vain kylmästi torjuu ja kuin jääpala - kerta toisensa jälkeen. Pussailu ja halailukin tulkitaan välittömästi "seksin vonkaamiseksi", romattiseksi aiottu kynttiläateria nähdään heti "läpinäkyvänä yrityksenä saada seksiä", ja ne kukatkin tuotiin vain se yksi ajatus mielessä. Kiva.
Tätä kun sitten jatkuu viikkokaudet, niin alkaa todella ihan seksin puutteesta jo panettamaan niin että meinaa hulluksi tulla. Kaipa sitten on olemassa se ihmistyyppi, joka voi vain sulkea seksin pois päästä kuin napista kääntämällä. Ja tällaisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää miltä se tuntuu kun seksin puute valtaa koko pään ja kaikki ajatukset alkavat pyörimään vain yhden asian ympärillä.
Vaimoni on muuten vielä todella kaunis ja hyvännäköinen, joten muutaman viikon puutteen jälkeen voisi vaikka repiä silmänsä irti kun ei enää kestä katsella....
Tilanne ajautuu sitten joskus niin lukkoon, ettei oikein käsitä miten se enää siitä purkautuisi. Kun ei jatkuvasti viitsi asiasta riidellä, kaikki keskustelun mahdollisuus kuolee pois.
Ja sitten, aivan kuin salamana kirkkaalta taivaalta arvon rouvaa sattuuikin seksi kiinostamaan, ja ollaan niinkuin mitään ihmeellistä ei olisi edellisen kerran jälkeen tapahtunutkaan. Eipä siinä siiten parin kuukauden pihtailun jälkeen halua pilata harvinaista tunnelmaakaan, mutta aika hölmöksi siinäkin tilanteessa tuntee itsensa.Ajattele asiaa siltä kannalta, että nyt saat seksiä omien sanojesi mukaan todella kauniilta ja hyvännäköiseltä naiselta kerran parissa kuukaudessa. Jos eroaisitte, viehätysvoimaltaan vastaavantasoisen naisen saaminen sänkyyn voisi olla vielä PALJON harvinaisempaa. Kerroit, että sinä olet aina rakastanut vaimoasi enemmän kuin hän sinua. Tuo yhdessä siihen, että sanot vaimoasi "todella kauniiksi ja hyvännäköiseksi" viittaa siihen, että teidän välillänne on markkina-arvoero. Vaimosi on saattanut tehdä alunperinkin aviopuolisoaan valitessaan enemmän turvallisuushakuisen kuin intohimopohjaisen ratkaisun.
Parisuhde- ja seksimarkkinoilla ihmisten arvostuksissa on yleisiä samankaltaisuuksia. Jos vaimosi on sinusta todella kaunis ja hyvännäköinen, hän on sitä todennäköisesti myös monien muiden miesten mielestä, mikä lisää hänen valinnanvaraansa. Koska ihmisten arvostuksissa on paljon samankaltaisuutta, jolloin jotkut ihmiset ovat vääjäämättä seksikkäämmäksi koettuja kuin jotkut, kaikki eivät voi saada ykkösvaihtoehtoaan. Ajan mittaan ihminen oppii alentamaan vaatimustasoaan ja tyytymään parhaaseen saavutettavissa olevaan vaihtoehtoon. Ihminen oppii ihastumaan heihin, joilta saa tunteisiinsa vastakaikua.
Ehkä sinulla ei ole oman tasosi huomioon ottaen ole koskaan ollutkaan kykyä pitää vaimosi tasoista naista seksuaalisesti tyytyväisenä ainakaan pitkällä aikavälillä. (Tätä ei kannata ottaa liian henkilökohtaisesti, koska sama rajoitus pätee muutettavat muuttaen jokaiseen mieheen ja naiseen.) Markkina-arvoerolla on tapana realisoitua jollain tavoin: soidintanssi ei lähde käyntiin ollenkaan, tunteet jäävät yksipuolisiksi tai syntyy suhde, joka on jollain tavalla epätyydyttävä korkeatasoisemman kannalta ja turhauttava matalatasoisemman kannalta. Teidän kohdallanne se näyttää realisoituneen jälkimmäisellä tavalla.
Mutta voin tietysti olla väärässäkin, jos aikaisemmat kumppanisi ovat olleet tai nykyinen panokaverisi on yhtä haluttua tyyppiä kuin vaimosikin. - mk
jm64 kirjoitti:
Tuo tulikin melkein kuin suoraan vaimoni suusta. Hän kokee seksin pääasiassa rasitteena.
Vain silloin kun häntä sattuu ehkä kerran kuussa panettamaan eikä kukaan ole häiritsemässä, sopii yhdet pikapanot suorittaa pois ja sitten heti suihkuun....
Hänestä on rasittavaa kun kaikki ovat koko ajan vaatimassa häneltä jotakin. Samalla tavalla hän nimittäin torjuu joskus lapsetkin "kimpustaan" kun "ovat koko ajan vaatimassa jotain palvelua".
Jotenkin hän on enimmäkssen erakkoluonne, joka ei oikeasti kaipaisi ketään lähelleen. Silti hän ei haluaisi erotakaan, tai jos erottaisiin niin lapset kuuluisivat omasta mielestään hänelle.Miksi vaimosi on parisuhteessa sinin kanssasi ja avioliitossa jos kuvailemasi ajatusmalli kuvastaa että vaimosi haluaisi jotain muuta elämältään kun avioliiton ja niin edelleen. Eihän parisuhteessa vaaditas seksiä vaan se kuuluu siihen parisuhteeseen. Sama asia on perheen rahaasiat eihän siinä kysytä halutaanko maksaa joku asia vai ei ja sehän on maksettava. Itse en ymmärrä miksi vaimosi on ottamut miehn kun ajatusmalli on tuollainen.
- mk
Ei se seksi pääasia ole mutta terve mies tarvitsee sitä nuorena kerran tai kaksi päivässä ja kun vanhetaan niin 2-5 kertaa viikossa. Nuorempana oli niin että eka naisti poisti paineet toinen toi tyydytyksen ja kolmas kruunas kaiken. Minulle miehenä seksi on samanlainen tarve kuin syöminen tai juominen ja niin edelleen. Onneksi puolisoni asenne seksiin on normaali ja ei ole puutteessa tarvinnut olla.
- tyypillistä
Tämä on se tyyppillinen erityisesti suomalaisen naisen asenne. Mies vonkaa -> nainen pihtaa -> ei seksiä -> mies turhautuu -> mies on huono ja nainen avautuu foorumilla seksittömyyttä -> nainen menee pettämään
- Bazooka
"Lasten vuoksi en edelleenkään halua erota vaimostani"
RE:
Totuuden nimissä teet juuri tällä hetkellä suurta karhunpalvelusta itsellesi ja vaimollesi. Ja ennenkaikkea lapsillesi.
Minkälaisia luulet lapsistasi tulevan, kun he joutuvat elämään kylmässä kodissa, joka perustuu valheeseen ja pettämiseen. Luuletko, että he eivät huomaa? Kyllä lapset aistivat nämä asiat. Ja kärsivät niiden vaikutuksista, kun yrittävät itse aikuisina parisuhdetta.
Toinen vaihtoehto on erota. Sinulla on laillinen oikeus tavata lapsiasi. He tulevat näkemään ainakin sinun kauttasi että kyllä, nainen ja mies voivat rakastaa toisiaan ja elää lämpimässä, seksuaalisessa parisuhteessa.
Avioero on lapsillesi parempi vaihtoehto. Kyllä lapset sen kestävät, että vanhemmat eroavat. Mutta sitä he eivät kestä, että vanhempien välillä ei ole rehellisyyttä eikä rakkautta.
Yritä olla sen verran tahdikas, ettet tuo uutta naistasi mukaan avioeroosi. Esittele hänet lapsillesi ja tulevalle ex-vaimollesi vasta myöhemmin. Vuotta myöhemmin.
Muuten vaimosi tulee vihaamaan sinua. Ja lapsesi saattavat vihata naisystävääsi koska hän "varasti" sinut perheestäsi.
Tietnkin tämä vaatii valehtelua, mutta sitä olet tehnyt tähänkin asti. Mutta tällä kertaa valehtelu suojelisi lapsiasi ja vaimoasi, ei sinua.- jm64
Jos eroaisin nyt, haluaisin kyllä aloittaa ihan "puhtaalta pöydältä".
Olen oppinut tuntemaan nykyisen naisystäväni sen verran hyvin, että tiedän ettei yhteiselämästä hänen kanssaan tulisi pidemmän päälle mitään. Se että seksi sujuu, ei vielä riitä. Ja ainoa syy että harrastan seksiä hänen kanssaan, on se ettei se vaimon kanssa ole sujunut.
Tästäkin syystä haluaisin kyllä lopettaa tuon suhteen hyvän sään aikana. Valitettavasti tätä en pysty hänelle loukkaamatta selittämään. Olemme samassa paikassa töissä, joten täydellisen etäisyyden ottaminenkaan ei onnistu. Ja toisaalta on aika vaikeaa työpaikallakin piiloitella tällaista juttua pidemmän päälle paljastumatta.
Ja vielä: vaimoni sisaren avioliitto on tietääkseni ihan samanlaisessa mutta oikeastaan astetta pahemmassa solmussa. Jos jonkun kuuluisi erota, niin heidän kyllä ennemmin. Siispä sitä odotellessa....
- vaimo34
Kirjoituksesi on hyvin koskettava ja voin kuvitella tunteesi, koska olen itse käynyt läpi melkein saman. Haluni katosivat melkein täysin jossain vaiheessa avioliittoamme. Olin itsekin ihmeissäni asiasta, koska seksi oli aikaisemmin ollut yksi tärkeimmistä asioista elämässäni ja halusin harrastaa sitä missä ja milloin vain. Seksikumppaneita minulla oli useita ennen miestäni. On vaikeaa eritellä, mistä halujeni häviäminen johtui. Todennäköisesti syynä olivat lasten saamisen lisäksi (synnytyskivut ym.ym.) riidat aviomieheni kanssa, useat loukkaavat sanat ja se, etten kokenut itseäni arvostettavan äitinä ja aviovaimona.
Meillä tilanne ajautui lopulta siihen, että mieheni hankki rakastajattaren. Suhdetta jatkui kaksi kuukautta, kunnes hän jäi kiinni. Sotku oli tosiaankin hirveä ja sen ikävä kyllä saivat myös lapsemme tietää... Olin asiasta täysin tyrmistynyt, sillä olin aina luottanut mieheeni täysin. Mieheni oli aina vaatinut minulta täydellistä uskollisuutta, enkä uskonut hänen voivan pettää minua. Koin ensimmäistä kertaa elämässäni hirvittävää mustasukkaisuutta. Mieheni oli hyvin hämillään, sillä hän oli luullut, etten enää rakasta häntä (koska en halunnut häntä). Rakastajatar oli siinä vaiheessa jo ehtinyt rakastua mieheeni ja tilanne oli aivan hirveä kaikille. Mieheni ei halunnut luopua kummastakaan, koska ilmeisesti pelkäsi haluttomuuteni jatkuvan. Sitä kolmiodraamaa kesti muutaman kuukauden.
Toivon, että olet niin järkevä, että osaat tunnustaa uskottomuutesi vaimollesi itse, ennen kuin hän saa tietää asiasta jotenkin muuten. Rehellisyys parisuhteessa on kuitenkin kaikkein tärkeintä ja ilman sitä ei ole mielestäni mitään syytä jatkaa, ei edes lasten takia. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että nainen tarvitsee rakkautta halutakseen seksiä ja mies taas tarvitsee seksiä antaakseen rakkautta. Ne kun pystyy pitämään tasapainossa, niin parisuhde on kunnossa. Tasapainoinen parisuhde tarvitsee tasa-arvoa ja molemminpuolista kunnioitusta pysyäkseen kunnossa. Kaikkea ei voi mitata rahassa ja työn määrässä.
Uskottomuus ihme kyllä pelasti meidän avioliittomme. Haluni palautuivat mustasukkaisuuden myötä ja nykyään minä olen se, joka haluaa useammin. Nyt jälkeenpäin ymmärrän, että halut kyllä olivat siellä, mutta mieheni ei vain saanut minua syttymään. Tyydytin usein itseni ja haaveilin muista olematta kuitenkaan koskaan uskoton miehelleni. Kaiken kriisin jälkeen ymmärsin mieheni arvon ja sen, mitä voisin menettää avioeron myötä. Asia tosin vaati aikamoisen määrän ymmärrystä ja anteeksiantoa molemmin puolin. Mieluiten olisin jättänyt sen kokematta.
Yritä keskustella asiasta vaimosi kanssa, yritä näyttää hänelle arvostusta ja kunnioitusta ja tunnusta ulkopuolinen suhteesi hänelle vähitellen. Mikäli vaimosi ei reagoi asiaan edes silloin, kannattaa varmasti erota. En itse ymmärtänyt ajoissa, että parisuhdetta täytyy hoitaa jatkuvasti, jotta se toimisi. Yhteistä aikaa ilman lapsia on järjestettävä vaikka väkisin, jotta romantiikka parisuhteessa säilyisi. Toivottavasti sinun vaimosi ymmärtää ja pystytte antamaan toisillenne anteeksi. - safiiri
vaimosi on synnyttänyt niin ei seksi heti
maistu ja väsymys painaa päälle kun lapset
pitää hoitaa. jos osallistuisit aktiivisesti
lasten hoitoon enemmän niin ehkä vaimokin
piristyisi ja seksikin alkaisi luistaa.
Mutta mitä silmät ei nää ja korva ei kuule
se sun vieraissa käynti voi sua helpottaa ja
vaimo saa olla rauhassa,älä kerro vaimollesi jos
kerrot niin tiedät....
Anna ajan kulua jos rakastat häntä niin et
eroa vaan odotat,kyllä se korjaantuu tuo seksin
halukin.
Romantiikkaa voit järjestää vaimolle jos
laitat lapset hoitoon ja lähdette lomalle
ihan kaksistaan vain. Ei ne lapset saa traumoja
vaikka ovat vieraan hoidossa.
Kynttilöitä,kukkia, hiljaista musiikkia,
helliä suukkoja ja pienen pieni lahja tässä
näitä joilla saat varmasti vaimon sydämen
heltymään.
Ja muutenkin olisikohan aika puhua kaksin ja
katsoa silmiin rakasta.- Aatos
Mitä sinä jm64:lle tuollaisia neuvoja tyrkytät!? Hänen vaimolleensahan ne kuuluisivat!
- carl
Että haluttomuus johtuu naisilla lastenhoidosta ?
Minä hoidan meillä lasta suurimman osan ajasta vaimon työn takia ja kuitenkin haluan ja ajattelen seksiä lähes koko ajan.
Miehet on paljon suorempia, seksi on mukavaa se
rentouttaa! Miksei sitä siis voisi harrastaa rankan päivän päätteeksi ;) - jm64
Kun lapset on jo kouluiässä niin ei jaksa enää odotella. Lapsia ja kotia olen aina hoitanut aktiivisesti 50/50-periaatteella; ja meidän perheessä minä olen se joka käy kaupassa ja laittaa ruoat - ja silti maksaa suuremman osan laskuista.
Romantiikkaa olen yrittänyt järjestää vaikka kuinka moneen otteeseen ja monella tavalla, mutta vaimo ei sellaisesta juuri syty.
Kerran esim. järjestin meille varsin kalliin viikonlopun yllätysmatkan erääseen Keski-Euroopan kaupunkiin, järjestin lapset hoitoon jne.. Mutta eipä siitä mitään romanttista matkaa tullut. Vaimo totesi lopuksi vain happamasti kuinka "olen pilannut muuten niin kivan matkan jatkuvalla seksin vonkumisella....". Vaimoa siis kiinostivat matkalla lähinnä hyvä ruoka, kulttuurin antimet ja minun seurani maksajan roolissa.
Kun tarpeeksi monta kertaa tällaisissa asioissa pettyy, niin sitten sitä lopulta vaan lakkaa yrittämästä. - Mies -40
hänen mukaan miehelle riittää terveet kädet. Naiselle kun järjestää romanttiset illalliset niin toteaa "mitä sä taas yrität" tai "taasko haluat". Toki romanttiset illaliset ja matkat yms ovat ok mutta pitää se arkiseksikin toimia. Eihän sitä joka kerta voi lähteä lomalle kun panettaa.
- Safiiri
Mies -40 kirjoitti:
hänen mukaan miehelle riittää terveet kädet. Naiselle kun järjestää romanttiset illalliset niin toteaa "mitä sä taas yrität" tai "taasko haluat". Toki romanttiset illaliset ja matkat yms ovat ok mutta pitää se arkiseksikin toimia. Eihän sitä joka kerta voi lähteä lomalle kun panettaa.
tuntuu olevan , että pitäisi toimia sen arkiseksin
entäpä jos vaimolle onkin jäänyt jostain syystä
masennus "päälle" . Ainahan ei voi tietää mistä
johtuu. Sen tiedän naisena jos laitatat kierukan
niin halut menee totaalisesti.
Tietysti niitäkin erilaisia noita hormonikierukoita ja kokeilla voi erilaisia hinta
vain on niin älytön kierukka sanotaan
mummonmarkoissa 350 - 750 ja lisäksi lääkäri
kulut 400 eli tonnin kulut vähintäänkin per.
No tässä yksi syy haluttomuuteen.
Siis tuo mun ehdotus oli vain yksi piristysjuttu,
mutta mieshän voi keksiä lisää...
Mielikuvitusta mukaan ystäväiseni.
Vaikka kyllä nainenkin voisi olla aktiivisempi
eikö vain? Erota ei silti tartte tuollaisen
takia jos kuitenkin rakastaa toista. - carl
jm64 kirjoitti:
Kun lapset on jo kouluiässä niin ei jaksa enää odotella. Lapsia ja kotia olen aina hoitanut aktiivisesti 50/50-periaatteella; ja meidän perheessä minä olen se joka käy kaupassa ja laittaa ruoat - ja silti maksaa suuremman osan laskuista.
Romantiikkaa olen yrittänyt järjestää vaikka kuinka moneen otteeseen ja monella tavalla, mutta vaimo ei sellaisesta juuri syty.
Kerran esim. järjestin meille varsin kalliin viikonlopun yllätysmatkan erääseen Keski-Euroopan kaupunkiin, järjestin lapset hoitoon jne.. Mutta eipä siitä mitään romanttista matkaa tullut. Vaimo totesi lopuksi vain happamasti kuinka "olen pilannut muuten niin kivan matkan jatkuvalla seksin vonkumisella....". Vaimoa siis kiinostivat matkalla lähinnä hyvä ruoka, kulttuurin antimet ja minun seurani maksajan roolissa.
Kun tarpeeksi monta kertaa tällaisissa asioissa pettyy, niin sitten sitä lopulta vaan lakkaa yrittämästä.Kysymys miehille ja miksei myös naisille.
Yritättekö hakea lohtua huonoon parisuhteeseen esim ostamalla tavaraa yms ?
Minä esim vaihdoin autoa hetken mielijohteesta.
Siitä tuli hetkeks hyvä olo. säälittävää materialismia. Loksahti vaimon suu kyllä kun
toyota vaihtui volvoon.... - Safiiri
jm64 kirjoitti:
Kun lapset on jo kouluiässä niin ei jaksa enää odotella. Lapsia ja kotia olen aina hoitanut aktiivisesti 50/50-periaatteella; ja meidän perheessä minä olen se joka käy kaupassa ja laittaa ruoat - ja silti maksaa suuremman osan laskuista.
Romantiikkaa olen yrittänyt järjestää vaikka kuinka moneen otteeseen ja monella tavalla, mutta vaimo ei sellaisesta juuri syty.
Kerran esim. järjestin meille varsin kalliin viikonlopun yllätysmatkan erääseen Keski-Euroopan kaupunkiin, järjestin lapset hoitoon jne.. Mutta eipä siitä mitään romanttista matkaa tullut. Vaimo totesi lopuksi vain happamasti kuinka "olen pilannut muuten niin kivan matkan jatkuvalla seksin vonkumisella....". Vaimoa siis kiinostivat matkalla lähinnä hyvä ruoka, kulttuurin antimet ja minun seurani maksajan roolissa.
Kun tarpeeksi monta kertaa tällaisissa asioissa pettyy, niin sitten sitä lopulta vaan lakkaa yrittämästä.että olet ollut aika kärsivällinen.
Nostaisin hattua jos olisi.
Vaimosi pitäisi olla kiitollinen siitä mitä
olet perheen eteen tehnyt ja teet edelleenkin.
Naisena voin sanoa ,ettei aina meikäläistäkään
huvita arkityön päälle heti seksi,mutta kunhan
on levähtänyt jonkun aikaa niin sitten...
Tosin muistan itsellänikin olleen sellaisen ajan
kun lapset oli pieniä ja sitten vielä tuossa
ihan kymmenvuotiaitakin niin ei oikein ollut
inspiraatiota. Oli sellainen hormonikierukka, joka
sai luonteen kuin piruksi ja vei halut pois.
Se ei vain sopinut. Onneksi huomasin itse niin
ei miehen tarvinnut kärsiä siitä kauan.
Nainen vain on niin hemmetin itsekäs tuossakin
asiassa ,vaikka joku haluaisi neuvoa niin sitä
ei vastaanoteta.
Hölmöltä varmaan kuulostaa jos sanon sulle vielä
tarkista minkälainen ehkäisy vaimolla on. joku
hormoni on sellainen ,joka vie seksihalut.
Jos vaikka vaihto johonkin muuhun ehkäisyyn olisi
auttava teidän asiaan. Jos hän ei halua enää
lapsia niin yksi ehdotus olisi mieheltä piuhat
poikki , ei tarvitse pelätä raskaaksituloa.
Mutta huomioi ja helli vaimoa kuitenkin, kyllä
se seksikin alkaa luistaa toivon mukaan :)
lämpimät halaukset !! - Safiiri
carl kirjoitti:
Että haluttomuus johtuu naisilla lastenhoidosta ?
Minä hoidan meillä lasta suurimman osan ajasta vaimon työn takia ja kuitenkin haluan ja ajattelen seksiä lähes koko ajan.
Miehet on paljon suorempia, seksi on mukavaa se
rentouttaa! Miksei sitä siis voisi harrastaa rankan päivän päätteeksi ;)pienen hengähdyksen jälkeen töistä
tultua seksi voi joskus tuntua ihan hyvältä
mutta riippuu päivästä.
Joku päivä sitä on tyhjentänyt henkisen
takkinsa totaalisesti niin pitää puhaltaa
ennenkuin jaksaa.....
muuten seksi on ihanaa ja eikös se kuntokin
kasva ??? - Safiiri
Aatos kirjoitti:
Mitä sinä jm64:lle tuollaisia neuvoja tyrkytät!? Hänen vaimolleensahan ne kuuluisivat!
mutta vaimo ei niitä kysynyt ja nämähän
on vain ehdotelmia. Ainahan voi olla asioita
joita ei ole tullut mieleen.
Olikos sulla ehdotuksia jm64:lle ?
Miehenä varmaan osaat ehdottaa parempia. - Trippi
Mies -40 kirjoitti:
hänen mukaan miehelle riittää terveet kädet. Naiselle kun järjestää romanttiset illalliset niin toteaa "mitä sä taas yrität" tai "taasko haluat". Toki romanttiset illaliset ja matkat yms ovat ok mutta pitää se arkiseksikin toimia. Eihän sitä joka kerta voi lähteä lomalle kun panettaa.
Niin, olet aivan oikeassa. Kyllä minusta tuntui juuri siltä että taas vongataan jos jotakin poikkeuksellista joskus poikkeuksellisesti oli. Äh, menin mukana, mutta ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, kai minäkin vielä siinävaiheessa etsin josko jonkunlainen pilkahdus paremmasta olisi ollut olemassa.
Ei löytynyt, Pariisissakaan.
Se on pojat sellainen juttu, että jos alentuu olemaan panopuu, niin siinä ne halut menevät lopullisesti. Yritin vähänaikaa pitää sopua yllä antamalla, vaikka vaikeaa se oli. Sitten sain kuulla kuinka seksiä pitää molempien haluta ja että kuinka se, että "annan", ei riitä. Mitä hemmettiä mun olisi pitänyt tehdä kun molemmissa tapauksissa olisi tullut riita kuitenkin? Eihän tuollaista piinaa voinut jatkaa.
Lisäksi, kun nyt vauhtiin pääsin, seksin harrastaminen ilman kiinnostusta tuntuu siltä kuin rakas ihminen loukkaisi jotakin hyvin pyhää, ja eihän sellaista ihmistä voi kuin alkaa vihata. - carl
Safiiri kirjoitti:
pienen hengähdyksen jälkeen töistä
tultua seksi voi joskus tuntua ihan hyvältä
mutta riippuu päivästä.
Joku päivä sitä on tyhjentänyt henkisen
takkinsa totaalisesti niin pitää puhaltaa
ennenkuin jaksaa.....
muuten seksi on ihanaa ja eikös se kuntokin
kasva ???kyllä kait kuntokin kasvaa, mutta usein käy niin että 2 kk:n tauon jälkeen kun on jotain "virittelyä" niin useimmiten se on sellainen 5 minsan ähellys...Henkinen puoli on jo aikalailla esteenä ja tilanteestä voi tulla suoritus. Siinä vaiheessa kun seksistä tulee suoritus se ei voi olla tyydyttävää.
Mutta täytyy varmaan muistuttaa kaikkia että parisuhteessa ei ikinä voi syyttää toista yksipuolisesti, aina on joku syy taustalla.Voi olla että haluttomuuteen johtaneet syyt on pikkuhiljaa kertyneet ilman että niitä edes on huomattu. Toista on pitänyt itsestäänselvyytenä ?!?
Sitten kun on kyse niinkin herkästä asiasta kuin omasta seksuaalisuudesta niin sitä loukkaantuu
aivan pienistäkin asioista. Ei varmaan 10 vuoden parisuhteen jälkeen (niinkuin minulla) ole helppoa
yrittää korjata jotain joka on "lahonnut" jo 5 vuotta sitten. - Safiiri
carl kirjoitti:
kyllä kait kuntokin kasvaa, mutta usein käy niin että 2 kk:n tauon jälkeen kun on jotain "virittelyä" niin useimmiten se on sellainen 5 minsan ähellys...Henkinen puoli on jo aikalailla esteenä ja tilanteestä voi tulla suoritus. Siinä vaiheessa kun seksistä tulee suoritus se ei voi olla tyydyttävää.
Mutta täytyy varmaan muistuttaa kaikkia että parisuhteessa ei ikinä voi syyttää toista yksipuolisesti, aina on joku syy taustalla.Voi olla että haluttomuuteen johtaneet syyt on pikkuhiljaa kertyneet ilman että niitä edes on huomattu. Toista on pitänyt itsestäänselvyytenä ?!?
Sitten kun on kyse niinkin herkästä asiasta kuin omasta seksuaalisuudesta niin sitä loukkaantuu
aivan pienistäkin asioista. Ei varmaan 10 vuoden parisuhteen jälkeen (niinkuin minulla) ole helppoa
yrittää korjata jotain joka on "lahonnut" jo 5 vuotta sitten.on pitkä aika parisuhteessa.
Siinä ehtii tapahtua mitä vain ja naiset
niinkuin tiedät on aika herkkiä olentoja.
Joku asia saattaa loukata silloin kun on
kuukautiset tai sitten se keskivaihe kuusta.
Silloin nainen on herkimmillään.
Seksi varsinkaan ei maita ja rinnat on kipeät
sitten jos menet sanomaan jostain asiasta
vartalolla tai kasvoista niin turpiis saat.
Vaikket tekis kuin housut laitat väärinpäin
jalkaan, niin sekin voi ärsyttää, näin
yks esim. mieleen tultua, ja siitä voi syntyä sota
joka kalvaa ,jos sitä ei selvitä heti.
Tämä oli yksi typerimmistä esimerkeistä mut
näinkin voi mennä.
Ainahan voi yrittää korjata sitä suhdetta , vaikka
äiti kerran sanoi mulle viisaasti, et
jos kananmuna rikki menee niin sitähän ei ehjäksi saa. Aika hyvä sanonta ja paikkansa pitävä.
Meilläkin on ollut niitä kriisejä ja yritetty
selvittää joistain on selvitty, mutta vielä on
paljon , paljon tehtävää.
Sitä on pitänyt ,niinkuin sanoit," toista
itsestäänselvyytenä".
Haluttomuus kait se meilläkin miehen ajoi
toisen naisen syliin? Anteeksianto se vasta
vaikeaa oli. Tämä on sitä mitä kerran yhdelle
naiselle sanoin, ettei kaikki ole niin mustavalkoista miltä se näyttää.
Se kuntojuttu oli vitsi huonosellainen.
Älä ota tosissaan. - N30
carl kirjoitti:
Kysymys miehille ja miksei myös naisille.
Yritättekö hakea lohtua huonoon parisuhteeseen esim ostamalla tavaraa yms ?
Minä esim vaihdoin autoa hetken mielijohteesta.
Siitä tuli hetkeks hyvä olo. säälittävää materialismia. Loksahti vaimon suu kyllä kun
toyota vaihtui volvoon....Materia, etelän matkat, viikonloppu getawayt.. Niillähän sitä pidemmän päälle haetaan hyvää oloa ja helpotusta arjesta.
Kun se parisuhde ei ole tasapainossa (ja henkilö itsekään?) niin sitä rakkausvajetta paikataan monella lailla: Kuntoilulla, syömisellä, ei syömisellä, juomisella, lapsia hankkimalla?!?, materiaa ostamalla, töitä tekemällä jne. Varmasti meistä moni tunnistaa omassa käytöksessään tai läheisten käytöksessä näistä joitain pakokeinoja, kun sitä rakkautta, lämpöä, läheisyyttä, himoa ja keskusteluyhteyttä ei ole siihen omaan "rakkaaseen"... Kun näitä löytyy, ei enää tarvitse paeta, kun on sisällä rauhallinen ja tasapainoinen olo! - Mies -40
Safiiri kirjoitti:
että olet ollut aika kärsivällinen.
Nostaisin hattua jos olisi.
Vaimosi pitäisi olla kiitollinen siitä mitä
olet perheen eteen tehnyt ja teet edelleenkin.
Naisena voin sanoa ,ettei aina meikäläistäkään
huvita arkityön päälle heti seksi,mutta kunhan
on levähtänyt jonkun aikaa niin sitten...
Tosin muistan itsellänikin olleen sellaisen ajan
kun lapset oli pieniä ja sitten vielä tuossa
ihan kymmenvuotiaitakin niin ei oikein ollut
inspiraatiota. Oli sellainen hormonikierukka, joka
sai luonteen kuin piruksi ja vei halut pois.
Se ei vain sopinut. Onneksi huomasin itse niin
ei miehen tarvinnut kärsiä siitä kauan.
Nainen vain on niin hemmetin itsekäs tuossakin
asiassa ,vaikka joku haluaisi neuvoa niin sitä
ei vastaanoteta.
Hölmöltä varmaan kuulostaa jos sanon sulle vielä
tarkista minkälainen ehkäisy vaimolla on. joku
hormoni on sellainen ,joka vie seksihalut.
Jos vaikka vaihto johonkin muuhun ehkäisyyn olisi
auttava teidän asiaan. Jos hän ei halua enää
lapsia niin yksi ehdotus olisi mieheltä piuhat
poikki , ei tarvitse pelätä raskaaksituloa.
Mutta huomioi ja helli vaimoa kuitenkin, kyllä
se seksikin alkaa luistaa toivon mukaan :)
lämpimät halaukset !!Olemassa ehkäisykeinoa joka lisäisi haluja?
Vaimo tuli ainakin paremmalle tuulelle kun jätti aikoinaan pillerit mutta ei sen halut vielä siitä muuttunut. Nykyään ei käytä mitään ja harrastamme tyyliä "coitus interruptus" joka sinänsä toimii, mutta voisikohan tästä olla raskaaksi tulemisen pelko joka ahdistaa ja vie halut? - Safiiri
Mies -40 kirjoitti:
Olemassa ehkäisykeinoa joka lisäisi haluja?
Vaimo tuli ainakin paremmalle tuulelle kun jätti aikoinaan pillerit mutta ei sen halut vielä siitä muuttunut. Nykyään ei käytä mitään ja harrastamme tyyliä "coitus interruptus" joka sinänsä toimii, mutta voisikohan tästä olla raskaaksi tulemisen pelko joka ahdistaa ja vie halut?Siinä miettii vaikkei tietoisesti
niin alitajunnassa varmaan kuitenkin
entä jos tulee raskaaksi.
Sellaista ainakin mulla oli.
No ei voi yleistää tätäkään, koska se on niin
omasta mielestä kiinni. Toiset ihmiset osaa vain
ottaa rennommin kaikki asiat.
Tosta halun takaisin saamisesta. Mietin sitä
paljon aikoinaan itsekin miksi ei haluta.
En tiedä oliko joku kyllästymisvaihe päällä
vai oliko se pelkästään hormoneista kiinni.
Naisella saattaa olla niin monta syytä.
Voi olla joku ihan älytön juttu milloin tulee
ettei ainakaan halua oman miehen kanssa rakastella.
Tiedätkö joskus sellainenkin ajatus tuli mieleen,
et millalailla itse saisi itsensä seksikkään
näköiseksi kun on synnyttänyt ja kroppa muuttunut
siitä millainen oli 20v. Sitä tavallaan häpesi
omaa itseään. Pelkää ettei mies hyväksy muutoksia
vaikka haluaakin seksiä mutt no en osaa sitä ihan
selittää. Nyt kun on 40 niin alkaa vähitellen
hyväksyä sen millainen on ja alkaa nauttimaan
siitä seksistä.
Tosin luovuin pillereistä ja kierukoista sekä
laitettiin miehelle ehkäisyä eli jotain
siemenjohdinjuttuja tehtiin. Älä kysy nimeä
en muista sitä mut ei tarvitse pelätä raskaaksi
tuloa. tietysti naisilla on vastaava ehkäisy
jonka Gyne hoitaa leikkauksella kuulemma ei
vaikuta hormoneihin. Sitten on kohtu pois jos
ei halua enää synnyttää.
Jokaisen naisen hormonitoiminta on niin erilainen
ettei voi yleistää mikä olis kenellekin sopiva.
Sunkin vaimo on varmaan ehkä lähelle neljää
kymmentä niin silloin alkaa lähestyä vaihdevuodet.
Joillain naisilla ne voi alkaa jo 35 vuotiaana
silloin halut on vähän niin ja näin tai sitten
niin et koko ajan pitäisi saada,yksilöllistä
sekin. Ota meistä naisista selvää sitten ei ole
helppoa teillä miehilläkään. huoks.... - selväksi
Trippi kirjoitti:
Niin, olet aivan oikeassa. Kyllä minusta tuntui juuri siltä että taas vongataan jos jotakin poikkeuksellista joskus poikkeuksellisesti oli. Äh, menin mukana, mutta ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, kai minäkin vielä siinävaiheessa etsin josko jonkunlainen pilkahdus paremmasta olisi ollut olemassa.
Ei löytynyt, Pariisissakaan.
Se on pojat sellainen juttu, että jos alentuu olemaan panopuu, niin siinä ne halut menevät lopullisesti. Yritin vähänaikaa pitää sopua yllä antamalla, vaikka vaikeaa se oli. Sitten sain kuulla kuinka seksiä pitää molempien haluta ja että kuinka se, että "annan", ei riitä. Mitä hemmettiä mun olisi pitänyt tehdä kun molemmissa tapauksissa olisi tullut riita kuitenkin? Eihän tuollaista piinaa voinut jatkaa.
Lisäksi, kun nyt vauhtiin pääsin, seksin harrastaminen ilman kiinnostusta tuntuu siltä kuin rakas ihminen loukkaisi jotakin hyvin pyhää, ja eihän sellaista ihmistä voi kuin alkaa vihata.Seksiä ei pitäisi harrastaa muutakuin rakkaudesta toiseen. Siinä jokaisen on pidettävä itsensä kurissa. Omien fantasioidensa ja toiveidensa rakastaminen (tapahtui se sitten omin käsin tai muita hyväksikäyttämällä) vie vain pidemmälle omaan eristäytyneisyyteen ja kauemmaksi siitä mahdollisesta rakkaasta.
- Mami
Hopi hopi! Vaimollasi voi olla joku rankka kokemus, joka pitäisi käsitellä.
"Ilmeisesti suhteeseemme liittyy hänen puoleltaan jotain ongelmia joista hän ei ikinä halua puhua, ei vaikka kuinka yrittäisi."
Esim. perheneuvolaan yhdessä ja erikseen. Solmut auki rohkeasti. Itselläni seksuaalisuuteeni varmasti vaikutti 5v:na kokemani naapurin sedän hyväksikäyttö. Ei sen tietenkään niin rankka juttu tarvitse olla, mutta jotainhan siellä taustalla on! Yritä edes!!!- jm64
Onpa terapiasta ja perheneuvolassa käynnistä ollut monta kertaa puhetta, mutta vaimoni aika jyrkästi kieltäytyy sellaisesta.
Ei toista voi siihen pakottaakaan. - Mies -40
Seksi eri vaimoa kiinnosta ylipäätään. Naista jolla ei ole haluja ei tajua että siinä on jotain epänormaalia suosittelevat terapiaa ennemmin miehelle. Miksi puutteessa oleva on aina se kärsivä osapuoli. Minun vaimo otti aiheen puheeksi milloin neuvolassa milloin gynekologilla mutta siellä kuulema vähättelivät asiaa ja sanoivat suurinpiirtein "itsehän teitte lapsia".
- maritta
Mies -40 kirjoitti:
Seksi eri vaimoa kiinnosta ylipäätään. Naista jolla ei ole haluja ei tajua että siinä on jotain epänormaalia suosittelevat terapiaa ennemmin miehelle. Miksi puutteessa oleva on aina se kärsivä osapuoli. Minun vaimo otti aiheen puheeksi milloin neuvolassa milloin gynekologilla mutta siellä kuulema vähättelivät asiaa ja sanoivat suurinpiirtein "itsehän teitte lapsia".
..miksi puutteessa oleva on aina se kärsivä osapuoli? siltä se vaan tuntuu. itselläni takana 10 v avioliitto,5v sitten päättynyt. näin jälkeen päin muistan karmeana sen torjutuksi tulemisen. ja olen muistellut että olinko sittenkin aina minä se joka halusi, toinen alkoi juttuun jos häntä huvitti. melkoista valtapeliä. minusta tuntuisi että jos toisesta aikuisten oikeesti välittää, voi alkaakkin,kun tietää että se toinen siitä nauttii... ja jos siitä vaikka alkais omatkin halut heräämään. paljon se on asenteesta kiinni, kuinka toiseen haluaa suhtautua.
t. nimimerkki, saannit harvassa yksin eläen, silti hengissä, vaikka iho ihmistä hutaakin
- zeni
Hommaa sänkyyn kolmas pyörä, luulisi vaimosi siitä aktivoituvan...
- Mies -40
Tulisiko se kolmas pyörä olla mies vai nainen?
- Safiiri
Mies -40 kirjoitti:
Tulisiko se kolmas pyörä olla mies vai nainen?
eihän nainen voi välttämättä hyväksyä toista naista kilpailemaan sänkyyn.
Ei olla kokeiltu vielä mut joskus....
Sorry et vastasin hänen puolesta.
- Nainen 40+
Meillä kävi niin, että raskauksien ja lasten tulon aikoihin olin valtavan väsynyt eikä seksi maistunut. Vaikka muuten olen kyllä erittäin seksuaalinen. Mies ei oikein ymmärtänyt vaan alkoi syytellä etten hoida vaimon velvollisuuksia, epäili että olen tullut yhtäkkiä frigidiksi yms. Alkoi syytellä, riidellä ja nalkuttaa. Niinpä aloin suostua seksiin jottei tulisi taas tuntikausien keskustelua. Makasin vain miehen alla tuijottaen kattoon ja toivoin homman olevan mahdollisimman nopeasti ohi. Ja se tuntui riittävän hänelle. Vähitellen vastenmielisyys koko seksiä kohtaan hänen kanssaan alkoi vain kasvaa ja kasvaa. Ei ikinä ollut aikaa sille, että omat haluni olisivat ehtineet herätä. Pyysin kyllä mieheltäni, että voitaisiinko olla vaikka viikkoja siten, että aloite tulisi minun puoleltani. Mutta ei, aina jossain vaiheessa mieheltä meni hermot asian suhteen. Ja taas alkoi syyttely.
Edelleen olemme naimisissa, mutta seksiä ei meillä harrasteta. Sain nimittäin tarpeekseni, ja vastenmielisyys miestä kohtaan kasvoi liian suureksi. Olen sanonut, että voi erota minusta jos haluaa, mutta lasten takia vielä jatkamme sen aikaa mitä kestämme. Yhden lyhyen sivusuhteen koin ja siinä upeaa seksiä. Täytyy sanoa, että siltä osin se tuntui hyvältä. Muuten ei, sillä rakastuin mieheen suunnattomasti ja koin suuret sydänsurut sillä hänelle olin vain suhde. Enää en sivusuhteisiin lähde vaan ero tästä tulee.- Mies -40
Tässä keskustelussa kärsivät sekä miehet että naiset lähes identtisistä ongelmista. Sinun kirjoituksesi voisi olla vaimoni kirjoittama. Hän nimittäin osallistuu seksiin sen verran että pitää aina T-paidan päällä etten vaan saisi koskea paljaita rintoja ja toisessa kädessä kaukosäädin jolla vaihtelee kanavia aktin aikana. Hänkin varmaan kuvittelee että tämä minulle riittää. Aktin suorittaminen vaatii hirmu halut ja vilkkaan mielikuvituksen mutta silti tyydytys on vain puolinainen, koska häntä ei saa tyydyttää tai tuottaa hänelle mielihyvää.
- Nainen 40+
Mies -40 kirjoitti:
Tässä keskustelussa kärsivät sekä miehet että naiset lähes identtisistä ongelmista. Sinun kirjoituksesi voisi olla vaimoni kirjoittama. Hän nimittäin osallistuu seksiin sen verran että pitää aina T-paidan päällä etten vaan saisi koskea paljaita rintoja ja toisessa kädessä kaukosäädin jolla vaihtelee kanavia aktin aikana. Hänkin varmaan kuvittelee että tämä minulle riittää. Aktin suorittaminen vaatii hirmu halut ja vilkkaan mielikuvituksen mutta silti tyydytys on vain puolinainen, koska häntä ei saa tyydyttää tai tuottaa hänelle mielihyvää.
Näinhän se varmaan on. Ja surullista. Näitä tarinoita on useita sekä meillä naisilla, että miehillä. Minunkin kohdallani on muuten käynyt niin, etten enää voi sietää mieheni koskevan rintojani, vaikka aiemmin nautin siitä kovastikin. Samoin suuseksi ei tulisi enää kysymykseenkään.
Pahin tilanne oli silloin sen lyhyen sivusuhteeni aikoihin, ja sanoisin teille miehille, että jos vaimo ei halua, voi syy olla siinäkin. Itse rakastuin, ja koska en voi rakastaa montaa yhtäaikaa en myöskään suostunut seksiin mieheni kanssa. Enkä halunnut häntä edes sen vertaa kuin aiemmin. En voinut sietääkään hänen kosketustaan. Pohjimmiltani olen "yhden miehen nainen", ja tilanteessa vaikuttivat niin monet seikat. Myös suunnaton syyllisyyteni rakastumisesta ja suhteeseen ajautumisesta, sillä en koskaan olisi voinut uskoa itselleni niin käyvän. Olinhan aina korostanut rehellisyyttä, uskollisuutta yms. asioita. Joten moni asia elämässäni oli aika sekaisin tuohon aikaan.
Tällä hetkellä minulla ei tosiaankaan ole sivusuhdetta ja todella monta kertaa olen mieheni kanssa ikään kuin "tarkistanut", että voisinko vielä nauttia seksistä hänen kanssaan. Haluaisinhan itsekin hyvää seksiä. Mutta ei, jokin lukko niinä vuosina vain tuli, eikä sitä enää auki saa vaikka kuinka yrittäisi. Aina jossain vaiheessa hyväilyjä minulle tulee stoppi. Muuten olemme kyllä ihan hyviäkin kumppaneita arjen askareissa ja lastemme vanhempina. Vuosia tilannetta on jo yritetty muuttaa eikä se siitä muutu. Selvää on, ettei näinkään voi kauaa jatkua. Jotenkin vain tuntuu pahalta ajatella,että eroaisi vain seksin takia ja olo on aika alakuloinen. - mk
Mies -40 kirjoitti:
Tässä keskustelussa kärsivät sekä miehet että naiset lähes identtisistä ongelmista. Sinun kirjoituksesi voisi olla vaimoni kirjoittama. Hän nimittäin osallistuu seksiin sen verran että pitää aina T-paidan päällä etten vaan saisi koskea paljaita rintoja ja toisessa kädessä kaukosäädin jolla vaihtelee kanavia aktin aikana. Hänkin varmaan kuvittelee että tämä minulle riittää. Aktin suorittaminen vaatii hirmu halut ja vilkkaan mielikuvituksen mutta silti tyydytys on vain puolinainen, koska häntä ei saa tyydyttää tai tuottaa hänelle mielihyvää.
Vaimosio n kasvatettu lapsena seksikielteinen henkilö joka ei saa lukkoja auki tai sitten hän ei pidä sellaisesta tunteesta mitä eivoi kontrolloida.
- jos kelpaa
Avioliiton aikana joskus unohtuu minkä takia ollaan yhdessä. Ei se ole ne lapset eikä muut yhteiset järjestelyt, vaan se että halutaan rakastaa jotakuta toista. Kyllä se on ikävää, jos halauksetkin ovat jo jääneet. Sukupuolisiin haluihin kun nuo alitajuntaiset seikat vaikuttavat paljon herkemmin. Mitä jos yritettäisiin ensin ihan vain miellyttäviä lauseita käyttämällä osoittaa sitä välittämistä ja rakkautta. Ei tarvitse rakkauttaan hokea eikä tehdä mitään romanttisia eleitä tai mitään palveluksia. Kunhan vaan lähdetään ystävällisistä puheista, rohkaisuista ja epäonnistumistenkin hyväksymisestä ja osanotosta liikkeelle. Sanoja voi vaihtaa ilman mitään fyysistä kontaktia tai siihen mitenkään vihjaamatta. Eihän se partneri nyt täydellinen voi olla kuitenkaan. Puolisonsa rakkautteen pitää voida luottaa. Se on kuin helpotus, jonka jälkeen sitä haluaa lisää ja enemmän.
- Daphne
Kirjoitat tilanteestasi realistisesti ja selkeästi, suorastaan kunnioitettavan järkeilevästi. Saamistasi vastauksista voi päätellä, että et ole yksin ongelmasi kanssa. Tuskin se kuitenkaan paljoa lohduttaa, kysymyshän on juuri sinun ainutkertaisesta elämästäsi. Oletkin jo jonkinlaisen "hätäratkaisun" tehnyt ryhtyessäsi suhteeseen toisen naisen kanssa. Siitä älkööt kukaan sinua tuomitko. Vahinko vain, että sekään ei ole tuonut ongelmaan ratkaisua, vaikka niinkin olisi tietysti voinut käydä. Olisikohan sinulla nyt "väärä tyttöystävä"? Uskon, että löytämällä elämääsi oikean ja luotettavan ystävän voisit saada tilanteesi edes jotenkin siedettäväksi. Toivottavasti tiellesi osuu nainen jolla on samanlaisia ongelmia parisuhteessaan, silloin voisitte yhdessä rikastuttaa toistenne elämää. Kun "pelisäännöt" olisivat selvät jo suhteen alussa, ei tulisi suurta tarvetta arvioida tilannetta aina uudelleen ja uudelleen. Vastoin kuin yleisesti varoitellaan, tällainen ystävyyssuhde voi kyllä pysyä salaisuutena vaikka lopun ikäänne. Olet kyllä vaikeassa tilanteessa, mutta uskon sinun löytävän siihen ratkaisun, vaikutathan fiksulta ja järkevältä mieheltä. Toivotan onnea tulevaisuuteesi!
- killeri
voi olla myös "eksyksissä" itsensä kanssa, koska on asioita, joista hän ei halua keskustella kanssasi. Kun luin tekstiäsi, minulle tuli vahvasti tunne, ettei sinua rakasteta. Olen samassa "jamassa" kuin vaimosi sillä erotuksella, että seksi ei ole minulle vastenmielistä muttei hiuksianostattavaakaan. Olen tapellut asiasta mieheni kanssa (yli 20v yksissä) useammin kuin yhden kerran ja olen saanut hänet viimeinkin uskomaan, että minulla on hyvä olla, jos hänellä on hyvä olla. Olen monta kertaa miettinyt omaa haluttomuuttani enkä todellakaan löydä syytä (ei väsymystä, ei työpaineita, ei epätasa-arvoa suhteessa jne). Taitaa yksinkertaisesti olla asia niin, että nyt on vain elämässä sellainen vaihe, että se, mitä liikkuu ajatuksissa, ei välttämättä tapahdu käytännössä.
Moni on kommentoinut tätä sielunveljeys/sisaruusasiaa ja minun käsitykseni on se, että seksi ei ole se tekijä, jolla tämä käsite määritellään. Toisen kanssa voi olla kaikilla muilla elämän aloilla kuin yhteenkasvaneet, vaikka rakkauselämässä olisi parantamisen varaa. Kyse on arvojärjestyksestä: mikä painaa vaakakupissa eniten.
Toivon todella, että löydät ratkaisun tilanteeseen. Tsemppiä! - rfuh598
miekkoseni ei halua multa ikinä!!!! :(((´
mieheni torjuu minua. - miesiejaseksi
Seksi ei ole helppo asia parisuhteessa.
Olen itse viisikymppinen, toista kertaa aviossa. Ensimmäisessä avioliitossa seksittömyys oli henkisen väkivallan väline, yksi niistä monista jotka saivat minut aikanaan lähtemään. Pääsyynä oli tosi rakkaudettomuus.
Nykyinen avioliitto on onnellinen, rakastamme toisiamme. Seksi on niukempaa kuin ennen ja tunnen itseni kyvyttömäksi herättämään haluja rakkaassani. Tunnen riittämättömyyden tunnetta.
Olen viriili mies ja kaipaisin seksiä huomattavasti useammin kuin me harrastamme. Yhteiset sänkytuokiot harvenevat vuosi vuodelta, se on sääli koska mistä sen tietää milloin olen ikäni puolesta kyvytön viagran ostelija?
Olemme keskustelleet mutta asia on arka ja keskustelut ovat olleet valitettavan tuloksettomia. Ymmärrän hyvin, että yritykseni keskustelumme asiasta saattavat tuottaa ahdistusta ja aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta myös vaimolleni.
Aikanaan toi piristysruiskeen seksielämäämme salaa hankkimani dildo, jonka oikealla hetkellä toin mukaan sänkyhetkeemme. Se väline toi iloa ja virkistystä seksiimme kuukausien ajan, mutta on jo menettänyt uutuuden viehätyksensä.
Olemme käyneet yhdessä toisinaan hotellissa yöpymässä, joka on tuonut vaihtelua ja piristystä. Tunnen, että en jaksa keksiä koko ajan näitä vaihtelevia "piristysruiskeita" elämäämme, eikä palkkanikaan riitä loputtomiin.
Tosiasia on se, että vaimoni käy haluttomammaksi vuosi vuodelta. Nykyisin hänellä ilmenee halua toisinaan ennen kuukautisia, eli kerran kuukaudessa. Toisininaan on mielessä käynyt vieraisiin meneminen, mutta siltä olen vielä välttynyt vaikka tilaisuuksia olisi ollut.
Minä en tiedä mitä tekisin, en tahdo alistua siihen uskoon, että kun ihminen vanhenee niin seksielämä jää pikku hiljaa pois. Haluan nauttia rakkaani kanssa niin pitkään kuin mahdollista. Tunnen että hän ei halua minua enää seksuaalisesti, mikä tekee minut hyvin surulliseksi. - mk
Kysyppä vaimoltasi että miten hänen äitinsä on häntä valistanut teini-iässä seksiasioissa ja jotain mitä hän ei voi kertoa. Yhsi tapa on että jos näisesi käyttä joskus alkoholia niin yritäppä hänen ottavan pikkusen liikaa että estot häivää ja yksi asia on että saako naisesi orkun sekisä harratettaessa. Ei se seksi vaimosi kanssa mihinkää koskaan korjaannu jos vaimosi on noin estoinen asiassa.
- mk
Mitä sinä kiinnijäämistä pelkäät ja jos jäät niin sanot vaimolle että parisuhteeseen kuuluu seksiä parikertaa viikossa että suhde pysyy kunnossa ja sanot syyksi että minkä takiä sinun miehenä pitäisi puutteessa olla sen takia etei vaimoasi kiinosta sekiskanssi ja niin edelleen. Naiset huomaavat vasta sitten sen puolison tärkeyden kun sitä ei ole.
- Vehkeetkö vuokralle?
Miten täällä asiat ovat ihmisten elämissä toistuneet vuodesta toiseen, ja ovat toisaalta kuin omasta elämästäni. Olemme kihlapari, molemmat 50 , tosin minä vajaat 10 vuotta morsiantani vanhempi. Olemme olleet yhdessä kohta kuusi vuotta. Aluksi seksi sujui kohtalaisen hyvin. Meillä on yhteiselossa se piirre, että asumme eri paikkakunnilla. Siten ei olla välttämättä oltu juuri silloin yhdessä, kun on ns. panettanut. Nyt on viileää, jopa kylmääkin kautta kestänyt jo useamman vuoden. Sukupuolinen kanssakäyminen on jäänyt todella vähiin, oikeastaan kokonaan pois. Minulla on sekin vajavaisuus, että kärsin erektiohäiriöistä, joten joudun ottamaan pillereitä. Kumppanini laskee asiasta jopa pilkkaa, ei nähtävästi mitenkään ole suostunut ymmärtämään, että pillerien vuoksi yhdyntä valitettavasti täytyy ajoittaa tarkemmin, eli tapahtumaan tiettynä aikana.
Osin tähän liittyy myös mustasukkaisuutta morsiameni puolelta. Kun liityin yhdistystuttavani facebook-kaveriksi, hän oli heti ja varsin asiattomin sanakääntein työntämässä minua tuon ihmisen syliin, vaikkei sellaisesta mitenkään tietysti voinut olla kysymys. Nyt hän on kahteen otteeseen jo ja varsin provosoivasti heittänyt eteeni ehdotuksen, että etsisin seksikumppanin muualta. Sukupuolisuudesta on jotenkin negatiivisella tavalla tullut hallisteva asia elämässämme. Ja varsinkin sen puutteesta. Kuvioon kuuluu tietysti kaikinpuolinen hellyyden ja läheisyyden puute, ei suukkoja, ei halauksia. Katseetkaan ei mielellään saa kohdata. Jos satun katsomaan häntä silmiin, hän väittää sitä tuijotukseksi, mikä on hänestä epämiellyttävää. Koska hän haluaa kieltää minulta seksi, en myöskään saa katsoa mitään pornoa. Sehän loukkaa häntä suuresti.
Olemme tehneet useita ulkomaan matkoja mukaviin etelän kohteisiin, mutta ei puhettakaan, että ne olisivat mitään lemmenlomia olleet. Päinvastoin, hän on julistanut suureen ääneen, ettei tule kiipeämään päälleni. Hän itse ei halua tehdä minkäänlaista aloitetta, sanoo, ettei halua minua seksuaalisesti. Tässä on toki taustalla ehkä sekin, että olemme sittenkin varsin erilaisia, vaikka on välillä näyttänyt, että luonteissamme on myös yhteisiä piirteitä.
Morsiameni ei suostu mihinkään parisuhdeneuvontaan, koska hänen yhjstävänsäkään ei vät ole saneet apua sieltä, emmekä käytännön syistä eri paikkakunnnilla arkiviikot olevina voi mennä sinne yhtaikaa.
Kumppanillani on kuitenkin otsaa väittää, että hänellä ei kenenkään muun kumppanin kanssa ole ollut samanlaisia ongelmia. -Tosi rakentavaa verrata noin. Tosin voin itse sanoa samaa omalta kohdaltani. Ensimmäisen vaimoni kanssa olimme yhdessä 17 vuotta ja vaikka kaikki muu rapisi ympäriltä, seksi toimi loppuun asti. Myös toisen vaimon kanssa seksi toimi kutakuinkin. Ja kolmannen kumppanini seksuaalisen identiteetin jopa herätin, kuten hän itsekin tunnusti.
Mutta nykyinen tilanne on kyllä totaalisen umpisolmussa. Näyttää siltä, että kyseessä on valtapeli. Kumppanini on sen osin myöntänytkin. Hänellä on ilmeinen halua torjua minut ja siten ikäänkuin kostaa ja rankaista minua, mutta tehdä sitä myös aikaisemmin kärsimiensä tapahtumien vuoksi. Ilmeisesti myös lapsuudessa koettu isän alkoholismi on aiheuttanut traumoja, jotka nyt heijastuvat. Osin tässä on sitäkin, että saan niskaani joitain edellisten kumppanieni virheitä.
Pakjon on siten vettä virrannut sitten noiden ensimmäisten keskustelujen, mutta ongelmat ovat säilyneet. Ikäänkuin niissä toteutuis sama kaava. -Kiitos muuten joka tapauksessa mahdollisista rakentavista kommenteistanne.- Mozzi
Luin silmät hämmästyksestä pyöreänä nimimerkin "Vehkeetkö vuokralle?" kirjoitusta. Ei sinun hyvä mies tarvitse sietää tuollaista kohtelua. Maailmassa kyllä riittää naisia ei se nykyinen kylmä ja sulkeutunut akka ole ainoa vaihtoehto. Miksi suostut kestämään tuollaista kohtelua?
- kummastelija
Mozzi kirjoitti:
Luin silmät hämmästyksestä pyöreänä nimimerkin "Vehkeetkö vuokralle?" kirjoitusta. Ei sinun hyvä mies tarvitse sietää tuollaista kohtelua. Maailmassa kyllä riittää naisia ei se nykyinen kylmä ja sulkeutunut akka ole ainoa vaihtoehto. Miksi suostut kestämään tuollaista kohtelua?
Tosi hämmästyttävää luettavaa vehkeetkö vuokralle! Ihmiset pysyvät yhdessä huonoissa suhteissa. Tämäkin sen todistaa.
Näin sivullisesta tuntuisi, että tämä parisuhde vetelee viimeisiään tai vaatii paljon työtä ollakseen tyydyttävä. Vieläköhän olette yhdessä?
- vähäpöhelömpikönaine
HAH!
jos onki semmone tilanne, niinko mul, et mies o vähä haluttomampi? :D
mä haluun joka päivä! oha mieheni nii ihana ja mielikuvitust riittää!
oommä sen hääl sanonu, vastaa vaa "justiins ja mä käyn töis" just! no, mulla o onneks 10 sormee sun muita kivoja apuvälineit halujeni tyydyttämiseeni siihe kertaa ku mies taas haluu! - Eronnut ja onnelline
Nimerkille "Vehkeetkö vuokralle?":
Kihlattusi vaikuttaa ex-ystävättäreltäni. Aluksi kaikki niin hellää ja romanttista, mutta suhteen "vakiinnuttua" alkoi henkinen väkivalta, jota en aluksi tiedostanut sellaiseksi, vaan luulin normaaliksi yhteiselon kinasteluksi.
Koin pilkkaa, ivaa ja piilovittuilua kahden kesken ja usein myös muidenkin kuulleen. Kaiken pohjalla kumppanini sairaanloinen mustasukkaisuus ja epävarmuus.
Seksillä/seksittömyydellä kiristäminen oli yksi suhteemme henkisen väkivallaan muodoista.
Sen kaltaiseen suhteeseen olisi tarpeellista löytyä molemminpuolista halua parantaa sitä ja hakea vaikka ulkopuolista ammattiapua, muuten se tahtoo jäädä junnaamaan entisiin uomiinsa taikka päätyä eroon. - eronnut+kuuma
Olisi mahtava tietää mitä kirjoituksen aloittajalle nykyään kuuluu! Loistavaa tekstiä suoraan sydämestä. Jos et vielä ole löytänyt sielunkumppania, täällä on yksi ehdokas :-D kirjoitat niin hyvin!
- kohtalotoveri
no etpä ole ainoa mies jolla on tuollainen vaimo.......
- kohtalotoveri 2
Täällä myös aivan samantapainen virsi. Vaimon halut vähentyneet jatkuvasti huolimatta hellyydestä ja muuten toimivasta suhteesta. On sitä mieltä että säälistä antaa kerran kuussa, jos ei muuten. Rakkautta sentään tuntuu olevan, mutta ainainan jääminen pussit täynnä yksin käden kanssa syö miestä ja murentaa rakkauttani pala palalta pois. Hellyyttä ja haluja ei vaan voi erottaaa vaikka monet naiset sellaista väittävätkin.
Jatkuva rakastelun puute ajaa joko hulluuteen tai toiseen syliin eikä siihen auta vaikka pussit tyhjentäisi manuaalisesti joka päivä. - EiKaiVai
"Rakkautta sentään tuntuu olevan, mutta ainainan jääminen pussit täynnä yksin käden kanssa syö miestä ja murentaa rakkauttani pala palalta pois"
Tämä on niin totta! On kuin olisi jatkuvalla pakkodietillä ja aina nälkäinen. Kotona olisi sitten lasiovinen jääkaappi täynnä herkkuja mutta sitä ei saa avata kuin kerran kuussa jos silloinkaan... Ja muualta ei saa ruokaa hakea kun on mennyt kerran lupaamaan.
Ei se suhde koskaan tule täysin hyväksi jos toinen riutuu aina puutteessa. Joku voi jaksaa sinnitellä mutta paljon siinä menettää. Ja ajan myötä katoaa myös enemmän ja enemmän niitä suhteen muita hyviä puolia koska kuva toisesta muuttuu vähitellen aina vain negatiivisemmaksi. Näin ainakin minulle käynyt... - 43v mies
Muistakaa selvitellä eri ehkäisyjen vaikutusta. Erilaisten kokeilujen jälkeen todettiin, että jos vaimoni käyttää pillereitä tai kierukkaa, niin halut katoavat.
Ollaan jouduttu käyttämään ärsyttävästi kondomeja, mutta kun muija on ihan luomuna ilman mitään ehkäisyjä, niin on kyllä selvästi halukkaampi.
Huomasin myös että vaimon haluihin vaikuttaa oma testosteroni-tasoni. Miehillä testot laskee iän myötä, myös ylipaino ja veltto elämä tekee hallaa.
Naiset aistii alhaiset tasot, eikä haluta.
Olen lisännyt urheilua ja laihduttanut. Tällä on ollut positiivinen vaikutus myös.
Meillä oli tosi vaikea kausi kuusi vuotta lasten syntymästä lukien.
Liittomme varmaan pelasti vaimon "käsityötaidot"
Häntä ei yhtään haluttanut, mutta hän sanoi että voi purkaa paineeni käsipelillä.
Siinä hän kehittyikin aika taitavaksi, ja selvittiin "kuivien vuosien" yli.
Nyt menee taas paremmin.
23 vuotta yhdessä.- Alle 40v
Hieno kirjoitus. Itse naisena olen halukas, seksuaalinen, kokeilunhaluinen ja itsestään huolta pitävä, laittaudun mieheni ja itseni iloksi myös arjessa, harvemmin sitä tulee laahustettua ränsistyneenä tukka rasvaisena, vaikka näin maaseudulla asuvana sekin kai olisi ympäristön kannalta samantekevää.
Mieheni patalaiskuus, joka on tullut kuin varkain vuosien saatossa, on saanut haluni katoamaan. Olen visuaalinen ihminen ja haluan "syödä" myös silmilläni. Mies jolla on valtava roikkuva ja pystyssä tanakkana seisova kaljamaha EI VOI OLLA haluttava missään määrin. Posket ovat katoamassa jonnekin kaulan kanssa samaan linjaan. Huh.
Mies harrasti ennen paljon, kuntoilikin ja vaikka on aina ollut ei-laiha mutta sellainen sopiva kuten miehen kuuluukin olla, niin tämä tämänhetkinen olemus joka on ollut jo useita vuosia päällä, ei sytytä. Välillä tunnen jopa kuvotusta. Mies joka pitää itsestään huolen, ei ole ylipaksu läähättävä porsas, jolla hiki valuu otsasta syödessä, tekee jo paljon parisuhteensa eteen. Ja saman voisi sanoa naisistakin..
Rakastan miestäni enemmän kuin mitään, olemme ystävät, pidämme hauskaa yhdessä, harrastamme yhdessä, nauramme ja hassutelemme yhdessä. En koskaan löytäisi rinnalleni miestä joka rakastaisi minua kuten hän, tai miestä jota voisin rakastaa kuten häntä.
Olemme puhuneet asiasta, nostin tapani mukaan kissan pöydälle. Kaljottelut saa jäädä vähemmälle ja mars mun mukaan lenkille, kuntosalikorttikin on jo ostettu.
Nyt vihdoin sain kuulla hänen omasta suustaan sen, hän pyysi mukaansa lenkille :) Eikä tässä mennyt kuin muutama vuosi!!
Yhdessä 21 vuotta.
- Scatmanjohn
Älkää ottako miehet suomalaista vaimoa. Itselläni on tanskalainen ja olen huomannut ja pistänyt merkille, että suomessa miehen on ansaittava naiselta huomio, hellyys ja seksi. Mitä tasa-arvoa ja rakkautta se on? Ihan sama oletko komea, koulutettu, hoidat perheen asiat ja niin pois päin. Aina sama juttu.
Täällä Tanskassa, kuten muuallakin maailmalla kanssakäyminen ja parisuhde on kahdenkauppa. Molemmat antaa ja molemmat saa. On suorastaan kunnia pitää oma kumppani tyytyväisenä ja onnellisena. Enkä tarkoita vain seksiä vaan kaikkia elämän osa-alueita. Lisäksi suomalainen nainen haluaa omistaa ja viedä mieheltä vapauden. Herranen aika, eihän ketään voi omistaa.
Tiedän että myös suomessa on hienoja naisia, enkä haluaisi yleistää mutta suomessa arvoasiat on ihan retuperällään!
Sen halusin vielä sanoa että kun tanskalainen nainen laittautuu, hän laittautuu itseään ja omaa miestään varten. Miten suomessa? Sillon laittaudutaan kun lähtään tyttöjen kesken rimpsalle, eli toisten miesten silmäniloksi. Tämä seikka ei ole vain minun mieleipide, vaan asiaa on keskusteltu monen ihmisen kanssa, niin miehen kuin naisen ja näihin arvo seikkoihin on päädytty. Miehille haluan sanoa vielä sen, älkää antako naisten pompottaa. Jos omasta mielestänne ansaitsette parempaa, tehkää se selväksi ja toimikaa! Pettämistä en sen sijaan suosittele, mutta ymmärrän että asiat on moninaisia ja monimutkaisia, kuten esimerkiksi lapsiperheissä usein. Naisille: Hoitakaa oma haluttomuutenne, se ei ole normaalia! Jos se on normaalia, miksi suhteen alkuaika on aina toisenlainen? PS: Miehet haluaa muutakin kosketusta kuin seksiä! - omatuntosi
Miksi valehtelet koko ajan mies?
- huutaja
Lapset olivat kyllä tuolloin huomattavasti pienempiä ja naimisissakin oli oltu vähän vähemmän.
- alkuperäinen-jm64
Kirjoitin tämän keskustelun avauksen 2004, melkein 10 vuotta sitten.
Tietokoneen vanhoja tiedostoja siivotessani löysin tästä tallentamani tekstit ja linkin, joka yllätyksekseni vielä toimi.
Nyt voinkin kirjoittaa kuinka ”tarina” päättyi. Erosin tuosta haluttomasta vaimostani lopulta vuonna 2006. Mikään ei tuota suhdetta pelastanut, vaikka kaikkea yritettiin.
Myös silloinen sivusuhteeni päättyi, se ei johtanut mihinkään, mutta löysin muutamaa vuotta myöhemmin todellisen sielunkumppanini, nykyisen vaimoni. Olemme olleet vuosia nyt onnellisesti yhdessä. Seksikin meillä sujuu tosin hyvin, ja sitä on usein. Joskin seksi ei ole meidän suhteemme perusta, se vain sujuu hyvin kun kaikki muukin sujuu ja toimii.
Vaihtamalla siis paranee, eikä kannata jäädä roikkumaan toimimattomaan suhteeseen.- kissamainen nainen
Hienoa! Itsekin pyöritellyt vuosikausia tätä teemaa.. ehkä mullakin on toivoa paremmasta tulevaisuudesta. On vaan niin hemmetin vaikea löytää ratkaisua, kun en oikeasti haluaisi loukata muuten mukavaa ihmistä ja haluaisin, että lopuksi kaikille jäisi hyvä maku suuhun. Että elämä muodostuis paremmaksi molemmille.
- poolboy71
Tämä on erinomainen keskusteluketju, joka toivottavasti säilyy ikuisesti bittiavaruudessa. Hyviä ajatuksia ja esimerkkejä tosielämästä. Ja hienoa, että aloittaja on löytänyt onnen.
Tapasin saman ikäisen vaimoni nuorena 20-vuotiaana ensimmäisen vuoden opiskelijana, jolloin minuun vetosi ulkonäön lisäksi hänen suora ja päättäväinen luonteensa.
Nyt kyynisenä 43-vuotiaana, vuosia häntä seuranneena, en voi kuin todeta että luonteenpiirteet saattoivat sittenkin olla sekoitus sosiaalista kömpelyyttä, empatian rajallisuutta ja hyvin paljon "not invented here" -ajattelumallia, eli kun häntä kiinnostaa niin pitää tapahtua, mutta jos joku muu ehdottaa hän harvoin kiinnostuu. Toteaa vain tylysti että tyhmä ehdotus. Sama pätee myös seksiin. Ja, kuten muutkin ovat kuvanneet, olen saanut osakseni aloitteisiini kommentteja "joko taas", "hoida itse ongelmasi", "nopeasti sitten" jne. Ja keskusteluissa toistuvat selitykset "ettei aika riitä", "lapset voi yllättää", "kierukka ehkä vie halut", "kuopus herättää öisin". Kuitenkin aikaa riittää lukea sisustuslehtiä ja katsoa tv:tä. Prioriteettimme ovat siis aivan eri planeetalta.
Jos seksi hänen kanssaan silloin kun hän oikeasti haluaa ei olisi hyvää (hänkin kyllä saa ja joskus useitakin), olisin jättänyt hänet varmaan aikoja sitten eikä meillä olisi lapsia, joita on kolme ja nuorin kohta 4v. Molempien haluamaa seksiä on ehkä 6-8 viikon välein ja muuten on tyytyminen ns. sääliseksiin, jota sentään on 1-2 vkon välein. Aloitteita vielä teen, mutta se stressaa ja pahasti tulla torjutuksi. Jos hän edes olisi sellainen että tekisi itse aloitteen niin voisin joskus koittaa jättää tylysti puutteeseen, mutta kun ei, hän ei tee aloitetta.
Ongelmani on että olemme eläneet aikuisikämme hyvin tiiviisti ja olemme kumpikin jääneet useamman vakavan parisuhteen kokeneisiin nähden vähän lapsiksi ja nyt en enää tiedä miten päin pitäisi olla. Lapset huolettavat myös, koska he ovat elämäni valo ja hyvät kommentit lapsien kotoa saamista roolimalleista ovat myös mielessäni. Useamman vuoden pahentuva kylmyys alkaa kuitenkin riittää, koska hän ei useinkaan vastaa suudelmiin, halauksiin tai muihin ilman taka-ajatuksia tehtyihin hellyyden osoituksiin - on sellainen pölkky, kuin naiset valittavat suomalaisista miehistä, mutta nalkuttaa lisäksi välillä niin pirusti.
Olen varmasti varoittava esimerkki siitä että ei pidä tyytyä vähään vaan etsiä jatkuvasti onneaan. Näin jälkikäteen ajateltuna se, että asioita on kiva tehdä yhdessä, ei sitä ole vaan seksiin liittyvät kemiat (halut, innokkuus kokeilla uutta, estot, jne). Varoitusmerkitkin olivat n. 7 vuoden kohdalla edessäni, kun halut rouvalla läheisyyden ja seksin tarve vähenivät ja oli suhdekriisi. On uskomatonta ajatella että sama nainen halusi seksiä joskus jopa aamulla ja illallakin ensimmäisten parin vuoden aikana.
Mahdollisuuksia on ollut tutustua paremminkin sydäntä särkevän kiinnostaviin naisiin, mutta koskaan en ole pettänyt. Valitettavasti? Jotenkin kalvaa ajatella että tässäkö se nyt oli, minun tunne- ja seksielämäni? Läheisyyden ja seksin puutteessa tuntuu siltä että jokainen hymy, jonka saan mukavalta ja oikean ikäiseltä naiselta, murentaa jotain sisältäni ja uskollisuuteni sekä rakkauteni taitaa olla osa sitä. Jos jotain hyvää tilanteestani pitää hakea niin ainakin harrastan entisenä kilpa-urheilijana mielelläni liikuntaa, joten ei ole ainakaan tarvetta kymmenien kilojen kilojen pudotukseen tms. oman ulkoisen kiinnostavuuden parantamiseksi.
Maksulliselleko? Ei taida olla minun juttuni, vaikka olen joskus epätoivoissani sihteeriopistoakin selaillut. Ajatus seksistä, jota toinen harrastaa vaikka vapaasta tahdostaan vain saadakseen rahaa, ei tunnu ainakaan vielä sopivalta itselleni.
En tiedä saako tästä mitään selvää ja onko tästä hyötyä kuin itselleni, mutta tulihan ajateltua ja näpyteltyä. Nytkin on aamuyö ja mietin jäänkö sohvalle nukkumaan… - tttuntunut
tää naisten haluttomuus on ihan järjetöntä. ensin kyllä näytelläään villikissaa mutta sitte kun saadaan lapsi(a) niin iskee joku jääkausi päälle eikä huomata kumppania enää. mitään alotteita ei yhteiden edun ja jatkuvuuden eteen tehdä. ei sit mitään. miehen työ kuulemma tehdä aloitteet ja vongata sai tai ei
- hipsu1
samoin meillä, ei olla kohta vuoteen seksiä harrastettu, mutta en ole käynyt vieraissa. vaimo ilmoitti tossa, että on laittanut asuntohakemuksen eilen ;( ,ottaa lapset mukaan. riitaa meillä ei ole ollut oikeestaan koskaan, mutta olen melkein vuosi sitten loukannut häntä. anteeksi on antanut, mutta ei voi unohtaa.. -käsittämätöntä ,en ymmärrä, lapset ne tässä enempi tulee kärsimään.(1,5 v ja 3v)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636153
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap253916Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2552299Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261910MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261353- 951296
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041077Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541030Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.77976Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..37915