vältä pikkuturboja

Kalliimpi korjaus, kuin koko pikkuritsan arvo!Vältä jo muutenkin peugeot 206, clio-tyyppi B, opel korsa. Turbottominakin pommeja vanhana. Volkkarin konsernin kaikki TDI-turpot vie ostajan konkkaan.

käytettynä.. kirjoitti:

Kalliimpi korjaus, kuin koko pikkuritsan arvo!Vältä jo muutenkin peugeot 206, clio-tyyppi B, opel korsa. Turbottominakin pommeja vanhana. Volkkarin konsernin kaikki TDI-turpot vie ostajan konkkaan.

Lue lisää

Mitähän ongelmia noiden esittämiesi turbottomien autojen moottoreissa esiintyy?

Tarkentaisitko? kirjoitti:

Mitähän ongelmia noiden esittämiesi turbottomien autojen moottoreissa esiintyy?

Mistä minä voisin tietää kun itse ajan Ladalla -93

Tarkentaisitko? kirjoitti:

Mitähän ongelmia noiden esittämiesi turbottomien autojen moottoreissa esiintyy?

Pikkuauton vikoja:kulumista,akselistot,nivelet,raidetangon päät, jarrut/levyt ja ranskiksien sähköviat. Mene hinta korjauksissa yli arvon. Pakoputket, öljyvuodot jne..

Esimerkki golfista, missä helposti viat ylittää kansa auton arvon.

ne on pommeja,, kirjoitti:

Pikkuauton vikoja:kulumista,akselistot,nivelet,raidetangon päät, jarrut/levyt ja ranskiksien sähköviat. Mene hinta korjauksissa yli arvon. Pakoputket, öljyvuodot jne..

Esimerkki golfista, missä helposti viat ylittää kansa auton arvon.

Lue lisää

Mistä tässä ketjussa puhuttiin?

Puhe turbokoneista? kirjoitti:

Mistä tässä ketjussa puhuttiin?

Kaikista surkeista vanhoista pikkuräyskistä, joissa maaliman lopun vehkeitä etenkin turbot!

Eläkkeesi humahtaa usealta kuulta, kun ei toimikkaan!

Muita kiitosrukoukset!

Olipa auton merkki mikä hyvänsä, niin niille äärimmilleen kutitetuille pienille turbokoneille ei voi ennustaa pitkää ikää.
Toista se on vanhan, laiskan vaparin kanssa. Se raksuttaa helposti 500.000 km tauluun.

kumartele mekkaan.. kirjoitti:

Eläkkeesi humahtaa usealta kuulta, kun ei toimikkaan!

Muita kiitosrukoukset!

Hyvin mahdollista, viimeksi kun tarkistin eläkekertymää, niin alta tonnin lukemissa mentiin vielä.

Mainittakoon tosin, ettei minulla ole tuota TDI:tä enää. Vajaat 300 000 kilsaa sillä päryyttelin menemään, vailla huolia tai murheita. Nyt on alla pari desiä isompi kone. Turbolla tietysti.

The_Rat kirjoitti:

Hyvin mahdollista, viimeksi kun tarkistin eläkekertymää, niin alta tonnin lukemissa mentiin vielä.

Mainittakoon tosin, ettei minulla ole tuota TDI:tä enää. Vajaat 300 000 kilsaa sillä päryyttelin menemään, vailla huolia tai murheita. Nyt on alla pari desiä isompi kone. Turbolla tietysti.

Lue lisää

Joka nyt sitä korjaa, vai veitkö vaakalle!

säälin sitä kirjoitti:

Joka nyt sitä korjaa, vai veitkö vaakalle!

Puolitutulla tyypillä on nyt. 380 000 ajettu, edelleen ei ongelmia (ainakaan moottorin puolesta). Kyllä tuo 1.9TDI vaan on niin perhanan kestävä moottori. Kunhan muistaa huoltaa, niin kyllä kukkuu.

Katselet vaparin takavaloja ja itket!

Kyllä se laiska vaparikin kulkee 2-alkuisilla lukemilla, kun vain maltaa odottaa kiihtymistä. Jos aikoo vain osallistua noihin kiihdytyskilpailuihin, niin kannattaa valita se turbo, mutta taviksen jokapäiväisessä ajossa pärjää hyvin laiskalla vaparilla.

2.2 i kirjoitti:

Kyllä se laiska vaparikin kulkee 2-alkuisilla lukemilla, kun vain maltaa odottaa kiihtymistä. Jos aikoo vain osallistua noihin kiihdytyskilpailuihin, niin kannattaa valita se turbo, mutta taviksen jokapäiväisessä ajossa pärjää hyvin laiskalla vaparilla.

Lue lisää

Toki pärjää laiskalla vaparilla, mutta vaatii se sopeutumista rivakasti lähtevän pikkuturbonkin jälkeen. Aina se on kauhistus, kun alavääntöön tottuneena lähdet vaparilla kylmiltään liittymästä, ja joutuu äkisti hämmenteleen monta pykälää pienempää vaihdetta, jotta ehtii alta pois.
Ei vapari ole vain enää tätä päivää! Harrasteautot sitten erikseen...

Ei kiirettä kirjoitti:

Toki pärjää laiskalla vaparilla, mutta vaatii se sopeutumista rivakasti lähtevän pikkuturbonkin jälkeen. Aina se on kauhistus, kun alavääntöön tottuneena lähdet vaparilla kylmiltään liittymästä, ja joutuu äkisti hämmenteleen monta pykälää pienempää vaihdetta, jotta ehtii alta pois.
Ei vapari ole vain enää tätä päivää! Harrasteautot sitten erikseen...

Lue lisää

Mistä rottosesta puhut? Ei hondalla tarvi hakea pienenpää. Lähtee, kuin hai kaislikosta ja leluturbot vo kuu takavalojani katsellen. Se on linttapoju, se venttiili/moottoritekniikka. Kaupanpäälle pieni kulutus.

oletko pelle? kirjoitti:

Mistä rottosesta puhut? Ei hondalla tarvi hakea pienenpää. Lähtee, kuin hai kaislikosta ja leluturbot vo kuu takavalojani katsellen. Se on linttapoju, se venttiili/moottoritekniikka. Kaupanpäälle pieni kulutus.

Lue lisää

Juu. No moottoripyörät on erikseen, kun ovat niin kevysiäki.

MUtta kun tämä 2.2 i sattuu olemaan automaatti. Ei tarvi normiliikenteessä nostaa kierroksia koskaan yli 3000 rpm.
Onhan niitä sellaisia, jotka huudattaa hullun lailla autoaan liikkeelle ja sitten seisotaan taas seuraavissa valoissa yhtaikaa.
Millähän lailla sekin moottorin vingutus jouduttaa matkantehoa.
Motarillakin 3000 rpm. on 120 km/h, mikä lienee suomessa korkein sallittu nopeus. Tehoja käytän vaan vaunun vedossa.

2.2 i kirjoitti:

MUtta kun tämä 2.2 i sattuu olemaan automaatti. Ei tarvi normiliikenteessä nostaa kierroksia koskaan yli 3000 rpm.
Onhan niitä sellaisia, jotka huudattaa hullun lailla autoaan liikkeelle ja sitten seisotaan taas seuraavissa valoissa yhtaikaa.
Millähän lailla sekin moottorin vingutus jouduttaa matkantehoa.
Motarillakin 3000 rpm. on 120 km/h, mikä lienee suomessa korkein sallittu nopeus. Tehoja käytän vaan vaunun vedossa.

Lue lisää

Sepäs sattuikin. Tutulla oli kanssa tuollainen, siis D segmenttiä, vähän vanhahtava 2,0 vai oliko se 2,2 l kone ja perinteinen mehumaija-automaatti. Kulutus työmatka-ajossa (PKS) 12 l/100 km eikä suorituskykykään tuollaisella ole mitenkään tajunnanräjäyttävä.
 
Välillä sama heppu ajoi työmatkansa 1,1 l koneella ja manuaalivaihteistolla varustetulla B-segmentin pikkuautolla. Keskikulutus tällä autolla 6,5 l/100 km. Mutta moottoritielle tällä ei paljoa asiaa ollut - tehot & meteli asettivat käytännön rajaksi max. 100 km/h.
 
Vaikka em. autoilla oli koko- ja painoeroa, niin ei 12 vs 6,5 ero pelkästään sillä selity, vaan tuossa on täytynyt olla mehumaijalisää se perinteinen litra, puolitoista, ja toinen mokoma ylimääräisestä iskutilavuudesta, jolle ei ruuhkassa seistäessä ole käyttöä.
 
Itse olen ajanut likimain vastaavaa ajoa C-segmentin menopeleillä. Ensin 1,6 l vaparilla mallia "kierroskone", joka oli tämän vuoksi erittäin rasittava kaupunkiajossa, koska taloudellisuus edellytti isolla vaihteella vedätystä, mutta sen seurauksena piti jokaista kiihdytystä ja ylämäkeä varten vatkata pienempää pesään. Sitten oli vuorossa 1,4 turbokone ja viimeisimpänä villityksenä 1,4 turbo automaatti. Vaparilla keskikulutus oli 8,4, mutta sillä tuli ajettua paljon alle 10 km matkoja. Turbokoneilla on menty 7,5 keskikulutuksella (ajomatkat pääosin 10-20 km). Maanteillä ja sujuvassa kaupunkiajossa kulutukset ovat olleet aikalailla identtiset, mutta ruuhkamatelussa (alle 40 km/h nopeuksilla) manuaalivaihteinen turbokone oli hitusen muita etevämpi. Uusin automaatti taas vetää pisteet kotiin moottoritiellä aavikkovälityksiensä kanssa (2600-2700 rpm @ 120 km/h).
 
Käytännön erot kulutuksessa ovat kuitenkin olleet marginaalisia, kun ero ajomatkojen pituudessa huomioidaan. Mutta modernin tekniikan ansiosta
 
- kulutus ei kasvanut, vaikka turbokone tarjoilee alavääntöä REILUSTI enemmän (max. vääntö vastaa 2,5 l vaparia ....mutta vaparin vääntö on korkeammilla kierroksilla!)
 
- kulutus ei kasvanut, vaikka turbokone tarjoilee myös maksimitehoa puolet enemmän kuin wanhanaikainen 1,6 l / n. 100 hv vapari
 
- edes automaatti ei nostanut keskikulutusta tai rokottanut suorituskykyä
 
Samaan päätyi myös TM 1,4-1,6 l pikkuturbojen vertailussa. Verrokkina ollut 2,0 l vapari pärjäsi maantiekulutuksessa ja tappiin asti kiljutettaessa (0-100 kiihtyvyys), mutta oli kaupunkiajossa janoisempi ja jäi ohituskiihtyvyydessä (ilman rajoittajalle asti kiljuttamista) auttamatta katselemaan perävaloja.
 
Turbokoneen ansiosta olen myös säästänyt (2,0 l lotkottimeen verrattuna) vakuutusmaksuissa reilun satkun/vuosi (edellisen auton aikaan maksu meni iskutilavuuden mukaan), autoverossa tonneja (pienet CO2 -päästöt paperilla .... vaikka käytännössä auto ei menekään niin vähällä kuin luvataan) ja bensankulutuksessakin on säästöä tullut pari sataa/vuosi.
 

Noniin, sieltä tulikin taas yksi "tiiliskivi polkimen alla" essonbaarin oppipoika taas liittymiskaistalta 60 km/h nopeudella moottoritietä ajavien eteen (kolmion takaa = liikennesääntöjä rikkoen, mutta essonbaarin ohjeethan menee sääntöjen edelle), jolloin 10 moottoritietä ajanutta autoa joutui a) jarruttamaan 100 -> 60 km/h tai b) tekemään äkkinäisiä kaistanvaihtoja (=kolaririski) ja yleensä senkin päälle tallaamaan jarrulle, kun muutkin poukkoilivat tientukon ohi.
 
Tientukko säästi 0,005 l bensaa, mutta 10 auton kulutus kasvoi 10x0,1 l, kun piti uudelleen kiihdyttää marssivauhtiin.
 
Tientukolle tiedoksi: auton liike-energia on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin, joten 100->60 km/h jarrutus on paljon rajumpi juttu kuin jarrutus 40->0 km/h.
 
Itse asiassa 100->60 km/h liike-energian muutos on yhtä suuri kuin jarrutettaessa pysähdyksiin kahdeksasta kympistä! Sama pätee myös kiihdytykseen eli marssivauhdin palauttaminen kuluttaa yhtä paljon polttoainetta kuin 0->80 km/h kiihdytys.

maantien veritulpat kirjoitti:

Noniin, sieltä tulikin taas yksi "tiiliskivi polkimen alla" essonbaarin oppipoika taas liittymiskaistalta 60 km/h nopeudella moottoritietä ajavien eteen (kolmion takaa = liikennesääntöjä rikkoen, mutta essonbaarin ohjeethan menee sääntöjen edelle), jolloin 10 moottoritietä ajanutta autoa joutui a) jarruttamaan 100 -> 60 km/h tai b) tekemään äkkinäisiä kaistanvaihtoja (=kolaririski) ja yleensä senkin päälle tallaamaan jarrulle, kun muutkin poukkoilivat tientukon ohi.
 
Tientukko säästi 0,005 l bensaa, mutta 10 auton kulutus kasvoi 10x0,1 l, kun piti uudelleen kiihdyttää marssivauhtiin.
 
Tientukolle tiedoksi: auton liike-energia on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin, joten 100->60 km/h jarrutus on paljon rajumpi juttu kuin jarrutus 40->0 km/h.
 
Itse asiassa 100->60 km/h liike-energian muutos on yhtä suuri kuin jarrutettaessa pysähdyksiin kahdeksasta kympistä! Sama pätee myös kiihdytykseen eli marssivauhdin palauttaminen kuluttaa yhtä paljon polttoainetta kuin 0->80 km/h kiihdytys.

Lue lisää

Kivaa on myös se, kun tientukot lähtevät liikennevaloista kuin purkka tukasta. Vihreillä kerkiää 2 autoa toiset 2 ”vanhoilla vihreillä” ja loput kolme jää odottamaan seuraavaa kertaa (3 autoa x 3 min tyhmäkäyntiä á 1 l/h = 0,15 l lisää kulutusta vs. tientukon säästämä 0,001 l).
 
Ja mitä olen liikennettä katsellut, niin ne on yleensä nämä ”tiiliskivi polkimen alla” tientukot, jotka punaisiin valoihin kiihdyttää. Johtuu siitä, että 70 km/h marssivauhdinkin kelaamiseen tarvitaan kilometri, joten kiihdytys on usein vielä kesken, kun tullaan seuraaviin valoihin. Tätä pääsee ihmettelemään mm. Vihdintiellä.
 
Reipas ajotapa EI lisää kulutusta jos matkaan kuluva aika pidetään vakiona. Toki sitten säästää, kun köröttelee koko ajan muuta liikennettä hitaammin (hiiiiitaat liikkeellelähdöt ja/tai marssinopeus kympin alle rajoituksen) -> keskinopeus jää selvästi muita pienemmäksi.
 
Siis reilusti kaasua, jotta moottori pääsee hyvän hyötysuhteen alueelle, mutta ei sentään niin, että kumi laulaa. Ja isoa pykälää sisään mahdollisimman pian (kiireestä riippuen jo 2000…3000 rpm kohdalla). Kun tavoitenopeus on saavutettu pääsee rullaamaan pintakaasulla tai moottorijarrutuksella (jos seuraavassa risteyksessä odottaa punaiset valot) = pienellä/olemattomalla kulutuksella vs. tientukot, joilla kiihdytys yhä jatkuu ja jotka joutuvat kiihdyttämään selkeästi ylinopeuden puolelle, mikäli meinaavat kiriä ripeästi liikkeelle lähteneen kiinni (ja maksavat sitten sakkoa kovemman ilmanvastuksen muodossa).
 

maantien veritulpat kirjoitti:

Kivaa on myös se, kun tientukot lähtevät liikennevaloista kuin purkka tukasta. Vihreillä kerkiää 2 autoa toiset 2 ”vanhoilla vihreillä” ja loput kolme jää odottamaan seuraavaa kertaa (3 autoa x 3 min tyhmäkäyntiä á 1 l/h = 0,15 l lisää kulutusta vs. tientukon säästämä 0,001 l).
 
Ja mitä olen liikennettä katsellut, niin ne on yleensä nämä ”tiiliskivi polkimen alla” tientukot, jotka punaisiin valoihin kiihdyttää. Johtuu siitä, että 70 km/h marssivauhdinkin kelaamiseen tarvitaan kilometri, joten kiihdytys on usein vielä kesken, kun tullaan seuraaviin valoihin. Tätä pääsee ihmettelemään mm. Vihdintiellä.
 
Reipas ajotapa EI lisää kulutusta jos matkaan kuluva aika pidetään vakiona. Toki sitten säästää, kun köröttelee koko ajan muuta liikennettä hitaammin (hiiiiitaat liikkeellelähdöt ja/tai marssinopeus kympin alle rajoituksen) -> keskinopeus jää selvästi muita pienemmäksi.
 
Siis reilusti kaasua, jotta moottori pääsee hyvän hyötysuhteen alueelle, mutta ei sentään niin, että kumi laulaa. Ja isoa pykälää sisään mahdollisimman pian (kiireestä riippuen jo 2000…3000 rpm kohdalla). Kun tavoitenopeus on saavutettu pääsee rullaamaan pintakaasulla tai moottorijarrutuksella (jos seuraavassa risteyksessä odottaa punaiset valot) = pienellä/olemattomalla kulutuksella vs. tientukot, joilla kiihdytys yhä jatkuu ja jotka joutuvat kiihdyttämään selkeästi ylinopeuden puolelle, mikäli meinaavat kiriä ripeästi liikkeelle lähteneen kiinni (ja maksavat sitten sakkoa kovemman ilmanvastuksen muodossa).
 

Lue lisää

Köyhillä on kiire, sanotaan.

Työmatkat sujuu leppoisasti fillarilla, ei tarvii motareilla ja kehäteillä kiihdytellä hampit irvessä aamusta iltaan banaani otsassa.

Motarin rinnalla kulkee yleensä kantatie, jossa voi ajella cruise päällä 80-90 km/h 2000 rpm ja polttoainetta säästyy...motarilla päästellään samaan aikaan mittarin mukaan140 km/h eli senverta, kuin uskaltaa lain puitteissa porhaltaa menemään. Voi teitä reppanoita!

amis antaa soppaa? kirjoitti:

Köyhillä on kiire, sanotaan.

Työmatkat sujuu leppoisasti fillarilla, ei tarvii motareilla ja kehäteillä kiihdytellä hampit irvessä aamusta iltaan banaani otsassa.

Motarin rinnalla kulkee yleensä kantatie, jossa voi ajella cruise päällä 80-90 km/h 2000 rpm ja polttoainetta säästyy...motarilla päästellään samaan aikaan mittarin mukaan140 km/h eli senverta, kuin uskaltaa lain puitteissa porhaltaa menemään. Voi teitä reppanoita!

Lue lisää

Etenkin ,kun satanut 30cm nuoskaluta ja pohjoinen vastaan!

maantien veritulpat kirjoitti:

Noniin, sieltä tulikin taas yksi "tiiliskivi polkimen alla" essonbaarin oppipoika taas liittymiskaistalta 60 km/h nopeudella moottoritietä ajavien eteen (kolmion takaa = liikennesääntöjä rikkoen, mutta essonbaarin ohjeethan menee sääntöjen edelle), jolloin 10 moottoritietä ajanutta autoa joutui a) jarruttamaan 100 -> 60 km/h tai b) tekemään äkkinäisiä kaistanvaihtoja (=kolaririski) ja yleensä senkin päälle tallaamaan jarrulle, kun muutkin poukkoilivat tientukon ohi.
 
Tientukko säästi 0,005 l bensaa, mutta 10 auton kulutus kasvoi 10x0,1 l, kun piti uudelleen kiihdyttää marssivauhtiin.
 
Tientukolle tiedoksi: auton liike-energia on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin, joten 100->60 km/h jarrutus on paljon rajumpi juttu kuin jarrutus 40->0 km/h.
 
Itse asiassa 100->60 km/h liike-energian muutos on yhtä suuri kuin jarrutettaessa pysähdyksiin kahdeksasta kympistä! Sama pätee myös kiihdytykseen eli marssivauhdin palauttaminen kuluttaa yhtä paljon polttoainetta kuin 0->80 km/h kiihdytys.

Lue lisää

Mulla vapari syö motarilla alle 6,5 mittarinopeudella yli 130kh/h.

amis antaa soppaa? kirjoitti:

Köyhillä on kiire, sanotaan.

Työmatkat sujuu leppoisasti fillarilla, ei tarvii motareilla ja kehäteillä kiihdytellä hampit irvessä aamusta iltaan banaani otsassa.

Motarin rinnalla kulkee yleensä kantatie, jossa voi ajella cruise päällä 80-90 km/h 2000 rpm ja polttoainetta säästyy...motarilla päästellään samaan aikaan mittarin mukaan140 km/h eli senverta, kuin uskaltaa lain puitteissa porhaltaa menemään. Voi teitä reppanoita!

Lue lisää

Eikö ole ristiriitaista sanoa että köyhillä on kiire, jos toisaalta puhuu polttoaineen säästämisestä?

mitä mopoja kirjoitti:

Mulla vapari syö motarilla alle 6,5 mittarinopeudella yli 130kh/h.

Millä tavalla mitattuna, ajotietokoneesta vai tankkausten perusteella lasketusta keskikulutuksesta? Merkkiä ja mallia tietämättä aika hankala uskoa että puhtaassa moottoritieajossa jatkuvalla 130 km/h mittarinopeudella pääsee lähelle 6 litran kulutuksia.

--- kirjoitti:

Eikö ole ristiriitaista sanoa että köyhillä on kiire, jos toisaalta puhuu polttoaineen säästämisestä?

No mites sitten nämä vihreät arvot?

Venezuelassa saa tankin täyteen keskim. 2 €.

Bensan kulutuksella ei siis ole mitään merkitystä. Ja luonto kiittää?

Jos ajaa 80 kilsaa tunnissa vs. 140 km/h banaani otsassa, onko eroa?

Mietippä uudestaan! kirjoitti:

No mites sitten nämä vihreät arvot?

Venezuelassa saa tankin täyteen keskim. 2 €.

Bensan kulutuksella ei siis ole mitään merkitystä. Ja luonto kiittää?

Jos ajaa 80 kilsaa tunnissa vs. 140 km/h banaani otsassa, onko eroa?

Lue lisää

Ei tarvitse miettiä uudestaan, koska tiedostin kyllä, että päästöjen vähentäminen, ja luonnonvarojen säästäminen, ovat perusteita ajaa taloudellisemmin. Nimimerkki "amis antaa soppaa?" kuitenkin mainitsi polttoaineiden hinnat ensimmäisessä viestissään.

hankala uskoa kirjoitti:

Millä tavalla mitattuna, ajotietokoneesta vai tankkausten perusteella lasketusta keskikulutuksesta? Merkkiä ja mallia tietämättä aika hankala uskoa että puhtaassa moottoritieajossa jatkuvalla 130 km/h mittarinopeudella pääsee lähelle 6 litran kulutuksia.

Lue lisää

Hondaboy tota on yrittänyt monellakin foorumilla tyrkyttää. Taitaa olla Huihai -palstalta opittu menetelmä käytössä
1. Ajetaan kone lämpimäksi
2. Kiihdytetään marssivauhtiin
3. Resetoidaan ajotietokone
4. Ajetaan hetki tasakaasulla (sanomattakin selvää, että tässä kohtaa on hyvä olla lievä alamäki tai ainakin myötätuuli)
5. Luetaan auton todellinen ja valehtelmaton KESKIKULUTUS tietsikan näytöltä :-)

--- kirjoitti:

Eikö ole ristiriitaista sanoa että köyhillä on kiire, jos toisaalta puhuu polttoaineen säästämisestä?

Kyllä se ainakin tosielämän toiminnassa pitää kutinsa.
 
Nää bensansäästäjät säästää sitä 0,001 litraansa kiihdytyskaistoilla ja ylämäissä, mutta kiire alkaa, kun
- kohdalle sattuu ohituskaista (tällöin ajonopeus nousee 10-30 km/h)
- liikennevalo vaihtuu keltaiseksi
- nopeusrajoitus tippuu alle sen "80 mittarin mukaan" ohjenopeuden
 
Etenkin noiden ohituskaistojen kanssa heitetään kaikki säästöniksit romukoppaan ja rottelo piiskataan armotta 110 huippuvauhtiin ylämäestä piittaamatta.
 

mitä mopoja kirjoitti:

Mulla vapari syö motarilla alle 6,5 mittarinopeudella yli 130kh/h.

joo niin varmaan, alamäessä ja myötätuulessa, yhden henkilön kuormalla,
kesällä

Enpä kehuis. Viimeinen ajettu nykyvapari on 2.0l(165hv) Mazdan kone. Se liikutti uutta kuutosta aika rivakasti.

eiturboa kirjoitti:

Enpä kehuis. Viimeinen ajettu nykyvapari on 2.0l(165hv) Mazdan kone. Se liikutti uutta kuutosta aika rivakasti.

Oli juurikin tuo kone, joka oli TM pikkuturbojen vertailussa mukana ja jöi auttamatta takselemaan takavaloja lhituskiihtyvyystesteissä.

et paremmasta tiedä kirjoitti:

Oli juurikin tuo kone, joka oli TM pikkuturbojen vertailussa mukana ja jöi auttamatta takselemaan takavaloja lhituskiihtyvyystesteissä.

^ tuleepa kivasti reaalisia kirjoitusvihreitä virtuaalinäppiksellä