Eli siis kärsin vaihtelevasti ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista.Ei ole lääkitystä kun just mennyt muutama vuosi tosi hyvin ettei ole tullut kohtauksia.Mutta nyt viime aikoina on taas mennyt huonommin.
En tykkää olla esillä ja ihmisten arvosteltavana..mutta nyt olen menossa naimisiin ja hääjuhla olis tulossa loppukesästä.Osa minusta on siitä aivan innoissaan ja osa ihan kauhuissaan ja miettii,että mikä typerä idea järjestää juhlat kun oon ihan paniikissa jo pelkästä ajatuksesta.Mies haluaa kovasti järjestää juhlat ja haluaisin myös hänen vuokseen ne järjestää.Välillä kun suunnittelemme niitä niin menee vatsani sekaisin ja tulee jännittynyt olo.hienoa...
Onko täällä muita jolla vastaava edessä/koettu?Mitään vinkkejä/apuja?Olisiko jostain lääkityksestä apua jos vaikka viikkoa ennen ottaisi ja varsinkin juhlapäivänä?Vai olisiko paras marssia terveyskeskuksen psykologin juttusille?
Paniikkihäiriöisen häät,juhlat tms.tilaisuudet
9
1531
Vastaukset
- häähätä
Hyvä että olet valmis tekemään rakkaasi takia noin paljon, mutta ei häiden takia tarvitse lääkitystä aloittaa, eikö se sinusta ole hurja ajatus.
Kelläpä ei olisi perhosia vatsassa omissa häissä, se on normaalia ja sitä vain voisi opetella rentoutumaan niin että vatsa ei menisi sekaisin.- epätoivonen morsian
Niin...kai sitä vois joo opetella eroon myös paniikkihäiriöstä, mutta on helpommin sanottu ku tehty.:)
Eniten juhlassa pelottaa se jos saan paniikkikohtauksen kesken juhlan. Se vie totaalisesti juhlafiiliksen ja hienoa selitellä vieraille "juu,tää o vaa paniikkikohtaus ja pelkään kuolevani. Eipä sen kummempia..."
Mulla on myös välillä lisälyöntejä ja tykyttelyä mikä oikeestaan aina laukasee kohtauksen. Sitähän kun ei tiedä jos onkin sydämellä huono päivä ja tulee lisälyöntejä pitkin päivää niin sepä vasta oiskin täydellistä...
Voi kun vaan pystyis oleen rentona ja pelkäämättä, mutta ei se multa onnistu.:( - hätähäät
epätoivonen morsian kirjoitti:
Niin...kai sitä vois joo opetella eroon myös paniikkihäiriöstä, mutta on helpommin sanottu ku tehty.:)
Eniten juhlassa pelottaa se jos saan paniikkikohtauksen kesken juhlan. Se vie totaalisesti juhlafiiliksen ja hienoa selitellä vieraille "juu,tää o vaa paniikkikohtaus ja pelkään kuolevani. Eipä sen kummempia..."
Mulla on myös välillä lisälyöntejä ja tykyttelyä mikä oikeestaan aina laukasee kohtauksen. Sitähän kun ei tiedä jos onkin sydämellä huono päivä ja tulee lisälyöntejä pitkin päivää niin sepä vasta oiskin täydellistä...
Voi kun vaan pystyis oleen rentona ja pelkäämättä, mutta ei se multa onnistu.:(Joo ei helppoa, mut jos keksit jotain missä voit harjoitella rentoutumaan jännittävissä tilanteissa, ei nyt mihkään teatterin lavalle heti, mut askel askeleelta jännittävempää harjotusta kohti.
Rytmihäiriö tuntemukset kannattaa tutkituttaa, jos ei jo ole niin saa jonkilaisen mielenrauhan! :) Itselläni myös lisälyöntejä tykytyksiä aika paljon välillä, eikä niistä koskaan tiedä milloin niitä tulee ja tosiaan uskomattoman pelottavia voivat olla et pakko kaivaa välillä luuri ja näppäillä hätänumero valmiiks.
Helppommin tääki varmaa sanottu ku tehty, mut kannattaa miettiä asiaa positiivisesti että tulkoot jos tulee, eikä häät siitä pilalle mee, vaan voit jälkeen päin muistella miten hienosti sinnittelit! :)
Suosittelen lämpimästi rentoutus harjotuksia sekä jännittävissä tilanteissa, että ihan muutenki vaan, ei oo haitaksi välillä ottaa mukava asento ja olla vaan. keho kun voi muutenki hyvin elikkä ei kiristyksiä tai jännitystä niin olo on parempi ja mm rytmihäiriöt voi vähentyä tai hävitä kokonaan, kun pitkän aikaa on mieli ja kroppa vapautunut jännityksistä! tsemppiä! : )
- Mrs titanium
Mulla on kans lisälyöntejä, jotka ei liity rasitukseen. Jos ei tiedossa mitään noin massiivista tapahtumaa kuin sulla nuo häät, niin saan taltutettua rytmihäiriöt beetasalpaajalla. Mut jos huomaan, et alkaa se tuttu tutina ja vauhkoontuminen, se ei lopu kuin Oxaminilla. Tarkoitan siis paniikkikohtausta, nuo rytmihäiriöt ei aina liity siihen, niitä voi tulla ihan nukkumaan mennessäkin.
Mä annoin itselleni armoa omissa häissä ja kävin hyvissä ajoin lääkärillä puhumassa asiasta. Hän sanoi, että näin tärkeä tapaus ihmisen elämässä ei saa olla pelkkää pelkoa ja stressiä ja määräs varuiks rauhoittavaa. Ja niin kävi, kuin lääkäri ennusti. Kun mulla oli käsilaukussa pikkuboksissa rauhoittavat mukana, ei tullu pahaa kohtausta. Kannattaa siis varautua, muuten voi hieno tilaisuus mennä pepulleen jatkuvan stressin takia.- epätoivoinen morsian?
Juu, mulla on noita rytmihäiriöitä tutkittu useampaan otteeseenkin, mutta todettu vaarattomiksi. Mieli ei kyllä niihin osaa suhtautua niin vaan joka kerta pelkään, että tulee joku pahempi rytmihäiriö. Tätä ollut jo monta vuotta ja ilmeisesti tuun tästä kärsiin koko elämäni ajan, hiphei. Kuolemanpelon kans on todella kiva elellä päivästä toiseen.
Mut mietin kans tota, että pitäiskö kans ottaa varuiks rauhottavia jos meinaa mennä ihan överiks. Sehän ois hienoa jos niitä ei tarviskaan. Taitaa vielä lääkekaapissa olla Opamoxia jäljellä mitkä määrätty lentopelkoon (näitä pelkojahan riittää :D). Jos niitä joutuu ottaan niin täytynee olla tarkkana, ettei morsmaikku ala sopertaan pillereistä.:)
Kiitos paljon teille kun kirjottelitte.:) Jotenki sitä jaksaa heti vähän enemmän uskoa itseensä kun voi kertoa mitä pelkää ja joku ymmärtää ja kannustaa. Mulla kun ei oo ketään lähipiirissä, joka ymmärtäis mielenvikasta.:)
- Mrs titanium
Niin no morsmaikku varmaan muistaa kattoa Opamoxin vahvuuden. Ja sitte kuohuviiniä kandee ottaa ensin ja odotella et se ei enää vaikuta ja sitte vast Opamoxia jos tarvii. Vaihtoehtoisesti, jos tarvii lääkettä ennen skoolaamista, ni kandee ottaa max. yks lasillinen ja kuulostella, miten käy.
Mä siis pärjäsin ilman mun lääkkeitä, mut toisaalta matkalla kirkosta juhlapaikalle join puol pulloa kuoharia. Ilman sitä oisin kaiketi joutunu turvautumaan lääkkeisiin. Tätä ei ymmärrä muut, kuin todella vakavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät. Muut saa paheksua niin paljon ku lystää. - 1+19
Kärsin itse todella vakavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta enkä ymmärrä sitä asiaa miten voi löytää elämänkumppanin ja kyetä menemään naimisiin jos pelko todella on vakava. Luulisin että pelko on silloin lievä jos tuohon kykenee. Vakavaan pelkoon ei auta kunnolla edes alkoholi ja lääkkeet.
- Mrs titanium
Mulla ei häissä ollut paljon muuta kun tota tuttua sukua, jonka kanssa olen hyvin tiiviisti yhteydessä. Meillä on kato suvussa bipoa ja tätä kaiken mahdollisen pelkoa, niin kaikki tiesi et olen ihan jäykkänä. Mun suvussa varmaan puolet vetää lääkkeitä bipoon ja toinen puoli jännitykseen, siks kykenin tuohon rääkkiin.
Kuoharia vedin menomatkalla ja juhlapaikalla reippaasti, kun oli sitä miehen sukuakin paikalla. Mikroskooppisen pienet häät oli, siks en romahtanut täysin. Ja mulle on tarpeeks isot viina-annokset aina auttanu vähän. Lääkkeitä en tietty voi samaan aikaan ottaa, joten jos ahdistaa, otan sit enempi kuppia. - 1+19
Minä taas en uskalla/kehtaa olla edes sukulaisten kanssa tekemisissä ja minun sukulaiset ei edes tiedä että kärsin tällaisesta ongelmasta. Olen pyrkinyt salaamaan sen parhaani mukaan. Voi tietty olla että sukulaiset aavistaa sen että mulla ei ole kaikki kunnossa. Jokatapauksessa olen syrjäytynyt kaikesta sosiaalisen fobian takia. Miten sellaista vois sukulaisilleen kertoa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh821985Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr1131708- 1801296
- 225707
- 59698
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol6676- 56610
Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako199566- 46508
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337472