Un Break My Heart

En minä
sitä itke,
että olen
heikko

vaan sitä
että olen
ollut
liian pitkään
kova

pelkkä puoliksi
surullisen
kuuloinen sana

kuten kieli herkkyyden
mittarina aina
yrittää leikitellä
elämällä

rakkauden
ratsastaessa
kirotussa satulassa
pelkkä outo
arvokkuus kilpenään

antamalla maan
vyöryä jalkojen
alla

synnin inspiroidessa
heittämällä
totuuden vasten
kasvoja

ja silti
ne silmät eivät
voineet mitenkään
nähdä
tekojen päähän

surun uuvuttamaan
ajatukseen,
joka ei tajua merkitystä
ja kuitenkin täyttää
moitteen huulillaan

tälläkin kertaa
kunniansa säilyttäneenä
hullaantumatta puheen
soinnista

kellumalla hitaan
liikkumattomana
pelissä, jossa
henkilökohtainen
pyyteettömyys
uhraa eroottiset
mahdollisuudet

pelko on aina
tyynnytettävissä
ja usko horjutettavissa,
jos …
niin jos ei
astu unelmaansa

seuraa lainmukaisuutta,
ja kuinka sydän
haluaisi palvoa,
jäädä tuuliajolle,
tuskaan

olemalla loputon
kilvoittelu ja
tapahtumien luonnollisen
kehityksen mahdottomuus
samassa vartalossa

pysähdys hetkeen

outoon
vaikeasti tavoitettavaan
sulouteen

kasvoilla kuultavaa
puuteria tai
huulilla hehkuvaa
punaa syvemmälle

pelkkää lainatavaraa,
sielun ja ruumiin
kaksinaisuus

loukkaava karkeus
vieden makuni ja
hajuni aistikkaaseen

kuuman keitoksen
todelliseen karvaan,
joka liehakoi lautasella

petos, joka
on elettävä,
tunnustettava orjuus

tuuliajon hyvää tekevä
kuvajainen

joka pienen
pikkuruisen hetken
hypppää
tarjottuun rooliin

huolettomuuden lumoukseen

irtaantumalla itsestään
kuin tuhka feeniksistä,
leikkielämän luopuessa
leikeistään

etsiessään huoneen,
jota ei oltu
rakennettu,
määritelty tuhanneksi
rikkeeksi

oli vain tyhjä
kupla,
surun antamat sanat

vailla menneisyyttä
ja tulevaisuutta
sekä uskollisuutta ja
puhtautta

kuten vesi
muuttuu kiehuessaan,
poistuessaan

kaiken kirjavasta
tunkiosta tunteineen
ja paheineen

pelkkää harhaa,
elämän muovaama
abstraktio, joka
nyt riisuu
lähemmäs pois
tunteettomuudesta ja
rakkaudettomuudesta

surullisesta sisällyksettömyydestä,
jota tuntematon
yritti syleillä tuntemattomuudella

veden muuttumista viiniksi,
vapauden hitunen
saada pieni kosketus
epäjärjestyksestä

kaikkea mikä
on epäloogista,
kieron maailman
yritystä tuottaa hulluus

karkailevan naiiviuden
pyöritellessä päätään,
tuntiessaan vastustelun
mielettömyyden

poistaessaan muistomerkit
elämän edestä
antaessaan mielen ja
muistin tyhjentyä
yhdentekevyydestä

äärettömään erämaahan
eksyneen parantumattoman
typeryksen

joka itki
ja
itki

tuntien ruumiin
ja sydämen
piinan
merkityksensä menettäneitä
ulottumattomia

jotka näkevät
epäolennaisessa
olennaista

paradoksien kruunu

ei tuoksu väkisin
tartu ja
miksi sanon
etten rakasta

haavoittamalla vain
nuolillani
heikkoa puolustusta

pelkkää kyynelvirtaa
kaiken jumaloidessa
puutettasi,
kun kaktuspiikki
piirtää kuvaa
ikkunaan

olenko parantumaton,
ymmärtämättä
lempeitä tuomioita

kuinka niitä
lennätetään
taivaasta helvettiin,
jokaiseen arkeen

pahan polttaessa
hyvän ja
hyvä kiusaa
epätoivoista

ja silti voisin
siepata
mitä toivon

mitä haluaisin
suudella,
vaimentaakseni
kovan huutoni

mutta se on
valetta,
vehkeilevää maailmaa
luottamuksen kaavussa

pelkkiä haluja
haluissa,
omantunnon soinnissa
itken ja
hukun tyhjän kanssa

niin vapaa
en tahdo olla
ottaakseni luoton
joka sitoo

joka laittaa
itseni pantiksi,
osaksi himoa

sillä olen vain
pelkkä vartija,
julmuus jolla
ei ole nimeä

ainoastaan itkevät
kasvot,
tyranni, joka
haluaisi
hetkeksi muuttaa
kovimman timanttinsa
punaisten huulten
pehmeyteen

häpäistä ja tappaa,
ilmiantaa
uskollinen
sielu

pelkän makean takia,
isätön äpärä,
rakkaus,
etsii omansa
pelkäämättä

ja hetken vain
sinut pitää saan
ja unohtaa

sillä on aina
syy olla sanomatta
mitään
tuntematta mitään

syy ja sen
seuraus olla
oma itsensä
ja kuivata
särkymttömän sydämen
kyyneleet

http://www.youtube.com/watch?v=p2Rch6WvPJE