Hämmentävin tunne koko maailmassa...

ja nuku :)

Heippa Lainelaulu!

Ihanaa, että olet saanut kokea rakastumisen ihania tunteita noin nuorena. Valitettavasti rakkauden toiseen puoleen kuuluu kipua ja tuskaa, ja jossain vaiheessa sellaisia tuntemuksia joutuu kokemaan jokainen. Älä huoli, kaikki se on tehnyt ja tekee Sinusta vahvemman ja viisaamman, kaikki se on ollut tielläsi kasvattamassa Sinua.

Äitisi on suhtautunut asiaan ymmärrettävällä tavalla, sillä Sinä olet hänelle hänen rakkain aarteensa, jotain, jota hän haluaa varjella ja suojella. Aikuisena ihmisenä hän on nähnyt maailmasta sellaisia puolia, joita Sinä et vielä ikäsi vuoksi ole ehtinyt näkemään. Häntä voi pelottaa esimerkiksi se, että vanhempi poika saattaa yrittää painostaa Sinua asioihin, joihin et ole vielä valmis - ja joihin ei tarvitse olla vielä valmis. Muista, että äitisi on asettanut Sinulle rajoja silkasta rakkaudesta. Kannattaa myös muistaa, että ehkä äitisi näkee jotain sellaista, jota Sinä et näe, koska umpirakastuneena on vaikeaa nähdä asioita selkeästi. Pidä kiinni omista rajoistasi ja oikeuksistasi, jos päädyt vielä yhteen entisen poikaystäväsi tai kenen tahansa muun pojan kanssa. Sinä olet herkässä iässä, ja itseään kannattaa arvostaa tarpeeksi, ettei esimerkiksi harrasta seksiä liian nuorena tai seurustelukumppanin vaikutuksesta ala käyttää alkoholia tai polttaa tupakkaa. Nuoruuttaan on paljon mukavampi muistella, kun ei tarvitse harmitella siellä liian hätäisesti tekemiään ratkaisuja:) Ehkä poikaystäväsi on kiltti, eikä koskaan painostaisi Sinua mihinkään noista asioista. Muista kuitenkin hänen kanssaan ollessasi, että jos te todella olette toisillenne Ne Oikeat, niin esimerkiksi kiirettä sänkyleikkeihin ei pitäisi olla - teillähän on koko loppuelämä aikaa.

Tuntemasi tunteet ovat ehdottomasti rakkautta, siitä ei ole mitään epäilystä. Minusta on typerää, että nuorten ihmisten tunteita vähätellään sillä perusteella, että "eihän se osaa tuntea kun se on niin nuori". Tottakai nuoretkin osaavat tuntea. Minullakin oli Sinun ikäisenäsi valtava ihastus, jonka ajattelin kestävän ainiaan. Tunsin aivan samanlaisia tunteita. Nyt vanhempana sitä ihastusta ajattelee hymyssä suin, osana elämää, ja onneksi on saanut vielä nähdä, että rakkautta, rakastumisia ja ihastumisia on elämässä riittänyt sen jälkeenkin. Mikäli vain pystyt, kannattaa yrittää nauttia ihastumisen tunteista, vaikka välillä sydämessä voi vihloa kovaakin. Se on kuitenkin hienoa - eikö olisi kamalaa, jos olisit vain kylmä jääpuikko, joka ei tunne mitään?

Sinun kannattaa jutella tunteistasi jollekin luotettavalle aikuiselle. Haluaisitko kysellä millaisia nuoruuden ihastuksia äidilläsi oli? Onko Sinulla tätiä tai vaikka naapuria, jonka kanssa olisi helppoa keskustella? Tai voisitko vaikka käydä juttelemassa terveydenhoitajalle? Usein, kun saa uudenlaisia näkökulmia omaan tilanteeseensa, on helpompi olla omien tunteidensa kanssa:)

Tsemppiä ja onnea kaikkeen, mitä päätätkään tehdä! Muista antaa itsellesi tarpeeksi aikaa olla nuori, noita päiviä et enää koskaan tule saamaan takaisin:)