Yli 20 miljoonaa yksikköä vanhoja ikkunoita.

Länsinaapuriin verrattuna, meillä on vain alkeellinen ikkunahuolto ja korjausala.
Meillä ei virallinen ammattikoulutus tunne koko alaa.
Koulutuksen puute estää tehokkaasti ja suuremmassa mittakaavassa, vanhojen ikkunoiden huolto-, korjaus- ja tiivistystoimet.
Mitkä voimat estää ikkunakorjaus-alan koulutuksen ja sitä kautta parantamaan osittain myös nuorten työllistymistä.

Ruotsissa erikoistuneita sekä alan koulutuksen saaneita, ikkunoiden huolto ja tiivistysyrityksiä on noin 100.
Ikkuna-allalle koulutettuja konsulttejakin on melkein kaksikymmentä.

Maamme ammattikoulutus on huipputasoa ja aikaansa seuraavaa.
Opetushallituksen laatima TALORAKENNUSAN AMMATTITUTKINTO § Ikkunoiden huolto ja korjaus. Tutkinnon on suorittanut yksi henkilö.

Millä tietotaidolla kyseinen tutkinto on suoritettu ja vastaanotettu?

Maamme kiinteistöissä on yli 30 miljoonaa ikkuna-ja oviyksikköä.
Kysymys kuuluukin. Mitenkä yksi alalle koulutettu henkilö ehtii suorittamaan kaikki ammattitaitoa vaativat huolto- korjaus- ja tiivistystyöt.

Kaikkiin sisäikkunoihin voi asentaa lämpölasielementin.
Kustannukset on vain murto-osa uusien ikkunoiden hinnasta.
Minkä ikkunatoimittajan kanssa olet sopinut mainostus diilin?

Ikkunoiden huolto- ja tiivistystöiden laiminlyönnit palvelee ainoastaan uusien ikkunatuotteiden valmistajia.
Osa pientalojen omistajista ymmärtää tämän asian.

Miksi huolto- ja tiivistystöiden tärkeyttä eivät ymmärrä eivätkä osaa edes ajatella, as oy hallitukset, isännöitsijät ja kiinteistöhuollon päättäjät.

Ikkunakorjaajien, huoltajien sekä tiivistäjien koulutuspuute palvelee ainoastaan uusien ikkunoiden valmistajia.

Näiden lukujen valossa maassamme on yli 20 miljoonaa ns vanhaa sekä huoltoa vaativaa ikkuna ja ovi yksikköä.
Lisäksi ovat ne yli 10 miljoonaa "huoltovapaata" ikkuna ja ovi yksikköä jotka vaativat myös huoltotöitä.
Tämän mukaan maassamme on yli 30 miljoonaa ikkuna yksikköä, mutta ei yhtään virallisesti tämäskoulutettua ikkuna korjaajaa ja tiivistäjää.

Koulutuksella kehitettäisiin käsityötaitoja sekä toteutettaisiin kulttuuri- ja perinnetaidon vaalimista.
Maamme työllisyysohjelman mukaisesti, koulutus parantaisi osaltaan maamme työllistämistavotteita.

Mitkä ihmeen asiat ovat voineet johtaa näin käsittämättömään tilanteeseen?

Tuossa valossa ikkuna- ja oviasiat taitavat olla kaaostilassa.

Kiinteistöissä on yksittäisinä tuotteina eniten ikkunoita.
Onko todella totta että niiden huolto-, korjaus- tai tiivistystöille ei ole virallista koulutusohjelmaa eikä koulutusta?

Viedäänkö vanhat ikkunat sellaisenaan kaatopaikalle?
Rasitetaanko meidän kaatopaikkoja vuosittain yli 500 tuhannella ikkuna ja oviyksiköllä.
Voiko vanhoissa ikkunoissa olla ongelmajätettä?
Entä kierrätys?
Eikö mitään kierrätetä tai poisteta uusiokäyttöön esim. puuosat, ikkunalasit, lukot ja saranat, vesipellit jne.
Vanhojen ikkunoiden kaatopaikkarasite sekä uusien ikkunoiden valmistukseen käytetyn energian yhteisvaikutus.
Kuinka paljon näiden asioiden yhteisvaikutus lisää hiilijalanjälkeä?
Kuinka monen vuoden aikana, uusien ikkunoiden energiatehokkuudella saadaan korvattua tämä hiilijalanjälki?

80 luvun puuikkunat. Mistä löydän tai saan "tee se itse" huolto- ja kunnostusohjeita.

Uskon että ohjeiden avulla kykenen suorittamaan riittävän hyvät kunnostustyöt.

Aikaisempien viestien mukaan sain käsityksen.
Nykyisiltä alan urakoitsijoilta puuttuu myös teorian ja käytännön koulutus.
Taitaa harvat yrittäjät työskennellä vain "mutu" tuntumalta?

Maassamme ei ole koulutusta ikkunoiden ja ovien korjaus-, huolto- tiivistystöille.
Joten tuskin löydät huolto- ja kunnostusohjeita.

Kerrostalojen ikkunoita ja parvekkeiden ovia rapauttaa toimimaton Kiinteistölaki ja sen Vastuujakotaulukko.
Asukkaiden tiedot, taidot, välinpitämättömyys tai varallisuus estää sisäpuoliset huolto- ja tiivistystyöt.
Hallituksen jäsenten ja isännöitsijän välinpitämättömyys rapauttaa lasien välitilat sekä ulkopuolen ikkunat ja ovet.
Toimimaton vastuujakotaulukko estää hallitun ilmanvaihdon.
Lisäksi toimimaton taulukko nostaa lämmityskuluja sekä asumiskustannuksia.

Laki on käytännössä, Vastuunkiertotaulukko.

Kuka sanoikaan: -" Jos laki on huono, niin lakia pitää muuttaa"?

Maamme kiinteistöissä on yksittäisinä tuotteina eniten ikkunoita ja ovia.
Ikkunoiden aiheuttamat lämpövuodot lisäävät kiinteistön lämmityskustannuksia ja heikentävät miljoonien ihmisten asumismukavuutta.

Miksi tätä asiaa ei virallisissa opetusohjelmissa huomioida?
Koko ikkuna-ja oviala on varustettu vain kuulopuheilla sekä luulotiedoilla ja taidoilla.
Virallisen koulutuksen puuttuessa koko ala on taitamattomuuden kilpailuareena.

Uusien hankinnat tai korjaustavat päättää alalle kouluttamattomat päättäjät.
Vastaanottotarkastukset sekä laatuhyväksynnät suoritetaan luulotiedoilla.
Kuntotarkastukset sekä lausunnot antaa ikkuna-alalle kouluttamattomat "tietäjät".
Vuosihuollot sekä korjaus- ja tiivistystöiden työselitykset laatii joku muu, mutta ei ikkuna-alalle täsmäkoulutettu ammattihenkilö.
Ikkunoiden ja ovien huolto-, korjaus- ja tiivistyön suorituksille ei ole saatavissa virallisesti täsmäkoulutettuja työntekijöitä tai urakoitsijoita.

Ikkuna-ja ovialalle ei ole saatavissa virallista koulutusta ja alle ei ole olemassakaan minkään tasoista virallista oppimateriaalia.

Siksi ihmettelen kuinka kiinteisölaki ja sen vastuujakotaulukko voi asettaa alan taidottomille osakkaille, ikkunoiden ja ovien huoltovelvollisuuden.
Tässä valossa vähäisetkin työsuoritukset, ovat olleet luulotiedoilla varustettuja sekä suurilta osiltaan epäonnistuneita työsuorituksia.

miten korjataan ja kunnostetaan 'hieman' rapistuneet 1890 tehdyt aukeavat ikkunat? mistä saa 'uusia' lyijypeti valettuja ikkunalaseja? mites korjataan kittaukset kun alkuperäiset jo lähes irti? saranat on kunnossa, käsin taotut, mutta pokat täysin entiset...mistä saisi valmiksi roilotettua pokaa, salvokset saa tehtyä itsekin koneella?
vai pistänkö romuun ja ostan uudet 'mökki-ikkunat' ja teen alkup. kaltaiset ruudukot ja prumeluurit ikkunoitten päälle...

Osan ohjeista saat Museovirastosta.
Tosin useat korjaus ja huolto-ohjeet aikaistavat vaurioiden uusiutumista.
Katso tarkasti vaurioita ja mieti mistä syystä vauriot ovat tulleet.
Korjaa vaurioitunut kohta siten, että vaurio ei pääse syntymään uudestaan.
Kaikkia vaurioiden aiheuttajia et voi estää, mutta niiden vaikutusta voit hidastaa (UV säde, kosteus, säänvaihtelut jne).
Kaikissa tapauksissa ei vanhat sekä hitaat työmenetelmät varmista hyvää ja pitkäkestoista lopputulosta.
Kestävää ja pitkäkestoista lopputulosta ei varmista vajaat alkukantaiset työkalut, hitaat työtavat tai menetelmät ja heikkokestoiset materiaalit.
Käytä tervettä järkeä. Säilytä rakenteet seuraaville sukupolville. Kunnosta puupinnat alkuperäiseen tasoonsa. Suorita työt nykyaikaislla työkaluilla sekä koneilla ja osittain nykyaikaislla menetelmillä (ennen ei ollut mm sähköä).
Etenkin kerrostaloissa on ikkunaremonteissa huomioita tuulenpaineet sekä alttiudet säänvaihteuille, ikkunoista huoltavat ja käyttävät henkilöt. Lisäksi kustannustehokkuus on merkittävässä asemassa. Harvoin hitailla, vanhanaikaislla työmenetelmillä ja materiaaleilla saadaan aikaan kiitettävää ja kustannustehokasta lopputulosta.

Vanhoja ikkunoita vaihdetaan vuosittain vain hieman yli 250 tuhatta yksikköä.
Miksi hyviä sekä energiatehokkaita tuotteita täytyy markkinoida miljoonien eurojen mainosbudjeteilla, sadoilla myynti- ja markkinointihenkilöiden avulla.
Lisäksi markkinointia auttaa sekä vauhdittaa alan tutkijat, valtiovalta, kiinteistöalan etujärjestöt, julkinen sana, isännöitsijät jne. Miksi?
Ihmettelen miksi niin ylivoimaisen hyviä tuotteita täytyy myydä puoliväkisin ja niin valtavan laajoilla ja monipuolisilla apuvoimilla.

Ikkunavaihtoja tapahtuu vähäinen määrä kun vertaa, että vanhoja ikkunoita ja ovia on yli 20 milj. yksikköä.
Vähäisten myyntilukujen mukaan kysynkin.
Onko vanhojen ikkunoiden ja ovien haltijoilla toisenlaisia tietoja, jotka poikkeavat ikkuna-ja ovivalmistajien markkinointilupauksista?

Kiinteistöissä on yksittäisinä tuotteina eniten ikkunoita ja ovia.
Ikkunoiden tiiveydellä on suuri merkitys kiinteistön ilmanvaihtoon, asumismukavuuteen sekä lämmitys- eli asumiskustannuksiin.

Miksi ikkunoiden huolto- ja tiivistystoimiin ei ole virallisia ohjeita?
Miksi ikkunoiden huolto- ja tiivistystöihin ei ole saatavissa virallista koulutusta?

Virallisuudesta en tiedä? Mutta oikeaoppiset tiivistysohjeet löydät googlesta Korjaustieto.fi tai Ikkuna-asiantuntija.fi

Ikkunoiden huolto- ja tiivistystöille kaivataan selkeää koulutuspolkua ja pätevöitymisjärjestelmää. Kuten tuleville Kosteus- ja homevaurioiden osaajille.

Ensisijaisesti ikkunoiden, ovien huolto- ja tiivistystöille tarvitaan vähintäin kaksi eri ammattikuntaa ja pätevyystasoa. Ammattikunnat olisivat ikkunavaurioiden kuntotutkijat ja työselitysten laatijat sekä työnjohtajat ja korjaus-, tiivistystöiden tekijät.
Ammatikunnille pitäisi luoda erilliset pätevyystasot.
Rekisteröinnit pitäisi hoitaa keskitetysti.

Onhan niitä yrityksiä jotka mainostavat ikkunoiden huoltoa ja tiivistystä.

Huoltovapaista uudemman ajan ikkunoista en sano mitään, mutta ainakin oikeat puuikkunat (vielä 50-luvun) ja jotkut sitä uudemmatkin, saa korjattua rakennusrestauroija tai konservaattori (myös asiaan perehtynyt puuseppä jos ymmärtää ikkunan toiminnan ja oikeat materiaalit).

Rakennusrestaurointia on suomessa ammattikorkea ja ammattikoulu tasolla opetuksessa. Restaurointi alalla on myös käytössä kisälli- ja mestari näyttötutkinnot. Rakennus puolen konservaattoreita koulutetaan vielä, tosin linja loppuu ja siten uusia opiskelijoita ei enää nykyisten jälkeen tule.

Ammattilaisia voi hakea es. mes. restaurointi.net sivustolta. Ja ei, minä en kuulu kyseiseen yhdistykseen, joten en siis markkinoi täällä itseäni tai omaa koulukuntaani.

Menee jo heti alussa vähän metsään. Huoltovapaata ikkunaa ei ole.
Suurin osa maamme ikkunoista ja ovista on valmistettu -50 luvun jälkeen.
Kerrostalojen kohdalla Rakennusrestauroijan taidot joutuvat kyseenalaiseksi etenkin kevyissä huolto- ja ammattimaisissa tiivistystöissä.
Lisäksi kerrostaloissa raskaiden remonttien suorittaminen vain vanhanaikaisilla materiaaleilla sekä villa- tai paperitiivisteillä ei takaa pitkäaikaisesti ja kestävää lopputulosta. Vain öljymaali on ok.
Yhteistyökyky on silläkin ammattikunnalla täysin taidotonta.

Eniten nykyisten ikkunoiden huolto- ja tiivistystöitä haittaa ammattitaitoisen työvoiman saanti.
Huoltotöiden puutteessa jopa melkein uudet ikkunat vaurioituvat.
Lisäksi heikkojen ja puutteellisten tiivisteiden takia kiinteistön energiakulus ei tahdo pysyä siedettävällä tasolla.

"Opetussuunnitelma". Rakennusrestaurointi alan alasajo alkaa, kun lopetetaan koulutus.
Eikö todellakaan ymmärretä kuinka tärkeää olisi käsityötaidon kehittäminen, jolla toteutetaan kulttuuri- ja perinnetaidon vaalimista.
Kyllä on lyhytnäköistä ja kulttuuriperinnön tuohoamista nämä tehdyt päätökset Kulttuuriministeriössä sekä Opetushallituksessa.

Niin on, lyhytnäköistä.

Rakennuskonservaattoreita ei tämän loppuvan linjan jälkeen enää Suomessa kouluteta. Eli heikolta näyttää.

Paitsi kulttuuriperinnön säilymisen, niin myös sen puolesta, että perinnerakentamisen ratkaisuista ja materiaaleista voisi ammentaa enemmänkin nykyrakentamiseen. Pian tieto taas unohtuu.

Onko todella 20 miljoonaa vanhaa ikkunaa. Miksi kaikki eivät ole vaihtaneet ikkunoitaan?

Käytännössä toimimaton Kiinteistölaki sekä sen vastuujakotaukon ohjeistukset rapauttavat eniten rivi- ja kerrostalojen ikkunoita sekä ovia.

Pientalojen ikkunoita rapauttaa eniten asukkaiden välinpitämättömyys, saamattomuus ja avuttomuus. Huoltotoimia yrittävien, alan ammattitaidottomuus sekä ala-arvoiset työsuoritukset vauhdittavat ikkunoiden rapautumista.

Kaikissa tapauksissa ei ymmärretä alkeitakaan, kiinteistön energiatehokkuudesta ja ilmanvaihdon tärkeydestä.

Luulotiedoilla sekä olemattomilla taidoilla korjataan, huolletaan ja tiivistetään melkein kaikkia maamme vanhoja sekä uusia ikkunoita ja ovia.

Varovaisen arvion mukaan maamme ikkunoiden ja ovien korjaus, huolto ja tiivistys velkaa on kertynyt hieman alle miljardin euron.
Tämän summan edestä on jätetty ikkunahuoltoja ja tiivistystöitä vuosien , vuosikymmenien varrella tekemättä. Huoltotyöt on laiminlyöty pitkään.
Edes energiasäästön mahdollistavia tiivistystöitä ei ole suoritettu.

Rapistuneet maalipinnat, toimimaton ikkuna ja ovitivistys ei ole tapahtunut yllättäen.
Tämä huolto ja korjausvelka ei kuitenkaan ole ilmaista. Ikkunoille ja oville joudutaan jossain vaiheessa suorittamaan kalliit ja raskaat perushuoltotyöt.
Korjauskelvottomat ikkunat joudutaan usein, jopa uusimaan.

Uskon että nämä huolimattomuudesta johtuvat kustannukset, ovat vaikeasti selitettäviä asioita osakkaille, vuokralaisille ja pientaloissa asuville.
Näin käy kun ikkunat sekä niiden tiivisteet päästetään liian huonoon kuntoon.

Kaiken lisäksi tiivisteistään vuotavat ikkunat ovat nostaneet vuosikymmeniä kiinteistön lämmityskustannuksia 10-15 %. Lisäksi huoltamattomat ikkunat, ovat estäneet hallitun ilmanvaihdon ja heikentäneet asumismukavuutta.

Miksi ikkunoita hallinnoivilla on vaikeuksia ymmärtää tosiasioita.

Mitä suurempi korjausvelka, sitä suuremmat elinkaari- ja käyttökustannukset.
Ymmärtämättömyys heikentää sisäilman laatua ja vaarantaa ihmisten terveyttä.

Kerrostalomme eteläpuolelle vaihdettiin 2008 uudet puu/metalli-ikkunat.
Kuntoarviolausunto 2013. Vanhoissa pohjoispuolen ja uusissa ikkunoissa on samansuuntaiset ja tasoiset vauriot.
Karmeissa puuhalkeamia, maalipintoja irti, lasien välissä sadeveden aiheuttamia vaurioita, liukuja ja lukkoja rikki jne jne. Melkein kaikissa ikkunoissa tiivisteet vuotavat ja lämpöeristeissä on lämpövuotoja. Ikkunoiden korvausilmaventtiileistä oli melkein puolet teipattu kiinni.

Varovaisen laskutoimituksen jälkeen. Maamme kiinteistöjen ikkunoissa ja ovissa on huonosti tai välttävästi toimivia tiivisteitä yli 200 miljoonaa metriä.
Mikä määrä lämmitettyä sisäilmaa karkaa näistäkin liitoskohdista.

Jos kaikki ikkunat ja ovet tiivistettäisiin ilmatiiviiksi, niin mikä kokonaismäärä lämmitysenergiaa säästyisi.
Samassa suhteessa pienentyisivät myös hiilidioksiidipäästöt.

Teorissa sekä tutkimustoimin on laskettu ja käytännössäkin todettu.
Huonosti tiivistävät tiivisteet on vaihdettu ilmatiiviisiin tiivisteisiin. Tämän jälkeen kiinteistön lämmityskustannukset ovat laskeneet keskimäärin 10-15 % jopa 20 %.

Julkinen sana eli TV, radio ja lehdistö lienee ainoat tahot, jotka ymmärtävät ja tietävät kuinka huonossa kantimessa ja tiiveydessä maamme ikkunat ja ovet ovat.
Korjaus-, huolto- ja tiivistystöiden ohjeistukset sekä neuvot, eivät ole johtaneet käytännössä merkittäviin työsuorituksiin.

Johtuuko tämä tietämyksen ja ymmärtämisen puutteesta.
Vai on tilanne edelleen sama, kuin eräs maamme johtava energiasäästöön ohjaava asiantuntija sanoi: "Ikkunoiden kunnostus ja tiivistys on selkeä ja tehokas tapa säästää lämmityskustannuksia. Mutta asia on niin monitahoinen ja vaikeasti ymmärrettävissä."

Tutkimusten mukaan, ikkunoiden ja ovien tiiveydellä, on merkittävä vaikutus ilmanvaihtoon, huoneilman laatuun ja lämpötiloihin, sisätilojen viihtyvyyteen, kosteusvaurioihin, asumisviihtyvyyteen, lämmityskustannuksiin ja hiilidioksiidipäästöihin.
Mikä tässä on niin vaikeasti ymmärrettävä asia?

(..vaikeasti ymmärrettävä asia?) Halvoilla marketin tiivisteillä en ole onnistunut tiivistämään ikkunoita enkä etenkään ovia. Marketista saamani tiivistysohjeetkin ovat olleet aivan p...tä. Miksi ei valmisteta hyvä laatuisia tiivisteitä ja anneta oikeita tiivistysohjeita?

Pääosiltaan vanhojen ikkunoiden ja ovien aiheuttama veto sekä huonekylmyydet ja lämmitysenergian kulutukset, johtuvat huonoista ala-arvoisista ja tiiveytensä menettäneistä tiivisteistä.
Hyvälaatuiset ja riittävän paksut tiivisteet poistavat vanhojen ja uusienkin ikkunoiden aiheuttamat vedontunteet sekä huonekylmyydet. Lisäksi ne vähentävät lämmituskustannuksia 5-20 %..
Vanhojen ja uusien ikkunoiden tiivisteillä sekä tiivistelaaduilla on oma rajallinen tiiveysikä. Laadusta riippuen tiivisteiden vaihtovälit ovat 1- 15 vuotta.

Harvassa tapauksessa teipattavalla epdm tiivisteellä saadaan ilmatiiviitä ikkunoita tai ovia. Myyntihelppous ratkaisee markettien ja rautakauppojen halpatuotteet, eikä välttämättä laatu.
EPDM solutiivisteiden paksuuksia on vain 3,5 ja 6 mm.
Lisäksi tiivisteiden solut litistyvät ja "tiiviste" muuttuu plastiseksi mössöksi jopa 1-2 vuoden sisällä. Tiiveyden aikaan saamiseksi, ne on vaihdettava 1-2 vuoden välein.
Jos epdm tiiviste on 1-2 vuoden jälkeen pöyreä ja uuden näköinen, se ei ole puristunut kahden eri pinnan välissä. Tiivisterako ei ole ollut ilmatiivis.
Yleensä ulkoikkunoissa epdm "tiivisteet" pysyvät kiinni nitomalla.

Sisäikkunat ja ovet vaativat yleensä 8 mm tiivisteen.

Suomessa valmistetaan myös hyvälaatuisia ja pitkäkestoisia silikoni ikkuna- ja ovitiivisteitä. Tiivisteitä on useita eri kokoja ja niiden ilmatiiveyden tiivistyskyky eli vaihtoväli on n 15 vuotta.
Hyvä lämmitysenergian säästökyky (tiiveys) ja harvat vaihtovälit tekevät laatutuotteista järkeviä sekä edullisia ikkuna- ja ovitiivisteitä.
TIIVISTE ON KAHDEN ERI PINNAN VÄLISSÄ OLEVA ERISTÄVÄ KERROS.
Ikkunan ja oven oikeita tiivistysohjeita löydät netistä.

Rakennuskantamme ikkunoissa ja ovissa on suuret puutteet.
Etenkin energiatehokkaat tiivistystoimet koskevat melkein kaikkia ikkunarakenteita.
Vanhoja vetoisia ikkunoita ja ovia ei välitetä tai osata tiivistää.
Uudet "huoltovapaat" ikkunat ja ovet, ovat luulotietojen ja tiiveysuskomusten varassa.

Suurin osa 20-30 miljoonasta ikkuna- ja oviyksiköstä on vanhojen tai vanhenevien sekä vuotavien ja lämmitykustannuksia lisäävien tiivisteiden varassa.
Ikkunnoiden ja ovien vuotoilma aiheuttaa kiinteistöillemme noin 10-15 % turhat lämmityskustannukset.

Lisäksi tiiveysvuodot heikentävät asumismukavuutta ja lisäävät vedon tunnetta, estävät hallitun ilmanvaihdon, laskevat huoneiden lämpötiloja ja lisäävät koskeusvaaroja.
Tämän kaiken mahdollistaa tietojen sekä taitojen puute ja puuttuvista asumismukavuus määräyksistä.

Mitä taitoja tai tietoja vaatii uusien ikkunoiden huolto ja remppatyö.

Kiinteistölain ja vastuujakotaulukon mukaan jokaisella osakkaalla pitää olla ammattitaitoa vaativat ikkunoiden ja ovien huolto-tiivistämistaidot.

Pientalo-omistajien sekä vuokralaisten ammatilliset huolto-tiivistystaidot uskotaan tulevan verenperintönä. "Mie tiivistin jo viipurisa"
Kiinteistöyhtiöiden ja julkisten rakennusten ikkunahuollot sekä tiivistykset suoritetaan "kaikkitietävien" uskomusten ja ohjeistusten mukaisesti.

Alkeistiedoilla sekä taidoilla varustettuja huolto- ja tiivistystöiden tekijöitä on maassamme vain kourallinen.

Kumpi asia puuttuu kiinteistöjen ja pientalojen huolto-ohjelmista, tieto vai taito ?
Yli 70 % taloistamme vuotaa lämpöä liitoksistaan ja etenkin ikkunaliitoksistaan.

Sisätilojen tehokkaalla lämmönkäytöllä voidaan vähentää lämmityskustannuksia 10- 20 %.
Säästö saadaan aikaan tiivistämällä sisä- ulkopuolen ikkunat ja ovet sekä niiden lämpöeristeet ja tämän jälkeen suoritetaan uudet lämpötilasäädöt.
Samalla paranee ilmanvaihdon toimivuus joka taas parantaa sisäilman laatua ja asumisviihtyvyyttä.

Älä luule tai ole uskovinasi ikkunoiden tiiveyksistä. Tarkista ikkunat vaikka B&D pistelämpömittarilla niin todella yllätyt kuinka "tiiviit" ikkunat vuotavat lämpöä.

Mittari maksaa n 50 € , oikeat tiivistysohjeet löytyvät ainostaan netistä: Korjaustieto.fi tai Ikkuna-asiantuntija.fi

nykyikkunat on huomattavasti paljon lämpötaloudellisimpia kuin 80 luvun harakanpesät joiden tekohengitys on aivan turhaa haaskausta

Tiivisteistä sekä lämpöeristeitä ne "harakanpesät" eniten lämpöä vuotavat ja aiheuttavat vedontunnetta.
Nykyikkunat muuttuvat "harakanpesiksi" kun niiden tiivisteet menettävät tiivistyskykynsä.

Halpojen tiivisteiden ilmantiiveys kestää 1 - 1,5 vuotta.
Hyvien ja laadukkaiden tiivisteiden ilmantiiveys kestää laadusta riippuen 7 - 15 vuotta.
Ei tiivisteiden uusiminen vaadi myös rakenteiden vaihtamista.
Tiivisteistään lämpöä vuotavia vanhoja ikkunoita ei kannata vaihtaa uusiin ikkunoihin ainakaan energiansäästö nimikkeellä.

Paljon ovat ikkunat muuttuneet vuosien saatossa. Metalliset ulkopokat, eristyslasit, ikkunatiivisteet ja lämpöeristeet.
Muuttumattomia tai heikentyneitä ovat puuosien puulaadut, karmikappaleiden - puiteliitoksien ja lasi / puiteliitoksien ilmatiiveydet.
Lisäksi heikennykset ovat yleisiä, ulkoikkunoiden tiivistystavoissa, puitteiden asennustavoissa ja lämpöeristysten asennustavoissa ja huolimattomuuksissa.
Samat heikennykset löytyvät myös parvekkeiden ovista.
Lisäksi minun mielestä heikennys on myös valmistajan ilmoitus: "meidän sisäikkunat eivät ole tiiviitä".
Kun ikkunoille ja oville annetaan rajaton viiden vuoden takuu, uskon että nykyiset ikkunat ovat laadukkaita ja kestävät yli 40 vuotta

Tällä hetkellä joudutaan vuotavia ikkunoita myymään vaikka väkisin.
Kotona asuva vanhusväestöä on ikkunateollisuuden sekä niiden myyntimiesten helposti painostettava ja uusi markkinointikohde.
Iltasanomat eilen "Uskomattoman härski höplästaveto Suomessa: "Äidilleni myytiin koko taloa kalliimmat ikkunat"

Tähän saakka on riittänyt, kun ikkunoiden myyntimiehet ovat moittineet ja vääristelleet hyvälaatuisten puuikkunoiden kuntoa.

Sieltä raha otetaan mistä se on helpoimmin saatavissa.
Rahalla ei ole omaatuntoa.
Vanhan puusepän tekemät ikkunat kestävät kyllä tarkemmankin tarkastelun.