Milloin milloin ?

Joo varmaan alkaa hiertään kun tyygi kuivuu ihoon kiinni. Tästä se varmaan johtuu tuo rkp fanien salainen ihailu muslimimiesten pussihousuihin, onkohan ruotsinkielisillä arkaa nahkaa palleissa? Ei olisi ihme jos muhammeddi syntyis rkp pojan housuun aivan yllättäen.

eikös se kumminkin tunnu välillä mukavaltakin ,ne on sellaaset herkät nappulat, siellä, muistaakseni,,

Nyt sitten viimeinkin on tilanne kriisiytynyt konjunktion pisteeseen, jossa toimistossaan kiemurtelevat ja itseään raapivat pukumiehet ovat saaneet koko kaupungin sekaisin.

Tekemätön työ on kasautunut pöydille isojen paperipinojen muodossa. Projektit eivät etene, vaikeat päätökset jäävät tekemätten. Aika kuluu nahisteluun itsensä kanssa.

Näin on sitten säätiön talolle jouduttu kokoontuminen koolle kutsumaan, ulkopuolisen ja kiemurtelusta vapaan konsulin toimesta. Tehtävä on jouduttu hänelle ulkoistamaan, koska kaupungissa ei tuntunut olevan enään ketään tai mitään tahoa joka ei kiemurteluun olisi altistunut.
Joukolla poikavaltainen kuuntelia joukko paikalle ilmaantuikin.

Konsuli piti pitkän mutta yksityiskohtaisen esitelmän siitä. Miten jos illalla laittaa puuvillaiset yöksi lavuaariin likoamaan. Aamulla sitten kiireessä niitä nyrkkipyykillä hankaamaan ja pesemään. Mikrosäteily uunissa joutuin kuivaamaan. Sellaiset kun puvun alle laittaa ja töihin kiireellä huristelee. Eipä tulekkaan työstä yhtikäs mittään.

Korjaavana toimenpiteenä oli konsuli kerännyt kattavan esityksen siitä kuinka:

Perhonen kaukomailla munii munan jos toisen, josta pieni toukka syntyypi. Tämä toukka sitten syö ittensä pulskaksi ja silkistä rauhassa itselleen pienen kodan värkkää. Sinne asettuu toukka rauhassa odottelemaan muutosta ja kuoriutumista perhoiseksi. Oman aikansa ottaa tämä prosessi jota myös metamorfoosiksi nuin hienosti sanotaan. Joskus kevyttä päällään arvostava ihminen tämän silkkikotelon kerää talteen ja siitä silkkilangan kaikessa rauhassa purkaa ja tyygin kärsivällisesti kutoopi. Tästä ihminen sitten leikkaa ja ompelee mitä hienoimpia luomuksia oman ja kaukomailla asuvan vieraan ihmisen vartalon, hennoksi suojaksi.

Tämän tarinan kertoi konsuli opetukseksi hätäisille pohjolan kaupungin pyykkääjille. Kaikki ottaa oman aikansa. Prosessi on monen tekiän summa. Kärsivällisyys palkitaan onnistumisella ja laadulla.
Tyytyväisinä paikalla olijat nyökyttelivät ja esitystä mukailevia kysymyksiä konsulille sovussa esittivät.

Lopuksi yhdessä todettiin kaiken alkavan silkkiperhoisen pienestä pienestä toukasta.

Juu, näin on. Ja eikun lisää ruotsinkielisiä musuja niin maailma pelastuu.