Viljan hintoja nostaa nyt eniten Usan varastoraportista paljastunut
musta aukko, joka on nielaissut kesän aikana noin 10 milj. t. vehnää
Vientiä on vähennettävä, ja Usan vakioasiakkaat saavat etsiskellä
uutta toimittajaa.
Niitä on nyt vähän tarjolla ja käytännössä vain Kanada voi tarjota
markkinoille viime kautta suurempaa vientimäärää.
Venäjän ja muun mustanmeren hujakan vientimahdollisuudet vei laatukato,
ja sieltä saadaan markkinoille viime sato- ja katokauttakin vähäisempi määrä
myllyvehnää.
Linkki aiempaan katsaukseen:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11717078
Tässä varastoraportti:
http://usda01.library.cornell.edu/usda/current/GraiStoc/GraiStoc-09-30-2013.pdf
Maissivarastot alas 17 % viime kauden vastaavasta.
Soijavarastot alas 17 %
vehnävarastot alas 12 %.
Tässä analyysi vehnän osalta.
19,55 alkuvarasto
57,54 vehnäsato
77,9 kaikkiaan käytettävissä
8,93 tässä vähennetään laivaukset 3 kuukauden ajalta
8,92 tässä vähennetään Usan alkukauden kulutus
60,5 tämä määrä tulisi löytyä varastoista syys 1. päivä
Tässä ei kuitenkaan ole mukana mahdollista tuontia eikä kevätvehnän
vielä korjaamatonta osuutta.
Kevätvehnästä oli syyskuun alkupäivinä korjattu noin 70 % mikä
kuitenkin vastaa suurempaa osuutta kokonaissadosta.
ehkä noin 1,5-2 milj. t. oli vielä pelloilla.
Tuontia on ollut jonkinverran Kanadasta, joten nämä käytännössä
kumoavat toisensa ja noin 60 milj. t. tulisi varastoista löytyä.
Nyt kuitenkin varastoraportti kertoo että vehnää loytyi vain 50,4
milj. t. eli 10 milj. t. vähemmän kuin tulisi olla.
Tässä näkyy vehnän käyttö rehuksi maissia korvaamaan, mutta arvelen
että satokin on ollut arvioitua huonompi.
Entä jatkossa?
50,4 varastomäärä syys 1.
26,76 tässä vähennetään Usan kulutus loppukaudella
21,01 tässä vähennetään vientiarvion täyttymiseen vaadittava määrä
2,63 tämä jäisi loppuvarastoon.
Mitäpä tästä voi muuta todeta kuin että tästä se ranttali alkaa.
Jos viedään ja kulutetaan arvioitu määrä, niin loppuvarasto ensi
keväänä putoaa alle kolmasosaan siitä mikä se oli edellisellä
ranttalikaudella.
Tuolloin Usan vehnävarat hupenivat niin että kuluttajahinnat
pompsahtivat ja jopa jauhojen myyntiä jouduttiin paikoin rajoittamaan.
2,3 milj. tonnin loppuvarasto on siten käytännössä mahdottomuus, ja
vientiä on rajusti leikattava ja tuontia Usaan lisättävä.
Kulutuksen leikkaus ei onnistu, koska sitä on jo USDAn arvioissa
pudotettu viime kauden luvuista noin 3 milj. t.
Odotettavissa on sota ja kilvoitus usan markkinoilla, ja hinnat
nousevat uuteen ennätykseen.
Vientimarkkinat kiristyvät merkittävästi, mitä lisää Venäjän, Kazakhstanin
ja Ukrainan kokema laatukato.
Kanadan hyvän sadon vastapainona on Kanadan alkuvaraston poikkeuksellinen
pienuus, mikä lisää maan omaa tarvetta.
Se lisä mikä riittää vientiin kohtaa nyt kysynnän mitä ei Kanadan
vehnävarat kestä.
Sama on tilanne täällä EU:ssa jossa myllyvehnää saatiin noin 3 milj. t.
enemmän kuin viime kaudella jolloin kysyntä vei varastot tyhjiin.
Varastoraportti varmisti sen mitä oli odotettavissa, ja tuskin katsausten
lukijoita paljonkaan yllätti.
Tässä tuli nyt paljon uutta laskettavaa, joten loput analyysistä myöhemmin.
Varastoraportin vaikutus futuurihintoihin tuskin yllätti myöskään, eli
vain Kansasin HRW vehnä nousi.
Pelurit eivät vain ole vielä käsittäneet mikä nyt iski, ja menee
jonkin aikaa ennenkuin realiteetit lyövät läpi.
Hinnat yrittivät kyllä rallia, mutta lopussa viljajättien rahastot
syöttivät lisää myytävää peliin.
Manipulaation kyllästämän pelin tuloksia ei kannattaisi edes katseella
seurata, mutta kun valitettava tosiasia on että niiden tuloksia
pidetään taivaallisena ilmoituksena, niin onhan niitä seurattava.
Varmaan tässä vuosien mittaan on katsausten lukijoille selvinnyt
mikä paino kursseille kannattaa antaa, eli eipä paljon mitään.
soija marras 12,81 tammi 12,82
maissi joulu 4,41 maalis 4,53
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,78----7,39----7,28
maalis 6,87---7,40----7,38
touko 6,89----7,39----7,41
heinä 6,77----7,19----7,45
Pariisi vehnä
marras 193,25 tammi 193,75 maalis 193,75 touko 194
rapsi
marras 363,75 helmi 367,50 touko 369,75
mallasohra
marras 193 tammi 199,25 maalis 207
Lontoo rehuvehnä
marras 157,70 tammi 159,50 maalis 160,30
viljan hinnat nousussa
20
527
Vastaukset
- jamoonn
ensin alkaa hinnan pomppiminen ylös alas.. sen jälkeen talvea kohti tasaista nousua. tammikuussa ollan huipussa kun huomataan, ttä viljat on ihan loppu.
nyt suosittelisin ostoa kun hinta on pompun pohjilla. - metsäveli
Usan varastoraportin ihmettely jatkuu seuraavassa Kansasin tyyppisen HRW
vehnän taseiden osalta.
Tämän vehnän tilanteen kireys oli laskettavissa jo ennen raporttia,
mutta kireämmäksi näyttää päätyvän.
HRW vehnän tase:
9,3 alkuvarasto
21,5 HRW vehnäsato
30,8 kaikkiaan käytettävissä
3,9 tässä vähennetään laivaukset
3,6 tässä vähennetään HRW vehnän kolmen kuukauden kulutus
23,3 tämä tulisi löytyä varastosta syys 1.
Tässä on se vaikeus että USDA ei kerro eritellysti eri vehnälaatujen
varastomääriä.
Niimpä HRW vehnän vähyys tai paljous on pääteltävä osavaltioiden
varastomäärien perusteella.
Asiaa auttaa että HRW vehnän tuotanto on keskittynyt muutamiin osavaltoihin.
Tässä näiden varastotietoja.
syys 1. -------- kesä 1.--- viime vuoden syys 1.
1,3 Teksas ------ 0,8 ----------2,4
3,3 Oklahoma ---- 1.8 ----------4,1
1,0 Colorado----- 0,4 ----------1,5
9,5 Kansas ------ 4,4 ----------9,8
1,3 Nebraska ---- 0,5 ----------1,6
-------------------------------------
16,4 ------------ 7,9 --------- 19,4 yhteismäärät
Näiden osavaltioiden 7,9 milj. tonnin alkuvarastoon on siis saatu sadosta
plussaa 8,5 milj. t.
Ja sitten takaisin analyysiin:
23,3 tulisi löytyä, ja 16,4 oli päätuottajien varastot, eli 6,9 milj. t.
on erotus.
Jonkin verran toki kasvatetaan muuallakin, mutta tuskipa noin 7 milj.
tonnin vajaus täyttyy.
Arvataan että 3,5 on vielä muualla ja 3,5 on arveltua pienemmän
sadon ja HRW vehnän rehukäytön aiheuttama miinustus yhteensä.
Entä jatkossa?
Seuraavassa harjoituksessa on miinustettu lähtöarvo 19.8 milj. tonniin.
19,8 varastot syys 1.
10,8 tässä vähennetään Usan loppukauden kulutus.
7,6 tässä vähennetään loppukauden vientiin tarvittava määrä
1,4 milj. t. jäisi loppuvarastoksi.
HRW vehnän loppuvarastoksi jäisi selvästi mielikuvituksen puolelle
painunut määrä.
Omaa kulutusta on paha vähentää koska se on pääasiassa elintarvikekäyttöä.
Viennin tulisi hiipua välittömästi mikä sekään ei oikein onnistu kun
vientikauppoja on tehty runsaasti, ja syyskuun alun jälkeen on jo ehditty
laivata noin 1 milj. t.
Tilanne on itse asiassa kireämpi kuin suoraan luvuista voi havaita,
ja tämä johtuu siitä että varastoissa oleva vehnä ei suinkaan ole
pelkästään myllylaatua.
Kaikki tekijät punniten päätyy siihen että Usassa HRW vehnää ei
riitä omaan käyttöönkään, vaan selkeä pula alkaa vaivata vuodenvaihteen
jälkeen.
Jossain määrin asiaa voi auttaa lisäämällä kevätvehnän käyttöä
jauhosekoituksissa.
Ranntaliksi menee Usankin sisällä, saati sitten vientimarkkinoilla.
Ennätyssatojen runtelemassa Argentiinassa vehnäpula on johtanut
ennätyshintoihin, ja myllyt joutuvat maksamaan noin 505 dollaria
vastaavaa hintaa tonnilta.
Buenos-Airesin viljapörssi arvioi että noin 22 % vehnäalasta on
huonossa kunnossa, ja tämä alue sijoittuu Argentiinan pohjoisosaan.
Argentiinassa eräät ovat esittäneet arvion että sato jäisi vain
8 milj. tonniin, ja että tällöin hallinto ei salli vientiä.
Jos 8 milj. tonnin sadosta jää vaikkapa 20 % rehulaatuiseksi, niin
vehnäpula jatkuu Argentiinassa ennallaan vuoden verran.
Usassa vehnäfutuurit päätyivät junttausyrityksen jälkeen nousuun.
Euroopassa ei tunneta taivaanmerrkkejä senkään vertaa kuin rapakon takana
ja nämä ääliöt veivasivat pienen laskun.
Tämä on tuttua aiemmilta vuosilta, kun jotain todella merkittävää hintoja
nostavaa tapahtuu maailmalla, on ensimmäinen reaktio "luulot pois".
viljajätit ne pelailee täällä Euroopassakin.
soija marras 12,67 tammi 12,70
maissi joulu 4,39 maalis 4,52
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,82----7,45----7,36
maalis 6,89---7,42----7,44
touko 6,92----7,40----7,47
heinä 6,75----7,20----7,50
Pariisi vehnä
marras 190,25 tammi 19,50 maalis 190,25 touko 190,50
rapsi
marras 360,75 helmi 364,25 touko 365,50
mallasohra
marras 195,50 tammi 201,75 maalis 205,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 154,90 tammi 157 maalis 159,25 - metsäveli
PTT;n humpuukiennustetta tuli kritisoitua erillisessä postauksesa,
ja aihetta on vaikka kuinka.
Tässä ihmettelen että mistä aatamista alkaen olisi aloitettava täysin
pihalla olevien talousviisaiden opettaminen.
Viljapuolen perusteet tuntuvat olevan täysin hukassa.
Varastojen määrää ja kysynnän hidasta kasvua tuodaan esille ja
vedetään johtopäätös että hinnat alas.
Mitä nämä pellet kysynnästä ymmärtävät?
Asiaa valaisee vaikka Argentiinan viimeksi saatu maissisato.
Sadon määrästä on ennsinnäkin riita, eli 32 - 26 milj. t. on haarukka.
USDAn kirjojen mukaan Argentiina alkuvarasto oli 0,9 milj. t. eli
käytännössä nolla.
Sadoksi arvioidaan 26,5 milj. t. josta 7,3 milj. t. kuluu Argentiinassa.
Vienniksi USDA kertoo 19,5 milj. t. jo loppuvarastoksi nollan arvoisen
0,7 milj. t.
Näin on myös käynyt mutta etuajassa.
Viimeisin tieto kertoo että 18 milj. t. on jo myyty josta 15,6 on jo
laivattu kohti horisonttia.
Argentiinan satokaudesta on vielä 4 kuukautta jäljellä ja
vientimahdollisuudet on jo käytetty loppuun.
Kysyntää on ollut ja olisi vieläkin, mutta kun ei ole mitä myydä.
Maassa on samalla ankara pula vehnästä ja jonka hinnat ovat ennätysluokkaa.
Kauden edetessä Argentiinassa saadaan vielä maissipula myös.
PTT:n hemmot tuntuvat elävän sen harhan vallassa että sato saadaan
yhtäaikaa kaikkialla ja sitä kulutetaan tasaisesti ja loppuvarastotkin
ovat runsaita.
Empä käsitä mitä kautta näille hemmoille voi ajaa sen verran viisautta
että ne tajuaisivat että planeetta on edennyt pysyvän pulan kauteen,
jossa kulutuksen vaihtelua ei selitä enää kysyntä vaan se onko
kysyttävää.
Ja joka herran vuosi on saatava ennätyssato, eikä ennätys saa olla
pieni.
Usassa "silmät ovat alkaneet liikkua" - apuva PTT, lissee viinoo.
soija marras 12,74 tammi 12,75
maissi joulu 4,39 maalis 4,52
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,86----7,54----7,46
maalis 6,93---7,50----7,51
touko 6,96----7,44----7,51
heinä 6,81----7,22----7,50
Pariisi vehnä
marras 192,75 tammi 193 maalis 192,75 touko 193
rapsi
marras 368,50 helmi 369,75 touko 370,25
mallasohra
marras 193 tammi 201,75 maalis 207
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 156,20 tammi 157,50 maalis 159 - metsäveli
Usan budjettiriitojen vuoksi hallinnon byrokraatit ovat pakkolomalla,
ja viikon kauppatilastotkaan eivät näinollen ole saatavissa.
Kauppoja on tehty entiseen malliin ja myös Brasilian kerrotaan olleen ostamassa.
Ukrainan ja Venäjän syyskylvöt jäävät väistämättä vajaiksi ja kysymys
on enää kuinka paljon.
Venäjän syysviljoista noin puolet aiotusta 13 milj. hehtaarin alasta on
kylvetty ja Ukrainassa arvellaan että noin 30 % jää kylvämättä.
Asiantila vähentää eniten vehnäsatoa, jonka potentiaalisesta määrästä
yksin Venäjällä saattaa pudota noin 5 milj. t.
Säät eivät näytä suorivan kylvöjen jatkamista.
FAO pudotti hieman arviotaan planeetan vehnäsadosta, mikä samalla
puolitti aiemmin ennustetun lisäyksen varastomääriin.
Viejien varastojen nähdään painuvan alle 2007/08 ranttalikauden
määrien.
Linkistä voi klikata artikkelin josta löytyy kaavio FAOn näkemyksestä,
mistä kannattaa erityisesti huomioida viejämaiden loppuvarastoje aleneva
kehitys.
Trendiä jatkamalla käyrä tökkää turpeeseen noin viidessä vuodessa.
Planeetan alati lisääntyvä väestö on tähän syynä, ja seurausketju
menee niin että valtioiden oma tuotanto ei kata lisääntyvää tarvetta,
ja ruokahuollon hoitaminen tuonnin varassa voi onnistua käytännössä
vain riisiä tai vehnää tuomalla.
Maissia tuodaan myös mutta se täytyy kierrättää vaikka siipikarjan
kautta.
Vehnällä asiansa hoitavista Indonesia ja Egypti ovat esimerkkejä.
http://www.hgca.com/content.template/16/0/Markets/Markets/Markets.mspx?secid=2
Australiassa oli NSWn ja Victorian alueilla jälleen hallayö.
EU myönsi vientiluvan 746 000 vehnätonnin viennille, mikä on suurin
viikkomäärä heinäkuun alusta alkaneella kaudella.
Kauden laivaukset nousevat 6,84 milj. tonniin.
soija marras 12,87 tammi 12.87
maissi joulu 4,89 maalis 4,52
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,88------7,55----7,50
maalis 6,97-----7,53----7,54
touko 7,01------7,49----7,55
heinä 6,91------7,31----7,55
Pariisi vehnä
marras 195 tammi 195 maalis 194,75 touko 194,75
rapsi
marras 369 helmi 371 touko 370,75 elo 367
mallasohra
marras 197 tammi 201,25 maalis 207
Lontoo rehuvehnä
marras 159,45 tammi 161 maalis 163Terve. Oon seurannut useamman vuoden kirjoituksiasi ja ne on pitänyt aika hyvin paikkansa. Mulla olis ohraa kaupan n. 400-500 tn ja niistä on tarjottu 135 €/tn näppiin. Kannattaako myydä? Vehnän hinta varmaankin lähtee nousuun, niin kuin uumoilet, mutta vetääkö se rehuviljoja mukaansa? Koko EU:ssa tuli kumminkin aika hyvä sato ja vientimahdollisuudet Suomesta jo rahdinkin takia on melko pienet. Uskon kylläkin, että viljelijöillä on myynnin suhteen panttaamismahdollisuuksia, koska viime vuodenkin sato oli hyvä ja hinnat ehkä huipussaan. Ainakin ne, jotka saivat viime vuoden sadon korjattua, ovat varoissaan. Itsellä epäonnistui aika pahasti:(... Mutta auttaako panttaaminen, jos viennillä ei saada hintoja nousuun? Mielipiteestä kiitollinen. Terv. yks vaa
- metsäveli
Näissä katsauksissa olen keskittynyt enemmän planeetan tason asioihin,
ja Suomen asiat on jääneet vähälle huomiolle.
Olen arvellut että viljelijät tietävät asiat muutenkin.
Seuraavassa kuitenkin hieman sivutaan Suomen asioita ohratilanteen
osalta.
Seuraavassa ohrasatojen muutoksia alueilta joiden sadoilla on jotain
merkitystä suomalaisen ohran kysyntään.
Ukraina on ollut Ohran vientimaita ja esimerkiksi Espanja ja lähi-itä
on sieltä ostanut.
Alla satomäärät kolmelta vuodelta.
2011/12 --- 2012/13 --- 20123/14
9,1 ------- 6,9 -------- 7,5
Luvuista näkyy että viime vuoden kadosta ei toivuttu ja kun varastoja
ei peritty edelliseltä kaudelta niin tilanne alkoi kireänä.
Ohraa on myyty ja laivattu vientiin runsaasti, ja vientivara on käytetty
jo käytännössä loppuun.
Tässä yhteydessä kannattaa muistaa että Venäjän ja Ukrainan katovuosi
viime vuonna jätti lähi-idän alueen ohran suhteen vajauksen puolelle,
- tienkin tämä pätee myös Venäjään ja Ukrainaan.
Seurauksena on ollut kova kysyntä heti uuden kauden alusta, niin
Ukrainasta kuin myös EU:n alueelta, mikä näkyykin laivausmäärien
pompsahduksessa.
Tähän mennessä on hoidettu vasta akuuttia pulaa, ja jatkossa on edessä
normaalin kysynnän täyttäminen.
EU:ssa viljellään nykyään ohraa erittäin vähän verrattuna aikaan jolloin
EU piti yllä interventio-varastoja, ja näiden poistuessa ohran tuotanto
romahti.
Nyt viljellään ohraa mallastus tähtäimessä, ja jos sato epäonnistuu
tässä mielessä, niin sitä ei minnekään kannata viedä vaan se käytetään
yleensä paikallisesti.
Saksa on vienyt jonkinverran ja sai nyt viime vuotta vastaavan sadon.
Ranskan ei tarvinnut tällä kaudella paikata syysvehnän kylvö-aloja ja
se sai hieman alle 1 milj. tonnin miinuksen satoonsa.
Muualla oli viime kauteen verrattuna lievää plussaa tai miinusta
poikkeuksena Englanti ja Espanja.
Englannissa ohraa saatiin noin 7 milj. t. ohraa jossa plussaa 1,5.
Tämän vastapainona on pieni vehnäsato mikä jäi alle oman kulutuksen.
Englannin ohranviennin voi arvella jäävän vähäiseksi, ja painottuvan
mallaspuolelle.
Espanja sai lähes tuplasadon, mutta ainakin markkinapuheissa jätetään
mieluusti kertomatta että se mihin verrataan oli paha katovuosi.
Pitäähän se pienikin vilunki poimia käyttöön.
Edellisen normaalikauden 8,3 milj. tonnin sato kasvoi 9,25 milj.
tonniin.
Espanja on onnistuneesta viljasadosta huolimatta viljan nettotuoja,
minkä osasyynä on kireän kauden jäljiltä jääneet minimaaliset varastot.
Muualla saadut sadot eivät aseta estettä ohran viennille täältä Suomesta.
Mitään varmaa vientiä en kuitenkaan povaa, - se kun niinsanotusti riippuu.
Jos viennin ajoitus halutaan sijoittaa parhaaseen saumaan, niin se ei
ole vielä nyt.
Tämä johtuu mustanmeren alueen pienistä syyskylvöistä.
Alueella viljellään ilmastosyistä syysohraa, ja seuraava sato jää
nyt väistämättä pieneksi.
Arvelen että vientihinnat ovat tästä syystä kelvolliset viimeistään
keväällä.
Syytä olisi ostajilla olla aktiivinen jo nyt, mutta tämä lienee
liikaa vaadittu.
Jos katsotaan pitemmälle eteenpäin, niin rehuviljojen kysyntä pysyy
vahvana Etelä-Amerikan maissintuotannon vähenemisen vuoksi.
Alueen tuottajat ovat liemessä edellisen maissisadon kanssa, joka
oli liian suuri hankalan infran vuoksi, eli satamat ja rekkakuljetukset
rajoittivat vientiä.
Sisämaassa on yhä maissia huonoissa varastoissa ja sen viljelijähinta
on romahtanut alle tuotantokustannusten.
Kustannukset ovat lisäksi nousussa Brasilian valuutan devalvoituessa.
Seuraavat maissinkylvöt romahtavat väistämättä, ja Brasilia palaa
käytännössä omavaraisuuden asteelle, eli ei juurikaan vie maissia.
Viime aikoina on näkynyt uusi taivaanmerkki, eli Kiina näyttää
huolestuneen asiasta ja on ollut aktiivinen Brasiliassa.
Brasilian lainsäädäntö estää maan myyntiä ulkomaiseen omistukseen,
mutta se ei estä Kiinaa sijoittamasta muutoin agribisnekseen.
Kiinan pitkänajan etu on että tuottajat pystyvät tuottamaan, mikä
ei ole Brasilian bisneshemmojen ensimmäinen huoli.
Tässä tämänpäiväinen uutinen Australiasta koskien Kiinan tarpeita.
Nytpä on käynyt niin että Kiina tyhjensi pajatson Australian
sorghumin eli durra sadon osalta.
Noin 700 000 t. on myyty Kiinaan ja tavaran loppumisen vuoksi
on sitä alettu ostaa Usasta.
Oudon rynnistyksen takana on Kiinan hallinnon tuontilisenssien
jako, jonka systeemin ulkopuolelle on jätetty durra.
Durra on suosittua Kiinan etanolitislaamoissa jotka tuottavat
juotavaaia tuotteita.
Sopii riisiviinan tuottajille erityisen hyvin.
Jos silmäillään ohratilannetta laajemmin, niin Kanadassa saatu hyvä
ohrasato jää vehnän jalkoihin.
Tämä tarkoittaa sitä asiantilaa että Kanadan rautatiet ja satamat
kuormittuvat vehnän kovan kysynnän vuoksi siinä määrin että ohraa ei
saada ulos vientiin edes viime vuoden määriä.
Markkinapuheissa tämä mielellään unohdetaan. - metsäveli
metsäveli kirjoitti:
Näissä katsauksissa olen keskittynyt enemmän planeetan tason asioihin,
ja Suomen asiat on jääneet vähälle huomiolle.
Olen arvellut että viljelijät tietävät asiat muutenkin.
Seuraavassa kuitenkin hieman sivutaan Suomen asioita ohratilanteen
osalta.
Seuraavassa ohrasatojen muutoksia alueilta joiden sadoilla on jotain
merkitystä suomalaisen ohran kysyntään.
Ukraina on ollut Ohran vientimaita ja esimerkiksi Espanja ja lähi-itä
on sieltä ostanut.
Alla satomäärät kolmelta vuodelta.
2011/12 --- 2012/13 --- 20123/14
9,1 ------- 6,9 -------- 7,5
Luvuista näkyy että viime vuoden kadosta ei toivuttu ja kun varastoja
ei peritty edelliseltä kaudelta niin tilanne alkoi kireänä.
Ohraa on myyty ja laivattu vientiin runsaasti, ja vientivara on käytetty
jo käytännössä loppuun.
Tässä yhteydessä kannattaa muistaa että Venäjän ja Ukrainan katovuosi
viime vuonna jätti lähi-idän alueen ohran suhteen vajauksen puolelle,
- tienkin tämä pätee myös Venäjään ja Ukrainaan.
Seurauksena on ollut kova kysyntä heti uuden kauden alusta, niin
Ukrainasta kuin myös EU:n alueelta, mikä näkyykin laivausmäärien
pompsahduksessa.
Tähän mennessä on hoidettu vasta akuuttia pulaa, ja jatkossa on edessä
normaalin kysynnän täyttäminen.
EU:ssa viljellään nykyään ohraa erittäin vähän verrattuna aikaan jolloin
EU piti yllä interventio-varastoja, ja näiden poistuessa ohran tuotanto
romahti.
Nyt viljellään ohraa mallastus tähtäimessä, ja jos sato epäonnistuu
tässä mielessä, niin sitä ei minnekään kannata viedä vaan se käytetään
yleensä paikallisesti.
Saksa on vienyt jonkinverran ja sai nyt viime vuotta vastaavan sadon.
Ranskan ei tarvinnut tällä kaudella paikata syysvehnän kylvö-aloja ja
se sai hieman alle 1 milj. tonnin miinuksen satoonsa.
Muualla oli viime kauteen verrattuna lievää plussaa tai miinusta
poikkeuksena Englanti ja Espanja.
Englannissa ohraa saatiin noin 7 milj. t. ohraa jossa plussaa 1,5.
Tämän vastapainona on pieni vehnäsato mikä jäi alle oman kulutuksen.
Englannin ohranviennin voi arvella jäävän vähäiseksi, ja painottuvan
mallaspuolelle.
Espanja sai lähes tuplasadon, mutta ainakin markkinapuheissa jätetään
mieluusti kertomatta että se mihin verrataan oli paha katovuosi.
Pitäähän se pienikin vilunki poimia käyttöön.
Edellisen normaalikauden 8,3 milj. tonnin sato kasvoi 9,25 milj.
tonniin.
Espanja on onnistuneesta viljasadosta huolimatta viljan nettotuoja,
minkä osasyynä on kireän kauden jäljiltä jääneet minimaaliset varastot.
Muualla saadut sadot eivät aseta estettä ohran viennille täältä Suomesta.
Mitään varmaa vientiä en kuitenkaan povaa, - se kun niinsanotusti riippuu.
Jos viennin ajoitus halutaan sijoittaa parhaaseen saumaan, niin se ei
ole vielä nyt.
Tämä johtuu mustanmeren alueen pienistä syyskylvöistä.
Alueella viljellään ilmastosyistä syysohraa, ja seuraava sato jää
nyt väistämättä pieneksi.
Arvelen että vientihinnat ovat tästä syystä kelvolliset viimeistään
keväällä.
Syytä olisi ostajilla olla aktiivinen jo nyt, mutta tämä lienee
liikaa vaadittu.
Jos katsotaan pitemmälle eteenpäin, niin rehuviljojen kysyntä pysyy
vahvana Etelä-Amerikan maissintuotannon vähenemisen vuoksi.
Alueen tuottajat ovat liemessä edellisen maissisadon kanssa, joka
oli liian suuri hankalan infran vuoksi, eli satamat ja rekkakuljetukset
rajoittivat vientiä.
Sisämaassa on yhä maissia huonoissa varastoissa ja sen viljelijähinta
on romahtanut alle tuotantokustannusten.
Kustannukset ovat lisäksi nousussa Brasilian valuutan devalvoituessa.
Seuraavat maissinkylvöt romahtavat väistämättä, ja Brasilia palaa
käytännössä omavaraisuuden asteelle, eli ei juurikaan vie maissia.
Viime aikoina on näkynyt uusi taivaanmerkki, eli Kiina näyttää
huolestuneen asiasta ja on ollut aktiivinen Brasiliassa.
Brasilian lainsäädäntö estää maan myyntiä ulkomaiseen omistukseen,
mutta se ei estä Kiinaa sijoittamasta muutoin agribisnekseen.
Kiinan pitkänajan etu on että tuottajat pystyvät tuottamaan, mikä
ei ole Brasilian bisneshemmojen ensimmäinen huoli.
Tässä tämänpäiväinen uutinen Australiasta koskien Kiinan tarpeita.
Nytpä on käynyt niin että Kiina tyhjensi pajatson Australian
sorghumin eli durra sadon osalta.
Noin 700 000 t. on myyty Kiinaan ja tavaran loppumisen vuoksi
on sitä alettu ostaa Usasta.
Oudon rynnistyksen takana on Kiinan hallinnon tuontilisenssien
jako, jonka systeemin ulkopuolelle on jätetty durra.
Durra on suosittua Kiinan etanolitislaamoissa jotka tuottavat
juotavaaia tuotteita.
Sopii riisiviinan tuottajille erityisen hyvin.
Jos silmäillään ohratilannetta laajemmin, niin Kanadassa saatu hyvä
ohrasato jää vehnän jalkoihin.
Tämä tarkoittaa sitä asiantilaa että Kanadan rautatiet ja satamat
kuormittuvat vehnän kovan kysynnän vuoksi siinä määrin että ohraa ei
saada ulos vientiin edes viime vuoden määriä.
Markkinapuheissa tämä mielellään unohdetaan.Mallastuskelpoisen ohran kysyntääkin löytyy maailmalta, ja Kiinan
ostot ovat olleet ennätysluokkaa.
Riittääkö Australiasta muille totuttuja määriä on epävarmaa.
Kun verrataan rehuviljakäytössä ohraa esimerkiksi maissiin, niin
ohra on suositumpaa pohjois-Afrikan ja lähi-Idän markkinoilla jonne
usein Suomesta viety ohra suuntautuu.
Alueen ohran kysyntä on ollut kasvussa, ja eräät huonot sadot ovat
tällä kaudella sitä myös tukemassa.
Marokko tosin sai kohtalaisen sadon ja voi hieman vähentää tuontiaan.
No juuri kun kerkesin moittimaan markkinapuheita Kanadan infran
unohtamisesta, niin eikös tämä otettukin puheeksi Agrimoneyn
päiväkatsauksessa.
Kun asian tuo vielä julki pelsepuupin äänenkannattaja, niin tässähän
pitää äimistellä että "kun tämä tapahtuu kuivassa puussa niin
mitä sitten tuoreessa."
http://www.agrimoney.com/marketreport/evening-markets-us-crop-downgrade-lifts-soy.-corn-gains-too--2328.html
Ajankohtainen tilanne säärintamalla on se että Mustaltamereltä Puolaan
ulottuvalla vyöhykkeellä on erittäin kylmää ja esimerkiksi Unkarissa
jo selvää pakkasta.
Erittäin laaja kylmän purkaus Venäjällä aiheuttaa melkoisen tiukan
pakkayön ja saattaa paikoin mennä noin miinus 10 asteeseen.
soija marras 12,96 tammi 12,95
maissi joulu 4,43 maalis 4,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,87----7,50----7,46
maalis 6,96---7,49----7,52
touko 7,01----7,48----7,57
heinä 6,93----7,33----7,59
Pariisi vehnä
marras 194,50 tammi 194 maalis 194,50 touko 194,50
rapsi
marras 367,75 helmi 369,50 touko 369,25
mallasohra
marras 197 tammi 201,25 maalis 205
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 158,75 tammi 161 maalis 164,50 - metsäveli
ostis kirjoitti:
Terve. Oon seurannut useamman vuoden kirjoituksiasi ja ne on pitänyt aika hyvin paikkansa. Mulla olis ohraa kaupan n. 400-500 tn ja niistä on tarjottu 135 €/tn näppiin. Kannattaako myydä? Vehnän hinta varmaankin lähtee nousuun, niin kuin uumoilet, mutta vetääkö se rehuviljoja mukaansa? Koko EU:ssa tuli kumminkin aika hyvä sato ja vientimahdollisuudet Suomesta jo rahdinkin takia on melko pienet. Uskon kylläkin, että viljelijöillä on myynnin suhteen panttaamismahdollisuuksia, koska viime vuodenkin sato oli hyvä ja hinnat ehkä huipussaan. Ainakin ne, jotka saivat viime vuoden sadon korjattua, ovat varoissaan. Itsellä epäonnistui aika pahasti:(... Mutta auttaako panttaaminen, jos viennillä ei saada hintoja nousuun? Mielipiteestä kiitollinen. Terv. yks vaa
Täytyy miettiä asiaa vielä jokunen päivä.
Se vaan tulee päällimmäisenä mieleen että paljonko näillä hinnoilla kuvitellaan
ohraa kylvettävän ensi keväänä. - metsäveli
metsäveli kirjoitti:
Mallastuskelpoisen ohran kysyntääkin löytyy maailmalta, ja Kiinan
ostot ovat olleet ennätysluokkaa.
Riittääkö Australiasta muille totuttuja määriä on epävarmaa.
Kun verrataan rehuviljakäytössä ohraa esimerkiksi maissiin, niin
ohra on suositumpaa pohjois-Afrikan ja lähi-Idän markkinoilla jonne
usein Suomesta viety ohra suuntautuu.
Alueen ohran kysyntä on ollut kasvussa, ja eräät huonot sadot ovat
tällä kaudella sitä myös tukemassa.
Marokko tosin sai kohtalaisen sadon ja voi hieman vähentää tuontiaan.
No juuri kun kerkesin moittimaan markkinapuheita Kanadan infran
unohtamisesta, niin eikös tämä otettukin puheeksi Agrimoneyn
päiväkatsauksessa.
Kun asian tuo vielä julki pelsepuupin äänenkannattaja, niin tässähän
pitää äimistellä että "kun tämä tapahtuu kuivassa puussa niin
mitä sitten tuoreessa."
http://www.agrimoney.com/marketreport/evening-markets-us-crop-downgrade-lifts-soy.-corn-gains-too--2328.html
Ajankohtainen tilanne säärintamalla on se että Mustaltamereltä Puolaan
ulottuvalla vyöhykkeellä on erittäin kylmää ja esimerkiksi Unkarissa
jo selvää pakkasta.
Erittäin laaja kylmän purkaus Venäjällä aiheuttaa melkoisen tiukan
pakkayön ja saattaa paikoin mennä noin miinus 10 asteeseen.
soija marras 12,96 tammi 12,95
maissi joulu 4,43 maalis 4,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,87----7,50----7,46
maalis 6,96---7,49----7,52
touko 7,01----7,48----7,57
heinä 6,93----7,33----7,59
Pariisi vehnä
marras 194,50 tammi 194 maalis 194,50 touko 194,50
rapsi
marras 367,75 helmi 369,50 touko 369,25
mallasohra
marras 197 tammi 201,25 maalis 205
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 158,75 tammi 161 maalis 164,50Venäjän ja Ukrainan surkeaa tilannetta lisäsi viikonvaihteessa
saadut lumisateet ja pakkaset.
Lunta satoi myös Siperian vielä korjaamattoman kevätvehnän sekaan.
Noin 20 % on yhä pellolla, ja tämä asiantila on seurausta huonoista
kylvösäistä keväällä.
http://www.bloomberg.com/news/2013-10-07/ukraine-wintry-weather-closes-grain-sowing-window-martell-says.html
Tässä Venäjän sateet syyskuulta prosentteina normaalista, - sateet
olivat paikoin 200 milliä.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/1cpnp3.gif
Usan vehnäranttali tuli näkösälle aikataulun mukaan mutta Venäjän ja
Ukrainan laatukatoa ei voinut nähdä ennalta.
Nyt huonoksi varmistunut seuraavakin sato tulee myös lähes puun takaa.
Kriisiytyvään tilanteeseen on hyvin rajoitettua apua Kanadan noin
33 milj. tonniin arvioidusta vehnäsadosta, josta vientiin liikenevää
osuutta on vaikea saada tarvittavaa vauhtia ulos maasta.
Kanadan vehnäsadon koko on tukemassa hieman mutkan kautta rypsinkin
hintoja, se kun jää ohran tavoin kuljetusten puutteessa jalkoihin.
Jos nyt listaa apinansuvun kannalta synkeää tilannetta, niin näimpä
se menee:
Usan huono vehnän varastotilanne on johtamassa vehnäpulaan Usan
kotimarkkinoilla, ja viennin rajoittaminen hintoja nostamalla
on välttämätöntä.
Venäjällä saatiin myllylaatuista vehnää alle oman tarpeen, ja
vehnäpulan välttämiseksi myllylaatua on tuotava.
Tuontitarve on suurempi kuin edellisen katovuoden aiheuttama.
Tuontitarve kohdistuu laatuun jota on rajoitetusti saatavilla.
Brasilian ostotarpeet ovat kasvaneet entisestään oman sadon
jäätyä pieneksi ja huonolaatuiseksi.
Tarve on siinä määrin suuri että jäänee löytymättä markkinoilta.
Argentiinan seuraava vehnäsato on varmistunut heikoksi ja on
epävarmaa kykeneekö maa vehnänvientiin.
EU:ssa saatiin viime vuoden heikohkon sadon jälkeen normaalia
tasoa oleva vehnäsato.
Vientivaraa on kuitenkin vain lievästi enemmän ja jos vienti jää
ennustettutulle tasolle jatkuu niukkojen loppuvarastojen aika
edelleen.
Vienti on kuitenkin ryöpsähtänyt kestämättömälle tasolle, ja
jos se jatkuisi saavutettua vauhtia, niin viime vuoden
vientitaso saavutettaisiin jo tammikuussa.
Omia eväitä on alettava myös EU:ssa puolustaa taikka vehnä
loppuu ennen uutta satoa.
Nähtävissä on viime satokautta selvästi kireämpi tilanne.
Australian seuraava vehnäsato on vielä arvaamaton, mutta
sen vientivarasta on jo myyty merkittävä osuus ennakkoon.
Tuli mitä tuli,- ei merkitystä tilanteen kireyden kannalta.
Pitkin kesää on tullut ennustettua ranttalia vehnämarkkinoille,
Mutta tämän arvioinnin pohjana oli Usan huono vehnäsato,
sekä vehnän käyttö maissipulaa korvaamaan.
Kiinan ja Brasilian epätavallinen rynnistys vehnämarkkinoille
painoi, sekä yleinen varastojen niukkuus myöskin.
Kohtuullisella tarkkuudella asiat etenivätkin sitten Usan
varastoraporttiin saakka ja ranttali varmistui.
Mutta tässä pitää nyt kuitenkin painottaa ja alleviivata että
tilanne on huonontunut merkittävästi kesäisistä näköaloista.
Myllyvehnä on täällä Suomessakin arvotavaraa ja sen rehukäyttöä
kannattaa välttää.
Samalla poistuu puheet ohran ylitarjonnasta ja kaurakin saa
hintatukea.
Nyt alkanut futuurihintojen nousu on vasta vienoa alkusoittoa,
ja vehnän hinta tekee uudet ennätykset viimeistään vuodenvaihteen
jälkeen.
soija marras 12,95 tammi 12,97
maissi joulu 4,49 maalis 4,61
vehnäfutuurit
------chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,94-----7,56----7,50
maalis 7,04----7,56----7,59
touko 7,09-----7,55----7,63
heinä 7,01-----7,39----7,66
Pariisi vehnä
marras 196,25 tammi 196,25 maalis 196 touko 196,25
rapsi
marras 366,50 helmi 357,50 touko 367,75
mallasohra
marras 193 tammi 201,75 maalis 205
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 160,25 tammi 162,50 maalis 162,75 - metsäveli
metsäveli kirjoitti:
Mallastuskelpoisen ohran kysyntääkin löytyy maailmalta, ja Kiinan
ostot ovat olleet ennätysluokkaa.
Riittääkö Australiasta muille totuttuja määriä on epävarmaa.
Kun verrataan rehuviljakäytössä ohraa esimerkiksi maissiin, niin
ohra on suositumpaa pohjois-Afrikan ja lähi-Idän markkinoilla jonne
usein Suomesta viety ohra suuntautuu.
Alueen ohran kysyntä on ollut kasvussa, ja eräät huonot sadot ovat
tällä kaudella sitä myös tukemassa.
Marokko tosin sai kohtalaisen sadon ja voi hieman vähentää tuontiaan.
No juuri kun kerkesin moittimaan markkinapuheita Kanadan infran
unohtamisesta, niin eikös tämä otettukin puheeksi Agrimoneyn
päiväkatsauksessa.
Kun asian tuo vielä julki pelsepuupin äänenkannattaja, niin tässähän
pitää äimistellä että "kun tämä tapahtuu kuivassa puussa niin
mitä sitten tuoreessa."
http://www.agrimoney.com/marketreport/evening-markets-us-crop-downgrade-lifts-soy.-corn-gains-too--2328.html
Ajankohtainen tilanne säärintamalla on se että Mustaltamereltä Puolaan
ulottuvalla vyöhykkeellä on erittäin kylmää ja esimerkiksi Unkarissa
jo selvää pakkasta.
Erittäin laaja kylmän purkaus Venäjällä aiheuttaa melkoisen tiukan
pakkayön ja saattaa paikoin mennä noin miinus 10 asteeseen.
soija marras 12,96 tammi 12,95
maissi joulu 4,43 maalis 4,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,87----7,50----7,46
maalis 6,96---7,49----7,52
touko 7,01----7,48----7,57
heinä 6,93----7,33----7,59
Pariisi vehnä
marras 194,50 tammi 194 maalis 194,50 touko 194,50
rapsi
marras 367,75 helmi 369,50 touko 369,25
mallasohra
marras 197 tammi 201,25 maalis 205
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 158,75 tammi 161 maalis 164,50Reutersin artikkelissa Venäjän maatalousministeri Nikolai Fedorov
arvioi että syyskylvöt jäävät 20 % alle arvioidun
Kaikkian oli tarkoitus kylvää 16 milj./ha mutta jäätäneen 13 milj.
hehtaariin.
Tähän mennessä on kylvetty vasta 8,7 mikä on noin puolet aiotusta.
Voi epäillä että vaikka onnistuttaisiin saavuttamaan 13 milj. ha
taso, niin tuskimpa sato voi olla kummoinenkaan, koska paras
kylvöikkuna on jo ohitettu.
Erittäin sateiset säät ovat syynä ja Venäjällä muistellaan että
vastaavat löytyvät 30 luvulta.
Vehnäsato jää väistämättä alle normaalin koska kevätvehnän sato on
yleensä huono ja sen siementäkään ei ole tarpeeksi.
SovEconin Andrei Sizov arvioi että keskimääräisellä satotasolla
vehnäsato putoaa 7 - 7,5 milj. t.
IKAR taas arvioi että vähennyksen haarukka on 3,5 - 11 milj. t.
Venäjällä on viiden vuoden keskiarvona saatu syysvehnää 34 milj. t.
Näinollen sato voi olla satotasosta riippuen 10 - 30 % alhaisempi.
http://www.producer.com/daily/rain-to-cut-russias-2014-winter-grains-area/
Ukrainan maatalousministeriön näkemys on että jäädään noin 30 % alle
syysvehnän odotetuista kylvöaloista
Maatalousministeriö arvioikin jo että sato jää 15 milj. tonniin, eli
pudotusta viimeksi saadusta 22 milj. tonnin sadosta on 7 milj. t.
Yhteensä venäjältä ja Ukrainasta on tulossa ainakin 15 milj. tonnin
miinus tulevaan vehnäsatoon.
Uudesta sadosta riittää vientiin siksi vähän että nyt alkuvaiheessa
oleva vehnäranttali maailmanmarkkinoilla kestää ainakin vuoden 2015
kesään saakka. - metsäveli
metsäveli kirjoitti:
Reutersin artikkelissa Venäjän maatalousministeri Nikolai Fedorov
arvioi että syyskylvöt jäävät 20 % alle arvioidun
Kaikkian oli tarkoitus kylvää 16 milj./ha mutta jäätäneen 13 milj.
hehtaariin.
Tähän mennessä on kylvetty vasta 8,7 mikä on noin puolet aiotusta.
Voi epäillä että vaikka onnistuttaisiin saavuttamaan 13 milj. ha
taso, niin tuskimpa sato voi olla kummoinenkaan, koska paras
kylvöikkuna on jo ohitettu.
Erittäin sateiset säät ovat syynä ja Venäjällä muistellaan että
vastaavat löytyvät 30 luvulta.
Vehnäsato jää väistämättä alle normaalin koska kevätvehnän sato on
yleensä huono ja sen siementäkään ei ole tarpeeksi.
SovEconin Andrei Sizov arvioi että keskimääräisellä satotasolla
vehnäsato putoaa 7 - 7,5 milj. t.
IKAR taas arvioi että vähennyksen haarukka on 3,5 - 11 milj. t.
Venäjällä on viiden vuoden keskiarvona saatu syysvehnää 34 milj. t.
Näinollen sato voi olla satotasosta riippuen 10 - 30 % alhaisempi.
http://www.producer.com/daily/rain-to-cut-russias-2014-winter-grains-area/
Ukrainan maatalousministeriön näkemys on että jäädään noin 30 % alle
syysvehnän odotetuista kylvöaloista
Maatalousministeriö arvioikin jo että sato jää 15 milj. tonniin, eli
pudotusta viimeksi saadusta 22 milj. tonnin sadosta on 7 milj. t.
Yhteensä venäjältä ja Ukrainasta on tulossa ainakin 15 milj. tonnin
miinus tulevaan vehnäsatoon.
Uudesta sadosta riittää vientiin siksi vähän että nyt alkuvaiheessa
oleva vehnäranttali maailmanmarkkinoilla kestää ainakin vuoden 2015
kesään saakka.Brasilian naapurimaa Paraquay:n vehnäsato kärsi erittäin suuret
tuhot sammaan aikaan kuin Brasiliassa.
Noin 70 % jyväsadosta jäi hallan saaliiksi.
Satoa arvioidaan saatavan 0,8 milj. t. eli noin 2,5 milj. tonnin
satoa odotettiin.
Liian huonoon kuntoon päätynyt vehnä ei mene ihan hukkaan, vaan
heinäksi korjattuna menee karjanrehuksi.
Vehnäsadon jälkeen sänkeen kylvetään soijaa, ja tämä onkin jo
meneillään.
Paraquay on ollut vehnän viejä Brasiliaan jonne ei nyt noin
1 - 1,5 milj. tonnin asemesta riitä mitään.
Asukkaita Paraquayssa on 6,6 milj. t. ja sadon myllyvehnän osuus
jää niukaksi tarpeeseen nähden.
Vehnän hinnat ovat maassa ennätysluokkaa, samoin kuin Argentiinassa
ja Brasiliassa.
Ohran myynnistä tai panttaamisesta kysyttiin.
Helppo ja yleensä paikkansa pitävä vastaus voisi tietenkin olla se
että sadonkorjuun aikaan on huonoin aika myydä mitään.
Tarjottu hinta on lisäksi niin alhainen että on vaikea nähdä
miten voisi mitään merkittävää hävitä jättämällä myynnin myöhäisemmäksi.
Viljelyn kulut tuotettua tonnia kohti on jokaisella selvillä, ja jos
palkka jää saamatta kannattaa jättää seuraavat kylvöt sikseen.
Tämän joutuu tekemään jos lykkää myynnit yli vuoden päähän ellei
sitten keksi lisää varastotilaa.
Aikeita tähän suuntaan on jo liikkeellä ja linkin keskusteluissa
on järkimiehet äänessä.
Tosin lähtökohdaksi otetaan pahin mahdollinen eli suomeen junailtu
ylitarjonta, eli taidetaan olettaa että mitään ei viedä.
Jos vientiä ei ole minkään vertaa, on tietenkin tuotantoa rajoitettava.
Viherlannoitusnurmi eli VLN näyttää olevan kylvöalojen rajoittajana
paras ratkaisu.
http://www.murtola.com/foorum/viewforum.php?f=1
Tilanne siis näyttäisi tuolta jos viimeaikaiset tapahtumat mustanmeren
suunnalla olisivat menneet toisin.
Suomessa ohrankin hintatasoon on nyt vaikuttamassa pula myllyvehnästä,
mikä on alkaneen hintanousun pohjana, vaikkakin tätä markkinapuheissa
vältetään mainitsemasta.
Vehnän hintataso kuitenkin nousee EU:ssa ennen vuodenvaidetta lähelle
viime kauden hintoja ja Suomen hintatason pitäminen nykyisissä
lukemissa käy mahdottomaksi, - oli vehnää täällä viljalti taikka ei.
Hintaero suomen ja muun euroopan välillä jarruttaa myyntiä, ja hintaa
on pakko nostaa vaikka vehnän vientiaikeita ei olisikaan.
Jos vehnän laatu yltää edes auttavasti myllylaatuiseksi, ei sitä
käytetä entiseen tapaan rehuksi, vaan kysyntää siirtyy enemmän ohran
suuntaan.
Venäjän tuontitarve on jo nähtävissä juuri saadun sadon osalta,
mutta jos Kazakhstanista riittää myllyvehnää vietäväksi, niin sen
vaikutus hintoihin siirtyy ensi vuoden loppupuolelle.
Laatukato on jotenkin hoidettava ja mikä Venäjällä kuluu on muualta
poissa, ja tämä siis koskee nyt kulutettavaa vehnäsatoa,
Jatkossa hinnat nousevat lisää ja jos Venäjän ja Ukrainan suunta
näyttää katovuotta, ei hintoja pitele oikein mikään.
Ensi vuoden loppupuolen hintataso pillastuu pahasti jos seuraava sato
kohtaa vaikeuksia muualla.
Usassa vaikuttii tiistaina pörssiä riivaava taikausko että jos
hinnat maanantaina nousevat niin tiistaina ne laskevat.
Kansasin ja minneapoliksen vehnäfutuurit nousivat silti.
soija marras 12,88 tammi 12,86
maissi joulu 4,41 maalis 4,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,93----7,60----7,53
maalis 7,03---7,59----7,62
touko 7,08----7,58----7,66
heinä 7,00----7,42----7,67
Pariisi vehnä
marras 196,25 tammi 196,75 maalis 196,50 touko 196,75
rapsi
marras 367,75 helmi 367,50 touko 367,25
mallasohra
marras 198 tammi 199 maalis 205
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 161,25 tammi 162,45 maalis 165,35 - metsäveli
metsäveli kirjoitti:
Brasilian naapurimaa Paraquay:n vehnäsato kärsi erittäin suuret
tuhot sammaan aikaan kuin Brasiliassa.
Noin 70 % jyväsadosta jäi hallan saaliiksi.
Satoa arvioidaan saatavan 0,8 milj. t. eli noin 2,5 milj. tonnin
satoa odotettiin.
Liian huonoon kuntoon päätynyt vehnä ei mene ihan hukkaan, vaan
heinäksi korjattuna menee karjanrehuksi.
Vehnäsadon jälkeen sänkeen kylvetään soijaa, ja tämä onkin jo
meneillään.
Paraquay on ollut vehnän viejä Brasiliaan jonne ei nyt noin
1 - 1,5 milj. tonnin asemesta riitä mitään.
Asukkaita Paraquayssa on 6,6 milj. t. ja sadon myllyvehnän osuus
jää niukaksi tarpeeseen nähden.
Vehnän hinnat ovat maassa ennätysluokkaa, samoin kuin Argentiinassa
ja Brasiliassa.
Ohran myynnistä tai panttaamisesta kysyttiin.
Helppo ja yleensä paikkansa pitävä vastaus voisi tietenkin olla se
että sadonkorjuun aikaan on huonoin aika myydä mitään.
Tarjottu hinta on lisäksi niin alhainen että on vaikea nähdä
miten voisi mitään merkittävää hävitä jättämällä myynnin myöhäisemmäksi.
Viljelyn kulut tuotettua tonnia kohti on jokaisella selvillä, ja jos
palkka jää saamatta kannattaa jättää seuraavat kylvöt sikseen.
Tämän joutuu tekemään jos lykkää myynnit yli vuoden päähän ellei
sitten keksi lisää varastotilaa.
Aikeita tähän suuntaan on jo liikkeellä ja linkin keskusteluissa
on järkimiehet äänessä.
Tosin lähtökohdaksi otetaan pahin mahdollinen eli suomeen junailtu
ylitarjonta, eli taidetaan olettaa että mitään ei viedä.
Jos vientiä ei ole minkään vertaa, on tietenkin tuotantoa rajoitettava.
Viherlannoitusnurmi eli VLN näyttää olevan kylvöalojen rajoittajana
paras ratkaisu.
http://www.murtola.com/foorum/viewforum.php?f=1
Tilanne siis näyttäisi tuolta jos viimeaikaiset tapahtumat mustanmeren
suunnalla olisivat menneet toisin.
Suomessa ohrankin hintatasoon on nyt vaikuttamassa pula myllyvehnästä,
mikä on alkaneen hintanousun pohjana, vaikkakin tätä markkinapuheissa
vältetään mainitsemasta.
Vehnän hintataso kuitenkin nousee EU:ssa ennen vuodenvaidetta lähelle
viime kauden hintoja ja Suomen hintatason pitäminen nykyisissä
lukemissa käy mahdottomaksi, - oli vehnää täällä viljalti taikka ei.
Hintaero suomen ja muun euroopan välillä jarruttaa myyntiä, ja hintaa
on pakko nostaa vaikka vehnän vientiaikeita ei olisikaan.
Jos vehnän laatu yltää edes auttavasti myllylaatuiseksi, ei sitä
käytetä entiseen tapaan rehuksi, vaan kysyntää siirtyy enemmän ohran
suuntaan.
Venäjän tuontitarve on jo nähtävissä juuri saadun sadon osalta,
mutta jos Kazakhstanista riittää myllyvehnää vietäväksi, niin sen
vaikutus hintoihin siirtyy ensi vuoden loppupuolelle.
Laatukato on jotenkin hoidettava ja mikä Venäjällä kuluu on muualta
poissa, ja tämä siis koskee nyt kulutettavaa vehnäsatoa,
Jatkossa hinnat nousevat lisää ja jos Venäjän ja Ukrainan suunta
näyttää katovuotta, ei hintoja pitele oikein mikään.
Ensi vuoden loppupuolen hintataso pillastuu pahasti jos seuraava sato
kohtaa vaikeuksia muualla.
Usassa vaikuttii tiistaina pörssiä riivaava taikausko että jos
hinnat maanantaina nousevat niin tiistaina ne laskevat.
Kansasin ja minneapoliksen vehnäfutuurit nousivat silti.
soija marras 12,88 tammi 12,86
maissi joulu 4,41 maalis 4,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,93----7,60----7,53
maalis 7,03---7,59----7,62
touko 7,08----7,58----7,66
heinä 7,00----7,42----7,67
Pariisi vehnä
marras 196,25 tammi 196,75 maalis 196,50 touko 196,75
rapsi
marras 367,75 helmi 367,50 touko 367,25
mallasohra
marras 198 tammi 199 maalis 205
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 161,25 tammi 162,45 maalis 165,35Kiinan kerrotaan ostaneen Usasta 420 000 t. maissia hintaan 205 FOB
Kiinassa maissifuturit ovat hinnassa 386 doll. tonni.
Brasilian kerrotaan ostaneen vehnää myös Kanadasta, mikä on jatkossakin
välttämätöntä Usan vehnävarojen ehtyessä.
Australian NSW:n ja Victorian alueella äskettäin vieraillut halla
on otettu vielä enimmäkseen rauhallisesti ja näkemys on että sato ei
ollut vielä edennyt vaiheeseen jossa tapahtuneet lämpötilat tekisivät
tuhoa.
Tosin tunnustetaan että mitään suurta varmuutta asiasta ei ole.
Viikonvaihteen tienoilla on sääkartoista näkyvissä hallan mahdollisuus.
Australiassa Weekly Times now lehti joka seuraa omalla saatollaan
maatalouttakin, julkaisi artikkelin vehnämarkkinoista hieman
pidemmällä sihdillä.
Ainakin komea kaavio löytyy jossa esitetään jatkoa viimeaikaiselle
kasvutrendille.
Vuoteen 2030 mennessä kysyntä kasvaisi siten että joka vuosi pitää
löytyä 50 milj. t. enemmän vehnää kuin mitä nyt planeetan
vehnämarkkinoilla liikkuu vuosittain.
Mistä löytyy on artikkelin mukaan pulma, koska toimittajaksi tarjotun
mustanmeren hujakan satotaso vaihtelee 30 milj. vuosittain tonnin
rajoissa.
Sitä että tämä alue kattaisi lisäkysynnän pidetään epärealistisena,
mutta vaihtoehto jää artikkelissa löytymättä.
Eikä vähällä löydykään, koska kaikkialla jossa sadetta saadaan
viljellään jo maksimaalisesti.
http://www.weeklytimesnow.com.au/article/2013/10/09/585451_grain-and-hay.html
soija marras 12,87 tammi 12,82
maissi joulu 4,44 maalis 4,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,90----7,59----7,53
maalis 7,00---7,58----7,62
touko 7,05----7,57----7,66
heinä 6,98----7,42----7,67
Pariisi vehnä
marras 197 tammi 197,50 maalis 197,50 touko 197,50
rapsi
marras 373,50 helmi 372,50 touko 371
mallasohra
marras 196 tammi 202 maalis 207
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 161,85 tammi 162,10 maalis 163 - vakiolukija
metsäveli kirjoitti:
Kiinan kerrotaan ostaneen Usasta 420 000 t. maissia hintaan 205 FOB
Kiinassa maissifuturit ovat hinnassa 386 doll. tonni.
Brasilian kerrotaan ostaneen vehnää myös Kanadasta, mikä on jatkossakin
välttämätöntä Usan vehnävarojen ehtyessä.
Australian NSW:n ja Victorian alueella äskettäin vieraillut halla
on otettu vielä enimmäkseen rauhallisesti ja näkemys on että sato ei
ollut vielä edennyt vaiheeseen jossa tapahtuneet lämpötilat tekisivät
tuhoa.
Tosin tunnustetaan että mitään suurta varmuutta asiasta ei ole.
Viikonvaihteen tienoilla on sääkartoista näkyvissä hallan mahdollisuus.
Australiassa Weekly Times now lehti joka seuraa omalla saatollaan
maatalouttakin, julkaisi artikkelin vehnämarkkinoista hieman
pidemmällä sihdillä.
Ainakin komea kaavio löytyy jossa esitetään jatkoa viimeaikaiselle
kasvutrendille.
Vuoteen 2030 mennessä kysyntä kasvaisi siten että joka vuosi pitää
löytyä 50 milj. t. enemmän vehnää kuin mitä nyt planeetan
vehnämarkkinoilla liikkuu vuosittain.
Mistä löytyy on artikkelin mukaan pulma, koska toimittajaksi tarjotun
mustanmeren hujakan satotaso vaihtelee 30 milj. vuosittain tonnin
rajoissa.
Sitä että tämä alue kattaisi lisäkysynnän pidetään epärealistisena,
mutta vaihtoehto jää artikkelissa löytymättä.
Eikä vähällä löydykään, koska kaikkialla jossa sadetta saadaan
viljellään jo maksimaalisesti.
http://www.weeklytimesnow.com.au/article/2013/10/09/585451_grain-and-hay.html
soija marras 12,87 tammi 12,82
maissi joulu 4,44 maalis 4,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,90----7,59----7,53
maalis 7,00---7,58----7,62
touko 7,05----7,57----7,66
heinä 6,98----7,42----7,67
Pariisi vehnä
marras 197 tammi 197,50 maalis 197,50 touko 197,50
rapsi
marras 373,50 helmi 372,50 touko 371
mallasohra
marras 196 tammi 202 maalis 207
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 161,85 tammi 162,10 maalis 163Eikö se ollut 50 milj tonnia vuoteen 2030 mennessä, eikä joka vuosi?
Tulisi 800 milj tonnin lisäys vientimääriin..
Mutta muuten hienoa työtä, jatka samaan malliin! - metsäveli
vakiolukija kirjoitti:
Eikö se ollut 50 milj tonnia vuoteen 2030 mennessä, eikä joka vuosi?
Tulisi 800 milj tonnin lisäys vientimääriin..
Mutta muuten hienoa työtä, jatka samaan malliin!Tarkoitus oli tuoda esille että trendiä jatkamalla vuonna 2030 tarvitaan
vuosittain 200 milj. tonnia kaupattavaa nykyisen noin 150 milj. tonnin asemesta.
Itse asiaa voisi vielä kommentoida että nykyisen tason taustalla on tietenkin
melkoisen kovat ponnistelut joiden tarkoituksena on ollut välttää tuonti kokonaan.
Että 150 milj. t.. kuitenkin tarvitaan, kertoo sen miten ruokahuollossa on tähän
mennessä epäonnistuttu.
Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa ruokahuollon hoitaminen on ollut tuhoisaa
peltomaan tuottavuuden kannalta, eli eroosio ja pohjaveden väheneminen
poistaa aluetta tuotannosta .
Epäilen että ruokahuollon onnistuminen ei ole jatkossa yhtään helpompaa,
ja mörkönä on romahdusmainen tuottavuuden lasku.
Kiinan osalta tätä huolta on tuotu julki esimerkiksi Lester Brownin toimesta
jo parikymmentä vuotta, ja nythän asiasta on jo käytännön näyttöä.
Kiinan ostomäärien kasvu planeetan viljamarkkinoilta ei ole suinkaan pelkän
elintason kasvun mukanaan tuomaa.
- 13+8
135€tarjous hyvästä viljasta on sama kun kustas sun silmään ja nauretaan päälle!
Mitään järkeä myydä tuohon hintaan, nyt ostajat heittää roposia ja kattoo kuka jussi ne maasta poimii! Suht ällöttävää meininkiä on!- Hyvä hinta
jos vertaa takavuosiin, olen myynyt aivan hyvää ohraa 40 euroa tonni !
- hoksotin.,
Hyvä hinta kirjoitti:
jos vertaa takavuosiin, olen myynyt aivan hyvää ohraa 40 euroa tonni !
Järjenjuoksu ei ole ollut enää "aivan hyvää" silloin. En viitsisi edes tunnustaa
moista tyhmyyttä tehneeni tuohon hintaan. - Lujille otti
hoksotin., kirjoitti:
Järjenjuoksu ei ole ollut enää "aivan hyvää" silloin. En viitsisi edes tunnustaa
moista tyhmyyttä tehneeni tuohon hintaan.tunnustaminen, erä oli muutaman kilon alle kauppakelpoisuuden, olisi otettu avoimella kaupalla, kertarysäys on kuitenkin parempi kuin ainainen epävarmuus..
- metsäveli
Ranskassa näkyy viriävän vastarintaa viljajättien jyräykseen ja
hintamanipulaatioon.
Axereal niminen osuuskunta jonka vientisiipi on Granit niminen, on
aikeissa kasvattaa osuuttaan vehnänviennistä 1 milj. tonniin.
Painopiste on laatuvehnässä.
Jos nyt vähän kompaa heittäisi, niin väärämielisesti suomennettuna
tuo Axereal voisi olla vaikkapa "kirveestä löytyy tottuus".
Totuuttahan alkoi löytyä Lallinkin kirveestä kun sotapiispa Henrik
varasti Lallin poissaollessa siemenviljat ja tuomitsi samalla
Lallin perheen nälkäkuolemaan.
EU myönsi vientiluvan 839 000 vehnätonnin viennille, mikä
nostaa kauden laivaukset 7,75 milj. tonniin.
Viime kauden vastaavalla ajanjaksona määrä oli 4,2 milj. t.
Viikkomäärän voi ennustaa menevän päälle miljoonan ja
vehnän loppuminen ennen uutta satoa aikaistuu.
Egyptillä oli ostotarjous vehnästä mutta se tuli perutuksi
nousseiden hintojen vuoksi.
Halvin oli viljajätti Bungen tarjous Romanian vehnästä FOB hintaan
274 doll. tonni
Venäjältä oli tarjous laivalastillisesta huonointa neljännen
luokan vehnää, mikä ei kylläkään hinnassa näkynyt, eli 278 doll.
oli tämä viljajätti Cargillin tarjous.
Taivaanmerkkeihin kuuluu se että Ukraina ei tarjonnut mitään,
ja muiden hinnat pompsahtivat 20 - 25 taalaa tonnilta aiempaan
kauppaan verrattuna.
Algeria osti 500 000 t. vehnää jonka toimittajaksi povataan
Ranskaa, - hinnaksi kerrotaan 290 - 291 doll. tonni.
Marokko osti myös pienehkön määrän vehnää.
Pariisin vehnäfutuurit ylittivät välillä 200 euron rajan,
Usassa hieman lipsuttiin takaisin, rahastojen myydessä.
Eilen rahastojen myynti oli 2000 futuuria, eli rahaa palaa kun
väistämätöntä nousua yritetään padota.
Arvelen että on kyse kokeilusta, että olisiko manattavissa kunnon
lasku ikävänkokoisen shorttilastin hoitamiseksi pois.
soija marras 12,88 tammi 12,86
maissi joulu 4,39 maalis 4,51
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,85-----7,55----7,51
maalis 6,95----7,55----7,60
touko 6,98-----7,54----7,65
heinä 6,90-----7,38----7,67
Pariisi vehnä
marras 198,75 tammi 199,25 maalis 199,25 touko 199,25
rapsi
marras 377,75 helmi 373,75 touko 372
mallasohra
marras 196,50 tammi 200,50 maalis 204,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 162,75 tammi 164 maalis 166
- metsäveli
IKAR eli venäläinen ennustepulju laski arviotaan Venäjän vehnäsadon
määrästä 50 milj. tonniin.
Kaikkiaan vijasato Venäjällä päätyisi 87 milj. tonniin.
EU:n ohranvieti vetää myös ja viimeisin tiedote vientiluvista
kertoo että 186 000 tonnin ohramäärä sai laivausluvan.
Tämä nostaa heinäkuun alusta alkaneen kauden laivaukset 3,9 milj.
tonniin.
Marokko asetti ostotarjouksen 330 000 tonnista vehnää, ostotarjous
koskee EU:n vehnää.
Aloitan maanantaina uuden katsausletkan mikä löytyy tästä
valikosta
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3731
Usassa rahastot myivät eilen 3000 vehnäfutuuria, mitkä lienee
tyrkätty ostettaviksi pörssiajan lopussa.
soija marras 12,67 tammi 12,65
maissi joulu 4,32 maalis 4,45
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,92----7,60----7,54
maalis 7,01---7,59----7,64
touko 7,02----7,56----7,66
heinä 6,92----7,37----7,68
Pariisi vehnä
marras 199,50 tammi 199,50 maalis 199,75 touko 199,75
rapsi
marras 373 helmi 369,75 touko 369,50
mallasohra
marras 197 tammi 200,75 maalis 207
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 163,50 tammi 154,25 maalis 166
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t917495- 373987
- 453520
- 2372822
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402672- 452492
- 1322411
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292299Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna212264- 451982