Miksi muuntaja kärähtää?

Ko. porakoneeseen on olemassa kahdenlaisia latureita. Älykkäämmässä on merkkivalot punainen ja vihreä. Älykkäämmän akut ovat varustettuja jonkun sortin lämpötilatunnistimella. Tyhmemmässä laturissa ei ole merkkivaloa eikä lämpötilan tunnistusta. Tyhmä laturi lataa silloinkin kun älykkäämpi ei lataa.

no nyt on kyllä niin tuubaa jutussa että ei jaksa lukea loppuun asti !

Järkevältä kuullostava selitys. Ennen rikkoutumistaan muuntaja kävi hetken aikaa kuumana kunnes kylmeni lopullisesti.

poramies1 kirjoitti:

Järkevältä kuullostava selitys. Ennen rikkoutumistaan muuntaja kävi hetken aikaa kuumana kunnes kylmeni lopullisesti.

Eli vika siis ensiön resistanssissa siihen että se kärähtää...

joo hh kirjoitti:

no nyt on kyllä niin tuubaa jutussa että ei jaksa lukea loppuun asti !

Niin mikähän vika tuossa selityksessä mahtaa olla? Ei se tee selityksestä väärää, että ottaa ensimmäisen termin(DC) yhtälössä huomioon ja jättää loput (AC) huomiotta. Tässä tapauksessa selittävyys riittää pitkälle, koska AC-termi luo korkeintaan pyörrevirtahäviöitä, joiden suuruusluokka on aika pieni suhteessa DC-termiin..
Hyvällä muuntajalla ei toki tule näitä ongelmia, sen ensiöresistanssi on riittävän pieni. Mutta tuollaisella 750mA..1.25 A toisiovirralla olevalla halpis-muuntajalla resistanssia on kuitenkin jopa yli 200 ohmia, jolloin muut termit voidaan aika hyvin unohtaa ja käyttää "DC teoriaa RMS luvuilla".
Vai onko mittatuloksia heittää, jotka oikeuttavat "tuubaa" -lopputulemasi?

Onhan se. Tuli tilattua Saksasta Makitan DDF456RF3J -paketti kolmella 3 Ah Li-ion -akulla. Vanha B&D riittäisi nykyiselle akkuvääntimen tarpeelle, mutta joskos tässä nyt olisi toimivia akkuja kymmeneksi vuodeksi.

Vähän kaivelee kun jäi kaksi toimivaa B&D konetta ja yksi toimiva B&D laturi, jolla kuitenkaan ei saa ladattua B&D -akkuja, koska toimivista akuista akusta puuttuu lämpötila-anturi. Yhdessä rikkinäisessä akussa lt-anturi on. Lt-anturin siirtäminen toimivaan akkuun vaatisi pistehitsauslaitteen, joka maksaa n 150 e.

Rakentamista aloitellessa tulin hankkineeksi 14,4 V B&D-akkukoneen kahdella akulla. Viidessä vuodessa akuista tuli vainajia ja oli tarve ostaa uusia akkuja. Tarjouksesta tuli ostettua combo jossa oli muovinen 1-vaihteinen B&D porakone ja ne kaksi akkua. Paketin saatuani totesin että uudet akut käyvät kyllä vanhaan porakoneeseen, mutta lt-anturin ja maadoitusnastan puuttumisen vuoksi vanhalla äly-laturilla laturilla ei voi ladata uusia akkuja. Uusi laturi oli tyhmä mutta toimiva. Näitä tyhmiä latureita on mennyt nyt jo kaksi kpl B&D NiCd-akut ovat hyvin lyhytikäisiä. Joka toinen on maalissa jo uutena ja loput hiipuu 1-5 vuodessa. Olen säilyttänyt akkuja ladattuina ja viileässä. Jonkun tiedon mukaan NiCd-akkuja pitäisi varastoida tyhjänä.

poramies1 kirjoitti:

Onhan se. Tuli tilattua Saksasta Makitan DDF456RF3J -paketti kolmella 3 Ah Li-ion -akulla. Vanha B&D riittäisi nykyiselle akkuvääntimen tarpeelle, mutta joskos tässä nyt olisi toimivia akkuja kymmeneksi vuodeksi.

Vähän kaivelee kun jäi kaksi toimivaa B&D konetta ja yksi toimiva B&D laturi, jolla kuitenkaan ei saa ladattua B&D -akkuja, koska toimivista akuista akusta puuttuu lämpötila-anturi. Yhdessä rikkinäisessä akussa lt-anturi on. Lt-anturin siirtäminen toimivaan akkuun vaatisi pistehitsauslaitteen, joka maksaa n 150 e.

Rakentamista aloitellessa tulin hankkineeksi 14,4 V B&D-akkukoneen kahdella akulla. Viidessä vuodessa akuista tuli vainajia ja oli tarve ostaa uusia akkuja. Tarjouksesta tuli ostettua combo jossa oli muovinen 1-vaihteinen B&D porakone ja ne kaksi akkua. Paketin saatuani totesin että uudet akut käyvät kyllä vanhaan porakoneeseen, mutta lt-anturin ja maadoitusnastan puuttumisen vuoksi vanhalla äly-laturilla laturilla ei voi ladata uusia akkuja. Uusi laturi oli tyhmä mutta toimiva. Näitä tyhmiä latureita on mennyt nyt jo kaksi kpl B&D NiCd-akut ovat hyvin lyhytikäisiä. Joka toinen on maalissa jo uutena ja loput hiipuu 1-5 vuodessa. Olen säilyttänyt akkuja ladattuina ja viileässä. Jonkun tiedon mukaan NiCd-akkuja pitäisi varastoida tyhjänä.

Lue lisää

Ei akkua tyhjänä pidä säilyttää, koska kennojen napaisuus voi kääntyä. Elektroniset laitteet eivät tykkää vääränsuuntaisesta jännitteestä.

harmin paikka kirjoitti:

Ei akkua tyhjänä pidä säilyttää, koska kennojen napaisuus voi kääntyä. Elektroniset laitteet eivät tykkää vääränsuuntaisesta jännitteestä.

no nyt se tuli taas puskasta !

mikäkö...no tämä kennonkääntötaru.

poramies1 kirjoitti:

Onhan se. Tuli tilattua Saksasta Makitan DDF456RF3J -paketti kolmella 3 Ah Li-ion -akulla. Vanha B&D riittäisi nykyiselle akkuvääntimen tarpeelle, mutta joskos tässä nyt olisi toimivia akkuja kymmeneksi vuodeksi.

Vähän kaivelee kun jäi kaksi toimivaa B&D konetta ja yksi toimiva B&D laturi, jolla kuitenkaan ei saa ladattua B&D -akkuja, koska toimivista akuista akusta puuttuu lämpötila-anturi. Yhdessä rikkinäisessä akussa lt-anturi on. Lt-anturin siirtäminen toimivaan akkuun vaatisi pistehitsauslaitteen, joka maksaa n 150 e.

Rakentamista aloitellessa tulin hankkineeksi 14,4 V B&D-akkukoneen kahdella akulla. Viidessä vuodessa akuista tuli vainajia ja oli tarve ostaa uusia akkuja. Tarjouksesta tuli ostettua combo jossa oli muovinen 1-vaihteinen B&D porakone ja ne kaksi akkua. Paketin saatuani totesin että uudet akut käyvät kyllä vanhaan porakoneeseen, mutta lt-anturin ja maadoitusnastan puuttumisen vuoksi vanhalla äly-laturilla laturilla ei voi ladata uusia akkuja. Uusi laturi oli tyhmä mutta toimiva. Näitä tyhmiä latureita on mennyt nyt jo kaksi kpl B&D NiCd-akut ovat hyvin lyhytikäisiä. Joka toinen on maalissa jo uutena ja loput hiipuu 1-5 vuodessa. Olen säilyttänyt akkuja ladattuina ja viileässä. Jonkun tiedon mukaan NiCd-akkuja pitäisi varastoida tyhjänä.

Lue lisää

>joskos tässä nyt olisi toimivia akkuja kymmeneksi vuodeksi.

Eikö nuo Li-ion-akut vanhene omia aikojaan, vaikka huoltakin pitäisi?

Muistelen, että kerää kosteutta tai jotain. Sitten on olemassa joku military-malli, jonka pakkaus on tiiviimpi ja ikä siten pidempi. Ja kalliimpi tietysti.

Riippuu tietysti käytöstäkin. Pikkuaskartelussa ei välttämättä haittaa, vaikka pitäisi ladata tiheämpäänkin.

huh hui kirjoitti:

no nyt se tuli taas puskasta !

mikäkö...no tämä kennonkääntötaru.

On sattunut myös omalle kohdalle jonkun pariston tai akkupatterin kohdalla. Napaisuuden käännyttyä paristossa on ollut voltin osasia miinusjännitettä.

Kestääkö 10v. kirjoitti:

>joskos tässä nyt olisi toimivia akkuja kymmeneksi vuodeksi.

Eikö nuo Li-ion-akut vanhene omia aikojaan, vaikka huoltakin pitäisi?

Muistelen, että kerää kosteutta tai jotain. Sitten on olemassa joku military-malli, jonka pakkaus on tiiviimpi ja ikä siten pidempi. Ja kalliimpi tietysti.

Riippuu tietysti käytöstäkin. Pikkuaskartelussa ei välttämättä haittaa, vaikka pitäisi ladata tiheämpäänkin.

Lue lisää

Li-ion akut näyttävät kestävän. Joku vuosi (2-4 v) takaperin tuli hankittua Boschin akkukäyttöinen ruohotrimmeri ja akku toimii edelleen kuin uutena. Tätä akkua olen säilyttänyt lämpimässä aina käytön jälkeen täyteen ladattuna.

huh hui kirjoitti:

no nyt se tuli taas puskasta !

mikäkö...no tämä kennonkääntötaru.

Ei ole tarua, yleinen vika monikennoisissa että joku vastahankaan...
Ollut myös juttua että säilytys tyhjänä, mutta navat oikosuljettuna.

poramies1 kirjoitti:

On sattunut myös omalle kohdalle jonkun pariston tai akkupatterin kohdalla. Napaisuuden käännyttyä paristossa on ollut voltin osasia miinusjännitettä.

ja lisää höpöä !

muiksi puhutte asiasta josta ette näytä tietävän mitään =?

ka skun jonon keskellä akku muuttuu vastukseksi sen läpi kulkeva virta aiheuttaa niinsanotun jännitehäviön jonka napaisuus on tietenkin päivävastainen eli vastustava.

mutta mistään väärinpäin latautumisesta ei ole kysymys.

se siitä kirjoitti:

ja lisää höpöä !

muiksi puhutte asiasta josta ette näytä tietävän mitään =?

ka skun jonon keskellä akku muuttuu vastukseksi sen läpi kulkeva virta aiheuttaa niinsanotun jännitehäviön jonka napaisuus on tietenkin päivävastainen eli vastustava.

mutta mistään väärinpäin latautumisesta ei ole kysymys.

Lue lisää

En puhunut väärinpäin latautumisesta mitään, mutta jokin aika takaperin mittasin tavallisesta paristosta jotain -0,2 V jännitteen jota ihmettelin. Mittausanturit olivat pariston navoissa oikein päin kytkettyinä. Työkaveri sähköinssi sitten selitti että napaisuus voi kääntyä.

Oma noin 15 vuotta vanha yleismittari näytti sadasosavoltilleen saman kuin akkuliikkeen Fluke kun liikkeessä tutkittiin 50 Ah Optima RT:n kuntoa. BTW en suosittele Optimoita enää. Meksikon tehdas suoltaa huonoa laatua.

Auton ja mp:n akkuja ja latureita olisi jemmassa monenlaisia. Se vaan että 12 V akku on aika laiska pyörittäjä 14,4 V moottorille.

poramies1 kirjoitti:

Auton ja mp:n akkuja ja latureita olisi jemmassa monenlaisia. Se vaan että 12 V akku on aika laiska pyörittäjä 14,4 V moottorille.

Kyllä pyörii kun on riittävän paksu ja lyhyt liitäntäjohto, pari volttia ei meinaa paljon mitään, mutta syöttöjännitteen napaisuus pitää olla aina oikea muuten nopeudensäätöelektroniikka ottaa itseensä. Sitten se joutaa serv-lavalle.
Noita on tehty muutamia ja kyllä ne hätävarakoneesta käy, tosin johto hiukan kaittaa liikkuvuutta.

poramies1 kirjoitti:

Auton ja mp:n akkuja ja latureita olisi jemmassa monenlaisia. Se vaan että 12 V akku on aika laiska pyörittäjä 14,4 V moottorille.

Lataa se käytettävä akku täyteen ja pidä laturi kiinni niin jännite on 14.2V.
Tai käynnistä auto ja laita valot parkeille siitä löytyy 14,1V.
Moottoripyörä käyntiin ja 4000 r/min jännite on liki 15V akulla, jännite ulosotto niin mukana on aina toimiva porakone. Niin no, jos tarvitsee sitä ?

Ei tuo 14.4v jännite mikään ongelma ole moottori pyörii liki samantehoisena myös normaalin akun lepojännitteellä 12.6V. Laittaa laturia peliin kun tarvitsee sen viimeisenkin tehon käyttöön.
Suoraan akkulaturiin en oikein suosittelisi kytkettäväksi porakoneen kaapelia, akkua tarvitaan suodattamaan porakoneen tehopiikit ja laturin rippelijännitteen suodatukseen.

ahaa että oikein alkaa lataus purettaessa !

onpas teillä teoriat.

hui jui kirjoitti:

ahaa että oikein alkaa lataus purettaessa !

onpas teillä teoriat.

Ei pitäis intoilla, kun ei tiedä mitään.
Purkausvirta on vastakkaissuuntainen latausvirralle. Eli jos joku tai jotkut kennot tyhjenee ennen muita, niin muiden kennojen purkausvirta alkaa ladata tyhjiä kennoja väärällä polariteetilla. Eli ihan todellista se on.

Lyijy, NiCd, ym tyhjien akkujen lataus väärällä polariteetilla kyllä onnistuu, mutta ei ole akulle terveellistä.

*Tietotoimisto* kirjoitti:

Ei pitäis intoilla, kun ei tiedä mitään.
Purkausvirta on vastakkaissuuntainen latausvirralle. Eli jos joku tai jotkut kennot tyhjenee ennen muita, niin muiden kennojen purkausvirta alkaa ladata tyhjiä kennoja väärällä polariteetilla. Eli ihan todellista se on.

Lyijy, NiCd, ym tyhjien akkujen lataus väärällä polariteetilla kyllä onnistuu, mutta ei ole akulle terveellistä.

Lue lisää

"Lyijy, NiCd, ym tyhjien akkujen lataus väärällä polariteetilla kyllä onnistuu, mutta ei ole akulle terveellistä. "

No voihan niihin kytkeä virran väärinpäin, onnistuu humalaisimmaltakin lataajalta. Eipä tuo kuitenkaan ole lataamista vaan purkamista ja rikkomista. Muista viedä ongelmajätepisteeseen väärinpäin täyteen ladatut akut.

Niillä mitään tee kirjoitti:

"Lyijy, NiCd, ym tyhjien akkujen lataus väärällä polariteetilla kyllä onnistuu, mutta ei ole akulle terveellistä. "

No voihan niihin kytkeä virran väärinpäin, onnistuu humalaisimmaltakin lataajalta. Eipä tuo kuitenkaan ole lataamista vaan purkamista ja rikkomista. Muista viedä ongelmajätepisteeseen väärinpäin täyteen ladatut akut.

Lue lisää

Aloittajan pitäisi ainakin itselleen selittää muutama asiaankuuluva termi, jotta voisi edes aloituksen saattaa terveeseen muotoon.

nimittäin se "muuntaja" on siinä laturissa vain se yks komponentti, joka yleensä viimeksi siitä kärähtää kun kaikki muu on jo sulanut klimpiksi.

Myönnä edes, että tyhjässä kennossa väärinpäin kulkeva virta ei ole kennolle terveellistä. Näin tapahtuu siinä kennossa joka tyhjenee ennen aikojaan, kun kennot ovat sarjassa.

Esim. lyijyakun lataaminen väärinpäin onnistuu. Se jopa toimii väärinpäin ladattuna.

En ole tehnyt kokeita NiCd-kennoilla, jääkö väärinpäin oleva jännite pysyväksi. Ainakin kennon meneminen oikosulkuun on varsin yleistä. Tämä väärinpäin kulkeva virta saattaa jouduttaa myös oikosulkuun menemistä.

Mutta termi väärinpäin latautumisesta on oikea, vaikka kenno ei varsinaisesti jäiskään ladatuksi väärään polariteettiin. Ilmeisesti kiistät senkin, ettei saarjaankytketyissä kennoissa tyhjässä kennossa virta kulje väärään suuntaan, eli kenno yrittäisi latautua väärään polariteettiin.

Kun tunnut olevan omasta mielestäsi niin viisas, niin selitä akkukemian avulla, mitä tapahtuu, kun tyhjään kennoon tungetaan virtaa väärään suuntaan.

Olet kyllä ihan ulalla. Et käsitä sähköasioista yhtään mitään. Mutta kuitenkin pitää vängätä.

Piirräpä ihan paperille kennoston lataus- ja purkausvirran suunta. Ne ovat vastakkaissuuntaiset. Jos et tätä tajua sitä, niin olet aivan aloittelija. Ja jos sarjassa olevista kennoista yksi loppuu ennen aikojaan, niin se jännitehäviö muuttuu vastakkaiseksi alunperin olevaan kennojäännitteeseen verrattuna, niinkuin totesitkin.
Mutta tässä ei ole vielä kaikki. Purkuvirta, joka on erisuuntainen latausvirralle, kulkee edelleen sen tyhjän kennon läpi ja se alkaa tehdä kemiallisia muutoksia tyhjässä kennossa. Eli tuo akuston purkuvirta onkin tyhjälle kennolle väärän polariteetin omaavaa latausvirtaa.

Eli mietipä tätä. Tyhjän kennon polariteetti muuttuu ja tyhjän kennon läpi edelleen kulkeva purkuvirta muodostaakin nyt vääränsuuntaista latausvirtaa kennossa ja siinä kennossa alkaa tapahtua sen vääränsuuntaisen "latausvirran" ansiosta kemiallisia muutoksia.

Kokeileppa ihan piruuttasi. Aloita tyhjän NiCd-kennon lataaminen väärällä polariteetilla ja katso mitä tapahtuu. Tilanne on tismalleen aivan sama, mitä tahtuu silloin, kun sarjaankytketyssä akustossa yksi kenno tyhjenee aikaisemmin, kuin muut. Huomaat nuo tilanteet identtisiksi, kun piirrät virtakaavion suuntanuolineen molemmissa tilanteissa. Ja nimenomaan läpikulkeva virta tekee kennossa kemiallisia muutoksia.

Avainsanoja ovat purkuvirran suunta ja tyhjän kennon polariteetin vaihtuminen. Jos tyhjän kennon purkuvirtaa jatketaan muiden kennojen avulla, niin se merkitsee tyhjälle kennolle vääränsuuntaista latausvirtaa. Ja tuo vääränsuuntainen latausvirta alkaa tehdä kemiallisia muutoksia kennoon. Eli kyse ei ole vain vääränsuuntaisesta jännitehäviöstä, vaan tyhjässä kennossa alkaa tapahtua läpikulkevan virran takia (joka on vastakkaissuuntainen latausvirralle) haitallista kemiallista toimintaa.

Järki käteen kirjoitti:

Olet kyllä ihan ulalla. Et käsitä sähköasioista yhtään mitään. Mutta kuitenkin pitää vängätä.

Piirräpä ihan paperille kennoston lataus- ja purkausvirran suunta. Ne ovat vastakkaissuuntaiset. Jos et tätä tajua sitä, niin olet aivan aloittelija. Ja jos sarjassa olevista kennoista yksi loppuu ennen aikojaan, niin se jännitehäviö muuttuu vastakkaiseksi alunperin olevaan kennojäännitteeseen verrattuna, niinkuin totesitkin.
Mutta tässä ei ole vielä kaikki. Purkuvirta, joka on erisuuntainen latausvirralle, kulkee edelleen sen tyhjän kennon läpi ja se alkaa tehdä kemiallisia muutoksia tyhjässä kennossa. Eli tuo akuston purkuvirta onkin tyhjälle kennolle väärän polariteetin omaavaa latausvirtaa.

Eli mietipä tätä. Tyhjän kennon polariteetti muuttuu ja tyhjän kennon läpi edelleen kulkeva purkuvirta muodostaakin nyt vääränsuuntaista latausvirtaa kennossa ja siinä kennossa alkaa tapahtua sen vääränsuuntaisen "latausvirran" ansiosta kemiallisia muutoksia.

Kokeileppa ihan piruuttasi. Aloita tyhjän NiCd-kennon lataaminen väärällä polariteetilla ja katso mitä tapahtuu. Tilanne on tismalleen aivan sama, mitä tahtuu silloin, kun sarjaankytketyssä akustossa yksi kenno tyhjenee aikaisemmin, kuin muut. Huomaat nuo tilanteet identtisiksi, kun piirrät virtakaavion suuntanuolineen molemmissa tilanteissa. Ja nimenomaan läpikulkeva virta tekee kennossa kemiallisia muutoksia.

Avainsanoja ovat purkuvirran suunta ja tyhjän kennon polariteetin vaihtuminen. Jos tyhjän kennon purkuvirtaa jatketaan muiden kennojen avulla, niin se merkitsee tyhjälle kennolle vääränsuuntaista latausvirtaa. Ja tuo vääränsuuntainen latausvirta alkaa tehdä kemiallisia muutoksia kennoon. Eli kyse ei ole vain vääränsuuntaisesta jännitehäviöstä, vaan tyhjässä kennossa alkaa tapahtua läpikulkevan virran takia (joka on vastakkaissuuntainen latausvirralle) haitallista kemiallista toimintaa.

Lue lisää

Jos akussa ei olisi kemiallisia reaktioita, niin silloin tilanne olisi täsmälleen sellainen, kuten kerroit, eli pelkkää jännite- ja tehohäviöitä. Mutta kun akku perustuu kemiaan ja ioneihin, niin tilanne on aivan eri, kuin pelkkä jännitehäviö.

Vertaapa akun toimintaa elektrolyysiin ja vaikkapa kuparilla elektrolyyttiseen päällystämiseen kuparisulfaattiliuoksessa. Jos välillä vaihdat virran suuntaa, niin reaktiotkin vaihtuvat. Tai tutustu akkujen kemiaan, niin alat ymmärtää, miksi pelkkä jännitehäviö ei selitä tilannetta.

Ei se virran suunta siinä ensin tyhjenneessä kennossa tietenkään muutu, mutta se on päin vastainen normaaliin lataukseen nähden.

Jatkoa edelliseen kirjoitti:

Jos akussa ei olisi kemiallisia reaktioita, niin silloin tilanne olisi täsmälleen sellainen, kuten kerroit, eli pelkkää jännite- ja tehohäviöitä. Mutta kun akku perustuu kemiaan ja ioneihin, niin tilanne on aivan eri, kuin pelkkä jännitehäviö.

Vertaapa akun toimintaa elektrolyysiin ja vaikkapa kuparilla elektrolyyttiseen päällystämiseen kuparisulfaattiliuoksessa. Jos välillä vaihdat virran suuntaa, niin reaktiotkin vaihtuvat. Tai tutustu akkujen kemiaan, niin alat ymmärtää, miksi pelkkä jännitehäviö ei selitä tilannetta.

Lue lisää

No olen koulutettu autoelektroniikkaan, eli tuttuja asioita ovat, enkä ole päivääkään ollut työtön.

Olet käsityksiesi kanssa aivan yksin. Nimenomaan akuissa pitää tarkastella virrasta aiheutuvan akkukemian, eikä pelkän jännitehäviön kannalta.

Sivulla: http://www.ka7oei.com/nicds.html on selitetty, mitä tapahtuu, kun akkua ladataan väärällä polatiteetilla = joku kenno loppuu ennen muita sarjaankytketyssä kennostossa.

"The effect of this is a very quick death to a NiCd cell! Why?

It comes down to chemistry. When a NiCd cell is reverse-charged, a strange thing happens: Conductive metallic "hairs" (often called dendrites) begin to form - and they "grow" from one electrode to another. Eventually, this dendrite forms a short across the cell - one that can have a range of resistance from high to low, depending on the severity of the damage.
Note: NiMH cells do not seem to exhibit this "dendrite growth" problem, but cell reversal tends to cause gasses to be generated. If these gasses are produced as too high a rate, they cannot be reabsorbed internally and pressure will build within the cell, causing outgassing and resulting in a permanent loss of cell capacity.
Once this dendrite has formed in the NiCd cell it is permanent and cannot be "dissolved" by charging the cell correctly. Furthermore, this dendrite can form a leakage path that can cause the cell to run down by itself - the rate at which can vary depending on the resistance of the dendrite. The effect can range from a cell that just doesn't "hold a charge as long as it used to" to, in extreme cases, the dendrite may be big enough that the cell won't even seem to take a charge at all (except, maybe, on a "quick charger.")

Perhaps the worst thing about the dendrites is that they represent an amount of electrolyte that can no longer be used to contribute to the charge capacity of the cell. What this means is that not only is the cell likely to run itself down more quickly because of charge leakage due to the dendrite, but even if it is fully charged to begin with it will be the first in the battery to run down and go into reversal - again - and will be prone to forming even more, bigger, and better dendrites! (In other words: A vicious little circle...) "

Eli väärällä polariteetilla lataamisessa tapahtuu juuri se, mitä jo aikaisemmin arvelinkin. Eli metallisia johtavia karvoja alkaa kasvaa, jotka muodostavat ennenpitkää oikosulun kennon sisälle. Ongelmana tästä on myös kaasun muodostus ja vuotovirran kasvu. Väärinpäin lataus aiheuttaa siis pysyvää, palautumatonta vahinkoa kennolle. Vahingot ovat sitä suuremmat, mitä pidempään (virtamäärällä mitattuna) väärinpäin latausta tapahtuu.

Samasta asiasta puhutaan myös:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rechargeable_battery

Damage from cell reversal[edit]
Subjecting a discharged cell to a current in the direction which tends to discharge it further, rather than charge it, is called reverse charging. Generally, pushing current through a discharged cell in this way causes undesirable and irreversible chemical reactions to occur, resulting in permanent damage to the cell. Reverse charging can occur under a number of circumstances, the two most common being:
When a battery or cell is connected to a charging circuit the wrong way around.
When a battery made of several cells connected in series is deeply discharged.
In the latter case, the problem occurs due to the different cells in a battery having slightly different capacities. When one cell reaches discharge level ahead of the rest, the remaining cells will force the current through the discharged cell. This is known as "cell reversal". Many battery-operated devices have a low-voltage cutoff that prevents deep discharges from occurring that might cause cell reversal.
Cell reversal can occur to a weakly charged cell even before it is fully discharged. If the battery drain current is high enough, the cell's internal resistance can create a resistive voltage drop that is greater than the cell's forward emf. This results in the reversal of the cell's polarity while the current is flowing.[3][4] The higher the required discharge rate of a battery, the better matched the cells should be, both in the type of cell and state of charge, in order to reduce the chances of cell reversal.
In some situations, such as when correcting Ni-Cad batteries that have been previously overcharged,[5] it may be desirable to fully discharge a battery. To avoid damage from the cell reversal effect, it is necessary to access each cell separately: each cell is individually discharged by connecting a load clip across the terminals of each cell, thereby avoiding cell reversal.

Olen selittänyt tätä asiaa monin eri tavoin, koska sinä tulkitsit asiaa väärin ottamalla esille vain jännitehäviön ja unohdit akkukemian. En minäkään ole eilisen teeren poikia, vaan ollut alalla yli 40 vuotta.

Tuossa on yleistä asiaa NiCd NiMH-akuista. Sivutaan myös väärinlatauksen seurauksista. Lisää tietoa väärinpäin latauksen vaaroista löytyy esim hakusanoilla: nicd reverse charge.

Anteeksi nimittely, osasyy kyllä sinunkin, kun vänkäsit itsepäisesti vastaan monen viestin ajan, vaikka satavarmasti tiesin puhuvani oikeasta asiasta.

Edellisen viestin lopusta jäi liittämättä linkki, jossa yleistä asiaa NiCd ja NiMH-kennoista:
http://www.camlight.com/techinfo/techtips.html

Ja jo antamassani linkissä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rechargeable_battery

"Cell reversal can occur to a weakly charged cell even before it is fully discharged. If the battery drain current is high enough, the cell's internal resistance can create a resistive voltage drop that is greater than the cell's forward emf. This results in the reversal of the cell's polarity while the current is flowing.[3][4] The higher the required discharge rate of a battery, the better matched the cells should be, both in the type of cell and state of charge, in order to reduce the chances of cell reversal."

Eli väärinpäin latautuminen alkaa jo ennenkuin kenno on täysin tyhjä. Tämä johtuu siitä, että kennon sisäinen vastus kasvaa sen tyhjentyessä ja mudostaa läpikulkevan virran takia suuremman vastakkaissuuntaisen jännitteen, kuin mitä kennojännite on.

Eli jos haluaa NiCd-akustosta pitkäikäisemmän, akkupakettia ei saisi purkaa aivan loppuun, jotta väärinpäin latautumista missään kennossa ei tapahtuisi.

Ei ole mitään teoreettista ongelmaa, vaan joka kerta, kun kennoa ladataan väärinpäin, tapahtuu peruuttamatonta vahinkoa. Vahingot kumuloituu joka kerran, kun väärinpäin latausta tapahtuu. Eli se lyhentää kennon elinikää huomattavasti. Se, että uusi kenno ei mene kerrasta oikosulkuun, ei todista vielä mitään. Kennon peruuttamattomat vahingot ovat akkukemiallista faktaa, ja se "karvojen kasvu" nähtävissä mikroskoopillakin avatusta kennosta.

Se että joku harrastaja tekee väärien väitteidensä tueksi kasvonsa pelastaakseen pikaista kotitarvetestiä, ei todista vielä mitään. Ennemmin minä uskon kovan luokan ammattilaista joka on todennut seuraavaa (eikä tämä ole edes ainoa artikkeli netissä!) :

http://www.ka7oei.com/nicds.html

"The effect of this is a very quick death to a NiCd cell! Why?

It comes down to chemistry. When a NiCd cell is reverse-charged, a strange thing happens: Conductive metallic "hairs" (often called dendrites) begin to form - and they "grow" from one electrode to another. Eventually, this dendrite forms a short across the cell - one that can have a range of resistance from high to low, depending on the severity of the damage.
Note: NiMH cells do not seem to exhibit this "dendrite growth" problem, but cell reversal tends to cause gasses to be generated. If these gasses are produced as too high a rate, they cannot be reabsorbed internally and pressure will build within the cell, causing outgassing and resulting in a permanent loss of cell capacity.
Once this dendrite has formed in the NiCd cell it is permanent and cannot be "dissolved" by charging the cell correctly. Furthermore, this dendrite can form a leakage path that can cause the cell to run down by itself - the rate at which can vary depending on the resistance of the dendrite. The effect can range from a cell that just doesn't "hold a charge as long as it used to" to, in extreme cases, the dendrite may be big enough that the cell won't even seem to take a charge at all (except, maybe, on a "quick charger.")

Perhaps the worst thing about the dendrites is that they represent an amount of electrolyte that can no longer be used to contribute to the charge capacity of the cell. What this means is that not only is the cell likely to run itself down more quickly because of charge leakage due to the dendrite, but even if it is fully charged to begin with it will be the first in the battery to run down and go into reversal - again - and will be prone to forming even more, bigger, and better dendrites! (In other words: A vicious little circle...)"

Jos et osaa englantia, niin auttavan käännöksen sa kyllä Qoogle-kääntäjälläkin.
https://translate.google.fi/?hl=fi

Vastapuoli alkaa trollata kunnolla, kun asia-argumentit ovat lopussa.

Se on kylläkin tässä ketjussa jo moneen kertaan selitetty, että väärinpäin polasisoituminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun sarjaankytketty kennosto puretaan tyhjiin. Kaikki olisi hyvin, jos kaikki kennot olisivat tasalaatuisia ja loppuisivat yhtäaikaa. Mutta jotkut kennot loppuvat ennenaikojaan ja polarisoituvat eli latautuvat väärinpäin. Tämä ilmiö on itseään ruokkivaa, eli näiden kennojen varauskyky laskee muita enemmän ja joutuu joka purkauksen aikana yhä aikaisemmin tuohon vahingoittavaan väärinpäin polarisoitumiseen.

Tuossa englanninkielisessä tekstissä on kyllä tarkkaan kerrottu, mitä kaikkea vahinkoa pidemmällä aikavälillä tapahtuu. Ne ei tule esille yhden illan leikkifeikkitestin aikana. Pitää olla pidempi testi, niin Erkkikin huomaa, mitä tapahtuu.

Ja kaikkien tuntema lopputulos on ennenpitkää näiden kennojen meneminen oikosulkuun. Sen varmaan on jokainen NiCd-kennoja käyttänyt huomannut. Hätäapukeinona onkin useimpien tiedossa oikosulkuja tekevien karvojen polttaminen suurella virtapiikillä pois oikosulussa olevista kennoista. Mutta se on vain hätäkeino. Pidempää iloa siitä ei ole.

Ehkä se kova usko puutteellisiin johtopäätöksiin kumoaa akkukemiankin. Kuten tuolla edellä on tovettu, niin huolellinen hoito pidentää ikää. Eikä yksittäiset kennot lataannu väärinpäin.

Tuossa linkissä: http://www.ka7oei.com/nicds.html on monta muutakin asiaa, mikä lyhentää kennon elinikää, esim ylilataus. Toki laadullakin on merkitystä, sitä ei kukaan kiellä. Ja tehokäytössä kennot ovat hieman eri rakennetta, eli sintrausta käytetään pinta-alan kasvattamiseksi.

Mutta peräti outoa, jos joku ei ole törmännyt oikosulussa oleviin kennoihin. Se johtuu suoraan akkukemiasta, eli väärinpäin oleva polariteetti kasvattaa niitä metallisia karvoja.

Toinen asia, mikä on nykytietämyksen valossa väärin, on muisti-ilmiö:

""Memory"
One of the best-known properties of NiCd cells is this thing that people refer to as "Memory."

It is most unfortunate that this trait is not only misunderstood, but it is usually mis-identified and it is not "Memory" at all, but an effect of cell reversal. There is also a phenomenon occasionally referred to as "lazy cell" syndrome. (More on these later.)"

Eli:

Yksi tunnetuimmista NiCd-akkujen ominaisuuksista on tämä asia, mitä ihmiset kutsuvat "muisti-ilmiöksi".

Se on erittäin valitettavaa, että tämä piirre ei ole vain väärin, mutta se on tavallisesti väärin tunnistettu ja se ei ole "Muisti" ollenkaan, mutta ilmiö on solun kääntyminen . Ilmiötä joskus kutsutaan myös"laiska solu" oireyhtymä. (Lisää näistä myöhemmin.)

En liitä tähän koko juttua, jokainen voi itse lukea sivulta: http://www.ka7oei.com/nicds.html

Käytännöt taitaa joka askartelijalla olla omanlaisensa, mutta hyvä on tuntea akkukemiaakin, eli sitä "teoriaa", jottei levittele asiasta mutu-juttuja.

Tämähän asia lähti liikkeelle siitä, kun jotkut kivenkovaan väittivät, ettei väärinpäin oleva polariteetti purkutilanteessa vahingoita akkua kemiallisesti, vaan se on pelkkä jännitehäviö, jolla ei ole mitään merkitystä.