Vikavirtasuoja

Nyt kyllä osittain putosin kärryiltä.
Vikavirtasuoja ei "näe" miten läpi menneet virrat kulkevat jatkossa ja ovatko ne vuotoa vaiko kulutusta. Se valvoo vain vaiheiden virtoja ja vaihevirtojen ero on näyttävä nollajohdossa.
Jos nyt kaksi vaihetta vuotavat 15 mA kumpikin ja kolmas vaihe 30 mA eli yhteensä 60 mA. Vikavirtasuoja näkee vain näiden vektorisumman 15 mA nollajohdossa poikkeamana, eikä tietenkään laukaise.
Vai onko minulla tässä joku perustavaa laatua oleva ajatusvirhe?

" Tuo ilmeisesti sinun itsepiirtämä kuva aijaassa on havainnollistava. Mutta oikealla puolella kun kaikki kuormat ovat kytkeytyneet PE-johtimeen on selkeä virhe.
http://aijaa.com/B4VkVc
Se että Kuormat on kiinni PE-ssä ei tarkoita vuotovirtaa vaan että ne on kytketty Tähteen "

Tuossa oikean puoleisessa kuvassa kaikkien vaiheiden vuotovirrat on piirretty samaan kojeeseen, joten kojeen kuoreen ei tule kosketusjännitettä eikä virtaa PE-johtimeen. Nämä eri vaiheiden vuotovirrat voivat olla hajautettu eri sähkölaitteisiin, silloin tilanne on toinen.
Tuo aiemmin kuvaamani tilanne että L1 ja L2 vuotavat jossain 15 mA kumpikin, sitten L3 vuotaa 30 mA jonka jo yksin pitäisi laukaista vv-suoja. Nämä vikavirrat ovat yhteensä 60 mA, mutta koska ne ovat eri vaiheilta. vv-suojalle ne "näkyy" vain 15 mA:na.

Tämä on se asia jota olen perännyt.

Siis toimiiko 3-v. vikavirtasuojakytkin tietyissä tilanteissa virheellisesti?

vvsk kirjoitti:

" Tuo ilmeisesti sinun itsepiirtämä kuva aijaassa on havainnollistava. Mutta oikealla puolella kun kaikki kuormat ovat kytkeytyneet PE-johtimeen on selkeä virhe.
http://aijaa.com/B4VkVc
Se että Kuormat on kiinni PE-ssä ei tarkoita vuotovirtaa vaan että ne on kytketty Tähteen "

Tuossa oikean puoleisessa kuvassa kaikkien vaiheiden vuotovirrat on piirretty samaan kojeeseen, joten kojeen kuoreen ei tule kosketusjännitettä eikä virtaa PE-johtimeen. Nämä eri vaiheiden vuotovirrat voivat olla hajautettu eri sähkölaitteisiin, silloin tilanne on toinen.
Tuo aiemmin kuvaamani tilanne että L1 ja L2 vuotavat jossain 15 mA kumpikin, sitten L3 vuotaa 30 mA jonka jo yksin pitäisi laukaista vv-suoja. Nämä vikavirrat ovat yhteensä 60 mA, mutta koska ne ovat eri vaiheilta. vv-suojalle ne "näkyy" vain 15 mA:na.

Tämä on se asia jota olen perännyt.

Siis toimiiko 3-v. vikavirtasuojakytkin tietyissä tilanteissa virheellisesti?

Lue lisää

Jos vuotovirrat ovat hajautettu eri koneisiin ympäri asuntoasi niin tuo tähtipiste muodostuu silloin pe-johtimen kautta.

Pe-johdin on iso verkko ja käytännössä samassa potentiaalissa joka paikasta. Kuvaamassasi tilanteessa esim L1 vuotovirta menee pe-johtimeen ja pe-johtimesta toisen viallisen laitteen kuoreen ja sieltä uudelleen sisään esim L2

Jos repäiset L2 laitteen irti seinästä niin virta ei pääse enää sinne ja reitiksi tulee Maa pe-johtinta pitkin ja silloin vikuri laukeaa.

Missään vaiheessa kuitenkaan PE-johtimen jännite ei nouse (merkittävästi, teoriassa tietysti aina kun johdinta kuormitetaan) suhteessa maahan kun se on tukevasti maadoitettu.

Lentoperämies kirjoitti:

Jos vuotovirrat ovat hajautettu eri koneisiin ympäri asuntoasi niin tuo tähtipiste muodostuu silloin pe-johtimen kautta.

Pe-johdin on iso verkko ja käytännössä samassa potentiaalissa joka paikasta. Kuvaamassasi tilanteessa esim L1 vuotovirta menee pe-johtimeen ja pe-johtimesta toisen viallisen laitteen kuoreen ja sieltä uudelleen sisään esim L2

Jos repäiset L2 laitteen irti seinästä niin virta ei pääse enää sinne ja reitiksi tulee Maa pe-johtinta pitkin ja silloin vikuri laukeaa.

Missään vaiheessa kuitenkaan PE-johtimen jännite ei nouse (merkittävästi, teoriassa tietysti aina kun johdinta kuormitetaan) suhteessa maahan kun se on tukevasti maadoitettu.

Lue lisää

Kuvaamassani skenaariossa L3 ja 30 mA on henkilö joka on joutunut kosketuksiin vaihejohtimen kanssa.
Vikavirtasuojan olisi tällöin syytä laueta.

vvsk kirjoitti:

Kuvaamassani skenaariossa L3 ja 30 mA on henkilö joka on joutunut kosketuksiin vaihejohtimen kanssa.
Vikavirtasuojan olisi tällöin syytä laueta.

Itseasiassa joo! Teoriassa juuri näin! Alan vähitellen ymmärtää ajatustasi. Noinhan se menee, symmetrinen kolmivaihekuorma.

Tosin käytännössä hieman vaikea toteuttaa sillä kolmessa vaiheessa pitää olla symmetrinen kuormitus että vikuri ei laukea, yksi kuorma pitäisi lennossa korvata ihmiseksi että vikuri ei kerikiä laukeamaan.

Ideasi on kyllä ihan oikein, vikurissa on tosin muitakin puitteita, sähköiskun voi saada myös kahden vaiheen välistä eikä suoja laukea koskaan jos on eristävät kengät jalassa.

Tai tehdä kolmesta ihmisestä jonka vastus on sama tähtikuorman, tai korvata kaksi ihmistä niistä saman arvoisilla vastuksilla kuten esimerkissäsi jo olet tehnyt.

Vikurin tehtävä on valvoa maavuotoa näissä tilanteissa vuotovirta ei mene maihin vaan toiseen vaiheeseen ja sitähän se ei näe

Lentoperämies kirjoitti:

Itseasiassa joo! Teoriassa juuri näin! Alan vähitellen ymmärtää ajatustasi. Noinhan se menee, symmetrinen kolmivaihekuorma.

Tosin käytännössä hieman vaikea toteuttaa sillä kolmessa vaiheessa pitää olla symmetrinen kuormitus että vikuri ei laukea, yksi kuorma pitäisi lennossa korvata ihmiseksi että vikuri ei kerikiä laukeamaan.

Ideasi on kyllä ihan oikein, vikurissa on tosin muitakin puitteita, sähköiskun voi saada myös kahden vaiheen välistä eikä suoja laukea koskaan jos on eristävät kengät jalassa.

Tai tehdä kolmesta ihmisestä jonka vastus on sama tähtikuorman, tai korvata kaksi ihmistä niistä saman arvoisilla vastuksilla kuten esimerkissäsi jo olet tehnyt.

Vikurin tehtävä on valvoa maavuotoa näissä tilanteissa vuotovirta ei mene maihin vaan toiseen vaiheeseen ja sitähän se ei näe

Lue lisää

Huonoa tuuria siinä pitää olla että vuotovirrat noin asettuu ja sitten joku saa ylisuuren sähköiskun.
Varmaankin laskennallinen maksimilaukaisuvirta rajoittuu johokin 40-50 mA.

Aika montahan noita sulakkeita usein on keskuksissa 3-v. vikavirtasuojan perässä, ilmankos kestävät niin hyvin päällä kun vuotovirrat kumoaa toisensa.

vvsk kirjoitti:

Huonoa tuuria siinä pitää olla että vuotovirrat noin asettuu ja sitten joku saa ylisuuren sähköiskun.
Varmaankin laskennallinen maksimilaukaisuvirta rajoittuu johokin 40-50 mA.

Aika montahan noita sulakkeita usein on keskuksissa 3-v. vikavirtasuojan perässä, ilmankos kestävät niin hyvin päällä kun vuotovirrat kumoaa toisensa.

Lue lisää

Eikai tuossa pitäisi olla mitään laskennallista maksimivirtaa paitsi johdonsuojan koko ja ihmisen vastus.

Jos kuorma on sen verran symmetrinen että vikurin ohi kulkeva virta jää alle 30mA niin kaikista vaiheista voidaan vetää johdonsuojan max virta.

Ihmisen vastus on yleismittarilla kädestä käteen jossain kahden megan hujakoilla mutta vastus muuttuu täysin kun jännitettä lisätään, toisin kuin normaalissa vastuksessa. Eli en siis pysty sanomaan paljonko ihmisen läpi menee virtaa 230V jännitteellä enkä viitsi sitä kokeilla. jokatapauksessa vuotovirtojen pitää olla samaa luokkaa jotta vikuri ei laukea.

Vikavirtasuojat ja suojaerotusmuuntajat on rakennettu suojaksi jakeluverkon maadoittamisesta aiheutuvia vaaroja vastaan mutta ihminen on kuitenkin johdin/vastus siinä missä muukin kuorma ja oikein kytkettynä helppo saada sähköisku mistä vain järjestelmästä missä vähänkin on jännitettä.

Lentoperämies kirjoitti:

Eikai tuossa pitäisi olla mitään laskennallista maksimivirtaa paitsi johdonsuojan koko ja ihmisen vastus.

Jos kuorma on sen verran symmetrinen että vikurin ohi kulkeva virta jää alle 30mA niin kaikista vaiheista voidaan vetää johdonsuojan max virta.

Ihmisen vastus on yleismittarilla kädestä käteen jossain kahden megan hujakoilla mutta vastus muuttuu täysin kun jännitettä lisätään, toisin kuin normaalissa vastuksessa. Eli en siis pysty sanomaan paljonko ihmisen läpi menee virtaa 230V jännitteellä enkä viitsi sitä kokeilla. jokatapauksessa vuotovirtojen pitää olla samaa luokkaa jotta vikuri ei laukea.

Vikavirtasuojat ja suojaerotusmuuntajat on rakennettu suojaksi jakeluverkon maadoittamisesta aiheutuvia vaaroja vastaan mutta ihminen on kuitenkin johdin/vastus siinä missä muukin kuorma ja oikein kytkettynä helppo saada sähköisku mistä vain järjestelmästä missä vähänkin on jännitettä.

Lue lisää

" Eikai tuossa pitäisi olla mitään laskennallista maksimivirtaa paitsi johdonsuojan koko ja ihmisen vastus.
Jos kuorma on sen verran symmetrinen että vikurin ohi kulkeva virta jää alle 30mA niin kaikista vaiheista voidaan vetää johdonsuojan max virta. "


Kun nuo virrat ja jännitteet kulkee 120 asteen välein toisistaan, niin yhteenlasku on tehtävä vektoreilla.

Useimmat vikurit kestää laukeamatta 20 mA vikavirran,
niinpä L1 ja L2 20 mA virtojen summa on edelleen 20 mA, mutta L3 voi laittaa vikavirtaa 40 mA. Näiden kolmen virran summa on vain 20 mA.
Eli voidaan sanoa maksimivirran olevan kaksikertainen vikurin alimpaan laukaisuvirtaan verrattuna.

vvsk kirjoitti:

" Eikai tuossa pitäisi olla mitään laskennallista maksimivirtaa paitsi johdonsuojan koko ja ihmisen vastus.
Jos kuorma on sen verran symmetrinen että vikurin ohi kulkeva virta jää alle 30mA niin kaikista vaiheista voidaan vetää johdonsuojan max virta. "


Kun nuo virrat ja jännitteet kulkee 120 asteen välein toisistaan, niin yhteenlasku on tehtävä vektoreilla.

Useimmat vikurit kestää laukeamatta 20 mA vikavirran,
niinpä L1 ja L2 20 mA virtojen summa on edelleen 20 mA, mutta L3 voi laittaa vikavirtaa 40 mA. Näiden kolmen virran summa on vain 20 mA.
Eli voidaan sanoa maksimivirran olevan kaksikertainen vikurin alimpaan laukaisuvirtaan verrattuna.

Lue lisää

Eihän symmetrinen kuorma ole mitään vikavirtaa, laitat vaikka joka vaiheesta vastuksen pe-kiskoon vaikka 23ohm vastus eli 10A

Ajatellaan että sama vikuri syöttää Keittiötä L1 makuuhuonetta L2 ja kylpyhuonetta L3 Laitat jokaisesta huoneesta tuon 23ohm vastuksen vaiheesta suoraan PE-johtimeen

Jokaisesta vaiheesta menee nyt PEkiskoon 10A eikä vikuri laukea koska kelluva nolla muodostuu pe-johtimista ja sen potentiaaliero on maahan nähden 0V

Okei todellisuudessa jos PE-johtimen mitoitus on liian pieni, voi sen yli alkaa jäädä jännitettä ja silloin sähkö pyrkii palaamaan myös muita reittejä kohti jakelumuuntajaa ja tämä voisi laukaista vikurin, silloin kyseessä ei olekkaan enää symmetrinen kuorma

Mutta jos PE-verkko on riittävän tukevaa kaapelia ei vikuri laukea silloin kun kyseessä on symetrinen kolmivaihe kuorma jonka tähtipiste on kytketty maihin Ainakaan nyt vastuskuormalla mistä on kokoajan puhuttu

Lentoperämies kirjoitti:

Eihän symmetrinen kuorma ole mitään vikavirtaa, laitat vaikka joka vaiheesta vastuksen pe-kiskoon vaikka 23ohm vastus eli 10A

Ajatellaan että sama vikuri syöttää Keittiötä L1 makuuhuonetta L2 ja kylpyhuonetta L3 Laitat jokaisesta huoneesta tuon 23ohm vastuksen vaiheesta suoraan PE-johtimeen

Jokaisesta vaiheesta menee nyt PEkiskoon 10A eikä vikuri laukea koska kelluva nolla muodostuu pe-johtimista ja sen potentiaaliero on maahan nähden 0V

Okei todellisuudessa jos PE-johtimen mitoitus on liian pieni, voi sen yli alkaa jäädä jännitettä ja silloin sähkö pyrkii palaamaan myös muita reittejä kohti jakelumuuntajaa ja tämä voisi laukaista vikurin, silloin kyseessä ei olekkaan enää symmetrinen kuorma

Mutta jos PE-verkko on riittävän tukevaa kaapelia ei vikuri laukea silloin kun kyseessä on symetrinen kolmivaihe kuorma jonka tähtipiste on kytketty maihin Ainakaan nyt vastuskuormalla mistä on kokoajan puhuttu

Lue lisää

Silloin kun virta menee muualle kuin nollapisteen tai toiseen vaiheeseen se on vikavirtaa. Ja jos sitä on kaikissa vaiheissa saman verran on se symmetristäkin.

30 mA vikavirtasuoja kestää jopa 40 mA vikavirran kunhan kahdella muulla vaiheella on sopiva vikavirta.

vvsk kirjoitti:

Silloin kun virta menee muualle kuin nollapisteen tai toiseen vaiheeseen se on vikavirtaa. Ja jos sitä on kaikissa vaiheissa saman verran on se symmetristäkin.

30 mA vikavirtasuoja kestää jopa 40 mA vikavirran kunhan kahdella muulla vaiheella on sopiva vikavirta.

Lue lisää

Joo mutta tuo 30mA vikavirta kestää sen takia 40mA että se ei olekkaan vikavirtaa vaan lähes symmetrinen kuorma.

Kolmen vaiheen ""vikavirta"" muodostaa oman nollapisteen PE-verkosta ja kuvaamassasi tilanteessa oikeaa maihin karkaavaa vikavirtaa suoja ei kestä yhtään enempää kuin yksivaiheisenakaan.

eli nyt ajatellaan että mitataan 40mA ""vikavirtaa"" yhdessä vaiheessa niin maihin karkaa oikeasti alle 30mA ja loput menee pe-verkon kautta toiseen vaiheeseen.

Ja tästä päästään aasinsiltana siihen että näin voidaan vuodattaa vaikka 10A tai 100A joka vaiheesta pe-kiskoon mutta kun symmetria muuttuu niin että vikurin ohi karkaa se rajattu 30mA se laukeaa.

Jos nyt ajattelet ihan vikurin toimintaa kuten aikaisemmin kuvasin, ei ole mitään väliä miten vikurin ohi virta kulkee mutta kun kokonaisuudessaan virtamuuntajan ohi kulkeva virta ylittää 30mA tai mitä on säädetty alkaa suljetulle käämille indusoitua virta joka aiheuttaa poiskytkennän.

Induktanssi on suoraan riippuvainen piirin virrasta kun muut muuttujat vikurin sisällä pysyvät vakiona, ja nehän pysyvät jos joku ei sitä avaa ja ala uudelleen käämimään tai vaihtelemaan sydämiä...

Lentoperämies kirjoitti:

Joo mutta tuo 30mA vikavirta kestää sen takia 40mA että se ei olekkaan vikavirtaa vaan lähes symmetrinen kuorma.

Kolmen vaiheen ""vikavirta"" muodostaa oman nollapisteen PE-verkosta ja kuvaamassasi tilanteessa oikeaa maihin karkaavaa vikavirtaa suoja ei kestä yhtään enempää kuin yksivaiheisenakaan.

eli nyt ajatellaan että mitataan 40mA ""vikavirtaa"" yhdessä vaiheessa niin maihin karkaa oikeasti alle 30mA ja loput menee pe-verkon kautta toiseen vaiheeseen.

Ja tästä päästään aasinsiltana siihen että näin voidaan vuodattaa vaikka 10A tai 100A joka vaiheesta pe-kiskoon mutta kun symmetria muuttuu niin että vikurin ohi karkaa se rajattu 30mA se laukeaa.

Jos nyt ajattelet ihan vikurin toimintaa kuten aikaisemmin kuvasin, ei ole mitään väliä miten vikurin ohi virta kulkee mutta kun kokonaisuudessaan virtamuuntajan ohi kulkeva virta ylittää 30mA tai mitä on säädetty alkaa suljetulle käämille indusoitua virta joka aiheuttaa poiskytkennän.

Induktanssi on suoraan riippuvainen piirin virrasta kun muut muuttujat vikurin sisällä pysyvät vakiona, ja nehän pysyvät jos joku ei sitä avaa ja ala uudelleen käämimään tai vaihtelemaan sydämiä...

Lue lisää

Niin, voi sitä symmetrisesti vuodattaa maihin niin paljon kuin sulakkeet kestää. Mutta ilman muiden vaiheiden saman aikaista manipulointia taitaa tuo 40 mA jäädä maksimiksi.

vvsk kirjoitti:

Niin, voi sitä symmetrisesti vuodattaa maihin niin paljon kuin sulakkeet kestää. Mutta ilman muiden vaiheiden saman aikaista manipulointia taitaa tuo 40 mA jäädä maksimiksi.

Lue lisää

Puhut noista vektorilaskuista, haluisiko näyttää miten tuollaisen laskun teet ja mihin se perustuu sen siasta että nyt selkeästi tiedät miten asia menee mutta arvioit lopputuloksen 40mA. Ajatellaan vaikka että tarkastelemamme vikuri on mitattu luotettavasti että 27mA laukaisee yksivaiheisena.

Näillä palstoilla kun ei koskaan tiedä että onko joku kaveri tosissaan vai esittääkö vain olevansa pihalla kunnes muut rupeavat dissaamaan ja sitten vasta ampuu kovilla...

Ottakaa nyt muutki tähän keskusteluun osaa prkl!!1

Onko oikeasti mahdollista että tuo kaveri saa jotenkin ohjattua kolmivaihekuormalla suuremman virran kulkemaan suoraan kohti jakelumuuntajan keskipistettä ilman että virta hakeutuu muiden vaiheiden kanssa yhteen?????????????????

Lentoperämies kirjoitti:

Puhut noista vektorilaskuista, haluisiko näyttää miten tuollaisen laskun teet ja mihin se perustuu sen siasta että nyt selkeästi tiedät miten asia menee mutta arvioit lopputuloksen 40mA. Ajatellaan vaikka että tarkastelemamme vikuri on mitattu luotettavasti että 27mA laukaisee yksivaiheisena.

Näillä palstoilla kun ei koskaan tiedä että onko joku kaveri tosissaan vai esittääkö vain olevansa pihalla kunnes muut rupeavat dissaamaan ja sitten vasta ampuu kovilla...

Ottakaa nyt muutki tähän keskusteluun osaa prkl!!1

Onko oikeasti mahdollista että tuo kaveri saa jotenkin ohjattua kolmivaihekuormalla suuremman virran kulkemaan suoraan kohti jakelumuuntajan keskipistettä ilman että virta hakeutuu muiden vaiheiden kanssa yhteen?????????????????

Lue lisää

Vektorilaskuna se on helpointa mutta ei niin tarkkaa, voi sen laskea laskimellakin mutta en sitä osaa.

Elikkä piirretään paperille viivat jotka on 120 asteen kulmassa toisiinsa, jotka kuvaa kolmea vaihetta. Ylöspäin osoittavan viivan pituus jossain mittakaavssa kuvaa L1 virtaa, L2 virta piirretään edellisen jatkoksi mutta alkuperäinen suunta säilyttäen, L3 puolestaan taas edellisen jatkoksi mutta suunta säilyttäen. Tämän L3 viivan lopusta piirretään viiva alkuperäisen ristikon keskipisteeseen. Tämä viiva kuvaa summavirtaa ja sen suuntaa.

Tulipa sekava selitys, olisi pitänyt piirtää.

vvsk kirjoitti:

Vektorilaskuna se on helpointa mutta ei niin tarkkaa, voi sen laskea laskimellakin mutta en sitä osaa.

Elikkä piirretään paperille viivat jotka on 120 asteen kulmassa toisiinsa, jotka kuvaa kolmea vaihetta. Ylöspäin osoittavan viivan pituus jossain mittakaavssa kuvaa L1 virtaa, L2 virta piirretään edellisen jatkoksi mutta alkuperäinen suunta säilyttäen, L3 puolestaan taas edellisen jatkoksi mutta suunta säilyttäen. Tämän L3 viivan lopusta piirretään viiva alkuperäisen ristikon keskipisteeseen. Tämä viiva kuvaa summavirtaa ja sen suuntaa.

Tulipa sekava selitys, olisi pitänyt piirtää.

Lue lisää

Et saa kuitenkaan vektorilaskunakaan ulos mitään tarkkoja lukuja siitä kuika paljon saat huijattua virtaa tähtipisteeseen, kun yksivaiheisena kuvitellaan että vikavirta kestäisi 27mA.

Mistä olet arvannut tuon 40mA? Tuo normaali tähden symbooli ei vielä ole mikään lasku vaikka haarat vetäisikin erimittaisiksi ja vasemmasta haarasta keskipisteeseen?

Onko siis keskustelun lopputulos nyt niin että laskimella tai vektorilaskunakaan tai muullakaan tavalla et pysty laskua tekemään mutta vain "tiedät" silti että se on noin 40mA? jonka saat työnnettyä tähtipisteeseen ilman että virta ohjautuu muihin vaiheisiin?

Lentoperämies kirjoitti:

Et saa kuitenkaan vektorilaskunakaan ulos mitään tarkkoja lukuja siitä kuika paljon saat huijattua virtaa tähtipisteeseen, kun yksivaiheisena kuvitellaan että vikavirta kestäisi 27mA.

Mistä olet arvannut tuon 40mA? Tuo normaali tähden symbooli ei vielä ole mikään lasku vaikka haarat vetäisikin erimittaisiksi ja vasemmasta haarasta keskipisteeseen?

Onko siis keskustelun lopputulos nyt niin että laskimella tai vektorilaskunakaan tai muullakaan tavalla et pysty laskua tekemään mutta vain "tiedät" silti että se on noin 40mA? jonka saat työnnettyä tähtipisteeseen ilman että virta ohjautuu muihin vaiheisiin?

Lue lisää

Tuo 40 mA on laskettu vektoreilla, 20 mA muissa vaiheissa.
27 mA kahteen vaiheeseen tuottaa 54 mA yhteen vaiheeseen ja summa on tuo 27 mA mikä vaikuttaa vikurilla.

Nuo vektorien suunnat on muuten samat kuin kellotaulussa 12, 4 ja 8. Laske itse kokeeksi, huomaat miksi on eduksi kun kahdella vaiheella on tuo sama pienin laukaisuarvo (27mA).

vvsk kirjoitti:

Tuo 40 mA on laskettu vektoreilla, 20 mA muissa vaiheissa.
27 mA kahteen vaiheeseen tuottaa 54 mA yhteen vaiheeseen ja summa on tuo 27 mA mikä vaikuttaa vikurilla.

Nuo vektorien suunnat on muuten samat kuin kellotaulussa 12, 4 ja 8. Laske itse kokeeksi, huomaat miksi on eduksi kun kahdella vaiheella on tuo sama pienin laukaisuarvo (27mA).

Lue lisää

Joo laskukaavat vaan unohtu että tässä olisi itsekin voinut pähkäillä matemaatikkojen kanssa jolla sähkön ymmärrystä ei ole.

Eli nyt laskujesi mukaan 40mA vuotaa jakelumuuntajan tähtipisteeseen silloin kun muissa vaiheissa vuotaa 20mA eikö niin?

No kuinka suuri osta tuosta eniten vuotavasta vaiheen virrasta menee noiden kahden muun vaiheen läpi??

Eli toisinsanoen paljonko virtaa menee kokonaisuudessan tuon vaiheen läpi josta 40 mA menee tähtikäämityksen keskipisteeseen. voisin arvata että koko vaihevirta on silloin vaikka 100-500mA??????? Mutta mitä sanoo salaiset laskusi?

Jakeluun ei kertakaikkiaan mene se että kuinka vikurin toisiokäämille ei indusoidu muka laukaisuvirtaa vaikka virta palaa eri reittiä tätä en voi käsittää.

En tiedä tuhlaanko aikaani vai onko palstoille tullut taas vaihteeksi joku oikea pro-mies viihdyttämään itseään siinä toivossa että palstalta löytyy muutama teerenpoika kukkoilemasta.

Lentoperämies kirjoitti:

Et saa kuitenkaan vektorilaskunakaan ulos mitään tarkkoja lukuja siitä kuika paljon saat huijattua virtaa tähtipisteeseen, kun yksivaiheisena kuvitellaan että vikavirta kestäisi 27mA.

Mistä olet arvannut tuon 40mA? Tuo normaali tähden symbooli ei vielä ole mikään lasku vaikka haarat vetäisikin erimittaisiksi ja vasemmasta haarasta keskipisteeseen?

Onko siis keskustelun lopputulos nyt niin että laskimella tai vektorilaskunakaan tai muullakaan tavalla et pysty laskua tekemään mutta vain "tiedät" silti että se on noin 40mA? jonka saat työnnettyä tähtipisteeseen ilman että virta ohjautuu muihin vaiheisiin?

Lue lisää

Vain tähden ylöspäin olevaan haaraan piirretään L1 virta mittakaavassa, muut kaksi haaraa osoittaa vain suuntaa. L2 virta piiretään L1 jakoksi mutta kello 4 suuntaan, L3 virta piirretään L2 jatkeeksi kello 8 suuntaan. Vektorit muodostaa ikään kuin kaaren. L3 vektorin lopusta piirretään viiva perustähden keskipisteeseen.ja tämä on nollassa vaikuttava kolmen vaiheen summavirta.

Paremmin en osaa selittää, enkä netistäkään löytänyt sopivaa sivua aiheesta.

vvsk kirjoitti:

Vain tähden ylöspäin olevaan haaraan piirretään L1 virta mittakaavassa, muut kaksi haaraa osoittaa vain suuntaa. L2 virta piiretään L1 jakoksi mutta kello 4 suuntaan, L3 virta piirretään L2 jatkeeksi kello 8 suuntaan. Vektorit muodostaa ikään kuin kaaren. L3 vektorin lopusta piirretään viiva perustähden keskipisteeseen.ja tämä on nollassa vaikuttava kolmen vaiheen summavirta.

Paremmin en osaa selittää, enkä netistäkään löytänyt sopivaa sivua aiheesta.

Lue lisää

Kysymys on nyt siitä että jos olet laskenut että 40mA virrasta lähtee kohti jakelumuuntajan keskipistettä, niin paljonko sen vaiheen virrasta menee Lisäksi muiden vaiheiden kautta tähän et vastannut mitenkään??

Veikkaan että laskit laskusi kelluvalla nollalla mutta näinhän se ei ole koska nolla on kiinni pe-johtimessa. Silloin tuo tulos olisi mahdollien. Eli vielä kerran, 40mA kohti jakelumuuntajaa, paljonko virtaa kulkee kokonaisuudessaan tuossa vaihejohtimessa?

Tämä keskustelu on nyt mennyt niin pitkälle että piti oikein soittaa opettajalleni ja kysyä tuota että onko mahdollista että ohjaat suuremman virran kun mitä vikavirtasuoja kestää ilman että se laukeaa. Vastaus oli että Ei ole.

Minulle selitettiin sama mitä olen itsekin tässä selittänyt että vikavirtasuoja on summavirtamuuntaja eikä ole mitään väliä mistä vaiheesta tuo ero virtamuuntajan sydämelle tulee, niin aina toiselle käämitykselle indusoituu saman verran ja suoja laukeaa siinä mihin on säädetty.

Tuo että muodostat kelluvan nollan pe-verkkoon on mahdollista mutta tuo että muita vaiheita manipuloimalla saat enemmän ohajttua vikavirtasuojan ohi on täysin mahdotonta eikä vektorilaskut liity siihen vikavirtasuojan induktanssiin mitenkään.

Suoja laukeaa jos säädetty raja ylittyy. Poikkeuksena tietysti tuo kelluva nolla joka tässä on jo 100 kertaa selvitetty jolloin voi "vuodattaa" vaikka 1000A symmetrisesti.

Opettajani otti myös tuohon kantaa että sähkötöita ei tehdä ikinä niin että kolmivaihevikavirtasuoja ohjaisi eri huoneita vaan kolmivaihevikuria käytetään ainoastaan silloin kunkyseessä on esim, moottori tai joku muu laite jossa yhden vaiheen vialla halutaan sammuttaa kaikki muutkin vaiheet.

Normaalaissa kiinteistöissä kuulema käytetään yksivaihevikureita eli asia on sitäkin kautta kuulema mahdoton, mutta tähän en ota itse kantaa kun en ole koskaan alan töitä tehnyt

Lentoperämies kirjoitti:

Kysymys on nyt siitä että jos olet laskenut että 40mA virrasta lähtee kohti jakelumuuntajan keskipistettä, niin paljonko sen vaiheen virrasta menee Lisäksi muiden vaiheiden kautta tähän et vastannut mitenkään??

Veikkaan että laskit laskusi kelluvalla nollalla mutta näinhän se ei ole koska nolla on kiinni pe-johtimessa. Silloin tuo tulos olisi mahdollien. Eli vielä kerran, 40mA kohti jakelumuuntajaa, paljonko virtaa kulkee kokonaisuudessaan tuossa vaihejohtimessa?

Tämä keskustelu on nyt mennyt niin pitkälle että piti oikein soittaa opettajalleni ja kysyä tuota että onko mahdollista että ohjaat suuremman virran kun mitä vikavirtasuoja kestää ilman että se laukeaa. Vastaus oli että Ei ole.

Minulle selitettiin sama mitä olen itsekin tässä selittänyt että vikavirtasuoja on summavirtamuuntaja eikä ole mitään väliä mistä vaiheesta tuo ero virtamuuntajan sydämelle tulee, niin aina toiselle käämitykselle indusoituu saman verran ja suoja laukeaa siinä mihin on säädetty.

Tuo että muodostat kelluvan nollan pe-verkkoon on mahdollista mutta tuo että muita vaiheita manipuloimalla saat enemmän ohajttua vikavirtasuojan ohi on täysin mahdotonta eikä vektorilaskut liity siihen vikavirtasuojan induktanssiin mitenkään.

Suoja laukeaa jos säädetty raja ylittyy. Poikkeuksena tietysti tuo kelluva nolla joka tässä on jo 100 kertaa selvitetty jolloin voi "vuodattaa" vaikka 1000A symmetrisesti.

Opettajani otti myös tuohon kantaa että sähkötöita ei tehdä ikinä niin että kolmivaihevikavirtasuoja ohjaisi eri huoneita vaan kolmivaihevikuria käytetään ainoastaan silloin kunkyseessä on esim, moottori tai joku muu laite jossa yhden vaiheen vialla halutaan sammuttaa kaikki muutkin vaiheet.

Normaalaissa kiinteistöissä kuulema käytetään yksivaihevikureita eli asia on sitäkin kautta kuulema mahdoton, mutta tähän en ota itse kantaa kun en ole koskaan alan töitä tehnyt

Lue lisää

Tämä juttu ei näytä selviävän pohtimalla, pitäisi tehdä käytännön koe.
Koejärjestely:
1 kpl 3-v. vikavirtasuojakytkin 30 mA, oletetaan laukeamisrajaksi 21 mA
2 kpl vastus 12 kilo-ohmia 1 W, tuottaa n. 20 mA vikavirran
1 kpl vastus 6,8 kilo-ohmia 1 W, tuottaa n. 34 mA vikavirran

Ensin kytketään vaiheisiin 1 ja 2 nämä 12 kilo-ohmin vastukset vuotamaan ohi vikavirtasuojan. Sitten kytketään 3 vaiheeseen 6,8 kilo-ohmin vastus, joka tuottaa 34 mA vikavirran ja pitäisi siis laukaista kytkin, ohittamaan vikavirtasuoja kuten kaksi ensimmäistä vastusta.
Teorian mukaan vikavirtasuoja ei laukaise. Jos taas tämä 6,8 kilo-ohmin vastus kytketään yksinään ensimmäisenä johonkin vaiheeseen kytkin tietenkin laukaisee.

P.S.
Opettajasi ei ole vamaan nähnyt käytännössä nykyisiä sähkökeskuksia, sillä esim. kaikki Enston ja UTUn vakiokeskukset on toteutettu 3-v. vikavirtasuojilla.

vvsk kirjoitti:

Tämä juttu ei näytä selviävän pohtimalla, pitäisi tehdä käytännön koe.
Koejärjestely:
1 kpl 3-v. vikavirtasuojakytkin 30 mA, oletetaan laukeamisrajaksi 21 mA
2 kpl vastus 12 kilo-ohmia 1 W, tuottaa n. 20 mA vikavirran
1 kpl vastus 6,8 kilo-ohmia 1 W, tuottaa n. 34 mA vikavirran

Ensin kytketään vaiheisiin 1 ja 2 nämä 12 kilo-ohmin vastukset vuotamaan ohi vikavirtasuojan. Sitten kytketään 3 vaiheeseen 6,8 kilo-ohmin vastus, joka tuottaa 34 mA vikavirran ja pitäisi siis laukaista kytkin, ohittamaan vikavirtasuoja kuten kaksi ensimmäistä vastusta.
Teorian mukaan vikavirtasuoja ei laukaise. Jos taas tämä 6,8 kilo-ohmin vastus kytketään yksinään ensimmäisenä johonkin vaiheeseen kytkin tietenkin laukaisee.

P.S.
Opettajasi ei ole vamaan nähnyt käytännössä nykyisiä sähkökeskuksia, sillä esim. kaikki Enston ja UTUn vakiokeskukset on toteutettu 3-v. vikavirtasuojilla.

Lue lisää

Joo, piti kanssa laittaa että opettaja on tyypillisesti hukassa tosielämästä.

vvsk kirjoitti:

Tämä juttu ei näytä selviävän pohtimalla, pitäisi tehdä käytännön koe.
Koejärjestely:
1 kpl 3-v. vikavirtasuojakytkin 30 mA, oletetaan laukeamisrajaksi 21 mA
2 kpl vastus 12 kilo-ohmia 1 W, tuottaa n. 20 mA vikavirran
1 kpl vastus 6,8 kilo-ohmia 1 W, tuottaa n. 34 mA vikavirran

Ensin kytketään vaiheisiin 1 ja 2 nämä 12 kilo-ohmin vastukset vuotamaan ohi vikavirtasuojan. Sitten kytketään 3 vaiheeseen 6,8 kilo-ohmin vastus, joka tuottaa 34 mA vikavirran ja pitäisi siis laukaista kytkin, ohittamaan vikavirtasuoja kuten kaksi ensimmäistä vastusta.
Teorian mukaan vikavirtasuoja ei laukaise. Jos taas tämä 6,8 kilo-ohmin vastus kytketään yksinään ensimmäisenä johonkin vaiheeseen kytkin tietenkin laukaisee.

P.S.
Opettajasi ei ole vamaan nähnyt käytännössä nykyisiä sähkökeskuksia, sillä esim. kaikki Enston ja UTUn vakiokeskukset on toteutettu 3-v. vikavirtasuojilla.

Lue lisää

Juu eipä me noita talojen rakennussähköistyksiä olla koskaan tehty, tai minä ainakaan siksi en siihen ota mitään kantaa.

Mutta tuo testisi ei nyt todenna kyllä yhtään mitään, tottakai vikuri tuon kestää sehän on päivän selvä koska virta tasautuu muiden vaiheiden takia ja näin vikuri saadaan teoriassa kestämään vaikka kiloamppeeri "vuotovirtaa" kun se on symmertistä kuormaa.

Et selkeästikkään käsitä nyt sitä että tuossa sinun tilanteessasi tuo 34mA ei todellakaan mene vikavirtasuojan ohi jakelumuuntajan tähteen vaan virta haaroittuu kahteen muuhun vuotavaan vaiheeseen. Ja jakelumuuntajan tähteen lähtee 10mA luokkaa ja silloin on selvää että vikuri ei laukea.

Minulla on kyllä hyllyssä kaikkea tuota tavaraa mitä testiin tarvitaan mutta en nyt toistaiseksi jaksa uhrata tähän keskusteluun tai testaamiseen enää tämän enempää aikaa varsinkaan tuolla testillä jossa lopputuolos on selvä kun ajat jakelumuuntajaan alle 30ma

Minun mielstäni tässä on nyt kysymys vain siitä että sinä lasket sitä virtaa joka vaiheesta menee kokonaisuudessaan ja kuvittelet sen kaiken menevän jakelumuuntajan tähteen. näinhän se ei tietenkään ole kun tähti muodostuu pe-verkosta.

Lentoperämies kirjoitti:

Juu eipä me noita talojen rakennussähköistyksiä olla koskaan tehty, tai minä ainakaan siksi en siihen ota mitään kantaa.

Mutta tuo testisi ei nyt todenna kyllä yhtään mitään, tottakai vikuri tuon kestää sehän on päivän selvä koska virta tasautuu muiden vaiheiden takia ja näin vikuri saadaan teoriassa kestämään vaikka kiloamppeeri "vuotovirtaa" kun se on symmertistä kuormaa.

Et selkeästikkään käsitä nyt sitä että tuossa sinun tilanteessasi tuo 34mA ei todellakaan mene vikavirtasuojan ohi jakelumuuntajan tähteen vaan virta haaroittuu kahteen muuhun vuotavaan vaiheeseen. Ja jakelumuuntajan tähteen lähtee 10mA luokkaa ja silloin on selvää että vikuri ei laukea.

Minulla on kyllä hyllyssä kaikkea tuota tavaraa mitä testiin tarvitaan mutta en nyt toistaiseksi jaksa uhrata tähän keskusteluun tai testaamiseen enää tämän enempää aikaa varsinkaan tuolla testillä jossa lopputuolos on selvä kun ajat jakelumuuntajaan alle 30ma

Minun mielstäni tässä on nyt kysymys vain siitä että sinä lasket sitä virtaa joka vaiheesta menee kokonaisuudessaan ja kuvittelet sen kaiken menevän jakelumuuntajan tähteen. näinhän se ei tietenkään ole kun tähti muodostuu pe-verkosta.

Lue lisää

Niin lisätään nyt vielä sen verran että kun sinua aihe kiinnostaa mikä on erittäin hyvä niin tee tuo testi itse.

hommaa vaikka 16A voimapistotulppa jossa viisinapainen kaapeli kiinni. laitat vikavirtasuojan väliin ja sitten kytket vikurin taaske nuo sinun suunnittelemat vastukset toiset päät keviin

Mutta teetkin niin että kuorit kumikaapelia sielä pistotulpan päästä ja laitat sellä päässä virtamittarin kevin väliin. Tämä siksi pistotulpan päässä että et nyt vielä käsitä sitä että kaikki virta ei mene keviä pitkin vaan toisiin vaiheisiin. jos mittaat vaiheen päästä niin saat väärän virta-arvon.

Tuolta pistotulpan päästä et saa keviin menemään yhtään enempää virtaa yksivaiheisena kuin kolmivaihevastusvirityksillä, eli laita mittari sinne, äläkä mittaa vaiheesta kun et vielä ymmärrä sen eroa, selvität sen sitten itsellesi myöhemmin.

Voit samalla kokeilla myös isommilla vastuksilla vaikka 23ohm. Teoriassa lopputulos on aivan sama voit "vuodattaa" vaikka 100A kunhan kuorma on sen verran symmetrinen että keviä pitkin ei palaa yli vikurin säädetyn rajan.

Käytännössä isommilla virroilla ongelmaksi voi muodostua se että sinun vain voi olla vaikea löytää niin tarkasti mitoitettuja vastuksia että kuorma pysyy symmetrisenä ja myös rakennuksesi johdotukset aiheuttavat mahdollisesti pieniä jännite-eroja joka siirtää kelluvaa nollaa sen verran että keviä pitin alkaa virrata virtaa.

Unohda kuitenkin tässä vaiheessa nämä kolme viimeistä kappaletta kokonaan ja palaat niihin sitten kun asia on muilta osin sinulle selkeä, tässä vaiheessa itse olen asian selvittänyt kun varmistin asian Teslan jälleensynytmältä :)

Lentoperämies kirjoitti:

Juu eipä me noita talojen rakennussähköistyksiä olla koskaan tehty, tai minä ainakaan siksi en siihen ota mitään kantaa.

Mutta tuo testisi ei nyt todenna kyllä yhtään mitään, tottakai vikuri tuon kestää sehän on päivän selvä koska virta tasautuu muiden vaiheiden takia ja näin vikuri saadaan teoriassa kestämään vaikka kiloamppeeri "vuotovirtaa" kun se on symmertistä kuormaa.

Et selkeästikkään käsitä nyt sitä että tuossa sinun tilanteessasi tuo 34mA ei todellakaan mene vikavirtasuojan ohi jakelumuuntajan tähteen vaan virta haaroittuu kahteen muuhun vuotavaan vaiheeseen. Ja jakelumuuntajan tähteen lähtee 10mA luokkaa ja silloin on selvää että vikuri ei laukea.

Minulla on kyllä hyllyssä kaikkea tuota tavaraa mitä testiin tarvitaan mutta en nyt toistaiseksi jaksa uhrata tähän keskusteluun tai testaamiseen enää tämän enempää aikaa varsinkaan tuolla testillä jossa lopputuolos on selvä kun ajat jakelumuuntajaan alle 30ma

Minun mielstäni tässä on nyt kysymys vain siitä että sinä lasket sitä virtaa joka vaiheesta menee kokonaisuudessaan ja kuvittelet sen kaiken menevän jakelumuuntajan tähteen. näinhän se ei tietenkään ole kun tähti muodostuu pe-verkosta.

Lue lisää

" Mutta tuo testisi ei nyt todenna kyllä yhtään mitään, tottakai vikuri tuon kestää sehän on päivän selvä koska virta tasautuu muiden vaiheiden takia ja näin vikuri saadaan teoriassa kestämään vaikka kiloamppeeri "vuotovirtaa" kun se on symmertistä kuormaa.

Et selkeästikkään käsitä nyt sitä että tuossa sinun tilanteessasi tuo 34mA ei todellakaan mene vikavirtasuojan ohi jakelumuuntajan tähteen vaan virta haaroittuu kahteen muuhun vuotavaan vaiheeseen. Ja jakelumuuntajan tähteen lähtee 10mA luokkaa ja silloin on selvää että vikuri ei laukea. "

Miksi sen pitäisi mennä vikavirtasuojan ohi muuntajan tähteen? Perusväittämäni oli: "Toimiiko 3-v. vikavirtasuoja tietyissä tilanteissa puutteellisesti." Asiassa mielestäni riittää jos ja kun vikavirtasuoja sallii ylisuuren vikavirran (34mA) kulkea ihmisen kautta (6,8 kohm. vastus) laukeamatta.
30 mA vikavirtasuojan laukaisuvirta voi olla välillä 15-30 mA, joten tämä mahdollinen "yli" vikavirta epäedullisimmassa tilateessa voi olla 30-60 mA. Tietenkin itse vikavirtasuoja toimii sinällään ihan oikein, kun mittaa vain kolmen vaiheen summaa.

Itse asiassa taidamme olla, jos oikein tulkitsin, tässä alkuperäisessä asiassa samoilla linjoilla.

vvsk kirjoitti:

" Mutta tuo testisi ei nyt todenna kyllä yhtään mitään, tottakai vikuri tuon kestää sehän on päivän selvä koska virta tasautuu muiden vaiheiden takia ja näin vikuri saadaan teoriassa kestämään vaikka kiloamppeeri "vuotovirtaa" kun se on symmertistä kuormaa.

Et selkeästikkään käsitä nyt sitä että tuossa sinun tilanteessasi tuo 34mA ei todellakaan mene vikavirtasuojan ohi jakelumuuntajan tähteen vaan virta haaroittuu kahteen muuhun vuotavaan vaiheeseen. Ja jakelumuuntajan tähteen lähtee 10mA luokkaa ja silloin on selvää että vikuri ei laukea. "

Miksi sen pitäisi mennä vikavirtasuojan ohi muuntajan tähteen? Perusväittämäni oli: "Toimiiko 3-v. vikavirtasuoja tietyissä tilanteissa puutteellisesti." Asiassa mielestäni riittää jos ja kun vikavirtasuoja sallii ylisuuren vikavirran (34mA) kulkea ihmisen kautta (6,8 kohm. vastus) laukeamatta.
30 mA vikavirtasuojan laukaisuvirta voi olla välillä 15-30 mA, joten tämä mahdollinen "yli" vikavirta epäedullisimmassa tilateessa voi olla 30-60 mA. Tietenkin itse vikavirtasuoja toimii sinällään ihan oikein, kun mittaa vain kolmen vaiheen summaa.

Itse asiassa taidamme olla, jos oikein tulkitsin, tässä alkuperäisessä asiassa samoilla linjoilla.

Lue lisää

Laitappa selaimen hakuun montakokertaa tällä ketjulla olen korostanut virtaa joka menee "jakelumuuntajan tähteen"

Olen kokoajan yrittänyt sanoa että ei tarvita mitään kilo-ohmien vastuksia vaan tuolla tavalla kykettynä voit ajaa vaikka tera-amppeerin virtaa kaikista vaiheista ilman että vikuri laukea. Keskustelu lähti tuosta kun sanoit että rajaksi asettuu noin 40-60mA verktorilaskujen perusteella

-->
" Eikai tuossa pitäisi olla mitään laskennallista maksimivirtaa paitsi johdonsuojan koko ja ihmisen vastus.
Jos kuorma on sen verran symmetrinen että vikurin ohi kulkeva virta jää alle 30mA niin kaikista vaiheista voidaan vetää johdonsuojan max virta. "

Kun nuo virrat ja jännitteet kulkee 120 asteen välein toisistaan, niin yhteenlasku on tehtävä vektoreilla.

Useimmat vikurit kestää laukeamatta 20 mA vikavirran,
niinpä L1 ja L2 20 mA virtojen summa on edelleen 20 mA, mutta L3 voi laittaa vikavirtaa 40 mA. Näiden kolmen virran summa on vain 20 mA.
Eli voidaan sanoa maksimivirran olevan kaksikertainen vikurin alimpaan laukaisuvirtaan verrattuna.

Lentoperämies kirjoitti:

Laitappa selaimen hakuun montakokertaa tällä ketjulla olen korostanut virtaa joka menee "jakelumuuntajan tähteen"

Olen kokoajan yrittänyt sanoa että ei tarvita mitään kilo-ohmien vastuksia vaan tuolla tavalla kykettynä voit ajaa vaikka tera-amppeerin virtaa kaikista vaiheista ilman että vikuri laukea. Keskustelu lähti tuosta kun sanoit että rajaksi asettuu noin 40-60mA verktorilaskujen perusteella

-->
" Eikai tuossa pitäisi olla mitään laskennallista maksimivirtaa paitsi johdonsuojan koko ja ihmisen vastus.
Jos kuorma on sen verran symmetrinen että vikurin ohi kulkeva virta jää alle 30mA niin kaikista vaiheista voidaan vetää johdonsuojan max virta. "

Kun nuo virrat ja jännitteet kulkee 120 asteen välein toisistaan, niin yhteenlasku on tehtävä vektoreilla.

Useimmat vikurit kestää laukeamatta 20 mA vikavirran,
niinpä L1 ja L2 20 mA virtojen summa on edelleen 20 mA, mutta L3 voi laittaa vikavirtaa 40 mA. Näiden kolmen virran summa on vain 20 mA.
Eli voidaan sanoa maksimivirran olevan kaksikertainen vikurin alimpaan laukaisuvirtaan verrattuna.

Lue lisää

Ilmankos näkemykset eivät kohdanneet, jos sinä pohdit mitä tapahtuu jakeluverkossa muuntajalla ja minä mietin virtojen kulkua vikavirtasuojan jälkeisessä piirissä.

vvsk kirjoitti:

Ilmankos näkemykset eivät kohdanneet, jos sinä pohdit mitä tapahtuu jakeluverkossa muuntajalla ja minä mietin virtojen kulkua vikavirtasuojan jälkeisessä piirissä.

Juu, no sinne se virta lähtee kaikin keinoin suuntaamaan jokaista mahdollista reittiä kun tulee maavuoto sen takia puhun jakelumuuntajasta, sieltä virta lähtee ja palaa.

kuten tuossakin aijemmin ihmettelin :)

"Onko oikeasti mahdollista että tuo kaveri saa jotenkin ohjattua kolmivaihekuormalla suuremman virran kulkemaan suoraan kohti jakelumuuntajan keskipistettä ilman että virta hakeutuu muiden vaiheiden kanssa yhteen?????????????????

Teoriassa kolivaihe tähtipiste voitaisi kytkeä suojamaahan vikavirtasuojan laukeamatta mutta käytännössä vaihejännitteet vaihtelevat muista kuormituksista että vikavirta laukeaa.
Tähtipistettä ei yleensä kytketä moottoreissa nollaan ettei muiden kuormitusmuutokset vaikuta moottorin käyntiolosuhteisiin.
Jos oma kuorma vaihtelee (esim liesi) niin ei kolmivaiheinen vikavirtasuoja laukea kun nollajohdin kulkee suojan läpi.

vvsk kirjoitti:

Silloin kun virta menee muualle kuin nollapisteen tai toiseen vaiheeseen se on vikavirtaa. Ja jos sitä on kaikissa vaiheissa saman verran on se symmetristäkin.

30 mA vikavirtasuoja kestää jopa 40 mA vikavirran kunhan kahdella muulla vaiheella on sopiva vikavirta.

Lue lisää

"30 mA vikavirtasuoja kestää jopa 40 mA vikavirran kunhan kahdella muulla vaiheella on sopiva vikavirta. "

Täh? Kyllä sen pitää laukaista jos summa on yli tyyppikilven määrätty eli tässä tapauksessa 30mA. Muuten on kyse viallisesta pelistä. Millään muulla virtojen summalla EI ole mitään tekemistä laukaisuvirran kanssa.

40mA antaa mittauksissa syyn hylätä ko kapineen.

Näin ainakin meillä.

Haloo!!! kirjoitti:

"30 mA vikavirtasuoja kestää jopa 40 mA vikavirran kunhan kahdella muulla vaiheella on sopiva vikavirta. "

Täh? Kyllä sen pitää laukaista jos summa on yli tyyppikilven määrätty eli tässä tapauksessa 30mA. Muuten on kyse viallisesta pelistä. Millään muulla virtojen summalla EI ole mitään tekemistä laukaisuvirran kanssa.

40mA antaa mittauksissa syyn hylätä ko kapineen.

Näin ainakin meillä.

Lue lisää

Tuolla luetun sähkötekniikan ymmärryksellä vikavirtasuojien mittailu voi olla sinulle hieman liian haastavaa.

Eiköhän olisi parasta jos siirtyisit vain tekemään paristolla ja hehkulampulla tulppasulakkeiden johtavuusmittauksia?

Kukaan tässä ei varmaan epäilekkään että vikavirtasuoja ei voisi vikaantua tai että pöly ja suola eivät sitä tuhoaisi kuten tuossa tekstissä sanotaan.

Aloittaja puhuu vatuskuromasta, ainakin valaistuksen ja sähkön puolella eikä ymmärtänyt ilmeisesti tähtipisteen syntyä tuollaisessa kytkennässä.

Aloittajan kysymykseen ei miten kään liity se että jos taajuusmuuttajan välipiiristä vuotaa esimerkiksi jarruvastuksen kautta maihin joka toinen puolijakso. Aivan sama ilmiö on induktiouunin tasasuuntaussilta.

Aloittajan kysymykseen tuo ei vastaan millään tavalla mutta off-topicina kiinnostava huomio. Keskustelen aiheesta kyllä mielellään lisääkin.

Se vähän riippuu miten ihminen joutuu osaksi virtapiiriä. Jos sattuu olemaan hyvin maapotentiaalissa ja märillä käsillä saa isolta pinta-alalta kynsilleen niin varmaan lähinnä samanlainen tälli kun jostain varautuneesta kondensaattorista

On kuitenkin mahdollista että ihminen on huonommin johtavana osana virtapiiriä vaikka puulattialla, jolltoin tuo 30mA ei tule täyteen eikä vikavirta edes laukea mutta kyllä varmasti tuntuu jo 15mA epämukavalta.

30mA on kuitenkin päätetty olevan raja joka on ihmiselle hengenvaarallinen ja kun se tulee täyteen on vikurin lauettava.

Kaikki nyt keuhkoaa siitä laukaisuvirrasta mutta unohtaa laukaisuajan.

Jos laukaisu jää siihen n. 20 ms niin tuskin ehtii huomaamaan. Sama kun saisi staatisen purkauksen purettua kynsistä. Kai se on yksilöllistä mutta hirveesti siinä ei ehdi hertsejä laskemaan kun poppa katoaa.

Vikavirtasuojan etu on sen nopeudessa. Vikasuojaus (sulake) joka laukeaa 0,4s sisään (jos dynamiikka on kohdillaan ja oikein tehty) jää armotta kakkoseksi toimivan vikavirtasuojan toimiessa.