Kaikki demokratia on sosialidemokratiaa

Tarkastelkaamme sitä, mitä demokratia oikeastaan on ollut -ennen ja nyt. Sana itse on lähtöisin kreikan kielestä ja tarkoittaa "kansan hallitseminen".

Demokratian kehtona pidetään antiikin Ateenaa, merkittävintä kreikkalaisten kaupungeista. Ateenassa kaikki vapaat miehet saattoivat äänestää kaupungin torilla ajankohtaisista asioista. Enemmistön päätös ratkaisi miten asia päätettiin. Naiset ja orjat eivät saaneet osallistua äänestyksiin.

Tähän nähden on ironista, että feministinen ex-valtionvarainministeri Jutta Urpilainen puolsi pankkitukien syytämistä -Ateenaan.

Erityisen mielenkiintoinen muoto demokratiaa Ateenassa oli ns ostrakismi. Se oli nimenä äänestykselle, jonka tuloksena joku henkilö saatettiin karkottaa Ateenasta. Äänestyksessä äänet kerättiin simpukan kuorina, joka on kreikaksi ostraka ja tästä tuli itse sana. Ostrakismi tuli myöhemmin käyttöön myös Roomassa (ilman simpukankuoria ja eri nimellä) roomalaisten kopioitua demokratian Kreikasta.

Uuden ajan demokratia oli irvikuva tästä Ateenan demokratiasta. Siinä ihmiset äänestävät valtuutettuja edustajia, joita Suomessa sanotaan kansanedustajiksi, edustamaan itseään ja tekemään puolestaan päätöksiä valtionpäiville. Kun nämä edustajat pääsevät virkaansa, heidän toimintansa ei ole mitenkään sidottua äänestäjien tahtoon, kuitenkaan. Ei sillä että Ateenan demokratia olisi ollut täydellistä. Se oli kuitenkin enemmistön tyranniaa vähemmistöön. Siinä kuitenkin oli nykyisen kaltaiseen järjestelmään verrattuna se etu, että suhteellisen pieni valtio oli ihmisten suorassa ohjauksessa.

Uuden ajan demokratiaa harjoitetaan valtavista valtioista käsin laajojen massojen yli, joten se luonnollisesti on etääntynyt ihmisten tarpeista. Valtio perustuu pakkoon eikä demokratiaan. Edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajat päättävät ihmisistä piittaamatta, miten valtio pakottaa nämä toimimaan.

Valtio kuitenkin pyrkii jatkuvasti kasvattamaan valtaansa ja se tekee tämän demokratian keinoin länsimaissa. Kansanedustajat säätävät lain X joka sekoittaa valtion johonkin osaan ihmisten arkea. Esimerkiksi määräämällä pitääkö ihmisten syödä ranskanleipää vai kokojyväleipää. Katsokaamme sosialidemokratian määritelmää sen edistämän demokraattisen sosialismin näkökulmasta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Democratic_socialism

Demokraattinen sosialismi on ideologia, joka edistää demokraattisten periaatteiden sekoittamista talouteen. Esimerkiksi siis työpaikkademokratian osalta. Tähän liittyvät erilaiset valvontainstituutiot.

Demokraattinen sosialismi siis edistää valtion tunkeutumista ihmisten elämään. Juuri tästä olemme saaneet jo esimakua, sillä valtio on sosialidemokraattien ohjauksessa tunkeutunut yhä uusille alueille ihmisten elämässä. Eräs uusimmista on autojen kaavailtu satelliittiseuranta. Aivan kuin valtiolle kuuluisi ihmisten seuraaminen 24/7.

Tämä demokraattinen sosialismi päätöksenteossamme on syynä siihen, että demokratia on rapauttanut ihmisoikeuksia viimeiset pari vuosisataa. Nykyisenlaiset ihmisoikeudet eivät, toisin kuin myytti menee, ole demokratian ansiota, vaan ns klassisen libertarismin so libertarianismin. Libertarianismi on filosofinen suuntaus, jonka mukaan valtion tulee vetäytyä mahdollisimman perusteellisesti ihmisten elämästä ja lakata haittaamasta sitä erilaisilla pakoilla.

Tämän takia Suomessa useat puolueet, esimerkiksi SDP ja Kokoomus, ovat kuin kopioita toisistaan. Ne uskovat siihen, että valtion pitää pakottaa demokratialla, enemmistön tyrannialla vähemmistöön, ihmiset tekemään tiettyjä asioita -tietyllä tavalla.

Sosialismi tarkoittaa sitä, että yksilön tahto on merkityksetön.