Miksi AMMATTIkorkeakoulu?

Jos arvon kandia ei tämä aihe kiinnosta, niin ei ole pakko lukea ja ainakin voi olla kommentoimatta. Oppimiseen liittyy myös nimiasia, joka on osa identiteettiä. Tästä ollaan puhuttu meidänkin opiskeluryhmässä. Ammatillisesta identiteetistä puhutaan, mutta eihän teorian yhdistäminen työelämän tarpeisiin ole sidoksissa mihinkään tiettyyn ammattiin.

Juuh okei, äläpäs nyt jauha paskaa. Kerrotko missä amk:ssa voi saada lääkärinpaperit? Niinpä eli missään Amis on amis, ei oikea arvostettu korkeakoulu.

acaadaeemic kirjoitti:

Juuh okei, äläpäs nyt jauha paskaa. Kerrotko missä amk:ssa voi saada lääkärinpaperit? Niinpä eli missään Amis on amis, ei oikea arvostettu korkeakoulu.

Niinpä. Lääkäri onkin ammatti.

acaadaeemic kirjoitti:

Juuh okei, äläpäs nyt jauha paskaa. Kerrotko missä amk:ssa voi saada lääkärinpaperit? Niinpä eli missään Amis on amis, ei oikea arvostettu korkeakoulu.

"Amis" on ammattiopisto eli toisen asteen oppilaitos. "amkki" on AMK eli ammattikorkeakoulu.

Lääkäriksi voi Suomessa opiskella vain Helsingin, Turun; Tampereen, Oulun tai Itä-Suomen yliopistossa. Opiskelijat valitaan pääsykokeen kautta joko suoraan pääsykoemenestyksen tai pääsykokeesta ja yo-arvosanojen saatujen pisteiden perusteella. Mitään muuta reittiä lääkärinopintoihin ei ole, eikä tule.

Tässä nyt varmaankin viitataan siihen, että AMK-opintoja voi hyväksilukea yliopistossa sekä siihen, että esim. sairaanhoitajan tutkinnon suorittanut voi hakea erillishaussa (polku) yliopistoon.

Teoriassahan AMK-tutkinto antaa hakupätevyyden saman alan maisterintutkintoon

Hienosti te aina revitte niitä amk-tilastoja. Yliopisto antaa korkeinta opetusta ja tutkimusta, amk on jotain sen alapuolelta. Työllisyys johtuu siitä että melkein kaikki käyvät yliopiston suoraan maisteriksi.

saddsa kirjoitti:

Hienosti te aina revitte niitä amk-tilastoja. Yliopisto antaa korkeinta opetusta ja tutkimusta, amk on jotain sen alapuolelta. Työllisyys johtuu siitä että melkein kaikki käyvät yliopiston suoraan maisteriksi.

Lue lisää

Niin, yliopistossa melkein kaikki käy maisteriksi. ja maisteri työllistyy heikommin kuin YAMK. Sehän sua harmittaa ja purat pahaa oloasi ja ahdistustasi haukkumalla AMK:ta sitten alempiarvoiseksi. Tämä on huomattu kyllä. Vot lopettaa jo.

Mutta miksi siis se AMMATTI? Sehän tässä nyt oli kysymys.

Takaisin asiaan kirjoitti:

Niin, yliopistossa melkein kaikki käy maisteriksi. ja maisteri työllistyy heikommin kuin YAMK. Sehän sua harmittaa ja purat pahaa oloasi ja ahdistustasi haukkumalla AMK:ta sitten alempiarvoiseksi. Tämä on huomattu kyllä. Vot lopettaa jo.

Mutta miksi siis se AMMATTI? Sehän tässä nyt oli kysymys.

Lue lisää

Hienoja tilastoja sulla, linkkejä ei ole kauheasti näkynyt.

saddsaxczcxz kirjoitti:

Hienoja tilastoja sulla, linkkejä ei ole kauheasti näkynyt.

Osaat varmaan Tilastokeskuksen sivuille ilman linkkejäkin, fiksu kun olet ;-)

saddsaxczcxz kirjoitti:

Hienoja tilastoja sulla, linkkejä ei ole kauheasti näkynyt.

OKM:n tilastot löytyvät nykyään Vipunen-verkkopalvelusta. Tässä viralliset luvut YAMK-tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta: 1515 tutkintoa, 40 työttömänä.Työllistymisprosentti 97,4.

http://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen - tutkintolaji, pääasiallinen toiminta.xlsb

Mutta miksi sinun mielestä siinä nimessä on se AMMATTI?

Totuus kirpaisee kirjoitti:

OKM:n tilastot löytyvät nykyään Vipunen-verkkopalvelusta. Tässä viralliset luvut YAMK-tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta: 1515 tutkintoa, 40 työttömänä.Työllistymisprosentti 97,4.

http://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen - tutkintolaji, pääasiallinen toiminta.xlsb

Mutta miksi sinun mielestä siinä nimessä on se AMMATTI?

Lue lisää

YAMK on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohella, vaikka aina välillä joitain muitakin sitä eksyy opiskelemaan. Tämä vain selitykseksi, ei mollaamaan itse tutkintoa.

tilastoija kirjoitti:

YAMK on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohella, vaikka aina välillä joitain muitakin sitä eksyy opiskelemaan. Tämä vain selitykseksi, ei mollaamaan itse tutkintoa.

Jep, kyllä näin on. Ammattikorkeakoulun ideana on, että jo alemmalla tutkinnolla pääsee kiinni työelämään ja siitä voi sitten jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon joko ammattikorkeakoulussa tai ylioppistossa. Kannattaa siis huomata, että sen lisäksi, että yamk-opiskelijat ovat usein töissä, niin varsin iso osa ammattikorkeakoulusta maisterin tutkintoonkin jatkavista on samalla töissä.

Yliopistojen maisteritutkintojen sijoittumisluvuissa on sekaisin sekä erilisistä maisteriohjelmista valmistuneet että tutkintonsa alusta lähtien suorittaneet opiskelijat. Jos yliopistojen luvut saisi jostain eroteltuina, niin veikkan vaan, että todennäköisesti maisteriohjelmista valmistuneiden työllistyminen olisi hyvin lähellä sitä mitä YAMK-tutkinnoissa. Vastaavasti maisteritutkintonsa alusta lähtien putkeen suorittaneiden työllistymisluvut voivat joilllakin aloilla olla sen verran heikkoja, että yliopistot eivät välttämättä halua näitä lukuja eritellä, koska se varmasti vaikuttaisi epäedullisesti killpailtaessa hakijamääristä. Hakijoita kohtaan olisi kuitenkin reilua julkaista luvut erikseen, niin vertailu olisi helpompaa.

Tässä Iltalehden Vipusesta kokoamaa tilastoa: http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2015031719370150_tb.shtml

Eipä näytä suuria eroja olevan, lähinnä erot ovat ala- eikä korkeakoulusektorikohtaisia.

YAMK-tutkinnon suorittaneiden työllisyys on yliopistossa maisterin tutkinnon suorittaneita parempi loogisesti ajateltuna sen takia, että YAMK-tutkintoon hakeakseen pitää jo olla kolmen vuoden alan työkokemus. Yliopistossa taas suoritetaan yleensä kerralla kandi maisteri.

Eli et arvosta? Amk:hän ei ole korkeakoulututkinto tai edes korkeakoulu. Vain yliopistosta voi saada korkeakoulututkinnon.

Bjjdoo kirjoitti:

Eli et arvosta? Amk:hän ei ole korkeakoulututkinto tai edes korkeakoulu. Vain yliopistosta voi saada korkeakoulututkinnon.

Mistäs sinulle tuollainen vanhakantainen virheellinen käsitys on tullut? Suomen lain mukaan korkeakoulututkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ja yliopistoissa suoritettavat tutkinnot. Katselepas vaikka tuolta Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980464

Mutta oliko sinulla antaa jotain tähän keskusteluun, joka aiheena siis on kysymys siitä, miksi AMMATTIkorkeakoulu? - Jos ei, niin siirry kirjoittelemaan toiseen ketjuun, jossa käsitellään noita itse kunkin omia arvostuksia.

Takaisin asiaan! kirjoitti:

Mistäs sinulle tuollainen vanhakantainen virheellinen käsitys on tullut? Suomen lain mukaan korkeakoulututkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ja yliopistoissa suoritettavat tutkinnot. Katselepas vaikka tuolta Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980464

Mutta oliko sinulla antaa jotain tähän keskusteluun, joka aiheena siis on kysymys siitä, miksi AMMATTIkorkeakoulu? - Jos ei, niin siirry kirjoittelemaan toiseen ketjuun, jossa käsitellään noita itse kunkin omia arvostuksia.

Lue lisää

Miksi sinä linkität tänne jotain Finlexiä ja samalle kysyt muilta onko heillä annettavaa jotain tähän keskusteluun? Miksi puutut minun ja nimimerkin "Pian Sh AMK" väliseen keskusteluun? Miksi et pyytänyt häntä siirtymään toiseen keskusteluun, vaikka hän aloitti offtopicin?

Sokeahan tuo nyt huomaa otallaankin, että tuo kävi sinun itsetunnon päälle ja päätit hyökätä jonkun turhan linkin kera koska et kestä amiksena oloasi. Säälittävää. Ketään ei kiinnosta linkkisi ja kaikki tietävät missä on AMK:n ja yliopistojen välinen suhde.

Bjjdoo kirjoitti:

Miksi sinä linkität tänne jotain Finlexiä ja samalle kysyt muilta onko heillä annettavaa jotain tähän keskusteluun? Miksi puutut minun ja nimimerkin "Pian Sh AMK" väliseen keskusteluun? Miksi et pyytänyt häntä siirtymään toiseen keskusteluun, vaikka hän aloitti offtopicin?

Sokeahan tuo nyt huomaa otallaankin, että tuo kävi sinun itsetunnon päälle ja päätit hyökätä jonkun turhan linkin kera koska et kestä amiksena oloasi. Säälittävää. Ketään ei kiinnosta linkkisi ja kaikki tietävät missä on AMK:n ja yliopistojen välinen suhde.

Lue lisää

Hei, Bjjdoo. Nyt et todellakaan ole kunniaksi yliopistossa opiskeleville. Finlex ei ole turha linkki. Käyttäydy.

Bjjdoo kirjoitti:

Eli et arvosta? Amk:hän ei ole korkeakoulututkinto tai edes korkeakoulu. Vain yliopistosta voi saada korkeakoulututkinnon.

Sanohan Bijjdoo, miksi amk-tutkinto ja yamk-tutkinto eivät olisi korkeakoulututkintoja. Saahan niillä saman pätevyyden kuin yliopistoista!

Bjjdoo kirjoitti:

Eli et arvosta? Amk:hän ei ole korkeakoulututkinto tai edes korkeakoulu. Vain yliopistosta voi saada korkeakoulututkinnon.

http://minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/liitteet/koulutusjarjestelma.pdf
Ammattikorkeakoulu on korkeakoulututkinto ja yhdenvertainen yliopiston perustutkintojen -ei siis jatkotutkintojen- kanssa.

Minkälainen asiatuntija taloustavaraosastolla se tradenomi on?

Samaa mieltä, jos haluaa perus ammatin, vaikka putkimieheksi, niin silloin amis on paras. Mutta jos haluaa asiantuntijatehtäviin niin sitten kannattaa lukea inssiksi. Tutkijan ammatissa varmaan tohtorin koulutus on se paras. mutta ei sitä voi sanoa että mikä ammatti on paras ,koska sehän riippuu ihmisestä että mikä kenellekin on paras.

Kaikista insseistä ei ole putkareiksi, koska niissä hommissa pitää olla kätevä ja ahkera ja sietää inssien kyykyttämistä ja sitä, että olet hierarkiassa alempana. Kyllä putkari on palkkansa ansainnut, mutta se työ ei kaikillle sovi.

Työnjohtaja kirjoitti:

Samaa mieltä, jos haluaa perus ammatin, vaikka putkimieheksi, niin silloin amis on paras. Mutta jos haluaa asiantuntijatehtäviin niin sitten kannattaa lukea inssiksi. Tutkijan ammatissa varmaan tohtorin koulutus on se paras. mutta ei sitä voi sanoa että mikä ammatti on paras ,koska sehän riippuu ihmisestä että mikä kenellekin on paras.

Kaikista insseistä ei ole putkareiksi, koska niissä hommissa pitää olla kätevä ja ahkera ja sietää inssien kyykyttämistä ja sitä, että olet hierarkiassa alempana. Kyllä putkari on palkkansa ansainnut, mutta se työ ei kaikillle sovi.

Lue lisää

Hei keskustelijat,

kyllä varmaan ammattikorkeakouluilla on oma paikkansa uuden sortin korkeakouluna. Yliopistolaitos on perinteinen tiedekorkeakoulu, jolla on yhteiskunnassa aivan toisenlainen tehtävä kuin ammattikorkeakouluilla.
Itse tiedekorkeakoulussa tutkinnot suorittaneena arvostan omaan kokemukseeni perustuen sen pyrkimystä opettaa analyyttiseen ajatteluun. Sen tarkoituksena ei ole niinkään antaa valmiita vastauksia, vaan paremminkin saada opiskelija esittämään yhä uudelleen kysymyksiä miksi. Sen ideana on koetella tietoa ja epäillä kaikkea.
Ammattikorkeakoulu on käsitykseni mukaan enemmän työelämälähtöisempi, vähemmän teoreettinen. Siksi sen kannattaisi enemmän syventyä omiin vahvuuksiin ja kehittää niitä kuin pyrkiä imitoimaan tiedeyliopistoa. Sillä tavalla toimimalla se saisi varmaan enemmän arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kuitenkin tosiasia on, että arvostus tulee tekojen kautta, jotka sitten vaikuttavat siihen, miten kukin haluaa arvottaa omissa preferensseissään korkeampaa koulutusta.
Joka tapauksessa merkittävä vaikutuksensa koulutuksen arvokategorioihin on myös sillä, että tiedeyliopistot nojaavat toiminnassaan pitkään historialliseen traditioon, kun taas ammattikorkeakoulujen korkeakoulustatus on nuori. Sen perusta kun on vanhassa opistoaseteen tutkinnossa.
Lopuksi totean, että eiköhän kummallakin ole oma paikkansa, sillä Oy Suomi Ab tarvitsee monenlaista osaamista.

yliopistolainen kirjoitti:

Hei keskustelijat,

kyllä varmaan ammattikorkeakouluilla on oma paikkansa uuden sortin korkeakouluna. Yliopistolaitos on perinteinen tiedekorkeakoulu, jolla on yhteiskunnassa aivan toisenlainen tehtävä kuin ammattikorkeakouluilla.
Itse tiedekorkeakoulussa tutkinnot suorittaneena arvostan omaan kokemukseeni perustuen sen pyrkimystä opettaa analyyttiseen ajatteluun. Sen tarkoituksena ei ole niinkään antaa valmiita vastauksia, vaan paremminkin saada opiskelija esittämään yhä uudelleen kysymyksiä miksi. Sen ideana on koetella tietoa ja epäillä kaikkea.
Ammattikorkeakoulu on käsitykseni mukaan enemmän työelämälähtöisempi, vähemmän teoreettinen. Siksi sen kannattaisi enemmän syventyä omiin vahvuuksiin ja kehittää niitä kuin pyrkiä imitoimaan tiedeyliopistoa. Sillä tavalla toimimalla se saisi varmaan enemmän arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kuitenkin tosiasia on, että arvostus tulee tekojen kautta, jotka sitten vaikuttavat siihen, miten kukin haluaa arvottaa omissa preferensseissään korkeampaa koulutusta.
Joka tapauksessa merkittävä vaikutuksensa koulutuksen arvokategorioihin on myös sillä, että tiedeyliopistot nojaavat toiminnassaan pitkään historialliseen traditioon, kun taas ammattikorkeakoulujen korkeakoulustatus on nuori. Sen perusta kun on vanhassa opistoaseteen tutkinnossa.
Lopuksi totean, että eiköhän kummallakin ole oma paikkansa, sillä Oy Suomi Ab tarvitsee monenlaista osaamista.

Lue lisää

Olipa kiva ja asiallinen kommentti.

Kyllä, ammattikorkeakouluopetus on vähemmän teoreettista ja käytäntölähtöisempää kuin yliopisto-opetus. Voin allekirjoittaa tämän täysin, sillä olen itse sekä opiskellut että opettanut molemmissa, sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ammattikorkeakoulussa kyseltäisi miksi-kysymyksiä, tai että ammattikorkeakoulussa annettaisiin valmiita vastauksia. Ei, ei. Kysymykset vain asetetaan toisella tavalla, etsitään ratkaisuja työelämässä esiintyviin käytännön ongelmiin. Toki apuna käytetään teorioita. Periaatteessa käytetään aivan samoja teorioita kuin yliopistoissakin - onko niitä edes muita?

Kuten yliopistossakin on omat traditionaaliset alansa, myös ammattikorkeakouluissa on joitakin koulutuksia (insinööri, sairaanhoitaja, kätilö jne) joilla on omat traditionsa ja oma arvostuksensa. Osa uudemmista tulokkaista hakee vielä paikkaansa. Tarkoitus on luoda uusia tutkintoja, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin uudistuneessa kilpailutilanteessa. Siksi minäkään en oikein allakirjoita tuota, että ammattikorkeakoulun nimessä nyt on sana ammatti. Globaalissa kilpailussa ei välttämättä millään jäykillä, aloihin sidotuilla ammateillla pärjätä. Tarvitaan joustavia tutkintoja. Ei ammatteja. Ammatti on kahle.

Olen kanssasi samoilla linjoilla siinä, että nimenä ammattikorkeakoulu on tietyssä mielessä staattinen, koska se lukitsee itsensä ammattiin, jotka ovat liikkeessä kaiken aikaa.
Minulle nimikkeinä sairaanhoitaja, insinööri ja kätilö kytkeytyvä paljolti omiin näkemyksiin ja mielikuviin, mitä noissa ammateissa tehdään. Ennen kaikkea sairaanhoitajan työ on "käden aitoja" korostama ammatti yhdistyneenä empaattiseen kykyyn kohdata apua tarvitseva ihminen.
En ole itse koskaan opiskelut ammattikorkeakoulussa, joten omaa kokemusta tai kontaktipintaa sinne ei ole. Olen kuitenkin lukenut ammattikorkeakouluissa tehtyjä eri koulutusalojen opinnäytetöitä.
Kun keskustellaan korkeakoulutuksen kehittämisestä, niin olen ihmetellyt ammattikorkeakoulujen tapaa pyrkiä jäljittelemään yliopistoja monessa asiassa. Minusta yksi ratkaisu tähän saattaisi olla ammattikorkeakoulujen keskittyminen omiin työelämälähtöisiin vahvuuksiin. Työelämäosaaminen yksi eräs keskeisimmistä menestystekijöistä globaalin kilpailun markkinoilla.
Sen sijaan yliopistojen vahvuus on tieteellisessä tutkimuksessa, joka yliopistolainkin mukaan on se keskeisin tehtäväalue. Sillä alueella kilpailuun ammattikorkeakoulujen ei ole syytä käyttää niukkenevia resursseja.
Minusta duaalimallin pohjalta tapahtuvaa rakentavaa yhteistyötä korkeakoulumuotojen välillä tulee lisätä. Yhteistyön peruslähtökohdan tulee rakentua toisiaan arvostavan ilmapiirin luomiseen. Korkeakulujen erilaisuus on nähtävä etuna, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Olen kanssasi samoilla linjoilla siinä, että nimenä ammattikorkeakoulu on tietyssä mielessä staattinen, koska se lukitsee itsensä ammattiin, jotka ovat liikkeessä kaiken aikaa.
Minulle nimikkeinä sairaanhoitaja, insinööri ja kätilö kytkeytyvä paljolti omiin näkemyksiin ja mielikuviin, mitä noissa ammateissa tehdään. Ennen kaikkea sairaanhoitajan työ on "käden aitoja" korostama ammatti yhdistyneenä empaattiseen kykyyn kohdata apua tarvitseva ihminen.
En ole itse koskaan opiskelut ammattikorkeakoulussa, joten omaa kokemusta tai kontaktipintaa sinne ei ole. Olen kuitenkin lukenut ammattikorkeakouluissa tehtyjä eri koulutusalojen opinnäytetöitä.
Kun keskustellaan korkeakoulutuksen kehittämisestä, niin olen ihmetellyt ammattikorkeakoulujen tapaa pyrkiä jäljittelemään yliopistoja monessa asiassa. Minusta yksi ratkaisu tähän saattaisi olla ammattikorkeakoulujen keskittyminen omiin työelämälähtöisiin vahvuuksiin. Työelämäosaaminen yksi eräs keskeisimmistä menestystekijöistä globaalin kilpailun markkinoilla.
Sen sijaan yliopistojen vahvuus on tieteellisessä tutkimuksessa, joka yliopistolainkin mukaan on se keskeisin tehtäväalue. Sillä alueella kilpailuun ammattikorkeakoulujen ei ole syytä käyttää niukkenevia resursseja.
Minusta duaalimallin pohjalta tapahtuvaa rakentavaa yhteistyötä korkeakoulumuotojen välillä tulee lisätä. Yhteistyön peruslähtökohdan tulee rakentua toisiaan arvostavan ilmapiirin luomiseen. Korkeakoulujen erilaisuus on nähtävä etuna, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa.

UNIVERSITY of Applied Sciences. Ja olen suorittanut yliopistossa maisterin tutkinnon, amk-tutkintoa tai -opintoja minulla ei ole. Alan olla sitä mieltä, että tällaiset eipäs-juupas-keskustelut ovat lastentarhaikäisten (tai siihen ikään henkisesti jääneiden) ihmisten heiniä. Henkisesti tasapainoisella ja elämäänsä tyytyväisellä ihmisellä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle tai panetella toisia. Jokainen suorittakoon sellaisen tutkinnon, joka sopii omiin taitoihin ja tavoitteisiin, ja toiset kunnioittakoon kanssaihmisten valintoja.

Järkipuhetta kirjoitti:

UNIVERSITY of Applied Sciences. Ja olen suorittanut yliopistossa maisterin tutkinnon, amk-tutkintoa tai -opintoja minulla ei ole. Alan olla sitä mieltä, että tällaiset eipäs-juupas-keskustelut ovat lastentarhaikäisten (tai siihen ikään henkisesti jääneiden) ihmisten heiniä. Henkisesti tasapainoisella ja elämäänsä tyytyväisellä ihmisellä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle tai panetella toisia. Jokainen suorittakoon sellaisen tutkinnon, joka sopii omiin taitoihin ja tavoitteisiin, ja toiset kunnioittakoon kanssaihmisten valintoja.

Lue lisää

Miksi jauhat ohi aiheen, ei tässä keskusteltu henkisitä ominaisuuksista tai mistään sellaisesta. Tiedät varmaan itsekin, että sana university amiskontekstissa on törkeä loukkaus yliopistoinstituutiota kohtaan. Amiksella ja yliopistolla ei ole mitään tekemistä keskenään!