Jos kiinnostaa lukea suomeksi tietoa, miten tsumanit, maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset syntyvät, suosittelen lukaisemaan alla esitetyn sivun.
http://koti.mbnet.fi/mvnet/salaisetkansiot/tutkielmat/maantieto/ge3_endogeenisethasardit.php
Sivulla on siis perustietoa selkeästi suomeksi endogeenisista hasardeista (eli tsunamit, maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset). Todellakin kympin arvoinen tutkielma. 50 sivua ja hienosti kuvilla höystetty. Suosittelen kaikille.
Tiesittekö muuten, että Amerikan itärannikkoa uhkaa valtava mega-tsunami, joka pyyhkäisisi koko itärannikon kaupungit maan tasalle, jos erään Euroopan edustalla olevan saaren osa murtuisi mereen. En tiennyt minäkää, ennen kun lukaisin tuon sivun.
http://koti.mbnet.fi/mvnet/salaisetkansiot/tutkielmat/maantieto/ge3_endogeenisethasardit.php
Sivulla on siis perustietoa selkeästi suomeksi endogeenisista hasardeista (eli tsunamit, maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset). Todellakin kympin arvoinen tutkielma. 50 sivua ja hienosti kuvilla höystetty. Suosittelen kaikille.
Tiesittekö muuten, että Amerikan itärannikkoa uhkaa valtava mega-tsunami, joka pyyhkäisisi koko itärannikon kaupungit maan tasalle, jos erään Euroopan edustalla olevan saaren osa murtuisi mereen. En tiennyt minäkää, ennen kun lukaisin tuon sivun.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Atlantin yli ulottuva 650 metrinen tsunami vuorensortuman aiheuttamana on sula mahdottomuus. Lituyan bayn maanvyörytsunamin tapaan (siellä vesi nousi vuonon perukassa ja vastakkaisella seinämällä yli 600m:n korkeuteen) hyöky voisi ollakin noin korkea aivan lähialueilla (eli vesi lähinnä roiskahtaisi lähisaarten vuoren rinteillä korkealle), mutta Atlantin yli ei ikinä. Yksinkertaisesti vuoren romahtaminen ei saisi riittävän isoa vesimassaa liikkeelle. Vertaa vaikka Krakataun purkaukseen, joka oli samantapainen tapahtuma - siinäkin tsunami jäi vain 35 metriin lähialueilla, kauempana se ei enää aiheuttanut juurikaan tuhoja (kuten teki viime tapaninpäivän tsunami vielä tuhansien kilometrien päässä.
Vuoren sortuminen saa aika pienen vesimassan liikkeelle. Siksi aallon energiakin jää vähäiseksi. Aivan toisenlaista tuhoa saavat aikaan suurten maanjäristysten aiheuttamat tsunamit, niissä kun merenpohja voi kohota tai laskea tuhansien neliökilometrien alalla ja saada todella suurten vesimassojen liikkumisen. Pistemäisestä (maanvyöry, vuorensortuma) paikasta lähteneeen aallon voima vaimenee huomattavasti nopeammin.
Ehkä joku puolen kilometrin luokkaa tai suurempi asteroidi Atlantin syvimpään kohtaan voisi saada aikaan mainitsemasi puolikilometrisen tsunamin.
Ei kannata uskoa kaikkia sensaatiojuttuja. Niitä tehdään, koska ne myyvät ja tekijät nettoavat hyvät rahat. Seuraavaksi tietenkin sanot, että tottahan väite on, koska se on esitetty BBC:n tiededokumentissa. Valitettavasti BBC:kin on lähtenyt paikkaamaan talouttaan kauhuskenaariodokumenteilla.
Täytyy muistaa, että Atlantin valtameri on syvä, joten jos Euroopan rannikolta lähtisi liikkeelle tsunami, ei se laantuisi matkalla kovinkaan paljoa, vaan iskisi koko voimallaan Amerikan itärannikolle. Ja vasta rannikollahan tuo tsunami nousee sinne satojen metrien korkeuksiin.
Ja tuskin nyt BBC ja Yle (dokumentti tuli siis jokin aikaa sitten YLEn kanavalta) julkaisevat tuollaista materiaalia, jos se olisi täysin puppua. Toki tuo tsumanin korkeus olisi todellisuudessa varmaan hieman pienempi, eli tuo 650 metriä on se pahin mahdollinen arvioitu korkeus.
Krakataun tapaus on hieman erilainen kuin tämä juttu. Intian valtameressä on hieman enemmän kohtia, joissa tsunami vaimenee nopeammin kuin Atlantilla. Tsunamit käyttäytyminen on muutenkin aika ennalta-arvaamatonta.
Kun tulivuoren kylki tai asteroidi mulskahtaa mereen, muodostuva aalto lähtee etenemään ympyrämuotosena kaikkiin suuntiin. Vaikka aalto syntyessään olisi kilometrin korkuinen, se lätistyy suhteessa etäisyyteen.
Atlantti Kanarialta Amerikan rannikolle on kuutisen tuhatta kilometriä ja Amerikkojen rannikkkoa on kymmenetuhatta kilometriä, joten summittaisesti heitettynä tuloksena, jos vaikka viisi kilometriä vuoren sivua lässähtää mereen ja nostaa syntypaikalleen 10 km pitkän ja 1 km korkean aallon, niin lätäkön toisella rannalla se loiskuu enää metrisenä.
Se Alaskan iso aalto kulki kapeaa vuonoa pitkin, eikä päässyt leviämään sivusuunnassa, siitä korkeus.
Tapaninpäiväisen tsunamin synnyttänyt siirros oli n. 1200 km pitkä ja liikkeellä oli n. 300 kuutiokilometriä vettä, josta lähimmälle rannalle (Aceh, vajaan parinsadan kilometrin päässä) loiskahti kymmenmetrinen aalto.
Kanarian Cumbre Vieja La Palmalla romahtaessaan synnyttäisi aallon, jonka kuutiokilometritilavuus olisi ammeessa köllötelleen "heureka!"-vesiteoreetikon kaavojen mukaan romahtavan vuoren sivun paksuus kertaa romahtavan osan korkeus ja leveys.
Tuossa seuraavassa kuviossa on katastrofiteoreettisesti aivan ylimitoitetun 500 kuutiokilometrin viipaleen aalto tunnin kuluttua
http://www.keyscorner.com/archives/LaPalma.png
Saaren karttaa
http://volcano.und.nodak.edu/vwdocs/volc_images/africa/lapalma.gif
"sillä silmällä" tähyillen irtautuva viipale maksimissaan voisi olla 150 neliökilometriä ja alle kilometrin paksuudelta.
Aikaisempien vyöryjen jälkiä
http://www.ing.iac.es/~cmp/palma2.gif
arvioidessa todennäköisiä ovat reilusti alle satakuutiokilometriset.
Re: "Tapaninpäiväisen tsunamin synnyttänyt siirros oli n. 1200 km pitkä ja liikkeellä oli n. 300 kuutiokilometriä vettä, josta lähimmälle rannalle (Aceh, vajaan parinsadan kilometrin päässä) loiskahti kymmenmetrinen aalto."
Tuo on kaikki asiaa, mutta samainen aalto tuli jopa Meksikon rannalle VAIMENTUNEENA vain kolme metriä korkeana ja alempana Väli-Amerikassa sitä ei havaittu laisinkaan Tyynenmeren puolella Indonesian saariston suojauksen johdosta.
Perjantai-iltana odotettiin taas, kun Cocon ja Karibian mannerlaatat iskivat yhteen 6.2 Richterin asteikolla, mutta aaltoa vaan ei noussut.
1992-vuoden tsunami oli Väli-Amerikassa 11 metriä korkea, mutta syntyi hyvin lähellä rannikkoa.
Tapaninpäivän aalto ei Bangladeshissä aiheuttanut juuri mitään vahinkoja juuri siitä syystä (asiantuntijoiden mukaan), että se on siirroslinjan pään suunnalla, jolloin aalto lähti siihen suuntaan pistemäisestä lähteestä ja vaimeni nopeasti. Sens sijaan siirroslinjasta kohtisuoraan ulospäin lähti vesimassa liikkeelle pitkätä alueelta joten se ei päässyt juurikaan vaimenemaan kun koko vesimassa lliikkui samaan suuntaan.
Aallon vaimenemisen kannalta on oleellinen ero siinä, heittääkö kiven veteen vai heilauttaako koko ammetta (eli syntyykö aalto yhdestä pisteestä joka suuntaan etenevänä aaltona vai vaijalla alueella yhteen suuntaan etenevänä aaltona). Olen edelleenkin sitä mieltä, että mahdollinen Kanarian saareten sortuma aiheuttaa nopeasti vaimenevan pistemäisen aaallon, joka ei millään pysty olemaan puolen kilometrin korkuinen tuhansien kilometrien päässä vaikka se sitä lähtiessään olisikin. Energiaa on yksinkertaisesti liian vähän.
Luin aikanaan erään japanilaisen tsunamitutkimuksen.
Heidä mukaansa 72 metriä on ehdoton maximi.
Ei iskenyt sen kovempaa matalan rannikon takia.
Bangladeshin edustalla monet suuret joet laskevat Intian valtamereen ja jokien mukana tuoma liete tekee rannikosta matalan. Tsunamin energia on suoraan verrannollinen sen korkeuteen ja en nyt puhu korkeudesta, miten korkealla vedenpinnan yläpuolella se menee, vaan se korkeus, kuinka korkea vesimassa liikkuu, tai oikeastaan aalto.
Matalalle rannikolle tullessaan ei voi kovin suuret vesimassat liikkua ja tämän takia energiakin jää pieneksi ja tuhilta säästytään.
Kaikenkinlaista tutkiat uskovat.
Tästä oli joku vuosi sitten prismassa ohjelma.
Siinä käytiin vuonossa, jossa oli kulkenut tulva-alto, syytä en muista. kun kapeassa uomassa kulkee isoaalto sen korkeus ei juuri laske. siitäkös tutkijat sai vettä myllyyn ja alkoivat puhumaan kyseisestä tulivuoresta.
Avovedessa aalto heikkenee/ leviää joka suuntaan.
Vaikka tulivuorenrinne sortuis viidensadan metrin matkalta, matkaa on atlantin yli tuhansia kilometriä. Siellä vesi nousenee noin metrin jos sitäkään.