Kiireellistä..

Älä viitsi hölistä siellä, siveyden sipuli. Eli seksi on mielestäsi vain niiden parien oikeus, jotka tulevat toimeen taloudellisesti ja joilla on elämä muutenkin "raiteillaan", koulut käyty yms?

Entäs sitten kun elämä on "raiteillaan", ja rva B:kin hyväksyy seksin, niin sekös raiteillaan oleminen suojaa vahingoilta? Että sitten ei voi enää vahinkoja sattua kun on elämä raiteillaan?

En usko siihenkään, kyllä vahinkoja voi sattua kenelle vaan, ja vahinko se on vahinko niin opiskelijalle kuin uranaisellekkin.

veeruska kirjoitti:

Älä viitsi hölistä siellä, siveyden sipuli. Eli seksi on mielestäsi vain niiden parien oikeus, jotka tulevat toimeen taloudellisesti ja joilla on elämä muutenkin "raiteillaan", koulut käyty yms?

Entäs sitten kun elämä on "raiteillaan", ja rva B:kin hyväksyy seksin, niin sekös raiteillaan oleminen suojaa vahingoilta? Että sitten ei voi enää vahinkoja sattua kun on elämä raiteillaan?

En usko siihenkään, kyllä vahinkoja voi sattua kenelle vaan, ja vahinko se on vahinko niin opiskelijalle kuin uranaisellekkin.

Lue lisää

eli heti olen siveyden sipuli ja holisen kun tuon oman kantani esille? kannattaisikohan kasvaa henkisesti jos noin ahdistaa, ja pitaa vaarennella toisen tekstia?

tottakai ne vahinkolapset voivat tulle kenelle tahansa, ei ole 100% varmaa ehlaisykeinoa. sen takia nimenomaa olisi hyva odottaa sita sankyynmenoa, ettei sitten tule sita ikavaa yllatysta (lapsen saannin lisaksi), etta ei ole rahaa, koulut on kesken, ei ole miesta jne. ehka talla kyseisella tytolla on mies, ja hyva on jos on, mutta eiko mielestasi ole yksinhuoltajia ihan tarpeeksi?

kun on naimisissa, on tyopaikka, vaikka toisella, niin jo se turvaa lapsen elaman paremmin, vaikka saisikin vahinkolapsen.

rva B kirjoitti:

eli heti olen siveyden sipuli ja holisen kun tuon oman kantani esille? kannattaisikohan kasvaa henkisesti jos noin ahdistaa, ja pitaa vaarennella toisen tekstia?

tottakai ne vahinkolapset voivat tulle kenelle tahansa, ei ole 100% varmaa ehlaisykeinoa. sen takia nimenomaa olisi hyva odottaa sita sankyynmenoa, ettei sitten tule sita ikavaa yllatysta (lapsen saannin lisaksi), etta ei ole rahaa, koulut on kesken, ei ole miesta jne. ehka talla kyseisella tytolla on mies, ja hyva on jos on, mutta eiko mielestasi ole yksinhuoltajia ihan tarpeeksi?

kun on naimisissa, on tyopaikka, vaikka toisella, niin jo se turvaa lapsen elaman paremmin, vaikka saisikin vahinkolapsen.

Lue lisää

...ja näin hävisi rva B:n näppiksistä ääkköset!! Eikö olekkin ihmeellistä...

Käy lukemassa alkuperäisen rva B:n viesti otsikolla "no jaa". Vastineessani käytin sanatarkkoja lainauksia.

"ehka talla kyseisella tytolla on mies, ja hyva on jos on..." Ihan tämänkin lauseen takia kannattaisi lukea tämä edellä mainittu. Huomaatko ristiriidan ; )

veeruska kirjoitti:

...ja näin hävisi rva B:n näppiksistä ääkköset!! Eikö olekkin ihmeellistä...

Käy lukemassa alkuperäisen rva B:n viesti otsikolla "no jaa". Vastineessani käytin sanatarkkoja lainauksia.

"ehka talla kyseisella tytolla on mies, ja hyva on jos on..." Ihan tämänkin lauseen takia kannattaisi lukea tämä edellä mainittu. Huomaatko ristiriidan ; )

Lue lisää

et varmaan tiennyt, mutta sita voi kayttaa montaa eri tietokonetta? enka satu asumaan suomessa, joten tassa versiossa vai EI OLE skandinaavialaisia aakkosia. etko muuta vastattavaa keksinyt kuin vittuilla jostain typerista aakkosista?!

veeruska kirjoitti:

...ja näin hävisi rva B:n näppiksistä ääkköset!! Eikö olekkin ihmeellistä...

Käy lukemassa alkuperäisen rva B:n viesti otsikolla "no jaa". Vastineessani käytin sanatarkkoja lainauksia.

"ehka talla kyseisella tytolla on mies, ja hyva on jos on..." Ihan tämänkin lauseen takia kannattaisi lukea tämä edellä mainittu. Huomaatko ristiriidan ; )

Lue lisää

Et taida olla mikään älykkö......
Et käsittänyt mitä Ossi tarkoitti vertauskuvallaan, (jonka minä ainakin käsitin helposti) Etkä nyt tunnu tietävän tai tajuavan, että joka maassa ei satu olemaan ä ja ö kirjainta. Ajattelitko, että joku huvikseen naputtelee ä:t aaksi vai? =DD!!!! "tämä oli sarkasmia" juu emme varmaan tienneet? "unohtuiko ääkköset" Voi helevetti, kun ihminen voi olla tyhmä!! Joko olet a) alle 15 vuotias pentu, joka on olevinaan kovin viisaskin (äiti ja isi puolella) tai sitten olet harvinaisen tyhmä aikuinen, jonka äo jää alle 5:n

rva B kirjoitti:

et varmaan tiennyt, mutta sita voi kayttaa montaa eri tietokonetta? enka satu asumaan suomessa, joten tassa versiossa vai EI OLE skandinaavialaisia aakkosia. etko muuta vastattavaa keksinyt kuin vittuilla jostain typerista aakkosista?!

Lue lisää

Okei, eli asut ulkomailla, ja 24. tätä kuuta kävit Suomessa tai muualla skandinaviassa missä ääkköset näppiksistä löytyy ja nyt olet taas palannut kotiin, ja ääkkösiä ei enää ole.

Niin ja voihan se mennä niinkin, että kun 24.9 kirjoittamassasi viestissä tiesit Liinalla olevan miehen ja 26.9 kirjoittamassasi viestissä et enää tiennyt onko hänellä miestä, että se on vaan päässyt unohtumaan, onko miestä vai ei.

Niin no, onhan se ihan hyvin voinut noin mennäkkin. Anteeksi että epäilin Sinua klooniksi. Niitä täällä keskustelupalstoilla valitettavasti riittää, toiset voivat toki valita saman nickin vahgingossa mutta sitten erikoisempia nickejä kopioidaan kiusallaan, vaikka ei sillä, että ne mitenkään nauttisivat tekijänoikeudellista suojaa.

veeruska kirjoitti:

Okei, eli asut ulkomailla, ja 24. tätä kuuta kävit Suomessa tai muualla skandinaviassa missä ääkköset näppiksistä löytyy ja nyt olet taas palannut kotiin, ja ääkkösiä ei enää ole.

Niin ja voihan se mennä niinkin, että kun 24.9 kirjoittamassasi viestissä tiesit Liinalla olevan miehen ja 26.9 kirjoittamassasi viestissä et enää tiennyt onko hänellä miestä, että se on vaan päässyt unohtumaan, onko miestä vai ei.

Niin no, onhan se ihan hyvin voinut noin mennäkkin. Anteeksi että epäilin Sinua klooniksi. Niitä täällä keskustelupalstoilla valitettavasti riittää, toiset voivat toki valita saman nickin vahgingossa mutta sitten erikoisempia nickejä kopioidaan kiusallaan, vaikka ei sillä, että ne mitenkään nauttisivat tekijänoikeudellista suojaa.

Lue lisää

kaynyt suomessa enka missaan skandinavian maissa. meillavaan sattuu olemaan 2 tietokonetta. toisessa siis skandinavian aakkoset, toisessa ei. enka todella voi muuistaa onko liinalla mies vai ei, kun kayn taalla niin paljon lukemassa ja kirjoittelemassa, etta on aivan kohtuutonta olettaa etta muistaisin yhden maaratyn henkilon ja sen onko silla maaratylla henkilolla kenties miesta! etta silleen...

Kiitos teille tuesta ja tiedoista:)
Raha ei ole kaikkein tärkeintä, mutta mulle itselleni henk.kohtasesti se on sen verran tärkeä että en halua synnyttää maailmaan lasta joka ei saa ruokaa suuhunsa yms.
Mutta näiden teidän neuvojen ja tietojen kautta mun usko siihen että kyllä me pärjätään on vahvistunut, kiitos siitä teille:)

Ja aivan samaa mieltä olen, että pitääkö ihmisten jotka opiskelevat tms. olla menemättä sänkyyn, mielestäni kaikilla on siihen oikeus oli asema elämässä mikä hyvänsä. Ja oli lapsi vahinko tai ei, mutta kaikille voi sattua mitä vaan.

Kiitti teille:)
Lisää tietoa otan kyllä mieluusti vastaan:)

Rakkausko siihenkin auttaa, kun lapsi on nälissään? Siis samahan se varmaan sulle olis, että onko lapsi nälissään, eihän siihen kuole. Entäpä kun häntä kiuskataan koulussa halpojen retkujen (vaatteiden) takia? Entä harrastukset?
Pah.. Ei voi ajatella niin, että kyllä se pärjää, kunhan saa ruokaa ja vaatteet! Ei ei ei..
"Ei lapsi tarvitse jokaista esinettä, mikä muilla on" Suoraan sanuttuna kyllä tarvitsee, jos ei halua joutua kiusatuksi tai syrjityksi. Ja sekö on lapselle hyvää elämää, kun "sori äiteellä ei oo varaa ostaa sulle mitään muuta, kun ruokaa ja kirppisvaatteita" Mitäpä sitä muuta tarviikaan! Sama kun minä tässä nyt ajattelisin, että eihän elämässä tarvihe muuta, kun happea, että voi hengittää ja ruokaa vettä, että voi elää, muulla ei oo väliä, kun ne ei ole tarpeellisia. Joten oikeastaanhan voitaisiin heittää vaatteet, tietokoneet, autot, korut, tv:t ym. menemään. polttaa asunnot, kaupat, kirjastot Muuttaa metsään ja aloittaa vaikka keskiajan keppiviljely tai metsästys. Kyllähän me todella noinnkin eläisimme, mutta onko se niin hohdokasta???


Mun mielipide tälle alkuperäiselle on se, että jos nyt saatte vaikka mummolta tai joltain edes jonkun näköistä tukea, niin voitte kyllä selvitä, mutta kelantuilla ette varmasti elätä lastanne ja itseänne. Vauvaiän voitte pärjätä jotenkuten kituuttamalla ja nuukailemalla, mutta pitemmän päälle ei varmana onnistu, kun lapsi haluaa harrastaa mm. lähtäänkin uppoaa aika lailla rahaa.. Tai sitten kun hän alkaa opiskelemaan, millä maksatte ne? Kelalta siihen ei kyllä paljon irtoa, kuten tiedättekin. Eihän teidän elämä minulle kyllä kuulu, mutta kannattaisi ehkä miettiä järkevästi.

Ossi kirjoitti:

Rakkausko siihenkin auttaa, kun lapsi on nälissään? Siis samahan se varmaan sulle olis, että onko lapsi nälissään, eihän siihen kuole. Entäpä kun häntä kiuskataan koulussa halpojen retkujen (vaatteiden) takia? Entä harrastukset?
Pah.. Ei voi ajatella niin, että kyllä se pärjää, kunhan saa ruokaa ja vaatteet! Ei ei ei..
"Ei lapsi tarvitse jokaista esinettä, mikä muilla on" Suoraan sanuttuna kyllä tarvitsee, jos ei halua joutua kiusatuksi tai syrjityksi. Ja sekö on lapselle hyvää elämää, kun "sori äiteellä ei oo varaa ostaa sulle mitään muuta, kun ruokaa ja kirppisvaatteita" Mitäpä sitä muuta tarviikaan! Sama kun minä tässä nyt ajattelisin, että eihän elämässä tarvihe muuta, kun happea, että voi hengittää ja ruokaa vettä, että voi elää, muulla ei oo väliä, kun ne ei ole tarpeellisia. Joten oikeastaanhan voitaisiin heittää vaatteet, tietokoneet, autot, korut, tv:t ym. menemään. polttaa asunnot, kaupat, kirjastot Muuttaa metsään ja aloittaa vaikka keskiajan keppiviljely tai metsästys. Kyllähän me todella noinnkin eläisimme, mutta onko se niin hohdokasta???


Mun mielipide tälle alkuperäiselle on se, että jos nyt saatte vaikka mummolta tai joltain edes jonkun näköistä tukea, niin voitte kyllä selvitä, mutta kelantuilla ette varmasti elätä lastanne ja itseänne. Vauvaiän voitte pärjätä jotenkuten kituuttamalla ja nuukailemalla, mutta pitemmän päälle ei varmana onnistu, kun lapsi haluaa harrastaa mm. lähtäänkin uppoaa aika lailla rahaa.. Tai sitten kun hän alkaa opiskelemaan, millä maksatte ne? Kelalta siihen ei kyllä paljon irtoa, kuten tiedättekin. Eihän teidän elämä minulle kyllä kuulu, mutta kannattaisi ehkä miettiä järkevästi.

Lue lisää

Poltetaan vaan kaikki, tuhotaan heti kaikki vaan, runnotaan, heitetään menemään, istutaan paljaalla maalla kirppisvaatteissa, se muuten olis vaikka miten hohdokasta, jos mikä!!! Miten minä tyhmä en tätä sanomaa näistä aijemmista viesteistä hoksannutkaan, mutta hyvä, Ossi, kun nyt näin viisaasti tämän minulle kerroit.. Jippii, voin siis heti tältä istumalta aloittaa uuden, hohdokkaan elämän! *kiskoo jo johtoja heittääkseen tietsikan ulos ikkunasta*

Ossi kirjoitti:

Rakkausko siihenkin auttaa, kun lapsi on nälissään? Siis samahan se varmaan sulle olis, että onko lapsi nälissään, eihän siihen kuole. Entäpä kun häntä kiuskataan koulussa halpojen retkujen (vaatteiden) takia? Entä harrastukset?
Pah.. Ei voi ajatella niin, että kyllä se pärjää, kunhan saa ruokaa ja vaatteet! Ei ei ei..
"Ei lapsi tarvitse jokaista esinettä, mikä muilla on" Suoraan sanuttuna kyllä tarvitsee, jos ei halua joutua kiusatuksi tai syrjityksi. Ja sekö on lapselle hyvää elämää, kun "sori äiteellä ei oo varaa ostaa sulle mitään muuta, kun ruokaa ja kirppisvaatteita" Mitäpä sitä muuta tarviikaan! Sama kun minä tässä nyt ajattelisin, että eihän elämässä tarvihe muuta, kun happea, että voi hengittää ja ruokaa vettä, että voi elää, muulla ei oo väliä, kun ne ei ole tarpeellisia. Joten oikeastaanhan voitaisiin heittää vaatteet, tietokoneet, autot, korut, tv:t ym. menemään. polttaa asunnot, kaupat, kirjastot Muuttaa metsään ja aloittaa vaikka keskiajan keppiviljely tai metsästys. Kyllähän me todella noinnkin eläisimme, mutta onko se niin hohdokasta???


Mun mielipide tälle alkuperäiselle on se, että jos nyt saatte vaikka mummolta tai joltain edes jonkun näköistä tukea, niin voitte kyllä selvitä, mutta kelantuilla ette varmasti elätä lastanne ja itseänne. Vauvaiän voitte pärjätä jotenkuten kituuttamalla ja nuukailemalla, mutta pitemmän päälle ei varmana onnistu, kun lapsi haluaa harrastaa mm. lähtäänkin uppoaa aika lailla rahaa.. Tai sitten kun hän alkaa opiskelemaan, millä maksatte ne? Kelalta siihen ei kyllä paljon irtoa, kuten tiedättekin. Eihän teidän elämä minulle kyllä kuulu, mutta kannattaisi ehkä miettiä järkevästi.

Lue lisää

Voi sentään. Toivottavasti Sinulla ei ole lapsia. Oletko joutunut lapsuudessasi syrjityksi köyhemmän kodin takia, vai mistä moinen materian ja hohdokkaan elämän ihannointi johtuu?
Ja toiseksi, eiväthän Liina miehineen enää sitten ole opiskelevia nuoria, kun heidän lapsensa menee opiskelemaan. Kyllä alku on monessa lapsiperheessä ollut hankala, mutta vanhemmat valmistuvat ja saavat töitä ennenkuin lapsi alkaa omat opiskelunsa. Ei hänen kuvaamansa tilanne sentään ikuinen ole.
Itse olen köyhästä kodista, eikä vanhempani ole kustantaneet opiskelujani, vaan ne on olleet ihan omasta itsestä kiinni. Töitä tein koko 7 vuotta minkä opskelin ja nyt olen unelma-ammatissani ja keskituloinen.
Ei minun tulevaisuuteni ole mennyt pilalle köyhien vanhempien takia, eikä minua koulussa / päiväkodissa kiusattu vaikken uusia vaatteita saanutkaan. Kyllä avoin, iloinen luonne kavereita saa käytetyissäkin vaatteissa.

veeruska kirjoitti:

Poltetaan vaan kaikki, tuhotaan heti kaikki vaan, runnotaan, heitetään menemään, istutaan paljaalla maalla kirppisvaatteissa, se muuten olis vaikka miten hohdokasta, jos mikä!!! Miten minä tyhmä en tätä sanomaa näistä aijemmista viesteistä hoksannutkaan, mutta hyvä, Ossi, kun nyt näin viisaasti tämän minulle kerroit.. Jippii, voin siis heti tältä istumalta aloittaa uuden, hohdokkaan elämän! *kiskoo jo johtoja heittääkseen tietsikan ulos ikkunasta*

Lue lisää

Mahdoitkohaan hyn käsittää viestin sisällön?? Et ilmeisesti. No en sitä rupea tässä sinulle yksityisesti rautalangasta vääntämääm. ne ketkä älyää niin älyää, ketkä ei niin omapahan on tyhmyytensä.

Ossi kirjoitti:

Mahdoitkohaan hyn käsittää viestin sisällön?? Et ilmeisesti. No en sitä rupea tässä sinulle yksityisesti rautalangasta vääntämääm. ne ketkä älyää niin älyää, ketkä ei niin omapahan on tyhmyytensä.

Lue lisää

Sarkasmia vain, ystäväiseni, sarkasmia.

Tuikku kirjoitti:

Voi sentään. Toivottavasti Sinulla ei ole lapsia. Oletko joutunut lapsuudessasi syrjityksi köyhemmän kodin takia, vai mistä moinen materian ja hohdokkaan elämän ihannointi johtuu?
Ja toiseksi, eiväthän Liina miehineen enää sitten ole opiskelevia nuoria, kun heidän lapsensa menee opiskelemaan. Kyllä alku on monessa lapsiperheessä ollut hankala, mutta vanhemmat valmistuvat ja saavat töitä ennenkuin lapsi alkaa omat opiskelunsa. Ei hänen kuvaamansa tilanne sentään ikuinen ole.
Itse olen köyhästä kodista, eikä vanhempani ole kustantaneet opiskelujani, vaan ne on olleet ihan omasta itsestä kiinni. Töitä tein koko 7 vuotta minkä opskelin ja nyt olen unelma-ammatissani ja keskituloinen.
Ei minun tulevaisuuteni ole mennyt pilalle köyhien vanhempien takia, eikä minua koulussa / päiväkodissa kiusattu vaikken uusia vaatteita saanutkaan. Kyllä avoin, iloinen luonne kavereita saa käytetyissäkin vaatteissa.

Lue lisää

Kuule kyllä minulla on 2 lasta. Miten niin toivottavasti minulla ei ole lapsia? Miten voit sanoa mitään noin törkeää? Eipä ainakaan minun lapsiltani mitään puutu. Meillä on iso ja tilava asunto kahdelle tenavalle pihoineen päivineen, heistä välitetään ja huolehditaan, ruoasta ei ole pulaa.. Herkuttelemme nimittäin kunnolla joka päivä =), käymme 2 kertaa vuodessa etelänlämmössä perheen kesken, kummallakin lapsella on omat harrastuksensa... vieläkö haluat tietää perheelämästämme? Me tienaamma vaimoni kanssa yhteensä n. 5000 euroa. Toista se on, kun parin yksiössä asuvan opiskelijaperheen kelan korvaukset.

Ai mistä materian ja hohdokkaan elämän ihannointi johtuu? No se kuuleppas johtuu ihan siitä, että minäpä haluankin elää hieman paremmin, kun näkkäriä pureskellen, yksiössä,
kirppiksen verkkareissa. Olenko pahasti väärässä, jos sanon, että niin sinäkin haluat? Vai onko sinulle todella yhdentekevää, että venytätkö penniä vai, että on sentään jonkunlaiset tulot, joilla elättää perhe?

En väitä, että olisimme mitää miljonäärejä. Ei toki.. Kyllä mekin jouduimme säästämään mm. taloa varten ja vähän tarkemmin katselemaan, mitä ostelemme, mutta ei meidän silloinkaan tarvinnut nälkää nähdä, tai halvoissa ryysyissä kulkea.

Niin,Liina miehineen ovat tällähetkellä opiskelijoita, mutta onko hänellä lapsen synnyttyä haluja jatkaa opintojaan? monihan tottuukin niihin sossun ja kelan tukiin. Ja kohta huomaavatkin muiden kaltaistensa teinien tavoin sanovan "Joo ei me mennä töihin, ku me saahaan jo sossuct manii ja sit kelalta! Me aateltiin Maken kaa tehä viel 8 lasta, ni me saahaa sit vähä lisää manii noist pennuist"

Ei minua ole kiusattu koulussa suinkaan. Eikä
minun kotini mitenkään erityisen köyhä ollut,(ei kyllä rikaskaan) Tavallinen duunariperhe. Rahaa oli sopivasti, että meille lapsille riitti aina kunnon ruokaa, oli harrastuksia, oli pelejä ja vempeleitä, hyvät vaatteet.

Ossi kirjoitti:

Kuule kyllä minulla on 2 lasta. Miten niin toivottavasti minulla ei ole lapsia? Miten voit sanoa mitään noin törkeää? Eipä ainakaan minun lapsiltani mitään puutu. Meillä on iso ja tilava asunto kahdelle tenavalle pihoineen päivineen, heistä välitetään ja huolehditaan, ruoasta ei ole pulaa.. Herkuttelemme nimittäin kunnolla joka päivä =), käymme 2 kertaa vuodessa etelänlämmössä perheen kesken, kummallakin lapsella on omat harrastuksensa... vieläkö haluat tietää perheelämästämme? Me tienaamma vaimoni kanssa yhteensä n. 5000 euroa. Toista se on, kun parin yksiössä asuvan opiskelijaperheen kelan korvaukset.

Ai mistä materian ja hohdokkaan elämän ihannointi johtuu? No se kuuleppas johtuu ihan siitä, että minäpä haluankin elää hieman paremmin, kun näkkäriä pureskellen, yksiössä,
kirppiksen verkkareissa. Olenko pahasti väärässä, jos sanon, että niin sinäkin haluat? Vai onko sinulle todella yhdentekevää, että venytätkö penniä vai, että on sentään jonkunlaiset tulot, joilla elättää perhe?

En väitä, että olisimme mitää miljonäärejä. Ei toki.. Kyllä mekin jouduimme säästämään mm. taloa varten ja vähän tarkemmin katselemaan, mitä ostelemme, mutta ei meidän silloinkaan tarvinnut nälkää nähdä, tai halvoissa ryysyissä kulkea.

Niin,Liina miehineen ovat tällähetkellä opiskelijoita, mutta onko hänellä lapsen synnyttyä haluja jatkaa opintojaan? monihan tottuukin niihin sossun ja kelan tukiin. Ja kohta huomaavatkin muiden kaltaistensa teinien tavoin sanovan "Joo ei me mennä töihin, ku me saahaan jo sossuct manii ja sit kelalta! Me aateltiin Maken kaa tehä viel 8 lasta, ni me saahaa sit vähä lisää manii noist pennuist"

Ei minua ole kiusattu koulussa suinkaan. Eikä
minun kotini mitenkään erityisen köyhä ollut,(ei kyllä rikaskaan) Tavallinen duunariperhe. Rahaa oli sopivasti, että meille lapsille riitti aina kunnon ruokaa, oli harrastuksia, oli pelejä ja vempeleitä, hyvät vaatteet.

Lue lisää

Ei sitä voi tietää, että miten Liinan opiskelujen tulevaisuudessa käy, ei sitä voi etukäteen arvostella.

Enkä mä oikein muutenkaan usko siihen, että jos lapsen tulo katkaisee opiskelut, niin ihmisestä tulee tuilla eläjä eikä enää palaa työelämään. Mä uskoisin ennemminkin, että se on luonteesta kiinni; toiset opiskelee äitiydestä huolimatta ja toiset elää koko elämänsä tekemättä päivääkään töitä, vaikkei olisi ainuttakaan lasta.

Oma mielipiteeni Liinan tilanteesta on lähinnä se, että hän vaikuttaa vastuuntuntoiselta tytöltä elämäntilanteestaan huolimatta. Uskon, että he kyllä tulevat pärjäämään, vaikkeivät vielä tienaakkaan 5000 euroa. Uskon myös, että heidän lapsestaan kasvaa vastuuntuntoisessa perheessä tasapainoinen ja tyytyväinen, vaikkei kaksi kertaa vuodessa etelän lämpöön pääsisikään. Eikä hänelläkään varmaan ruuasta tule pulaa olemaan, vaikkei herkuttelekkaan kunnolla joka päivä.

Summa summarum: kyllä me kaikki haluamme elää paremmin kuin yksiössä näkkäriä pureskellen, mutta toisilla nyt vaan on tiukempi tilanne haluamisista huolimatta, mutta silloin siitä ei auta muu kuin selviytyä.

veeruska kirjoitti:

Ei sitä voi tietää, että miten Liinan opiskelujen tulevaisuudessa käy, ei sitä voi etukäteen arvostella.

Enkä mä oikein muutenkaan usko siihen, että jos lapsen tulo katkaisee opiskelut, niin ihmisestä tulee tuilla eläjä eikä enää palaa työelämään. Mä uskoisin ennemminkin, että se on luonteesta kiinni; toiset opiskelee äitiydestä huolimatta ja toiset elää koko elämänsä tekemättä päivääkään töitä, vaikkei olisi ainuttakaan lasta.

Oma mielipiteeni Liinan tilanteesta on lähinnä se, että hän vaikuttaa vastuuntuntoiselta tytöltä elämäntilanteestaan huolimatta. Uskon, että he kyllä tulevat pärjäämään, vaikkeivät vielä tienaakkaan 5000 euroa. Uskon myös, että heidän lapsestaan kasvaa vastuuntuntoisessa perheessä tasapainoinen ja tyytyväinen, vaikkei kaksi kertaa vuodessa etelän lämpöön pääsisikään. Eikä hänelläkään varmaan ruuasta tule pulaa olemaan, vaikkei herkuttelekkaan kunnolla joka päivä.

Summa summarum: kyllä me kaikki haluamme elää paremmin kuin yksiössä näkkäriä pureskellen, mutta toisilla nyt vaan on tiukempi tilanne haluamisista huolimatta, mutta silloin siitä ei auta muu kuin selviytyä.

Lue lisää

Jaa vai Liina vaikuttaa oikein vastuuntuntoiselta. Olettepas te hyvin tutustuneet, että voit analusoida häntä 2:n viestin perusteella, mitä hän on tänne kirjoittanut =D!!

Liina kirjoitti:

Kiitos teille tuesta ja tiedoista:)
Raha ei ole kaikkein tärkeintä, mutta mulle itselleni henk.kohtasesti se on sen verran tärkeä että en halua synnyttää maailmaan lasta joka ei saa ruokaa suuhunsa yms.
Mutta näiden teidän neuvojen ja tietojen kautta mun usko siihen että kyllä me pärjätään on vahvistunut, kiitos siitä teille:)

Ja aivan samaa mieltä olen, että pitääkö ihmisten jotka opiskelevat tms. olla menemättä sänkyyn, mielestäni kaikilla on siihen oikeus oli asema elämässä mikä hyvänsä. Ja oli lapsi vahinko tai ei, mutta kaikille voi sattua mitä vaan.

Kiitti teille:)
Lisää tietoa otan kyllä mieluusti vastaan:)

Lue lisää

Määkin oon "pärjännyt", just näillä kirpparivaatteilla ja loistoaterioita olen loihtinut - niin yksinhuoltajana kuin nyt seurustellessani. Rattaat ja vaunut saatiin kirpparilta, kierrätyskaupasta ja yhdet (edelliset hajosi :) sellaisesta avustusjutusta, josta lähti myös Venäjälle tavaraa.Olen saanut minimirahan kaikesta, starttirahaa ehkä noin 400 mk, olen saanut EU:n ruokakasseja, olen hakenut, maksanut ja hakannut yksin omat polttopuuni lapsi selässäni, olen hakenut koko tämän ajan töitä tuloksetta, mutta nälkään en ole kuollut vieläkään, eikä ole lapsikaan.

Liinan taas ei tarvitse huolehtia ensi kuukausina lapsen ruuasta, se kun syö ainoastaan rinnastasi tulevaa maitoa. Jos et jaksa/pysty imettämään, voit juottaa lapsellesi Tuttelia/soijamaitoa, tai mitä neuvolassa sitten suositellaankin. Äidinmaidonkorvike (yksi annos) maksaa muistaakseni 32 senttiä kipale. Aluksi lapsi juo n. 12 kertaa päivässä.Ei liene paljon.

Kapakassakin olemme käyneet, minä yleensä puristan itsestäni ylimääräiset energiat pois tanssimalla. Joskus juomme viinipullon puoliksi kotona ja valvomme jutellen, sitten olemme aamulla väsyneitä, mutta onnellisia.

En saa rahaa mummoltani, ukiltani, anopiltani, äidiltäni, isältäni, isäpuoleltani, enkä muiltakaan sukulaisiltani. Maksan vuokran asumistuesta ja kodinhoidontuesta ja maksan mahdolliset muut laskuni ja opintolainan lyhennykseni. Tämän jälkeen minulle jää rahaa noin neljäsataa euroa. Tästä ostan vaipat, ruuat, vaatteet kirpparilta keväisin ja syksyisin ja omat huvitukseni, kuten mm. hiusvärin, jonka löysin jostain tarjoushyllystä viime viikolla :))).

Esim. matkustamiseen ei ole ollut rahaa. Olen toivonut käytettyä polkupyörää & lastenistuinta, mutta nekin maksavat paikallisessa kierrätyskeskuksessa, kunnostettuna, n. 80 euroo - liikaa. En osta itselleni tissiliivejä, en meikkejä, en lapselle vaatteita, ellei satu olemaan tarjousta, oikeasta kaupasta en oikeastaan osta mitään. Viime keväänä ostin lapselleni sieltä housut. Kesäkengät olivat yhdeltä tutulta ja edelleen kirpparilta. Suurin osa rintaliiveistä on edelleen naapurin Miian liivejä - meillä sattuu olemaan yhtä pienet tissit :DDDD.

Rakkaus siis riittää minunkin mielestäni, joskus sekin tuntuu olevan vähissä kaiken melskeen keskellä, mutta jos sulla on koko ajan mies siinä auttamassa ja saat riittävästi lepohetkiä, niin selviät kyllä. Suomessa on nyttemmin tutkittu tarkkaan myös äidin väsymystä, kaksikymmentä vuotta sitten ei olisi saanut olla lainkaan väsynyt - mikäli kuuntelen äidin kertomuksia.

Ainut mikä minua ottaa omalla kohdallani päähän on terveydenhuolto; raskaus vei hampaistani voiman ja nyt lähes koko kalusto on paskana. Soskusta saa maksusitoumuslappuja, mutta ajan taas saa varattua vasta kuukauden viiveellä. Siinä ajassa hampaat kerkiävät tippua pois, hihihii. Menen tosin päivystykseen, jos tuntuu siltä, mutta lasku on luultavasti neljäsosan kuukausituloistani.

Olen itse ollut välillä erittäin väsynyt; eikä ihmekään, sillä tukiverkkoja tai ylimääräistä rahaa ei pahemmin ole ollut. Kaikki on mennyt silti toistaiseksi hyvin.

Ja syöväthän opiskelijatkin makaroonia. Huom. minun lapseni syö PÄÄASIASSA makaroonia(ja maitoa ja vihanneksia), koska ei suostu syömään muuta. Neuvolan tädin mielestä hän on vanttera, hyväkuntoinen, erityisen vilkas ja hymyilevä lapsi.Ja hän onkin, loistava ja aurinkoinen, hehkeä, huumorintajuinen, kiltti, oppivainen, älykäs ja minun elämäni valo. Tätä en vaihtaisi mistään hinnasta.

Ossi kirjoitti:

Kuule kyllä minulla on 2 lasta. Miten niin toivottavasti minulla ei ole lapsia? Miten voit sanoa mitään noin törkeää? Eipä ainakaan minun lapsiltani mitään puutu. Meillä on iso ja tilava asunto kahdelle tenavalle pihoineen päivineen, heistä välitetään ja huolehditaan, ruoasta ei ole pulaa.. Herkuttelemme nimittäin kunnolla joka päivä =), käymme 2 kertaa vuodessa etelänlämmössä perheen kesken, kummallakin lapsella on omat harrastuksensa... vieläkö haluat tietää perheelämästämme? Me tienaamma vaimoni kanssa yhteensä n. 5000 euroa. Toista se on, kun parin yksiössä asuvan opiskelijaperheen kelan korvaukset.

Ai mistä materian ja hohdokkaan elämän ihannointi johtuu? No se kuuleppas johtuu ihan siitä, että minäpä haluankin elää hieman paremmin, kun näkkäriä pureskellen, yksiössä,
kirppiksen verkkareissa. Olenko pahasti väärässä, jos sanon, että niin sinäkin haluat? Vai onko sinulle todella yhdentekevää, että venytätkö penniä vai, että on sentään jonkunlaiset tulot, joilla elättää perhe?

En väitä, että olisimme mitää miljonäärejä. Ei toki.. Kyllä mekin jouduimme säästämään mm. taloa varten ja vähän tarkemmin katselemaan, mitä ostelemme, mutta ei meidän silloinkaan tarvinnut nälkää nähdä, tai halvoissa ryysyissä kulkea.

Niin,Liina miehineen ovat tällähetkellä opiskelijoita, mutta onko hänellä lapsen synnyttyä haluja jatkaa opintojaan? monihan tottuukin niihin sossun ja kelan tukiin. Ja kohta huomaavatkin muiden kaltaistensa teinien tavoin sanovan "Joo ei me mennä töihin, ku me saahaan jo sossuct manii ja sit kelalta! Me aateltiin Maken kaa tehä viel 8 lasta, ni me saahaa sit vähä lisää manii noist pennuist"

Ei minua ole kiusattu koulussa suinkaan. Eikä
minun kotini mitenkään erityisen köyhä ollut,(ei kyllä rikaskaan) Tavallinen duunariperhe. Rahaa oli sopivasti, että meille lapsille riitti aina kunnon ruokaa, oli harrastuksia, oli pelejä ja vempeleitä, hyvät vaatteet.

Lue lisää

Kuuleppas porsastelija-porvari, kyllä Suomessa asuu paljon ihmisiä - muun muassa minun ystäviäni, jotka elävät siten, että heidän vähäiset rahansa riittävät juuri siihen, mitä he tarvitsevat. En tajua, miksi köyhän pitäisi loppujen lopuksi olla niin kamalan katkera, sillä elämä niiden "vähäisten" asioiden keskellä voi olla riittoisaa, niinkin riittoisaa, että siinä ennättää ajatella jotain muitakin asioita kuin vain tavaroita. Suosittelen testaamaan esim. jonkinlaisena simulaationa jossakin etelänloman sijasta. Kokeile vaikka kerran, elämä on lyhyt!

Ja mitä tulee kahteen mielipiteeseesi, ne ovat melko ristiriitaisia: aluksi oletat tällaisen pariskunnan voimatta pärjäävän mitenkään; tämän jälkimmäisen viestin lopussa ajattelet teinien Makejensa kanssa pyöräyttävän maailmaan ilomielin kahdeksan lasta, vaikkeivät he sitä ennen mielestäsi eläneetkään?

Älä kuule ala jauhaa sellaisesta, josta et tiedä yhtään mitään. Tai puhu vasta sitten, kun olet todella käynyt tutustumassa tähän meidän "alempaan kastiin", jossa niin monet asiat on tehty niin maan perkeleen vaikeiksi.
PS. Päälle nelikymppinen äitini ei ole mikään teini enää, mutta on yhä hengissä, kuten myös hänen lapsensa, joista jokainen on "päässyt maistamaan" Kelan tukea joskus, ellei sitten niin vähänkään.

Ossi kirjoitti:

Kuule kyllä minulla on 2 lasta. Miten niin toivottavasti minulla ei ole lapsia? Miten voit sanoa mitään noin törkeää? Eipä ainakaan minun lapsiltani mitään puutu. Meillä on iso ja tilava asunto kahdelle tenavalle pihoineen päivineen, heistä välitetään ja huolehditaan, ruoasta ei ole pulaa.. Herkuttelemme nimittäin kunnolla joka päivä =), käymme 2 kertaa vuodessa etelänlämmössä perheen kesken, kummallakin lapsella on omat harrastuksensa... vieläkö haluat tietää perheelämästämme? Me tienaamma vaimoni kanssa yhteensä n. 5000 euroa. Toista se on, kun parin yksiössä asuvan opiskelijaperheen kelan korvaukset.

Ai mistä materian ja hohdokkaan elämän ihannointi johtuu? No se kuuleppas johtuu ihan siitä, että minäpä haluankin elää hieman paremmin, kun näkkäriä pureskellen, yksiössä,
kirppiksen verkkareissa. Olenko pahasti väärässä, jos sanon, että niin sinäkin haluat? Vai onko sinulle todella yhdentekevää, että venytätkö penniä vai, että on sentään jonkunlaiset tulot, joilla elättää perhe?

En väitä, että olisimme mitää miljonäärejä. Ei toki.. Kyllä mekin jouduimme säästämään mm. taloa varten ja vähän tarkemmin katselemaan, mitä ostelemme, mutta ei meidän silloinkaan tarvinnut nälkää nähdä, tai halvoissa ryysyissä kulkea.

Niin,Liina miehineen ovat tällähetkellä opiskelijoita, mutta onko hänellä lapsen synnyttyä haluja jatkaa opintojaan? monihan tottuukin niihin sossun ja kelan tukiin. Ja kohta huomaavatkin muiden kaltaistensa teinien tavoin sanovan "Joo ei me mennä töihin, ku me saahaan jo sossuct manii ja sit kelalta! Me aateltiin Maken kaa tehä viel 8 lasta, ni me saahaa sit vähä lisää manii noist pennuist"

Ei minua ole kiusattu koulussa suinkaan. Eikä
minun kotini mitenkään erityisen köyhä ollut,(ei kyllä rikaskaan) Tavallinen duunariperhe. Rahaa oli sopivasti, että meille lapsille riitti aina kunnon ruokaa, oli harrastuksia, oli pelejä ja vempeleitä, hyvät vaatteet.

Lue lisää

Ja vielä piti sanomani, että meilläkin on kunnon vaatteet(kierrätys ei olisi pahaksi itse kullekaan), vaikka ne olisikin kirpparilta ostetut. Minä osaan ommella ja parsia sekä paikata. Pelit ja vempeleet on, on video, telkkari ja juuri tuolla viritellään tietokonetta seinään, jotta voitais pelata kahdestaan tänään illalla ja kolmestaan huomenna aamulla.

Edelleen loihdin kunnon ruokaa, tänään mm. lihapullia ja perunoita (jauheliha on nykyään halvempaa kuin tonnikala, jota muinoin opiskelijaruuaksi haukuttiin, joka sekin on kunnon ruokaa). Meilläkin on harrastuksia, niiden ei tarvitse vain maksaa miljoonaa markkaa.

Kaikki nämä niillä Kelan tuilla, soveltaen, keksien, oivaltaen, järjestellen itse asioita.

Huh. En vaan tajua, miksi rahalla on niin järjetön merkitys tässä yhteiskunnassa. Sen verran sitä sentään toivoisi, että joskus olis ees jotain ylimääräistä ja siksi töihin haenkin. Mutta järjettömiä määriä sitä ei tarvitse olla, jätettäis nekin rahat niille, jotka sitä oikeasti tarvitsee.

veeruska kirjoitti:

Ei sitä voi tietää, että miten Liinan opiskelujen tulevaisuudessa käy, ei sitä voi etukäteen arvostella.

Enkä mä oikein muutenkaan usko siihen, että jos lapsen tulo katkaisee opiskelut, niin ihmisestä tulee tuilla eläjä eikä enää palaa työelämään. Mä uskoisin ennemminkin, että se on luonteesta kiinni; toiset opiskelee äitiydestä huolimatta ja toiset elää koko elämänsä tekemättä päivääkään töitä, vaikkei olisi ainuttakaan lasta.

Oma mielipiteeni Liinan tilanteesta on lähinnä se, että hän vaikuttaa vastuuntuntoiselta tytöltä elämäntilanteestaan huolimatta. Uskon, että he kyllä tulevat pärjäämään, vaikkeivät vielä tienaakkaan 5000 euroa. Uskon myös, että heidän lapsestaan kasvaa vastuuntuntoisessa perheessä tasapainoinen ja tyytyväinen, vaikkei kaksi kertaa vuodessa etelän lämpöön pääsisikään. Eikä hänelläkään varmaan ruuasta tule pulaa olemaan, vaikkei herkuttelekkaan kunnolla joka päivä.

Summa summarum: kyllä me kaikki haluamme elää paremmin kuin yksiössä näkkäriä pureskellen, mutta toisilla nyt vaan on tiukempi tilanne haluamisista huolimatta, mutta silloin siitä ei auta muu kuin selviytyä.

Lue lisää

Mukavasti vastattu, Veeruska, ainakin paljon asiallisemmin kuin oma tunnepitoinen hilluntani :). Kiitos! :)

Samaa minäkin arvioisin, Liinan tilanne vaikuttaa varsin turvallisen oloiselta. En epäile yhtään, etteikö hän ja hänen perheensä selviäisi sellaisesta.

Jollei alempituloisella tai opiskelevalla ole oikeus saada lapsia, niin jo menee maailma oudoksi. Mäkin olen aina halunnut lapsia, en vaan halunnut odottaa liian kauan.

Laura kirjoitti:

Kuuleppas porsastelija-porvari, kyllä Suomessa asuu paljon ihmisiä - muun muassa minun ystäviäni, jotka elävät siten, että heidän vähäiset rahansa riittävät juuri siihen, mitä he tarvitsevat. En tajua, miksi köyhän pitäisi loppujen lopuksi olla niin kamalan katkera, sillä elämä niiden "vähäisten" asioiden keskellä voi olla riittoisaa, niinkin riittoisaa, että siinä ennättää ajatella jotain muitakin asioita kuin vain tavaroita. Suosittelen testaamaan esim. jonkinlaisena simulaationa jossakin etelänloman sijasta. Kokeile vaikka kerran, elämä on lyhyt!

Ja mitä tulee kahteen mielipiteeseesi, ne ovat melko ristiriitaisia: aluksi oletat tällaisen pariskunnan voimatta pärjäävän mitenkään; tämän jälkimmäisen viestin lopussa ajattelet teinien Makejensa kanssa pyöräyttävän maailmaan ilomielin kahdeksan lasta, vaikkeivät he sitä ennen mielestäsi eläneetkään?

Älä kuule ala jauhaa sellaisesta, josta et tiedä yhtään mitään. Tai puhu vasta sitten, kun olet todella käynyt tutustumassa tähän meidän "alempaan kastiin", jossa niin monet asiat on tehty niin maan perkeleen vaikeiksi.
PS. Päälle nelikymppinen äitini ei ole mikään teini enää, mutta on yhä hengissä, kuten myös hänen lapsensa, joista jokainen on "päässyt maistamaan" Kelan tukea joskus, ellei sitten niin vähänkään.

Lue lisää

Kyllä minäkin olen kelan tuilla elellyt. Opiskelu aikoinani ja hyvinkin nuukasti =) (7 vuotta) Vahemmilta sain kuukaudessa tukien lisäksi tonnin ruokaan, muuten olisin varmasti nälkiintynyt, joten kyllä todellakin tiedän, miltä tuntuu elää kelan tuilla. Tuolloin rahatilanne oli siis TODELLA huono.. Niin, kuin monella nykypäivänkin opiskelijalla. No saatikka sitten, jos siihen olisin vielä perheen perustanut jonkun opiskelija tyttösen kanssa. Kauhistaa ajatellakin, että mitä siitä olisi tullut. Tarpeeksi köyhää oli jo ilman lastakin. Vai että oikein porsastelija- porvari olen, kun käyn töissä elättääkseni perheeni ja elämällä paremmin, kuin opiskelija nuoret vai? =)
Kuule en minäkään mikään miljonääri ole, palkkani on kuukaudessa pyöristettynä 2700 euroa, joka ei minusta ole erikoisen huikea, mutta kyllä sillä perheen elättää. En ajattele vain tavaroita ja muuta, mutta se on minusta helvetin tärkeää, ettei tarvitse suunitella, että mitä milloinkin on varaa ostella ja riittääkö rahat nyt tähän mropakettiin. Ei minunkaan palkallani mersua niin vain ostella =D ( Vaikka totta vie mieli kyllä tekisi)


Mitenkä niin mielipiteeni ovat ristiriitaisia? Jos sanoin, ettei heillä ole kovin hyviä mahdollisuuksia pärjätä (tai no on jos he päättävät pärjätä, niin mikäs siinä) Ja toisessa jutussani kerroin monien ajattelevan kyseisellä tavalla. En väittänyt, että lapsilla tehdään rahoiksi, mutta monet ajattelevat niin ja kuvittelevat heidän rikastuvan, kun vääntävät kymmeniä lapsia. Asiahan ei todellakaan näin ole, sillä mitä useampi lapsi, sitä enemmän rahan kulua =)

Ossi kirjoitti:

Kuule kyllä minulla on 2 lasta. Miten niin toivottavasti minulla ei ole lapsia? Miten voit sanoa mitään noin törkeää? Eipä ainakaan minun lapsiltani mitään puutu. Meillä on iso ja tilava asunto kahdelle tenavalle pihoineen päivineen, heistä välitetään ja huolehditaan, ruoasta ei ole pulaa.. Herkuttelemme nimittäin kunnolla joka päivä =), käymme 2 kertaa vuodessa etelänlämmössä perheen kesken, kummallakin lapsella on omat harrastuksensa... vieläkö haluat tietää perheelämästämme? Me tienaamma vaimoni kanssa yhteensä n. 5000 euroa. Toista se on, kun parin yksiössä asuvan opiskelijaperheen kelan korvaukset.

Ai mistä materian ja hohdokkaan elämän ihannointi johtuu? No se kuuleppas johtuu ihan siitä, että minäpä haluankin elää hieman paremmin, kun näkkäriä pureskellen, yksiössä,
kirppiksen verkkareissa. Olenko pahasti väärässä, jos sanon, että niin sinäkin haluat? Vai onko sinulle todella yhdentekevää, että venytätkö penniä vai, että on sentään jonkunlaiset tulot, joilla elättää perhe?

En väitä, että olisimme mitää miljonäärejä. Ei toki.. Kyllä mekin jouduimme säästämään mm. taloa varten ja vähän tarkemmin katselemaan, mitä ostelemme, mutta ei meidän silloinkaan tarvinnut nälkää nähdä, tai halvoissa ryysyissä kulkea.

Niin,Liina miehineen ovat tällähetkellä opiskelijoita, mutta onko hänellä lapsen synnyttyä haluja jatkaa opintojaan? monihan tottuukin niihin sossun ja kelan tukiin. Ja kohta huomaavatkin muiden kaltaistensa teinien tavoin sanovan "Joo ei me mennä töihin, ku me saahaan jo sossuct manii ja sit kelalta! Me aateltiin Maken kaa tehä viel 8 lasta, ni me saahaa sit vähä lisää manii noist pennuist"

Ei minua ole kiusattu koulussa suinkaan. Eikä
minun kotini mitenkään erityisen köyhä ollut,(ei kyllä rikaskaan) Tavallinen duunariperhe. Rahaa oli sopivasti, että meille lapsille riitti aina kunnon ruokaa, oli harrastuksia, oli pelejä ja vempeleitä, hyvät vaatteet.

Lue lisää

Toivottavasti lapsesi eivät omaksu noin mustavalkoisia asenteita mitä kirjoituksesi henkii vaatteita ja pienituloisuutta kohtaan, muuten heistä kasvaa juuri niitä jotka kiusaavat koulussa pienituloisten lapsia vaatteiden takia.

Koulukiusausta tuskin poistetaan sillä että kaikilla lapsilla olisi uudet muotivaatteet. Kiusaajista on asiaan puuttumisen lähdettävä.

Samanlaista logiikkaa noudattaen raiskaukset ehkäistäisiin asettamalla naisille huntu- ja kaapupakko. On aina väärin asettaa uhria syyllisen asemaan.

Te olette onnekkaita kun molemmat olette töissä ja ansaitsette hieman keskipalkkaa enemmän. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia samaan. Ja mitä sitten jos tilanne yllättäen muuttuu työttömyyden, sairauden tai onnettomuuden kautta? Tuskin kuitenkaan lapsiasi pois rikkaammille luovuttaisit vaikka tulonne äkkiä putoaisivatkin sosiaaliavun tasolle.

Jos vertaa lapsilisää ja lapsen hoitoon käytettävää työmäärää, tuskin tästä maasta löytyy ketään joka ajattelisi lapsia tekemällä voitolle jäävänsä, vai voitko todistaa väitteesi? Pikakyselyn voisi suorittaa vaikka täällä keskustelupalstalla.

Hyvinvointiyhteiskunta lähtee ajatuksesta että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Sosiaalista hyväksyntää ei yhteiskunta voi kuitenkaan luoda, se kasvaa vain asenteiden muutoksen kautta. Ihmisarvo ei saa määräytyä sosiaaliluokan mukaan.

Ossi kirjoitti:

Kyllä minäkin olen kelan tuilla elellyt. Opiskelu aikoinani ja hyvinkin nuukasti =) (7 vuotta) Vahemmilta sain kuukaudessa tukien lisäksi tonnin ruokaan, muuten olisin varmasti nälkiintynyt, joten kyllä todellakin tiedän, miltä tuntuu elää kelan tuilla. Tuolloin rahatilanne oli siis TODELLA huono.. Niin, kuin monella nykypäivänkin opiskelijalla. No saatikka sitten, jos siihen olisin vielä perheen perustanut jonkun opiskelija tyttösen kanssa. Kauhistaa ajatellakin, että mitä siitä olisi tullut. Tarpeeksi köyhää oli jo ilman lastakin. Vai että oikein porsastelija- porvari olen, kun käyn töissä elättääkseni perheeni ja elämällä paremmin, kuin opiskelija nuoret vai? =)
Kuule en minäkään mikään miljonääri ole, palkkani on kuukaudessa pyöristettynä 2700 euroa, joka ei minusta ole erikoisen huikea, mutta kyllä sillä perheen elättää. En ajattele vain tavaroita ja muuta, mutta se on minusta helvetin tärkeää, ettei tarvitse suunitella, että mitä milloinkin on varaa ostella ja riittääkö rahat nyt tähän mropakettiin. Ei minunkaan palkallani mersua niin vain ostella =D ( Vaikka totta vie mieli kyllä tekisi)


Mitenkä niin mielipiteeni ovat ristiriitaisia? Jos sanoin, ettei heillä ole kovin hyviä mahdollisuuksia pärjätä (tai no on jos he päättävät pärjätä, niin mikäs siinä) Ja toisessa jutussani kerroin monien ajattelevan kyseisellä tavalla. En väittänyt, että lapsilla tehdään rahoiksi, mutta monet ajattelevat niin ja kuvittelevat heidän rikastuvan, kun vääntävät kymmeniä lapsia. Asiahan ei todellakaan näin ole, sillä mitä useampi lapsi, sitä enemmän rahan kulua =)

Lue lisää

"Vai että oikein porsastelija- porvari olen, kun käyn töissä elättääkseni perheeni ja elämällä paremmin, kuin opiskelija nuoret vai? =) "

Nou nou. Onnittelen asiallisesta käyttäytymisestä ja siitä, jottet loukkaantunut. Pyydän anteeksi kovin kehittymätöntä käytöstäni.

Rinnastani kumpuavaan taistelutahtoiseen ääneen kuitenkin tulee heti erilainen sävy, jos ja kun joku muistuttaa ja kehtaa väittää, että toiset eivät tule toimeen - kun toiset tulevat. Olet aivan oikeassa - en minäkään ole tullut toimeen lapseni kanssa. Olen minä joskus ollutkin katkera, vaan hyvin vähäisillä eväillä koetan sopeutua tähän elämään ja sulattaa katkeruuden ja kääntää asiat voitokseni. Niillä vähäisillä voimilla sitten tulee suututtuakin.

Minun on ollut pakko pärjätä koko ajan niillä hyvin vähillä rahoilla, asiat on täällä jotenkin rakennettu niin, että minun työnhakuni ja lastenvahtien etsimiseni tuntuvat olevan äärimmäisen vaikeata. Se tuntuu välillä pahalta, halusin vain sanoa, että sitä VOI pärjätä, vaikka olisikin vähän rahaa. Tällä asenteella suojasin itseäni, sillä mitä minä, ("tuloja" ajatellen)vähimmistä vähin, tekisin, jos päähän hiipisi ajatus siitä, että EI selviäisikään? Siksi tahdoin kertoa, että jotkut ihmiset selviävät loppuelämänsä tällä tavalla.

Minäkin olen ollut töissä, samoin äitini. Kuitenkaan meillä ei ole ollut oikeus nauttia kovinkaan usein näistä mainitsemistani asioista, matkustamisesta (edes toistemme luokse, toiselle puolelle Suomea - mummolla on usein ikävä ainoata lapsenlastaan); lepohetkistä, kovinkaan kalliista harrastuksista jne.

Halusin myös sanoa, että elämä on mahdollista ilman näitä asioita. Se kulkee eteenpäin, nuoret opiskelijat, jotka haluavat lapsen tai jotka saavat sen, eivät saisi olla tuhoon tuomittuja.

Jokaisella, lapsettomalla, lapsellisella, naisella, miehellä, vanhuksella, opiskelijalla jne. ON OIKEUS IHMISARVOISEEN ELÄMÄÄN. Tätä se ei kuitenkaan aina Suomessa ole. Suomi sanoo itseään hyvinvointivaltioksi, mutta se takaa vain osa-aikaisen hyvinvoinnin, joka lankeaa osan ihmisistä ylle. Syöpäsairas käännytettiin HUS:n ovelta, sairaalahenkilökunta viettää kallista opintolomaa Pariisissa. Ex-potilas maksaa yksityisen hoidon päivästään saman verran kuin opintomatkailijat yöstään Pariisissa.

Eroamassa olleen naisensa raiskannut ja pahoinpidellyt mies saa ehdollista tuomiota teostaan, joka tuntuu erityisen törkeältä, koska parin yhteinen lapsi on katsonut koko tapahtuman vierestä. Asiaa tutkitaan, mutta nainen on jo peloissaan.

Viime talvena luin Joensuussa paikallislehteä, jossa kerrottiin, että EU:n ruokapaketit lopetetaan, koska "emme halua antaa sellaista kuvaa, että olisimme näkemässä nälkää". Oheisessa kuvassa tärkeät pamput seisoivat suut viivoina tärkeässä huoneessa. Kansalaistalolla, jolla luin lehteä, kuljeksi ihmisiä, joilla on paha olla ja jotka koettavat selvitä parhaimpansa mukaan.

EU:n ruokapaketit lopetettiin ulkokultaisuuden takia. Samana talvena eräs kaikkien tuntema, keski-ikäinen, pyörätuolilla kulkeva puliukko kuoli nälkään ja kylmään autiotalossa, jossa oli asustellut.

Tuohon aikaan katselin myös uutisista, miten soppajonot Helsingin asunnottomille kasvavat. Jono jatkui monta korttelia eteenpäin, pipot korvillensa vetäneitä ihmisiä haastateltiin. Jotkut kertoivat yrittäneensä pitkään, kuukausi-ja vuositolkulla saada asuntoa - tuloksetta - joillain jossain vaiheessa alkoholismi tuli mukaan, koska sisällöntä ja vaikeaa elämää tuntuu olevan muuten vaikea elää. Esiteltiin Helsingissä sijaitseva asunnottomien lepopaikka.Tarkoitus oli rakentaa asunnottomien määrään nähden varsin pienehköön tilaan lisäsiipi.Ministeri Suvi-Anne Siimes kävi kylässä. Sisällä oli lämmintä ja kaikki kättelivät ministeriä lämpimästi, myös eräs partasuinen talon vakioasiakas, hymysuinen ukkeli, joka jälleen kuoli seuraavana päivänä ulos pakkaseen.

Minun ystäväni, joka opiskeli raskausaikoinaan ja jonka miesystävä opiskeli myöskin, mutta myös vietti vallatonta elämää, eikä oikein eläytynyt naisensa raskauteen, poimi festareilta pulloja ja jakoi aamuisia lehtiä tienatakseen vähän rahaa, miehen pämpätessä pariskunnan vähiä rahoja. Nainen ei uskaltanut erota, koska mies oli uhkaava, eikä soskussa uskottu naisen haluavan "oikeasti" eroa. "Nyt kun teille on tulossa se lapsikin..! " . Pullojen kerääminen jatkui.

Minun ystäväni, jotka olivat sosiaalitoimiston asiakkaita - toinen yliopisto-opiskelija, toinen työharjoittelija - saivat vauvaikäiselle lapselleen äidiltään tilille lahjarahaa kolmesataa markkaa. Pettymys oli suuri, kun sosku päätti miinustaa kyseisen rahan heidän tuloistaan - eli he joutuivat käyttämään lahjarahansa kuukausittaisiin menoihinsa. Lapsen synttäreitä vietettiin kotona kolmestaan ja syötiin lähikaupan keksipaketista :)=.

Minä sain vajaat kuukauden päästä lapseni syntymästä äitiysrahaa, joka oli verot poistettuna viiskymppiä päivä. Vuosin yhä jälkivuotoa, kun jouduin menemään sosiaalitoimistoon (jonka tiloissa olleeseen vessaan piti kävellä monen käytävän läpi ja kun lopulta löysin sinne, ei siellä ollut käsisuihkua :), vaan meinasin valua kuiviin siellä sosiaalivirkailijan vastaanotolla)keskustelemaan mahdollisesta lisätuesta (mun oli pakko alistua, koska olin ostanut kaikki vauvan tarvikkeet itse - rahaa ei olisi ollut kuin vähäisiin menoihin). Virkailija myönsi minulle penseästi papereitani tarkastellen normin mukaista tukea, ja käski tulla seuraavan kerran uudelleen samaan aikaan. Siinä ei paljon juteltu tai kyselty. Seuraavalla kerralla hän uteli kaiken entisestä avomiehestäni, siitä asummeko yhdessä, onko hänen tavaroitaan luonani - eroni oli ollut tuskainen ja olin itkenyt sitä koko raskauden ajan, enkä olisi välittänyt puhua siitä. Minun tuen saamiseni 1500 mk äitiystukeni rinnalle riippui siitä, osasinko sanoa ystävällisesti, ettei ex-avomieheni _todellakaan_ asu luonamme enää. Sain kuulla, että "kun teistä nuorista ei tiedä sillä tavalla..." Sain myös kuulla, että minun pitäisi mitä pikimmiten hakea töitä, viimeistään lapsen ollessa kolme kuukautta, tai jos en enää imettäisi (!!!). Imettämiseni oli muutenkin hankalaa, ja stressasin hirveästi vähienkin rahojen loppumista. Kun maito alkoi huveta lapsen ollessa neljän kuukauden ikäinen, minulle sanottiin neuvolasta, että "kyllähän te kaikki nuoret lopetatte sen takia, etteivät rinnat menettäisi ryhtiään - eli tämä oli odotettavissa". Siinä ei paljon tehnyt mieli rentoutua imettäessä, kun mietti miljoonaa tekemätöntä työtä puutalossa, kotiapua ei saatavilla kun TÖITÄKIN olisi pitänyt etsiä, vaikka imetti, kukaan ei auttanut minua.

Eli olen kurkkuani myöten täynnä tätä "nuoret eivät jaksa, nuoret ovat niin velttoja".. kun miettii itseäni ja omia, hyvinkin tiedostavia ystäviäni, ei tule kyllä mieleen, että kukaan heistä olisi päättämätön tai veltto. Ei ylimääräisen rahan hankkimisessa olekaan mitään pahaa. Haaveilen itsekin moisesta mahdollisuudesta, jos joskus kuin lottovoitto sellainen putkahtaa eteen - tai jos löytyy mahdollisuus etsiä töitä ilman, että mun tarvitsee kantaa lasta mukanani kainalossa.

Kuten sanottua, minun hampaitani operoidaan n. kerran kuussa sosiaalitoimiston maksamana. Se on hyvä, sillä muuten en kohta pystyisi edes syömään. Minulta on vetämättä kolme viisaudenhammasta ja yksi ientulehduksen aiheuttanut, ns. kuollut hammas. Minulta puuttuu kaksi hammasta suusta ja minulla on 4-6 paikattavaa hammasta.

Selkäni "nyrjähti" raskauden aikana alaselän suunnalta. Sain kuulla aluksi lääkäriltä, että "onhan se vinossa, mutta pitäähän naisen raskautensa seuraukset kestää". En saanut sairaslomaa. Kävin toisen kerran, kun onnuin työpaikalle kolmanteen kerrokseen ollessani seitsemännellä kuulla ja mun oli muutoinkin kaikin tavoin vaikea olla. Sain kaksi viikkoa sairaslomaa, mutta en hoitoa. Soitin itse paikalliselle, kunnalliselle fysioterapeutille, jolla oli kiire ja joka jutteli kanssani kymmenisen minuuttia. Minun ei pitänyt "notkistaa selkääni", ja kivut loppuisivat.

Nykyään selkäni on jatkuvasti kipeä monesta eri kohdasta. Postiluukustani oli eilen sisään tullessani tipahtanut lappu, jossa luki "Tarvitsetko hierontaa? 20 euroa tunti". Puuskahdin sisääntullessani, että "TARVITSEN, mutta kun ei ole varaa!" :))))

Kipukynnykseni on noussut vuosien aikana, minua ei enää satu niin paljon, vaikka selkäni rusahtaisi tai hampaani heiluisi suussa.

Olen myös ollut aika väsynyt ja haluaisin käydä esim. psykologilla, mutta päivisin ei voi, koska sinne ei saa ottaa lasta mukaan. Aika kestää puolisentoista tuntia, bussi-ja kävelymatkat taas sen verran, että en uskalla laittaa lastani paikalliseen Turvakodin järjestämään kolmituntiseen helpotushoitoon siksi aikaa. Tämä paikka on taas loistava olla olemassa, edellisessä kaupungissa ei ollut edes tuonkaltaista. Hyvä!! :)

Siis KAIKIN TAVOIN muuten tulisin toimeen, mutta ainoat asiat, mitä toivoisin tältä yhteiskunnalta, varsinkin jos ihmisellä on itsellä haluja tehdä töitä eikä notkua tuilla loppuelämäänsä, että autettaisi edes jollain tavalla alkuun; tehtäisi edes sairaanhoitopalvelut helpommiksi ja/tai halvemmiksi, ettei tarvitsisi sentään kärsiä, tai että olisi parempi mieli hakea niitä töitä, eikä loppuunajettuna tarvitsisi puristaa itseään viimeisiä voimiaan ja näytellä vahvaa ihmistä.

Ossi, onnittelen sinua siitä jotta asiasi ovat noinkin hyvin. Tuollainen tilanne olisikin ihannetilanne, rahaa ei sinullakaan ole liikaa, mutta juuri sen verran, että perhe pystyy elämään. Ole onnellinen hyvästä asemastasi ja tekemäsi työn hedelmistä (niinkuin varmaan oletkin), mutta pliis, älä tuomitse vähätuloisempia tuhoon, sillä he haluavat uskoa pärjäävänsä. Ja juuri sillä uskolla he kaiketi pötkivätkin melko pitkälle.

Laura kirjoitti:

"Vai että oikein porsastelija- porvari olen, kun käyn töissä elättääkseni perheeni ja elämällä paremmin, kuin opiskelija nuoret vai? =) "

Nou nou. Onnittelen asiallisesta käyttäytymisestä ja siitä, jottet loukkaantunut. Pyydän anteeksi kovin kehittymätöntä käytöstäni.

Rinnastani kumpuavaan taistelutahtoiseen ääneen kuitenkin tulee heti erilainen sävy, jos ja kun joku muistuttaa ja kehtaa väittää, että toiset eivät tule toimeen - kun toiset tulevat. Olet aivan oikeassa - en minäkään ole tullut toimeen lapseni kanssa. Olen minä joskus ollutkin katkera, vaan hyvin vähäisillä eväillä koetan sopeutua tähän elämään ja sulattaa katkeruuden ja kääntää asiat voitokseni. Niillä vähäisillä voimilla sitten tulee suututtuakin.

Minun on ollut pakko pärjätä koko ajan niillä hyvin vähillä rahoilla, asiat on täällä jotenkin rakennettu niin, että minun työnhakuni ja lastenvahtien etsimiseni tuntuvat olevan äärimmäisen vaikeata. Se tuntuu välillä pahalta, halusin vain sanoa, että sitä VOI pärjätä, vaikka olisikin vähän rahaa. Tällä asenteella suojasin itseäni, sillä mitä minä, ("tuloja" ajatellen)vähimmistä vähin, tekisin, jos päähän hiipisi ajatus siitä, että EI selviäisikään? Siksi tahdoin kertoa, että jotkut ihmiset selviävät loppuelämänsä tällä tavalla.

Minäkin olen ollut töissä, samoin äitini. Kuitenkaan meillä ei ole ollut oikeus nauttia kovinkaan usein näistä mainitsemistani asioista, matkustamisesta (edes toistemme luokse, toiselle puolelle Suomea - mummolla on usein ikävä ainoata lapsenlastaan); lepohetkistä, kovinkaan kalliista harrastuksista jne.

Halusin myös sanoa, että elämä on mahdollista ilman näitä asioita. Se kulkee eteenpäin, nuoret opiskelijat, jotka haluavat lapsen tai jotka saavat sen, eivät saisi olla tuhoon tuomittuja.

Jokaisella, lapsettomalla, lapsellisella, naisella, miehellä, vanhuksella, opiskelijalla jne. ON OIKEUS IHMISARVOISEEN ELÄMÄÄN. Tätä se ei kuitenkaan aina Suomessa ole. Suomi sanoo itseään hyvinvointivaltioksi, mutta se takaa vain osa-aikaisen hyvinvoinnin, joka lankeaa osan ihmisistä ylle. Syöpäsairas käännytettiin HUS:n ovelta, sairaalahenkilökunta viettää kallista opintolomaa Pariisissa. Ex-potilas maksaa yksityisen hoidon päivästään saman verran kuin opintomatkailijat yöstään Pariisissa.

Eroamassa olleen naisensa raiskannut ja pahoinpidellyt mies saa ehdollista tuomiota teostaan, joka tuntuu erityisen törkeältä, koska parin yhteinen lapsi on katsonut koko tapahtuman vierestä. Asiaa tutkitaan, mutta nainen on jo peloissaan.

Viime talvena luin Joensuussa paikallislehteä, jossa kerrottiin, että EU:n ruokapaketit lopetetaan, koska "emme halua antaa sellaista kuvaa, että olisimme näkemässä nälkää". Oheisessa kuvassa tärkeät pamput seisoivat suut viivoina tärkeässä huoneessa. Kansalaistalolla, jolla luin lehteä, kuljeksi ihmisiä, joilla on paha olla ja jotka koettavat selvitä parhaimpansa mukaan.

EU:n ruokapaketit lopetettiin ulkokultaisuuden takia. Samana talvena eräs kaikkien tuntema, keski-ikäinen, pyörätuolilla kulkeva puliukko kuoli nälkään ja kylmään autiotalossa, jossa oli asustellut.

Tuohon aikaan katselin myös uutisista, miten soppajonot Helsingin asunnottomille kasvavat. Jono jatkui monta korttelia eteenpäin, pipot korvillensa vetäneitä ihmisiä haastateltiin. Jotkut kertoivat yrittäneensä pitkään, kuukausi-ja vuositolkulla saada asuntoa - tuloksetta - joillain jossain vaiheessa alkoholismi tuli mukaan, koska sisällöntä ja vaikeaa elämää tuntuu olevan muuten vaikea elää. Esiteltiin Helsingissä sijaitseva asunnottomien lepopaikka.Tarkoitus oli rakentaa asunnottomien määrään nähden varsin pienehköön tilaan lisäsiipi.Ministeri Suvi-Anne Siimes kävi kylässä. Sisällä oli lämmintä ja kaikki kättelivät ministeriä lämpimästi, myös eräs partasuinen talon vakioasiakas, hymysuinen ukkeli, joka jälleen kuoli seuraavana päivänä ulos pakkaseen.

Minun ystäväni, joka opiskeli raskausaikoinaan ja jonka miesystävä opiskeli myöskin, mutta myös vietti vallatonta elämää, eikä oikein eläytynyt naisensa raskauteen, poimi festareilta pulloja ja jakoi aamuisia lehtiä tienatakseen vähän rahaa, miehen pämpätessä pariskunnan vähiä rahoja. Nainen ei uskaltanut erota, koska mies oli uhkaava, eikä soskussa uskottu naisen haluavan "oikeasti" eroa. "Nyt kun teille on tulossa se lapsikin..! " . Pullojen kerääminen jatkui.

Minun ystäväni, jotka olivat sosiaalitoimiston asiakkaita - toinen yliopisto-opiskelija, toinen työharjoittelija - saivat vauvaikäiselle lapselleen äidiltään tilille lahjarahaa kolmesataa markkaa. Pettymys oli suuri, kun sosku päätti miinustaa kyseisen rahan heidän tuloistaan - eli he joutuivat käyttämään lahjarahansa kuukausittaisiin menoihinsa. Lapsen synttäreitä vietettiin kotona kolmestaan ja syötiin lähikaupan keksipaketista :)=.

Minä sain vajaat kuukauden päästä lapseni syntymästä äitiysrahaa, joka oli verot poistettuna viiskymppiä päivä. Vuosin yhä jälkivuotoa, kun jouduin menemään sosiaalitoimistoon (jonka tiloissa olleeseen vessaan piti kävellä monen käytävän läpi ja kun lopulta löysin sinne, ei siellä ollut käsisuihkua :), vaan meinasin valua kuiviin siellä sosiaalivirkailijan vastaanotolla)keskustelemaan mahdollisesta lisätuesta (mun oli pakko alistua, koska olin ostanut kaikki vauvan tarvikkeet itse - rahaa ei olisi ollut kuin vähäisiin menoihin). Virkailija myönsi minulle penseästi papereitani tarkastellen normin mukaista tukea, ja käski tulla seuraavan kerran uudelleen samaan aikaan. Siinä ei paljon juteltu tai kyselty. Seuraavalla kerralla hän uteli kaiken entisestä avomiehestäni, siitä asummeko yhdessä, onko hänen tavaroitaan luonani - eroni oli ollut tuskainen ja olin itkenyt sitä koko raskauden ajan, enkä olisi välittänyt puhua siitä. Minun tuen saamiseni 1500 mk äitiystukeni rinnalle riippui siitä, osasinko sanoa ystävällisesti, ettei ex-avomieheni _todellakaan_ asu luonamme enää. Sain kuulla, että "kun teistä nuorista ei tiedä sillä tavalla..." Sain myös kuulla, että minun pitäisi mitä pikimmiten hakea töitä, viimeistään lapsen ollessa kolme kuukautta, tai jos en enää imettäisi (!!!). Imettämiseni oli muutenkin hankalaa, ja stressasin hirveästi vähienkin rahojen loppumista. Kun maito alkoi huveta lapsen ollessa neljän kuukauden ikäinen, minulle sanottiin neuvolasta, että "kyllähän te kaikki nuoret lopetatte sen takia, etteivät rinnat menettäisi ryhtiään - eli tämä oli odotettavissa". Siinä ei paljon tehnyt mieli rentoutua imettäessä, kun mietti miljoonaa tekemätöntä työtä puutalossa, kotiapua ei saatavilla kun TÖITÄKIN olisi pitänyt etsiä, vaikka imetti, kukaan ei auttanut minua.

Eli olen kurkkuani myöten täynnä tätä "nuoret eivät jaksa, nuoret ovat niin velttoja".. kun miettii itseäni ja omia, hyvinkin tiedostavia ystäviäni, ei tule kyllä mieleen, että kukaan heistä olisi päättämätön tai veltto. Ei ylimääräisen rahan hankkimisessa olekaan mitään pahaa. Haaveilen itsekin moisesta mahdollisuudesta, jos joskus kuin lottovoitto sellainen putkahtaa eteen - tai jos löytyy mahdollisuus etsiä töitä ilman, että mun tarvitsee kantaa lasta mukanani kainalossa.

Kuten sanottua, minun hampaitani operoidaan n. kerran kuussa sosiaalitoimiston maksamana. Se on hyvä, sillä muuten en kohta pystyisi edes syömään. Minulta on vetämättä kolme viisaudenhammasta ja yksi ientulehduksen aiheuttanut, ns. kuollut hammas. Minulta puuttuu kaksi hammasta suusta ja minulla on 4-6 paikattavaa hammasta.

Selkäni "nyrjähti" raskauden aikana alaselän suunnalta. Sain kuulla aluksi lääkäriltä, että "onhan se vinossa, mutta pitäähän naisen raskautensa seuraukset kestää". En saanut sairaslomaa. Kävin toisen kerran, kun onnuin työpaikalle kolmanteen kerrokseen ollessani seitsemännellä kuulla ja mun oli muutoinkin kaikin tavoin vaikea olla. Sain kaksi viikkoa sairaslomaa, mutta en hoitoa. Soitin itse paikalliselle, kunnalliselle fysioterapeutille, jolla oli kiire ja joka jutteli kanssani kymmenisen minuuttia. Minun ei pitänyt "notkistaa selkääni", ja kivut loppuisivat.

Nykyään selkäni on jatkuvasti kipeä monesta eri kohdasta. Postiluukustani oli eilen sisään tullessani tipahtanut lappu, jossa luki "Tarvitsetko hierontaa? 20 euroa tunti". Puuskahdin sisääntullessani, että "TARVITSEN, mutta kun ei ole varaa!" :))))

Kipukynnykseni on noussut vuosien aikana, minua ei enää satu niin paljon, vaikka selkäni rusahtaisi tai hampaani heiluisi suussa.

Olen myös ollut aika väsynyt ja haluaisin käydä esim. psykologilla, mutta päivisin ei voi, koska sinne ei saa ottaa lasta mukaan. Aika kestää puolisentoista tuntia, bussi-ja kävelymatkat taas sen verran, että en uskalla laittaa lastani paikalliseen Turvakodin järjestämään kolmituntiseen helpotushoitoon siksi aikaa. Tämä paikka on taas loistava olla olemassa, edellisessä kaupungissa ei ollut edes tuonkaltaista. Hyvä!! :)

Siis KAIKIN TAVOIN muuten tulisin toimeen, mutta ainoat asiat, mitä toivoisin tältä yhteiskunnalta, varsinkin jos ihmisellä on itsellä haluja tehdä töitä eikä notkua tuilla loppuelämäänsä, että autettaisi edes jollain tavalla alkuun; tehtäisi edes sairaanhoitopalvelut helpommiksi ja/tai halvemmiksi, ettei tarvitsisi sentään kärsiä, tai että olisi parempi mieli hakea niitä töitä, eikä loppuunajettuna tarvitsisi puristaa itseään viimeisiä voimiaan ja näytellä vahvaa ihmistä.

Ossi, onnittelen sinua siitä jotta asiasi ovat noinkin hyvin. Tuollainen tilanne olisikin ihannetilanne, rahaa ei sinullakaan ole liikaa, mutta juuri sen verran, että perhe pystyy elämään. Ole onnellinen hyvästä asemastasi ja tekemäsi työn hedelmistä (niinkuin varmaan oletkin), mutta pliis, älä tuomitse vähätuloisempia tuhoon, sillä he haluavat uskoa pärjäävänsä. Ja juuri sillä uskolla he kaiketi pötkivätkin melko pitkälle.

Lue lisää

Jees.. Kyllähän sitä voi pärjätä, kun vahvasti päättää niin! Eikä meitä täällä Suomessa kuitenkaan nälkään tapeta :) Vaikkakin jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään minunkin mielestäni, joidenkin elämä kuitenkin on niin surkeaa, että välillä mietityttää minuakin tuo "oikeus ihmisarvoiseen elämään." Tuet ovat niin pieniä, ja koko ajan palveluja ja tukia yritetään karsia, aivan kuin kiusaksi =( Tiedän sen, ettei elämä ole niin helppoa ja huono rahatilanne usein hankaloittaa sitä entisestään. En minä vähätuloisia tuhoon tuomitse ja ilaman muuta toivon, että pärjäävät, mutta heidän (mm. Liinan) elämä olisi taatusti helpompaa ainakin rahallisesti ilman lasta. Mutta se on jokaisen valinta, milloin perheen perustaa, eikä se raha kuitenkaan korvaa sitä onnea, mitä lapsi antaa =)
Jokaisenhan on itse kokeiltava ja yritettävä.
Pahoittelen myös jos olen pröystäillyt matkoillamme ja muilla. Ja täytyy myötää, että kyllä ne meidänkin etelänmatkat jää usein tuohon Etelä -Suomeen =D!

Ossi kirjoitti:

Jees.. Kyllähän sitä voi pärjätä, kun vahvasti päättää niin! Eikä meitä täällä Suomessa kuitenkaan nälkään tapeta :) Vaikkakin jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään minunkin mielestäni, joidenkin elämä kuitenkin on niin surkeaa, että välillä mietityttää minuakin tuo "oikeus ihmisarvoiseen elämään." Tuet ovat niin pieniä, ja koko ajan palveluja ja tukia yritetään karsia, aivan kuin kiusaksi =( Tiedän sen, ettei elämä ole niin helppoa ja huono rahatilanne usein hankaloittaa sitä entisestään. En minä vähätuloisia tuhoon tuomitse ja ilaman muuta toivon, että pärjäävät, mutta heidän (mm. Liinan) elämä olisi taatusti helpompaa ainakin rahallisesti ilman lasta. Mutta se on jokaisen valinta, milloin perheen perustaa, eikä se raha kuitenkaan korvaa sitä onnea, mitä lapsi antaa =)
Jokaisenhan on itse kokeiltava ja yritettävä.
Pahoittelen myös jos olen pröystäillyt matkoillamme ja muilla. Ja täytyy myötää, että kyllä ne meidänkin etelänmatkat jää usein tuohon Etelä -Suomeen =D!

Lue lisää

Totta turiset. Mukavaa, kun päästiin sovintoon =).

marika kirjoitti:

Jaa vai Liina vaikuttaa oikein vastuuntuntoiselta. Olettepas te hyvin tutustuneet, että voit analusoida häntä 2:n viestin perusteella, mitä hän on tänne kirjoittanut =D!!

Sana on: a-na-LY-soi-da .

Ope kirjoitti:

Sana on: a-na-LY-soi-da .

Voi kuule, kun tällä kymmensormijärjestelmällä kirjoiteltaessa saattaa joskus mennä vierekkäiset nappulat sekaisin. Ei hätää.

Kyllä on ihmiset taas poikennu aiheesta...
Ja tiedoksi vaan teille kaikille me olemme päättäneet pitää lapsen ja selvitä elämästä!
Emme todellakaan aio ikuisesti elää Kelan tuilla, kyllähän miheni valmistuu n.2vuoden päästä ja toivottavasti saa töitä ja jos ei saa niin ainakin työttömyyskorvausta joka on suurempi kuin opiskelijan tuet, ja mä oon päättäny kyllä mennä sitten takaisin kouluun ja opiskella loppuun ja saada töitä kunhan vain on sen aika.

Ei elämä voi olla aina niin ruusuilla tanssimista, välillä pitää olla vaikeatakin, muuten elämästä menee "hohto" jos aina voi ostaa ja tehdä ihan mitä vaan haluaa.

Ja siinä vaiheessa kun lapsemme on harrastus iässä olemme kyllä ainakin toinen meistä töissä.

Ei semmoinen elämä sovi kaikille että ensin opiskellaan, sitten opiskellaan lisää, aletaan seurustella, sitten taas opiskellaan, valmistutaan, saadaan töitä, aletaan harrastaa seksiä, mennään kihloihin, saadaan hyvää palkkaa, mennään naimisiin, ostetaan/tehdään omakotitalo johonkin omakotialueelle jossa on taloja toistensa vieressä ja sitten kun on saatu velat yms. maksettua ja ollaan noin 30-40 vuotiaita tehdään pari lasta jos sattuu huvittaan.

Mä en ees halua tommosta elämää, mun mielestä pitää ottaa riskejä ja uskaltaa lähteä yrittämään.
Ja toinen homma on se että mun mielestä lapsia ei tehdä vaan niitä saadaan.

Kiitos nyt vaan kaikille jotka viititte vastata. Vaikka aiheesta kyllä moni poikkesi.

Mun lapsi tulee saamaan hyvät vanhemmat jotka rakastaa ja joilla ei ole joka ilta myöhään töitä.

Liina kirjoitti:

Kyllä on ihmiset taas poikennu aiheesta...
Ja tiedoksi vaan teille kaikille me olemme päättäneet pitää lapsen ja selvitä elämästä!
Emme todellakaan aio ikuisesti elää Kelan tuilla, kyllähän miheni valmistuu n.2vuoden päästä ja toivottavasti saa töitä ja jos ei saa niin ainakin työttömyyskorvausta joka on suurempi kuin opiskelijan tuet, ja mä oon päättäny kyllä mennä sitten takaisin kouluun ja opiskella loppuun ja saada töitä kunhan vain on sen aika.

Ei elämä voi olla aina niin ruusuilla tanssimista, välillä pitää olla vaikeatakin, muuten elämästä menee "hohto" jos aina voi ostaa ja tehdä ihan mitä vaan haluaa.

Ja siinä vaiheessa kun lapsemme on harrastus iässä olemme kyllä ainakin toinen meistä töissä.

Ei semmoinen elämä sovi kaikille että ensin opiskellaan, sitten opiskellaan lisää, aletaan seurustella, sitten taas opiskellaan, valmistutaan, saadaan töitä, aletaan harrastaa seksiä, mennään kihloihin, saadaan hyvää palkkaa, mennään naimisiin, ostetaan/tehdään omakotitalo johonkin omakotialueelle jossa on taloja toistensa vieressä ja sitten kun on saatu velat yms. maksettua ja ollaan noin 30-40 vuotiaita tehdään pari lasta jos sattuu huvittaan.

Mä en ees halua tommosta elämää, mun mielestä pitää ottaa riskejä ja uskaltaa lähteä yrittämään.
Ja toinen homma on se että mun mielestä lapsia ei tehdä vaan niitä saadaan.

Kiitos nyt vaan kaikille jotka viititte vastata. Vaikka aiheesta kyllä moni poikkesi.

Mun lapsi tulee saamaan hyvät vanhemmat jotka rakastaa ja joilla ei ole joka ilta myöhään töitä.

Lue lisää

Onnea teille, olen todella onnellinen puolestanne ja täysin vakuuttunut että kaikki menee hyvin!
Viisain lause mitä aikoihin olen lukenut oli kun kirjoitit: 'Vanhemmat jotka rakastaa ja joilla ei ole joka ilta myöhään töitä'!
Näiltä materian ja omaisuuden palvojilta on tainnut täysin unohtua mikä on elämän tarkoitus ja mikä kaikkein tärkeintä maailmassa, eli rakkaus ja lapselle annettu aika! Kun vanhemmat tienaa niitä euroja ja etelänmatkoja iltamyöhään joka päivä, on lapset tietenkin joko hoidossa tai yksin kotona. Sitä menetettyä aikaa ei parit lomat ja herkut korvaa.
Jos ootte toista mieltä, kehoitan lukemaan hieman lapsipsykologiaa niin ymmärrätte lapselle annetun ajan ja rakkauden vaikutuksen lapsen tasapainoisuuteen ja älykkyyteen.