AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Rixun surkein kapakka?

Rixun surkein kapakka?

108 Vastausta 17 211 Lukukertaa
Mikä on Rixun paskin kapakka? Kuulin, että se oli ennen Seukku, mutta nyt se olisi Papillon. Johtuu kuulemma, että Rixun rusina-aivoisimmat bodari-poket, kuten Pelle-Ville ovat olleet molemmissa töissä.

Mee kotiin

Mikä vittu on hesan nuxu. Taas on mielipiteellä merkitystä? Papillon on ihan ok.

Olen jo kotona

Hesan Nuxu tekee kirjaa Suomen surkeimmista kapakoista.

Tämäpä mielenkiintoista

Tarkoitatko sitä pientä pokea, joka hakkasi asiakkaita Seurahuoneen edessä? Oli kuulemma toimitusjohtaja käskenyt tehdä niin. Ei ihme, jos Sormunen pisti poket vaihtoon. Aika huonoa mainosta firmalle, jos poket pahoinpitelevät asiakkaitaan kadulla kapakan edessä ilmottaen sen olevat toimitusjohtajan määräys. Ei ihme, että asiakkaat alkoivat karttaa paikkaa! Siitä alkaa jo liikevaihtokin kärsiä.

No johan...

Tyhmää jengiä täällä. Varmasti joku toimitusjohtaja käskee hakata asiakkaita....?? Seurahuoneesta sen verran (vakioasiakas), että entiset poket oli ihan jees, nykyiset samoin. Se vaan taitaa olla sellainen homma, että aina ei voi olla hirveen mukava.

"ammattilainen"

Kommenteistas päätellen oot varmaan TOSI ammattilainen, ehkä pehmopornossa, korkeintaan.

Pelle-Ville?

Onko tuo mainitsemanne Pelle-Ville... Ville M.? Ei kai Ville sentään asiakkaita ole piessyt!?!? Jos on - huh huh... Rankaksi on mennyt. Minä olen kuullut vain tarinoita Hyvinkään Upstairs Clubilta, jonka portaista poket heittelivät asiakkaita niskapersusotteella. Hehe.

Väärä Ville

En tarkoita Ville M:ää, vaikka on sekin repinyt käsiä sijoiltaan mielestään ei-toivotuilta asiakkailta ja saanut moisesta haasteen oikeuteen.

Ville H.

Okei, eli sitten se taitaa olla Ville H. - aika reilu mies noin muuten, mutta ovella kai mulkvisti?

Varmaankin

Kaipa tuo yrittää tehdä työtään...

ihmettelen

jos on ollut Ville H.

Tiedoksi

Ei ole ollut.

oi aikoja

Joo, kyllä Upparista hyvin ilmalennon saikin....
Mutta muutaman sellaisen tapauksen vierestä nähneenä voin 100-varmasti sanoa, että aihetta olisi ollut vaikka hieman isompiinkin toimenpiteisiin. "uhreille" kävi oikeastaan aina hyvin, poliisit olisivat varmaan antaneet rajumpia rangaistuksia syyttäjistä puhumattakaan.

Poliisi tulee!

Poliisi puuttuu kohta tuollaiseen touhuun.

Mitä sitten

Mitä vittua jeppejä kiinnosta jos business menee huonosti.

Äo onko

Kysymyksellä "mikä on rixun paskin kapakka" kysyjä kyllä laittaa itsensä todellakin likoon.

Mikähän se olisi? Olisikohan kysymys kuitenkin varsin subjektiivinen? Jonkun mielestä se on varmaankin Westi, jonkun mielestä Kellari, jonkun mielestä Papillon ja jonkun mielestä Seurahuone. Onneksi keskustassa on laskujeni mukaan pelkästään pääkadulla (tai sen liepeillä)seuraavat kapakat alhaalta ylöspäin:
- Rity
- Vanha mestari
- Seurahuone (Bar, Oliver, Club)
- Irlannin Setteri
- Parnell's
- Kellari
- Papillon
- Marjan Pubi
(- Cocks terassi)
- West
- Linnea

On siinä vara valita se "paskin" ja "paras"
- oman tyylin mukaan. Jokaisella on muuten ymmärtääkseni eri omistaja, joten aitoa kilpailuakin pitäisi olla.

...niin se paskin...
VASTAUS: KETÄ KIINNOSTAA! Sehän on se missä EN käy ikinä.

Mtä?

Minne olet hukannut ÄO:si? Voiko senkin hukata? Miten? Missä? Milloin?

Rymy-Pekka

Paskin paikka on Marian tähti, joka käännyttää heti ovelta takaisin. Omistaja myy vain hienoille herroille ja rouville sekä ystävilleen. Mitenköhän kauan moinen lyö leiville?

Hah haa

Et päässyt sisään, koska olet deeku.

"asiakaslista" on

...Jos tiedät mitä se tarkoittaa. Kirjoituksestasi päätellen et.

paska

kaikki on todella syvältä!!! kannattaa mennä jonnekin muualle muttei riksuun jos haluaa jotain menoa.

Huono palvelu karkoittaa

Seurahuoneen alennustilan ja asiakaskadon taustalla on vuosia jatkunut ja viime keväänä päättynyt epäpätevä ja mielivaltainen järjestyksenpito, sattumanvaraiset ja runsaat porttikiellot ja hyvin rajatun ns. "kaveripiirin" päästäminen sisään.

Sisään ei ole päästetty ketään, jonka naama ei miellytä, vaikka rahaa olisi ollut kuin meren mutaa.

Rixu on niin pieni paikkakunta, ettei täällä ole varaa valita asiakkaitaan. Jos valikoi, on se lopun alku. Näitä esimerkkejä on pilvin pimein.

mielivaltaista toimintaa

Seurahuoneella edelleen on käytännössä ns naama tunnistus. Eli sisään et pääse ellet miellytä portsaria tai henkilökuntaa. Poikaystäväni oli saanut porttikiellon sillä aikaa kun oli tukholmassa ja asia perusteltiin että riehuit ja sulla on porttari, jos et usko saat ikuisen. Tätä on kuulemma sattunut muillekkin.
Onnea vaan jos meinaavat vielä ensi vuonna saada asiakkaita. Me emme kyseiseen paikkaan enään mene.

Lakia ei kannata unohtaa

Ikuista porttikieltoa ei lain mukaan saa antaa, joten kyseessä on aina syrjintärikos. Eli rikosilmoitus ja Seukku saa kovat sakot.

laki

"ravintola valitsee asiakkaansa"

aika selvää tekstiä. onneksi keskustassa on noita kuppiloita, jos johonkin ei pääse, niin eikun seuraavaan!

Se on ihan ravintoloiden itse keksimä laki

Tässä sinulle lakia:
Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1995

Asetus
majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen muuttamisesta
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä

kumotaan majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 19 päivänä huhtikuuta 1991 annetun asetuksen (727/91) 6 §:n 2 momentti,

muutetaan 2 §:n 3 momentti, 3 §:n 2 ja 4 momentti, 5 §, 10 §:n 2 momentti sekä 12―14  §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti sekä 3 §:n 2 ja 4 momentti 21 päivänä tammikuuta 1994 annetussa asetuksessa (69/94), sekä

lisätään asetukseen uusi 5 a ja 14 a § seuraavasti:

2  §
Poikkeukset soveltamisalasta

Tässä pykälässä tarkoitetusta toiminnasta on ennen sen aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus asianomaiselle poliisille, terveydensuojeluviranomaiselle sekä palo- ja pelastustoimen viranomaiselle.

3  §
Toiminnan aloittaminen

Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, on ennen toiminnan aloittamista liikkeen sijaintipaikan poliisille toimitettava 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta majoitus- ja ravitsemisliikkeestä neljänä kappaleena selvitys, joka sisältää seuraavat tiedot:

1) liikkeenharjoittajan toiminimi sekä liikkeen osoite ja puhelinnumero;

2) ravitsemisliikkeen asiakaspaikkamäärä osastoittain eriteltynä sekä majoitusliikkeen huone- ja vuodepaikkamäärät;

3) liikkeen toiminnan aloittamisajankohta;

4) aiotaanko liikkeessä harjoittaa alkoholijuomien anniskelua; sekä

5) onko kysymyksessä liike, jossa anniskellaan yksinomaan käymisteitse valmistettuja enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia.

Poliisi toimittaa selvityksen viipymättä terveydensuojeluviranomaiselle, palo- ja pelastustoimen viranomaiselle sekä asianomaiselle lääninhallitukselle tai sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle, jos liikkeessä aiotaan harjoittaa anniskelua.

5  §
Poikkeukset aukioloajoista
Ravitsemisliikkeen saa pitää auki kello kahden ja viiden välisenä aikana, milloin aukioloajan pidennys matkailuliikenteen takia, työmatkalla tai työssä olevia varten taikka muusta syystä on tarpeellista sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen vaikuttavat seikat huomioon ottaen perusteltua. Aukioloajan pidennys koskee sellaista kahvilaa tai vastaavia palveluja tarjoavaa ravitsemisliikettä, jossa ei sanottuna aikana anniskella alkoholijuomia.

Alkoholijuomia anniskelevan ravitsemisliikkeen saa pitää auki enintään kello neljään sen mukaan kuin anniskeluluvan myöntävä viranomainen päättää anniskeluajan jatkamisesta kello puoli kahden jälkeen siitä erikseen annettujen säännösten ja määräysten nojalla.

5 a  §
Aukioloajan pidennyksestä tehtävä ilmoitus
Liikkeen sijaintipaikan poliisille on viimeistään kaksi viikkoa ennen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua aukioloajan pidennystä tehtävä kirjallinen ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot:

1) aukioloajan pidennyksen peruste;

2) aukioloajan pidennys, jota liikkeessä on tarkoitus noudattaa;

3) aiotaanko pidennettyä aukioloaikaa noudattaa toistaiseksi, määräajan vai tietyn tilaisuuden tai tapahtuman ajan;

4) koskeeko aukioloajan pidennys koko liikettä, sen osastoa vai muutoin yksilöityä liikkeen osaa.

Poliisi voi ilmoituksen perusteella antaa yksityiskohtaisia määräyksiä liikkeen harjoittamisesta sanottuna aikana ja tarvittaessa kieltää aukioloajan pidennyksen, jos pidennykseen ei ole 5 §:n 1 momentin mukaisia edellytyksiä.

10  §
Järjestyksen turvaaminen

Järjestyksen turvaamiseksi liikkeenharjoittaja voi asettaa tai poliisi määrätä liikkeenharjoittajan asettamaan majoitus- ja ravitsemisliikkeeseen poliisin hyväksymän henkilön järjestyksenvalvojaksi, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä järjestyksenvalvojista erikseen säädetään.

12  §
Liikehuoneistot
Majoitus- ja ravitsemisliikkeissä on liikehuoneistojen rakenteellisten ja muiden teknillisten vaatimusten osalta noudatettava, mitä palo- ja pelastustoimesta, terveydensuojelusta sekä kaavoitus- ja rakennustoimesta erikseen säädetään tai määrätään.

13  §
Valvonta
Tämän asetuksen noudattamisen valvonta kuuluu lääninhallitukselle ja poliisille. Palo- ja pelastusviranomaiset sekä terveydensuojeluviranomaiset valvovat oman alansa säännösten ja määräysten noudattamista majoitus- ja ravitsemisliikkeissä.

14  §
Hallinnollisen seuraamuksen määrääminen
Jos majoitus- ja ravitsemisliikkeen harjoittaja on laiminlyönyt noudattaa tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä tai jos toiminnan harjoittamisessa on ilmennyt väärinkäytöksiä taikka se on aiheuttanut järjestyshäiriöitä, poliisi voi antaa liikkeenharjoittajalle varoituksen tai kieltää liikkeen 5 §:n 1 momentin mukaisen aukioloajan pidennyksen.

Jos laiminlyönnit tai rikkomukset ovat vakavia tai jos ne annetusta varoituksesta huolimatta toistuvat, lääninhallitus voi poliisin esityksestä rajoittaa liikkeen 4 §:n ja 5 §:n 1 momentin mukaista aukioloaikaa tai sulkea liikkeen tai sen osaston määräajaksi.

14 a  §
Muutoksenhaku
Muutoksenhausta poliisin tai lääninhallituksen tämän asetuksen nojalla tekemään päätökseen säädetään erikseen. Päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Päätökseen, jolla on annettu varoitus, ei saa hakea muutosta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Iiro Viinanen

Lukekaa lakia

Ja tässä lisää:

Hallituksen esitys Eduskunnalle alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi alkoholirikoksia koskevat säännökset. Esitys on osa rikoslain kokonaisuudistusta. Rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi luku alkoholirikoksista. Luvussa säädettäisiin alkoholirikoksista, määritelmistä ja oikeushenkilön vastuusta.
Alkoholirikoksista säädetään nykyisin vuoden 1968 alkoholilaissa. Kyseisen lain rangaistuksia ja muita seuraamuksia koskeva 9 luku jätettiin voimaan vuonna 1994 alkoholilakia säädettäessä. Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun periaatteen mukaisesti rikoslakiin ehdotetaan siirrettäviksi alkoholirikoksia koskevat vankeusuhkaiset rangaistussäännökset. Samalla vuoden 1968 alkoholilain voimassa olevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi.
Alkoholirikoksena rangaistaisiin alkoholilain tai sen nojalla annetun säännöksen vastainen alkoholijuoman tai väkiviinan valmistus, maahantuonti, myyminen, välittäminen tai muu luovuttaminen tai näiden tekojen yritys. Rangaistavaa olisi myös alkoholijuoman tai väkiviinan hallussa pitäminen tai kuljettaminen alkoholilain vastaisesti. Alkoholirikokset olisivat rangaistavia tahallisina. Alkoholirikkomukset olisivat rangaistavia tahallisina taikka törkeästä huolimattomuudesta tehtyinä tekotavasta riippuen.
Alkoholirikokset ehdotetaan porrastettaviksi kolmeen törkeysportaaseen rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun periaatteen mukaisesti. Alkoholirikoksesta ehdotetaan säädettäväksi seuraamukseksi sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeän alkoholirikoksen seuraamukseksi ehdotetaan vähintään neljää kuukautta ja enintään neljää vuotta vankeutta. Lievän alkoholirikoksen rangaistusasteikoksi ehdotetaan sakkoa tai enintään kuutta kuukautta vankeutta. Alkoholilaissa säädettäisiin sakonuhkaisesta alkoholirikkomuksesta.
Väkevän alkoholijuoman alkoholilain vastainen mainonta ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi alkoholijuoman markkinointirikoksena rikoslaissa.
Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan sovellettavaksi alkoholirikokseen, törkeään alkoholirikokseen ja alkoholijuoman markkinointirikokseen.
Rikesakon soveltamisala ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan eräitä vähäisiä alkoholirikkomuksia.
Alle kahdeksantoistavuotiaalle, jota olisi syytä epäillä alkoholilain vastaisesta alkoholijuoman hallussa pitämisestä, tai alle kaksikymmentävuotiaalle, jota olisi syytä epäillä väkevän alkoholijuoman hallussa pitämisestä, voitaisiin tehdä henkilöntarkastus alkoholijuoman tai väkevän alkoholijuoman löytämiseksi. Poliisi voisi tällöin myös ottaa pois laittomasti hallussa pidetyt alkoholijuomat tai väkevät alkoholijuomat ja hävittää ne, jos juomien arvo olisi vähäinen.
Alkoholirikosten johdosta määrättäviin menettämisseuraamuksiin ehdotetaan sovellettavaksi rikoslain säännöksiä menettämisseuraamuksista.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen.

SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ   1
SISÄLLYSLUETTELO   2
YLEISPERUSTELUT   4
1. Johdanto   4
2. Nykytila   4
2.1 Voimassa oleva lainsäädäntö ja käytäntö   4
Vuoden 1994 alkoholilaki   4
Vuoden 1968 alkoholilaki   4
9 luku   Rangaistukset ja muut seuraamukset tämän lain rikkomisesta   5
10 luku   Erinäiset säännökset   8
Tilastotietoja ja oikeuskäytäntö   9
Laki aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä   9
2.2 Nykytilan arviointi   9
3. Ruotsin ja Norjan lainsäädäntö   10
4. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset   13
4.1 Alkoholirikokset   13
4.2 Alkoholijuomien mainonta   17
4.3 Alkoholijuoman tarjoaminen alaikäiselle   18
4.4 Vuoden 1968 alkoholilain kumoaminen   19
4.5 Aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä annetun lain kumoaminen   22
4.6 Alkoholirikosten suhde eräisiin muihin rikoksiin   23
5. Esityksen vaikutukset   26
6. Asian valmistelu   26
7. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja   27
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT   28
1. Lakiehdotusten perustelut   28
1.1. Rikoslaki   28
2 a luku.   Sakosta, muuntorangaistuksesta ja rikesakosta   28
10 luku.   Menettämisseuraamuksista   28
30 luku.   Elinkeinorikoksista   28
43 luku.   Hyviä tapoja koskevien määräysten rikkomisesta   29
50 a luku.   Alkoholirikoksista   29
1.2. Alkoholilaki   35
8 luku.   Ohjaus, valvonta ja seuraamukset   35
2. Säätämisjärjestys   44
3. Voimaantulo   47
LAKIEHDOTUKSET   48
rikoslain muuttamisesta   48
alkoholilain muuttamisesta   51
LIITE   55
RINNAKKAISTEKSTIT   55
rikoslain muuttamisesta   55
alkoholilain muuttamisesta   60

YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto
Ehdotus alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta liittyy rikoslain (39/1889) kokonaisuudistukseen. Alkoholilakia (1143/1994) uudistettaessa alkoholia koskevien rangaistussäännösten uudistaminen lykättiin tehtäväksi myöhemmin rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tuolloin voimassa ollut alkoholilaki (459/1968) kumottiin lukuun ottamatta lain 9 lukua, joka sisältää alkoholirikosten sääntelyn, sekä 104 ja 105 §:ää.
Tämän esityksen tarkoituksena on jatkaa rikoslain erityisen osan uudistamista kokoamalla rikoslakiin sellaiset alkoholilainsäädännön vastaiseen toimintaan liittyvät rangaistussäännökset, joista ehdotetaan säädettäväksi rangaistukseksi vankeutta. Rikoslakiin ehdotetaan säädettäväksi uusi 50 a luku alkoholirikoksista. Samalla alkoholiin liittyvät rangaistussäännökset uudistetaan rikoslain kokonaisuudistuksessa noudatettujen periaatteiden mukaisesti.
Vuoden 2004 alusta lukien Suomi on luopunut Euroopan yhteisön kanssa sovituista poikkeuksista, jotka koskevat matkustajien muista jäsenvaltioista tuomien alkoholijuomien määrällisiä rajoituksia. Euroopan unionin laajentumisen myötä toukokuun 1 päivästä 2004 lukien sisämarkkinoiden yleisiä periaatteita ryhdytään soveltamaan myös uusiin jäsenvaltoihin. Vuoden 2004 alusta lukien alkoholiveroa on alennettu, minkä tarkoituksena on sopeuttaa kuluttajahinnat tasolle, jolla kansalaisilla ei olisi suurta kannustinta hankkia alkoholijuomia ulkomailta. Edellä mainituista syistä johtuvan alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun arvioidaan heikentävän yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Myös alkoholin laittoman myynnin ja välityksen arvioidaan lisääntyvän (HE 80/2003 vp).
Valtioneuvosto hyväksyi 9 päivänä lokakuuta 2003 periaatepäätöksen alkoholipolitiikan linjauksista. Päätöksessä todetaan, että lainsäädännön, mukaan lukien rikoslain täytäntöönpanoa tehostetaan ja alkoholirikoksia koskevat säännökset uudistetaan ja vankeusuhkaiset säännökset siirretään rikoslakiin.

2. Nykytila
2.1 Voimassa oleva lainsäädäntö ja käytäntö
Vuoden 1994 alkoholilaki
Tammikuun 1 päivänä vuonna 1995 voimaan tulleen alkoholilain säätämisen tarkoituksena oli sopeuttaa alkoholilainsäädäntö Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen (ETA-sopimus) ja samalla turvata alkoholijärjestelmän sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet (HE 119/1994 vp). Yhteisölainsäädännön mukaista alkoholijärjestelmää suunniteltaessa katsottiin, että vähittäismyyntimonopolin säilyttäminen oli alkoholipoliittiset tavoitteet silmällä pitäen tärkein tavoite. Muiden kaupallisten toimintojen osalta riitti niiden luvanvaraistaminen kuitenkin siten, että maahantuonnille ei asetettaisi mitään esteitä (HE 247/1998 vp).
Alkoholilain tarkoituksena on lain 1 §:n mukaan alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Laki säätelee alkoholijuomien ja väkiviinan valmistusta, maahantuontia, maasta vientiä, myyntiä ja muuta luovutusta, käyttöä, hallussapitoa ja kuljetusta sekä alkoholijuomien mainontaa. Laissa määritellään myös alkoholiin liittyvät keskeiset käsitteet, muun muassa alkoholijuoma, väkevä alkoholijuoma ja väkiviina. Lakia on sen säätämisen jälkeen muutettu useita kertoja.

Vuoden 1968 alkoholilaki
Vuoden 1968 alkoholilaissa säädetään alkoholirikoksista lain 9 luvussa ”Rangaistukset ja muut seuraamukset tämän lain rikkomisesta.”

9 luku   Rangaistukset ja muut seuraamukset tämän lain rikkomisesta
81 §. Pykälän 1 momentissa säädetään, että joka luvattomasti valmistaa tai valmistuttaa alkoholijuomaa tai väkiviinaa taikka sitä yrittää, tuomitaan luvattomasta alkoholipitoisen aineen valmistuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Pykälän 2 momentin mukaan alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuksena pidetään myös muun alkoholipitoisen aineen kuin alkoholijuoman käsittelemistä siten, että se muuttuu alkoholijuomaksi tai väkiviinaksi.
82 §. Joka luvattomasti tuo maahan tai vie maasta alkoholijuomaa tai väkiviinaa taikka sitä yrittää, tuomitaan pykälän 1 momentin mukaan alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos alkoholijuoman tai väkiviinan määrä on vähäinen ja asianhaarat muuten lieventävät, rangaistus on 2 momentin mukaan sakkoa.
83 §. Pykälässä säädetään rangaistus aluksen päällikölle alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta, jos lastina on selittämättömän suuri määrä alkoholijuomaa tai väkiviinaa. Pykälän mukaan milloin ulkomailta tulevan tai sinne menevän, Suomen alueelta tavatun aluksen muonavarastossa tai lastissa muualla kuin matkustajalle henkilökohtaista käyttöä varten varatussa paikassa on alkoholijuomaa tai väkiviinaa enemmän kuin aluksen ja sen henkilökunnan sekä matkustajien tarpeeksi eikä selvitetä, että ainetta kuljetetaan kauttakulkutavarana tai suomalaiseen satamaan poikkeavan aluksen lastina tullilainsäädännön määräyksiä noudattaen tai että alus on todellisen hädän pakottamana tullut Suomen alueelle ja on seurannut tavallista kauttakulkutietä lastauspaikasta määräpaikkaan tarpeettomasti pysähtymättä, aluksen päällikkö tuomitaan, jollei hänen harkita täyttäneen, mitä hänen valvontavelvollisuuteensa kohtuullisesti katsotaan kuuluvan, alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta niin kuin 82 §:ssä säädetään.
84 §. Sitä joka avustaakseen alkoholijuoman tai väkiviinan luvatonta maahantuontia käyttää alusta tai muuta kulkuneuvoa taikka tiedotusvälinettä yhteyden välittämiseksi Suomesta Suomen alueella tai sen ulkopuolella olevaan alukseen tai muuhun kulkuneuvoon, jota ilmeisesti on tarkoitettu käyttää tuollaiseen luvattomaan maahantuontiin, rangaistaan pykälän mukaan niin kuin 82 §:ssä säädetään.
85 §. Pykälässä säädetään alkoholijuoman tai väkiviinan laittomasta myynnistä. Joka luvattomasti myy tai muutoin korvausta tai hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvattomasti palkkiota vastaan välittää, kaupaksi tarjoaa tai kaupan pitää alkoholijuomaa tai väkiviinaa, on pykälän 1 momentin mukaan tuomittava alkoholipitoisen aineen välittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Pykälän 2 momentin mukaan samoin tuomitaan myös se, joka on saanut alkoholijuoman tai väkiviinan saantiin oikeuttavan todistuksen tai lääkemääräyksen ja joka korvausta tai hyvitystä vastaan luovuttaa sen toiselle.
Pykälään lisättiin vuonna 1999 uusi 3 momentti. Sen mukaan jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu teko, huomioon ottaen alkoholijuoman tai väkiviinan vähäinen määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava alkoholipitoisen aineen välittämisrikkomuksesta sakkoon. Myynnistä ei ennen lainmuutosta ollut mahdollista tuomita lievennetyn asteikon mukaan. Muutos mahdollisti seuraamuksen määräämisen rangaistusmääräysmenettelyssä.
Samassa yhteydessä säädettiin 4 momentti, jonka nojalla on mahdollista suorittaa henkilöntarkastus ja kotietsintä 3 momentissa mainitussa rikkomuksessa. Momentissa säädetään, että jos todennäköisin syin epäillään, että joku on syyllistynyt 3 momentissa tarkoitettuun rikkomukseen, voidaan alkoholijuoman tai väkiviinan taikka 2 momentissa tarkoitetun asiakirjan löytämiseksi toimittaa pakkokeinolain (450/1987) 5 luvussa tarkoitettu epäiltyyn kohdistuva henkilöntarkastus sekä hänen käyttämässään ajoneuvossa kotietsintä. Henkilön tarkastuksessa ja kotietsinnässä noudatetaan, mitä niiden toimittamisesta säädetään pakkokeinolaissa.
Jos joku välittää alkoholijuomaa tai väkiviinaa ilman palkkiota henkilölle, jolle alkoholijuomaa alkoholilain 16 §:n mukaan ei saa myydä, hänet on 5 momentin mukaan tuomittava alkoholipitoisen aineen välittämisestä ilman palkkiota sakkoon. Myös tämän säännöksen rangaistusasteikkoa muutettiin vuonna 1999 vastamaan 3 momentin rangaistusasteikkoa.
Luvattomasta alkoholipitoisen aineen myynnistä on 6 momentin mukaan tuomittava myös anniskeluluvan haltija tai anniskelupaikassa toimessa oleva, joka luovuttaa anniskeltavaksi saatua alkoholijuomaa anniskelupaikasta pois vietäväksi taikka anniskelupaikassa tai sen yhteydessä anniskelee muuta kuin laillisesti sinne toimitettua alkoholijuomaa.
Pykälän 7 momentissa on toimenpiteistä luopumissäännös. Jos joku vastikkeesta, joka ei ole suurempi kuin minkä hän itse on suorittanut, satunnaisesti toiselle luovuttaa vähäisen määrän alkoholiyhtiön vähittäismyyntipaikasta ostamaansa tai laillisesti maahan tuomaansa alkoholijuomaa, on virallisella syyttäjällä harkintansa mukaan valta olla syyttämättä luovuttajaa ja tuomioistuimella valta jättää luovuttaja rangaistukseen tuomitsematta.
86 §. Pykälässä säädetään alkoholijuoman tai väkiviinan laittomasta hallussapidosta. Pykälän 1 momentin mukaan jos joku luvattomasti pitää hallussaan, kuljettaa tai yrittää kuljettaa alkoholijuomaa myyntitarkoituksessa taikka muuta kuin laillisesti valmistettua tai maahan tuotua alkoholijuomaa tai, jos kahdeksantoista mutta ei kahtakymmentä vuotta täyttänyt henkilö pitää hallussaan, kuljettaa tai yrittää kuljettaa väkevää alkoholijuomaa tai kahdeksaatoista vuotta nuorempi henkilö alkoholijuomaa, hänet on tuomittava alkoholijuoman laittomasta hallussapidosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Joka luvattomasti pitää hallussaan, kuljettaa tai yrittää kuljettaa väkiviinaa, on tuomittava 2 momentin mukaan väkiviinan laittomasta hallussapidosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos 1 momentissa tarkoitetussa teossa on ollut kysymys vähäisestä määrästä laillisesti valmistettua tai maahan tuotua alkoholijuomaa, jota ei ole pidetty hallussa, kuljetettu tai yritetty kuljettaa myyntitarkoituksessa, ja rikosta on muutkin seikat huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, rikoksentekijä on tuomittava 3 momentin nojalla alkoholijuoman hallussapitorikkomuksesta sakkoon.
87 §. Pykälässä säädetään ammattimaisesta tai tavanomaisesta alkoholirikoksesta. Joka ottaa 81—86 §:ssä tarkoitetun rikollisen toiminnan tai sen rahoittamisen ammatikseen tai tavakseen, tuomitaan säännöksen mukaan vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja rikoslain 2 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla enintään neljäksi vuodeksi.
88 §. Pykälässä säädetään syyttäjän todistajana esiintyvän alkoholierän ostajan vapauttamisesta syytteestä. Pykälän mukaan sitä, joka 85 tai 87 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa on poliisin tai virallisen syyttäjän toimittamassa esitutkinnassa tai tuomioistuimessa syyttäjän ilmoittamana todistajana kuulusteltaessa kertonut vastaanottaneensa alkoholijuomaa tai väkiviinaa, ei saa syyttää sen ainemäärän luvattomasta hallussapidosta tai kuljetuksesta, jonka hän on kertonut vastaanottaneensa rikoksesta epäillyltä tai jutussa syytetyltä henkilöltä. Kuitenkin on luvattomasti hallussa pidetty tai kuljetettu aine tässäkin tapauksessa viranomaisen toimesta takavarikoitava ja, niin kuin 95 §:ssä säädetään, tuomittava menetetyksi.
89 §. Pykälässä säädetään, että rikoslain 5 luvun säännöksiä osallisuudesta ei ole 85 ja 87 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovellettava alkoholijuoman tai väkiviinan myyjän, luovuttajan tai välittäjän ja sen vastaanottajan väliseen suhteeseen.
90 §. Pykälässä säädetään rikoksen yhtymisestä. Pykälän mukaan joka syyllistyy kahteen tai useampaan 81—87 §:ssä mainituista rikoksista siten, että kukin rikos koskee samaa erää alkoholijuomaa tai väkiviinaa taikka sen osaa, tuomittakoon, jollei jokin näistä rikoksista jo sisälly toiseen, kaikista rikoksista yhteen rangaistukseen sen lainkohdan säätämissä rajoissa, jossa ankarin rangaistus on säädetty.
91 §. Pykälän 1 ja 3 momentissa säädetään alkoholijuoman tai väkiviinan valmistukseen soveltuvaan kojeeseen, yleensä tislauslaitteeseen, liittyvistä teoista. Pykälän 2 momentissa säädetään valmistuksessa tarvittavista valmistusaineista. Säännökset saivat nykyisen muotonsa 1970-luvulla, jolloin markkinoille levisi oluen ja viinin kotivalmistukseen tarkoitettuja tiivistepakkauksia (pikaviinipakkauksia). Tämä johti kotivalmistuksen laajenemiseen, mikä koettiin alkoholipoliittisesti ongelmalliseksi.
Pykälän 1 momentin mukaan joka tuo maahan, valmistaa, kaupaksi tarjoaa tai pitää kaupan alkoholijuoman tai väkiviinan valmistukseen soveliaan kojeen tai sen osan siinä tarkoituksessa, että kojetta tai sen osaa tultaisiin käyttämään alkoholijuoman tai väkiviinan luvattomaan valmistukseen, taikka sitä yrittää, tai joka luovuttaa alkoholijuoman tai väkiviinan valmistukseen soveliaan kojeen tai sen osan, vaikka hänellä oli syytä varoa sitä käytettävän alkoholijuoman tai väkiviinan luvattomaan valmistukseen, on tuomittava alkoholipitoisen aineen luvattoman valmistamisen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Pykälän 2 momentissa säädetään, että joka tuo maahan, valmistaa, kaupaksi tarjoaa tai pitää kaupan muita aineita, tuotteita tai valmisteita kuin alkoholilain 4 §:n nojalla säädettyjä luvallisia valmistusaineita siinä tarkoituksessa, että niitä tultaisiin käyttämään alkoholijuoman luvattomaan valmistukseen, taikka sitä yrittää, on tuomittava niin kuin 1 momentissa säädetään.
Joka pitää hallussaan alkoholijuoman tai väkiviinan valmistukseen soveliasta kojetta tai sen osaa sellaisissa olosuhteissa, että on perusteltua aihetta otaksua sitä käytettävän luvattomaan valmistukseen, on tuomittava pykälän 3 momentin nojalla alkoholipitoisen aineen valmistuskojeen hallussapidosta sakkoon.
91 a §. Myös tämä pykälän säännökset liittyvät 1970-luvulla laajalle levinneeseen alkoholijuoman kotivalmistukseen soveliaiden tarvikkeiden markkinointiin. Tuolloin säädettiin, että joka mainostamalla tai muutoin yleisölle esittelemällä tai pitämällä esillä alkoholijuoman tai väkiviinan valmistukseen soveliasta kojetta tai sen osaa kehottaa, opastaa tai houkuttelee alkoholijuoman tai väkiviinan luvattomaan valmistukseen, on tuomittava houkuttelemisesta alkoholipitoisen aineen valmistukseen sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Pykälän 2 momentin mukaan joka mainostamalla tai muutoin yleisölle esittelemällä tai pitämällä esillä luvatonta alkoholijuoman valmistusta varten muita aineita, tuotteita tai valmisteita kuin alkoholilain 4 §:n nojalla säädettyjä luvallisia valmistusaineita kehottaa, opastaa tai houkuttelee alkoholijuoman luvattomaan valmistukseen, on tuomittava niin kuin 1 momentissa säädetään.
Joka mainostamalla, myymällä tai levittämällä alkoholijuoman tai väkiviinan valmistamiseen opastavaa painotuotetta kehottaa, opastaa tai houkuttelee alkoholijuoman tai väkiviinan luvattomaan valmistukseen taikka yleisesti tietoon saatetussa kirjoituksessa tai esityksessä taikka valmistusohjeessa sanotussa tarkoituksessa antaa tietoja alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuksesta, on tuomittava 3 momentin nojalla niin kuin 1 momentissa on säädetty.
92 §. Pykälässä säädetään että jos alkoholijuoman tai väkiviinan luvattomassa maahantuonnissa, maastaviennissä tai kuljetuksessa tahi niitä yritettäessä käytetyn moottoriajoneuvon, juhdan, aluksen tai muun kuljetusvälineen omistaja, joka ei ole rikokseen osallinen, on antanut sen toisen käytettäväksi, vaikka hänellä oli syytä varoa sitä käytettävän sellaisen rikoksen tekemiseen, tuomittakoon hänet siitä sakkoon.
93 §. Pykälässä on avoin rangaistussäännös, jonka mukaan joka muulla kuin edellä tässä luvussa sanotulla tavalla rikkoo alkoholilakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, kieltoja tai määräyksiä, on tuomittava alkoholirikkomuksesta sakkoon.
94 §. Pykälän viittaussäännöksen mukaan alkoholilaissa tarkoitetun rikoksen tuottama taloudellinen hyöty tuomitaan menetetyksi niin kuin rikoslaissa on säädetty.
95 §. Pykälässä säädetään menettämisseuraamuksista. Menetetyksi on tuomittava luvattomasti valmistettu alkoholijuoma tai väkiviina ja sen raaka-aine astioineen sekä valmistuksessa käytetyt kojeet. Samoin menetetyksi on tuomittava luvattomasti maahan tuotu taikka myyty tai muutoin korvausta tahi hyvitystä vastaan luovutettu taikka luvattomasti välitetty, kaupaksi tarjottu, kaupan pidetty, hallussa ollut tai kuljetettu alkoholijuoma tai väkiviina astioineen ja päällyksineen.
Lain 91 ja 91 a §:ssä tarkoitettujen välineiden ja tarvikkeiden sekä 91 a §:ssä tarkoitettujen painotuotteiden ja muiden kirjallisten esitysten menettämisen osalta viitataan kuluvan vuoden alusta lukien kumottuihin rikoslain 2 luvun 17 §:än ja painovapauslakiin (1/1919). Menetetyksi on myös tuomittava sellainen alkoholijuoma tai väkiviina astioineen, jota nautitaan vastoin alkoholilain 58 §:n 1 momentin nauttimiskieltoa.
Pykälässä säädetään myös menetettäväksi moottoriajoneuvo tai muu kuljetusväline, jolla on yksinomaisena tai pääasiallisena kuormana tai lastina luvattomasti kuljetettu tai yritetty kuljettaa alkoholijuomaa tai väkiviinaa, taikka jota on sillä tehdyllä matkalla pääasiallisesti käytetty sellaisen rikoksen toteuttamiseen tahi edistämiseen. Kuljetusvälinettä ei kuitenkaan tuomita menetettäväksi, jos kuljetettu tai kuljetettavaksi aiottu ainemäärä, vaikka se olisikin yksinomaisena tai pääasiallisena kuormana tai lastina, on niin vähäinen, että kuljetusvälineen menetetyksi tuomitsemista olisi pidettävä kohtuuttomana. Arvosteltaessa, onko luvattomasti kuljetettua alkoholijuomaa tai väkiviinaa pidettävä pääasiallisena kuormana tai lastina, on pykälän mukaan otettava huomioon sen ja muun kuorman tai lastin arvon keskinäinen suhde, viimeksi mainittuun kuitenkaan lukematta kuljetusvälineessä olevaa rahaa, jaloja metalleja, arvoesineitä, arvopapereita tai muuta niihin verrattavaa. Jos kuitenkin luvattomasti kuljetettu määrä on niin suuri, että on perusteltua syytä katsoa muun kuorman tai lastin tarkoittavan kuljetusvälineen suojelemista menetetyksi tuomitsemiselta, luvattomasti kuljetettua alkoholijuomaa tai väkiviinaa pidetään edellä mainitusta suhteesta riippumatta pääasiallisena kuormana tai lastina.
Menettäväksi olisi myös tuomittava sellainen alus tai muu kulkuneuvo tahi tiedotusväline, jota on käytetty 84 §:ssä mainittuun tarkoitukseen eli yhteydenpitoon salakuljetuksen järjestämiseksi. Jos selvitetään, että kulkuneuvo tai 84 §:ssä tarkoitetulla tavalla käytetty omaisuus on rikoksen tietä joutunut pois omistajalta tai siltä, jonka käytettävänä se oli, taikka jos on ilmeistä, ettei omistajalla ollut syytä varoa, että sitä käytettäisiin mainitulla tavalla, omaisuutta ei tuomita menetetyksi.
Menetetyksi on myös tuomittava luvattomasti saatu alkoholijuoman tai väkiviinan saantiin oikeuttava todistus tai lääkemääräys.
Pykälän 4 momentissa todetaan, että milloin rikoksentekijä on hukannut tai hävittänyt 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden tai se on sen arvoa vastaavasta vastikkeesta luovutettu toiselle taikka jos sitä 3 momentin mukaan ei voida tuomita menetetyksi, on omaisuuden asemesta tuomittava sen arvo menetetyksi. Milloin alkoholilain 58 §:n 1 momentin säännösten vastaisesti nautitun alkoholin määrä on vähäinen, saadaan sen arvo jättää menetetyksi tuomitsematta.
96 §. Pidättämiseen oikeutettu virkamies saa pykälän mukaan todistettavasti hävittää tai hävityttää sellaisen 95 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa tarkoitetun alkoholipitoisen aineen, raaka-aineen, muun aineen, tuotteen, valmisteen, astian, päällyksen, kojeen tai kojeen osan, joka voidaan takavarikoida, jos on todennäköistä, että tuo omaisuus tultaisiin tuomitsemaan valtiolle menetetyksi, eikä sillä ole sanottavaa myynti- tai käyttöarvoa.
97 §. Pykälän 1 momentissa valtuutetaan, että jos alkoholijuomaa tai väkiviinaa on takavarikoitu niin suuri määrä, että sen säilyttämisestä aiheutuu viranomaiselle huomattavaa haittaa, aineen saa antaa alkoholiyhtiön haltuun. Yhtiöllä on oikeus, sen jälkeen kun asiaa koskeva rikosjuttu on pantu vireille, harkintansa mukaan käyttää vastaanottamansa aine alkoholilaissa säädettyyn tarkoitukseen.
Milloin 1 momentin mukaisesti käytetty sanottu aine on tuomioistuimen päätöksen perusteella annettava asianomaiselle takaisin, yhtiön on korvattava käyttämänsä aineen luovuttamalla vastaavan määrän samanlaista ainetta tai, jollei sitä yhtiöllä ole eikä yhtiö voi sitä hankkia, suorittamalla rahana siitä todistettavasti olleet hankintakustannukset.

10 luku   Erinäiset säännökset
104 §. Pykälässä säädetään, että edellä 82—84 §:ssä mainitut rikokset, samoin kuin 92 §:ssä mainittu rikos, silloin kun se liittyy salakuljetuksena rangaistavaan tekoon, käsitellään oikeudessa tullirikoksina.
105 §. Kun omaisuutta, joka tämän lain nojalla voidaan tuomita menetetyksi, on takavarikoitu, mutta rikoksentekijä tai omaisuuden omistaja on tuntematon tai häntä ei ole tavattu, tuomarin on pykälän mukaan kutsuttava hänet oikeuden ilmoitustaululle kiinnitettävällä haasteella saapumaan oikeuteen määräpäivänä, jota ei ole asetettava aikaisemmaksi kuin seitsemänneksi päiväksi julkipanon jälkeen. Omaisuuden menettämistä koskeva asia voidaan tällöin ratkaista haastetun poissaolosta huolimatta.

Tilastotietoja ja oikeuskäytäntö
Alkoholirikokset tulevat ilmi ennen muuta poliisin ja tullin harjoittaman valvonnan ja toiminnan tuloksena. Tilastoitujen alkoholirikosten samoin kuin alkoholista johtuvien järjestyshäiriöiden määrä ja rakenne vaihtelevat siten paljolti kontrollin tehon ja kohdentamisen mukaisesti.
Vuosittain otetaan päihtymyksen vuoksi säilöön noin 95 000 henkilöä. Viime vuosina säilöön otettujen määrä on kuitenkin alle puolet 1980 luvun tasosta (yli 200 000 henkilöä).
Vuonna 2002 tullin tietoon tuli 2 871 alkoholijuoman salakuljetusta. Näistä 97 prosenttia oli lieviä. Alkoholipitoisen aineen salakuljetus lisääntyi hieman edellisestä vuodesta (2 054 vuonna 2001). Tulli takavarikoi vuonna 2002 yhteensä 66 412 litraa alkoholia. Pirtun osuus tästä on ollut vuosittain 60-80 prosenttia.
Oikeustilastoja on saatavilla vuodelta 2001. Vuonna 2001 annettiin 5 420 tuomiota alkoholirikoksista (tuomion päärikos). Näistä 4 909 ratkaistiin rangaistusmääräysmenettelyssä ja 369 oikeudenkäynnissä. Eniten tuomioita annettiin erilaisista alkoholijuoman tai väkiviinan laittomaan hallussa pitämiseen liittyvistä rikkomuksista. Alkoholijuoman hallussapitorikkomuksesta annettiin 2 477, alkoholijuoman laittomasta hallussapidosta 129, väkiviinan laittomasta hallussapidosta 29 tuomiota ja ammattimaisesta väkiviinan hallussapidosta 1 tuomio.
Salakuljetus oli toinen yleinen tekotapa. Lieventävien asianhaarojen vallitessa tehdystä alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta annettiin 2037 tuomiota, salakuljetuksesta 59 tuomiota ja ammattimaisesta salakuljetuksesta 12 tuomiota. Luvattomasta valmistuksesta annettiin 105 tuomiota ja ammattimaisesta luvattomasta valmistuksesta 11 tuomiota. Alkoholipitoisen aineen välittämisestä annettiin 80 tuomiota, ammattimaisesta välittämisestä 35 tuomiota ja välittämisestä ilman palkkiota 74 ja välittämisrikkomuksesta 258 tuomiota. Alkoholipitoisen aineen luvattoman valmistuskojeen hallussapidosta annettiin 19 tuomiota. Alkoholirikkomuksesta tuomittiin 94 tapauksessa.
Seuraamukseksi määrättiin päiväsakkoja 97 prosentissa tapauksia. Ammattimaisista teoista määrättiin lähes aina vankeutta.

Laki aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä
Aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä annettu laki (135/1932) on vuodelta 1932. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 23/1932 vp) todettiin, että vaikka kieltolaki oli kumottu, tuolloin oli edelleen tarve säätää toimenpiteistä väkijuomien laajalle levinneen ja ammattimaisen rikollisen toiminnan ehkäisemiseksi. Erityisen lain säätäminen oli perusteltua, koska säännökset olivat poikkeuksellisia ja ne olisivat rikoslakiin sijoitettuna rikkoneet sen yleistä järjestelmää.
Lain 1 §:n mukaan sitä sovelletaan aavalla merellä Suomen tullirajan ulkopuolella. Lain 1 §:n mukaan sitä, joka ilmeisesti edistää tai yrittää edistää väkijuomien luvatonta maahantuontia tekemällä mahdolliseksi niiden purkamisen maihin kuljettamista varten tai muulla tavalla, rangaistaan niin kuin väkijuomien salakuljetuksesta on säädetty. Pykälän 2 momentin mukaan salakuljetuksesta rangaistaan myös sitä, joka pysyttää alusta, jonka lastissa on väkijuomia yli aluksen henkilökunnan tarpeen, Suomen aluevesien ulkopuolella olosuhteiden ollessa sellaiset, että tarkoituksena on ilmeisesti tehdä mahdolliseksi väkijuomien luvaton maahantuonti.
Lain 2 §:n säännös menettämisseuraamuksesta kumottiin menettämisseuraamuksia koskevan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lain 3 §:ssä säädetään, että aluksen tai sen lastin tarkastaminen Suomen aluevesien ulkopuolella sekä syytteen nostaminen 1 §:ssä mainitusta rikoksesta voi tapahtua vain valtakunnansyyttäjän määräyksestä.

2.2 Nykytilan arviointi
Alkoholia koskevassa sääntelyssä on erityisesti 1990-luvulla tapahtunut suuria muutoksia Suomen EY-jäsenyyden myötä. Vuoden 1994 alkoholilakia säädettäessä uudistuksen keskeisenä lähtökohtana oli alkoholiyhtiön monopolioikeuksien kumoaminen. Alkoholilainsäädännössä on kyse alkoholiin liittyvän elinkeinon ja liiketoiminnan sääntelystä. Tähän sääntelyyn liittyy edelleenkin alkoholilain 1 §:ssä mainittujen sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden vuoksi erityispiirteitä. Alkoholilainsäädännön perustavoite on ollut sovittaa yhteen elinkeinopoliittiset päämäärät ja kulutusta rajoittavat toimenpiteet.
Matkustajatuonnin alkoholijuomia koskevat rajoitukset, joita Suomi sai EY-jäsenyyden myötä pitää niin sanotun järjestelmädirektiivin (valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta annettu neuvoston direktiivi 92/12/ETY) 26 artiklan nojalla, on poistettu valmisteverotuslain 18 §:stä vuoden 2004 alusta lukien (1297/2003). Euroopan unionin laajentumisen myötä toukokuun 1 päivästä 2004 lukien sisämarkkinoiden yleisiä periaatteita ryhdytään soveltamaan myös uusiin jäsenvaltoihin.
Alkoholin nykyisestä huomattavasta hintaerosta Suomen ja sen naapurimaiden Viron ja Venäjän välillä johtuu, että alkoholia salakuljettamalla ja laittomasti myymällä on mahdollista saada merkittävää taloudellista hyötyä. Alkoholin laittomat markkinat ovat kasvualusta järjestäytyneelle rikollisuudelle. Alkoholivero alenee maaliskuun 1 päivänä tänä vuonna (1298/2003). Alkoholiveron alentamisen tavoitteena on, että suomalaiset jatkossakin hankkisivat alkoholijuomansa Suomessa verotettuina tuotteina.
Matkustajatuonnin rajoitusten poistamisesta sisämarkkinoilla, EU:n laajentumisesta ja alkoholiveron alentamisesta seuraa, että alkoholin kokonaiskulutus kasvaa ja sen myötä myös alkoholinkäyttöön liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat. Kulutuksen kasvun arvioidaan heikentävän yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Veronalennuksesta huolimatta muutokset tulevat lisäämään alkoholin harmaita markkinoita Suomessa. Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnan aleneminen parantaa alkoholin saatavuutta myös nuorten keskuudessa ja voi lisätä nuorten alkoholinkäyttöä.
Voimassa olevat alkoholirikossäännökset säädettiin vuonna 1968. Useat rangaistussäännökset ovat kuitenkin peräisin kieltolain (158/1922) jälkeen säädetystä väkijuomista annetusta laista (45/1932). Säännökset ovat siten kokonaisuudessaan uudistamisen tarpeessa. Lukuisat muutokset alkoholilain aineellisissa säännöksissä ovat vuosien varrella heijastuneet myös rangaistavan käyttäytymisen alaan. Koska rangaistussäännökset ovat saaneet sisältönsä aineellisesta lainsäädännöstä, niitä on voitu soveltaa ilman suuria muutoksia. Alkoholirikossäännöksiin on tästä huolimatta jouduttu tekemään lukuisia pienempiä muutoksia ja tarkistuksia vuosien varrella. Eräiden vielä voimassa olevien vanhentuneiden säännösten käytännön merkitys on myös jäänyt vähäiseksi.
Useista alkoholirikoksen tekotavoista säädetään seuraamukseksi enintään kaksi vuotta vankeutta ja ammattimaisesti tai tavanomaisesti tehdyistä teoista ei ole säädetty vankeudelle erityistä enimmäismäärää. Tällöin enimmäisrangaistus rikoslain 2 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla on neljä vuotta. Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun periaatteen mukaisesti rikoslain ulkopuolella ei tulisi olla vankeusuhkaisia rangaistussäännöksiä, vaan ne tulisi sijoittaa rikoslakiin.
Nykyiset rangaistussäännökset ovat lakiteknisesti ja kielellisesti vanhentuneita. Rikoslaissa ei enää käytetä alkoholirikossäännösten kaltaisia hyvin yksityiskohtaisia säännöksiä. Säännökset on syytä nykyaikaistaa vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia.

3. Ruotsin ja Norjan lainsäädäntö
Ruotsi. Ruotsin voimassa oleva alkoholilaki (1994:1738) on vuodelta 1994. Lakia on useaan otteeseen muutettu tämän jälkeen.
Alkoholijuomat jaotellaan laissa neljään luokkaan: viinajuomaan (spritdrycker), viiniin, vahvaan olueen ja olueen. Viinajuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, jossa on viinaa (sprit). Alkoholijuomassa on enemmän kuin 2,25 tilavuusprosenttia alkoholia. Viinissä on enintään 22 tilavuusprosenttia alkoholia, oluessa tilavuusprosentteja on 3,5 tai alle ja vahvassa oluessa tilavuusprosentteja on yli 3,5. Alkoholijuomien myyjänä saa työskennellä vain 20 vuotta täyttänyt henkilö eikä kyseisiä tuotteita saa myydä tai tarjoilla henkilöille, jotka ovat nuorempia kuin 20 vuotta tai oluen osalta 18 vuotta.
Alkoholiin liittyvistä rikoksista ja rikkomuksista säädetään alkoholilain 10 luvussa.
Viinan tai viinajuomien laittomasta valmistamisesta, valmistusaineiden hankkimisesta, hallussapidosta, kuljettamisesta, kätkemisestä tai säilyttämisestä on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta (1 §). Valmistusvälineiden tai niiden osien valmistamisesta tai hallussapidosta on tuomittava sakko tai enintään vuosi vankeutta (1a §).
Alkoholijuomien laittomasta kaupasta tuomitaan se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta myy alkoholijuomia ilman lupaa tai tarjoilee laittomasti hankittuja viinajuomia, viiniä tai vahvaa olutta. Teosta rangaistaan sakolla tai enintään kahdella vuodella vankeutta (2 §). Törkeästä tekomuodosta on säädetty rangaistukseksi enintään neljä vuotta vankeutta (3 §). Törkeäksi teko katsotaan, jos teko on suoritettu ammattimaisesti tai laajamittaisesti taikka se kohdistuu nuorisoon. Nuoriin kohdistuvaa tekoa koskeva ankaroittamisperuste lisättiin lakiin vuonna 2001.
Viinin, vahvan oluen tai oluen laittomasta valmistamisesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta (4 §). Alkoholijuomien hallussapidosta laittomassa myymistarkoituksessa rangaistaan sakolla tai enintään vuodella vankeutta (5 §).
Alkoholijuomien luvattomasta hankkimisesta rangaistaan henkilöä, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti hankkii, luovuttaa tai tarjoaa alkoholijuomia alkoholilain 3 luvun 9 §:n vastaisesti. Alkoholilain (vert. edellä ja jäljempänä) 9 §:ssä kielletään hankkimasta viinaa, viiniä tai väkevää olutta alle kaksikymmentävuotiaalle taikka olutta alle kahdeksantoistavuotiaalle. Viinaa, viiniä tai väkevää olutta ei saa luovuttaa myöskään lahjana tai lainana alle kaksikymmentävuotiaalle eikä olutta alle kahdeksantoistavuotiaalle. Edellä mainittu kielto ei koske tilannetta, jossa alkoholijuomaa tarjotaan nautittavaksi paikan päällä. Lakiin lisättiin vuonna 2001 kielto siitä, että viinaa, viiniä tai väkevää olutta ei saa kuitenkaan tarjota alla kaksikymmentävuotiaalle, jos sitä nuoren henkilön ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen ei ilmeisesti voida puolustella (uppenbart oförsvarligt). Sama koskee oluen tarjoamista alle kahdeksantoistavuotiaalle. Teosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä tekomuodosta rangaistus on enimmillään neljä vuotta vankeutta.
Alkoholijuomien tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta myymisestä tai luovuttamisesta alle kaksikymmentä- tai kahdeksantoistavuotiaalle, päihtyneelle tai tukkukaupassa sellaiselle henkilölle, jolla ei ole jälleenmyynti- tai sisäänosto-oikeutta, on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta (7 §).
Edellä mainituissa 1, 2 sekä 4—7 pykälässä rangaistavaksi säädetyistä lievistä teoista ei rangaista (8 §). Lain 1,2 ja 6 pykälän mukaisten rikosten yrityksestä tai valmistelusta rangaistaan rikoskaaren 23 luvun mukaan lukuun ottamatta yritystä hallussapitoon tai hankkimiseen silloin, kun kyseessä on omaan käyttöön hankkiminen.
Alkoholijuomien mainonnasta säädetään alkoholilain 4 luvussa. Alkoholijuomien mainonta tai myynninedistämistoimet, jotka ovat päällekäyviä, asiakkaita aktiivisesti etsiviä tai jotka kehottavat alkoholin käyttöön, ovat kiellettyjä. Erityisesti nuoriin tai lapsiin kohdistuva tai heitä kuvaava alkoholimainonta on kiellettyä. Alkoholiin liittyvää elinkeinoa harjoittava saa antaa alkoholijuoman lahjaksi vain tavaranäytteenä. Muihin elinkeinoihin liittyen alkoholijuomien lahjoittaminen on kiellettyä. Alkoholijuomien radio- tai tv-mainonta on kiellettyä. Yli 15 prosenttisen alkoholijuoman kaupallinen mainonta kuluttajille aikakauslehdissä tai muissa lehdissä, joihin sovelletaan painovapausasetusta, on kielletty. Tekoja ei ole säädetty rangaistaviksi. Kieltojen rikkomista voidaan pitää markkinointilain (marknadsföringslagen 1995:450) vastaisena toimintana, josta voi seurata kielto jatkaa mainontaa, uhkasakko tai markkinointimaksu (marknadsföringsavgift).
Rangaistus alkoholijuomien laittomasta tuonnista ja viennistä säädetään salakuljetuslaissa (2000:1225). Rangaistus salakuljetuksesta on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta ja törkeästä teosta enintään 6 vuotta vankeutta.
Alkoholilain 11 luvussa säädetään menettämisseuraamuksista. Viina, alkoholijuomat ja mäski, jotka liittyvät alkoholilain vastaiseen toimintaan, tai niiden arvo samoin kuin niiden hyöty, on tuomittava menetetyksi. Viinan tai alkoholijuoman valmistukseen tarkoitetut välineet tai valmisteet tai raaka-aineet taikka laittomasti hallussa pidetty tislauslaite on myös tuomittava menetetyksi. Menettämisseuraamusta ei tuomita, jos se on ilmeisen kohtuutonta.
Norja. Alkoholiin liittyvistä kielletyistä teoista säädetään kesäkuussa 1989 voimaan tulleessa alkoholilain 8 luvussa. Avoimet rangaistussäännökset koskevat kuitenkin kaikkea kyseisen lain säännöksien rikkomisia. Osia laista on uudistettu vuosina 1995 ja 1997.
Alkoholijuomaksi katsotaan juoma, joka sisältää enemmän kuin 2,50 tilavuusprosenttia alkoholia. Viinaksi (brennevin) katsotaan juoma, joka sisältää enemmän kuin 22 tilavuusprosenttia alkoholia. Viini ja olut määritellään niiden valmistusaineiden tai -tavan perusteella. Alkoholijuomia myyvän ja ostavan henkilön tulee olla vähintään 18 vuotias. Vastaava ikäraja viinan osalta on 20 vuotta.
Alkoholilain 8 luvussa kielletään muun muassa viinan luvaton valmistaminen, laittomasti valmistetun alkoholijuoman säilyttäminen tai varastoiminen sekä tällaisen viinan ostaminen. Myös käyvän tai käyneen tislaamattoman nesteen valmistaminen, säilyttäminen ja jakelu on kiellettyä samoin kuin viinan valmistuslaitteiden tai niiden osien hallussapito, maahantuonti ja vaihdanta (omsette). Alkoholijuomien maahantuonti tai maastavienti on sallittua omaa käyttöä lukuun ottamatta vain valmistus- tai tukkumyyntiluvan haltijalle.
Alkoholijuomien käyttäminen palkintoina tai voittoina sekä niiden jakaminen markkinointitarkoituksissa on kielletty. Kiellettyä on myös ostaa viinaa alle kaksikymmentävuotiaalle tai muuta alkoholijuomaa alle kahdeksantoistavuotiaalle. Julkisilla paikoilla alkoholijuomien nauttiminen tai tarjoileminen on kielletty ilman asianmukaista lupaa laissa luetelluissa paikoissa, vaikka anniskelu tapahtuisikin vastikkeetta, paitsi jos kyseessä on suljettu yksityistilaisuus. Alkoholijuomien myyminen ja tarjoileminen päihtyneelle henkilölle sekä alkoholijuomien myyminen erikoistarjouksessa tai määräalennuksin on kielletty. Lisäksi kaiken yli 60 prosenttisen viinan tarjoileminen, myyminen, tukkumyynti on kiellettyä samoin kuin maahantuonti ilman lupaa on kiellettyä.
Alkoholilain 9 luvussa kielletään alkoholijuomien mainonta sekä sellaisten tuotteiden mainonta, joilla on sama tuotemerkki kuin yli 2,5 tilavuusprosenttia sisältävällä alkoholijuomalla. Näiden tuotteiden mainontaa ei saa sisältyä myöskään muiden tavaroiden tai palvelujen mainontaan. Mainonnalla tarkoitetaan esimerkiksi painokirjoituksessa, elokuvassa, televisiossa, radiossa, valomainoksissa tai kylteissä tapahtuvaa mainontaa. Ilman ministeriön lupaa on myös kiellettyä lehdessä, myyntiliikkeessä tai muulla tavoin mainostaa välineitä tai sellaisten välineiden osia, joita voidaan käyttää viinan tai isopropanolin valmistamiseen. Näiden juomien valmistukseen tai jatkokäsittelyyn houkutteleminen taikka näihin toimiin liittyvän neuvonnan antaminen on kiellettyä. Myös alkoholijuomien valmistukseen erityisesti sopivien aineiden, välineiden tai tarvikkeiden mainostaminen on kiellettyä.
Lain 10 luvussa määritellään rangaistukset alkoholilain rikkomisesta. Sitä, joka tahallaan tai tuottamuksellisesti toimii vastoin alkoholilain säännöksiä tai myötävaikuttaa säännösten rikkomiseen, rangaistaan sakolla tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistuksella. Jos teko on erityisen törkeä, teosta tuomitaan sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Teon törkeyden arvioinnissa on otettava huomioon toiminnan laajuus tai muut olosuhteet.
Kun kyseessä on suuri määrä alkoholijuomaa, ja kyse on alkoholijuomien laittomasta maahantuonnista, alkoholijuomien laittomasta myynnistä, viinan valmistamisesta tai säilytyksestä ja varastoinnista, taikka tislaamattoman nesteen valmistuksesta, säilytyksestä ja jakelusta, teosta voidaan määrätä rangaistukseksi enintään kuusi vuotta vankeutta.
Mikäli teko koskee viinan valmistusta, uudelleen tislausta tai luovutusta vastiketta vastaan, tulee kyseeseen ainoastaan vankeusrangaistus, ellei tapaukseen liity erityisiä lieventäviä seikkoja.
Alkoholilain vastainen teko on rikkomus riippumatta rangaistuksen ankaruudesta. Jos kyseessä on joku edellä mainituista ankarammalla asteikolla rangaistavista teoista, on se kuitenkin rikos. Myös rikkomuksen yritys on rangaistava.
Jos henkilö syyllistyy alkoholirikokseen uudelleen kahden vuoden kuluessa aikaisemmasta alkoholirikosta koskevasta tuomiosta, sovelletaan rangaistukseen törkeän tekomuodon asteikkoa, joka on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Jos rikoslain menettämisseuraamuksia koskevat edellytykset täyttyvät, syyttäjä voi päättää laittomasti valmistetun viinan sekä käyvän tai käyneen tislaamattoman nesteen hävittämisestä samoin kuin lasissa tai avatussa pullossa olevan alkoholijuoman hävittämisestä. Rikoslain yleisiä säännöksiä menettämisseuraamuksista sovelletaan alkoholirikoksiin.

4. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
4.1 Alkoholirikokset
Esityksen tavoitteena on alkoholirikoksia koskevien säännösten saattaminen vastaamaan rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksuttuja periaatteita. Esityksellä ei merkittävästi muutettaisi rangaistavuuden alaa kyseisellä alalla. Alkoholirikossäännökset kuitenkin nykyaikaistettaisiin lakiteknisesti, mikä helpottaisi ja tehostaisi niiden käytännön soveltamista.
Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi 50 a luku alkoholirikoksista. Rikoslain uudistuksessa omaksuttujen periaatteiden mukaisesti rikoslain uuteen lukuun siirrettäisiin vuoden 1968 alkoholilaista vankeusuhkaiset alkoholirikoksia koskevat säännökset. Samalla kyseinen alkoholilaki kumottaisiin. Vuoden 1994 alkoholilakiin sijoitettaisiin sakonuhkainen alkoholirikkomusta koskeva säännös.
Alkoholirikoksena rangaistaisiin useita eri tekotapoja aivan kuten rikoslain 50 luvun 1 §:n huumausainerikoksessakin. Alkoholirikoksena rangaistaisiin alkoholilain tai sen nojalla annettujen säännösten rikkominen säännöksessä mainituilla tavoilla. Useimmiten kyse olisi alkoholilaissa luvanvaraiseksi säädetyn toiminnan harjoittamisesta ilman vaadittavaa lupaa. Rangaistussäännösten yhteys alkoholilakiin merkitsisi myös sitä, että rikoslain alkoholirikossäännöksissä käytetyt käsitteet määräytyisivät alkoholilaissa omaksuttujen määritelmien mukaan. Alkoholilain 3 §:ssä on määritelty muun muassa alkoholijuoma, väkevä alkoholijuoma ja väkiviina.
Alkoholirikos, törkeä alkoholirikos ja lievä alkoholirikos olisivat rangaistavia vain tahallisina. Myös alkoholirikoksiin rinnasteiset rikoslain 46 luvun säännöstelyrikokset ja salakuljetus, joissa on kyse taloudelliseen toimintaan liittyvien säännösten, luvan tai lupaehtojen vastaisesta toiminnasta, ovat rangaistavia tahallisina. Alkoholirikoksen ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymisen syyksiluettavuuden asteen on perustelua olla sama näiden rikosten läheisen luonteen vuoksi (jakso 4.6. ”alkoholirikosten suhde eräisiin muihin rikoksiin”). Samoin huumausainerikoksissa vaaditaan tekijältä tahallisuutta. Pykälissä ei erikseen mainittaisi sitä, että teot olisivat rangaistavia vain tahallisina, koska se on rikoslakiin sisältyvissä säännöksissä vakiintunut sääntö (HE 66/1988 vp). Rikoslain 3 luvun 5 §:n 2 momentissa säädetään, että rikoslaissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava, ellei toisin säädetä.
Alkoholirikkomukset voisivat tulla rangaistaviksi joko tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tehtyinä tai tahallisina tekotavasta riippuen.
Rikoslaissa alkoholirikokset porrastettaisiin rikoslain kokonaisuudistuksessa käytetyn kolmiporrastuksen mukaisesti teon perusmuotoon sekä lievään ja törkeään tekomuotoon. Myös alkoholirikoksista ja alkoholirikkomuksesta ehdotetut rangaistusasteikot noudattavat rikoslain uudistuksessa vakiintunutta ja useissa taloudelliseen toimintaan liittyvissä rikoksissa käytettyä porrastusta (HE 2/1988 vp ja 94/1993 vp).
Alkoholirikoksesta ehdotetaan säädettäväksi seuraamukseksi sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Rangaistustaso teon perusmuodossa ei ankaroituisi, koska alkoholin laittomasta valmistuksesta, salakuljetuksesta ja välittämisestä on nykyäänkin säädetty rangaistukseksi kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä alkoholirikoksesta ehdotetaan säädettäväksi rangaistukseksi vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Ammattimaisesta tai tavanomaisesta toiminnasta on nykyisin säädetty vähimmäisrangaistukseksi kuusi kuukautta vankeutta, eikä vankeudelle ole säädetty erityistä enimmäismäärää. Vankeuden enimmäismäärä neljä vuotta vankeutta määräytyy tällöin rikoslain 2 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla. Törkeän tekomuodon vähimmäisrangaistus laskisi siten nykyisestä. Ehdotettu neljän kuukauden vähimmäisrangaistus vastaa kuitenkin rikoslain kokonaisuudistuksessa vakiintuneita asteikkoja, joista ei ole syytä poiketa.
Lievästä alkoholirikoksesta ehdotetaan säädettäväksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Tämä nostaisi hieman eräiden vähäisten tekojen rangaistustasoa, koska alkoholipitoisen aineen välittämisrikkomuksesta, alkoholipitoisen aineen välittämisestä ilman palkkiota, alkoholijuoman hallussapitorikkomuksesta samoin kuin vähäisen ainemäärän salakuljetuksesta on nykyisin säädetty seuraamukseksi sakko. Kuuden kuukauden vankeusrangaistusuhan säätämisellä ei kuitenkaan ole tarkoitus yleisesti ankaroittaa näiden tekojen rangaistuskäytäntöä. Vähäisistä teoista olisi edelleen pääsääntöisesti perusteltua määrätä sakko rangaistusmääräysmenettelyssä. Vankeuden tuomitsemisen mahdollisuutta lievästä alkoholirikoksesta on kuitenkin pidetty tarpeellisena tekojen moitittavuuden ilmaisemiseksi. Alkoholilaissa säädettävästä alkoholirikkomuksesta ehdotetaan nykyiseen tapaan säädettäväksi seuraamukseksi sakko.
Esityksessä ehdotetaan rikesakon soveltamisalan laajentamista koskemaan eräitä vähäisiä alkoholilain vastaisia tekoja. Rikesakon käyttömahdollisuus alkoholirikkomuksissa tuotiin esiin jo rikesakon käyttöönoton yhteydessä vuonna 1983. Tuolloin hallituksen esityksessä rikesakkolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 19/1981 vp) todettiin, että kokemusten karttuessa rikesakkojärjestelmä olisi mahdollista ulottaa koskemaan vähäisten liikennerikkomusten ohella myös muita vähäisiä rikkomuksia, kuten kunnallisten järjestyssääntöjen sekä tulli- ja alkoholilainsäädännön rikkomisia.
Matkustajatuonnin rajoitusten poistamisesta ja alkoholiveron alentamisesta johtuvan alkoholikulutuksen kasvun arvioidaan lisäävän yleisiä järjestyshäiriöitä. Alkoholijuoman tai väkiviinan nauttimiskielloista julkisella paikalla säädetään kahdessa eri laissa, alkoholilaissa ja järjestyslaissa (612/2003). Järjestyslain 4 §:n 1 momentissa kielletään päihdyttävän aineen nauttiminen yleisellä paikalla taajamassa sekä julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa pykälän 2 momentissa säädetyin rajoituksin. Kiellon rikkominen on rangaistavaa järjestysrikkomuksena lain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Rikoslain 2 a luvun 9 §:n 5 momentti mahdollistaa rikesakon säätämisen seuraamukseksi järjestysrikkomuksista. Rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen (610/1999) 13 c §:n 2 kohdassa on säädetty rikesakon suuruudeksi järjestyslaissa säädetyn kiellon vastaisesta päihdyttävän aineen nauttimisesta 20 euroa.
Järjestyslain 2 §:n määritelmäsäännöksen mukaan yleisellä paikalla tarkoitetaan osittain samankaltaisia paikkoja, jotka on mainittu alkoholilain 58 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa (kauppakeskus, liikehuoneisto, ravintola). Myös 58 §:n 2 momentissa säädetty mahdollisuus poliisin kieltää järjestystä häiritsevä alkoholin nauttiminen julkisella paikalla olisi tarpeeton silloin, kun kyseisen kaltainen nauttiminen kiellettäisiin järjestyslaissa. Järjestyslaissa säädettyä alkoholin nauttimiskieltoa sovellettaisiin kuitenkin vain taajamissa. Mainitut 58 §:n 1 ja 2 momentti voisivat siten edelleen tulla sovellettaviksi tapauksissa, joihin järjestyslakia ei sovellettaisi eli taajamien ulkopuolella.
Esityksessä ehdotetaan, että rikesakko voitaisiin säätää seuraamukseksi myös alkoholilain 58 §:n 1 momentissa säädetyn tai poliisiin (493/1995) 58 §:n 2 momentin nojalla antaman alkoholijuoman nauttimiskiellon rikkomisesta. Esitys olisi tältä osin yhdenmukainen järjestyslain kanssa. Lakiehdotusten voimaan tultua tarkoitus on myös lisätä rikesakkorikkomuksista annettuun asetukseen säännös siitä, että näiden kieltojen rikkomisesta voidaan määrätä 20 euron rikesakko. Alkoholijuoman nauttimiskieltojen rikkomisesta määrättävä seuraamus olisi siten ankaruudeltaan sama riippumatta siitä, minkä lain — alkoholi- tai järjestyslain — nojalla rangaistus määrättäisiin.
Matkustajatuontirajoitusten poistaminen ja alkoholiveroalennus vaikuttavat todennäköisesti haitallisesti myös nuorten alkoholinkäyttöön. Alkoholilaissa säädettyjen ikärajojen tehokas valvonta on uudessa tilanteessa tärkeää. Alkoholilaissa kielletään alle kahdeksantoistavuotiasta pitämästä hallussaan alkoholijuomaa ja alle kaksikymmenvuotiasta pitämästä hallussaan väkevää alkoholijuomaa. Tällainen teko on nykyään ja ehdotuksen mukaan rangaistavaa. Nuoria koskevat alkoholijuoman hallussapitorajoitukset ovat ehdottomia kieltoja, ja siten niiden rikkominen voidaan arvioida osittain vakavammaksi teoksi kuin tilannetta, jossa aikuinen rikkoo alkoholilaissa säädettyjä alkoholijuoman nauttimiskieltoja. Tällä voitaisiin perustella ratkaisua, jonka mukaan nuorelle edelleen määrättäisiin päiväsakkoja alkoholilain hallussapitokieltojen rikkomisesta. Alkoholijuoman hallussapitoa koskevien ikärajojen rikkominen on moneen muuhun päiväsakoilla rangaistavaan tekoon verrattuna kuitenkin vähäinen rikkomus. Lisäksi suurempien sakkojen eli tuloihin perustuvien päiväsakkojen määrääminen nuorelle teosta, josta aikuiselle samassa tilanteessa määrättäisiin rikesakko, saatettaisiin kokea epäoikeudenmukaisena. Päiväsakot voidaan lisäksi muuntaa vankeudeksi toisin kuin rikesakko, mikä lisää seuraamuksen ankaruutta. Rikesakon määrääminen tuloihin perustuvien päiväsakkojen sijasta myös tehostaisi ikärajojen valvontaa, koska seuraamuksen määrääminen olisi yksinkertaisempaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että rikesakko voitaisiin säätää seuraamukseksi myös alkoholilaissa säädettyjen alkoholijuoman tai väkevän alkoholijuoman hallussa pitämistä koskevien ikärajojen rikkomisesta.
Alle kahdeksantoistavuotiaan hallussa pitämä alkoholijuoma tai alle kaksikymmentävuotiaan hallussa pitämä väkevä alkoholijuoma tulisi rikoslain 10 luvun säännösten nojalla tuomita valtiolle menetetyksi. Rikesakkomenettelyssä ei kuitenkaan ole mahdollista määrätä menettämisseuraamusta. Laittomasti hallussa pidettyjä juomia ei siten voida julistaa valtiolle menetetyksi rikesakon määräämisen yhteydessä. Alaikäisen hallussa pitämät alkoholijuomat on kuitenkin perusteltua saada häneltä pois ja hävityttää. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että nuoren laittomasti hallussa pitämä alkoholijuoma voidaan ottaa häneltä pois ja hävityttää rikesakon määräämisen yhteydessä, jos hallussa pidetyn juoman arvo on vähäinen. Jos nuoren laittomasti hallussa pitämien juomien arvoa ei voida pitää vähäisenä, ei rikesakkomenettely tulisi kyseeseen. Nuorelle määrättäisiin tällöin päiväsakot rangaistusmääräysmenettelyssä ja hallussa pidetyt juomat julistettaisiin samalla valtiolle menetetyiksi.
Alkoholilaissa säädettyjen alkoholijuoman tai väkevän alkoholijuoman hallussa pitämistä koskevien ikärajojen valvontaa ehdotetaan tehostettavaksi myös pakkokeinojen avulla. Esityksessä ehdotetaan, että alle kahdeksantoistavuotiaalle, jota on syytä epäillä alkoholijuoman hallussa pitämisestä, tai alle kaksikymmentävuotiaalle, jota on syytä epäillä väkevän alkoholijuoman hallussa pitämisestä, saadaan tehdä henkilöntarkastus. Tämä tarkoittaisi sitä, että poliisi voisi tarkistaa hänen vaatteensa ja laukkunsa alkoholijuoman tai väkevän alkoholijuoman löytämiseksi ja sen poisottamiseksi. Pakkokeinolaki ei estä henkilöntarkastuksen kohdistamista myös alle viisitoistavuotiaaseen, vaikka alle viisitoistavuotiaalle ei voida määrätä teosta rangaistusta. Lapseen kohdistuvien pakkokeinojen käytössä on otettava huomioon pakkokeinolain 7 luvun 1 a §:n suhteellisuusperiaate sekä lapsen kohtelua koskevat erityissäännökset pakkokeino- ja esitutkintalainsäädännössä.
Poliisilla ei nykyisin ole oikeutta henkilöntarkastukseen mainituissa vähäisissä rikkomuksissa. Henkilöntarkastus on kuitenkin nykyisin sallittu pakkokeinolaissa eräiden muidenkin sakonuhkaisten rikkomusten, kuten näpistyksen, lievän pahoinpitelyn ja paljastinlaiterikkomuksen vuoksi. Samoin henkilöntarkastus on nykyisin vuoden 1968 alkoholilaissa olevan erityissäännöksen (85 §:n 4 momentti) nojalla mahdollista suorittaa alkoholipitoisen aineen välittämisrikkomukseen syyllistyneelle. Nyt käsillä oleva tapaus eroaa edellä mainituista siinä, että ehdotetusta hallussapitorikkomuksesta olisi ehdotuksen mukaan mahdollista säätää seuraamukseksi rikesakko. Henkilöntarkastuksen salliminen teosta, josta voidaan määrätä rikesakko, olisi poikkeuksellista. Henkilöntarkastuksen käyttöä mainitusta vähäisestä rikkomuksesta puoltaa kuitenkin rangaistussäännöksen tarkoituksena oleva alaikäisten ja nuorten suojeleminen alkoholin käytön aiheuttamilta haitoilta. Ilman ehdotettua pakkokeinoa alkoholijuomien hallussapitoa koskevien ikärajojen valvonta sekä alkoholijuomien pois ottaminen alaikäiseltä olisi käytännössä hyvin vaikeaa.
Alkoholilain 34 §:n 5 momentissa kielletään alle kahdeksantoistavuotiasta pitämässä hallussaan tai kuljettamasta myös vähintään 1,2 ja enintään 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää juomaa. Tällaiset juomat eivät alkoholilain mukaan ole alkoholijuomia. Näiden niin sanottujen karkkiviinojen hallussapitoa, vähittäismyyntiä ja anniskelua koskevat kiellot lisättiin lakiin vuonna 1997 lapsiin kohdistuvien haittojen ja vaarojen ehkäisemiseksi (HE 71/1997 vp). Kieltojen rikkominen on nykyisin rangaistavaa alkoholilain alkoholirikkomusta koskevan rangaistussäännöksen nojalla. Esityksessä ehdotetaan, että niin sanottujen karkkiviinojen hallussapito tai kuljettaminen alle kahdeksantoistavuotiaan toimesta ei olisi enää rangaistavaa. Sen sijaan mainittujen juomien vähittäismyynti ja anniskelu alle kahdeksantoistavuotiaalle olisi edelleen rangaistavaa alkoholirikkomuksena. Lisäksi liikkeenharjoittajalta voitaisiin nykyiseen tapaan hallinnollisena seuraamuksena määräajaksi kieltää kyseisten tuotteiden myynti.
Alkoholirikoksia tehdään usein oikeushenkilön toiminnassa ja ne ovat osa taloudellista rikollisuutta. Alkoholiin liittyvän taloudellisen toiminnan hallinnollinen valvonta on tehokasta ja hallinnollisten seuraamusten, esimerkiksi luvan määräaikaisen peruuttamisen, epäsuorat vaikutukset voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Nykyiset hallinnolliset seuraamukset ovatkin yleensä riittäviä, kun kyse on pienyrittäjästä. Hallinnollisilla seuraamuksilla ei kuitenkaan voida käytännössä tehokkaasti puuttua isojen yhtiöiden toimintaan, koska valmistus- tai tukkumyyntiluvan peruuttaminen esimerkiksi panimoyhtiöltä taikka tukkumyyjältä saattaisi vaarantaa satoja työpaikkoja tietyllä paikkakunnalla. Sen sijaan tuntuvan yhteisösakon tuomitsemisen mahdollisuudella saattaisi olla rikoksia ennalta ehkäisevää vaikutusta tällaisessa toiminnassa. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan, että oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin koskemaan alkoholirikosta sekä törkeää alkoholirikosta. Yhteisösakon käyttö ei sen sijaan olisi tarpeen lievässä alkoholirikoksessa.
Alkoholijuomien laittomassa maahantuonnissa rikotaan nykyisin valtaosin verosäännöksiä, ei alkoholilainsäädäntöä. Alkoholirikoksena rangaistavaa maahantuontia on vain yksityishenkilöitä koskevien niin sanottujen aikarajoitusten rikkominen. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ei ole aikanaan ulotettu koskemaan veropetosta, koska perinteinen rangaistusvastuu, rikosperusteinen vahingonkorvaus ja hallinnolliset seuraamukset muodostavat niin tuntuvan seuraamuskokonaisuuden, että yhteisösakon käyttöä ei ole pidetty tarpeellisena (HE 95/1993 vp). Talousrikossäännöksiä uudistettaessa katsottiin, että mitään muutoksia ei ole tapahtunut siinä lähtökohdassa, että oikeushenkilön rangaistusvastuu on verorikoksissa tarpeeton ja saattaisi aiheuttaa kohtuuttomia sanktiokumulaatiotilanteita (HE 53/2002 vp). Tämän vuoksi oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettiin lailla 61/2002 vain niihin veropetoksiin, jotka katsotaan yhteisöpetoksiksi ja joihin Euroopan unionin neuvoston 19 päivänä kesäkuuta 1997 hyväksymään Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvä toinen pöytäkirja (EYVL N:o C 221,19.7.1997) velvoittaa yhteisövastuun ulottamaan. On kuitenkin huomattava, että suuri osa kolmansista maista tuodusta alkoholijuomaa tai väkiviinaa koskevista veropetoksista tulee arvioitaviksi yhteisöpetoksina, koska teko kohdistuu yhteisön taloudellisiin etuihin.
Rikoslain 10 luvun menettämisseuraamuksia koskevia säännöksiä uudistettaessa alkoholilain nojalla määrättäviä menettämisseuraamuksia koskevat säännökset jätettiin ennalleen. Näiden uudistamisen katsottiin soveltuvan paremmin alkoholirikossäännösten uudistamisen yhteydessä tehtäväksi (HE 80/2000 vp). Tuossa yhteydessä ulotettiin ainoastaan niin sanotun laajennetun hyödyn menettämistä koskevat säännökset koskemaan myös alkoholirikoksia. Esityksessä ehdotetaan, että vuoden 1968 alkoholilain menettämisseuraamuksia koskevat säännökset kumotaan ja niiden sijasta myös alkoholirikoksissa sovellettaisiin kaikilta osin rikoslain 10 luvun säännöksiä menettämisseuraamuksista.
Alkoholilain 60 §:n 2 momentissa säädetään huoneiston, liikkeen tai muun paikan omistajan tai henkilökuntaan kuuluvan, tilaisuuden toimeenpanijan, järjestysmiehen sekä yleisön käytettävänä olevan kulkuneuvon päällikön, kuljettajan ja junassa junailijan oikeudesta ottaa mainituissa paikoissa vastoin alkoholilaissa säädettyä kieltoa alkoholia nauttivalta henkilöltä alkoholijuoma pois ja hävittää se. Oikeus ottaa pois ja hävittää mainittu juoma tai aine koskee vain avoimessa astiassa olevaa ainetta. Momentissa mainitut henkilöt ovat yksityishenkilöitä, joten säännöstä tulee arvioida julkisen hallintotehtävän antamista muille kuin viranomaiselle koskevan perustuslain 124 §:n valossa. Säännöstä ei voida pitää mainitun 124 §:n edellyttämällä tavalla tarkoituksenmukaisena mainittujen henkilöiden valvontavelvollisuuden hoitamiseksi eikä oikeusturvasyistä perusteltuna. Käytännössä säännöksessä mainituissa tilanteissa järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tai kyseisiä paikkoja tai tilaisuuksia koskevissa erityislaeissa järjestyksenvalvojalle tai julkisen liikenteen kulkuvälineissä kuljettajalle säädettyjä muita toimivaltuuksia voidaan pitää riittävinä. Säännös ehdotetaan siten poistettavaksi.

4.2 Alkoholijuomien mainonta
Alkoholijuomien mainontaa ja muuta markkinointia on rajoitettu alkoholilailla. Alkoholilain 33 §:n mukaan väkevän alkoholijuoman mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on kiellettyä. Miedon alkoholijuoman ja vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän juoman (niin sanotun karkkiviinan) mainostamista, epäsuoraa mainostamista ja muuta myynninedistämistä on rajoitettu siten, että kiellettyä on tiettyihin kuluttajaryhmiin kohdistettu mainonta ja niin sanottu mielikuvamainonta. Kiellettyä on myös miedon alkoholijuoman hyvän tavan vastainen taikka harhaanjohtava mainonta (StVM 32/1994 vp.). Mainontaa koskevien kieltojen rikkominen tulee nykyään rangaistavaksi alkoholirikkomuksena sakkona.
Mainonnan ja muun markkinoinnin valvonnassa havaittujen rikkeiden mahdolliset seuraamukset määrätään yleensä hallinnollisesti eikä rangaistussäännöstä ole käytännössä sovellettu. Mainonnan sääntely on hankalaa, koska siinä luodaan mielikuvia ja sille on ominaista tietyn asteinen liioittelu. Mainonnan sääntelyssä on myös otettava huomioon oikeus sananvapauteen. Rangaistussäännösten olisi puolestaan legaliteettiperiaatteen vuoksi oltava riittävän täsmällisiä.
Alkoholin mainontaa ja muuta markkinointia on rajoitettu terveyspoliittisin perustein, ja tämä kielto on osa yleistä alkoholipolitiikkaa. Myös yhteisöoikeudessa on todettu, että alkoholin mainontaa voidaan kansallisesti rajoittaa perustamissopimuksen 30 (36) artiklassa määrätyllä, kansanterveyden suojelua koskevalla syyllä (viimeksi yhteisöjen tuomioistuimen tuomio C-405/98 konsumentombudsmannen vastaan Gourmet International Products AB). Rangaistussäännöksillä on lainvastaista mainontaa ennalta ehkäisevä vaikutus. Edellä mainittuja perusteita voidaan pitää niin painavina, että rajoitusten rikkomiset on syytä edelleen säätää myös rangaistaviksi.
Alkoholilain 33 §:ssä säädetään väkevän alkoholijuoman mainonnalle niin sanottu totaalikielto, josta tosin pykälän 4 momentissa säädetään poikkeuksia. Miedon alkoholijuoman ja vähintään 1,2 etyylialkoholia sisältävän juoman mainontaa on alkoholilaissa sen sijaan vain rajoitettu eli se on kiellettyä vain laissa mainituissa tapauksissa. Väkevän alkoholijuoman mainonnan totaalikielto ilmentää siten tällaisen mainonnan suurempaa moitittavuutta. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan, että väkevän alkoholijuoman mainontaa kohdeltaisiin myös rangaistavuuden suhteen eri tavalla kuin miedon alkoholijuoman mainontaa. Väkevän alkoholijuoman mainonta ja muu myynninedistäminen ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi elinkeinorikoksia koskevassa rikoslain 30 luvussa alkoholijuoman markkinointirikoksena. Mietojen alkoholijuomien ja vähintään 1,2 etyylialkoholia sisältävän juoman markkinointi säädettäisiin sen sijaan rangaistavaksi nykyiseen tapaan alkoholilaissa alkoholirikkomuksena.
Alkoholijuoman markkinointirikoksesta ehdotetaan säädettäväksi seuraamukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Markkinointirikoksesta on säädetty rangaistukseksi enintään vuosi vankeutta. Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (693/1976) vastaisesta mainonnasta on enimmäisrangaistukseksi säädetty kaksi vuotta vankeutta. Väkevän alkoholijuoman mainonnasta ja muusta myynninedistämisestä säädettyä enimmäisrangaistusta on perusteltua korottaa nykyisestä sakonuhasta lähemmäs näiden lakien rangaistustasoa. Ehdotettu enimmäisrangaistus olisi sama kuin on säädetty seuraamukseksi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta markkinoinnista rikoslain 17 luvun 20 §:ssä. Alkoholirikkomuksena rangaistavasta miedon alkoholijuoman ja vähintään 1,2 etyylialkoholia sisältävän juoman

Järjestysmieslaki

Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1999

Laki
järjestyksenvalvojista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään niistä velvollisuuksista ja valtuuksista, jotka kokoontumislain (530/1999), ulkoilulain (606/1973), merimieslain (423/1978) tai majoitus- ja ravitsemisliik-keistä annetun asetuksen (727/1991) nojalla järjestystä ja turvallisuutta valvomaan asete-tulla henkilöllä (järjestyksenvalvoja) tehtä-vässään on, sekä tällaisen henkilön tehtävään hyväksymisestä.

Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka vartioimisliikelain (237/1983) 3 §:ssä tarkoitetun toimeksiannon johdosta on asetettu suorittamaan 1 momentissa mainittuun säädökseen perustuvaa järjestyksenvalvontatehtävää. Vartijaan ei tällöin sovelleta vartioimisliikelain 4―6 §:ää. Merimieslain 1 §:ssä tarkoitettuun työntekijään, joka merimieslain nojalla on asetettu järjestyksenvalvojaksi, sovelletaan tämän lain lisäksi merimieslakia ja muita merityöstä annettuja säännöksiä.

Oikeudesta keskeyttää yleinen kokous tai yleisötilaisuus tai määrätä se päättymään säädetään kokoontumislaissa.

2 §
Järjestyksenvalvojan tehtävä ja toimialue
Järjestyksenvalvojaksi saadaan asettaa tehtävään suostuva henkilö, jonka poliisi on hyväksynyt järjestyksenvalvojaksi siten kuin 10 §:ssä säädetään.

Järjestyksenvalvojan tehtävänä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia siinä tilaisuudessa tai sillä alueella, jonne hänet on 1 §:n 1 momentissa mainitun säädöksen nojalla asetettu järjestyksenvalvojaksi (toimialue).

Järjestyksenvalvojan on toimittava laissa ja asetuksessa annettujen säännösten mukaisesti ja noudatettava poliisin sekä pelastusja muiden viranomaisten etukäteen tai tilaisuuden aikana antamia käskyjä ja määräyksiä.

3 §
Toiminnassa noudatettavat periaatteet
Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetettava etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät yleisön turvallisuutta.

Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Järjestyksenvalvojan tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta toimialueellaan.

Järjestyksenvalvojan toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.

4 §
Turvallisuuden varmistaminen toimialueella
Järjestyksenvalvojan on erityisesti valvottava, ettei hänen toimialueellaan vaaranneta kenenkään turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan on viipymättä ilmoitettava tietoonsa tulleista turvallisuutta ilmeisesti vaarantavista seikoista tilaisuuden järjestäjälle tai alueen haltijalle ja ryhdyttävä heti turvallisuuden säilyttämiseksi tarvittaviin kiireellisiin toimenpiteisiin kuten yleisön varoittaminen ja ohjaaminen pois vaara-alueelta sekä vaaran aiheuttajan poistaminen.

Jos tilaisuuden järjestäjän tai alueen haltijan ja järjestyksenvalvojan toimenpiteet vaaran estämiseksi eivät ole olleet riittäviä, järjestyksenvalvojan on ilmoitettava turvallisuutta vaarantavista seikoista poliisille ja tarpeen vaatiessa pelastusviranomaiselle.

5 §
Sivullisten ja ympäristön turvaaminen
Järjestyksenvalvojan on valvottava, ettei tilaisuudesta aiheudu vaaraa eikä kohtuutonta häiriötä sivullisille, liikenteelle taikka kotirauhalle.

Järjestyksenvalvojan tulee toimialueellaan myös valvoa, ettei toisten omaisuutta vahingoiteta eikä aiheuteta ympäristölle muuta vahinkoa kuin mitä voidaan pitää hyväksyttävänä tilaisuuden tarkoitus ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Järjestyksenvalvojan on viipymättä ilmoitettava tietoonsa tulleista 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista seikoista tilaisuuden järjestäjälle tai alueen haltijalle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vaaran, vahingon tai häiriön estämiseksi.

Jos tilaisuuden järjestäjän tai alueen haltijan ja järjestyksenvalvojan toimenpiteet 1 ja 2 momentissa tarkoitetun vaaran, häiriön tai vahingon estämiseksi eivät ole olleet riittäviä, järjestyksenvalvojan on ilmoitettava vaarasta, häiriöstä tai vahingosta poliisille ja tarpeen vaatiessa pelastusviranomaiselle.

6 §
Pääsyn estäminen
Järjestyksenvalvojan on estettävä pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta taikka joka ei ole täyttänyt sinne pääsyn edellytykseksi asetettua ikää.

Järjestyksenvalvojalla on lisäksi oikeus estää pääsy toimialueelleen henkilöltä:

1) jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta;

2) joka ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle, ottaen kuitenkin huomioon, mitä rikoslaissa (39/1889) säädetään syrjinnästä; tai

3) jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien ehtojen mukaan kielletty.

7 §
Henkilön poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito
Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka:

1) päihtyneenä häiritsee siellä järjestystä tai muita henkilöitä;

2) uhkaavasti esiintyen, meluamalla tai väkivaltaisuudella häiritsee järjestystä tai vaarantaa turvallisuutta siellä; tai

3) huomautuksesta huolimatta jättää noudattamatta järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi annetun tarpeellisen käskyn.

Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa henkilö kiinni, jos kiinniottaminen on välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi. Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Oikeutta henkilön kiinniottamiseen järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole yleisessä kokouksessa.

Jos kiinni otettua ei voida viipymättä luovuttaa poliisille, järjestyksenvalvojalla on poliisin suostumuksella ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön antamia ohjeita noudattaen oikeus pitää hänet säilössä enintään neljä tuntia kiinniottamisesta, kuitenkin enintään siihen asti kun tilaisuus on päättynyt ja yleisö poistunut tai kun kiinniottamisen peruste on muutoin lakannut.

Tämän lain nojalla aluksella kiinni otettu saadaan kuitenkin aluksen päällikön määräyksestä pitää säilössä, kunnes alus seuraavan kerran saapuu satamaan, jollei kiinniottamisen peruste ole sitä ennen lakannut.

8 §
Kielletyt esineet ja aineet
Järjestyksenvalvojalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta sellaista teknistä laitetta käyttäen tarkastaa toimialueelleen pyrkivä tai siellä oleva henkilö sen varmistamiseksi, ettei hänellä ole yllään tai mukanaan sellaisia esineitä tai aineita, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa järjestykselle tai turvallisuudelle taikka joiden hallussapito toimialueella on kielletty lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan. Tilaisuuden järjestäjän tai poliisin kokoontumislain 23 §:n 4 momentin mukaan antaman määräyksen nojalla tai jos muusta syystä on perusteltua aihetta epäillä, että henkilöllä on hallussaan tällaisia esineitä tai aineita, saadaan henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat tarkastaa myös muulla sopivalla tavalla.

Järjestyksenvalvojalla on 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun kiinnioton yhteydessä oikeus tarkastaa kiinni otettu sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla tämä voi vaarantaa säilössäpidon taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille.

Järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut 1 ja 2 momentissa tarkoitetut esineet ja aineet. Järjestyksenvalvojalla on myös oikeus ottaa pois hänen toimialueellaan olevalta henkilöltä tarkastuksessa tai muuten löydetty esine tai aine, jota voidaan käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen tai sellaisella rikoksella uhkaamiseen taikka jonka tuominen alueelle on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan kielletty.

Pois otetut esineet ja aineet on viipymättä luovutettava poliisille taikka, jollei siihen ole lain mukaan estettä, palautettava omistajalleen tai haltijalleen hänen poistuessaan paikalta.

9 §
Voimakeinojen käyttö
Järjestyksenvalvojalla on tehtäväänsä suorittaessaan oikeus henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, kiinni otetun tarkastamiseksi tai pakenemisen estämiseksi, esineen tai aineen poisottamiseksi taikka esteen poistamiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina.

Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat.

Järjestyksenvalvojan avustaessa poliisia on lisäksi voimassa, mitä poliisilain (493/1995) 27 §:ssä säädetään poliisimiestä tilapäisesti avustavan henkilön oikeudesta voimakeinojen käyttöön.

10 §
Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen
Järjestyksenvalvojaksi saadaan hyväksyä tehtävään sopiva täysivaltainen henkilö, joka on saanut sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön hyväksymän koulutuksen. Järjestyksenvalvojan hyväksyy hänen kotikuntansa paikallispoliisi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poliisi voi peruuttaa hyväksymisen henkilöltä, joka ei enää täytä järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen edellytyksiä.

Tilaisuuden laajuus ja luonne huomioon ottaen sekä muusta erityisestä syystä tilaisuuden toimeenpanopaikan paikallispoliisi voi hyväksyä järjestyksenvalvojaksi yksittäiseen tilaisuuteen myös henkilön, jolla ei ole 1 momentissa tarkoitettua koulutusta.

11 §
Järjestyksenvalvojan tunnus ja kortti
Tämän lain mukaisesti järjestyksenvalvojaksi asetetulla henkilöllä tulee tehtävää suorittaessaan olla sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön vahvistama näkyvä tunnus. Muulla henkilöllä ei ole oikeutta tämän tunnuksen käyttämiseen.

Järjestyksenvalvojaksi 10 §:n 1 momentin mukaisesti hyväksytyllä henkilöllä on tehtävää suorittaessaan oltava poliisin antama järjestyksenvalvojakortti, joka on pyydettäessä esitettävä. Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla järjestyksenvalvojalla on vastaavasti oltava ja hänen on pyydettäessä esitettävä jäljennös päätöksestä, jolla hänet on hyväksytty tehtäväänsä.

12 §
Rangaistussäännös
Järjestyksenvalvoja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää noudattamatta 2 §:n 3 momentissa, 4 tai 5 §:ssä taikka 6 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, on tuomittava, jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, järjestyksenvalvontarikkomuksesta sakkoon.

Järjestyksenvalvontarikkomuksesta on tuomittava myös se, joka käyttää 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua järjestyksenvalvojan tunnusta olematta sen käyttöön oikeutettu.

Järjestyksenvalvojan vastustamisesta säädetään rangaistus rikoslaissa.

13 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä 7 §:ssä säädetystä säilössäpidosta ja siihen käytettävistä tiloista, 8 §:ssä säädetyn tarkastuksen suorittamisesta, haltuun otettujen esineiden ja aineiden säilyttämisestä, voimakeinojen käyttämisestä, voimankäyttövälineistä sekä järjestyksenvalvojan koulutuksesta ja järjestyk senvalvojaksi hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä.

14 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1999.

Julkisista huvitilaisuuksista annetun asetuksen (687/1968) 11 §:n nojalla annettu hyväksyminen järjestysmieheksi pysyy voimassa tämän lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuna järjestyksenvalvojaksi hyväksymisenä päätöksessä määrätyin ehdoin ja rajoituksin, kuitenkin enintään kolme vuotta tämän lain voimaantulopäivästä.

HE 148/1998
HaVM 33/1998
EV 301/1998
Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sisäasiainministeri
Kari Häkämies

hah

ettei vaan poikaystävä ole jättänyt sulle kertomatta jostain kännireissustaan jossa se on sikaillut.

Seurahuone näköjään

Lähes KAIKKI negatiivinen ja ikävä palaute huonosta ja epäasiallisesta palvelusta Riihimäen keskustelu -palstalla koskee Seurahuonetta! Ei ole kovin imartelevaa.

kateellisten panettelua!

Mutta on se kummallista, kun viikonloppuisin, varsinkin lauantaisin seurahuoneen ravintolat on täynnä kuin turusen pyssy... Ja yksinkertainen syy siihen lienee se, ettei tässä kylässä ole muuta kansan olohuonetta kuin se ikuinen, vihattu, parjattu oliverin baari.

Voi sinua!

Sittenhän siellä on enemmän väkeä, mitä luvat edellyttävät. Mielenkiintoista.

Jos 400 ihmistä juo keskimäärin 6 juomaa viikossa, niin se on vasta noin 12000€ miinus hankintahinta, verot, palkat, työttömyys- ja sairausvakuutus, eläke ja vakuutusmaksut, sähköt, vedet ym. ym. Käteen jää katetta alle tonni!

Älä jätä

kirjanpito ei ole alaasi.

mitä taas Seurahuoneeseen tulee, niin nämä negatiiviset kirjoittelut alkoivat tasan tarkaan sillon kun sormunen laitto pihalle vanhat portsarit ja pari muuta työntekijää viime keväällä. Veikkaisin tämän foorumin olevankin poispotkittujen nyyhkykanava. Ja samaan sarjaan kuulunee nämä "sain syyttä porttikiellon"-osasto. Viesti Teille; jos elämässä ei kulje, niin kannattaa kattoo peiliin ja kehittyä! Jokainen voi miettiä annetaanko mihinkään paikkaan syyttä porttikieltoja... -jos ei osaa baarissa käyttäytyä, niin on hyvä että ovella joku raakkaa ko. henkilöt pois ekä ne pääse sisään ihmisten riesaksi.

Sanoi mulkero

Juuri tuollaisella mulkero -asenteella asiakkaat kaikkoavat.

Sanoo Sormunen.

Ei mene hyvin, jos pitää firmaa puolustaa jo netissä.

seukan

öö miksköhän yx poke sai jo potkut??? johtuskohan siitä et jopa omat työtekijät tekee valituksia?? miten ihmiset jotka ei koko paikasa oo käyny saa porttareita tai toiselta paikkakunnalta tulevat ihmiset ei pääse sisääm ku on muka viimex riehunu??

Seukku on amatöörien käsissä

Näin mopo karkaa käsistä, kun kuunneellaan juoruja ja juttuja ihmisistä, joita ei tunneta. Erästäkin ex-kansanedustajaa ja yritysjohtajaa syytettiin edellisellä kerralla riehumisesta, vaikka oli hotellin asiakkaana ensimmäistä kertaa. Sanoi, että on viimeinen kerta kun käyttää Seurahuoneen palveluja. Voi kuvitella, miten paljon normaaleja, kunnollisia ja rahakkaita asiakkaista tuollainen mielivaltainen asiakkaiden valintasysteemi karsii. Tuollainen töpeksintä menee tietysti nuoruuden kokemattomuuden ja koulutuksen puutteen sekä suoranaisen typeryyden piikkiin. Kannattaa mennä muualle. Niinhän paikanomistaja Sormunenkin sanoo, "jos meno ei miellytä, niin menkää vittu muualle!"

ja koskahkohan tällaista on tapahtunut?

Ihma juttuja täällä pyörii,toinen toistaan naurettavampia jupinoita.

Opettele kirjoittamaan

Sinulla on sekä luki- että kirjoitushäiriö.

faktaa

seurahuoneen parhaita uudistuksia oli se kun uudet portsarit aloittivat..ihan ok osa vanhoistakin oli,mut nyt paljon parempi!olen muutaman kanssa jutellut ja esim.suurin osa vanhoista porttikielloista säilytettiin muun henksun"toiveesta"eli varmat tapaukset.minun mielestä jätkät ovat mukavia ja hyviä työssään!ja eikai se semmoista baaria olekaan jossa ei porttikieltoja olisi/tulisi,kaikille kun ei toi viina sovi!helpompi aina haukkua ja narista..

ei potkuja

ihan vaan tiedoksi kaikille...seurahuoneelta ei ole portsari saanut potkuja!yksi lopetti kyllä kun sai töitä omasta kotikaupungistaan uudesta yökerhosta,kukapa ei lähtisi..pois täältä..

potkuista

jos siellä joku on naama norsun vitulla niin se on se kristian,ylimielinen..todella huono asiakaspalvelija,ei koskaan hyvällä päällä paitsi tietenkin kavereilleen..paskin työntekijä..

kyllähän

vituttaa ku menettää työpaikan! Jollain tavallahan ne kalavelat on maksettava !

Mistä rahat?

Mistähän Sormunen sai rahat Seurahuoneen ostamiseen? Rahaa on tarvittu ainakin 700000- 1200000 euroa! Viinaa myymällä ei tienaa sellaisia rahoja ja pankit eivät juuri rahoittele ravintola- ja hotellibisnestä suurten riskien vuoksi.

Todennäköisesti Sormunen pyörittää bisnestä ulkopuolisten sijoittajien rahoilla. Nämä salaperäiset rahoittajat maksavat tulokseen sidottua provisiota Sormuselle. Näin vältetään verottajan pitkää kättä.

niiinno

No eiköhän se ole aika lunnollista ettei sellasia käteissummia ihan tosta vain ole heittää.. Mitenköhän tämä kaikkien ylistämä Sedu Koskinen on toiminut? Ei ole varmaan ostanu melkeen 50 ravitsemusliikettä käteisellä. Lainarahaa tai pimeää rahaa tai jotain muuta, kuten juuri näitä ulkopolisten sijoittajien rahoja. Jokainen hoitakoot omat bisneksensä.

oliverin

näissä viesteissä ei puhuta.. vaan nimeenomaan kun seurahuoneesta puhutaan sillä tarkoitetaan clubin puolta. Nämä uudet "naamanorsunvitulla" portsarit auttavat myös negatiivisen palautteen saantia.

Oliver on hyvä paikka

Oliverissa ei ole mitään vikaa.

Paitsi

Paitsi hinnat.

Siis todella

Kuka hullu viittä euroa tuopilta maksaa...

tynmä

tietenkin..se nyt on kaupungin suosituin teinimesta,käy eniten porukkaa joten myös eniten valittajia.veikkaanpa et tämä on sama pieni porukka joka valittaa aina jostain.käyttäytykää hyvin niin ei kukaan teidän iltaanne puutu..siten metsä vastaa kuin sinne huudetaan!

Miksi pitää aina sanoa tyhmäksi

Tyypillisen Seurahuoneen työntekijän asenne asiakkaisiin. Seurahuoneen asenne on ylimielinen ja ikävä. Sellaisessa paikassa tulee vain pahalle päälle, eikä virkisty, vaikka se oli tarkoitus.

Sukku

Koko Rixu tietää, et se on Seukku.

Onpa mielenkiintoista

Kylläpä aihe herättää kuumia tunteita. Kohta puoli Riihimäkeä on käynyt lukemassa tämän.

Seurahuone on paras

Seurahuone on Riihimäen laadukkain paikka. Sormunen on yrittäjänero ja saanut monia yrittäjäpalkintoja. Se, että Seurahuonetta parjataan, on poispotkittujen huonojen työntekijöiden ja asiakkaiden, jotka ovat pelkkiä räkädeeguja, kateelista nurinaa. Voisivat mennä itseensä, jos eivät sovi Seurahuoneen laatuimagoon ja pitää turpansa kiinni!

noniin

Jos kerran asiakkaat ovat räkädeeguja miten seurahuoneen imago voi olla laadukas ?!?

Seurahuone on laadukas

Räkädeeguja EI päästetä Seurahuoneelle.

juurihan

sanoit että "asiakkaiden, jotka ovat pelkkiä räkägeeduja". Ja voin sanoa, että ei paljon sulla laatutietoa löydy jos pidät seurahuonetta "laadukkaana". Varmaan yksikään seurahuoneen (ja nyt puhutaan clubista) asiakas ei pääsisi oikeasti laadukkaaseen paikkaan. Niihin paikkoihin on näet yleensä yli 20 vuoden ikäraja vähintään ja seurahuoneen keski-ikä on 18,5.

Opettele lukemaan

Kirjoitin; "poispotkittujen" (eli posttikiellon saaneiden) "asiakkaiden------, jotka ovat pelkkiä räkädeeguja" Ei sitä voisi selvemmin sanoa.

nooo

Eli siellä on vieläkin räkädeeguja, koska sieltä potkitaan edelleen asiakkaita pois ja edelleen siellä saa ihmiset porttikieltoja.

ja vielä

pilkkua nussitaan niin ovatko myös entiset työntekijät räkädeeguja??

Hyvät työntekijät yleensä jäävät

Entisistä työntekijöistä osa varasti ikivanhalla "kassa auki" -systeemillä firmalta ja osa oli muuten epäpätevää ja ammattitaidotonta.

Täysin

kerrankin joku puhuu asiaa.

Tullaan testaamaan

Meikä ja muutamat ystäväni olemme kaikki olleet jokainen
tahoillamme ravintola-alalla 15-28 vuotta. Päätettiin tässä kerätä sopiva jengi kasaan ja käydä testaamassa myös kyseinen mesta. No joku sanoo, että ollaan jo kalkkiksia, ehkä ehkä -mutta kas, kun usein käy niin, että vieläkin kysellään papereita, kun mennään uuteen paikkaan. Kohteliaisuutta vai valvontaa vai ollaanko säilyneitä, siihen ei kommentoida, mutta koska työpaikkamme kirjo on pubeista ruokaravintoloihin ja yökerhoista hotelleihin, niin kokemusta ja tietämystä löytyy. Katsotaan, kuinka saadaan palvelua -eikä me tehdä itsestämme paikalla mitään numeroa, joten ei olla ainakaan "silmätikkuina" henkilökunnalle tietentahtoen.

Edusta täynnä kusta ja oksennusta

Kävelin eilen aamulla Seurahuoneen ohi ja edusta oli täynnä oksennusta, kusta ja lasinsirpleita sekä verta! Mikä laatupaikka sellainen on, jonka edusta on siivottomampi kuin nykyiset sikalat?

Hapaat tippuivat

Ykx kerta sen edestä löytyi oksennukseen tippuneet tekarit!

Riihimäellä ei ole yhtään hyvää paikkaa

Reilut 30 Euroopan maata kiertäneenä, huvittaa, kun täällä Riihimäellä joku paikka alkaa kehua olevansa mannermainen tai huippupaikka. Sellaiset tallit, joita on Riihimäen keskustassa, eivät todellakaan ole mitään verrattuna edes Euroopan suurten kaupunkien keskiverto paikkoihin.

Riihimäki on ravintoloiden tasossa pelkkä pieni kärpäsen paska Euroopan ravintolakartalla. Michelin -tähtiä tänne ei varmasti koskaan heru.

Silti täällä on mielestäni mukavaa ASUA! Johtuu siitä, etten ole enää vuosiin käynyt hankkimassa kiukkuista fiilistä Riihimäen kapakoista.

Samaa

Ei niin yhtään hyvää paikkaa ole tällä kylällä.

On se vaan...

miten keskustelu Riihimäen ravintoloista ja portsareista äityy aina näin hirviäksi sanasodaksi. Ja lopun viimein, ketä oikeasti kiinnostaa! Jos saan jossain paskaa palvelua, paskaa ruokaa tai paskaa viinaa, en toista kertaa kanna lanttejani sellaiseen ravitsemusliikkeeseen.Älkää täällä itkekö vaan vaihtakaa maisemaa, kyllä jossain tulee vastaan sellainen kuppila, missä kaikki osa-alueet ovat mielestänne kutakuinkin kohdallaan. Kuka oikeasti murehtii loputtomiin jotain, mitä joku portsari on jonkun kuppilan ovenraossa seistessään jollekin sanonut? Vaivaisitte vaikka päätänne sillä, kuinka paljon lapsia kuolee Afrikassa nälkään...

Kunka monta?

No, monta niitä kuolee?

Kunka monta?

No, monta niitä kuolee?

ravintolan maine tulee asiakkaista

Ravintola tai baari on ihan yhtä hyvä tai huono, kuin on sen surkein asiakas.

Hah hah haa!

Mielipuolinen ajatuskulku sinulla. Sinun logiikallasi; huonoin Rolls-Royce on niin huono kuin huonoin käyttäjä. Voisit opetella ajattelemaan!

opettele juomaan

Jos ravintolassa on örveltäviä ja oksentelevia asiakkaita, niin siitä se maine tulee.

Voisit vähentää juomistasi ja ajatella enemmän.

Painaako dementia?

Kirjoitit: "Voisit vähentää juomistasi ja ajatella enemmän.”

Ensiksikin en ikävä kyllä juo ollenkaan ja toiseksi ajattelen aika paljon, sillä teen parasta aikaa gradua.

ihanko totta?

Eikö ne gradut tehdä nykyisin ctrl+c ja ctrl+v -tekniikalla? ;-)

Minulla ei ole samoja tapoja kuin sinulla.

Sinun aikanasi plagiointi taisi onnistua, muttei nykyään. Nykyisistä viisikymppisistä kukaan ei saisi vanhoilla tiedoilla tutkintoa ilman jatko-opiskelua nykyisistä oppilaitoksista. Tiedän tämän, koska opiskelen itsekin ”liian” vanhana toista tutkintoa. Mitään hyötyähän siitä ei ole. Paitsi, että saa vatsahaavan ja peräpukamat.

Olisitko pärjännyt 1970-luvulla?

Eikä nykyisistä opiskelijoista kukaan saisi 1970-luvun vaatimuksilla hyväksyttyä gradua.

Lainaan sinun kirjoitustasi (ctrl+c - ctrl+v tekniikalla): "Tiedän tämän, koska opiskelen itsekin ”liian” vanhana toista tutkintoa. Mitään hyötyähän siitä ei ole. Paitsi, että saa vatsahaavan ja peräpukamat."

Tuon kommenttisi perusteella kysynkin, mitä hyötyä on vatsahaavasta tai peräpukamista opiskelussa tai yleensä elämässä?

En olisi, koska en omistanut puoluekirjaa.

Vatsahaava ja peräpukamat työllistävät ainakin lääkäreitä, hoitajia ja lääketehtaita.
Kun kuolen, siitäkin on hyötyä. Tosin ei minulle, mutta se on sivuseikka. Kuolemastani hyötyvät ainakin hautausurakoitsija ja maan madot sekä kuolinpesämme muut jäsenet.

60–70-luvulla gradun sai helposti, jos kuului oikeaan puolueeseen. Silloinhan esim. Riihimäen Kauppaoppilaitoksen entinen Rehtori S. Sampola teki gradun menninkäisistä ja keijukaisista.

ja väitöskirjatkin ovat sanahelinää nykyisin

Jo lapsetkin tietävät asioiden oikean tilan, ja kuitenkin aikuiset väsäävät väistöskirjojaan samoista aiheista vuosikausia.

Eräälle väitöskirjaa tekevällä isälle hänen poikansa esittikin kysymyksen: Isä! Miksi sinä kirjoitat niistä toisista kirjoista siihen omaan kirjaasi?

Samaa mieltä

Hyvin sanottu!

seurahuone on ihan ok

..kun vertaa muihin Riksun baareihin..aika huono baaritarjontahan täällä on mut kyllä seurahuone sentään on vähän tasokkaampi ku joku papillon :P sehän on ihan räkälä. millanenkohan siitä uudesta apollo-baarista tulee? onko kellään hajua asiasta? ja kellarikin kuulemma omistajavaihdoksen myötä muuttaa tyyliään,luojan kiitos. olin pettyny kun siitä tuli yhtäkkiä humppabaari,kun ennen oli hyvä paikka. jospa paluu vanhaan vihdoin tapahtuis..sitä ootellessa.

SH SH SH

TÄNÄÄN KAIKKI SEUKKAAN!

hyvässä kapakassa ei ole tikkataulua eikä karaokea

Kunnon kapakassa ei tarvita telkkareita, tikkatauluja eikä karaokea.

Riittää kun on tilaa ja hyvää musiikkia. Ja tietysti halpaa juotavaa.

Ihmeellistä!

Sinussa on jotain outoa voimaa, koska puoli Riihimäkeä on käynyt täällä. Noin suuri luijamäärä alkaa olla aika kunnioitettavaa.

OG on paras

OG on paras ja se rulaa täysillä. Mä olen sen paikan KING ja tulen aina olemaan. Ihmetelkää sitä !

hah!!!!!!

Voi kiesus!!!!!....mikä pelle oot, näköjään edelleen. king my ass!!!!! hahhaaaaaaaa!!!!! pikkupoika!

Bonanza oli paras

Bonanza oli ainoa jossa kävivät ulkopaikkakuntalaiset, joten lienee vuosikymmenen rankkauksessa huippuluokkaa.

Paras

Edelleen OG on paras ja ainut ja oikea ja väärä. Hyvä henkilökunta ja todelliset portsarit jotka tekevät kaikkensa !
Lisää OG:ita Suomeen ja heti !

niinkö?

Original Gansters, eikö nimikin jo sano "omistajista" jotakin???? Ja paikkahan on suorastaan surkee...
Ennen vanhaan oli sentään kunnon, lue (reiluja) "ganstereita" tai mun kunniotuksen saaneita tyyppejä. (S.R & M.S) esim...

hmmmmm

Alkaakohan tämän S.R:n sukunimen toinen kirjain kenties i:llä?

kenties

S.Ri....

paskin

On harakka.<----PISTE!

Tuliko porttari?

Harakkahan on PARAS!

ei tullut

Kaveri on siellä pokena, hyvä tyyppi, paska paikka ;)

No sitten...

No sitten tuli rukkaset.

ei tullut

Että näin ;)

KLAARA

Huono ilmapiiri ja haiskahtaa jotenkin rikolliselta.

Millä tavalla?

Millä tavalla rikollista?

uteliaalle

Tummat verhot tiukasti kiinni, ettei kukaan vaan näe sisälle.... Sisällä paikalliset kaljankittaajat, jotka vuodesta toiseen istuu siellä aamusta iltaan parin tuopin ääressä ja sitten kuvittelee, että jotain ohikulkijaa muka kiinnostaa - siksi ne verhot "ettei naapurin juoruämmät kyttää".

mihin juottolaan

näet ikkunoista sisään?

Aika harvassa taitaa olla = )

En tarkoittanut portsari-Villeä

Se Ville, jota tarkoitin, ei ole portsarina.

Tosi on

Seurahuoneella riehuvat kypsymättömät lapset ja Papillonissa narkkarit. Harakassa laulaa mustalaiset ja Klaarassa murhamiehet. Westissä villävät nuoret ja kellarissa kaljan kittaajat. Vanhassa mestarissa vanhukset muistelevat menneitä ja yläkerrassa lesket tanssivat tangoa. Sellainen on meno Riihimäellä lauantaisin.
No eipä tuo tuolla konseptilla kauan ehtinyt vanheta...
Piti sitten uppia melkein viisi vuotta vanha ylös!!! Ei hyvää päivää ja näkemiin.
Oli sen verran herkullinen, että anna olla. Tottahan tuo on. .
Puistobaari oli vissiin tuolloin, mutta sekin piti lakkauttaa.
en ollut koskaan ennen ollu seurahuoneella riihimäellä mutta silti ovella vastaus oli hyvin tyly olet riehunut täällä viime vkloppuna ei ole asiaa tänne tänää.. joo o hyvä homma seukan pokeille enpä sinne enää mene sitten :D
Bonanza oli ainoa jossa kävivät ulkopaikkakuntalaiset
Seurahuoneen kaikki muut poket mukavia, paitsi Pete!!! Ylimielinen nestepää!!
 /   /  /  / Rixun surkein kapakka?

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta