Ihantalan läpimurto 1944

Kohti Berliiniä oli aluillan.Kuun puolivälin vaiheilla lentäjät havannoivat joukkojen kuljetuksia pois kannakselta.Paineen helpottaessa voitiin kaksi prikaatia siirtää itärajalle, jossa paine oli vielä suurempi.

Vetäytyminen kirjoitti:

Kohti Berliiniä oli aluillan.Kuun puolivälin vaiheilla lentäjät havannoivat joukkojen kuljetuksia pois kannakselta.Paineen helpottaessa voitiin kaksi prikaatia siirtää itärajalle, jossa paine oli vielä suurempi.

Lue lisää

En minä mitään tuosta ymmärtänyt, mutta eipä
siinä oikeastaan ollut yhtään minkäänlaista
tietoakaan - pelkkää epämääräistä muminaa!

- Mitähän oikein meinasit sanoa?

väliäkö sillä! kirjoitti:

En minä mitään tuosta ymmärtänyt, mutta eipä
siinä oikeastaan ollut yhtään minkäänlaista
tietoakaan - pelkkää epämääräistä muminaa!

- Mitähän oikein meinasit sanoa?

Lue lisää

"Olinhan siellä minäkin"Olisi Oesch sanonut, jos vielä eläisi.Se oli melko suora lainaus hänen kirjastaan, arvosteletko lähdettäni.

Oliko ristiriitaa sinun lähteesi suhteen.Jouduin siksi kommentoimaan (väärähköä) tietoasi

Jotakin!! kirjoitti:

"Olinhan siellä minäkin"Olisi Oesch sanonut, jos vielä eläisi.Se oli melko suora lainaus hänen kirjastaan, arvosteletko lähdettäni.

Oliko ristiriitaa sinun lähteesi suhteen.Jouduin siksi kommentoimaan (väärähköä) tietoasi

Lue lisää

""Olinhan siellä minäkin"Olisi Oesch sanonut..!


Oesch tuli kylläkin KaJoKEn päällikkönä kannaksen 'hommiin' vasta
kesäkuun 1944 puolivälissä kun siellä oli jo täysi RÄHINÄ päällä,
eikä se Oesch ymmärtänyt juurikaan mitään sotimisesta ja siitä mitä
siellä tapahtui.

Oescillä olikin tapana sanoa IV AK:n komentajalle Laatikaiselle:
Sinä hoidat sotilasoperaatiot, minä tulen paikalle kun jaetaan mitalleja
- vai oliko se lyijyä?

Sotarikoksistakin 12 vuotta kuritushuonetta saanut Oesch keskittyi
"kotirintamansa" asioihin Lappeenrannan esikunnassaan Laguksen pojan
kanssa.

Ja Oeschin muistelmilla ei ole sitten paskankaan arvoa sotahistoriassamme!

sotatuomari kirjoitti:

""Olinhan siellä minäkin"Olisi Oesch sanonut..!


Oesch tuli kylläkin KaJoKEn päällikkönä kannaksen 'hommiin' vasta
kesäkuun 1944 puolivälissä kun siellä oli jo täysi RÄHINÄ päällä,
eikä se Oesch ymmärtänyt juurikaan mitään sotimisesta ja siitä mitä
siellä tapahtui.

Oescillä olikin tapana sanoa IV AK:n komentajalle Laatikaiselle:
Sinä hoidat sotilasoperaatiot, minä tulen paikalle kun jaetaan mitalleja
- vai oliko se lyijyä?

Sotarikoksistakin 12 vuotta kuritushuonetta saanut Oesch keskittyi
"kotirintamansa" asioihin Lappeenrannan esikunnassaan Laguksen pojan
kanssa.

Ja Oeschin muistelmilla ei ole sitten paskankaan arvoa sotahistoriassamme!

Lue lisää

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.syyskuu/KLO3598.HTM

Tuoosa on jotain juusto össin pojasta mutta kuka on Gusev joka kusetti.

sotatuomari kirjoitti:

""Olinhan siellä minäkin"Olisi Oesch sanonut..!


Oesch tuli kylläkin KaJoKEn päällikkönä kannaksen 'hommiin' vasta
kesäkuun 1944 puolivälissä kun siellä oli jo täysi RÄHINÄ päällä,
eikä se Oesch ymmärtänyt juurikaan mitään sotimisesta ja siitä mitä
siellä tapahtui.

Oescillä olikin tapana sanoa IV AK:n komentajalle Laatikaiselle:
Sinä hoidat sotilasoperaatiot, minä tulen paikalle kun jaetaan mitalleja
- vai oliko se lyijyä?

Sotarikoksistakin 12 vuotta kuritushuonetta saanut Oesch keskittyi
"kotirintamansa" asioihin Lappeenrannan esikunnassaan Laguksen pojan
kanssa.

Ja Oeschin muistelmilla ei ole sitten paskankaan arvoa sotahistoriassamme!

Lue lisää

Sotatuomari voisi hiukan tarkistaa tietojaan.
Ei se Oesch´n esikunta missään Lappeenrannassa sijainnut.
Jos tarkkoja ollaan, niin se sijaitsi Savitaipaleella noin 40 km Lappeenrannasta luoteeseen.
Paikka oli nimeltään Pöksänlahti, niin. Siellä pidettiin 1950-1960 luvulla köyhien lappeenrantalaisten koululaisten kesäleirejä. Parakit olivat vielä sodan jälkeen kunnossa, kuten mainio saunakin, missä Oesch kumppaneineen joka ilta saunotteli.
Jossakin muistelmakirjassa parakeista ja saunasta on kuviakin.

Coiffeur kirjoitti:

Sotatuomari voisi hiukan tarkistaa tietojaan.
Ei se Oesch´n esikunta missään Lappeenrannassa sijainnut.
Jos tarkkoja ollaan, niin se sijaitsi Savitaipaleella noin 40 km Lappeenrannasta luoteeseen.
Paikka oli nimeltään Pöksänlahti, niin. Siellä pidettiin 1950-1960 luvulla köyhien lappeenrantalaisten koululaisten kesäleirejä. Parakit olivat vielä sodan jälkeen kunnossa, kuten mainio saunakin, missä Oesch kumppaneineen joka ilta saunotteli.
Jossakin muistelmakirjassa parakeista ja saunasta on kuviakin.

Lue lisää

Kyllä me kahden kolmen miehen voimin SOTATUOMARI rökitettiin,tarkat tietonne Oeschin "pojasta" ovat rautaa.

Nenonen kirjoitti:

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.syyskuu/KLO3598.HTM

Tuoosa on jotain juusto össin pojasta mutta kuka on Gusev joka kusetti.

Lue lisää

En tietystikään ehdi seulomaan kaikkia linkkejä läpi.

Sano mitä sinulla on sanottavaa ja linkitä lähteesi
mahdollisia lisäselvityksiä ja tarkistuksia varten.

- Muuten saat pitää ne linkkisi!

Coiffeur kirjoitti:

Sotatuomari voisi hiukan tarkistaa tietojaan.
Ei se Oesch´n esikunta missään Lappeenrannassa sijainnut.
Jos tarkkoja ollaan, niin se sijaitsi Savitaipaleella noin 40 km Lappeenrannasta luoteeseen.
Paikka oli nimeltään Pöksänlahti, niin. Siellä pidettiin 1950-1960 luvulla köyhien lappeenrantalaisten koululaisten kesäleirejä. Parakit olivat vielä sodan jälkeen kunnossa, kuten mainio saunakin, missä Oesch kumppaneineen joka ilta saunotteli.
Jossakin muistelmakirjassa parakeista ja saunasta on kuviakin.

Lue lisää

Etpä kuitenkaan pistänyt tarkempia päivämääriä
KaJoKE:n sijainnista, jotta olisin voinut tarkistaa.

Mutta minun tietojen mukaan KaJoKE oli ensin
Lappeenrannan Linnoituksessa, josta se siirtyi
ensin Lemille ja sitten lopuksi Savitaipaleelle
- vielä lähemmäksi Mikkelin Päämajaa.

Esikuntiahan kuitenkin siirreltiin jatkuvasti
rintamatilanteenkin muuttuessa, ja rintama
otti "takapakkia" länsikannaksella jopa 150
kilometriä.

Laguksen esikunta kylläkin siirrettiin Juustilasta
Lappeenrannan Linnoitukseen aivan kesäkuun
1944 lopulla.

Mutta asioiden tarkistaminen vie tietysti aina
oman aikansa ..

sotatuomari kirjoitti:

En tietystikään ehdi seulomaan kaikkia linkkejä läpi.

Sano mitä sinulla on sanottavaa ja linkitä lähteesi
mahdollisia lisäselvityksiä ja tarkistuksia varten.

- Muuten saat pitää ne linkkisi!

Lue lisää

Ylimääräinen assistentti "maalasi"linkin.
Ollaapa ystavalliset.


Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys 9. kesäkuuta 1944 alkoi, puna-armeija mursi viiden päivän päästä käden käänteessä suomalaisten vuosikausia rakentaman VT-aseman (Vammelsuu-Taipale) Kuuterselässä. Katastrofi oli selvästi nähtävissä Länsi-Kannaksella, jossa kuusi neuvostoarmeijakuntaa oli vyörymässä kohti Viipuria.



--------------------------------------------------------------------------------

Päämaja oli jo hädissään pyytänyt saksalaisilta apua, jota myös pian saatiin. Mannerheimin oli kuitenkin etsittävä itselleen mies, joka jollakin tavalla vakauttaisi tilanteen Kannaksella siedettäväksi, jotta apuvoimat ehtisivät paikalle.

Sotahistorioitsija, yleisesikuntaeverstiluutnantti Helge Seppälä on kirjoittanut sotilaan näkökulmasta kirjan miehestä, jonka Mannerheim valitsi Suomen pelastajaksi.

"Soittakaa heti Oeschille"
Vaarallisessa ja sekavassa tilanteessa Mannerheim valitsi Viipurinlahden puolustajan talvisodasta, Viipurin valtaajan ja huhtikuun 1942 kelirikkotaistelujen voittajan - omapäisen, mutta tehokkaan kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin:
"Airo, soittakaa heti Oeschille ja käskekää hänet Karjalan Kannakselle järjestämään asiat. Kirjallinen vahvennus seuraa."
Päämajamestarina ja Mannerheimin "oikeana kätenä" toiminut A. F. Airo soitti 14. kesäkuuta heti Kuuterselän murron jälkeen:
"Kannaksella on asiat päin helvettiä. Painu sinne ylipäällikön käskystä, armeijakunnat ovat sinun. Laatikainen on jossain Viipurin alueella. Jätä koko Aunus Talvelan käsiin. Sitähän Talvela on aina rakastanut".

Päämaja vahvisti asian vielä samana päivänä kirjallisesti. Sen myötä Oesch sai valtakirjan, jolla hänellä oli johdettavanaan suurempi joukkoyhtymä kuin yhdelläkään aiemmalla rintamankomentajalla.

Venäläiset löivät päänsä seinään
Oesch luovutti Aunuksen komennon Talvelalle, latasi pistoolinsa lippaan ja lähti matkalle saman päivän iltana. Hän sai seuraavana aamuna kuulla ratsumiesten pakenemisesta ja Kuuterselän lopullisesta menettämisestä, mutta katsoi, ettei vastahyökkäys vastaisi tarkoitustaan.
Oeschin lausuntoon perustuen Mannerheim antoi vielä samana iltana käskyn siirtyä koko rintamalla viivytystaisteluun ja saattaa armeija puolustuskykyiseksi VKT-linjalle Viipuri-Kuparisaari-Taipale.

Sen jälkeen suomalaiset menettivät Viipurin yhdessä hetkessä 20. kesäkuuta, kun vetäytymishuhu synnytti suomalaisissa sotilaissa pakokauhun, jota esimiehet eivät kyenneet hillitsemään.

Viipurin takaisinvaltaamiseen ei ollut riittäviä voimia. Oeschin esityksestä päämaja oikeutti joukot ryhmittymään puolustuksen tilanteen mukaisesti linjalle Viipurinlahti-Kivisalmi-Konkkala-Tali, josta eteenpäin puolustus oli edelleen VKT-linjalla.

Venäläisen armeijankenraali Leonid Govorovin komentamat joukot yrittivät sen jälkeen murtaa suomalaisten puolustuksen Kivisalmella.
- Täällä venäläiset löivät ensimmäistä kertaa suurhyökkäyksessä päänsä seinään, kirjoittaa Seppälä.

Neuvostoliiton marsalkka hämmentyi
Viipurin valtauksen jälkeisen hyökkäyksen epäonnistuttua Neuvostoliiton marsalkaksi ylennetty Govorov oli hiukan hämmentynyt. Suomalaisten vastarinta oli tiukentunut ja omat tappiot olivat huomattavat.
Govorov päätti hyökätä siinä suunnassa, jossa suomalaiset häntä odottivatkin.
- Oesch ja Nihtilä sekä everstiluutnantti Usko Haahti olivat jo kauan olleet sitä mieltä, että venäläiset hyökkäävät Talin ja Ihantalan kautta Lappeenrantaan ja Imatralle.

Oeschin esikunta ja päämajan operatiivinen osasto pyrkivät kaikin keinoin syventämään tämän suunnan puolustusta panssarintorjuntavoimalla ja kenttätykistöllä.

Juhannuksena Oesch oli alistanut Panssariprikaatille vielä 42 saksalaista rynnäkkötykkiä. Immolan kentällä taas oli 70 hävittäjää, hävittäjäpommittajaa ja syöksypommittajaa.

Oesch arvasi Govorovin aivoitukset
Puuttumatta yksityiskohtaisemmin kesän 1944 torjuntataisteluihin Oesch näytti Kannaksen armeijan komentajana lähes koko suurhyökkäyksen sarjan ajan osuvan oikeaan.
- Marsalkka Govorov nimittäin ajatteli lähes siten kuin Oesch oletti, kirjoittaa Seppälä.
Kannaksen joukkojen komentajana Oesch pystyi 7. heinäkuuta ilmoittamaan, että vihollisen strategiseen läpimurtoon Vakkilan-Ihantalan alueelle pyrkinyt hyökkäys on sille suuria tappioita tuottaen pysäytetty.

Mannerheim, joka ei häirinnyt Oeschiä ratkaisutaisteluiden aikana, kuten ei Airokaan, saapui päämajoitusmestarinsa ja adjutanttinsa kanssa 14. heinäkuuta Oeschin esikuntaan luovuttamaan hänelle henkilökohtaisesti voittajana Mannerheimristin.

Neuvostojoukot oli lyöty Ihantalassa ja Viipurinlahdella. Oeschistä oli tullut Suomen paras rintamakomentaja.

Kenraaliluutnanttina vankilaan
Sotahistorioitsija Helge Seppälä valottaa Gummeruksen kustantamassa kirjassaan laajasti Oeschin sveitsiläisiä sukujuuria, suvun siirtymistä tsaarinajan Suomen Karjalaan, Lennartin lapsuutta Venäjän murroksessa Karjalassa, jääkärikoulutusta Saksassa ja upseeriuraa sekä rauhan että sotien aikana.
Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomission aikana maavoimien komentajaksi edennyt kenraaliluutnantti Oesch joutui hakauksiin erityisesti sotavankiasiassa ja heimovankien palauttamisessa.

Oikeusministeri Urho Kekkonen halusi hänet syytteeseen asekätkennästä, jossa monet hänen nimittämänsä yleisesikuntaupseerit pidätettiin.

Oesch pantiin "listalle" sotavankiasiassa ja hän pyysi eron. Hänet aiottiin pidättää, mutta Oesch yritti paeta veneellä Ruotsiin. Vene ajoi karille, eikä Oesch enää jatkanut pakoaan. Hän ilmoittautui itse 14. lokakuuta Porissa poliisimestarille.

Seuraavana päivänä Oesch siirrettiin Riihimäen keskusvankilaan. Suomen pelastajan tuomitseminen ja vankilavuodet olivat edessä.

Oesch vapautui Helsingin lääninvankilasta vasta 5. helmikuuta 1948. Sen jälkeen hän loi mittavan uran myös evp:nä.

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch kuoli 85 vuotiaana 8. elokuuta 1978.

STT-IA
11.9.1998


--------------------------------------------------------------------------------


AJASSA -SIVULLE

Nenonen kirjoitti:

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.syyskuu/KLO3598.HTM

Tuoosa on jotain juusto össin pojasta mutta kuka on Gusev joka kusetti.

Lue lisää

"kuka on Gusev joka kusetti"

Kuka se kusettaja varsinaisesti oli, Gusev vai
Govorov, en ole varma, mutta tuskinpa se sentään
Zhdanov oli?

Gusev oli länsikannaksella hyökänneen vihollisen
21. armeijan komentaja.

Niillä oli länsikannaksella peräti 2 armeijaa
(59. armeija) - ja sitten vielä keskellä ja
idässä 23. armeija.

sotatuomari kirjoitti:

Etpä kuitenkaan pistänyt tarkempia päivämääriä
KaJoKE:n sijainnista, jotta olisin voinut tarkistaa.

Mutta minun tietojen mukaan KaJoKE oli ensin
Lappeenrannan Linnoituksessa, josta se siirtyi
ensin Lemille ja sitten lopuksi Savitaipaleelle
- vielä lähemmäksi Mikkelin Päämajaa.

Esikuntiahan kuitenkin siirreltiin jatkuvasti
rintamatilanteenkin muuttuessa, ja rintama
otti "takapakkia" länsikannaksella jopa 150
kilometriä.

Laguksen esikunta kylläkin siirrettiin Juustilasta
Lappeenrannan Linnoitukseen aivan kesäkuun
1944 lopulla.

Mutta asioiden tarkistaminen vie tietysti aina
oman aikansa ..

Lue lisää

Sotatuomarin kirjoitus hyväksytään.
Yritän parhaillaan kaivella muistia, mikä kirja se oli, missä niitä kuviakin Pöksänlahden esikunnasta oli, mutta tuloksetta.
Oesch tietysti siirtyi sinne vasta sen jälkeen, kun hänet määrättiin Valkeasaaren ja VT-aseman murtumien jälkeen Kannaksen joukkojen komentajaksi.

Coiffeur kirjoitti:

Sotatuomarin kirjoitus hyväksytään.
Yritän parhaillaan kaivella muistia, mikä kirja se oli, missä niitä kuviakin Pöksänlahden esikunnasta oli, mutta tuloksetta.
Oesch tietysti siirtyi sinne vasta sen jälkeen, kun hänet määrättiin Valkeasaaren ja VT-aseman murtumien jälkeen Kannaksen joukkojen komentajaksi.

Lue lisää

.. ihan vaan tarkistamatta, muistinvaraisesti?

Niilo nokkela kirjoitti:

Ylimääräinen assistentti "maalasi"linkin.
Ollaapa ystavalliset.


Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys 9. kesäkuuta 1944 alkoi, puna-armeija mursi viiden päivän päästä käden käänteessä suomalaisten vuosikausia rakentaman VT-aseman (Vammelsuu-Taipale) Kuuterselässä. Katastrofi oli selvästi nähtävissä Länsi-Kannaksella, jossa kuusi neuvostoarmeijakuntaa oli vyörymässä kohti Viipuria.



--------------------------------------------------------------------------------

Päämaja oli jo hädissään pyytänyt saksalaisilta apua, jota myös pian saatiin. Mannerheimin oli kuitenkin etsittävä itselleen mies, joka jollakin tavalla vakauttaisi tilanteen Kannaksella siedettäväksi, jotta apuvoimat ehtisivät paikalle.

Sotahistorioitsija, yleisesikuntaeverstiluutnantti Helge Seppälä on kirjoittanut sotilaan näkökulmasta kirjan miehestä, jonka Mannerheim valitsi Suomen pelastajaksi.

"Soittakaa heti Oeschille"
Vaarallisessa ja sekavassa tilanteessa Mannerheim valitsi Viipurinlahden puolustajan talvisodasta, Viipurin valtaajan ja huhtikuun 1942 kelirikkotaistelujen voittajan - omapäisen, mutta tehokkaan kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin:
"Airo, soittakaa heti Oeschille ja käskekää hänet Karjalan Kannakselle järjestämään asiat. Kirjallinen vahvennus seuraa."
Päämajamestarina ja Mannerheimin "oikeana kätenä" toiminut A. F. Airo soitti 14. kesäkuuta heti Kuuterselän murron jälkeen:
"Kannaksella on asiat päin helvettiä. Painu sinne ylipäällikön käskystä, armeijakunnat ovat sinun. Laatikainen on jossain Viipurin alueella. Jätä koko Aunus Talvelan käsiin. Sitähän Talvela on aina rakastanut".

Päämaja vahvisti asian vielä samana päivänä kirjallisesti. Sen myötä Oesch sai valtakirjan, jolla hänellä oli johdettavanaan suurempi joukkoyhtymä kuin yhdelläkään aiemmalla rintamankomentajalla.

Venäläiset löivät päänsä seinään
Oesch luovutti Aunuksen komennon Talvelalle, latasi pistoolinsa lippaan ja lähti matkalle saman päivän iltana. Hän sai seuraavana aamuna kuulla ratsumiesten pakenemisesta ja Kuuterselän lopullisesta menettämisestä, mutta katsoi, ettei vastahyökkäys vastaisi tarkoitustaan.
Oeschin lausuntoon perustuen Mannerheim antoi vielä samana iltana käskyn siirtyä koko rintamalla viivytystaisteluun ja saattaa armeija puolustuskykyiseksi VKT-linjalle Viipuri-Kuparisaari-Taipale.

Sen jälkeen suomalaiset menettivät Viipurin yhdessä hetkessä 20. kesäkuuta, kun vetäytymishuhu synnytti suomalaisissa sotilaissa pakokauhun, jota esimiehet eivät kyenneet hillitsemään.

Viipurin takaisinvaltaamiseen ei ollut riittäviä voimia. Oeschin esityksestä päämaja oikeutti joukot ryhmittymään puolustuksen tilanteen mukaisesti linjalle Viipurinlahti-Kivisalmi-Konkkala-Tali, josta eteenpäin puolustus oli edelleen VKT-linjalla.

Venäläisen armeijankenraali Leonid Govorovin komentamat joukot yrittivät sen jälkeen murtaa suomalaisten puolustuksen Kivisalmella.
- Täällä venäläiset löivät ensimmäistä kertaa suurhyökkäyksessä päänsä seinään, kirjoittaa Seppälä.

Neuvostoliiton marsalkka hämmentyi
Viipurin valtauksen jälkeisen hyökkäyksen epäonnistuttua Neuvostoliiton marsalkaksi ylennetty Govorov oli hiukan hämmentynyt. Suomalaisten vastarinta oli tiukentunut ja omat tappiot olivat huomattavat.
Govorov päätti hyökätä siinä suunnassa, jossa suomalaiset häntä odottivatkin.
- Oesch ja Nihtilä sekä everstiluutnantti Usko Haahti olivat jo kauan olleet sitä mieltä, että venäläiset hyökkäävät Talin ja Ihantalan kautta Lappeenrantaan ja Imatralle.

Oeschin esikunta ja päämajan operatiivinen osasto pyrkivät kaikin keinoin syventämään tämän suunnan puolustusta panssarintorjuntavoimalla ja kenttätykistöllä.

Juhannuksena Oesch oli alistanut Panssariprikaatille vielä 42 saksalaista rynnäkkötykkiä. Immolan kentällä taas oli 70 hävittäjää, hävittäjäpommittajaa ja syöksypommittajaa.

Oesch arvasi Govorovin aivoitukset
Puuttumatta yksityiskohtaisemmin kesän 1944 torjuntataisteluihin Oesch näytti Kannaksen armeijan komentajana lähes koko suurhyökkäyksen sarjan ajan osuvan oikeaan.
- Marsalkka Govorov nimittäin ajatteli lähes siten kuin Oesch oletti, kirjoittaa Seppälä.
Kannaksen joukkojen komentajana Oesch pystyi 7. heinäkuuta ilmoittamaan, että vihollisen strategiseen läpimurtoon Vakkilan-Ihantalan alueelle pyrkinyt hyökkäys on sille suuria tappioita tuottaen pysäytetty.

Mannerheim, joka ei häirinnyt Oeschiä ratkaisutaisteluiden aikana, kuten ei Airokaan, saapui päämajoitusmestarinsa ja adjutanttinsa kanssa 14. heinäkuuta Oeschin esikuntaan luovuttamaan hänelle henkilökohtaisesti voittajana Mannerheimristin.

Neuvostojoukot oli lyöty Ihantalassa ja Viipurinlahdella. Oeschistä oli tullut Suomen paras rintamakomentaja.

Kenraaliluutnanttina vankilaan
Sotahistorioitsija Helge Seppälä valottaa Gummeruksen kustantamassa kirjassaan laajasti Oeschin sveitsiläisiä sukujuuria, suvun siirtymistä tsaarinajan Suomen Karjalaan, Lennartin lapsuutta Venäjän murroksessa Karjalassa, jääkärikoulutusta Saksassa ja upseeriuraa sekä rauhan että sotien aikana.
Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomission aikana maavoimien komentajaksi edennyt kenraaliluutnantti Oesch joutui hakauksiin erityisesti sotavankiasiassa ja heimovankien palauttamisessa.

Oikeusministeri Urho Kekkonen halusi hänet syytteeseen asekätkennästä, jossa monet hänen nimittämänsä yleisesikuntaupseerit pidätettiin.

Oesch pantiin "listalle" sotavankiasiassa ja hän pyysi eron. Hänet aiottiin pidättää, mutta Oesch yritti paeta veneellä Ruotsiin. Vene ajoi karille, eikä Oesch enää jatkanut pakoaan. Hän ilmoittautui itse 14. lokakuuta Porissa poliisimestarille.

Seuraavana päivänä Oesch siirrettiin Riihimäen keskusvankilaan. Suomen pelastajan tuomitseminen ja vankilavuodet olivat edessä.

Oesch vapautui Helsingin lääninvankilasta vasta 5. helmikuuta 1948. Sen jälkeen hän loi mittavan uran myös evp:nä.

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch kuoli 85 vuotiaana 8. elokuuta 1978.

STT-IA
11.9.1998


--------------------------------------------------------------------------------


AJASSA -SIVULLE

Lue lisää

"Juhannuksena Oesch oli alistanut
Panssariprikaatille vielä 42 saksalaista
rynnäkkötykkiä. Immolan kentällä taas oli 70
hävittäjää,"

Täydellistä höpö höpö -tietoa:

Panssariprikatilla ei varmasti ollut koskaan
eikä misään vaiheessa yhtäkään rynnäkkötykkiä -
saatika 42 tykkiä!

Näyttää siltä, että tuo sinin linkkisi on
aikamoista "toimittajaroskaa"!

Et kai sinä kuvittele, että joku Hesarin
'toimittaja-neiti' sotajuttuja ymmärtää?

Ja nuo Kurt Kuhlmayn koneet tulivat sinne ... ??
niin, vasta kesäkuun puolivälissä nekin.

Niilo nokkela kirjoitti:

Ylimääräinen assistentti "maalasi"linkin.
Ollaapa ystavalliset.


Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys 9. kesäkuuta 1944 alkoi, puna-armeija mursi viiden päivän päästä käden käänteessä suomalaisten vuosikausia rakentaman VT-aseman (Vammelsuu-Taipale) Kuuterselässä. Katastrofi oli selvästi nähtävissä Länsi-Kannaksella, jossa kuusi neuvostoarmeijakuntaa oli vyörymässä kohti Viipuria.



--------------------------------------------------------------------------------

Päämaja oli jo hädissään pyytänyt saksalaisilta apua, jota myös pian saatiin. Mannerheimin oli kuitenkin etsittävä itselleen mies, joka jollakin tavalla vakauttaisi tilanteen Kannaksella siedettäväksi, jotta apuvoimat ehtisivät paikalle.

Sotahistorioitsija, yleisesikuntaeverstiluutnantti Helge Seppälä on kirjoittanut sotilaan näkökulmasta kirjan miehestä, jonka Mannerheim valitsi Suomen pelastajaksi.

"Soittakaa heti Oeschille"
Vaarallisessa ja sekavassa tilanteessa Mannerheim valitsi Viipurinlahden puolustajan talvisodasta, Viipurin valtaajan ja huhtikuun 1942 kelirikkotaistelujen voittajan - omapäisen, mutta tehokkaan kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin:
"Airo, soittakaa heti Oeschille ja käskekää hänet Karjalan Kannakselle järjestämään asiat. Kirjallinen vahvennus seuraa."
Päämajamestarina ja Mannerheimin "oikeana kätenä" toiminut A. F. Airo soitti 14. kesäkuuta heti Kuuterselän murron jälkeen:
"Kannaksella on asiat päin helvettiä. Painu sinne ylipäällikön käskystä, armeijakunnat ovat sinun. Laatikainen on jossain Viipurin alueella. Jätä koko Aunus Talvelan käsiin. Sitähän Talvela on aina rakastanut".

Päämaja vahvisti asian vielä samana päivänä kirjallisesti. Sen myötä Oesch sai valtakirjan, jolla hänellä oli johdettavanaan suurempi joukkoyhtymä kuin yhdelläkään aiemmalla rintamankomentajalla.

Venäläiset löivät päänsä seinään
Oesch luovutti Aunuksen komennon Talvelalle, latasi pistoolinsa lippaan ja lähti matkalle saman päivän iltana. Hän sai seuraavana aamuna kuulla ratsumiesten pakenemisesta ja Kuuterselän lopullisesta menettämisestä, mutta katsoi, ettei vastahyökkäys vastaisi tarkoitustaan.
Oeschin lausuntoon perustuen Mannerheim antoi vielä samana iltana käskyn siirtyä koko rintamalla viivytystaisteluun ja saattaa armeija puolustuskykyiseksi VKT-linjalle Viipuri-Kuparisaari-Taipale.

Sen jälkeen suomalaiset menettivät Viipurin yhdessä hetkessä 20. kesäkuuta, kun vetäytymishuhu synnytti suomalaisissa sotilaissa pakokauhun, jota esimiehet eivät kyenneet hillitsemään.

Viipurin takaisinvaltaamiseen ei ollut riittäviä voimia. Oeschin esityksestä päämaja oikeutti joukot ryhmittymään puolustuksen tilanteen mukaisesti linjalle Viipurinlahti-Kivisalmi-Konkkala-Tali, josta eteenpäin puolustus oli edelleen VKT-linjalla.

Venäläisen armeijankenraali Leonid Govorovin komentamat joukot yrittivät sen jälkeen murtaa suomalaisten puolustuksen Kivisalmella.
- Täällä venäläiset löivät ensimmäistä kertaa suurhyökkäyksessä päänsä seinään, kirjoittaa Seppälä.

Neuvostoliiton marsalkka hämmentyi
Viipurin valtauksen jälkeisen hyökkäyksen epäonnistuttua Neuvostoliiton marsalkaksi ylennetty Govorov oli hiukan hämmentynyt. Suomalaisten vastarinta oli tiukentunut ja omat tappiot olivat huomattavat.
Govorov päätti hyökätä siinä suunnassa, jossa suomalaiset häntä odottivatkin.
- Oesch ja Nihtilä sekä everstiluutnantti Usko Haahti olivat jo kauan olleet sitä mieltä, että venäläiset hyökkäävät Talin ja Ihantalan kautta Lappeenrantaan ja Imatralle.

Oeschin esikunta ja päämajan operatiivinen osasto pyrkivät kaikin keinoin syventämään tämän suunnan puolustusta panssarintorjuntavoimalla ja kenttätykistöllä.

Juhannuksena Oesch oli alistanut Panssariprikaatille vielä 42 saksalaista rynnäkkötykkiä. Immolan kentällä taas oli 70 hävittäjää, hävittäjäpommittajaa ja syöksypommittajaa.

Oesch arvasi Govorovin aivoitukset
Puuttumatta yksityiskohtaisemmin kesän 1944 torjuntataisteluihin Oesch näytti Kannaksen armeijan komentajana lähes koko suurhyökkäyksen sarjan ajan osuvan oikeaan.
- Marsalkka Govorov nimittäin ajatteli lähes siten kuin Oesch oletti, kirjoittaa Seppälä.
Kannaksen joukkojen komentajana Oesch pystyi 7. heinäkuuta ilmoittamaan, että vihollisen strategiseen läpimurtoon Vakkilan-Ihantalan alueelle pyrkinyt hyökkäys on sille suuria tappioita tuottaen pysäytetty.

Mannerheim, joka ei häirinnyt Oeschiä ratkaisutaisteluiden aikana, kuten ei Airokaan, saapui päämajoitusmestarinsa ja adjutanttinsa kanssa 14. heinäkuuta Oeschin esikuntaan luovuttamaan hänelle henkilökohtaisesti voittajana Mannerheimristin.

Neuvostojoukot oli lyöty Ihantalassa ja Viipurinlahdella. Oeschistä oli tullut Suomen paras rintamakomentaja.

Kenraaliluutnanttina vankilaan
Sotahistorioitsija Helge Seppälä valottaa Gummeruksen kustantamassa kirjassaan laajasti Oeschin sveitsiläisiä sukujuuria, suvun siirtymistä tsaarinajan Suomen Karjalaan, Lennartin lapsuutta Venäjän murroksessa Karjalassa, jääkärikoulutusta Saksassa ja upseeriuraa sekä rauhan että sotien aikana.
Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomission aikana maavoimien komentajaksi edennyt kenraaliluutnantti Oesch joutui hakauksiin erityisesti sotavankiasiassa ja heimovankien palauttamisessa.

Oikeusministeri Urho Kekkonen halusi hänet syytteeseen asekätkennästä, jossa monet hänen nimittämänsä yleisesikuntaupseerit pidätettiin.

Oesch pantiin "listalle" sotavankiasiassa ja hän pyysi eron. Hänet aiottiin pidättää, mutta Oesch yritti paeta veneellä Ruotsiin. Vene ajoi karille, eikä Oesch enää jatkanut pakoaan. Hän ilmoittautui itse 14. lokakuuta Porissa poliisimestarille.

Seuraavana päivänä Oesch siirrettiin Riihimäen keskusvankilaan. Suomen pelastajan tuomitseminen ja vankilavuodet olivat edessä.

Oesch vapautui Helsingin lääninvankilasta vasta 5. helmikuuta 1948. Sen jälkeen hän loi mittavan uran myös evp:nä.

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch kuoli 85 vuotiaana 8. elokuuta 1978.

STT-IA
11.9.1998


--------------------------------------------------------------------------------


AJASSA -SIVULLE

Lue lisää

" Marsalkka Govorov nimittäin ajatteli lähes
siten kuin Oesch oletti, kirjoittaa Seppälä.
Kannaksen joukkojen komentajana Oesch
pystyi 7. heinäkuuta ilmoittamaan, että .. "


Ja paskat! Siellä oli kaksi armeijakuntaa
Virojoella jo livohkaan lipsimässä heti Viipurin menetyksen jälkeen.

Ja Gusev pisti palamaan siinä ainoassa
hyökkäyssuunnassa joka oli panssareillekin
mahdollista - Leitimonkannaksella!

Sehän olikin STT:n joku uutinen (?), ei Hesarin,
mutta sama asiahan se - toimittaja-neiti kuin
toimittaja-neiti ...

Coiffeur kirjoitti:

Sotatuomari voisi hiukan tarkistaa tietojaan.
Ei se Oesch´n esikunta missään Lappeenrannassa sijainnut.
Jos tarkkoja ollaan, niin se sijaitsi Savitaipaleella noin 40 km Lappeenrannasta luoteeseen.
Paikka oli nimeltään Pöksänlahti, niin. Siellä pidettiin 1950-1960 luvulla köyhien lappeenrantalaisten koululaisten kesäleirejä. Parakit olivat vielä sodan jälkeen kunnossa, kuten mainio saunakin, missä Oesch kumppaneineen joka ilta saunotteli.
Jossakin muistelmakirjassa parakeista ja saunasta on kuviakin.

Lue lisää

Oesch:n esikuntako se niin kovasti puhuttaa? Lukekaa poijjaat oikeita kirjoja. Niistä ne asiat selviää... tai sitten ei. Nyt siis selvisi.

Kas tässä on 2 kirjaa 12 hyllymetrin valikoimastani:


Kädessäni on kirjat: K.L. Oesch Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v.1944, Otava 1956

Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, 1998 Gummerus

Oesch:n omassa kirjassa ei ole yhtään valokuvaa, lukuunottamatta kansipaperin calokuvaa karttapöydän ääreen kumartunees Oesch:sta kynä kädessään. Seppälän kirjassa on kuvia runsaastikin ja eräässä niistä on Erfurth Oesch:n kanssa elokuussa 21 päivä 1944 tuomassa Oesch:lle "Saksan rautaa kaulaan". Siis kunniamerkkiä, joka oli das Deutsche Kreuz in Gold. Sitä tuskin annettiin ihan aiheetta!

Seppälän kirjassa kerrotaan melko tarkkaan nuo kesän 1944 vaiheet, sivut 158-159.
Mennessään Kannakselle 1. etappi oli paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
Oesch:n esikunta oli aluksi jonkun aikaa Imatralla Schreyn huvilassa, mutta siirtyi kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan, jossa se toimi sodan loppuun saakka.

Näin se meni.

Puhuttaa kirjoitti:

Oesch:n esikuntako se niin kovasti puhuttaa? Lukekaa poijjaat oikeita kirjoja. Niistä ne asiat selviää... tai sitten ei. Nyt siis selvisi.

Kas tässä on 2 kirjaa 12 hyllymetrin valikoimastani:


Kädessäni on kirjat: K.L. Oesch Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v.1944, Otava 1956

Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, 1998 Gummerus

Oesch:n omassa kirjassa ei ole yhtään valokuvaa, lukuunottamatta kansipaperin calokuvaa karttapöydän ääreen kumartunees Oesch:sta kynä kädessään. Seppälän kirjassa on kuvia runsaastikin ja eräässä niistä on Erfurth Oesch:n kanssa elokuussa 21 päivä 1944 tuomassa Oesch:lle "Saksan rautaa kaulaan". Siis kunniamerkkiä, joka oli das Deutsche Kreuz in Gold. Sitä tuskin annettiin ihan aiheetta!

Seppälän kirjassa kerrotaan melko tarkkaan nuo kesän 1944 vaiheet, sivut 158-159.
Mennessään Kannakselle 1. etappi oli paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
Oesch:n esikunta oli aluksi jonkun aikaa Imatralla Schreyn huvilassa, mutta siirtyi kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan, jossa se toimi sodan loppuun saakka.

Näin se meni.

Lue lisää

"..paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
.. Imatralla Schreyn huvilassa .. kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan"

1. Ylä-Kuusaa sijaitsee Muolaassa, ja sieltä Oesch esikunta lähti viimeistään heti Kuuterselän 14-15.6 jälkeen. Kun Oesch sai komennuksen kannakselle 14.6 niin ehtikö tuo edes 'kahveja' keittää esikunnassaan?

2. "Imatralla Schreyn" - Ja miksi helkutissa KaJoKE olisi näin kauaksi rintamalta ja Päämajasta vedetty kun kannaksella käytiin raskaita torjuntataisteluita?

3. Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan - Kertoisitko tarkemmin, mikä se tämmönen Kantturanniemen varuskunta on? Minulla ei kyllä ole aavistustakaan!

- Taitaa mennä nyt puurot ja vellit sekaisin:

sotatuomari kirjoitti:

"..paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
.. Imatralla Schreyn huvilassa .. kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan"

1. Ylä-Kuusaa sijaitsee Muolaassa, ja sieltä Oesch esikunta lähti viimeistään heti Kuuterselän 14-15.6 jälkeen. Kun Oesch sai komennuksen kannakselle 14.6 niin ehtikö tuo edes 'kahveja' keittää esikunnassaan?

2. "Imatralla Schreyn" - Ja miksi helkutissa KaJoKE olisi näin kauaksi rintamalta ja Päämajasta vedetty kun kannaksella käytiin raskaita torjuntataisteluita?

3. Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan - Kertoisitko tarkemmin, mikä se tämmönen Kantturanniemen varuskunta on? Minulla ei kyllä ole aavistustakaan!

- Taitaa mennä nyt puurot ja vellit sekaisin:

Lue lisää

Otetaanpas uusintana kun "Sotatuomarina" esiintyvä hörhö ei ymmärtänyt lukemaansa.
Helge Seppälä varmasti tietää mitä kirjoittaa!


Seppälän kirjassa kerrotaan melko tarkkaan nuo kesän 1944 vaiheet, sivut 158-159.
Mennessään Kannakselle 1. etappi oli paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
Oesch:n esikunta oli aluksi jonkun aikaa Imatralla Schreyn huvilassa, mutta siirtyi kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan, jossa se toimi sodan loppuun saakka.

Näin se meni.

Seppälän tuotanto on aika monipuolinen ja perusteellinen, suosittelen!

Seppälä Helge Taistelu Leningradista ja Suomi, Wsoy, 1969, 309 s
Seppälä Helge Neuvostopartisaanit toisessa maailmansodassa, Wsoy, 1971, 230 s
Seppälä Helge Itsenäisen Suomen puolustuspolitiikka ja strategia, WSOY, 1974, 349 s
Seppälä Helge Puna-armeijasta sotilasmahdiksi, wsoy, 1978, 198 s
Seppälä Helge Suomi hyökkääjänä 1941, wsoy, 1984, 268 s
Seppälä, Helge Suomi miehittäjänä 1941-1944, SN-kirjat, 1989, 173 s
Seppälä Helge Talvisodan venäläinen ruletti, Taifuuni, 1992, 231 kuvaliite
Seppälä, Helge Asemasodasta katkeraan rauhaan: Helsinki : Orient Express , 1991 384 s
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, 1998 Gummerus
Helge Seppälä Itä-Karjalan venäläisväestö suomalaisen sotilashallinnon keskitysleireillä 1941-1944, s. 124

SUOMI TAISTELI 1-6 toim. Jukka L. Mäkelä & Helge Seppälä
Sotiemme suurlukemisto, sivumäärä n. 2500, painettu aikavälillä 1977-1980 ilmestymisen mukaan ( osat 4 ja 5 jäivät Seppälän huoleksi Mäkelän kuoltua)

Puhuttaa kirjoitti:

Otetaanpas uusintana kun "Sotatuomarina" esiintyvä hörhö ei ymmärtänyt lukemaansa.
Helge Seppälä varmasti tietää mitä kirjoittaa!


Seppälän kirjassa kerrotaan melko tarkkaan nuo kesän 1944 vaiheet, sivut 158-159.
Mennessään Kannakselle 1. etappi oli paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
Oesch:n esikunta oli aluksi jonkun aikaa Imatralla Schreyn huvilassa, mutta siirtyi kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan, jossa se toimi sodan loppuun saakka.

Näin se meni.

Seppälän tuotanto on aika monipuolinen ja perusteellinen, suosittelen!

Seppälä Helge Taistelu Leningradista ja Suomi, Wsoy, 1969, 309 s
Seppälä Helge Neuvostopartisaanit toisessa maailmansodassa, Wsoy, 1971, 230 s
Seppälä Helge Itsenäisen Suomen puolustuspolitiikka ja strategia, WSOY, 1974, 349 s
Seppälä Helge Puna-armeijasta sotilasmahdiksi, wsoy, 1978, 198 s
Seppälä Helge Suomi hyökkääjänä 1941, wsoy, 1984, 268 s
Seppälä, Helge Suomi miehittäjänä 1941-1944, SN-kirjat, 1989, 173 s
Seppälä Helge Talvisodan venäläinen ruletti, Taifuuni, 1992, 231 kuvaliite
Seppälä, Helge Asemasodasta katkeraan rauhaan: Helsinki : Orient Express , 1991 384 s
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, 1998 Gummerus
Helge Seppälä Itä-Karjalan venäläisväestö suomalaisen sotilashallinnon keskitysleireillä 1941-1944, s. 124

SUOMI TAISTELI 1-6 toim. Jukka L. Mäkelä & Helge Seppälä
Sotiemme suurlukemisto, sivumäärä n. 2500, painettu aikavälillä 1977-1980 ilmestymisen mukaan ( osat 4 ja 5 jäivät Seppälän huoleksi Mäkelän kuoltua)

Lue lisää

Josko vanhuuden höperö vaihtaisi ne vaippansa ja siirtyisi tähän meidän aikakauteen: Me olemme ja elämme täällä Suomessa aivan eri vuosituhatta kuin sinä!

Paljon, paljon on maailmassa tapahtunut noista sinun ajoistasi; ja yhtenä tärkeimmistä - ei ole Neuvostoliittoa olemassakaan; ei ole edes Itä-Euroopan sosialistisia valtioita; Suomessa monet väittävät, että meidän olisi parempi liittyä NATO:oon.

Ja tämän asian tiimoilta: arkistoja on avautunut eri puolilla maailmaa, mm. Venäjällä; paljon, paljon on tullut uusia ja uusia tutkimuksia; monet suomalaiset matkustelevat ulkomailla ja osaavat ulkomaan kieliä, keskustelevat ulkomaan ihmisten kanssa ... chattailevat ulkomaisilla palstoilla, ulkomaalaiset chattailevat meidän palstoilla .. Sinun ja Seppälän ajoista on vierähtänyt valtavasti aikaa; Kiinakin vain 30 vuotta sitten oli iso kasa savimajoista rakennettuja taloja, ja nyt ne vievät meidän työpaikkoja ..

- Vaihda ne märät vaippasi ja lähde ulkoilemaan, liikkumaan, käy elokuvissa, teatterissa - mutta ennen kaikkea vaihda ne märät vaippasi, ulkona on pakkasta!

Ja asiaan: Nuo sinun toimittaja-neitisi antamat tietosi eivät todellakaan vastaa tämän päivän tietoja, joten ..

Vastaa: Milloin KaJoKE:n esikunta oli milläkin paikkakunnalla ja missäkin päin Suomea?

vaihtaisi kirjoitti:

Josko vanhuuden höperö vaihtaisi ne vaippansa ja siirtyisi tähän meidän aikakauteen: Me olemme ja elämme täällä Suomessa aivan eri vuosituhatta kuin sinä!

Paljon, paljon on maailmassa tapahtunut noista sinun ajoistasi; ja yhtenä tärkeimmistä - ei ole Neuvostoliittoa olemassakaan; ei ole edes Itä-Euroopan sosialistisia valtioita; Suomessa monet väittävät, että meidän olisi parempi liittyä NATO:oon.

Ja tämän asian tiimoilta: arkistoja on avautunut eri puolilla maailmaa, mm. Venäjällä; paljon, paljon on tullut uusia ja uusia tutkimuksia; monet suomalaiset matkustelevat ulkomailla ja osaavat ulkomaan kieliä, keskustelevat ulkomaan ihmisten kanssa ... chattailevat ulkomaisilla palstoilla, ulkomaalaiset chattailevat meidän palstoilla .. Sinun ja Seppälän ajoista on vierähtänyt valtavasti aikaa; Kiinakin vain 30 vuotta sitten oli iso kasa savimajoista rakennettuja taloja, ja nyt ne vievät meidän työpaikkoja ..

- Vaihda ne märät vaippasi ja lähde ulkoilemaan, liikkumaan, käy elokuvissa, teatterissa - mutta ennen kaikkea vaihda ne märät vaippasi, ulkona on pakkasta!

Ja asiaan: Nuo sinun toimittaja-neitisi antamat tietosi eivät todellakaan vastaa tämän päivän tietoja, joten ..

Vastaa: Milloin KaJoKE:n esikunta oli milläkin paikkakunnalla ja missäkin päin Suomea?

Lue lisää

>>Vastaa: Milloin KaJoKE:n esikunta oli milläkin paikkakunnalla ja missäkin päin Suomea?

Puhuttaa kirjoitti:

>>Vastaa: Milloin KaJoKE:n esikunta oli milläkin paikkakunnalla ja missäkin päin Suomea?

Jos sinulla on tieto missä ja milloin KaJoKE milloinkin piti majapaikkaansa niin vastaa, ja sillä selvä!

Esikuntien sijainti sodan aikana ei ollut 'kovin julkinen' asia, ja ei niiden sijaintipaikoista kerrota spk:oissa tai taistelukertomuksissakaan. Joten ei ole aivan helppoa ja yksinkertaista selvittää näitä asioita ...

Mitäpä näitä asioita nyt jokaiselle vanhuuden höperölle selittelemään .. joka ei pysty edes vuosituhansia saatika kuukausia ja päiviä toisistaan erottamaan!

Muuten lopeta tuo tyhjänpäiväinen lässyttäminen ja lähde vaikka ulkoilemaan: veri kiertää ja pienet aivosi saavat hiukkasen "elixiriä".

vastaa! kirjoitti:

Jos sinulla on tieto missä ja milloin KaJoKE milloinkin piti majapaikkaansa niin vastaa, ja sillä selvä!

Esikuntien sijainti sodan aikana ei ollut 'kovin julkinen' asia, ja ei niiden sijaintipaikoista kerrota spk:oissa tai taistelukertomuksissakaan. Joten ei ole aivan helppoa ja yksinkertaista selvittää näitä asioita ...

Mitäpä näitä asioita nyt jokaiselle vanhuuden höperölle selittelemään .. joka ei pysty edes vuosituhansia saatika kuukausia ja päiviä toisistaan erottamaan!

Muuten lopeta tuo tyhjänpäiväinen lässyttäminen ja lähde vaikka ulkoilemaan: veri kiertää ja pienet aivosi saavat hiukkasen "elixiriä".

Lue lisää

>>Jos sinulla on tieto missä ja milloin KaJoKE milloinkin piti majapaikkaansa niin vastaa, ja sillä selvä!

Puhuttaa kirjoitti:

>>Jos sinulla on tieto missä ja milloin KaJoKE milloinkin piti majapaikkaansa niin vastaa, ja sillä selvä!

Kunhan lukisit ensin itse ne kirjasi; sotatuomaria ei niin vain huijata. Ja toiseksi maailmassa on miljoonia kirjoja ja webissäkin mirjardeja sivuja - että eiköhän minulla lukemista riitä kun on tuota kielitaitoakin kasaantunut vaikka muille jaettavaksi.


" Kannaksen joukkojen komentajan esikunnan operatiivisen osaston salaista ja yleista kirjeistba 1944, T 576115.
KaJoKE:n operatiivisen osaston sotapäiväkirja 14.6.-19.9.1944, SpK 14203. Kan.RE:n toimisto 1V:n operatiiviset kaskyt 1944, T 848318 ja 11.
Maavoimien huoltosuunnitelma 29.5.1941, T 22029!19. "

Tuon tekstisi olet tietysti kopioinut kirjoitusvirheinen Seppäsen tekstistä, täältä!
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt


Mutta tämän olin unohtanut ...

http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Tiesin kyllä, että asiasta on tietoa Lemin kunnan pöytäkirjoissa.

sotatuomari kirjoitti:

Kunhan lukisit ensin itse ne kirjasi; sotatuomaria ei niin vain huijata. Ja toiseksi maailmassa on miljoonia kirjoja ja webissäkin mirjardeja sivuja - että eiköhän minulla lukemista riitä kun on tuota kielitaitoakin kasaantunut vaikka muille jaettavaksi.


" Kannaksen joukkojen komentajan esikunnan operatiivisen osaston salaista ja yleista kirjeistba 1944, T 576115.
KaJoKE:n operatiivisen osaston sotapäiväkirja 14.6.-19.9.1944, SpK 14203. Kan.RE:n toimisto 1V:n operatiiviset kaskyt 1944, T 848318 ja 11.
Maavoimien huoltosuunnitelma 29.5.1941, T 22029!19. "

Tuon tekstisi olet tietysti kopioinut kirjoitusvirheinen Seppäsen tekstistä, täältä!
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt


Mutta tämän olin unohtanut ...

http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Tiesin kyllä, että asiasta on tietoa Lemin kunnan pöytäkirjoissa.

Lue lisää

>>Mutta tämän olin unohtanut ... >Jos sinulla on tieto missä ja milloin KaJoKE milloinkin piti majapaikkaansa niin vastaa, ja sillä selvä!

sotatuomari kirjoitti:

Kunhan lukisit ensin itse ne kirjasi; sotatuomaria ei niin vain huijata. Ja toiseksi maailmassa on miljoonia kirjoja ja webissäkin mirjardeja sivuja - että eiköhän minulla lukemista riitä kun on tuota kielitaitoakin kasaantunut vaikka muille jaettavaksi.


" Kannaksen joukkojen komentajan esikunnan operatiivisen osaston salaista ja yleista kirjeistba 1944, T 576115.
KaJoKE:n operatiivisen osaston sotapäiväkirja 14.6.-19.9.1944, SpK 14203. Kan.RE:n toimisto 1V:n operatiiviset kaskyt 1944, T 848318 ja 11.
Maavoimien huoltosuunnitelma 29.5.1941, T 22029!19. "

Tuon tekstisi olet tietysti kopioinut kirjoitusvirheinen Seppäsen tekstistä, täältä!
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt


Mutta tämän olin unohtanut ...

http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Tiesin kyllä, että asiasta on tietoa Lemin kunnan pöytäkirjoissa.

Lue lisää

Mutta tämän olin unohtanut ...

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Kannaksen joukkojen komentajan esikunnan operatiivisen osaston salaista ja yleista kirjeistba 1944,&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi

sotatuomari kirjoitti:

Kunhan lukisit ensin itse ne kirjasi; sotatuomaria ei niin vain huijata. Ja toiseksi maailmassa on miljoonia kirjoja ja webissäkin mirjardeja sivuja - että eiköhän minulla lukemista riitä kun on tuota kielitaitoakin kasaantunut vaikka muille jaettavaksi.


" Kannaksen joukkojen komentajan esikunnan operatiivisen osaston salaista ja yleista kirjeistba 1944, T 576115.
KaJoKE:n operatiivisen osaston sotapäiväkirja 14.6.-19.9.1944, SpK 14203. Kan.RE:n toimisto 1V:n operatiiviset kaskyt 1944, T 848318 ja 11.
Maavoimien huoltosuunnitelma 29.5.1941, T 22029!19. "

Tuon tekstisi olet tietysti kopioinut kirjoitusvirheinen Seppäsen tekstistä, täältä!
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt


Mutta tämän olin unohtanut ...

http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Tiesin kyllä, että asiasta on tietoa Lemin kunnan pöytäkirjoissa.

Lue lisää

Oliko komentoporras Mustolan sulun ylittävän tien alussa,kanavan toisella puolen.Oliko talo kanavan rakennuksia?Sijoitettiinko muut esikunnan osastot-LAPPENRANTAAN ja LAURITSALAAN,eripuolille näitä pitäjiä?Kyseessä on IV-Armeijakunnan komentoportaan JA esikunnan sijoittelut.OLIKO komentoporras sijoitettu,"taloon kanavan rannalle".

sotatuomari kirjoitti:

Kunhan lukisit ensin itse ne kirjasi; sotatuomaria ei niin vain huijata. Ja toiseksi maailmassa on miljoonia kirjoja ja webissäkin mirjardeja sivuja - että eiköhän minulla lukemista riitä kun on tuota kielitaitoakin kasaantunut vaikka muille jaettavaksi.


" Kannaksen joukkojen komentajan esikunnan operatiivisen osaston salaista ja yleista kirjeistba 1944, T 576115.
KaJoKE:n operatiivisen osaston sotapäiväkirja 14.6.-19.9.1944, SpK 14203. Kan.RE:n toimisto 1V:n operatiiviset kaskyt 1944, T 848318 ja 11.
Maavoimien huoltosuunnitelma 29.5.1941, T 22029!19. "

Tuon tekstisi olet tietysti kopioinut kirjoitusvirheinen Seppäsen tekstistä, täältä!
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt


Mutta tämän olin unohtanut ...

http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Tiesin kyllä, että asiasta on tietoa Lemin kunnan pöytäkirjoissa.

Lue lisää

Niin aikajana on -41 kesän puoliväli.Kun tuo Össi niin kiinnostaa, niin tässä saadaan vähän syvyytä hänen toimistaan,sodan alku huomioituna.

Puhuttaa!!! kirjoitti:

>>Mutta tämän olin unohtanut ... >Jos sinulla on tieto missä ja milloin KaJoKE milloinkin piti majapaikkaansa niin vastaa, ja sillä selvä!

Palaapa sinne omalle vuosisadallesi
niine "tietoinesi" ..

Tai vaihapa ne märät vaippasi ainakin, ulkona on
pakkasta, pippeli jäätyy ..

Pussinperä kirjoitti:

Oliko komentoporras Mustolan sulun ylittävän tien alussa,kanavan toisella puolen.Oliko talo kanavan rakennuksia?Sijoitettiinko muut esikunnan osastot-LAPPENRANTAAN ja LAURITSALAAN,eripuolille näitä pitäjiä?Kyseessä on IV-Armeijakunnan komentoportaan JA esikunnan sijoittelut.OLIKO komentoporras sijoitettu,"taloon kanavan rannalle".

Lue lisää

En tiedä taloa, mutta kyllä se varmasti jostain arkistojen kätköstä saattaisi vaikkapa löytyäkin.

Minulla on vain tämä Seppäsen kaivama tieto ..

" Armeijakunnan esikunnan pääosat siirtyivät 17.6 Ylä-Kuusasta (Muolaa) Lauritsalan Mustolaan.
Komentoporras toimi Kavantsaaressa 20.6 iltaan saakka, jonka jälkeen sekin siirtyi
Mustolaan.
. . . Armeijakunta ryhtyi siirtämään 15.6. omia huoltolaitoksiaan VKT -aseman taakse,
missä ne ryhmitettiin Pulsan – Lappeenrannan - Joutsenon alueelle. Viipuriin ja sen
ympäristöön jäi vielä joitakin raskaita osia, joista merkittävimmät olivat Rautakorven ampumatarvikekenttämakasiini sekä Elintarvikekenttämakasiini 1 ja Elintarviketäydennyspaikka 1 Viipurissa. Kaikki armeijakunnan huoltolaitokset oli siirretty VKT -aseman taakse 19-20.6. "

Linkistä:
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

tieto .. kirjoitti:

En tiedä taloa, mutta kyllä se varmasti jostain arkistojen kätköstä saattaisi vaikkapa löytyäkin.

Minulla on vain tämä Seppäsen kaivama tieto ..

" Armeijakunnan esikunnan pääosat siirtyivät 17.6 Ylä-Kuusasta (Muolaa) Lauritsalan Mustolaan.
Komentoporras toimi Kavantsaaressa 20.6 iltaan saakka, jonka jälkeen sekin siirtyi
Mustolaan.
. . . Armeijakunta ryhtyi siirtämään 15.6. omia huoltolaitoksiaan VKT -aseman taakse,
missä ne ryhmitettiin Pulsan – Lappeenrannan - Joutsenon alueelle. Viipuriin ja sen
ympäristöön jäi vielä joitakin raskaita osia, joista merkittävimmät olivat Rautakorven ampumatarvikekenttämakasiini sekä Elintarvikekenttämakasiini 1 ja Elintarviketäydennyspaikka 1 Viipurissa. Kaikki armeijakunnan huoltolaitokset oli siirretty VKT -aseman taakse 19-20.6. "

Linkistä:
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Lue lisää

>>Armeijakunnan esikunnan pääosat siirtyivät 17:6. Yla-Kuusasta Lauritsalan Mustolaan.
Komentoporras toimi Kavantsaaressa 20.6. iltaan saakka, jonka jälkeen sekin siirtyi
Mustolaan. Tämän jälkeen yhteydenpito eri osastojen välilla helpottui huomattavasti.
IV Armeijakunnan komentaja antoi 17.6.

Haloo??? kirjoitti:

>>Armeijakunnan esikunnan pääosat siirtyivät 17:6. Yla-Kuusasta Lauritsalan Mustolaan.
Komentoporras toimi Kavantsaaressa 20.6. iltaan saakka, jonka jälkeen sekin siirtyi
Mustolaan. Tämän jälkeen yhteydenpito eri osastojen välilla helpottui huomattavasti.
IV Armeijakunnan komentaja antoi 17.6.

Lue lisää

Opettelepa jostain ensin alkeet noista ajoista,
joukoista, päivämääristä, taisteluista ja muusta
niin setä selittää sitten lisää ..

Haloo??? kirjoitti:

>>Armeijakunnan esikunnan pääosat siirtyivät 17:6. Yla-Kuusasta Lauritsalan Mustolaan.
Komentoporras toimi Kavantsaaressa 20.6. iltaan saakka, jonka jälkeen sekin siirtyi
Mustolaan. Tämän jälkeen yhteydenpito eri osastojen välilla helpottui huomattavasti.
IV Armeijakunnan komentaja antoi 17.6.

Lue lisää

Jämähti tuo keskustelu tuohon esikuntaväittelyyn.
Laitoin vettä kaikien myllyn laajentamalla keskustelua "ÖSSIN"jatkosodan alun komentopaikoille.Nöyrin mielin seurailen tuota vaihetta.Alku on lupaava,antoisaa väittelyhetkiä vaan.

Coiffeur kirjoitti:

Sotatuomari voisi hiukan tarkistaa tietojaan.
Ei se Oesch´n esikunta missään Lappeenrannassa sijainnut.
Jos tarkkoja ollaan, niin se sijaitsi Savitaipaleella noin 40 km Lappeenrannasta luoteeseen.
Paikka oli nimeltään Pöksänlahti, niin. Siellä pidettiin 1950-1960 luvulla köyhien lappeenrantalaisten koululaisten kesäleirejä. Parakit olivat vielä sodan jälkeen kunnossa, kuten mainio saunakin, missä Oesch kumppaneineen joka ilta saunotteli.
Jossakin muistelmakirjassa parakeista ja saunasta on kuviakin.

Lue lisää

>>Kanturaniemihän on Lemillä ja kymmenien kilometrien päässä Pöksänlahdesta.

sotatuomari kirjoitti:

"Juhannuksena Oesch oli alistanut
Panssariprikaatille vielä 42 saksalaista
rynnäkkötykkiä. Immolan kentällä taas oli 70
hävittäjää,"

Täydellistä höpö höpö -tietoa:

Panssariprikatilla ei varmasti ollut koskaan
eikä misään vaiheessa yhtäkään rynnäkkötykkiä -
saatika 42 tykkiä!

Näyttää siltä, että tuo sinin linkkisi on
aikamoista "toimittajaroskaa"!

Et kai sinä kuvittele, että joku Hesarin
'toimittaja-neiti' sotajuttuja ymmärtää?

Ja nuo Kurt Kuhlmayn koneet tulivat sinne ... ??
niin, vasta kesäkuun puolivälissä nekin.

Lue lisää

"Panssariprikatilla ei varmasti ollut koskaan eikä misään vaiheessa yhtäkään rynnäkkötykkiä - saatika 42 tykkiä!"

Montako PzKw IV oli mukana? Olen nähnyt filminpätkän jossa saksalaiset esittelivät IV -vaunujaan suomalaisille ja niissä oli suojalevyt sivuilla ja tornin ympärillä. Montako vaunuja oli noiden rynnäkkötykkien lisäksi, sitä en varmaksi tiedä, mutta piankos noista 42 tulee kaikkiaan.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Rynnäkkötykkiprikaati_303

"Rynnäkkötykkiprikaati 303 (saks. Sturmgeschütz-Brigade 303) oli toisen maailmansodan aikainen saksalainen rynnäkkötykkiyksikkö, joka osallistui Suomen jatkosodassa Ihantalan taisteluun Karjalankannaksella kesä–heinäkuussa 1944. Prikaatissa oli 31 rynnäkkötykkiä, mikä oli tavanomaista vähemmän. Yksikkö toimi lähinnä reservinä ja joukkojen kiinteänä tulitukena. Saksalaiset tuhosivat kolme vihollispanssaria, menettäen yhden tykin."

Saksalaiset eivät enää tuossa vaiheessa olleet kovin lähellä Lenskiä. 10 kertaisen ylivoiman hyökätessä joutuivat perääntymään, mutta suhteellisen hallitusti joukkojaan säästäen. Vetäytyivät Narvan linjalle, jossa kestivät 7 kk. Olisivat kestäneet pidempäänkin, mutta eteläpuolella tultiin läpi ja saarto uhkas. Puna-armeijan tappiot alkuvuonna 44 Lenskin alueella olivat 5-10 kertaiset Saksan pohj. AR:n tappioihin verrattuna. Se siitä "murskaamisesta". Hyvä lähde: P.Carell: "Poltettu maa".

Holsti oli muuten patologinen Saksan -vastustaja. Vähän niinkuin Churchill. Hän ei mm. ymmärtänyt, että jatkosodan alussa olisi pitänyt hyökätä täysillä ja loppuun asti. Eli oli sitä naiivia "sodanpysäyttäjäsiipeä", joka kuvitteli Englannista ja USA:sta suurta pelastajaa.

Olenkin ostanut melkein kaikki Halstin kirjoittamat kirjat. Yksi taitaa puuttua ja se on 60 -luvulta oleva Venäjä -kirja.

Tuolta löytyy aika hyvin Halstin kirjoja.

http://www.antikka.net/haku.asp

Tekijäksi vain Halsti...

Se 1. Halstin kirjoittama kirja on aika erikoinen kirja! Ostin se pari viikkoa sitten.
Se on tarkoitettu historian oppikirjaksi nuorille upseereille, lähinnä varmaankin RUK:n tai rottakoulun opistoupseereille. Isänmaallinen kirja! Halsti itse sano, että "kirja on kirjoitettu oikeassa hengessä".

Siis tämä:

W. H. Halsti Isänmaan historia Suomen maanpuolustajia varten. Toinen painos vuodelta 1938. 193 sivua.

brbp kirjoitti:

Saksalaiset eivät enää tuossa vaiheessa olleet kovin lähellä Lenskiä. 10 kertaisen ylivoiman hyökätessä joutuivat perääntymään, mutta suhteellisen hallitusti joukkojaan säästäen. Vetäytyivät Narvan linjalle, jossa kestivät 7 kk. Olisivat kestäneet pidempäänkin, mutta eteläpuolella tultiin läpi ja saarto uhkas. Puna-armeijan tappiot alkuvuonna 44 Lenskin alueella olivat 5-10 kertaiset Saksan pohj. AR:n tappioihin verrattuna. Se siitä "murskaamisesta". Hyvä lähde: P.Carell: "Poltettu maa".

Holsti oli muuten patologinen Saksan -vastustaja. Vähän niinkuin Churchill. Hän ei mm. ymmärtänyt, että jatkosodan alussa olisi pitänyt hyökätä täysillä ja loppuun asti. Eli oli sitä naiivia "sodanpysäyttäjäsiipeä", joka kuvitteli Englannista ja USA:sta suurta pelastajaa.

Lue lisää

"Holsti oli muuten patologinen Saksan -vastustaja"


Ja sinä kyllä taidat olla vain niitä märissä
vaipoissasi öriseviä natsi-ukkoja tai "pikku-
natsi-homppeli-poikia".

- En tarvitsen sinun vinkkejäsi tai
mielipiteitäsi. Eikä niitä varmasti tarvitse
muukaan muukaan, jotta - voisit ... pitää
turpasi kiinni!

Minulla on omat lähteeni ja varmasti kymmenen
kertaa laajemmat kuin nuo sinun "Kuvitetut
nuorisokirjaset"

brbp kirjoitti:

Saksalaiset eivät enää tuossa vaiheessa olleet kovin lähellä Lenskiä. 10 kertaisen ylivoiman hyökätessä joutuivat perääntymään, mutta suhteellisen hallitusti joukkojaan säästäen. Vetäytyivät Narvan linjalle, jossa kestivät 7 kk. Olisivat kestäneet pidempäänkin, mutta eteläpuolella tultiin läpi ja saarto uhkas. Puna-armeijan tappiot alkuvuonna 44 Lenskin alueella olivat 5-10 kertaiset Saksan pohj. AR:n tappioihin verrattuna. Se siitä "murskaamisesta". Hyvä lähde: P.Carell: "Poltettu maa".

Holsti oli muuten patologinen Saksan -vastustaja. Vähän niinkuin Churchill. Hän ei mm. ymmärtänyt, että jatkosodan alussa olisi pitänyt hyökätä täysillä ja loppuun asti. Eli oli sitä naiivia "sodanpysäyttäjäsiipeä", joka kuvitteli Englannista ja USA:sta suurta pelastajaa.

Lue lisää

>>Holsti oli muuten patologinen Saksan -vastustaja.

"eversti Halsti" kirjoitti:

"Holsti oli muuten patologinen Saksan -vastustaja"


Ja sinä kyllä taidat olla vain niitä märissä
vaipoissasi öriseviä natsi-ukkoja tai "pikku-
natsi-homppeli-poikia".

- En tarvitsen sinun vinkkejäsi tai
mielipiteitäsi. Eikä niitä varmasti tarvitse
muukaan muukaan, jotta - voisit ... pitää
turpasi kiinni!

Minulla on omat lähteeni ja varmasti kymmenen
kertaa laajemmat kuin nuo sinun "Kuvitetut
nuorisokirjaset"

Lue lisää

kootut sovi lähteeksi joka asiassa.

Ei Leninin kirjoitti:

kootut sovi lähteeksi joka asiassa.

- kyllä hyvin lähteeksi pikku-natsikoille!

Mein Kampf, Bitte!
http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/GERmein.jpg

riittää kirjoitti:

- kyllä hyvin lähteeksi pikku-natsikoille!

Mein Kampf, Bitte!
http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/GERmein.jpg

Lue lisää

toinen innoituksesi aihe:)?

"eversti Halsti" kirjoitti:

"Holsti oli muuten patologinen Saksan -vastustaja"


Ja sinä kyllä taidat olla vain niitä märissä
vaipoissasi öriseviä natsi-ukkoja tai "pikku-
natsi-homppeli-poikia".

- En tarvitsen sinun vinkkejäsi tai
mielipiteitäsi. Eikä niitä varmasti tarvitse
muukaan muukaan, jotta - voisit ... pitää
turpasi kiinni!

Minulla on omat lähteeni ja varmasti kymmenen
kertaa laajemmat kuin nuo sinun "Kuvitetut
nuorisokirjaset"

Lue lisää

kävi lopulta. Stalin ei päässyt päämääräänsä Suomen suhteen. Suomi pysyi itsenäisenä ja perivihollisen yhteiskunta malli romahti reilut 40 vuotta myöhemmin.

Asialliset keskustelut,asiattomat HEITOT.Mene muualla kaivaa verta nokastasi.Tässähän tuohtuu jo tasanen Taavikin.

Nallikopalaa kirjoitti:

Asialliset keskustelut,asiattomat HEITOT.Mene muualla kaivaa verta nokastasi.Tässähän tuohtuu jo tasanen Taavikin.

".Mene muualla kaivaa verta nokastasi.
Tässähän tuohtuu jo tasanen Taavikin."


Pistähän, nassikka, asiallista tekstiä!

Jos et pysty aikuisten MIESTEN kanssa
asialliseen keskusteluun jäädessäsi toisessa,
olet vain ainainen LUUSERI!