Gliese 581 c - planeetta elämälle sopiva?

Tuossakin on yksi ongelma: Se kertoo ainoastaan sen, että kyseinen alue on sopiva sille, että esiintyy Maapallon eliöstön kaltaisia öttejä. Eli hylätään kaikki mahdollisuus muunlaiselle eliöstölle.

Tämä kyseinen planeetta on vain toistaiseksi paras löytö kun etsitään juuri Maan kaltaista eksoplaneettaa.
--

rakennuspalikoita elämälle ja olosuhteita elämän kehitykselle on 10 potenssiin PALJON.

Ensimmäinen on maankaltainen planeetta on läydetty ja vasta vähän lähiympäristöön katseltu.

Linnunradassamme n. 100 miljardia tähteä ja maailmankaikkeudessa 100 -150 miljardia 'linnunrataa'.

on TULVILLAAN kirjoitti:

rakennuspalikoita elämälle ja olosuhteita elämän kehitykselle on 10 potenssiin PALJON.

Ensimmäinen on maankaltainen planeetta on läydetty ja vasta vähän lähiympäristöön katseltu.

Linnunradassamme n. 100 miljardia tähteä ja maailmankaikkeudessa 100 -150 miljardia 'linnunrataa'.

Lue lisää

Millä tävälla kirjoittamasi asiat liittyvät evoluutioon?

????? kirjoitti:

Millä tävälla kirjoittamasi asiat liittyvät evoluutioon?

Elämä on universaalista ja täkäläinenkin elämä on luultavasti kotoisin muualta.

ns. ILMISELVÄ. kirjoitti:

Elämä on universaalista ja täkäläinenkin elämä on luultavasti kotoisin muualta.

hyväksyn, toista en. Tämäkin planeetta on 20 valovuoden päässä Maasta. Ei mitään yhteyttä.

Sen sijaan olisi kutkuttavaa tietää, onko siellä elämää, ja jos, niin minkälaista. Ei vain taida koskaan selvitä.

sharyn kirjoitti:

hyväksyn, toista en. Tämäkin planeetta on 20 valovuoden päässä Maasta. Ei mitään yhteyttä.

Sen sijaan olisi kutkuttavaa tietää, onko siellä elämää, ja jos, niin minkälaista. Ei vain taida koskaan selvitä.

Lue lisää

Mitä se käytännössä merkitsee? Ei mitään.

kaukana? kirjoitti:

Mitä se käytännössä merkitsee? Ei mitään.

Matka, jonka valo kulkee vuodessa. Yksi valovuosi on 63241 kertaa Auringon etäisyys Maasta. 20 valovuotta on siis 1.264.820 Auringon etäisyyttä eli kyseinen uusi planeetta yli 1,2 miljoonaa kertaa kauempana kuin Aurinko. On se nyt vähän enemmän kuin "ei mitään".

sharyn kirjoitti:

Matka, jonka valo kulkee vuodessa. Yksi valovuosi on 63241 kertaa Auringon etäisyys Maasta. 20 valovuotta on siis 1.264.820 Auringon etäisyyttä eli kyseinen uusi planeetta yli 1,2 miljoonaa kertaa kauempana kuin Aurinko. On se nyt vähän enemmän kuin "ei mitään".

Lue lisää

Linnunradan halkaisija on n. 100000 valovuotta ja maailmankaikkeuden ikä 13.7 miljardia valovuotta.

Kosmisesti 20 valovuotta ei ole yhtikäs mitään - vai kuohuttaako mieltä mitenkään 100000/20= 0.0002? Tai jos oikein isotuttaa, niin mitä saatte kun 13.7miljardia jaatte 20?



Näissä interstellaarisissa olosuhteissa elämän 'alkeispalikat' viihtyvät erinomaisen hyvin ja aikaa on ollut ja tulee vielä olemaan - senkin jälkeen kun elämä Maa-pallolla loppuu.

pinellä ihmisellä? kirjoitti:

Linnunradan halkaisija on n. 100000 valovuotta ja maailmankaikkeuden ikä 13.7 miljardia valovuotta.

Kosmisesti 20 valovuotta ei ole yhtikäs mitään - vai kuohuttaako mieltä mitenkään 100000/20= 0.0002? Tai jos oikein isotuttaa, niin mitä saatte kun 13.7miljardia jaatte 20?



Näissä interstellaarisissa olosuhteissa elämän 'alkeispalikat' viihtyvät erinomaisen hyvin ja aikaa on ollut ja tulee vielä olemaan - senkin jälkeen kun elämä Maa-pallolla loppuu.

Lue lisää

Minusta on hienoa, että tähtitiede kykenee jo havaitsemaan näinkin pieniä kappaleita noin kaukaa.

sharyn kirjoitti:

Minusta on hienoa, että tähtitiede kykenee jo havaitsemaan näinkin pieniä kappaleita noin kaukaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Astrobiologia


Sama asiayhteys.

ns. ILMISELVÄ. kirjoitti:

Elämä on universaalista ja täkäläinenkin elämä on luultavasti kotoisin muualta.

On tietysti todennäköistä, että elämää on muuallakin kuin maapalolla. Niin kauan kuin tuota maapallon ulkopuolista elämää ei ole edes havaittu, siitä ei todellakaan ole järkeä keskustella tällä palstalla. Nuo elämänmuodothan voivat olla ihan mitä tahansa.

????? kirjoitti:

On tietysti todennäköistä, että elämää on muuallakin kuin maapalolla. Niin kauan kuin tuota maapallon ulkopuolista elämää ei ole edes havaittu, siitä ei todellakaan ole järkeä keskustella tällä palstalla. Nuo elämänmuodothan voivat olla ihan mitä tahansa.

Lue lisää

eivät ole 'ihan mitä tahansa' - ovat mitä ilmeiseimmin samankaltaista kuin täälläkin SAMANLAISISSA OLOSUHTEISSA syntyessään. Universaali ominaisuus - siinä kuin muutkin kamialliset ja fysikaaliset ominaisuudet.

Kummajaisia on vain ihmisen päässä ja kirkkojen kattomaalauksissa.


Mitä tulee "niin kauan kuin"-käsitteeseen niin sekin ontuu pahasti - vasta ihminen on tullut puusta alas ja pääsee uskomasta jumaliinsa - radiokin on tuolta sadan vuoden takaa. Ihmisen lisääntyminen ymmärretään vasta äsken tehdyn löydön perusteella: http://fi.wikipedia.org/wiki/DNA

Minun historiani aikana em. DNA - transistori: http://ei.cs.vt.edu/~history/50th/Transistor.GIF - ensimmäinen IC Texasilta:

http://content.answers.com/main/content/img/CDE/_TI_IC.GIF

ja nyt

http://images.google.fi/images?svnum=10&um=1&hl=fi&q=ic wafer&btnG=Etsi kuvia


ja paljon paljon muuta ja kaikki alle historiani 60 vuoden.

Katsotaan toiset 60 vuotta - joka vuosi tuo lisää tietoa - poikkitieteellisesti ja nopeasti kumuloiden.

Siinä on 'järkeä' ja siinäkin, että ihminen on pakotettu luopuman uskomuksistaan jotka ovat paimentolaisilta lähtöisin - kummallista?

on, että kirjoitti:

eivät ole 'ihan mitä tahansa' - ovat mitä ilmeiseimmin samankaltaista kuin täälläkin SAMANLAISISSA OLOSUHTEISSA syntyessään. Universaali ominaisuus - siinä kuin muutkin kamialliset ja fysikaaliset ominaisuudet.

Kummajaisia on vain ihmisen päässä ja kirkkojen kattomaalauksissa.


Mitä tulee "niin kauan kuin"-käsitteeseen niin sekin ontuu pahasti - vasta ihminen on tullut puusta alas ja pääsee uskomasta jumaliinsa - radiokin on tuolta sadan vuoden takaa. Ihmisen lisääntyminen ymmärretään vasta äsken tehdyn löydön perusteella: http://fi.wikipedia.org/wiki/DNA

Minun historiani aikana em. DNA - transistori: http://ei.cs.vt.edu/~history/50th/Transistor.GIF - ensimmäinen IC Texasilta:

http://content.answers.com/main/content/img/CDE/_TI_IC.GIF

ja nyt

http://images.google.fi/images?svnum=10&um=1&hl=fi&q=ic wafer&btnG=Etsi kuvia


ja paljon paljon muuta ja kaikki alle historiani 60 vuoden.

Katsotaan toiset 60 vuotta - joka vuosi tuo lisää tietoa - poikkitieteellisesti ja nopeasti kumuloiden.

Siinä on 'järkeä' ja siinäkin, että ihminen on pakotettu luopuman uskomuksistaan jotka ovat paimentolaisilta lähtöisin - kummallista?

Lue lisää

Saat tietysti kommentoida valitsemiani sanamuotoja, mutten oikein ymmärrä, mitä tekemistä edelliselläkään kirjoituksellasi on evoluution kanssa. Avaruuden etäisyydet ovat niin tolkuttoman suuria, että muualla olevat elämänmuodot saavat meidän maapallolaisten kannalta olla vaikka täsmäleen meidän kaltaisiamme ihmisiä tai 'ihan mitä tahansa'. Me emme sitä tule koskaan tietämään. Ihmislaji ei tule olemaan niin pitkäikäinen, että se pystyisi tekemään luotettvia havaintoja elämästä valovuosien päässä.

???? kirjoitti:

Saat tietysti kommentoida valitsemiani sanamuotoja, mutten oikein ymmärrä, mitä tekemistä edelliselläkään kirjoituksellasi on evoluution kanssa. Avaruuden etäisyydet ovat niin tolkuttoman suuria, että muualla olevat elämänmuodot saavat meidän maapallolaisten kannalta olla vaikka täsmäleen meidän kaltaisiamme ihmisiä tai 'ihan mitä tahansa'. Me emme sitä tule koskaan tietämään. Ihmislaji ei tule olemaan niin pitkäikäinen, että se pystyisi tekemään luotettvia havaintoja elämästä valovuosien päässä.

Lue lisää

".. mutten oikein ymmärrä, .."

.. olen samaa mieltä.

toteatte .. kirjoitti:

".. mutten oikein ymmärrä, .."

.. olen samaa mieltä.

Minun tietoni evoluutiosta eivät perustu tyhjänpäiväisiin kuvitelmiin ja haaveisiin kuten ilmeisesti sinun tietosi.

????? kirjoitti:

Minun tietoni evoluutiosta eivät perustu tyhjänpäiväisiin kuvitelmiin ja haaveisiin kuten ilmeisesti sinun tietosi.

kulttuurievoluutioon ja se tuo tullessaan jotain muuta ja hyvin nopeassa tempossa.

Ihminen kykenee älyllään muokkaamaan oman itsensä ja eliölajit haluamikseen LÄHITULEVAISUUDESSA.

Kiistättekö?

:D

Mikäli sivilisaatioita todella on useita, voivatko ne jotenkin kommunikoida keskenään? Ongelmana ovat nimenomaan tähtien valtavat etäisyydet, joista on hyvin vaikea saada konkreettista käsitystä, vaikka niille voikin keksiä erilaisia vertauksia.

Valo tulee meille Kuusta noin sekunnissa ja Auringosta kahdeksassa minuutissa. Sen sijaan lähimpienkin tähtien silmiimme osuva valo on lähtenyt matkalleen neljä vuotta aikaisemmin. Edellä hyvin optimistinenkin arvio antoi sivilisaatioiden keskimääräiseksi välimatkaksi 125 valovuotta. Jos nyt saisimme radiosanoman tällaisella etäisyydellä olevalta sivilisaatiolta, se olisi lähetetty noin vuonna 1870 meidän aikaamme.

Yksi mahdollisuus on lähettää avaruusluotain tutkimaan muita tähtiä ja niiden planeettoja. Nykytekniikalla tämä on kyllä mahdollista. Itse asiassa amerikkalaiset Pioneer- ja Voyager-luotaimet ovat jo matkalla tähtienvälisessä avaruudessa. Niiden nopeutta kiihdytettiin matkan varrella sopivilla manöövereillä, joilla luotaimet saivat käyttöönsä pienen osan planeettojen liike-energiaa. Silti matka lähimpien tähtien etäisyydelle kestää kymmeniätuhansia vuosia.

Yhteydenpito onkin paljon helpompaa sähkömagneettisen säteilyn avulla. Sitä on helppo tuottaa, ja se etenee aina valon nopeudella. Hyvin lyhytaaltoisen gamma- ja röntgensäteilyn tuottamiseen tarvitaan suuria energioita, ja se myös vaimenee nopeasti tähtienvälisessä aineessa. Myös riittävän voimakkaan valopulssin aikaansaaminen on vaikeaa. Käyttökelpoisimmaksi keinoksi jääkin radioalueen säteily.

Voidaan tietenkin spekuloida ajatuksella jonkinlaisesta toistaiseksi tuntemattomasta kommunikointimuodosta, jota voimme kutsua vaikkapa telepatiaksi. On kuitenkin muistettava, että valon nopeus rajoittaa kaikkia kommunikointikeinoja. Jos nimittäin informaatiota voisi siirtää valoa nopeammin, tapahtumien syy-seuraussuhteet voisivat mennä sekaisin. Tämä ei riipu lainkaan siitä, millä keinolla tieto siirtyy, konkreettisen kappaleen mukana, aaltoliikkeenä, massattomina fotoneina vai telepaattisesti.

Viime aikoina on aivan vakavasti tutkittu suhteellisuusteorian sallimia keinoja menneisyyteen matkustamiseksi. Keskustelu on kuitenkin täysin teoreettisella tasolla, sillä aikakoneiden vaatimat energiat ovat todella valtavia jopa tähtitieteellisessä mittakaavassa. Sitäpaitsi se, että suhteellisuusteorian yhtälöille löytyy jokin eksoottinen aikamatkailun mahdollistava ratkaisu, ei välttämättä osoita, että se todellisuudessa olisi lainkaan mahdollinen.

kommunikaatio kirjoitti:

Mikäli sivilisaatioita todella on useita, voivatko ne jotenkin kommunikoida keskenään? Ongelmana ovat nimenomaan tähtien valtavat etäisyydet, joista on hyvin vaikea saada konkreettista käsitystä, vaikka niille voikin keksiä erilaisia vertauksia.

Valo tulee meille Kuusta noin sekunnissa ja Auringosta kahdeksassa minuutissa. Sen sijaan lähimpienkin tähtien silmiimme osuva valo on lähtenyt matkalleen neljä vuotta aikaisemmin. Edellä hyvin optimistinenkin arvio antoi sivilisaatioiden keskimääräiseksi välimatkaksi 125 valovuotta. Jos nyt saisimme radiosanoman tällaisella etäisyydellä olevalta sivilisaatiolta, se olisi lähetetty noin vuonna 1870 meidän aikaamme.

Yksi mahdollisuus on lähettää avaruusluotain tutkimaan muita tähtiä ja niiden planeettoja. Nykytekniikalla tämä on kyllä mahdollista. Itse asiassa amerikkalaiset Pioneer- ja Voyager-luotaimet ovat jo matkalla tähtienvälisessä avaruudessa. Niiden nopeutta kiihdytettiin matkan varrella sopivilla manöövereillä, joilla luotaimet saivat käyttöönsä pienen osan planeettojen liike-energiaa. Silti matka lähimpien tähtien etäisyydelle kestää kymmeniätuhansia vuosia.

Yhteydenpito onkin paljon helpompaa sähkömagneettisen säteilyn avulla. Sitä on helppo tuottaa, ja se etenee aina valon nopeudella. Hyvin lyhytaaltoisen gamma- ja röntgensäteilyn tuottamiseen tarvitaan suuria energioita, ja se myös vaimenee nopeasti tähtienvälisessä aineessa. Myös riittävän voimakkaan valopulssin aikaansaaminen on vaikeaa. Käyttökelpoisimmaksi keinoksi jääkin radioalueen säteily.

Voidaan tietenkin spekuloida ajatuksella jonkinlaisesta toistaiseksi tuntemattomasta kommunikointimuodosta, jota voimme kutsua vaikkapa telepatiaksi. On kuitenkin muistettava, että valon nopeus rajoittaa kaikkia kommunikointikeinoja. Jos nimittäin informaatiota voisi siirtää valoa nopeammin, tapahtumien syy-seuraussuhteet voisivat mennä sekaisin. Tämä ei riipu lainkaan siitä, millä keinolla tieto siirtyy, konkreettisen kappaleen mukana, aaltoliikkeenä, massattomina fotoneina vai telepaattisesti.

Viime aikoina on aivan vakavasti tutkittu suhteellisuusteorian sallimia keinoja menneisyyteen matkustamiseksi. Keskustelu on kuitenkin täysin teoreettisella tasolla, sillä aikakoneiden vaatimat energiat ovat todella valtavia jopa tähtitieteellisessä mittakaavassa. Sitäpaitsi se, että suhteellisuusteorian yhtälöille löytyy jokin eksoottinen aikamatkailun mahdollistava ratkaisu, ei välttämättä osoita, että se todellisuudessa olisi lainkaan mahdollinen.

Lue lisää

Vakavasti otettavia yrityksiä muiden sivilisaatioiden havaitsemiseksi on tehty 1960-luvulta alkaea. Aluksi tästä tutkimuksesta käytettiin lyhennettä CETI sanoista Communication with Extraterrestrial Intelligence. Kun osoittautui, että kommunikointi jäi varsin yksipuoliseksi, nimi muutettiin muotoon SETI (Search for Extraterrestrial Intelligence).
SETI-havainto-ohjelman ensimmäinen kysymys on, mitä kohteita pitäisi havaita. Linnunradassa on niin paljon tähitä, että kaikkien seuraaminen on toivoton tehtävä. Jos yritämme löytää elämänmuotoja, jotka jotenkin muistuttavat omaamme, kannattaa keskittyä auringonkaltaisiin (ja siis varsin tavanomaisiin) tähtiin. Signaalit ovat luonnollisesti sitä helpompia havaita mitä lähempää ne tulevat, joten erityisesti kannattaa tutkia lähinaapureita. Jo muutaman kymmenen valovuoden laajuisesta lähiympäristöstä löytyy useita sopivia kohteita.

Mitä säteilymuotoja sitten kannattaa havaita? On muistettava, että samat luonnonlait sitovat myös näitä vieraita sivilisaatioita. Heillekin helpointa on havaita ja lähettää radiosanomia. Siksi radiolähetysten etsiminen on varsin luonnollinen valinta.

Radiosäteily ulottuu kuitenkin hyvin laajalle aallonpituuskaistalle millimetreistä ylöspäin. Äärimmäisen heikkojen signaalien etsiminen kaikilta mahdollisilta aallonpituuksilta on toistaiseksi liian vaativa tehtävä. Olisiko olemassa jokin sellainen luonollinen aallonpituus, jota radioastronomiaan perehtynyt sivilisaatio saattaisi käyttää?

Vety on maailmankaikkeuden runsain alkuaine. Tähtienvälisessä avaruudessa on runsaasti neutraalia vetyä, joka säteilee radiosäteilyä 21 cm:n aallonpituudella. Neutraalin vedyn radiosäteilyllä on ollut hyvin merkittävä asema Linnunratamme kokonaisrakenteen kartoituksessa. Yksittäisistä aallonpituuksista 21 cm on yksi maailmankaikkeuden luonnollisimpia ja merkittävimpiä aallonpituuksia. Siksi se on parhaalta tuntuva vaihtoehto, jos halutaan keskittyä vain tietyn aallonpituuden kuunteluun.

Käytännössä pelkkä yhden aallonpituuden kuuntelu ei kuitenkaan riitä. Lähettäjän tähti liikkuu jollakin nopeudella aurinkokunnan suhteen, ja tämä liike aiheuttaa aallonpituuden Doppler-siirtymän. Jos lähetin on tähteä kiertävällä planeetalla, planeetan rataliike ja pyöriminen aiheuttavat lisäksi jaksollisia heilahteluja keskimääräisen aallonpituuden molemmin puolin. Samantyyppisiä heilahteluja aiheutuu myös vastaanottimen sijainnista Aurinkoa kiertävällä ja akselinsa ympäri pyörivällä planeetalla.

Keinotekoisen signaalin havaitsemiseksi on siis seurattava kokonaista aallonpituuskaistaa 21 cm:n molemmin puolin. Toisaalta jos havaitaan signaali, jonka aallonpituudessa esiintyy sopivaa jaksollista vaihtelua, se voi antaa vahvistuksen sille, että lähetin on tähteä kiertävälle planeetalla.

Ensimmäinen yritys keinotekoisten radiolähetysten havaitsemiseksi tehtiin 1960. Frank Draken johtama Project Ozma havaitsi kahta lähitähteä, juuri tuolla 21 cm:n aallonpituudella. Sittemmin monia muitakin vastaavia projekteja on käynnistetty. Suurilta radioteleskoopeilta on kuitenkin vaikea saada aikaa havainnoille, joiden todennäköinen hyöty on olematon. Tässä mielessä mielenkiintoinen projekti on Berkeleyn yliopiston 1970-luvun lopulla alkanut Serendip. Se ei vaadi varsinaista omaa havaintoaikaa, vaan vastaanotin toimii radioteleskoopin lisälaitteena ja tekee muiden havaintojen ohessa omia havaintojaan kohteesta, johon antenni sattuu osoittamaan.

Jos joskus onnistutaan vastaanottamaan viesti, joka on selvästi keinotekoinen, onko meillä mitään toiveita ymmärtää sitä? Jos kyseessä on paikallinen pesuainemainos, sen sisällöstä lienee mahdoton saada selvää. Jos taas viesti on todella lähetetty siinä toivossa, että joku toinen sivilisaatio ottaa sen vastaan, se on todennäköisesti muotoiltu mahdollisimman ymmärrettävään muotoon.

Tulkittavissa olevan viestin muotoiluun löytyy keinoja matematiikasta. Oletetaan, että otamme vastaan viestin, joka koostuu 1679 pulssista, jotka toistuvat useaan kertaan täsmälleen samassa järjestyksessä. Voimme siten päätellä, että kyseessä on viesti, jonka pituus on 1679 pulssia. Koska luvulla 1679 on täsmälleen kaksi alkutekijää, 23 ja 73, pulssijono esittää suurella todennäköisyydellä kaksiulotteista kuvaa. Jos tekijöitä olisi kolme, kyseessä olisi luultavasti jonkin kappaleen kolmiulotteinen malli. Esimerkkitapauksessa kuvan muodon täytyy olla 23 × 73 kuvaelementtiä, koska millään muulla tavalla lukua 1679 ei voi jakaa tekijöihin.

Oheinen kuva esittää juuri tällaista Arecibon radioteleskoopilla lähetettyä viestiä, jolla ihmiskunta on yrittänyt tiedottaa olemassaolostaan. Jos joku onnistuu sen vastaanottamaan, hän luultavasti pystyy selvittämään, millaista kuvaa viesti esittää. Kuvan tulkinta onkin sitten toinen juttu.

Toistaiseksi ei ole saatu yhtään todistetta maapallon ulkopuolisen sivilisaation olemassaolosta. Tilanteeseen voisi kuitenkin soveltaa sanontaa, että kyseessä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan.

tutkii kirjoitti:

Vakavasti otettavia yrityksiä muiden sivilisaatioiden havaitsemiseksi on tehty 1960-luvulta alkaea. Aluksi tästä tutkimuksesta käytettiin lyhennettä CETI sanoista Communication with Extraterrestrial Intelligence. Kun osoittautui, että kommunikointi jäi varsin yksipuoliseksi, nimi muutettiin muotoon SETI (Search for Extraterrestrial Intelligence).
SETI-havainto-ohjelman ensimmäinen kysymys on, mitä kohteita pitäisi havaita. Linnunradassa on niin paljon tähitä, että kaikkien seuraaminen on toivoton tehtävä. Jos yritämme löytää elämänmuotoja, jotka jotenkin muistuttavat omaamme, kannattaa keskittyä auringonkaltaisiin (ja siis varsin tavanomaisiin) tähtiin. Signaalit ovat luonnollisesti sitä helpompia havaita mitä lähempää ne tulevat, joten erityisesti kannattaa tutkia lähinaapureita. Jo muutaman kymmenen valovuoden laajuisesta lähiympäristöstä löytyy useita sopivia kohteita.

Mitä säteilymuotoja sitten kannattaa havaita? On muistettava, että samat luonnonlait sitovat myös näitä vieraita sivilisaatioita. Heillekin helpointa on havaita ja lähettää radiosanomia. Siksi radiolähetysten etsiminen on varsin luonnollinen valinta.

Radiosäteily ulottuu kuitenkin hyvin laajalle aallonpituuskaistalle millimetreistä ylöspäin. Äärimmäisen heikkojen signaalien etsiminen kaikilta mahdollisilta aallonpituuksilta on toistaiseksi liian vaativa tehtävä. Olisiko olemassa jokin sellainen luonollinen aallonpituus, jota radioastronomiaan perehtynyt sivilisaatio saattaisi käyttää?

Vety on maailmankaikkeuden runsain alkuaine. Tähtienvälisessä avaruudessa on runsaasti neutraalia vetyä, joka säteilee radiosäteilyä 21 cm:n aallonpituudella. Neutraalin vedyn radiosäteilyllä on ollut hyvin merkittävä asema Linnunratamme kokonaisrakenteen kartoituksessa. Yksittäisistä aallonpituuksista 21 cm on yksi maailmankaikkeuden luonnollisimpia ja merkittävimpiä aallonpituuksia. Siksi se on parhaalta tuntuva vaihtoehto, jos halutaan keskittyä vain tietyn aallonpituuden kuunteluun.

Käytännössä pelkkä yhden aallonpituuden kuuntelu ei kuitenkaan riitä. Lähettäjän tähti liikkuu jollakin nopeudella aurinkokunnan suhteen, ja tämä liike aiheuttaa aallonpituuden Doppler-siirtymän. Jos lähetin on tähteä kiertävällä planeetalla, planeetan rataliike ja pyöriminen aiheuttavat lisäksi jaksollisia heilahteluja keskimääräisen aallonpituuden molemmin puolin. Samantyyppisiä heilahteluja aiheutuu myös vastaanottimen sijainnista Aurinkoa kiertävällä ja akselinsa ympäri pyörivällä planeetalla.

Keinotekoisen signaalin havaitsemiseksi on siis seurattava kokonaista aallonpituuskaistaa 21 cm:n molemmin puolin. Toisaalta jos havaitaan signaali, jonka aallonpituudessa esiintyy sopivaa jaksollista vaihtelua, se voi antaa vahvistuksen sille, että lähetin on tähteä kiertävälle planeetalla.

Ensimmäinen yritys keinotekoisten radiolähetysten havaitsemiseksi tehtiin 1960. Frank Draken johtama Project Ozma havaitsi kahta lähitähteä, juuri tuolla 21 cm:n aallonpituudella. Sittemmin monia muitakin vastaavia projekteja on käynnistetty. Suurilta radioteleskoopeilta on kuitenkin vaikea saada aikaa havainnoille, joiden todennäköinen hyöty on olematon. Tässä mielessä mielenkiintoinen projekti on Berkeleyn yliopiston 1970-luvun lopulla alkanut Serendip. Se ei vaadi varsinaista omaa havaintoaikaa, vaan vastaanotin toimii radioteleskoopin lisälaitteena ja tekee muiden havaintojen ohessa omia havaintojaan kohteesta, johon antenni sattuu osoittamaan.

Jos joskus onnistutaan vastaanottamaan viesti, joka on selvästi keinotekoinen, onko meillä mitään toiveita ymmärtää sitä? Jos kyseessä on paikallinen pesuainemainos, sen sisällöstä lienee mahdoton saada selvää. Jos taas viesti on todella lähetetty siinä toivossa, että joku toinen sivilisaatio ottaa sen vastaan, se on todennäköisesti muotoiltu mahdollisimman ymmärrettävään muotoon.

Tulkittavissa olevan viestin muotoiluun löytyy keinoja matematiikasta. Oletetaan, että otamme vastaan viestin, joka koostuu 1679 pulssista, jotka toistuvat useaan kertaan täsmälleen samassa järjestyksessä. Voimme siten päätellä, että kyseessä on viesti, jonka pituus on 1679 pulssia. Koska luvulla 1679 on täsmälleen kaksi alkutekijää, 23 ja 73, pulssijono esittää suurella todennäköisyydellä kaksiulotteista kuvaa. Jos tekijöitä olisi kolme, kyseessä olisi luultavasti jonkin kappaleen kolmiulotteinen malli. Esimerkkitapauksessa kuvan muodon täytyy olla 23 × 73 kuvaelementtiä, koska millään muulla tavalla lukua 1679 ei voi jakaa tekijöihin.

Oheinen kuva esittää juuri tällaista Arecibon radioteleskoopilla lähetettyä viestiä, jolla ihmiskunta on yrittänyt tiedottaa olemassaolostaan. Jos joku onnistuu sen vastaanottamaan, hän luultavasti pystyy selvittämään, millaista kuvaa viesti esittää. Kuvan tulkinta onkin sitten toinen juttu.

Toistaiseksi ei ole saatu yhtään todistetta maapallon ulkopuolisen sivilisaation olemassaolosta. Tilanteeseen voisi kuitenkin soveltaa sanontaa, että kyseessä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan.

Lue lisää

http://www.astro.utu.fi/zubi/life/seti.htm