Hieman summausta:
1)Kyseinen planeetta kiertää Gliese 581 nimistä punaista kääpiötähteä. Se on toinen löydetty planeetta kyseisen tähden kohdalla
2) Planeetta on pienin toistaiseksi löydetty exoplaneetta: Säde on 50% suurempi kuin maan
3) Planeetta kiertää tähteään elämän kannalta sopivalla etäisyydellä.
4) Planeetan keskilämpötila on n. 0-40 astetta etäisyydestä päätellen; riippuu paljolti mahdollisesta kaasukehästä. Maapallon keskilämpötila on 14 astetta, ilman kasvihuoneilmiötä olisi -21 astetta.
Toisin sanoen jos tuolla on vettä, niin se pysyy nestemäisenä.
-----
Jos siellä olisi elämää, niin se olisi hyvin erilaista kuin Maapallolla, koska vetovoima on viisinkertainen. Niin, 80kg painava mies kokisi tuolla painavansa 400kg, voimat eivät vain kasvaisi.
Eniten haittaa se, että tuo planeetta kiertää todella lähellä tähteään: 14 kertaa lähempänä kuin Maa kiertää Aurinkoa ja vuosi kestää 13 päivää. Tuolla etäisyydellä planeetat tuppaavat pyörimään sen verran hitaasti, että yksi Gliese 581 c:n päivä voisi kestää monta Gliese 581 c:n vuotta.
http://www.space.com/scienceastronomy/070424_hab_exoplanet.html
Gliese 581 c - planeetta elämälle sopiva?
31
4571
Vastaukset
- muu rahainen
muurahaisen kaltaiset, kokoonsa nähden voimakkaat eläimet.
- pärjäisit...
...siellä mainiosti...terve menoa!!!!!
Siellä ei siis ole viisinkertaista vetovoimaa vaan 2,22 kertainen, mikä olisi jo huomattavasti siedettävämpi..
5/1,5^2=2,22..- ...
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat löysivät Maan kaltaisen planeetan/1135226798238?ref=rss
Tuossakin on yksi ongelma: Se kertoo ainoastaan sen, että kyseinen alue on sopiva sille, että esiintyy Maapallon eliöstön kaltaisia öttejä. Eli hylätään kaikki mahdollisuus muunlaiselle eliöstölle.
Tämä kyseinen planeetta on vain toistaiseksi paras löytö kun etsitään juuri Maan kaltaista eksoplaneettaa.
--
- ????
Eiköhän tämä uutinen kuulu tuonne tähtitieteen puolelle.
- on TULVILLAAN
rakennuspalikoita elämälle ja olosuhteita elämän kehitykselle on 10 potenssiin PALJON.
Ensimmäinen on maankaltainen planeetta on läydetty ja vasta vähän lähiympäristöön katseltu.
Linnunradassamme n. 100 miljardia tähteä ja maailmankaikkeudessa 100 -150 miljardia 'linnunrataa'. - ?????
on TULVILLAAN kirjoitti:
rakennuspalikoita elämälle ja olosuhteita elämän kehitykselle on 10 potenssiin PALJON.
Ensimmäinen on maankaltainen planeetta on läydetty ja vasta vähän lähiympäristöön katseltu.
Linnunradassamme n. 100 miljardia tähteä ja maailmankaikkeudessa 100 -150 miljardia 'linnunrataa'.Millä tävälla kirjoittamasi asiat liittyvät evoluutioon?
- ns. ILMISELVÄ.
????? kirjoitti:
Millä tävälla kirjoittamasi asiat liittyvät evoluutioon?
Elämä on universaalista ja täkäläinenkin elämä on luultavasti kotoisin muualta.
ns. ILMISELVÄ. kirjoitti:
Elämä on universaalista ja täkäläinenkin elämä on luultavasti kotoisin muualta.
hyväksyn, toista en. Tämäkin planeetta on 20 valovuoden päässä Maasta. Ei mitään yhteyttä.
Sen sijaan olisi kutkuttavaa tietää, onko siellä elämää, ja jos, niin minkälaista. Ei vain taida koskaan selvitä.- kaukana?
sharyn kirjoitti:
hyväksyn, toista en. Tämäkin planeetta on 20 valovuoden päässä Maasta. Ei mitään yhteyttä.
Sen sijaan olisi kutkuttavaa tietää, onko siellä elämää, ja jos, niin minkälaista. Ei vain taida koskaan selvitä.Mitä se käytännössä merkitsee? Ei mitään.
kaukana? kirjoitti:
Mitä se käytännössä merkitsee? Ei mitään.
Matka, jonka valo kulkee vuodessa. Yksi valovuosi on 63241 kertaa Auringon etäisyys Maasta. 20 valovuotta on siis 1.264.820 Auringon etäisyyttä eli kyseinen uusi planeetta yli 1,2 miljoonaa kertaa kauempana kuin Aurinko. On se nyt vähän enemmän kuin "ei mitään".
- pinellä ihmisellä?
sharyn kirjoitti:
Matka, jonka valo kulkee vuodessa. Yksi valovuosi on 63241 kertaa Auringon etäisyys Maasta. 20 valovuotta on siis 1.264.820 Auringon etäisyyttä eli kyseinen uusi planeetta yli 1,2 miljoonaa kertaa kauempana kuin Aurinko. On se nyt vähän enemmän kuin "ei mitään".
Linnunradan halkaisija on n. 100000 valovuotta ja maailmankaikkeuden ikä 13.7 miljardia valovuotta.
Kosmisesti 20 valovuotta ei ole yhtikäs mitään - vai kuohuttaako mieltä mitenkään 100000/20= 0.0002? Tai jos oikein isotuttaa, niin mitä saatte kun 13.7miljardia jaatte 20?
Näissä interstellaarisissa olosuhteissa elämän 'alkeispalikat' viihtyvät erinomaisen hyvin ja aikaa on ollut ja tulee vielä olemaan - senkin jälkeen kun elämä Maa-pallolla loppuu. pinellä ihmisellä? kirjoitti:
Linnunradan halkaisija on n. 100000 valovuotta ja maailmankaikkeuden ikä 13.7 miljardia valovuotta.
Kosmisesti 20 valovuotta ei ole yhtikäs mitään - vai kuohuttaako mieltä mitenkään 100000/20= 0.0002? Tai jos oikein isotuttaa, niin mitä saatte kun 13.7miljardia jaatte 20?
Näissä interstellaarisissa olosuhteissa elämän 'alkeispalikat' viihtyvät erinomaisen hyvin ja aikaa on ollut ja tulee vielä olemaan - senkin jälkeen kun elämä Maa-pallolla loppuu.Minusta on hienoa, että tähtitiede kykenee jo havaitsemaan näinkin pieniä kappaleita noin kaukaa.
- molekyylitasolla
sharyn kirjoitti:
Minusta on hienoa, että tähtitiede kykenee jo havaitsemaan näinkin pieniä kappaleita noin kaukaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Astrobiologia
Sama asiayhteys. - ?????
ns. ILMISELVÄ. kirjoitti:
Elämä on universaalista ja täkäläinenkin elämä on luultavasti kotoisin muualta.
On tietysti todennäköistä, että elämää on muuallakin kuin maapalolla. Niin kauan kuin tuota maapallon ulkopuolista elämää ei ole edes havaittu, siitä ei todellakaan ole järkeä keskustella tällä palstalla. Nuo elämänmuodothan voivat olla ihan mitä tahansa.
- on, että
????? kirjoitti:
On tietysti todennäköistä, että elämää on muuallakin kuin maapalolla. Niin kauan kuin tuota maapallon ulkopuolista elämää ei ole edes havaittu, siitä ei todellakaan ole järkeä keskustella tällä palstalla. Nuo elämänmuodothan voivat olla ihan mitä tahansa.
eivät ole 'ihan mitä tahansa' - ovat mitä ilmeiseimmin samankaltaista kuin täälläkin SAMANLAISISSA OLOSUHTEISSA syntyessään. Universaali ominaisuus - siinä kuin muutkin kamialliset ja fysikaaliset ominaisuudet.
Kummajaisia on vain ihmisen päässä ja kirkkojen kattomaalauksissa.
Mitä tulee "niin kauan kuin"-käsitteeseen niin sekin ontuu pahasti - vasta ihminen on tullut puusta alas ja pääsee uskomasta jumaliinsa - radiokin on tuolta sadan vuoden takaa. Ihmisen lisääntyminen ymmärretään vasta äsken tehdyn löydön perusteella: http://fi.wikipedia.org/wiki/DNA
Minun historiani aikana em. DNA - transistori: http://ei.cs.vt.edu/~history/50th/Transistor.GIF - ensimmäinen IC Texasilta:
http://content.answers.com/main/content/img/CDE/_TI_IC.GIF
ja nyt
http://images.google.fi/images?svnum=10&um=1&hl=fi&q=ic wafer&btnG=Etsi kuvia
ja paljon paljon muuta ja kaikki alle historiani 60 vuoden.
Katsotaan toiset 60 vuotta - joka vuosi tuo lisää tietoa - poikkitieteellisesti ja nopeasti kumuloiden.
Siinä on 'järkeä' ja siinäkin, että ihminen on pakotettu luopuman uskomuksistaan jotka ovat paimentolaisilta lähtöisin - kummallista? - ????
on, että kirjoitti:
eivät ole 'ihan mitä tahansa' - ovat mitä ilmeiseimmin samankaltaista kuin täälläkin SAMANLAISISSA OLOSUHTEISSA syntyessään. Universaali ominaisuus - siinä kuin muutkin kamialliset ja fysikaaliset ominaisuudet.
Kummajaisia on vain ihmisen päässä ja kirkkojen kattomaalauksissa.
Mitä tulee "niin kauan kuin"-käsitteeseen niin sekin ontuu pahasti - vasta ihminen on tullut puusta alas ja pääsee uskomasta jumaliinsa - radiokin on tuolta sadan vuoden takaa. Ihmisen lisääntyminen ymmärretään vasta äsken tehdyn löydön perusteella: http://fi.wikipedia.org/wiki/DNA
Minun historiani aikana em. DNA - transistori: http://ei.cs.vt.edu/~history/50th/Transistor.GIF - ensimmäinen IC Texasilta:
http://content.answers.com/main/content/img/CDE/_TI_IC.GIF
ja nyt
http://images.google.fi/images?svnum=10&um=1&hl=fi&q=ic wafer&btnG=Etsi kuvia
ja paljon paljon muuta ja kaikki alle historiani 60 vuoden.
Katsotaan toiset 60 vuotta - joka vuosi tuo lisää tietoa - poikkitieteellisesti ja nopeasti kumuloiden.
Siinä on 'järkeä' ja siinäkin, että ihminen on pakotettu luopuman uskomuksistaan jotka ovat paimentolaisilta lähtöisin - kummallista?Saat tietysti kommentoida valitsemiani sanamuotoja, mutten oikein ymmärrä, mitä tekemistä edelliselläkään kirjoituksellasi on evoluution kanssa. Avaruuden etäisyydet ovat niin tolkuttoman suuria, että muualla olevat elämänmuodot saavat meidän maapallolaisten kannalta olla vaikka täsmäleen meidän kaltaisiamme ihmisiä tai 'ihan mitä tahansa'. Me emme sitä tule koskaan tietämään. Ihmislaji ei tule olemaan niin pitkäikäinen, että se pystyisi tekemään luotettvia havaintoja elämästä valovuosien päässä.
- toteatte ..
???? kirjoitti:
Saat tietysti kommentoida valitsemiani sanamuotoja, mutten oikein ymmärrä, mitä tekemistä edelliselläkään kirjoituksellasi on evoluution kanssa. Avaruuden etäisyydet ovat niin tolkuttoman suuria, että muualla olevat elämänmuodot saavat meidän maapallolaisten kannalta olla vaikka täsmäleen meidän kaltaisiamme ihmisiä tai 'ihan mitä tahansa'. Me emme sitä tule koskaan tietämään. Ihmislaji ei tule olemaan niin pitkäikäinen, että se pystyisi tekemään luotettvia havaintoja elämästä valovuosien päässä.
".. mutten oikein ymmärrä, .."
.. olen samaa mieltä. - ?????
toteatte .. kirjoitti:
".. mutten oikein ymmärrä, .."
.. olen samaa mieltä.Minun tietoni evoluutiosta eivät perustu tyhjänpäiväisiin kuvitelmiin ja haaveisiin kuten ilmeisesti sinun tietosi.
- 'haaveni' perustuu
????? kirjoitti:
Minun tietoni evoluutiosta eivät perustu tyhjänpäiväisiin kuvitelmiin ja haaveisiin kuten ilmeisesti sinun tietosi.
kulttuurievoluutioon ja se tuo tullessaan jotain muuta ja hyvin nopeassa tempossa.
Ihminen kykenee älyllään muokkaamaan oman itsensä ja eliölajit haluamikseen LÄHITULEVAISUUDESSA.
Kiistättekö?
:D
- pölhööö
Jos maan vetovoima olisi 2,2 kertainen nykyisestä, olisi ihmiset luultavasti kehittyneet hiukan eri näköisiksi evoluution tuloksena, joten ei se suurta ongelmaa olisi aiheuttanut. Voihan maan vetovoima olla vaikka 2,2 kertainen jonkun muun planeetan vetovoimaan nähden, planeetan, jonka asukkaat ovat juuri löytäneet telluksemme kaukoputkellaan ja pohtivat, voisiko täällä olla älyllistä elämää.
Itse sanoisin ettei täällä kovin älyllistä ole, mikäli tämänkin sivuston palstoja lueskelee (en puhu evoluutio-palstasta) ;). - thebel
Jos siellä on vettä, sen vuorovesi-ilmiö on 50 kertainen verrattuna maapallon vuorovesi-ilmiöön, sen tähden läheisyydestä johtuen.
- todennäköisyys
Kun halutaan tutkia elämän kehittymisen mahdollisuuksia maailmankaikkeudessa, pitäisi tietysti ensiksi määritellä, mitä elämä oikein on. Tieteiskirjallisuus on täynnä mitä erikoisimpia elämänmuotoja ihmisen kaltaisista olennoista kokonaisiin elollisiin planeettoihin ja tähtienvälisen aineen pilviin. Todellisuudessa tunnemme vain omalle maapallollemme syntyneen elämän ominaisuudet, ja täysin yleisen määritelmän muodostaminen onkin lähes toivoton tehtävä. Jotta voisimme sanoa elämän kehittymisestä yhtään mitään, joudumme heti alkuun rajoittumaan sellaisiin elämän muotoihin, jotka jollakin tavoin muistuttavat omaamme.
Yhtään helpompaa ei ole määritellä, mitä on älyllinen elämä. Ihmisen käyttämät määritelmät perustuvat lähinnä siihen, että niiden perusteella ihminen itse voidaan määritellä älylliseksi olennoksi.
Jos tarkastellaan vain omamme kaltaista elämää, sen kehittymiseen tarvitaan myös samankaltaisia olosuhteita kuin maapallolla. Kyseeseen tulevat siis kiinteistä aineista muodostuneet planeetat, joiden pinnalla lämpötila on veden jäätymis- ja kiehumispisteiden välillä. Tähden ekosfääri on alue, jolla vallitsevat sopivat olosuhteet.
Maailmankaikkeuden alkuräjähdyksessä syntyi vetyä ja heliumia, mutta ei juuri lainkaan raskaampia alkuaineita. Ensimmäisillä tähdillä ei siten voinut vielä olla maankaltaisia planeettoja. Muut alkuaineet kehittyivät tähtien ydinreaktioissa. Kun ensimmäisen sukupolven tähdet elämänsä lopulla räjähtivät hajalle supernovina, niissä syntyneet aineet levisivät tähtienväliseen avaruuteen ja edelleen seuraavien tähtisukupolvien rakennusaineiksi. Jos laskuista jätetään eksoottiset pelkästä vedystä ja heliumista rakentuvat oliot, voidaan olettaa, että elämää ei voinut esiintyä maailmankaikkeuden muutaman ensimmäisen vuosimiljardin aikana.
Tähtienvälinen aine esiintyy pilvinä. Joskus pilven tiheys kasvaa niin suureksi, että pilvi alkaa kutistua oman vetovoimansa vaikutuksesta. Pilven pyörimisnopeus kasvaa pilven luhistuessa kokoon, samaan tapaan kuin taitoluistelijan piruetin nopeus kiihtyy hänen vetäessä kätensä lähemmäs vartaloaan. Pyörimisliike vastustaa kutistumista, ja tuloksena on pyörimisakselia vastaan kohtisuora kaasu- ja pölykiekko. Sen keskiosat tiivistyvät edelleen tähdeksi, jonka sisällä paine ja lämpötila nousevat, kunnes vety alkaa muuttua heliumiksi fuusioreaktioissa.
Kiekon ulompien osien hiukkaset törmäilevät keskenään ja muodostavat tihentymiä, jotka sitten kasvavat planeetoiksi. Tähden lähellä lämpötila on niin korkea, että kevyimmät aineet haihtuvat avaruuteen, ja jäljelle jää maankaltaisia planeettoja. Niistä mahdollisesti muutama sijaitsee vyöhykkeellä, jolla lämpötila on elämälle sovelias. Tähden säteilytehosta riippuu, millä etäisyydellä ja kuinka laaja tämä alue on.
Tämän mallin mukainen kehitys johtaa luontevasti planeettojen syntyyn, jota siksi pidetään aivan tavanomaisena ilmiönä. Jos aurinkokunta on yhtään tyypillinen tapaus, planeetoista ehkä 1-2 kappaletta voi osua etäisyydelle, jossa elämä on mahdollista.
Planeettoja on hyvin vaikea havaita suoraan. Koska ne vain heijastavat hyvin lähellä näkyvän tähden valoa, ne ovat erittäin himmeitä ja hukkuvat tähden loisteeseen. Selvimpiä todisteita planeettajärjestelmien synnystä ovat nuorten tähtien ympärillä havaitut pölykiekot. Havainnot tuntuvat tukevan sitä, että käsityksemme tähtien ja planeettojen synnystä on likimain oikea, vaikka aivan kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunnetakaan.
Linnunradassa samanaikaisesti esiintyvien sivilisaatioiden määrää kuvataan usein Frank Draken esittämällä kaavalla
N = N0 p1 p2 p3 p4 p5
Tässä N0 on Linnunradan tähtien lukumäärä, joka on luokkaa 1011. Muut luvut ovat todennäköisyyksiä (ja siis nollan ja ykkösen välillä olevia lukuja), jotka kuvaavat eri kehitysvaiheiden mahdollisuuksia.
Ensimmäinen niistä, p1, on todennäköisyys, että tähdellä on elinkelpoisia planeettoja. Tämä on kaavan ainoa tähtitieteeseen liittyvä todennäköisyys, ja se on myös helpoimmin arvioitavissa. Edellä esitetyn perusteella tämä todennäköisyys on verraten suuri.
Toinen todennäköisyys, p2, ilmoittaa kuinka usein elinkelpoiselle planeetalle syntyy elämää. Kolmas todennäköisyys p3 kertoo, kuinka usein alkuun päässyt elämä kehittyy älylliselle tasolle.
Kahdessa viimeisessä todennäköisyydessä mukaan tulee myös yhteiskunnallinen kehitys. Luku p4 on todennäköisyys, että elämä saavuttaa sellaisen tason, jolla se pystyy kommunikoimaan muiden sivilisaatioiden kanssa. Viimeinen tekijä p5 on todennäköisyys, että kehittynyt sivilisaatio on olemassa annetulla hetkellä. Tämä kuvaa sitä, kuinka kauan kommunikoinnin tason saavuttanut sivilisaatio keskimäärin pysyy hengissä.
Tarkastellaan kahta esimerkkiä. Optimistisessa tapauksessa oletetaan kaikki todennäköisyydet kohtuullisen suuriksi.
Oletetaan, että elinkelpoisia planeettoja on syntynyt joka toisen tähden ympärille, eli p1 = 0.5. Tämä todennäköisyys tuskin voinee olla yhtään suurempi, koska ainakin vanhimmat tähdet on suljettava pois laskuista. Edelleen oletetaan, että älyllistä elämää kehittyy kaikkialle, missä se on mahdollista ja että se saavuttaa kommunikoinnin vaatiman teknisen tason. Valitaan siis p2 = p3 = p4 =1. Rajoittavaksi tekijäksi muodostuu nyt sivilisaatioiden ikä, josta emme tietenkään tiedä yhtään mitään. Oletetaan kuitenkin, että sivilisaatio säilyisi hengissä keskimäärin 100 000 vuotta. Koska maailmankaikkeuden ikä on luokkaa 1010 vuotta, todennäköisyys, että satunnaisesti valittu sivilisaatio olisi hengissä satunnaisella hetkellä on p5 = 105/1010 = 10-5. Kun kaikki nämä luvut sijoitetaan kaavaan, saadaan tällä hetkellä esiintyvien sivilisaatioiden määräksi Linnunradassa N ~ 500 000.
Vaikka tämä tuntuu suurehkolta määrältä, se ei vielä tarkoita kovin suurta tungosta. Yritetäänpä arvioida naapurisivilisaatioiden keskimääräistä välimatkaa.
Linnunrata on suunnilleen kiekko, jonka säde on karkeasti ottaen 50 000 valovuotta. Tällaisen kiekon pinta-ala on 8 × 109 neliövalovuotta. Kun tämä jaetaan sivilisaatioiden määrällä, jää kullekin 16 000 neliövalovuoden suuruinen alue. Vierekkäisten sivilisaatioiden keskimääräinen välimatka on sama kuin tällaisen neliön sivun pituus eli 125 valovuotta.
Toisena esimerkkinä tarkastellaan hieman pessimistisempää tilannetta, jossa kaikki todennäköisyydet ovat edellistä pienempiä. Oletetaan, että vain joka kymmenennellä tähdellä on elinkelpoisia planeettoja, siis p1 = 0.1. Näistä taas joka kymmenennelle syntyy elämää (p2 = 0.2) ja vain joka sadannessa tapauksessa elämän kehitys johtaa älylliseen elämään (p3 = 0.01). Näistä taas joka kymmenes keksii radioteleskoopin (p4 = 0.1). Edelleen oletetaan, että valtakunnat ovat keskimäärin tuhatvuotisia, jolloin p5 = 1000/1010 = 10-7. Näillä arvoilla saamme sivilisaatioiden määräksi N ~ 0.1. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin joka kymmenennessä Linnunradan kokoisessa galaksissa on yksi sivilisaatio. Tässäkin elämään liittyvät todennäköisyydet ovat vielä melko suuria. Ne voivat aivan hyvin olla vielä paljon, paljon pienempiä, jolloin elolliset olennot ovat varsinaisia keräilyharvinaisuuksia.
Mitä tästä sitten opimme? Emme oikeastaan mitään muuta kuin, miten äärimmäisen epävarmoja kaikki arviot ovat. Toinen havainto on, että sivilisaation ikä saattaa olla hyvin rajoittava tekijä. Vaikka älyllisten kulttuurien synty olisikin tavanomainen ilmiö, maailmankaikkeuden aikaskaalassa niiden kukoistuskaudet voivat olla vain lyhyitä välähdyksiä, jotka osuvat kaikki eri aikaan.- kommunikaatio
Mikäli sivilisaatioita todella on useita, voivatko ne jotenkin kommunikoida keskenään? Ongelmana ovat nimenomaan tähtien valtavat etäisyydet, joista on hyvin vaikea saada konkreettista käsitystä, vaikka niille voikin keksiä erilaisia vertauksia.
Valo tulee meille Kuusta noin sekunnissa ja Auringosta kahdeksassa minuutissa. Sen sijaan lähimpienkin tähtien silmiimme osuva valo on lähtenyt matkalleen neljä vuotta aikaisemmin. Edellä hyvin optimistinenkin arvio antoi sivilisaatioiden keskimääräiseksi välimatkaksi 125 valovuotta. Jos nyt saisimme radiosanoman tällaisella etäisyydellä olevalta sivilisaatiolta, se olisi lähetetty noin vuonna 1870 meidän aikaamme.
Yksi mahdollisuus on lähettää avaruusluotain tutkimaan muita tähtiä ja niiden planeettoja. Nykytekniikalla tämä on kyllä mahdollista. Itse asiassa amerikkalaiset Pioneer- ja Voyager-luotaimet ovat jo matkalla tähtienvälisessä avaruudessa. Niiden nopeutta kiihdytettiin matkan varrella sopivilla manöövereillä, joilla luotaimet saivat käyttöönsä pienen osan planeettojen liike-energiaa. Silti matka lähimpien tähtien etäisyydelle kestää kymmeniätuhansia vuosia.
Yhteydenpito onkin paljon helpompaa sähkömagneettisen säteilyn avulla. Sitä on helppo tuottaa, ja se etenee aina valon nopeudella. Hyvin lyhytaaltoisen gamma- ja röntgensäteilyn tuottamiseen tarvitaan suuria energioita, ja se myös vaimenee nopeasti tähtienvälisessä aineessa. Myös riittävän voimakkaan valopulssin aikaansaaminen on vaikeaa. Käyttökelpoisimmaksi keinoksi jääkin radioalueen säteily.
Voidaan tietenkin spekuloida ajatuksella jonkinlaisesta toistaiseksi tuntemattomasta kommunikointimuodosta, jota voimme kutsua vaikkapa telepatiaksi. On kuitenkin muistettava, että valon nopeus rajoittaa kaikkia kommunikointikeinoja. Jos nimittäin informaatiota voisi siirtää valoa nopeammin, tapahtumien syy-seuraussuhteet voisivat mennä sekaisin. Tämä ei riipu lainkaan siitä, millä keinolla tieto siirtyy, konkreettisen kappaleen mukana, aaltoliikkeenä, massattomina fotoneina vai telepaattisesti.
Viime aikoina on aivan vakavasti tutkittu suhteellisuusteorian sallimia keinoja menneisyyteen matkustamiseksi. Keskustelu on kuitenkin täysin teoreettisella tasolla, sillä aikakoneiden vaatimat energiat ovat todella valtavia jopa tähtitieteellisessä mittakaavassa. Sitäpaitsi se, että suhteellisuusteorian yhtälöille löytyy jokin eksoottinen aikamatkailun mahdollistava ratkaisu, ei välttämättä osoita, että se todellisuudessa olisi lainkaan mahdollinen. - tutkii
kommunikaatio kirjoitti:
Mikäli sivilisaatioita todella on useita, voivatko ne jotenkin kommunikoida keskenään? Ongelmana ovat nimenomaan tähtien valtavat etäisyydet, joista on hyvin vaikea saada konkreettista käsitystä, vaikka niille voikin keksiä erilaisia vertauksia.
Valo tulee meille Kuusta noin sekunnissa ja Auringosta kahdeksassa minuutissa. Sen sijaan lähimpienkin tähtien silmiimme osuva valo on lähtenyt matkalleen neljä vuotta aikaisemmin. Edellä hyvin optimistinenkin arvio antoi sivilisaatioiden keskimääräiseksi välimatkaksi 125 valovuotta. Jos nyt saisimme radiosanoman tällaisella etäisyydellä olevalta sivilisaatiolta, se olisi lähetetty noin vuonna 1870 meidän aikaamme.
Yksi mahdollisuus on lähettää avaruusluotain tutkimaan muita tähtiä ja niiden planeettoja. Nykytekniikalla tämä on kyllä mahdollista. Itse asiassa amerikkalaiset Pioneer- ja Voyager-luotaimet ovat jo matkalla tähtienvälisessä avaruudessa. Niiden nopeutta kiihdytettiin matkan varrella sopivilla manöövereillä, joilla luotaimet saivat käyttöönsä pienen osan planeettojen liike-energiaa. Silti matka lähimpien tähtien etäisyydelle kestää kymmeniätuhansia vuosia.
Yhteydenpito onkin paljon helpompaa sähkömagneettisen säteilyn avulla. Sitä on helppo tuottaa, ja se etenee aina valon nopeudella. Hyvin lyhytaaltoisen gamma- ja röntgensäteilyn tuottamiseen tarvitaan suuria energioita, ja se myös vaimenee nopeasti tähtienvälisessä aineessa. Myös riittävän voimakkaan valopulssin aikaansaaminen on vaikeaa. Käyttökelpoisimmaksi keinoksi jääkin radioalueen säteily.
Voidaan tietenkin spekuloida ajatuksella jonkinlaisesta toistaiseksi tuntemattomasta kommunikointimuodosta, jota voimme kutsua vaikkapa telepatiaksi. On kuitenkin muistettava, että valon nopeus rajoittaa kaikkia kommunikointikeinoja. Jos nimittäin informaatiota voisi siirtää valoa nopeammin, tapahtumien syy-seuraussuhteet voisivat mennä sekaisin. Tämä ei riipu lainkaan siitä, millä keinolla tieto siirtyy, konkreettisen kappaleen mukana, aaltoliikkeenä, massattomina fotoneina vai telepaattisesti.
Viime aikoina on aivan vakavasti tutkittu suhteellisuusteorian sallimia keinoja menneisyyteen matkustamiseksi. Keskustelu on kuitenkin täysin teoreettisella tasolla, sillä aikakoneiden vaatimat energiat ovat todella valtavia jopa tähtitieteellisessä mittakaavassa. Sitäpaitsi se, että suhteellisuusteorian yhtälöille löytyy jokin eksoottinen aikamatkailun mahdollistava ratkaisu, ei välttämättä osoita, että se todellisuudessa olisi lainkaan mahdollinen.Vakavasti otettavia yrityksiä muiden sivilisaatioiden havaitsemiseksi on tehty 1960-luvulta alkaea. Aluksi tästä tutkimuksesta käytettiin lyhennettä CETI sanoista Communication with Extraterrestrial Intelligence. Kun osoittautui, että kommunikointi jäi varsin yksipuoliseksi, nimi muutettiin muotoon SETI (Search for Extraterrestrial Intelligence).
SETI-havainto-ohjelman ensimmäinen kysymys on, mitä kohteita pitäisi havaita. Linnunradassa on niin paljon tähitä, että kaikkien seuraaminen on toivoton tehtävä. Jos yritämme löytää elämänmuotoja, jotka jotenkin muistuttavat omaamme, kannattaa keskittyä auringonkaltaisiin (ja siis varsin tavanomaisiin) tähtiin. Signaalit ovat luonnollisesti sitä helpompia havaita mitä lähempää ne tulevat, joten erityisesti kannattaa tutkia lähinaapureita. Jo muutaman kymmenen valovuoden laajuisesta lähiympäristöstä löytyy useita sopivia kohteita.
Mitä säteilymuotoja sitten kannattaa havaita? On muistettava, että samat luonnonlait sitovat myös näitä vieraita sivilisaatioita. Heillekin helpointa on havaita ja lähettää radiosanomia. Siksi radiolähetysten etsiminen on varsin luonnollinen valinta.
Radiosäteily ulottuu kuitenkin hyvin laajalle aallonpituuskaistalle millimetreistä ylöspäin. Äärimmäisen heikkojen signaalien etsiminen kaikilta mahdollisilta aallonpituuksilta on toistaiseksi liian vaativa tehtävä. Olisiko olemassa jokin sellainen luonollinen aallonpituus, jota radioastronomiaan perehtynyt sivilisaatio saattaisi käyttää?
Vety on maailmankaikkeuden runsain alkuaine. Tähtienvälisessä avaruudessa on runsaasti neutraalia vetyä, joka säteilee radiosäteilyä 21 cm:n aallonpituudella. Neutraalin vedyn radiosäteilyllä on ollut hyvin merkittävä asema Linnunratamme kokonaisrakenteen kartoituksessa. Yksittäisistä aallonpituuksista 21 cm on yksi maailmankaikkeuden luonnollisimpia ja merkittävimpiä aallonpituuksia. Siksi se on parhaalta tuntuva vaihtoehto, jos halutaan keskittyä vain tietyn aallonpituuden kuunteluun.
Käytännössä pelkkä yhden aallonpituuden kuuntelu ei kuitenkaan riitä. Lähettäjän tähti liikkuu jollakin nopeudella aurinkokunnan suhteen, ja tämä liike aiheuttaa aallonpituuden Doppler-siirtymän. Jos lähetin on tähteä kiertävällä planeetalla, planeetan rataliike ja pyöriminen aiheuttavat lisäksi jaksollisia heilahteluja keskimääräisen aallonpituuden molemmin puolin. Samantyyppisiä heilahteluja aiheutuu myös vastaanottimen sijainnista Aurinkoa kiertävällä ja akselinsa ympäri pyörivällä planeetalla.
Keinotekoisen signaalin havaitsemiseksi on siis seurattava kokonaista aallonpituuskaistaa 21 cm:n molemmin puolin. Toisaalta jos havaitaan signaali, jonka aallonpituudessa esiintyy sopivaa jaksollista vaihtelua, se voi antaa vahvistuksen sille, että lähetin on tähteä kiertävälle planeetalla.
Ensimmäinen yritys keinotekoisten radiolähetysten havaitsemiseksi tehtiin 1960. Frank Draken johtama Project Ozma havaitsi kahta lähitähteä, juuri tuolla 21 cm:n aallonpituudella. Sittemmin monia muitakin vastaavia projekteja on käynnistetty. Suurilta radioteleskoopeilta on kuitenkin vaikea saada aikaa havainnoille, joiden todennäköinen hyöty on olematon. Tässä mielessä mielenkiintoinen projekti on Berkeleyn yliopiston 1970-luvun lopulla alkanut Serendip. Se ei vaadi varsinaista omaa havaintoaikaa, vaan vastaanotin toimii radioteleskoopin lisälaitteena ja tekee muiden havaintojen ohessa omia havaintojaan kohteesta, johon antenni sattuu osoittamaan.
Jos joskus onnistutaan vastaanottamaan viesti, joka on selvästi keinotekoinen, onko meillä mitään toiveita ymmärtää sitä? Jos kyseessä on paikallinen pesuainemainos, sen sisällöstä lienee mahdoton saada selvää. Jos taas viesti on todella lähetetty siinä toivossa, että joku toinen sivilisaatio ottaa sen vastaan, se on todennäköisesti muotoiltu mahdollisimman ymmärrettävään muotoon.
Tulkittavissa olevan viestin muotoiluun löytyy keinoja matematiikasta. Oletetaan, että otamme vastaan viestin, joka koostuu 1679 pulssista, jotka toistuvat useaan kertaan täsmälleen samassa järjestyksessä. Voimme siten päätellä, että kyseessä on viesti, jonka pituus on 1679 pulssia. Koska luvulla 1679 on täsmälleen kaksi alkutekijää, 23 ja 73, pulssijono esittää suurella todennäköisyydellä kaksiulotteista kuvaa. Jos tekijöitä olisi kolme, kyseessä olisi luultavasti jonkin kappaleen kolmiulotteinen malli. Esimerkkitapauksessa kuvan muodon täytyy olla 23 × 73 kuvaelementtiä, koska millään muulla tavalla lukua 1679 ei voi jakaa tekijöihin.
Oheinen kuva esittää juuri tällaista Arecibon radioteleskoopilla lähetettyä viestiä, jolla ihmiskunta on yrittänyt tiedottaa olemassaolostaan. Jos joku onnistuu sen vastaanottamaan, hän luultavasti pystyy selvittämään, millaista kuvaa viesti esittää. Kuvan tulkinta onkin sitten toinen juttu.
Toistaiseksi ei ole saatu yhtään todistetta maapallon ulkopuolisen sivilisaation olemassaolosta. Tilanteeseen voisi kuitenkin soveltaa sanontaa, että kyseessä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan. - kuva....
tutkii kirjoitti:
Vakavasti otettavia yrityksiä muiden sivilisaatioiden havaitsemiseksi on tehty 1960-luvulta alkaea. Aluksi tästä tutkimuksesta käytettiin lyhennettä CETI sanoista Communication with Extraterrestrial Intelligence. Kun osoittautui, että kommunikointi jäi varsin yksipuoliseksi, nimi muutettiin muotoon SETI (Search for Extraterrestrial Intelligence).
SETI-havainto-ohjelman ensimmäinen kysymys on, mitä kohteita pitäisi havaita. Linnunradassa on niin paljon tähitä, että kaikkien seuraaminen on toivoton tehtävä. Jos yritämme löytää elämänmuotoja, jotka jotenkin muistuttavat omaamme, kannattaa keskittyä auringonkaltaisiin (ja siis varsin tavanomaisiin) tähtiin. Signaalit ovat luonnollisesti sitä helpompia havaita mitä lähempää ne tulevat, joten erityisesti kannattaa tutkia lähinaapureita. Jo muutaman kymmenen valovuoden laajuisesta lähiympäristöstä löytyy useita sopivia kohteita.
Mitä säteilymuotoja sitten kannattaa havaita? On muistettava, että samat luonnonlait sitovat myös näitä vieraita sivilisaatioita. Heillekin helpointa on havaita ja lähettää radiosanomia. Siksi radiolähetysten etsiminen on varsin luonnollinen valinta.
Radiosäteily ulottuu kuitenkin hyvin laajalle aallonpituuskaistalle millimetreistä ylöspäin. Äärimmäisen heikkojen signaalien etsiminen kaikilta mahdollisilta aallonpituuksilta on toistaiseksi liian vaativa tehtävä. Olisiko olemassa jokin sellainen luonollinen aallonpituus, jota radioastronomiaan perehtynyt sivilisaatio saattaisi käyttää?
Vety on maailmankaikkeuden runsain alkuaine. Tähtienvälisessä avaruudessa on runsaasti neutraalia vetyä, joka säteilee radiosäteilyä 21 cm:n aallonpituudella. Neutraalin vedyn radiosäteilyllä on ollut hyvin merkittävä asema Linnunratamme kokonaisrakenteen kartoituksessa. Yksittäisistä aallonpituuksista 21 cm on yksi maailmankaikkeuden luonnollisimpia ja merkittävimpiä aallonpituuksia. Siksi se on parhaalta tuntuva vaihtoehto, jos halutaan keskittyä vain tietyn aallonpituuden kuunteluun.
Käytännössä pelkkä yhden aallonpituuden kuuntelu ei kuitenkaan riitä. Lähettäjän tähti liikkuu jollakin nopeudella aurinkokunnan suhteen, ja tämä liike aiheuttaa aallonpituuden Doppler-siirtymän. Jos lähetin on tähteä kiertävällä planeetalla, planeetan rataliike ja pyöriminen aiheuttavat lisäksi jaksollisia heilahteluja keskimääräisen aallonpituuden molemmin puolin. Samantyyppisiä heilahteluja aiheutuu myös vastaanottimen sijainnista Aurinkoa kiertävällä ja akselinsa ympäri pyörivällä planeetalla.
Keinotekoisen signaalin havaitsemiseksi on siis seurattava kokonaista aallonpituuskaistaa 21 cm:n molemmin puolin. Toisaalta jos havaitaan signaali, jonka aallonpituudessa esiintyy sopivaa jaksollista vaihtelua, se voi antaa vahvistuksen sille, että lähetin on tähteä kiertävälle planeetalla.
Ensimmäinen yritys keinotekoisten radiolähetysten havaitsemiseksi tehtiin 1960. Frank Draken johtama Project Ozma havaitsi kahta lähitähteä, juuri tuolla 21 cm:n aallonpituudella. Sittemmin monia muitakin vastaavia projekteja on käynnistetty. Suurilta radioteleskoopeilta on kuitenkin vaikea saada aikaa havainnoille, joiden todennäköinen hyöty on olematon. Tässä mielessä mielenkiintoinen projekti on Berkeleyn yliopiston 1970-luvun lopulla alkanut Serendip. Se ei vaadi varsinaista omaa havaintoaikaa, vaan vastaanotin toimii radioteleskoopin lisälaitteena ja tekee muiden havaintojen ohessa omia havaintojaan kohteesta, johon antenni sattuu osoittamaan.
Jos joskus onnistutaan vastaanottamaan viesti, joka on selvästi keinotekoinen, onko meillä mitään toiveita ymmärtää sitä? Jos kyseessä on paikallinen pesuainemainos, sen sisällöstä lienee mahdoton saada selvää. Jos taas viesti on todella lähetetty siinä toivossa, että joku toinen sivilisaatio ottaa sen vastaan, se on todennäköisesti muotoiltu mahdollisimman ymmärrettävään muotoon.
Tulkittavissa olevan viestin muotoiluun löytyy keinoja matematiikasta. Oletetaan, että otamme vastaan viestin, joka koostuu 1679 pulssista, jotka toistuvat useaan kertaan täsmälleen samassa järjestyksessä. Voimme siten päätellä, että kyseessä on viesti, jonka pituus on 1679 pulssia. Koska luvulla 1679 on täsmälleen kaksi alkutekijää, 23 ja 73, pulssijono esittää suurella todennäköisyydellä kaksiulotteista kuvaa. Jos tekijöitä olisi kolme, kyseessä olisi luultavasti jonkin kappaleen kolmiulotteinen malli. Esimerkkitapauksessa kuvan muodon täytyy olla 23 × 73 kuvaelementtiä, koska millään muulla tavalla lukua 1679 ei voi jakaa tekijöihin.
Oheinen kuva esittää juuri tällaista Arecibon radioteleskoopilla lähetettyä viestiä, jolla ihmiskunta on yrittänyt tiedottaa olemassaolostaan. Jos joku onnistuu sen vastaanottamaan, hän luultavasti pystyy selvittämään, millaista kuvaa viesti esittää. Kuvan tulkinta onkin sitten toinen juttu.
Toistaiseksi ei ole saatu yhtään todistetta maapallon ulkopuolisen sivilisaation olemassaolosta. Tilanteeseen voisi kuitenkin soveltaa sanontaa, että kyseessä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan.
- sir tyyny
Kyseinen planeetta on niin sanotulla "elämälle suotuisalla alueella" Ja tämä meinaa sitä että se ei ole liian kuuma muttei liia kylmäkään.
Mutta planeetan mahtava koko aiheuttaa sen että paine on valtava joka vaikeuttaa elämän kehitystä. - jokuhyypiö
Vaikka se on 5X Maan massa, se ei tarkoita sitä että sielä olisi 5 g:tä. G voima riippuu myös planeetan akselin ympäripyörimis nopeudesta.
- toiveikas7777777
joko sieltä voisi ostaa tontin ja keneltä?
- E.T. soittaa
Netissä höpistään laserpulssista joka olisi tullut tuosta aurinkokunnasta
http://current.com/1mae74c
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kela tukee virallisesti Pride-liikettä
Iso kiitos Kansaneläkelaitokselle tuen osoittamisesta myös vähemmistöille. Näin toimii vastuullinen valtiollinen koko k1444653Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa
Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin k883413- 1061658
- 901519
- 1051009
Omasp hakenut Fincapia ja Gapconia konkurssiin perjantaina 5.6
Ilkka ei ole vielä ehtinyt uutisoida, mutta Omasp on jättänyt 5.6 konkurssihakemuksen Fincapia ja Gapconia koskien. Ilka26933- 46860
- 74854
Työeläkeloisille ottaa koville heidän rikosten julki tuominen
Niin koville, että yrittävät estää kansalaiskeskustelun, jolla turvattaisiin perustuslain takaama omaisuudensuoja palkan0750- 47743