Artikkeli Suomen kuvalehti 14.12.2007

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämmestäsi, koko sielustasi ja koko mieleltäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Näin sanoo Jeesus itse.

Tuota kun noudattaa, kykenee täyttämään kaiken sen mitä Jumala ihmiseltä vaatii, mutta harvassa ovat ne ketkä tuota käskyä noudattavat.

Mitä rakkauteen tulee, jos se ei ole Jumalasta se on silloin syntiä, koska se on tämän maailman rakkautta.

Mitä suvaitsevaisuuteen tulee, Jumala ei suvaitse syntiä, sellainen ei pääse taivaaseen. Juuri sitä varten Jeesus tuli jotta pääsisimme eroon synnistä, hän tuli lunastamaan meidät vapaiksi synnin kahleista.

............ kirjoitti:

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämmestäsi, koko sielustasi ja koko mieleltäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Näin sanoo Jeesus itse.

Tuota kun noudattaa, kykenee täyttämään kaiken sen mitä Jumala ihmiseltä vaatii, mutta harvassa ovat ne ketkä tuota käskyä noudattavat.

Mitä rakkauteen tulee, jos se ei ole Jumalasta se on silloin syntiä, koska se on tämän maailman rakkautta.

Mitä suvaitsevaisuuteen tulee, Jumala ei suvaitse syntiä, sellainen ei pääse taivaaseen. Juuri sitä varten Jeesus tuli jotta pääsisimme eroon synnistä, hän tuli lunastamaan meidät vapaiksi synnin kahleista.

Lue lisää

sitä papukaijamaista toistoa jota niin usein näkee aina uudelleen. Noita on helppo lausua ikään kuin lausujalla olisi jokin erityinen kyky arvioida milloin rakkaus on oikeata laatua ja mikä milloinkin on katsottava synniksi.

Jeesus tuli lunastamaan ihmiset synnin kahleista. Nämä kahleet ovat ne mitä he kaikessa viisaudessaan rakentavat kaiken aikaa eli sääntöjä, määräyksiä jne. millä he arvioivat onko lähimmäinen kelvollinen ihmiseksi.

juuri, kirjoitti:

sitä papukaijamaista toistoa jota niin usein näkee aina uudelleen. Noita on helppo lausua ikään kuin lausujalla olisi jokin erityinen kyky arvioida milloin rakkaus on oikeata laatua ja mikä milloinkin on katsottava synniksi.

Jeesus tuli lunastamaan ihmiset synnin kahleista. Nämä kahleet ovat ne mitä he kaikessa viisaudessaan rakentavat kaiken aikaa eli sääntöjä, määräyksiä jne. millä he arvioivat onko lähimmäinen kelvollinen ihmiseksi.

Lue lisää

Aivan, sääntöjä jotka ovat Jumalan ihmiselle asettamia ja vain ihmisten parhaaksi. Jotka ovat mahdollisia noudattaa Hänen avulla.

Ikävä tosiasia vain on se, että jos taivaaseen haluaa mennä niin Raamattu on nieltävä kokonaan ja sellaisenaan. Ilman mitään muunnelmia/oman mielen mukaisia päivityksiä.

Eniten säälittää niiden puolesta ketkä Totuutta etsiessään joutuvat harhaan näiden "päivitettyjen versioiden" takia.

....... kirjoitti:

Aivan, sääntöjä jotka ovat Jumalan ihmiselle asettamia ja vain ihmisten parhaaksi. Jotka ovat mahdollisia noudattaa Hänen avulla.

Ikävä tosiasia vain on se, että jos taivaaseen haluaa mennä niin Raamattu on nieltävä kokonaan ja sellaisenaan. Ilman mitään muunnelmia/oman mielen mukaisia päivityksiä.

Eniten säälittää niiden puolesta ketkä Totuutta etsiessään joutuvat harhaan näiden "päivitettyjen versioiden" takia.

Lue lisää

milloin rakkaus on Jumalalle kelvollista?

Vaikka kunka väität että Raamattu on ohje ihmiselle niin kuka niitä tulkitsee? Kuka niistä vetää johtopäätökset? Eikö sitä tee jokainen lukiessaan lähtien nimenomaan omasta elämän tilanteesta? Silloin vastaus kysymyksiin koskee vain asianomaista eikä muita.

Jos tämä kirjoituksesi jotenkin liittyy siihen aiheeseen jossa aloituksessa viittaavassa artikkelissa oli kysymys niin kysyn mitä joku olkopuolinen on asianomaisia tuntematta arvioimaan mikä rakkaus on Jumalalle kelvollista ja mikä ei?

Kun puhut päivitetyistä versioista niin koko teos on kautta aikain aina päivitetty. Uusinta käännöstä tehtäessä se on muokattu paremmin tätä päivää ajatellen ja sen lisäksi tulee se miten jokainen lukiessaan sen ymmärtää.

Vaikka löytyy tiettyjä tulkintoja jotka ovat yleisempiä niin kuka voi väittää että se on se ainoa oikea?

kertoa kirjoitti:

milloin rakkaus on Jumalalle kelvollista?

Vaikka kunka väität että Raamattu on ohje ihmiselle niin kuka niitä tulkitsee? Kuka niistä vetää johtopäätökset? Eikö sitä tee jokainen lukiessaan lähtien nimenomaan omasta elämän tilanteesta? Silloin vastaus kysymyksiin koskee vain asianomaista eikä muita.

Jos tämä kirjoituksesi jotenkin liittyy siihen aiheeseen jossa aloituksessa viittaavassa artikkelissa oli kysymys niin kysyn mitä joku olkopuolinen on asianomaisia tuntematta arvioimaan mikä rakkaus on Jumalalle kelvollista ja mikä ei?

Kun puhut päivitetyistä versioista niin koko teos on kautta aikain aina päivitetty. Uusinta käännöstä tehtäessä se on muokattu paremmin tätä päivää ajatellen ja sen lisäksi tulee se miten jokainen lukiessaan sen ymmärtää.

Vaikka löytyy tiettyjä tulkintoja jotka ovat yleisempiä niin kuka voi väittää että se on se ainoa oikea?

Lue lisää

Kyllä sen näkee onko joku Jumalasta vai ei, ihan peilaamalla sitä vasten mitä on opetettu. Rakkaus on silloin kelvollista , kun siinä täytyy Hänen tahonsa eli kaikki mitä on opetettu.

Ei sitä kuulu tulkita vaan uskoa siihen mitä on sanottu ja luvattu. Sanassa sanotaan hyvinkin selvästi mitä Hän ihmiseltä vaatii, ongelma on lähinnä siinä, kun ihmiset huomaavat Raamatun antaman Totuuden olevan heitä itseään vastaan niin on pakko alkaa vääntämään omia oppejaan.

......... kirjoitti:

Kyllä sen näkee onko joku Jumalasta vai ei, ihan peilaamalla sitä vasten mitä on opetettu. Rakkaus on silloin kelvollista , kun siinä täytyy Hänen tahonsa eli kaikki mitä on opetettu.

Ei sitä kuulu tulkita vaan uskoa siihen mitä on sanottu ja luvattu. Sanassa sanotaan hyvinkin selvästi mitä Hän ihmiseltä vaatii, ongelma on lähinnä siinä, kun ihmiset huomaavat Raamatun antaman Totuuden olevan heitä itseään vastaan niin on pakko alkaa vääntämään omia oppejaan.

Lue lisää

Olet väärässä mutta olet siitä onnellisen tietämätön. Siinä sinun pelastuksesi.

Sinun väittämäsi jumalan tahto on vain oma tulkintasi eikä se voi olla muuta.

minkälaista olisi elää yhteisössä jossa kontrolli ulottuu jokaiseen käänteeseen jonka teen.

Asiassa on kaksi puolta kielteinen ja myönteinen. Toinen eli se myöneisempi on se että jäsenellä on ihmisiä läellä jotka monessa asiassa tukevet ja välittävät. Ei tarvitse ysin puurtaa.

Se kielteisempi puoli on yhteisön konrolloiva osuus jossa jokaista edesottamusta punnitaan ja arvioidaan eikä välttämättä ymmärretä asiaan liityviä pohdintoja ja muita seikkoja. Asiasta tulee kaavamaista josta ulkopuolinen taho vertaa asioita mallinnettuun ihannekuvaan.

Itse asiassa yhteisöä ylläpitävä ja jatkuvuuta antava voima on kontrolli. Se luo jonkinlaista turvaa heille jotka vain haluavat seurata auktoriteettia sekä yhteisön auktoriteeteille valtaa. Tätä valtaa he eivät tietenkään halua myöntää vaan viittaavat johonkin vieläkin korkeampaan jonka tahtoon he viittaavat.

Auktoriteetin tulkintaa kyseenalaistava kyseenalaistaa näin myös jäsenyytensä koko yhtesössä. Tässä sitä todellista rakkautta osoitetaan, vai kuinka?
Surettaa kun kuulee ja näkee minkälaista kohtelua joidenkin osaksi voi sen kaltaisista yhteisöiltä tulla.

ajattelin, kirjoitti:

minkälaista olisi elää yhteisössä jossa kontrolli ulottuu jokaiseen käänteeseen jonka teen.

Asiassa on kaksi puolta kielteinen ja myönteinen. Toinen eli se myöneisempi on se että jäsenellä on ihmisiä läellä jotka monessa asiassa tukevet ja välittävät. Ei tarvitse ysin puurtaa.

Se kielteisempi puoli on yhteisön konrolloiva osuus jossa jokaista edesottamusta punnitaan ja arvioidaan eikä välttämättä ymmärretä asiaan liityviä pohdintoja ja muita seikkoja. Asiasta tulee kaavamaista josta ulkopuolinen taho vertaa asioita mallinnettuun ihannekuvaan.

Itse asiassa yhteisöä ylläpitävä ja jatkuvuuta antava voima on kontrolli. Se luo jonkinlaista turvaa heille jotka vain haluavat seurata auktoriteettia sekä yhteisön auktoriteeteille valtaa. Tätä valtaa he eivät tietenkään halua myöntää vaan viittaavat johonkin vieläkin korkeampaan jonka tahtoon he viittaavat.

Auktoriteetin tulkintaa kyseenalaistava kyseenalaistaa näin myös jäsenyytensä koko yhtesössä. Tässä sitä todellista rakkautta osoitetaan, vai kuinka?
Surettaa kun kuulee ja näkee minkälaista kohtelua joidenkin osaksi voi sen kaltaisista yhteisöiltä tulla.

Lue lisää

artikkeli tosiaan vähän pyöritti ajatuksiani... varsinkin kohta, jossa kirjoitettiin jotenkin näin : elämä ei ole nautintoa varten vaan sitä varten että pääsee taivaaseen. mitä järkeä on elää nauttimatta? silloinhan kaikki pitäisi olla kiellettyä. vai? ja mitä rakkauteen tulee, niin onko se todella lestojen mielestä rakkautta, että hyljätään oma lapsi, sen takia että tämän on homo?!

itsehillintää ystävät hyvät, muistaisitte sen vain kaikessa...

ja sekalaiset tunteet heräsi kirjoitti:

artikkeli tosiaan vähän pyöritti ajatuksiani... varsinkin kohta, jossa kirjoitettiin jotenkin näin : elämä ei ole nautintoa varten vaan sitä varten että pääsee taivaaseen. mitä järkeä on elää nauttimatta? silloinhan kaikki pitäisi olla kiellettyä. vai? ja mitä rakkauteen tulee, niin onko se todella lestojen mielestä rakkautta, että hyljätään oma lapsi, sen takia että tämän on homo?!

itsehillintää ystävät hyvät, muistaisitte sen vain kaikessa...

Lue lisää

yhtä tunnepohjaisesti asiaan vaikka minua kosketti se että jokin opittu asenne voi vallata ihmisten mielen niin täysin että hän tuomitsee läheisensä yhden ominaisuuden perusteella. Huomautattakkon että tämä ominaisuus ei häiritse mitenkään niin kaunan kun siitä ollaan epätietoisia mutta kun tietoon on tullut niin voidaan kääntää selkänsä.

Lisäisin tähän että mikä tuossa tilanteessa todellisuudessa muuttuu. Mielestäni vain ja ainoastaan yksi asia eli tiedostamattomuus kääntyi tietoisuudeksi ja vielä sen lisäksi se perustuu kerrottuun tietoon ei siis tosiasiallisesti havaittuun tapahtumaan. Näin ollen reaktio perustuu pelkästään tunnepohjaiseen suhtautmiseen opituista normeista poikkemiseen. Onko tämä rakkautta voidaan todella kysyä?

Minua on aina häirinnyt uskosta puheen ollen se kapula kieli jolla asioita selitetään. Mieleeni tulee että asiaa ei oikeastaan ole perimmältään ymmärretty mitä mikäkin todelisessa elämän tilanteessa tarkoittaa vaan yritetään soveltaa ja väittää milloin mitäkin.

Minulle tuo artikkeli kertoi erään asian. Artikkelin henkilö on taustaltaan ja elämältään sen kaltainen että minulla on vaikeata nähdä että homoseksuaalinen piirre olisi häneen "tarttunut" jostakin. Näkisin sen lähinnä asiana joka vain on hyväksymme sen tai emme.

Jos tämä henkilö nyt sitten pitää uskonyhteisön määräämää elämää tärkeämpänä kuin se mitä hän sisimmässään tuntee ja on niin eikö hän tee synneistä suurimman. Hän kieltää itsenä ja toimii näin vastoin 1. käskyä.

Joku kysyy nyt että mitä siitä tulisi jos jokainen ryhtyisi homoksi. Enhän minä sitä sanonut vaan sanoin että jokainen voi olla oma itsensä kokonaivaltaisesti valehtelematta itselleen tai muille.

Koska nähtävästi olet asiaa ajetellut niin kysyn ajatuksiasi asiassa. Siinä et voi olla väärässä koska olet sitä mieltä kun olet. Olen vain utelias kuulemaan.
Minulle keskustelu on omien ajatusteni kyseenalaistamista ja tarkistamista eikä oikeassa olemisen todistamista.

kysymyksen? kirjoitti:

Minua on aina häirinnyt uskosta puheen ollen se kapula kieli jolla asioita selitetään. Mieleeni tulee että asiaa ei oikeastaan ole perimmältään ymmärretty mitä mikäkin todelisessa elämän tilanteessa tarkoittaa vaan yritetään soveltaa ja väittää milloin mitäkin.

Minulle tuo artikkeli kertoi erään asian. Artikkelin henkilö on taustaltaan ja elämältään sen kaltainen että minulla on vaikeata nähdä että homoseksuaalinen piirre olisi häneen "tarttunut" jostakin. Näkisin sen lähinnä asiana joka vain on hyväksymme sen tai emme.

Jos tämä henkilö nyt sitten pitää uskonyhteisön määräämää elämää tärkeämpänä kuin se mitä hän sisimmässään tuntee ja on niin eikö hän tee synneistä suurimman. Hän kieltää itsenä ja toimii näin vastoin 1. käskyä.

Joku kysyy nyt että mitä siitä tulisi jos jokainen ryhtyisi homoksi. Enhän minä sitä sanonut vaan sanoin että jokainen voi olla oma itsensä kokonaivaltaisesti valehtelematta itselleen tai muille.

Koska nähtävästi olet asiaa ajetellut niin kysyn ajatuksiasi asiassa. Siinä et voi olla väärässä koska olet sitä mieltä kun olet. Olen vain utelias kuulemaan.
Minulle keskustelu on omien ajatusteni kyseenalaistamista ja tarkistamista eikä oikeassa olemisen todistamista.

Lue lisää

Sen olen huomannut, että ainakin esikoislestadiolaiset saarnaajat käyttävät kapulakieltä. Tämä johtunee lähinnä siitä, he ovat omineet oppinsa hyvin vanhoista kirjoista, joiden kieli ei ole enää nykysuomea. Haluaisin ihan uteliasuudesta tietää, minä vuonna esimerkiksi L. L. Leastadiuksen saarnat on käännetty suomeksi. Ja miltä vuodelta se Raamatun käännös on... Voisin väittää, että tämän ajan suomalaisnuorista harva tietää, mitä lopulta tarkoittaa jalopeura, keituri, puplikaani, armonvaras...

Eihän homous tartu. Ei homoksi ryhdytä. Ei homous ole kenenkään oma valinta. Sinä joko olet homo, tai sitten et ole, mutta sulla itsellä siihen ei ole osaa eikä arpaa. Tuntematonta Sotilasta siteeraten voisin sanoa, että "Ei se oo meiss', se on korkeemmas käres."

Se, että ulkoisesti yrittää olla niin kuin muut uskovaset (tarkoitan tässä yhteydessä muilla uskovaisilla toisia lestadiolaisia), mutta sisimmissään tuntee jotain ihan muuta, niin joku voisi sanoa sitä tekopyhyydeksi. Yhtä hyvin sitä voi sanoa valehteluksi, itsensä pettämiseksi. Ketä tällainen valehtelu sitten palvelee? Ei ainakaan Jumalaa, vaan ehkä enemmänkin ns. sielunvihollista.

Tässä SK:n artikkelissa tämä vanhoillislestadiolainen saarnaaja, jonka nimeä en enää muista, sanoo, ettei homoudesta ole hyvä puhua, jotta se ei rohkaisisi kasvuvaiheessa olevia ihmisiä ryhtymään homoksi. Kuten jo aiemmin tuli mainittua, niin ei homoksi ryhdytä. Se on ominaisuus, joka sulla on tai sitten ei ole. Samainen henkilö viittasi johonkin homoudesta parantumiseen. Itse en usko, että moista voi tapahtua - kyse lienee enemmänkin siitä, että bi-seksuaali peittää toisen ulottuvuutensa tai homo kieltää minänsä, lakaisee asian maton alle. Peittää pohjimmiltaan biologisen ominaisuutensa.

Hanski# kirjoitti:

Sen olen huomannut, että ainakin esikoislestadiolaiset saarnaajat käyttävät kapulakieltä. Tämä johtunee lähinnä siitä, he ovat omineet oppinsa hyvin vanhoista kirjoista, joiden kieli ei ole enää nykysuomea. Haluaisin ihan uteliasuudesta tietää, minä vuonna esimerkiksi L. L. Leastadiuksen saarnat on käännetty suomeksi. Ja miltä vuodelta se Raamatun käännös on... Voisin väittää, että tämän ajan suomalaisnuorista harva tietää, mitä lopulta tarkoittaa jalopeura, keituri, puplikaani, armonvaras...

Eihän homous tartu. Ei homoksi ryhdytä. Ei homous ole kenenkään oma valinta. Sinä joko olet homo, tai sitten et ole, mutta sulla itsellä siihen ei ole osaa eikä arpaa. Tuntematonta Sotilasta siteeraten voisin sanoa, että "Ei se oo meiss', se on korkeemmas käres."

Se, että ulkoisesti yrittää olla niin kuin muut uskovaset (tarkoitan tässä yhteydessä muilla uskovaisilla toisia lestadiolaisia), mutta sisimmissään tuntee jotain ihan muuta, niin joku voisi sanoa sitä tekopyhyydeksi. Yhtä hyvin sitä voi sanoa valehteluksi, itsensä pettämiseksi. Ketä tällainen valehtelu sitten palvelee? Ei ainakaan Jumalaa, vaan ehkä enemmänkin ns. sielunvihollista.

Tässä SK:n artikkelissa tämä vanhoillislestadiolainen saarnaaja, jonka nimeä en enää muista, sanoo, ettei homoudesta ole hyvä puhua, jotta se ei rohkaisisi kasvuvaiheessa olevia ihmisiä ryhtymään homoksi. Kuten jo aiemmin tuli mainittua, niin ei homoksi ryhdytä. Se on ominaisuus, joka sulla on tai sitten ei ole. Samainen henkilö viittasi johonkin homoudesta parantumiseen. Itse en usko, että moista voi tapahtua - kyse lienee enemmänkin siitä, että bi-seksuaali peittää toisen ulottuvuutensa tai homo kieltää minänsä, lakaisee asian maton alle. Peittää pohjimmiltaan biologisen ominaisuutensa.

Lue lisää

Tähän voi vain lisätä että jokainen on oman elämänsä elettävä. Joskus on tehtävä valintoja jotka eivät ole muiden mieleen.

sama jolle vastasit kirjoitti:

Tähän voi vain lisätä että jokainen on oman elämänsä elettävä. Joskus on tehtävä valintoja jotka eivät ole muiden mieleen.

Aivan. Niinhän siinä käy, että kun kumartaa kuninkaalle, niin samalla näyttää takamustaan narrille.

Jokaiselle on vaikea olla mieliksi.

Hanski# kirjoitti:

Aivan. Niinhän siinä käy, että kun kumartaa kuninkaalle, niin samalla näyttää takamustaan narrille.

Jokaiselle on vaikea olla mieliksi.

olla jokaiselle mieliksi niin lopputulos ei tyydytä ketään.
Sanoin edellisen ehkä vähän turhan yleistävästi. Tarkoitukseni oli sanoa että joskus on oman itsensä takia tehtävä päätöksiä hyvin tietäen että ne herättävät vastustusta piireissä joiden kanssa on tekemisissä. Ja omassa päätöksessä pysyminen on tässä tärkeämpää kuin muiden mielipide.

lainaan tähän erään henkilön elämänkerrasta likemani lauseen:

Elämä on polku jota vain sinä kuljet. Älä kysy mihin se vie vaan kulje sitä.

http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/lehdet/2008/sk-12008/kimmon-tarina-heratti.aspx