Eroprosessi

Mitä paperista tulee tulla ilmi? Onko siinä joku sananmuoto taas mikä pitää ottaa huomioon :)
Hän ei tule vaatimaan minulta rahaa tai omaisuutta.

Sallha kirjoitti:

Mitä paperista tulee tulla ilmi? Onko siinä joku sananmuoto taas mikä pitää ottaa huomioon :)
Hän ei tule vaatimaan minulta rahaa tai omaisuutta.

Tuolla näyttää olevan yksi malli:
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/ositussopimus/

Voi sen paljon yksinkertaisemminkin tehdä. Tuo on aika perusteellinen.

Ositusta ei tarvitse tehdä 50/50 -periaatteella, muukin jako käy, miten vain haluatte sopia.

Sinun pitää myös kysyä pankilta, sopiiko pankille, että otat yksin velat. Pankkia kiinnostaa maksukykysi.

Niin eihän se ole mikään lahja? Eikä voittoa synny.
Napattua:
Verokarhu vaanii osituksessa. Usein osituksessa asunto jää toiselle puolisolle ja hän ottaa myös yhteiseen asuntoon liittyvän velan maksettavakseen. Tästä ei aviopuolison tarvitse veroa maksaa, mutta lisävelan ottaminen johtaa yleensä varainsiirtoverotukseen.

Ei mene mitään lahja eikä varainsiirtoveroja ko. tilanteessa, soitin verottajalle. Mistäs Nix Nax moiset keksit?

Sallha kirjoitti:

Ei mene mitään lahja eikä varainsiirtoveroja ko. tilanteessa, soitin verottajalle. Mistäs Nix Nax moiset keksit?

Kyllä minullakin on se käsitys, että nix nax on periaatetasolla oikeassa: jos osituksessa lahjoitetaan jotain, pitäisi saajan maksaa lahjavero.

Toisaalta, saithan lähes varmasti oikeaa tietoa verotoimistosta. (Lähes = puhelimitse annettu tieto ei sido verottajaa, ennakkopäätös sitoisi.)

Verottaja toimii eri puolilla maata eri lailla. Harvemmin kuitenkaan syynätään erotilanteita niin tarkasti, että onko toisen puolison omaisuus karttunut. Verottaja saa sen selville vasta silloin kun tehdään veroilmoitus ja siinä ilmoitetaan omaisuus.

pulliainen kirjoitti:

Kyllä minullakin on se käsitys, että nix nax on periaatetasolla oikeassa: jos osituksessa lahjoitetaan jotain, pitäisi saajan maksaa lahjavero.

Toisaalta, saithan lähes varmasti oikeaa tietoa verotoimistosta. (Lähes = puhelimitse annettu tieto ei sido verottajaa, ennakkopäätös sitoisi.)

Verottaja toimii eri puolilla maata eri lailla. Harvemmin kuitenkaan syynätään erotilanteita niin tarkasti, että onko toisen puolison omaisuus karttunut. Verottaja saa sen selville vasta silloin kun tehdään veroilmoitus ja siinä ilmoitetaan omaisuus.

Lue lisää

Hakea siis ennakkopättös asiasta? Miten sitä haetaan?

Sallha kirjoitti:

Ei mene mitään lahja eikä varainsiirtoveroja ko. tilanteessa, soitin verottajalle. Mistäs Nix Nax moiset keksit?

Jos teillä on sadantonnin kämppä ja velkaa on sata tonnia, niin slloin varallisuutta ei siirry eikä lahjoittamista tapahdu. Jos taas ukkosi oikeasti on luopumassa merkittävästä omaisuuserästä, niin tee ositussopimus kiireen vilkkaa.

Sallha kirjoitti:

Niin eihän se ole mikään lahja? Eikä voittoa synny.
Napattua:
Verokarhu vaanii osituksessa. Usein osituksessa asunto jää toiselle puolisolle ja hän ottaa myös yhteiseen asuntoon liittyvän velan maksettavakseen. Tästä ei aviopuolison tarvitse veroa maksaa, mutta lisävelan ottaminen johtaa yleensä varainsiirtoverotukseen.

Lue lisää

>>Jos velka siirtyy niin eihän se ole mikään lahja? Eikä voittoa synny.>mutta lisävelan ottaminen johtaa yleensä varainsiirtoverotukseen.

------- kirjoitti:

Jos teillä on sadantonnin kämppä ja velkaa on sata tonnia, niin slloin varallisuutta ei siirry eikä lahjoittamista tapahdu. Jos taas ukkosi oikeasti on luopumassa merkittävästä omaisuuserästä, niin tee ositussopimus kiireen vilkkaa.

Lue lisää

Juu ositus-sopimus on oikoluettavana tänään. Se EI ole lahja, kuten aiemmin jo mainitsin, soitin verotoimistoon. Kun rahaa ei siirry jne jne niin sitä ei lueta lahjaksi.

nix nax kirjoitti:

>>Jos velka siirtyy niin eihän se ole mikään lahja? Eikä voittoa synny.>mutta lisävelan ottaminen johtaa yleensä varainsiirtoverotukseen.

Sinä tunnut tietävän hirveästi asioista niin osaisitko vastata tähän kysymykseen.

Jos asunto on kokonaan vaimon nimillä ja omistuksessa ja hän vastaa kaikista veloista itse, asunto on myös ollut hänen ennen avioliiton solmimista.. Jos tulee ero, onko asunto lain mukaan edelleen vaimon omaisuutta vai pitääkö hänen maksaa miehelleen puolet asunnosta eron yhteydessä? (ei avioehtoa tehtynä)

jos.. kirjoitti:

Sinä tunnut tietävän hirveästi asioista niin osaisitko vastata tähän kysymykseen.

Jos asunto on kokonaan vaimon nimillä ja omistuksessa ja hän vastaa kaikista veloista itse, asunto on myös ollut hänen ennen avioliiton solmimista.. Jos tulee ero, onko asunto lain mukaan edelleen vaimon omaisuutta vai pitääkö hänen maksaa miehelleen puolet asunnosta eron yhteydessä? (ei avioehtoa tehtynä)

Lue lisää

Jos avioehtoa ei ole tehty, tuossa tapauksessa asunnon arvo jaetaan 50-50. Tuohon voi kuitenkin koettaa soveltaa kohtuullistamisperiaatetta, jossa tutkitaan, onko toinen osapuoli saanut kohtuutonta hyötyä. Siinä kuitenkin tutkitaan myös se, miten puolisot ovat osallistuneet muihin kustannuksiin. Asuntolaina kun ei ainoa meno kuitenkaan ole. Esim, kuka on maksanut mahd.yhtiövastikkeen asunnosta, kotivakuutukset, sähkölaskut jne. Eli ovatko menot menneet 50-50, suhteessa tuloihin. Avioliitossa kulut ja menot ovat lain mukaan yhteisiä, avioehtoa sovelletaan vasta liiton päättyessä/päätyttyä.

jos.. kirjoitti:

Sinä tunnut tietävän hirveästi asioista niin osaisitko vastata tähän kysymykseen.

Jos asunto on kokonaan vaimon nimillä ja omistuksessa ja hän vastaa kaikista veloista itse, asunto on myös ollut hänen ennen avioliiton solmimista.. Jos tulee ero, onko asunto lain mukaan edelleen vaimon omaisuutta vai pitääkö hänen maksaa miehelleen puolet asunnosta eron yhteydessä? (ei avioehtoa tehtynä)

Lue lisää

Tuohon vastauksen tietää muutama muukin "nix nax":n lisäksi täällä ... :-)

Ellei ole avioehtoa, puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuksiin... riippumatta milloin se hankittu tai saatu, tai kuka arkielämää on "pyörittänyt".

Avio-oikeus ei muuta omistussuhdetta tai velkavastuuta. Eli, jos puoliso omistaa 100% talosta... hän omistaa sen eron jälkeenkin jos tahtoo.

MUTTA, se talo korottaa omistajansa nettovarallisuutta... asuntovelka laskee. Samoin "asunnottoman" nettovarallisuuteen lasketaan hänen omistamansa auto ja säästöt, velat tms.

Kun kummankin nettovarallisuus laskettu, "rikkaampi" maksaa "köyhemmälle" tasinkoa niin paljon, että "puntit tasan". Tasingon maksaja saa itse päättää millä omaisuudellaan sen suorittaa (vai ottaako pankkilainaa ja maksaa tasingon sillä).

JOS mitään muuta omaisuutta kummallakaan ei ole, eikä velkoja... niin silloin tasinko tosiaan olisi 50% talon arvosta jonka vaimo kokonaan omistaisi.

........................ kirjoitti:

Jos avioehtoa ei ole tehty, tuossa tapauksessa asunnon arvo jaetaan 50-50. Tuohon voi kuitenkin koettaa soveltaa kohtuullistamisperiaatetta, jossa tutkitaan, onko toinen osapuoli saanut kohtuutonta hyötyä. Siinä kuitenkin tutkitaan myös se, miten puolisot ovat osallistuneet muihin kustannuksiin. Asuntolaina kun ei ainoa meno kuitenkaan ole. Esim, kuka on maksanut mahd.yhtiövastikkeen asunnosta, kotivakuutukset, sähkölaskut jne. Eli ovatko menot menneet 50-50, suhteessa tuloihin. Avioliitossa kulut ja menot ovat lain mukaan yhteisiä, avioehtoa sovelletaan vasta liiton päättyessä/päätyttyä.

Lue lisää

>

Ellei kummallakaan ole mitään muuta omaisuutta tai velkoja... niin kyllä. Mutta yleensä ihmisillä on... ja silloin lasketaan ensin kumankin nettovarallisuudet, ja sitten määritetään tasinko.


>


Höpö höpö ... tuo EI OLE asia jolla pesänjakaja ryhtyisi sovittelupykälää soveltamaan. Katsos, avioliittolaissa selkeästi todetaan että aviopuolioilla on elatusvelvollisuus toisistaan... eli, lainkaan mukaan ei tarvitse kuluja avioliitossa maksaa 50/50 (tähän ei avioehtokaan vaikuta).

M36 kirjoitti:

>

Ellei kummallakaan ole mitään muuta omaisuutta tai velkoja... niin kyllä. Mutta yleensä ihmisillä on... ja silloin lasketaan ensin kumankin nettovarallisuudet, ja sitten määritetään tasinko.


>


Höpö höpö ... tuo EI OLE asia jolla pesänjakaja ryhtyisi sovittelupykälää soveltamaan. Katsos, avioliittolaissa selkeästi todetaan että aviopuolioilla on elatusvelvollisuus toisistaan... eli, lainkaan mukaan ei tarvitse kuluja avioliitossa maksaa 50/50 (tähän ei avioehtokaan vaikuta).

Lue lisää

Näin meillä pesänjakaja ositti omaisuuden maaliskuussa-07. Pesänjakaja määrättiin Tampereen käräjäoikeuden kautta. Kohtuullistamista voi pyytää mm. siinä tapauksessa, jos vain toinen on maksanut esim. kaikki asuntolainat ja muut asumisen ja elämisen kulut. Meillä ei mennyt lävitse, koska vaikka asunto oli toisen nimissä ja asunnon omistaja maksoi siis lainat omalta tililtään, toinen osapuoli maksoi kuitenkin vastikkeet, vakuutukset remontit jne. Joten kohtuullistaminen ei mennyt läpi, koska toinen ei saanut tasinkoa jaettaessa kohtuutonta hyötyä.

Että höpöhöpö vaan.

Tuota tasingon laskemisasiaa(eli arvo miinus lainat jne..) en tuonut esille tekstissäni, koska luulin sen olevan itsestäänselvää.
Kirjoitinhan kuitenkin asunnon ARVO, en asunto.

........................... kirjoitti:

Näin meillä pesänjakaja ositti omaisuuden maaliskuussa-07. Pesänjakaja määrättiin Tampereen käräjäoikeuden kautta. Kohtuullistamista voi pyytää mm. siinä tapauksessa, jos vain toinen on maksanut esim. kaikki asuntolainat ja muut asumisen ja elämisen kulut. Meillä ei mennyt lävitse, koska vaikka asunto oli toisen nimissä ja asunnon omistaja maksoi siis lainat omalta tililtään, toinen osapuoli maksoi kuitenkin vastikkeet, vakuutukset remontit jne. Joten kohtuullistaminen ei mennyt läpi, koska toinen ei saanut tasinkoa jaettaessa kohtuutonta hyötyä.

Että höpöhöpö vaan.

Tuota tasingon laskemisasiaa(eli arvo miinus lainat jne..) en tuonut esille tekstissäni, koska luulin sen olevan itsestäänselvää.
Kirjoitinhan kuitenkin asunnon ARVO, en asunto.

Lue lisää

>

Niin, viittaat avioliittolakiin ja sieltä 103b §:ään (sovittelu). Laitan sen tämän kommenttini loppuun.

Sovittelua ja pesänjakajaa saa pyytää ja vaatia iham mistä syystä tahansa osituksessa. Sovitellaanko, on sitten pesänjakajan harkinnassa.

Kohtuuton hyöty ei ole sitä, että avio-oikeutta toteutetaan. Toki, joskus sovitellaan... ja ihan syystäkin (esim. lyhytkestoinen avioliitto)

Ja sitten siitä elämisen kustantamisesta, se taas perustuu avioliittolakiin ja 46§:ään. Sekin ohessa.

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
103 b § (16.4.1987/411)

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:

1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;

2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;

3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.

Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
46 § (16.4.1987/411)

Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75).

M36 kirjoitti:

>

Niin, viittaat avioliittolakiin ja sieltä 103b §:ään (sovittelu). Laitan sen tämän kommenttini loppuun.

Sovittelua ja pesänjakajaa saa pyytää ja vaatia iham mistä syystä tahansa osituksessa. Sovitellaanko, on sitten pesänjakajan harkinnassa.

Kohtuuton hyöty ei ole sitä, että avio-oikeutta toteutetaan. Toki, joskus sovitellaan... ja ihan syystäkin (esim. lyhytkestoinen avioliitto)

Ja sitten siitä elämisen kustantamisesta, se taas perustuu avioliittolakiin ja 46§:ään. Sekin ohessa.

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
103 b § (16.4.1987/411)

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:

1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;

2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;

3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.

Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
46 § (16.4.1987/411)

Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75).

Lue lisää

Niin, en nyt kyllä ymmärrä, miksi sitten koit edes tarpeelliseksi lähteä heittämään vastaväitöstä minun kirjoittamaani tekstiin, koska koen olevani yhtä mieltä tästä asiasta ja yritin sen tuoda tekstissäni esiin selkokielellä(ilman tuota kapulakieltä)???

Ensimmäisessä kirjoituksessani kerroin, että kohtuullistamista VOI KOITTAA, en, että se menisi läpi.

Toisessa kerron oman kokemukseni. Minun tapauksessani kohtuullistaminen ei onnistunut. Kohtuullistamista haettiin, koska toisella oli ennen liittoa huomattavasti enemmän omaisutta, kuin toisella ja yritettiin soveltaa juuri tuota kohtuuton hyöty- kohtaa. Kuitenkin kohtuullistamisvaade kaatui juuri tuohon, että molemmat olivat kykynsä mukaan osallistuneet yhteiseen taloudenpitoon. Eli kyllä tutkittiin, kuka oli maksanut mitäkin kiinteään omaisuuteen liittyviä kuluja.

Pointtini oli, että jos ei ole avioehtoa, pääsääntöisesti avio-oikeus kattaa kaikki plussapuolella olevat varat ja omaisuuden 50-50.
Kohtuullistamisasian toin esiin POIKKEUKSELLISENA vaihtoehtona, minä en sitä yhdistänyt millään tavalla avio-oikeuteen.

Vaikka miksi tätä nyt vaivauduin kolmatta kertaa kirjoittamaan ja selvittämään, eihän se minun vikani ole, jos jonkun täytyy tehdä tikusta asiaa ja vielä asian vierestä.

Ajatuksella lukeminen ja luetun ymmärtäminen on sallittua ja suotavaa.

Kaikenmoista.

Sallha kirjoitti:

Juu ositus-sopimus on oikoluettavana tänään. Se EI ole lahja, kuten aiemmin jo mainitsin, soitin verotoimistoon. Kun rahaa ei siirry jne jne niin sitä ei lueta lahjaksi.

>>Kun rahaa ei siirry jne jne niin sitä ei lueta lahjaksi.>Juu ositus-sopimus on oikoluettavana tänään. Se EI ole lahja, kuten aiemmin jo mainitsin, soitin verotoimistoon.

nix nax kirjoitti:

>>Kun rahaa ei siirry jne jne niin sitä ei lueta lahjaksi.>Juu ositus-sopimus on oikoluettavana tänään. Se EI ole lahja, kuten aiemmin jo mainitsin, soitin verotoimistoon.

Lue lisää

Ositus meni läpi ja verotuksen tarkistus myös, mitään veroseuraamuksia ei tule enkä joudu kenellekään mitään maksamaan. Mies lähtee veloitta ja asia on selvä kaikinpuolin. Kiitoksia avuista vaikka ne oliki aivan turhan monimutkaisia.
Että näin meillä.

Sallha kirjoitti:

Ositus meni läpi ja verotuksen tarkistus myös, mitään veroseuraamuksia ei tule enkä joudu kenellekään mitään maksamaan. Mies lähtee veloitta ja asia on selvä kaikinpuolin. Kiitoksia avuista vaikka ne oliki aivan turhan monimutkaisia.
Että näin meillä.

Lue lisää

Tuo kuulostaa ihan maalaisjärkeen menevältä ratkaisulta. Saitko oikein verottajan ennakkopäätöksen asiasta?

nix nax on vähän teoreetikko, mutta kyllä hän on TEORIASSA oikeassa...

pulliainen kirjoitti:

Tuo kuulostaa ihan maalaisjärkeen menevältä ratkaisulta. Saitko oikein verottajan ennakkopäätöksen asiasta?

nix nax on vähän teoreetikko, mutta kyllä hän on TEORIASSA oikeassa...

Lue lisää

>>Tuo kuulostaa ihan maalaisjärkeen menevältä ratkaisulta.>nix nax on vähän teoreetikko, mutta kyllä hän on TEORIASSA oikeassa...

nix nax kirjoitti:

>>Tuo kuulostaa ihan maalaisjärkeen menevältä ratkaisulta.>nix nax on vähän teoreetikko, mutta kyllä hän on TEORIASSA oikeassa...

Selvennän vielä, että linkin ketjussa pari vuotta sitten olen esiintynyt tuolloisella nimimerkilläni "yx tavallinen".