Oletteko kiinnittäneet huomiota renkaidenne kulutuskestävyyttä osoittavaan merkintään?
Katsoin omista Michelin ja Continental renkaistani, että siellä nuo Treadwear -arvot ovat 240 ja 280.
Tämähän menee niin, että jos jossakin renkaassa arvo on: 280 ja toisessa 600, niin tuo jälkimmäinen kestää, siis pitäisi kestää 2-kertaa pidemmän kilometrimäärän!?
Miksi meille täällä suomessa ei ole tästä asiasta mainittu mitään (=autolehdet). Jokaisella kuluttajalla on oikeus valita pidempään kestävät renkaat, vaikka mainosteksteissä luvattaisiin kaikkea muuta "kaunista"!
Omassa autossani rengaskierros (talvi/kesä) maksaa 950 euroa (Michelin/Continental/Nokia jne..), mutta nyt olen tehnyt tutkimuksia Hankook ja Kumho -merkkisistä kesäkumeista, jolloin hinnaksi tulisikin vain n. 500 euroa!! Talvirenkaissa pysyttelen edelleen laatumerkeissä.
Perinteisesti korealaiset ovat saaneet meluttomat renkaat käyttämällä pehmeitä kumisoksia, mutta kyllä nyt näyttäisi, että sieltä löytyy vaihtoehtoja, jotka kestävät kulutusta siinä missä perinteiset eurooppalaiset merkitkin.
Seuraavassa linkki, jonka takaa löytyy useimpien renkaiden UTQG / Treadwear -arvot:
http://www.forum-auto.com/pole-technique/section13/sujet385364.htm
UTQG = Kauanko kumisi kestävät!
4
1479
Vastaukset
- ile D4D
Hyvä linkki ja en aiemmin ole asiaan näin tarkkaan perehtynyt, mutta oppia ikä kaikki. Muistelen, että jenkkilässä on testirata, jossa tämä kulutustesti tehdään.
Pongasin Energy Savereiden arvon (Treadwear 400). Löytyypä Misukalta HydroEdge arvoltaan 800, valitettavasti ei saa Euroopasta...
Ilmeisesti nuo A ja B tarkoittavat kesä- ja talvirenkaita, koska ympärivuotisen renkaan kohdalla ovat molemmat kirjaimet, kesärenkaalla kaksi A:ta.
Vielä kun saa samaan taulukkoon hinnan, kulutuskestävyyden ja vierintävastuksen, niin taloudellisen rengasvalinnan eväät alkavat olla kasassa. - 91T .....
Lukema 360 lämmössä A
- perästä...
siis marangonissa
- aropupu01
TREADWEAR = kulutuskestävyys. Koe suoritetaan Texasissa, USA:ssa, sille varta vasten valitulla koetiellä. Renkaan kulutuskestävyyttä verrataan valittuun X-renkaaseen, jonka kulutuskestävyys on tunnettu. Tämä mahdollistaa sen, että eri renkaiden koeolosuhteissa mahdollisesti tapahtuneiden vaihtelujen vaikutukset tulokseen tulevat eliminoiduksi. Rengas joka on merkitty 160 on kyseisissä olosuhteissa osoittanut kulutuskestävyyttä joka on 60% parempi kuin vartailu renkaan kulutuskestävyys.
TRACTION = pito. Koe suoritetaan erityisellä mittavaunulla, jossa rengas lukitus jarrutetaan märällä asfaltilla ja märällä betonilla. Rengas voidaan merkitä AA, A, B tai C, joissa AA on koeolosuhteissa parasta pitoa kuvaava luokka ja C huonoin.
TEMPERATURE = lämmönkestävyys. Rengas kuormitetaan koestuskoneessa 1,7m halkaisijan omaavaa koestuspyörää vasten. Luokan A saanut rengas kestää vähintään 184km/h, B vähintään 160km/h ja C vähintään 137km/h kyseisessä kokeessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2764712Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343050Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit452894Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k362882Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771816Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061674Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 611438
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2201204