34 Vastausta
3 951 Lukukertaa
Petäjäsaari
zacman
Edesmennyt ukkini oli mukana Petäjäsaaren taisteluissa ja haavoittui siellä 29 tai 30.1 1940. Onko täällä ketään Petäsaaressa tuolloin olleita?
Kirjoittaja on poistanut tämän viestin
Toivottavasti olet
Täytyi yrittää jos joskus kävisi tuuri. Harmi ettei aiemmin tullut selvitettyä asiaa. Mutta saattaahan sitä joku olla.minunkin ukkini
...oli petäjäsaaressa ja sinne myös jäi. joskus olen ajatellut, että käyn hakemassa hänet sieltä jollain konstilla pois, mutta taitaapa olla mahdoton tehtävä. komentokorsun tienoille ilmeisesti kuoli. joko venäläiset polttivat kuolleet tai paiskasivat avntoihin, joita heidän omat panssarivaunut ja lentokoneet sekä tykit olivat ampuneet ympäri saarta (jäätyivät varmaan nämä avannot kyllä aika nopeasti, koska oli kylmä). isoäitini kävi kirjeenvaihtoa talvisodan jälkeen tapahtuneista mm. sellaisen taistelijan kun Tuomenpuro -kanssa. Taisikin olla ainoa kontakti, ja moni asia on meillekin perheessä jäänyt hieman epäselväksi. Onhan näitä kirjoja kirjoitettu kuten Immosen "unohdettujen rintama", mutta.....Virallista totuutta tapahtuneista ei edes sota-arkisto tunne. Asiat on haluttu salata tai sitten vain niin harva selvisi näistä taisteluista hengissä, ettei tietoa ole edes ollut saatavilla.lähisaarilla oli kyllä esikuntia ja muita, mutta virallista tietoa ei vaan ole saatavilla. Miksi tapahtui niin kuin tapahtui, se on minuakin askarruttanut.Kirjoittaja on poistanut tämän viestin
Petäjäsaari
alkaessa joku kertoi käyneensä myös Petäjäsaaressa:Sanoi olleen niin paljon kranaatin sirpaletta kallioilla ,että ei voinut astua polkematta sirpaleitten päälle.Petäjäsaari
Hei, Onneksi muutamia Petäjäsaaren veteraaneja on vielä keskuudessamme. Ikä on kyllä yli 90v. Kaksi heistä asuu Enonkoskella. 6.3-40 he eivät olleetPetäjäsaaressa. Näkivät kyllä ratkaisutaistelun aivan vierestä parin km päästä.petäjäsaari
hei tiedätkö keitä ovat nämä henkilöt enonkoskelta, jotka tietäsivät asiasta jotakin.iso isäni katosi taistelussa petäjäsaaressa. oli lähtöisin enonkoskelta.Petäjäsaari
Arvoisa vastaanottajaKysymys koskien Petäjäsaaren taisteluja maaliskuussa 1940:
Isäni Reino J. Koskivirta oli Petäjäsaaressa sen loppuvaiheiden taisteluissa ja oli yksi kuudesta sieltä palanneista mantereelle. Asiasta hän on kirjoittanut artikkelin Kansa Taisteli lehteen 1980 luvulla. Saattoi olla myös jo 1970 luvulla. Artikkeli löytyy varmaan ko. lehden vuosikertoja läpi käymällä. Viime kesänä tekivät Enonkoskelaiset retken heinäkuun alussa Petäjäsaareen, mutta veteraaneja ei tiemmä ollut mukana. Tarkemmin asiasta tietänee Kari Turunen, jonka isoisä taisteli mantereelta käsin konekivääriampujana. Osallistuin ko. retkeen ja kävimme Petäjäsaaressa. Paikanpäällä mieleen nousi kysymys, miksi saaresta taisteltiin niin tiukasti, mutta pohdinnan tuloksena näyttää siltä, että saari oli strategisesti tärkeä piste mantereen taistelujen voittamiseksi ja Klemetin motin tuhoamiseksi. Saaren edistse kävi vihollisen huoltotie jäitä pitkin ja vihollisen huollon estäminen antoi maalla oleville merkittävän edun taistelujen voittamiseksi, mikä myös toteutui suurelta osin "kenraalimottina" ts. vihollisen kenraali kaatui ko. motissa taistelussa suomalaisia joukkoja vastaan. Motti olisi tuhottu kokonaan mutta sotatoimet loppuivat 13.3.1940.
Asiasta kannattaa kysyä Kari Turuselta, nimellä löytyneen puhelinhakuna (joko Enonkoski tai Savonlinna). Itse olen ollut poissa Enonkoskelta vuodesta 1965, jolloin menin varusmieheksi ja sittemmin opiskelemaan muualle.
Kalle Koskivirta
050 3665427
Petäjäsaari kysely
Hei Pirjo Elina. Satuin lukemaan viestisi Petäjäsaari jutusta. Voit soittaa numeroon 0500-155107. Myöskin minun ukkini haavoittui Petäjäsaaressa. Jos ukkisi on Enonkoskelta syntyisin, uskoisin hänestä tietoa löytyvän. t. Kari TurunenVirtasalmen sankarihaudat
Kaliperkin varmasti aikanaan on liikkunut sankarihautausmaalla Virtasalmella. Sinne on kätketty suuri joukko paikkakuntalaisia, jotka kaatuivat ja monet katosivat Petäjäsaaressa.Harva taisi sieltä palata. Petäjäsaaressa käytiin raskas taistelu.
Miten omaisesi pääsi pois haavoittuneena? Se oli varmasti onnen kauppaa.
Petäjäsaari
Se oli päivä jolloin Petäjäsaaressa kaatui mm 58 Rantasalmen miestä.Koita etsiä käsiisi kirja nimeltä (Unohdettujen rintama)Veikko Immonen on kirjan kirjoittaja.Siinä kerrotaan seikkaperäisesti näiden laatokan saarien taisteluista yli kahden kuukauden ajalta talvisodassa.Todella hyvin kirjoitettu dokumentti.Petäjäsaari
Kyllä kirjoittajan etunimi kuitenkin taisi ollaLauri eikä Veikko .(Unohdettujen rintama, Lauri
Immonen.
Petäjäsaari
Kiitos paljon. Kyseisen kirjan etsintä on käynnissä.Myös Lakion "Eivät kaikki juosseet" kirjaa etsiskelen.Ainakaan minä en ole unohtanut.
Petäjäsaari
monta selvinnyt elävänä .Muutama jotka haavoittuivat ennen 6 / 3 - 40 selvisivät.Muita ehkä puolenkymmentä.Maximasaareen jäi
JR64 poppoosta samassa rytäkässä. Ensin meni petäjäsaari, seuraavana maksima saari.Viikon 27 seurassa
ja rantasalmella on 1 veteraani vielä elossa. Laitoin myös nettiin sivun seudun taistelusta, löytyy maksimasaari -haulla kun kuuklettaapetäjässari talvisota
Rantasalmelainen isosetäni oli tuolloin hevosmiehenä, ja säilyi hengissä ilmeisesti mantereella ollessaan. Ukkini oli yksi saaren selviytyjistä, mutta haavoittui erittäin vaikeasti. Onnistui kuitenkin raahautumaan jäätä pitkin mantereelle. Suosittelen myöskin "unohdettujen rintaman" lukemista, vaikuttava teos. Aikanaan Rantasalmen paikallislehdessä oli myös juttua taistelusta, tuli kesämökiläisenä luettua juttu, mutta harmi että ei tullut säilytettyä. Siinä oli silloin vielä hengissä olleiden veteraanien haastatteluja taustatietona.Petäjäsaaren matka
Minun isoisoisäni kuoli myös Petäjäsaaressa. Olen käynyt siellä 2001 ja edelleen siella oli paljon tastelujen merkkejä näkyvissä. Kesällä 2010 järjestetään tietääkseni Petäjäsaaren ja talvisodan päättymisen 70-v muistomatka.Kävin Petäjäsaaressa viime launataina
Olen käynyt Pitkärannassa noin 10 kertaa ystävyysmatkoilla ja joka kerta olen kertonut matkalaisille Petäjäsaaren taisteluista ja erityisesti 6.3.1940 tilanteesta. Tämän syksyn matkallani sain järjestettyä muutaman siellä kuolleen Nilsiäläisen sukulaisen kanssa sinne venekyydin.Kaliperi kirjoittaa, että, että Rantasalmelaisten asettaman kyltin alla romahtaneen kallion alla olisi nuo 26 sinne jäänyttä. Sain tiedon, että nämä 26 olisivat siinä lähellä olevassa toisessa kalliosortumassa ja ko. kyltin alla lepäisi 4 Rantasalmelaista. Mikähän on totuus?
Kirjoittaja on poistanut tämän viestin
Romahtanut kallionkieleke tai kaksikin?
Olen lukenut tämän Heikki Savolaisen tarinan aiemmin.Vakkamedian julkaisemasta Petäjäsaaren taistelusta kertovasta matkavideosta sain tiedon, että nimenomainen muistolaatta on laitettu neljän sinne jääneen Rantasalmelaisen muistoksi mutta isompi joukko, 26 henkilöä, olisivat jääneet toisen siinä lähellä olleen kalliosortuman alle. Tämän tiedon todenperäisyyttä yritän tässä selvittää, koskapa olen jatkossakin opastamassa ryhmiä sotahistoria ym. matkoilla Pitkärannan alueella.
Videolla selostaja lisäksi väittää, että molempien sortumien alle jääneet edelleen lepäävät siellä. Tämä lienee totta, koska kalliosortumat ovat mielestäni sen näköisiä, ettei niihin ole koskettu taisteluiden jälkeen.
Olen nähnyt erään muuruvetisen vuonna 1990-luvun alussa saarella kuvaaman videon, jossa näkyy ihmisen luita. Saarelle eivät ole suomalaiset päässeet ennen perestroikaa, joten näkemäni video lienee ensimmäisiä Petäjäsaarelta jatkosodan jälkeen kuvattuja. Tosin tuntuu oudolta, mikseivät suomalaiset jatkosodan aikana keränneet sieltä kaikki kaatuneet pois. Sekin pitänee paikkansa, että venäläiset siivosivat valtaosan niin omista kuin suomalaisista kaatuneista Laatokan avantoihin. Jossain siellä kyllä on myös venäläisten kaivama hauta, mutta sitä emme tällä reissullamme löytäneet.
Voi olla että Petäjäsaaren taisteluiden yksityiskohtaisia tietoja ei saada mistään tarkistettua Kirjalliset dokumentit jäivät saareen ja tuhoutuivat sinne jääneiden miesten mukana. Haavoittuneilla ja pelastuneilla ei ollut mahdollisuutta tehdä havaintoja, jotka olisivat jääneet hyvin muistiin.
Vakkamedian matkavideolla asiantuntijana toimii Markku Vainio Raumalta. Pitänee tiedustella häneltä asiaa.
Terveisin Mikko Huhtala, Muuruvesi
Unohdettujen rintamasta
Lauri Immosen: Unohdettujen rintama - kirjasta ilmestyy uusi painos Petäjäsaaren taistelun 70-vuotis päivänä 6.3.2010. Kirjaan tule uusi esipuhe päivitettyine historiatietoineen, jonka kirjoitta Eeva Tammi. Kirjaa on saatavissa ainakin Rantasalmen rotaryklubin kautta esim. sähköpostilla josta myös tarkempia tietoja: reino.kokkonen(at)rikcad.inet.fiMinunkin isä oli Petäjäsaaressa Lakion joukkueessa
Isäni loukkaantui 23.2.1940 pommituksessa samalla kun loukkaantui kaikki Rantasalmelaisten muistomerkin luo pystytetyssä teltassa olleet ja joista yksi kuoli ensiavussa. Kävimme isäni ja lähisuvun kanssa 1996 ja 1998 Petäjäsaaressa ja kuvasimme tarinat viedolle ja leikkasin siitä perheellemme DVD-dokumentin. Teimme isälle hänen vielä eläessää 80-vuotislahjaksi elämänkerta-kirjasen hänen muisteloistaa. Suomalaiset kävivät kyllä jatkosodan aikaan siellä koska isäni albumissa on kuvia sieltä. Luita en minä enää käydessäni nähnyt mutta ammusten osia oli kyllä paljon maassa. Laatokan pohjassa on rautaa varmaa vielä enemmän.Tieteellinen julkaisu Petäjäsaaresta
Ainoa tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus Petäjäsaaren taisteluista onjulkaisu Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa numero 26 vuonna 2007. Se on
Eeva Tammen "Petäjäsaari 6.3.1940 - talvisodan suurimmat tappiot". Kirjaa on
saatavilla Sotamuseosta ja Tiedekirjasta Helsingissä.
Iso isäni oli kanssa petäjä saaressa.
rantasalmella suku vieläkin asuu..tässä ote lehdestä jossa kerrotaan papastani eero kemppaisesta
Heikki Kemppaisen isä, Eero Kemppainen, lähetettiin taistelupäivänä hakemaan lisäjoukkoja. Niitä ei tullut, eivätkä upseerit laskeneet lähettiä enää takaisin Petäjäsaareen. Se katsottiin turhaksi. Isä säilyi naarmuitta.
Tässä hyvä dokumentti
http://areena.yle.fi/video/1046914sotaorpo
savonlinnan lähellä enonkoskella on Kuuranmaa niminen veteraani joka lähisaaresta näki paljon tapahtumia ja asiaan liittyen ja varmasti tietää asiasta.tarpeet tulevat vaippaan, mutta
sotia vaan täytyy.
Isäni sanoi aikoinaan, että ne
jotka puhuvat, ovat rintamakarkureita.
Kiitos siitä.
Tarinan kertojan ajan jakson alussa kävelin vielä polvi housuissa karjalan maisemissa,
Kaikki menee unholaan --onneksi on joku joka on paikalla olleena kertonut totuuden .¨
Usein historioitsiat muuttaa totuutta , voi olla, että peittääkseen vainajien turhaa "tapattamista" -- johtajien käskystähän kaikki tämä on taphtunut ,
Sanoka nyt sitten taasen mitä vaan ,---joku on näistäkin vainajista otetava vastuu .
Isänmaallisuus on oltava myös järkiasia -- Huonojen hallitsioiden takia "aina" on se kansa joka kärsii.
pitäsköhän ottaa ihan uusiksi?
Mitäs sanotte poijjat?
PILKKASI KOHTEET OVAT JO MAATUNEET MULLAKSI!