Mikä osasto ? Kenen käskystä ? Varautuiko Ruotsi pitkään miehitykseen ?
Ruotsin armeija kävi Ahvenanmaalla
14
831
Vastaukset
- 5. Kolonna
Suomen valtionjohto kutsui Saksan joukot apuun 1918 heittämään Ruotsi joukkoineen pois Ahvenanmaan saarilta.
Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?
Kansainliiton käsitelyä varten Ruotsi väärensi kartan poistamalla siitä koko Turun saariston. Näin saatiin Ahvenanmaa näyttämään "enemmän" yksinäiseltä saariryppäältä keskellä merta.
Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille? Katso nuo kaksi allaolevaa asiakirjakopiota seuraavasta linkistä:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI
Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille
Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan
Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html
"Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."
Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:
Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950
Niistä Ahvenanmaan sankarihaudoista:
http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html
Artikkelit ja kolumnit, 19.3.2008
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI
Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?
Artikkelit löytyvät UM 90 -juhlavuoden sivuilta.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39458
Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?
Kiista Ahvenanmaasta sai alkunsa heti Suomen itsenäistyttyä. Saarilla oli lyhyen ajan sisällä monenlaisia joukkoja: venäläisiä, punakaartilaisia, Uudenkaupungin suojeluskuntalaisia ja ruotsalaisia. Maaliskuussa 1918 Ahvenamaalle saapuneet saksalaiset pakottivat saarelaisia "auttamaan" tulleet ruotsalaiset poistumaan.
Sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa eläteltiin toiveita saariryhmän irrottamisesta Suomesta. Ruotsin mielestä ahvenanmaalaisten tuli itse saada kansanäänestyksessä päättää, kumpaan valtioon he haluaisivat kuulua. Suomella ei ollut harhaluuloja kansanäänestyksen lopputuloksesta, joten se kieltäytyi siitä ehdottomasti. Suomen mielestä Ahvenanmaa kuului historiallisesti ja maantieteellisesti Suomeen ja saarelaiset olivat vain osa maan ruotsinkielisestä väestöstä.
Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille (PDF, 107 kt)
Ruotsi yritti turhaan saada Ahvenanmaan kysymyksen Pariisin rauhankonferenssin esityslistalle. Suomi taas toivoi lopettavansa kiistan säätämällä toukokuussa 1920 lain Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lopulta kysymys päätettiin alistaa juuri perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi. Syyskuussa 1920 Kansainliiton neuvosto perusti erityisen tutkijakomission. Suomessa ryhdyttiin välittömästi valmistelemaan vierailua. Nyt oli mahdollisuus itsekin vaikuttaa asioihin, eikä komissio ollut vain ruotsalaisten uutistietojen ja näkemysten varassa.
Kolmimiehinen komissio kävi aluksi Ruotsissa ja saapui sitten Helsinkiin. Joulukuun alussa 1920 se lähti junalla Turkuun ja edelleen laivalla Maarianhaminaan. Suomalaiset esittelivät vieraille merikortteja ja karttoja, koska halusivat vieraiden ymmärtävän Ahvenanmaan ja Turun saariston yhteenkuuluvuuden. Samalla isännät halusivat osoittaa, ettei Kihti suinkaan ollut mikään luonnollinen raja Ahvenanmaan ja Turun saariston välillä, kuten ruotsalaiset propagandassaan ja pelkistetyissä kartoissaan antoivat ymmärtää. Niissähän Ahvenanmaan pääsaaret olivat siirtyneet parikymmentä kilometriä länteen, Ahvenanmaan ja Turun saaristo oli kovasti harventunut ja Kihdistä oli tullut leveä meri.
Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan (PDF, 470 kt)
Ahvenanmaalla ei voitu ryhtyä "henkilövalintoihin" kuten Helsingissä, vaan komission oli annettava vapaammin tutustua tilanteeseen. Suomen Tukholman-lähettiläs Werner Söderhjelm oli korostanut sitä, että "oli olemassa suuri vaara, jos komissio saa viime vaikutuksen Ahvenanmaalta ja heidän lujasta tahdostaan". Huoli oli turha. Vierailu sujui suomalaisten etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Tutkijakomission raportti valmistui toukokuussa 1921. Siinä Ahvenanmaa tunnustettiin Suomeen kuuluvaksi, mutta samalla Suomen hallitus velvoitettiin takaamaan saarelaisten asema laajennetulla itsehallinnolla.
"Ahvenanmaalaiset halusivat Ruotsiin ja Ruotsi Ahvenanmaan"
Ahvenanmaa onkin Suomen 5. kolonna. Oli tuolloin 1918 ja on sitä tänäänkin. Käyhän Maarianhaminan sankarihaudalla...
Suomen ja Ruotsin ulkoministerit allekirjoittivat jopa yhteisen puolustussopimuksenkin 1939, vaan miten kävikään?
Niistä Ahvenanmaan sankarihaudoista:
http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html - Vaka Vanha
ja onnistuikin osallistumaan Suomen puolustukseen punaista uhkaa vastaan saksalaisten rinnalla ja osittain myös ikivanhaa aluettaan puolustaen.
- Affenasse
Suomalaisten valkoisten joukot riisuttiin aseista ja kyydittiin Tukholman kautta Tornioon.
Punaiset sen sijaan päästettiin, muistaakseni vieläpä aseineen, käpälämäkeen Turun suuntaan. Siis jalan jäitä myöten Turun suuntaan.
Älä V V kirjoita ihan horneita. Suomen valtiojohto kiirehti saksalaisia saapumaan ja heittämään Ruotsin joukot Ahvenanmaalta. Näin kävikin. - Vaka Vanha
Affenasse kirjoitti:
Suomalaisten valkoisten joukot riisuttiin aseista ja kyydittiin Tukholman kautta Tornioon.
Punaiset sen sijaan päästettiin, muistaakseni vieläpä aseineen, käpälämäkeen Turun suuntaan. Siis jalan jäitä myöten Turun suuntaan.
Älä V V kirjoita ihan horneita. Suomen valtiojohto kiirehti saksalaisia saapumaan ja heittämään Ruotsin joukot Ahvenanmaalta. Näin kävikin.lähteesi kiitos, omani kertoo läntisen liiton pitäneen idän uhkan edessä. Et näe kokonaisuutta vaan kenties kiellät jopa ks. sodan oikean luonteenkin?
Kiellätkö myös tuon alueen juuret? - Affenasse
Vaka Vanha kirjoitti:
lähteesi kiitos, omani kertoo läntisen liiton pitäneen idän uhkan edessä. Et näe kokonaisuutta vaan kenties kiellät jopa ks. sodan oikean luonteenkin?
Kiellätkö myös tuon alueen juuret?Etkö Vaka Vanha muista? Vastahan me 3 vuotta sitten aiheesta puhuttiin...
Tässäpä muutama Ahvenanmaatakin käsittelevä kirja:
Veljeys veitsenterällä, Krister Wahlbäck 1964,
suomennettu 1968 WSOY
Ruotsinkielinen alkuperäinen teos on nimeltään:
Finlandsfrågan i svensk politik 1937-1940
Kirja kertoo ennenkaikkea Ahvenanmaan -kysymyksestä sen kaikilta eri puolilta ja sen vaikutuksesta Suomen ja Ruotsin suhteisiin tuona aikana, kielipolitiikasta sen kaikessa raadollisuudessaan, sekä sen vaikutuksesta ERIKOISESTI TALVISOTA-AIKANA!
Lopussa on kattavat lähdeluettelot kuten asiaan kuuluukin.
Toinen kirja samasta asiasta on Carl August Ehrensvärd:in Upseerin muistelmat WSOY 1966, alkuperäisteos ruotsiksi I Rikets Tjänst 1963
Tämä kolmas on perusteellisin selvitys Ahvenanmaasta:
Kolmas teos (sarja) on Einar W. Juvelius (myöhemmin Juva) Suomen kansan aikakirjat osa VIII 1860 luvun kielikysymys ja osa X joka käsittelee Vapaussodan ja siihen liittyvän Ahvenanmaa -konfliktin. - Affenasse
Affenasse kirjoitti:
Etkö Vaka Vanha muista? Vastahan me 3 vuotta sitten aiheesta puhuttiin...
Tässäpä muutama Ahvenanmaatakin käsittelevä kirja:
Veljeys veitsenterällä, Krister Wahlbäck 1964,
suomennettu 1968 WSOY
Ruotsinkielinen alkuperäinen teos on nimeltään:
Finlandsfrågan i svensk politik 1937-1940
Kirja kertoo ennenkaikkea Ahvenanmaan -kysymyksestä sen kaikilta eri puolilta ja sen vaikutuksesta Suomen ja Ruotsin suhteisiin tuona aikana, kielipolitiikasta sen kaikessa raadollisuudessaan, sekä sen vaikutuksesta ERIKOISESTI TALVISOTA-AIKANA!
Lopussa on kattavat lähdeluettelot kuten asiaan kuuluukin.
Toinen kirja samasta asiasta on Carl August Ehrensvärd:in Upseerin muistelmat WSOY 1966, alkuperäisteos ruotsiksi I Rikets Tjänst 1963
Tämä kolmas on perusteellisin selvitys Ahvenanmaasta:
Kolmas teos (sarja) on Einar W. Juvelius (myöhemmin Juva) Suomen kansan aikakirjat osa VIII 1860 luvun kielikysymys ja osa X joka käsittelee Vapaussodan ja siihen liittyvän Ahvenanmaa -konfliktin.Tässä on hieno artikkeli Ahvenanmaan kysymyksestä ja ne kuuluisat Ruotsin väärentämät sähkeet vuodelta 1918:
Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI
Jos Ahvenanmaan tapahtumat kiinnostaa, niin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.
Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.
Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu Kansainliitossa
Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html
"Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."
Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:
Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950
- nej tack
Aina ajankohtainen Rosvoruotsi.
- bättre folk?
Silloin suomalaiset eivät vielä tajunneet, että parasta olisi ollut myydä Ahvenanmaa Ruotsille. Olisi vain pitänyt neuvotella kunnon hinta. Nyt Suomi on 90 vuotta syytänyt rahaa rikkaaseen maakuntaan eikä pakkoruotsin opetuksella olisi ollut enää mitään 'järkevää' pohjaa. Ei tosin nytkään.
Yksi loistava tilaisuus jätettiin sekin käyttämättä. Suomen olisi pitänyt jatkosodan rauhanneuvotteluissa tarjota Ahvenanmaata Viipurin tilalle. Kaikki osapuolet olisivat olleet tyytyväisiä. Nössöt ei 'uskaltaneet' tätäkään.- näin se on
Höpöhöpö, Ruotsille ei pidä antaa mitään, ei edes rahalla.
N-liitolle se voitaisiin antaa, jos maksuksi saataisiin vaikka Kuolan niemimaa. - heh ehhe
näin se on kirjoitti:
Höpöhöpö, Ruotsille ei pidä antaa mitään, ei edes rahalla.
N-liitolle se voitaisiin antaa, jos maksuksi saataisiin vaikka Kuolan niemimaa.Vieläkö se Neuvostoliitto sun kännikalan tyhjässä päässä soi.
- näin on se
Kas kun ei Siperia.
- seliseliseli
Jos Suomi olisi 1918 tai 1940 joutunut Venäjän vallan alle, olisi Neuvostotukikohtia rakennettu vain muutaman kymmenen kilomerin päähän Tukholmasta.
Sen varalta, oli Ruotsin näkökanta viisasta varautumista pahimman varalle. Se lienee päivänselvää.
Jälkeenpäin voi kylläkin höpistä mitä tahtoo, ja purkaa tunteitaan, mutta tästähän oli kyse.- höpö höpö
Ruotsilla ei ollut Neuvostoliittoa vastaan mitään mahdollisuuksia kenenkään muun paitsi kaltaistesi "perheenisien" mielestä. Täysin naurettavaa kaltaisesi sontakallon ajatella, että Stalin ja Hitler valloittivat puolet Eurooppaa mutta olisivat hävinneet jollekin Ruotsille. Lenin sodankäynti kykyä heikensi olennaisesti Puolan tappio ja paroni Wrangel, tai nooh oha se Wrangel suvusta jossa puhuttii häärrii.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista857545- 1015467
- 2664708
- 484632
- 653352
- 502748
- 562409
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222398Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292362- 412234