Ettone (ettonen?) tarkoittaa Kainuussa (ehkä myös Pohjois-Karjalassa ja Savossa?) lounasta, päivällistä tai ruokatuntia. Minua vain on jäänyt ihmetyttämään sanan käyttö ja taivutus.
Joskus 20 v. sitten, kun heinät vielä pantiin seipäille, olin Suomussalmella heinäntekotalkoissa. Kun sitten puolenpäivän jälkeen käytiin syömässä, niin emäntä ystävällisesti kehoitteli: "Syökää nyt ettoseen!"
Äänensävystä ymmärsin, että se tarkoitti: "Syökää nyt oikein kunnolla!"
Sitten aterian jälkeen vielä kasakat komennettiin puoleksi tunniksi sängyille ja sohville lepäämään. Vanha isäntä itse oikaisihe lapikkaat jalassa matolle ja alkoi rattoisasti kuorsata.
Oi niitä aikoja!
Mutta sitähän minä jäin ihmettelemään, mistä tulee tuo sijamuoto: "Syökää nyt ettoseen"?
Eikä "ettosta"?
Osaako joku selittää?
Ettone
28
8407
Vastaukset
- sahaaJ
Itsepä en ollutkaan aiemmin kuullut kyseisestä sanasta muuta muotoa kuin "ettonetta".
- Ex-kainuulainen
Vaikka olenkin viettänyt Kainuussa ensimmäisen kolmanneksen tähänastisesta elämästäni – vähän ylikin – niin en voi väittää tuntevani maakunnan kielen vivahteita kovinkaan hyvin.
Maakunnan sisälläkin esiintyy vaihtelua. Sotkamosta naapurikuntaan (-kaupunkiin) Kuhmoon menevä voi olla kummissaan, kun kielessä on koko lailla erilaisia sanoja ja muotoja! Noiden keskustaajamien välimatka on 60-70 km, mutta maakunnan äärilaitojen välimatka taitaa lähennellä pariasataa kilometriä!
Minulle ettone ei merkitse päivällä syötävää ateriaa vaan sen jälkeistä ruokalepoa, jolloin käydään makuulleen ja saatetaan vaipua uneenkin (nokkaunet, nokoset, tirsat...)
"Syökää nyt ettoseen" voisi ehkä tarkoittaakin sitä, että ruokaa on ahdettava itseensä niin paljon että sen päälle on pikku pakko käydä levolle.
Ostin takavuosina muutaman grafiikan lehden taiteilija Simo Hannulan veikeästä, humoristisen eroottissävyisestä sarjasta, jossa esiintyy alaston pari. Yhdessä kuvassa tuo pari on makuullaan jotenkin kylkiasennossa sylikkäin (ei kuitenkaan "sillai" vaan ihan vain lepäillen). Tuolle työlleen on taiteilija antanut nimen "Ruokaperäiset". Minulle se edustaa ettoneen synonyymiä. - Google Knows
Tarveaineet:
• 1/2-3/4 kk pinjansiemeniä
• 3 1/2 kk vehnäjauhoja
• 1 1/4 tl aniksensiemeniä
• 1/8 tl hienoksi jauhettua kahvia (haluttaessa)
• 1/4 kk rusinoita
• 1/4 kk kuivattuja hedelmiä
• 1/2 kk voita tai margariinia
• 3/4 kk sokeria
• 1 kk maitoa
• 1 tl raastettua sitruunankuorta
• 2 pakkausta kuivahiivaa
• 3 kananmunaa
• ripaus suolaa
Noista taikinantapainen. Paistetaan. Maistetaan. Ja sitten ettoneelle!
http://www.absolutelycooking.com/favorite-countries-food/italian/ettone.html- Google Knows
Tuossa vähän sinne päin kääntämässäni ohjeessa oli "kuivattuja hedelmiä". Englanninkielisessä versiossa sanotaan "candied fruits" eli olisiko tuo paremminkin "karamellisoituja hedelmiä" tai "kompiaistettuja hedelmiä", mene ja tiedä.
Minun keittiössäni ei ole pahemmin mössäilty kuivatulla eikä namustetulla puuviljalla (kaikkihan tiennevätkin, että "hedelmät" on viroksi "puuvilja"). - Tulityömies
Minäkin jo arvelinkin että "ettone" olisi italiaa!
Pitääpä kokeilla ja kokkeilla ettonea.
- Google Knows
”Ettone
Joissakin taloissa oli tapana ettonoida joka aterian jälkeen, mutta ainakin puolisen jälkeen se vetäistiin. Ettoneen pituudesta tiesi emäntä Maiju Pitkänen varman mitan. Kun penkille oikaistiin, pantiin jalka toisen polven päälle, ja kun se putosi, oli aika lähteä töihin. Naiset eivät ettoneelle joutaneet; oli tiskaamista ja seuraavan ruoan varustamista.”
http://yllapito.tikkamedia.fi/sivut/koli.fi/2616- Anonyymi
Minä olen kuullut vain ettane version lapsena itä-Suomessa, eikä sekään yleinen ollut.
- Google Knows
”Pyhäpäivän pyhittivät
aina kirkkoon kiirehtivät.
Kun oli hyvät hevoset
kärrit aina käypäläiset.
Lepopäivän lepäsivät,
ehtivät ne ettoneelle
ihan toki torkahtivat
silloin kun vähänkin väsytti.”
http://www.oyk.fi/~savikyla/runo.htm
Savikylä lienee Nurmeksessa eli Pohjois-Karjalassa, lähellä Kainuun etelärajaa. - Google Knows
ettoneella/ettonella
ettoneelle/ettonelle
jne.
”Patjalla ettonella olevaa tuomaria ei Niina hennonnut herättää Ruususen unestaan.”
http://www.edu.kitee.fi/~pesislei/pe2.htm
”Lypsyn jälkeen Alina kellahtaa kuiville aluslastuille ja antautuu ruuanjälkeiselle ettonelle.”
http://yliopistolainen.helsinki.fi/yol96_3/art6.htm
”Niiniveenpäässä oli vuosikymmeniä kerrottu juttua selahauesta, jättiläishauesta, jonka useampi ihminen oli nähnyt iltahämärissä Kerkonkosken kanavalla alasulkua päällään ryskyttämässä tai kyläkaupan laiturin alla ettoneella.”
http://ilmarinmaailma.blogspot.com/2003_07_13_ilmarinmaailma_archive.html
Joka tapauksessa netistä löytyvät, lähinnä karjalaisperäiset jutut viittaavat siihen, että ettone merkitsee lähinnä ruokailun jälkeistä lepohetkeä nokkaunineen eikä itse ateriaa. - Google Knows
”Kaikkea tätä tällä kertaa karttava, sanoin minä, ehkä keuhkoini kiehuivat, sokuri-leppeällä katsannolla: " rakas veliseni; lähkäämme ettonetta ( ruokalepoa ) makamaan " !
Ja niin tapahtuiki.
Mutta kaikille ei käy näin ettoneen makuuta tarjota, vähimmän vielä lukioillemme, joita ehkä huvittasiki kuulla, miten semmosen riita-aineen, kuin mainittu on, saapi ratkastuksi.”
http://www.utu.fi/agricola/hist/kktk/suometar/SMTR1848-18.html - Marikki
Kuten jo todettukin, ettone tarkoittaa (ainakin useimmiten) nokosia, ei ateriaa sinänsä. Lapsuudenkodissani pidettiin ettoneita muulloinkin kuin ruuan päälle. Ainakin meillä päin sana taipuu kuten "Pälkäne", ei kuten "rukkanen" - sanan lopussa ei ole n-kirjainta. Jostain syystä Hämeestä kotoisin ollut poikaystäväni (joka on toki vieläkin sieltä kotoisin, mutta ei enää poikaystäväni) pyrki aina käyttämään sanaa monikossa "ettoset", olisiko yhdistänyt sanaan "nokoset". Ettone on kuitenkin aina yksikössä, ettoneelle ruvetaan ja ettone pidetään. Jos henkilö nukkuu useammat nokkaunet, voisi kai sanoa hänen pitäneen ettoneet, ei siis ettoset.
- Susi rajalta
Ettone siis oikestaan tarkoittaakin siestaa ja sitä edeltävää lounasta (espanjasta peräisin). Joku vanha kivennapalainen käytti samasta asiasta sanaa sapassi (venäläinen laina?).
- Marikki
Susi rajalta kirjoitti:
Ettone siis oikestaan tarkoittaakin siestaa ja sitä edeltävää lounasta (espanjasta peräisin). Joku vanha kivennapalainen käytti samasta asiasta sanaa sapassi (venäläinen laina?).
Nyt menee jo arvailuksi, mutta venäjän sana nukkua on "spat" (en osaa kirjoittaa oikein meikäläisillä kirjaimilla, t:n jälkeen tulisi vielä liudennusmerkki), joten voisi tuossa sapassissa nähdä jotain yhteyttä siihen.
Suomalaisillahan on ollut tapana sanoja lainatessaan lisäillä noita vokaaleja väliin ja/tai loppuun lausumisen suomalaistamiseksi. Vähän kuin japanilaisillakin, muistaakseni kahvila on japaniksi suunnilleen koohishoppu, voileipä sandoitchi (minulla ei ole hajuakaan siitä, miten ne oikeasti kuuluisi kirjoittaa, mutta lausuminen suunnilleen noin). Tämä liittyi kai siihen, että sana ei voi japanin kielessä loppua muuhun konsonanttiin kuin n:ään.
Tv:stä tuli joskus japanin kielen kurssi, ja mieleen jäi, että juontaja lausui esim. suomen sanan "kartta" "karutta", joten ilmeisesti tiettyjä välivokaaleja tarvitaan sielläkin. Sama vaikeus kai on suomalaisilla englannissa esim. noissa säännöllisissä imperfektimuodoissa; muistan että kouluaikoina tosi moni pyrki lausumaan -ed-päätteen niin kuin se kirjoitetaan olipa edeltävä konsonantti sitten mikä tahansa. Tämä ihan asian sivusta, tulipa vaan mieleen :-). - Vokaaleja
"Sapassi = työn lopettaminen (Muolaa)" (Lähde: Luovutetun Karjalan murresanasto). Sapassi lienee venäläisperäinen lainasana Muolaan murteessa.
Suomalaiset tosiaan lisäilevät vokaaleja etenkin itämurteissa: "Käväisin juomassa kahavia kahavilassa". Myös japanilaiset tekevät niin. Japanilaiset lainasanat kuulostavat hauskoilta.
Englannin kielestä tulleita lainoja:
koohii shoppu (コーヒーショップ) - coffee shop, kahvila
sandoicchi (サンドイッチ) - sandwich, voileipä
miruku (ミルク) - milk, maito
hotto doggu (ホッとドッグ) - hot dog, "hodari"
intaanetto (インターネット) - internet
Suomeen liittyviä sanoja japanisoituina:
karuta (カルタ) - kartta
koruvapuusuti (コルヴァプースチ) - korvapuusti
Herushinki (ヘルシンキ) - Helsinki
Finrando (フィンランド) - Finland, Suomi
Rappurando (ラップランド) - Lappland, Lappi
Saariseruka (サーリセルカ) - Saariselkä
- Qpqpa
"Ottaa ettonet" ruoan päälle sanottiin myös Etelä-Savossa Juvalla.
- upup
up.
- upup
up.
- upup
up.
- Rkirdl
Ottaisipa tuo Jämsän hullu jo "ettonet" - ja pitkät.
- Matsiesta_
Et ettone, ettonet on ruotsia ja tarkoittaa ruokalepoa Väermlannissa. Savolaisten uuninpankopoikinen harrasteista en osaa sanoa.
- pankoboy
Ettoset on sudeteetti-savolaisten eli Värmlannin metsäsuomalaisten sanalaina riikinruottalaisille
- Dkduh
Jämsän hullu näkyy palanneen ettosilta.
- 051240
Ettonet tarkoittaa Pohjois-Karjalan alueella päiväunia tms. loikoilua.
- Kdudjj
Olinpa tuossa ettonella ja tulin käväisemään tälläkin palstalla. Mutta näyttää sama meno vaan jatkuvan sivujen täydeltä.
- cucsicuolle
hyvä että sentään heräsit. Tai ei kai olisi pahaksi ollut vaikka et olisikaan.
- Jfdjf
Jospa opettelisit vähän käytöstapoja sen englanninkielen lisäksi, poju.
- Anonyymi
Lounaan jälkeiset nokkaunet on ettone. Itäsuomalainen siesta.
- Anonyymi
En ettonet, ettonetten, ettonetter jne.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1781903Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en501836Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351568Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1371353Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411314Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41164Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481152Naisten tyypilliset...
Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa101121Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on101099Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"31085