lapsen kännykän tutkiminen

äityli.

Voiko vanhempi tutkia säännöllisesti, epäsäännöllisesti (tai pyytää lasta näyttämään) lapsen kännykän sisältöä? Mikä on alaikäisten lasten vanhempien oikeus, mitä laki sanoo? Kyseessä itselläni 10v ja 12 v lapset ja mielestäni rivot porno-jutut eivät kuulu tuonikäisten lasten kännyköihin kuvina ja/tai musiikkina. Niitä sitten vaihdellaan kaverien kesken, netistä ladataan lisää... katsellaan aktikohtauksista kuvia ja videoita ja soitellaan idioottia porno-musiikkia. Joo, kyllähän se totta on, että jossain vaiheessa nämä asiat alkavat kiinnostamaan, mutta tämän ikäisten kohdalla ollaan vielä vähän (?) aikaisessa mielestäni?

Pitäisikö sallia lasten kännyissä olevan ties mitä? Tietääkö vanhemmat mitä lasten kännyt sisältävät? Saako tietää, pitääkö tietää? Pitäisikö tutkia yksin tai yhdessä lapsen kanssa, poistaa, pyytää poistamaan ei-sovelias materiaali (K18)?

Olen itse sitä mieltä, että tuon ikäisten lasten kohdalla minulla vanhempana on oikeus tietää, valvoa ja "määrätä" tällaisista asioista. Olenko tiukkapipo ajatuksineni, ylihuolehtiva vanhempi ja rikon lakia? Vai olenko vain huolehtiva vanhempi?

80

5432

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mielestäni siinä vaiheessa kun joku lapsi hankkii seksiä maksua vastaan puehlimeensa (esim. seksivideon/kuvan) niin kyseessä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - eli poliisiasia ja yleisen syytteen alainen rikos.

      Olen kuitenkin sitä mieltä, että vanhemmalla ei ole oikeutta tutkia lapsen kännykkää ellei asiasta nimenomaan ja ilman poinostusta sovi lapsen kanssa.

      Omalle lapselleni joku joskus soitti ja näin kuinka lapsi selvästi pelästyi puhelua. Pien keskustelun jälkeen hän kertoi, että hänet uhattiin hakata. Sain häneltä puhelimen ja soitin numeroon josta uhkaus oli tullut - siellä oli joku 18 vee kloppi joka oli siis uhannut minun tuollin kymmenvuotiasta poikaani - syy tuoho nei selvinnyt mutta soitot loppuivat.

      • ....

        Petu taitaa olla huumorimiehiä. Vai ei vanhemmilla olisi oikeutta tutkia lapsiensa kännykkää?? Ihan selkäkeikkanauruiksi vetää, jos seitsenvuotiaalle vanhemmat ostavat kännykän, eivätkä sai tehdä muuta kuin maksaa laskut.


      • Kyllä Petun
        .... kirjoitti:

        Petu taitaa olla huumorimiehiä. Vai ei vanhemmilla olisi oikeutta tutkia lapsiensa kännykkää?? Ihan selkäkeikkanauruiksi vetää, jos seitsenvuotiaalle vanhemmat ostavat kännykän, eivätkä sai tehdä muuta kuin maksaa laskut.

        Olen kyllä Petun kanssa samoilla linjoilla.

        Laki kirjesalaisuudesta, joka koskee myös puhelimessa olevia tietoja, on aika ehdoton, eli lain mukaan vanhemmilla ei ole oikeutta penkoa lastensa puhelimia.
        Laissa ei ole mitään ikärajoja.


      • ;;;;;;
        Kyllä Petun kirjoitti:

        Olen kyllä Petun kanssa samoilla linjoilla.

        Laki kirjesalaisuudesta, joka koskee myös puhelimessa olevia tietoja, on aika ehdoton, eli lain mukaan vanhemmilla ei ole oikeutta penkoa lastensa puhelimia.
        Laissa ei ole mitään ikärajoja.

        Eivätköhän sentään vanhemmat ole vielä nykyäänkin lastensa holhoojia, nykyisin kait edunvalvojia. Lasten kurituskieltto taitaa olla ehdoton, mutta kaikki oikeutensa lapsi käyttää holhoojansa kautta.
        Jos vauvalla on kännykkä, niin mikä tabu se känny on, mihin vanhemmilla ei ole asiaa. Jos lapsi saa kirjeen, niin mihin veisit sen avattavaksi, jos vanhemmat eivät kirjesalaisuuden vuoksi voisi sitä tehdä.


      • On laki
        ;;;;;; kirjoitti:

        Eivätköhän sentään vanhemmat ole vielä nykyäänkin lastensa holhoojia, nykyisin kait edunvalvojia. Lasten kurituskieltto taitaa olla ehdoton, mutta kaikki oikeutensa lapsi käyttää holhoojansa kautta.
        Jos vauvalla on kännykkä, niin mikä tabu se känny on, mihin vanhemmilla ei ole asiaa. Jos lapsi saa kirjeen, niin mihin veisit sen avattavaksi, jos vanhemmat eivät kirjesalaisuuden vuoksi voisi sitä tehdä.

        Laki on laki, kai sen ymmärrät.

        Mutta tuskin se lapsesi sinua vastaan oikeusjuttua nostaa.

        Itse en kyllä vaikkapa 12-13 vuotiaan kännykkää lähtisi enää penkomaan ihan perherauhan säilyttämiseksi. Jos lapseensa ei sen vertaa luota, niin olisiko syytä katsoa peiliin.


      • ;;;;;;
        On laki kirjoitti:

        Laki on laki, kai sen ymmärrät.

        Mutta tuskin se lapsesi sinua vastaan oikeusjuttua nostaa.

        Itse en kyllä vaikkapa 12-13 vuotiaan kännykkää lähtisi enää penkomaan ihan perherauhan säilyttämiseksi. Jos lapseensa ei sen vertaa luota, niin olisiko syytä katsoa peiliin.

        Kyllähän se jurnuttaa, kun häviää, mutta koita kestää!!

        - holhouslaista

        1 LUKU
        Alaikäisten «holhous»


      • ;;;;;;
        On laki kirjoitti:

        Laki on laki, kai sen ymmärrät.

        Mutta tuskin se lapsesi sinua vastaan oikeusjuttua nostaa.

        Itse en kyllä vaikkapa 12-13 vuotiaan kännykkää lähtisi enää penkomaan ihan perherauhan säilyttämiseksi. Jos lapseensa ei sen vertaa luota, niin olisiko syytä katsoa peiliin.

        Kyllähän se jurnuttaa, kun häviää, mutta koita kestää!!

        - holhouslaista

        1 LUKU
        Alaikäisten «holhous»


      • C.E.
        Kyllä Petun kirjoitti:

        Olen kyllä Petun kanssa samoilla linjoilla.

        Laki kirjesalaisuudesta, joka koskee myös puhelimessa olevia tietoja, on aika ehdoton, eli lain mukaan vanhemmilla ei ole oikeutta penkoa lastensa puhelimia.
        Laissa ei ole mitään ikärajoja.

        Kirjesalaisuus on varsin tiukka ja ehdoton, eli esim. kännykän tekstareita ei saa mennä ilman lupaa avaamaan, oli sitten puhelimen omistaja minkäikäinen tahansa.

        Tällä kertaa Petu oli oikeassa. Mikään holhoustoimilaki tai holhoojan asema ei liity tähän oikeastaan mitenkään, sillä holhoojan asema liittyy vajaavaltaisen rajoitettuun kykyyn tehdä talouteen liittyviä oikeustoimia tai edustamiseen hallintoasioissa.


      • petu mahtaa

        tästä syyttää, jos lapsi tilaa aikuisviihdettä puhelimeensa?
        Palveluntarjoajaa?
        Kuka on syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön?


      • petu mahtaa kirjoitti:

        tästä syyttää, jos lapsi tilaa aikuisviihdettä puhelimeensa?
        Palveluntarjoajaa?
        Kuka on syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön?

        Palveluntarjoajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että ei lähetä lapselle maksusta tai maksutta materiaalia joka voi olla lapsen ikään nähden haitallista hänen kehitykselleen. Ja tuossa ei ole mitään muttia vaan velvollisuus alaikäisen ja aikuisen välisessä kauppa tms. suhteessa toimia lain mukaan velvoittaa palveluntarjoajaa tällaisessa tilanteessa. Lapselle ei voida sälyttää vastuuta.

        Sama juttu kuin lapsen osallistuessa esim. tekstiviestikilpailuihin. Vaikka mainoksessa lukisikin, että osallistuminen sallittu vain 18-vuotta täyttäneelle niin palvleuntarjoaja vastaa siitä, että esim. 7-vuotias lapsi ei pääse palvelua käyttämään. Vastuussa ei siis ole esim. lapselle puhelimen hankkinut huoltaja.


        [email protected]
        julkishallinnon asiantuntija
        http://www.petrinurminen.net


      • ;;;;;;
        C.E. kirjoitti:

        Kirjesalaisuus on varsin tiukka ja ehdoton, eli esim. kännykän tekstareita ei saa mennä ilman lupaa avaamaan, oli sitten puhelimen omistaja minkäikäinen tahansa.

        Tällä kertaa Petu oli oikeassa. Mikään holhoustoimilaki tai holhoojan asema ei liity tähän oikeastaan mitenkään, sillä holhoojan asema liittyy vajaavaltaisen rajoitettuun kykyyn tehdä talouteen liittyviä oikeustoimia tai edustamiseen hallintoasioissa.

        Et kyllä vastannut kysymykseen. Jos kaksivuotias saa kirjeen, niin kenelle viet sen avattavaksi, jos et kirjesalaisuuteen vedeton et itse voi sitä tehdä??


      • C.E.
        ;;;;;; kirjoitti:

        Et kyllä vastannut kysymykseen. Jos kaksivuotias saa kirjeen, niin kenelle viet sen avattavaksi, jos et kirjesalaisuuteen vedeton et itse voi sitä tehdä??

        ..tapauksessa oli kyse 10 ja 12 -vuotiasta. Tietenkin ikä ja kehitystaso vaikuttaa, mutta siinä kouluiän alkamisen jälkeen voidaan katsoa että viestintäsalaisuuden suoja alkaa olla varsin selvä ja koskee myös vanhempia.

        En ole ikään ymmärtänyt ajatusta, että jos lapsi on alaikäinen, niin hänellä ei olisi mitään oikeudellista suojaa vanhempien toimiaan vastaan. Jos lapsi on riittävän kypsä, niin hän pystyy lakien perusteella vaikuttamaan yllättävän paljon asemaansa, vaikka olisikin muodollisesti alaikäinen.

        Kaksivuotiaan kirjeen voit avata itse, jos olet huoltaja. 12-vuotiaan kohdalla tarvitset jo luvan.


      • valvoa
        petu_67 kirjoitti:

        Palveluntarjoajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että ei lähetä lapselle maksusta tai maksutta materiaalia joka voi olla lapsen ikään nähden haitallista hänen kehitykselleen. Ja tuossa ei ole mitään muttia vaan velvollisuus alaikäisen ja aikuisen välisessä kauppa tms. suhteessa toimia lain mukaan velvoittaa palveluntarjoajaa tällaisessa tilanteessa. Lapselle ei voida sälyttää vastuuta.

        Sama juttu kuin lapsen osallistuessa esim. tekstiviestikilpailuihin. Vaikka mainoksessa lukisikin, että osallistuminen sallittu vain 18-vuotta täyttäneelle niin palvleuntarjoaja vastaa siitä, että esim. 7-vuotias lapsi ei pääse palvelua käyttämään. Vastuussa ei siis ole esim. lapselle puhelimen hankkinut huoltaja.


        [email protected]
        julkishallinnon asiantuntija
        http://www.petrinurminen.net

        Mistä palveluntarjoaja tietää, minkäikäinen henkilö on tilaamassa palveluita kännykkäänsä? Tämä voi olla "velvollisuus" mutta käytännössä se kai on vain suositus. Järkeä peliin. Ja sitä paitsi: JOKAINEN muksu joskus valehtelee vanhemmilleen pelastaakseen nahkansa. Älkää ihmiset ihan kaikkea uskoko, vaikka oma kullannuppu kuinka ihana olisikin.


      • MINÄ maksan sen laskun
        petu_67 kirjoitti:

        Palveluntarjoajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että ei lähetä lapselle maksusta tai maksutta materiaalia joka voi olla lapsen ikään nähden haitallista hänen kehitykselleen. Ja tuossa ei ole mitään muttia vaan velvollisuus alaikäisen ja aikuisen välisessä kauppa tms. suhteessa toimia lain mukaan velvoittaa palveluntarjoajaa tällaisessa tilanteessa. Lapselle ei voida sälyttää vastuuta.

        Sama juttu kuin lapsen osallistuessa esim. tekstiviestikilpailuihin. Vaikka mainoksessa lukisikin, että osallistuminen sallittu vain 18-vuotta täyttäneelle niin palvleuntarjoaja vastaa siitä, että esim. 7-vuotias lapsi ei pääse palvelua käyttämään. Vastuussa ei siis ole esim. lapselle puhelimen hankkinut huoltaja.


        [email protected]
        julkishallinnon asiantuntija
        http://www.petrinurminen.net

        MINULLA on OIKEUS tutkia mitä soopaa MUN puhelimeen laitetaan!
        Eikö muka ole?
        Harvalle lapselle hankitaan kännykkää OMIIN nimiin, ei ainakaan 10v ja 12v!


      • lapsen käytössä
        MINÄ maksan sen laskun kirjoitti:

        MINULLA on OIKEUS tutkia mitä soopaa MUN puhelimeen laitetaan!
        Eikö muka ole?
        Harvalle lapselle hankitaan kännykkää OMIIN nimiin, ei ainakaan 10v ja 12v!

        Eipä ole sinulla tuollaista oikeutta, jos kännykkä on lapsen (tai kenen tahansa muun kuin sinun) käytössä.

        Sinun logiikallasi rahoitusyhtiön edustaja voi varmaan vapaasti ajella autollasikin? (Edellyttäen, että autosta on lainaa ja rahoitusyhtiö siis rekisteriin merkitty omistaja.) Tai pankinjohtaja käyttää saunaasi?


      • soperra
        lapsen käytössä kirjoitti:

        Eipä ole sinulla tuollaista oikeutta, jos kännykkä on lapsen (tai kenen tahansa muun kuin sinun) käytössä.

        Sinun logiikallasi rahoitusyhtiön edustaja voi varmaan vapaasti ajella autollasikin? (Edellyttäen, että autosta on lainaa ja rahoitusyhtiö siis rekisteriin merkitty omistaja.) Tai pankinjohtaja käyttää saunaasi?

        Maksaja vastaa varsinkin jos lapsen nimi ei ole liittymäsopimuksessa niin se ei ole lapsen puhelin, vain lapsen käytössä. Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa ja laskuyhteenvedosta vahdin onko soitettu yksityispuheluita.
        Vertauksesi rahoitusyhtiön autosta ei oikein istu koska maksaja hallinnoi niin kauan kuin rahaa riittää. Jos raha loppuu rahoitusyhtiön setä tosiaan hakee sen auton pois


      • C.E. kirjoitti:

        ..tapauksessa oli kyse 10 ja 12 -vuotiasta. Tietenkin ikä ja kehitystaso vaikuttaa, mutta siinä kouluiän alkamisen jälkeen voidaan katsoa että viestintäsalaisuuden suoja alkaa olla varsin selvä ja koskee myös vanhempia.

        En ole ikään ymmärtänyt ajatusta, että jos lapsi on alaikäinen, niin hänellä ei olisi mitään oikeudellista suojaa vanhempien toimiaan vastaan. Jos lapsi on riittävän kypsä, niin hän pystyy lakien perusteella vaikuttamaan yllättävän paljon asemaansa, vaikka olisikin muodollisesti alaikäinen.

        Kaksivuotiaan kirjeen voit avata itse, jos olet huoltaja. 12-vuotiaan kohdalla tarvitset jo luvan.

        12.-vuotias ei ole mikään aikuinen. Kyllä se on vanhempi, joka päättää, mitä 12-vuotias tekee ja mitä ei tee. Jos lapsen turvallisuuden vuoksi on tarpeen katsoa mitä hän on kännykällä tehnyt, niin sitten katsotaan. Ei joka asiasta tarvitse mitään poliisiasiaa tehdä.

        On se ihme, kun valitetaan,että lapset tekevät mitä sattuu ja sitten puhutaan tällaisista kirjesalaisuuksista. Jos vanhempi jonkun tällaisen salaisuuden takia jättää kännykän rauhaan ja lapsi sen seurauksena kuolee huumeisiin, niin oikea osoite kyseiselle "vanhemmalle" on vankila.


      • lapsen käytössä kirjoitti:

        Eipä ole sinulla tuollaista oikeutta, jos kännykkä on lapsen (tai kenen tahansa muun kuin sinun) käytössä.

        Sinun logiikallasi rahoitusyhtiön edustaja voi varmaan vapaasti ajella autollasikin? (Edellyttäen, että autosta on lainaa ja rahoitusyhtiö siis rekisteriin merkitty omistaja.) Tai pankinjohtaja käyttää saunaasi?

        Se saako rahoitusyhtiön edustaja ajaa autolla riippu tehdystä sopimuksesta.


      • okaro kirjoitti:

        12.-vuotias ei ole mikään aikuinen. Kyllä se on vanhempi, joka päättää, mitä 12-vuotias tekee ja mitä ei tee. Jos lapsen turvallisuuden vuoksi on tarpeen katsoa mitä hän on kännykällä tehnyt, niin sitten katsotaan. Ei joka asiasta tarvitse mitään poliisiasiaa tehdä.

        On se ihme, kun valitetaan,että lapset tekevät mitä sattuu ja sitten puhutaan tällaisista kirjesalaisuuksista. Jos vanhempi jonkun tällaisen salaisuuden takia jättää kännykän rauhaan ja lapsi sen seurauksena kuolee huumeisiin, niin oikea osoite kyseiselle "vanhemmalle" on vankila.

        Ajattelitko, että on kovinkin todennäköistä, että kun lapsella on kännykkä niin se jotenkin edesauttaa huumeiden käyttämistä.

        Lapsen kännykän voi kyllä tutkia jos siitä lapsen kanssa sopii. Mutta sopiminen ei saa tarkoittaa pakottamista, eli aikuinen ei saa käyttää asemaansa huoltaja väärin kuten tekee esim. poliisi aina välillä.

        Jos olet antanut lapsellesi kännykän niin lapsi on kännykän haltija ja hän on sen käytöstä vastuussa - et sinä. Siten sinulla ei ole oikeutta sen paremmin kännykkäviestien kuin muunkaan kännykän sisällön tutkimiseen ilman lapsen suostumusta ja suostumus ei saa olla pakotettu.

        Pienen lapsen kohdalla tilanne on toki toinen myös kirjesalaisuuden osalta, samoin kännykkäviestien. Jos vaikka viisivuotias lapsi saa kirjeen niin mistä hän tietää sen saaneensa - tuon ikäinen kun yleensä ei osaa lukea. No hän tietää sen siitä, että isä tai äiti kertoo, että sinulle tuli kirje. Tämän jälkeen lapsi tietysti vaatii, että isä tai äiti lukee mitä kirjeessä sanotaan. Silloin on olemassa lapsen suostumus joka on saatu ilman painostusta.

        Olemme vaimoni kanssa avanneet lapsillemme sijoitustilit joihin lapsillamme on käyttöoikeus kun täyttävät 18-vuotta. Tuohon saakka emme lapsille näytä tiliotteita ja kun koulu alkoi laitettiin tiliotteetkin tulemaan äidin nimellä.


        Petri Nurminen
        julkishallinnon asiantuntija
        http://www.petrinurminen.net


      • analogia
        soperra kirjoitti:

        Maksaja vastaa varsinkin jos lapsen nimi ei ole liittymäsopimuksessa niin se ei ole lapsen puhelin, vain lapsen käytössä. Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa ja laskuyhteenvedosta vahdin onko soitettu yksityispuheluita.
        Vertauksesi rahoitusyhtiön autosta ei oikein istu koska maksaja hallinnoi niin kauan kuin rahaa riittää. Jos raha loppuu rahoitusyhtiön setä tosiaan hakee sen auton pois

        "Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa"

        Etpä taida katsoa. Kuten et katso lapsenkaan puhelinta.


      • soperra kirjoitti:

        Maksaja vastaa varsinkin jos lapsen nimi ei ole liittymäsopimuksessa niin se ei ole lapsen puhelin, vain lapsen käytössä. Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa ja laskuyhteenvedosta vahdin onko soitettu yksityispuheluita.
        Vertauksesi rahoitusyhtiön autosta ei oikein istu koska maksaja hallinnoi niin kauan kuin rahaa riittää. Jos raha loppuu rahoitusyhtiön setä tosiaan hakee sen auton pois

        Ei kai lex-nokia anna oikeutta kännyköiden sisällön tutkimiseen? Laskuerittelyn maksajana voit tietysti itsellesi tilata.

        Puhelimen käytöstä vastaa se joka puhelinta hallitsee. Luuletko, että jos antaisit minulle puhelimen ja soittelisin sillä kotihäirintäsoittoja sinne tänne muutamia kymmeniä kertoja yössä, että sinä olisit noista soitoista jollakin tapaa vastuussa.

        Tai jos lähettäisin kännykästäsi sinulla olevaan kännykkääsi viestejä jotka olisivat pahasti loukkaavia. Tekisitkä poliisille ilmoituksen, että sinua on syytä epäillä kunnianloukkauksesta tms. koska viestit on lähetetty sinun omistamastasi puhelimesta?


      • soperra kirjoitti:

        Maksaja vastaa varsinkin jos lapsen nimi ei ole liittymäsopimuksessa niin se ei ole lapsen puhelin, vain lapsen käytössä. Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa ja laskuyhteenvedosta vahdin onko soitettu yksityispuheluita.
        Vertauksesi rahoitusyhtiön autosta ei oikein istu koska maksaja hallinnoi niin kauan kuin rahaa riittää. Jos raha loppuu rahoitusyhtiön setä tosiaan hakee sen auton pois

        "Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa..."

        Voitaisiinko sopia, että palkkaat minut pariksi päiväksi, vaikka osa-aikaiseksi, ja annat minulle kännykän ja sitten tutkit sen sisällön pari kertaa päivässä.

        Katsotaan sitten sen jälkeen oikeudessa, että kuka maksaa, mitä maksaa, ja mitä muita sanktioita tulee - sopiiko tällainen järjestely?


      • petu_67 kirjoitti:

        Ajattelitko, että on kovinkin todennäköistä, että kun lapsella on kännykkä niin se jotenkin edesauttaa huumeiden käyttämistä.

        Lapsen kännykän voi kyllä tutkia jos siitä lapsen kanssa sopii. Mutta sopiminen ei saa tarkoittaa pakottamista, eli aikuinen ei saa käyttää asemaansa huoltaja väärin kuten tekee esim. poliisi aina välillä.

        Jos olet antanut lapsellesi kännykän niin lapsi on kännykän haltija ja hän on sen käytöstä vastuussa - et sinä. Siten sinulla ei ole oikeutta sen paremmin kännykkäviestien kuin muunkaan kännykän sisällön tutkimiseen ilman lapsen suostumusta ja suostumus ei saa olla pakotettu.

        Pienen lapsen kohdalla tilanne on toki toinen myös kirjesalaisuuden osalta, samoin kännykkäviestien. Jos vaikka viisivuotias lapsi saa kirjeen niin mistä hän tietää sen saaneensa - tuon ikäinen kun yleensä ei osaa lukea. No hän tietää sen siitä, että isä tai äiti kertoo, että sinulle tuli kirje. Tämän jälkeen lapsi tietysti vaatii, että isä tai äiti lukee mitä kirjeessä sanotaan. Silloin on olemassa lapsen suostumus joka on saatu ilman painostusta.

        Olemme vaimoni kanssa avanneet lapsillemme sijoitustilit joihin lapsillamme on käyttöoikeus kun täyttävät 18-vuotta. Tuohon saakka emme lapsille näytä tiliotteita ja kun koulu alkoi laitettiin tiliotteetkin tulemaan äidin nimellä.


        Petri Nurminen
        julkishallinnon asiantuntija
        http://www.petrinurminen.net

        Jos epäilee lapsen tekevän jotain, josta on hänelle haittaa, pitää asiaan puuttua. Kännykän tutkiminen on yksi keino asiassa. Ajatus, että tuollaisesta lähdetään sopimaan lapsen kanssa tilanteen ollessa päällä on älytön. Miksi lapsi antaisi tuollaista sopia ja jos ehdottaa, niin lapsi pyyhkii kännykän tyhjäksi. Tietysti asiasta voi sopia ennalta niin, että kännykän antaessa sanoo, että tarvittaessa tutkii sen. Tosin ei tämäkään ole välttämätöntä.

        On älytöntä, että lainsäätäjä tai pikemminkin tulkitsija pyrkii tunkeutumaan perheen sisälle tuollaisilla tietosuojapykälillä. Minusta muutenkin on outoa soveltaa tietosuojaa viesteihin, jotka eivät ole matkalla. Viestin luettua sen voi halutessa tuhota. Jos ei tuhoa, niin tällöin voisi katsoa, että luopuu suojasta. Eihän paperikirjekään nauti suojaa vastaanoton jälkeen.

        Sen toki ymmärrän, ettei viranomainen saa noita tutkia, esim. vanha tapa, jossa kiinniotettujen kännykät selattiin rutiininomaisesti ei ole oikein.

        Lapsi voi olla vastuussa kännykän käytöstä, mutta vanhempi on vastuussa lapsesta. Minusta lapsi on tärkeämpi kuin kännykkä.


      • ---
        valvoa kirjoitti:

        Mistä palveluntarjoaja tietää, minkäikäinen henkilö on tilaamassa palveluita kännykkäänsä? Tämä voi olla "velvollisuus" mutta käytännössä se kai on vain suositus. Järkeä peliin. Ja sitä paitsi: JOKAINEN muksu joskus valehtelee vanhemmilleen pelastaakseen nahkansa. Älkää ihmiset ihan kaikkea uskoko, vaikka oma kullannuppu kuinka ihana olisikin.

        lapset tottuvat siihen, että vanhemmat kunnioittavat heidän yksityisyyttään, he eivät valehtele pelastaakseen nahkaansa, vaan kertovat kaiken tarpeellisen. Lapsilla on oltava oikeus edes lukittavaan laatikkoon jollei ole omaa huonetta. Minä en ikinä tonkinut lasteni laatikoita, siivouspäivänä he olivat itse läsnä.


      • C.E.
        okaro kirjoitti:

        12.-vuotias ei ole mikään aikuinen. Kyllä se on vanhempi, joka päättää, mitä 12-vuotias tekee ja mitä ei tee. Jos lapsen turvallisuuden vuoksi on tarpeen katsoa mitä hän on kännykällä tehnyt, niin sitten katsotaan. Ei joka asiasta tarvitse mitään poliisiasiaa tehdä.

        On se ihme, kun valitetaan,että lapset tekevät mitä sattuu ja sitten puhutaan tällaisista kirjesalaisuuksista. Jos vanhempi jonkun tällaisen salaisuuden takia jättää kännykän rauhaan ja lapsi sen seurauksena kuolee huumeisiin, niin oikea osoite kyseiselle "vanhemmalle" on vankila.

        ..viestintäsalaisuus ja sen suoja koskee lähtökohtaisesti kaikkia, jotka riittävän kehittyneitä sen käyttämiseen.

        "Jos vanhempi jonkun tällaisen salaisuuden takia jättää kännykän rauhaan ja lapsi sen seurauksena kuolee huumeisiin, niin oikea osoite kyseiselle "vanhemmalle" on vankila."
        Tuo taas menee aiheen sivu, ja on luonteeltaan tyypillistä porvaripuolen kukkahattutäti propagandaa, jolla yritetään saada aikaan mahdollisimman kattavaa kontrollia, ja siihen totuttamista heti lapsesta pitäen.


      • Viesti perillä
        okaro kirjoitti:

        Jos epäilee lapsen tekevän jotain, josta on hänelle haittaa, pitää asiaan puuttua. Kännykän tutkiminen on yksi keino asiassa. Ajatus, että tuollaisesta lähdetään sopimaan lapsen kanssa tilanteen ollessa päällä on älytön. Miksi lapsi antaisi tuollaista sopia ja jos ehdottaa, niin lapsi pyyhkii kännykän tyhjäksi. Tietysti asiasta voi sopia ennalta niin, että kännykän antaessa sanoo, että tarvittaessa tutkii sen. Tosin ei tämäkään ole välttämätöntä.

        On älytöntä, että lainsäätäjä tai pikemminkin tulkitsija pyrkii tunkeutumaan perheen sisälle tuollaisilla tietosuojapykälillä. Minusta muutenkin on outoa soveltaa tietosuojaa viesteihin, jotka eivät ole matkalla. Viestin luettua sen voi halutessa tuhota. Jos ei tuhoa, niin tällöin voisi katsoa, että luopuu suojasta. Eihän paperikirjekään nauti suojaa vastaanoton jälkeen.

        Sen toki ymmärrän, ettei viranomainen saa noita tutkia, esim. vanha tapa, jossa kiinniotettujen kännykät selattiin rutiininomaisesti ei ole oikein.

        Lapsi voi olla vastuussa kännykän käytöstä, mutta vanhempi on vastuussa lapsesta. Minusta lapsi on tärkeämpi kuin kännykkä.

        "Minusta muutenkin on outoa soveltaa tietosuojaa viesteihin, jotka eivät ole matkalla."

        Eihän tuohon matkalla olevan viestin suojaa sovelletakaan. Mutta jos esim. menet avaamaan lapsen lukollisen päiväkirjan väkivalloin (tai tiirikoimalla) tai hänen lukollisen kaappinsa - olipa se kotona tai koulussa, niin silloin toimit laittomasti. Vastaavasti sinulla ei ole oikeutta vaatia lapselta PIN-koodia suljetun puhelimen avaamiseksi tai jos lapsella on kännykkä taskussa (tai kädessä) niin häntä antamaan sitä sinulle. Samalla tavalla et voi toimia niin, että kun lapsesi on saanut kirjeen ja laittaa sen lukkojen taakse niin menisit ja rikkoisit lukon - tai väkivalloin veisit lapsen kirjeen hänen taskustaan tai kädestään - olisit rikollinen.

        Oletko ajatellut, että opetat lapsesi kunnioittamaan yhteiskunnan normeja sillä tavalla, että tulkitset oman käsityksesi mukaan mikä on sopivaa ja toimit sitten normin vastaisesti vaikka se olisi selvästi laitonta?


      • C.E.
        Viesti perillä kirjoitti:

        "Minusta muutenkin on outoa soveltaa tietosuojaa viesteihin, jotka eivät ole matkalla."

        Eihän tuohon matkalla olevan viestin suojaa sovelletakaan. Mutta jos esim. menet avaamaan lapsen lukollisen päiväkirjan väkivalloin (tai tiirikoimalla) tai hänen lukollisen kaappinsa - olipa se kotona tai koulussa, niin silloin toimit laittomasti. Vastaavasti sinulla ei ole oikeutta vaatia lapselta PIN-koodia suljetun puhelimen avaamiseksi tai jos lapsella on kännykkä taskussa (tai kädessä) niin häntä antamaan sitä sinulle. Samalla tavalla et voi toimia niin, että kun lapsesi on saanut kirjeen ja laittaa sen lukkojen taakse niin menisit ja rikkoisit lukon - tai väkivalloin veisit lapsen kirjeen hänen taskustaan tai kädestään - olisit rikollinen.

        Oletko ajatellut, että opetat lapsesi kunnioittamaan yhteiskunnan normeja sillä tavalla, että tulkitset oman käsityksesi mukaan mikä on sopivaa ja toimit sitten normin vastaisesti vaikka se olisi selvästi laitonta?

        "Eihän tuohon matkalla olevan viestin suojaa sovelletakaan."
        ..viestintäsalaisuudesta, joka tulkitsee puhelimen muistissa olevat tiedot suljetuksi viestiksi, ja siten viestintäsalaisuuden piiriin.

        "Mutta jos esim. menet avaamaan lapsen lukollisen päiväkirjan väkivalloin (tai tiirikoimalla) tai hänen lukollisen kaappinsa - olipa se kotona tai koulussa, niin silloin toimit laittomasti."
        Vaikka olemmekin itse pääasiasta samaa mieltä, siitä ettei kännykkää ole oikeus tutkia, niin lapsensa päiväkirjan tai lukollisen kaapin murtaminen ei ole kuitenkaan rikos, eli ne eivät nauti samantyyppistä erityislain suojaa kuten viestintäsalaisuus. Huonoa käytöstä ja osoitus suuresta epäluottamuksesta tuollainen toiminta kylläkin on .


      • tai kaappi...
        C.E. kirjoitti:

        "Eihän tuohon matkalla olevan viestin suojaa sovelletakaan."
        ..viestintäsalaisuudesta, joka tulkitsee puhelimen muistissa olevat tiedot suljetuksi viestiksi, ja siten viestintäsalaisuuden piiriin.

        "Mutta jos esim. menet avaamaan lapsen lukollisen päiväkirjan väkivalloin (tai tiirikoimalla) tai hänen lukollisen kaappinsa - olipa se kotona tai koulussa, niin silloin toimit laittomasti."
        Vaikka olemmekin itse pääasiasta samaa mieltä, siitä ettei kännykkää ole oikeus tutkia, niin lapsensa päiväkirjan tai lukollisen kaapin murtaminen ei ole kuitenkaan rikos, eli ne eivät nauti samantyyppistä erityislain suojaa kuten viestintäsalaisuus. Huonoa käytöstä ja osoitus suuresta epäluottamuksesta tuollainen toiminta kylläkin on .

        Rikoslaki
        "7 § (24.8.1990/769)
        Luvaton käyttö
        Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

        Yritys on rangaistava."

        Lapselle annettu päiväkirja tai lukollinen kaappi on lain tarkoittamassa mielessä lapsen hallitsemaa irtainta omaisuutta eikä vanhemilla eikä muillakaan ole oikeutta noita käyttää eikä lukkoja murtaa.

        Tosin saattaa olla, että vaikka vanhempi tuollaisen rikoksen tekisikin niin lapsi ei osaa tai uskalla siitä kenellekään ilmoittaa. Asia toki voi tulla esiin jos esim. eroperheen lapsi kertoo asiasta etävanhemmalle, mummolle tms. ja tämä sitten tekee lapsen edustajana rikosilmoituksen.

        Vanhempi sitten tietysti kiistää tehneensä mitään ja sillä tavalla opettaa lasta oikeudenmukaisuuteen?


      • asiantuntija?
        petu_67 kirjoitti:

        "Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa..."

        Voitaisiinko sopia, että palkkaat minut pariksi päiväksi, vaikka osa-aikaiseksi, ja annat minulle kännykän ja sitten tutkit sen sisällön pari kertaa päivässä.

        Katsotaan sitten sen jälkeen oikeudessa, että kuka maksaa, mitä maksaa, ja mitä muita sanktioita tulee - sopiiko tällainen järjestely?

        "Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa..."

        Etkö jumalauta edes "asiantuntijana" ymmärtänyt mitä tuossa sanotaan? Väännetään nyt rautalangasta! Kyse EI ole puhelimesta joka on annettu luontaiseduksi vaan nimenomaan työkaluksi. Sen käytöstä määrää työnantaja ja sillä sipuli. Jos yksityispuheluiden soittaminen on sillä kiellettty niin se kiellettty. Yksikin puhelu ja jätkä lähtee, vaikka kesken työvuoron. Kyseessä ei nimittäin ole irtisanominen vaan työsuhteen purku.
        Samaa analogiaa voi soveltaa lapsen puhelimeen, se on vanhempien liittymä joka on annettu lapselle yhteydenpidon helpottamiseksi mutta lapsella ei ole siihen mitään "oikeuksia" Jahka tenava omilla rahoillaan hankkii oman liittymän niin tilanne muuttuu


      • pointin
        C.E. kirjoitti:

        Kirjesalaisuus on varsin tiukka ja ehdoton, eli esim. kännykän tekstareita ei saa mennä ilman lupaa avaamaan, oli sitten puhelimen omistaja minkäikäinen tahansa.

        Tällä kertaa Petu oli oikeassa. Mikään holhoustoimilaki tai holhoojan asema ei liity tähän oikeastaan mitenkään, sillä holhoojan asema liittyy vajaavaltaisen rajoitettuun kykyyn tehdä talouteen liittyviä oikeustoimia tai edustamiseen hallintoasioissa.

        Puhelimen omistaja = liittymän haltija tässä tapauksessa


      • C.E.
        tai kaappi... kirjoitti:

        Rikoslaki
        "7 § (24.8.1990/769)
        Luvaton käyttö
        Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

        Yritys on rangaistava."

        Lapselle annettu päiväkirja tai lukollinen kaappi on lain tarkoittamassa mielessä lapsen hallitsemaa irtainta omaisuutta eikä vanhemilla eikä muillakaan ole oikeutta noita käyttää eikä lukkoja murtaa.

        Tosin saattaa olla, että vaikka vanhempi tuollaisen rikoksen tekisikin niin lapsi ei osaa tai uskalla siitä kenellekään ilmoittaa. Asia toki voi tulla esiin jos esim. eroperheen lapsi kertoo asiasta etävanhemmalle, mummolle tms. ja tämä sitten tekee lapsen edustajana rikosilmoituksen.

        Vanhempi sitten tietysti kiistää tehneensä mitään ja sillä tavalla opettaa lasta oikeudenmukaisuuteen?

        ..koska normaalia omaisuuttaan lapsi ei voi itse hallita, vaan omaisuuden käytöstä päättää huoltaja holhoojan roolissa. Tuo kännykän tiukka viestisalaisuus on poikkeus, ja se perustuu suoraan rikoslakiin.


      • C.E.
        pointin kirjoitti:

        Puhelimen omistaja = liittymän haltija tässä tapauksessa

        ..samoin myös puhelimen käyttäjää, varsinkin jos puhelin on liittymineen luovutettu vakituisesti toisen käytettäväksi. Nuo puhelinlaitteen omistukset ja liittymän haltijat ovat noita yksityisoikeudellisia kysymyksiä, mutta viestintäsuoja ja sen rikkominen on rikosoikeudellinen kysymys. Toisin sanoen myös puhelinlaitteen omistaja ja liittymän haltija voi syyllistyä viestintäsalaisuuden rikkomiseen, jos lukee luvattomasti toisen käytettäväksi antamansa puhelimen viestejä.


      • C.E.
        asiantuntija? kirjoitti:

        "Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa..."

        Etkö jumalauta edes "asiantuntijana" ymmärtänyt mitä tuossa sanotaan? Väännetään nyt rautalangasta! Kyse EI ole puhelimesta joka on annettu luontaiseduksi vaan nimenomaan työkaluksi. Sen käytöstä määrää työnantaja ja sillä sipuli. Jos yksityispuheluiden soittaminen on sillä kiellettty niin se kiellettty. Yksikin puhelu ja jätkä lähtee, vaikka kesken työvuoron. Kyseessä ei nimittäin ole irtisanominen vaan työsuhteen purku.
        Samaa analogiaa voi soveltaa lapsen puhelimeen, se on vanhempien liittymä joka on annettu lapselle yhteydenpidon helpottamiseksi mutta lapsella ei ole siihen mitään "oikeuksia" Jahka tenava omilla rahoillaan hankkii oman liittymän niin tilanne muuttuu

        "Samaa analogiaa voi soveltaa lapsen puhelimeen, se on vanhempien liittymä joka on annettu lapselle yhteydenpidon helpottamiseksi mutta lapsella ei ole siihen mitään "oikeuksia" Jahka tenava omilla rahoillaan hankkii oman liittymän niin tilanne muuttuu"
        ..sillä kyse ei ole yksityisoikeudellisesta omistussuhteen arvioinnista vaan perusoikeuksiin liittyvästä rikosoikeudellisesta suojasta. Tietenkin maksaja voi katkaista liittymän, tai ottaa puhelimen pois, muttei hänellä silti ole oikeutta lukea lapsensa viestejä ilman lupaa.


      • kiintoista
        C.E. kirjoitti:

        "Samaa analogiaa voi soveltaa lapsen puhelimeen, se on vanhempien liittymä joka on annettu lapselle yhteydenpidon helpottamiseksi mutta lapsella ei ole siihen mitään "oikeuksia" Jahka tenava omilla rahoillaan hankkii oman liittymän niin tilanne muuttuu"
        ..sillä kyse ei ole yksityisoikeudellisesta omistussuhteen arvioinnista vaan perusoikeuksiin liittyvästä rikosoikeudellisesta suojasta. Tietenkin maksaja voi katkaista liittymän, tai ottaa puhelimen pois, muttei hänellä silti ole oikeutta lukea lapsensa viestejä ilman lupaa.

        Oletko siis sitä mieltä että periaatteessa samassa tilanteessa työnantajalla on suurempi valta täysi-ikäiseen työntekijään kuin vanhemmalla omaan alaikäiseen lapseensa


      • C.E.
        kiintoista kirjoitti:

        Oletko siis sitä mieltä että periaatteessa samassa tilanteessa työnantajalla on suurempi valta täysi-ikäiseen työntekijään kuin vanhemmalla omaan alaikäiseen lapseensa

        ..nimensä mukaisesti sopimussuhde. Eli se on luonteeltaan täysin erilainen kuin lapsen ja vanhemman suhde.

        Lisäksi asiasta on säädetty lailla, jossa työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet on erikseen määritelty.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759

        Minusta on oikeastaan ihmeellistä lähinnä se, että näin vähäpätöisestä ja varsin selvästä asiasta on yleensä noussut tällainen keskustelu.


      • todella
        C.E. kirjoitti:

        ..koska normaalia omaisuuttaan lapsi ei voi itse hallita, vaan omaisuuden käytöstä päättää huoltaja holhoojan roolissa. Tuo kännykän tiukka viestisalaisuus on poikkeus, ja se perustuu suoraan rikoslakiin.

        Todellakin on niin, että alaikäisen lapsen omaisuutta hoitaa huoltaja/holhooja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että huoltajalla olisi oikeutta rikkoa lapsen omaisuuttaa, kuten päiväkirjan tai kaapin lukkoja vaan nimenomaan sitä, että holhoojan pitää huolehtia siitä, että lapsikin saa nauttia yksityisyydestään ja jos joku toimii niin, että rikkoo lapsen omaisuutta niin holhoojan tehtävänä on tehdä esim. rikosilmoitus.


      • hermostu
        asiantuntija? kirjoitti:

        "Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa..."

        Etkö jumalauta edes "asiantuntijana" ymmärtänyt mitä tuossa sanotaan? Väännetään nyt rautalangasta! Kyse EI ole puhelimesta joka on annettu luontaiseduksi vaan nimenomaan työkaluksi. Sen käytöstä määrää työnantaja ja sillä sipuli. Jos yksityispuheluiden soittaminen on sillä kiellettty niin se kiellettty. Yksikin puhelu ja jätkä lähtee, vaikka kesken työvuoron. Kyseessä ei nimittäin ole irtisanominen vaan työsuhteen purku.
        Samaa analogiaa voi soveltaa lapsen puhelimeen, se on vanhempien liittymä joka on annettu lapselle yhteydenpidon helpottamiseksi mutta lapsella ei ole siihen mitään "oikeuksia" Jahka tenava omilla rahoillaan hankkii oman liittymän niin tilanne muuttuu

        Sen puhelimen numero varmaan on saatavissa helposti tietoon kun se kerran on työkalu. Joku voi sitten lähettää siihen yksityisyyden suojaan kuuluvia tekstiviestejä vaikka puhelimen haltija olisi kieltänyt. Jos sinä sitten menet puhelimen omistajana niitä lukemaan niin kyllä siinä vaiheessa oikeus työsuhteen purkuun on työntekijällä ja sinä ole korvausten maksajan asemassa tyhmänä työnantajana.

        Niitä soitettuja puheluja voit selvittää siitä laskuerittelystä mutta et nappaamalla työntekijän hallinnassa olevaa puhelinta noin vaan tarkastettavaksi. Voit toki myös vaatia, että työntekijä kirjaa jokaisen puhelun ylös, eli koska on soittanut ja mihin. Mutta jos siellä sitten lukeekin jossain kohtaan, että soitto lapsen koululle (yksityispuhelu) ja tuon jälkeen: soitto lapsen äidille (yksityispuhelu) niin eipä sinulla tuon perusteella ole vielä oikeutta sen paremmin työsuhteen purkamiseen kuin edes irtisanomiseen.


      • ja vellit
        tai kaappi... kirjoitti:

        Rikoslaki
        "7 § (24.8.1990/769)
        Luvaton käyttö
        Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

        Yritys on rangaistava."

        Lapselle annettu päiväkirja tai lukollinen kaappi on lain tarkoittamassa mielessä lapsen hallitsemaa irtainta omaisuutta eikä vanhemilla eikä muillakaan ole oikeutta noita käyttää eikä lukkoja murtaa.

        Tosin saattaa olla, että vaikka vanhempi tuollaisen rikoksen tekisikin niin lapsi ei osaa tai uskalla siitä kenellekään ilmoittaa. Asia toki voi tulla esiin jos esim. eroperheen lapsi kertoo asiasta etävanhemmalle, mummolle tms. ja tämä sitten tekee lapsen edustajana rikosilmoituksen.

        Vanhempi sitten tietysti kiistää tehneensä mitään ja sillä tavalla opettaa lasta oikeudenmukaisuuteen?

        Nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Ensinnäkään rikoslain "luvaton käyttö" ei sovellu päiväkirjan lukemiseen tai kaapin tutkimiseen.
        Siihen ei myöskään sovellu viestintäsalaisuuden loukkaus, sillä siinä on kyse toiselle osoitetusta kirjeestä tai viestistä, ei itse kirjoitetusta päiväkirjasta. Toisen päiväkirjan lukeminen on törkeätä, mutta ei siitä kyllä rikosta saa.

        Ja sitten asiaan. Perusoikeudet, mukaan lukien luottamuksellisen viestin salaisuuden loukkaamattomuus, koskevat luonnollisesti myös lapsia, niin kuin niitä lapsiin voidaan soveltaa. Alaikäiset ovat kuitenkin vanhempiensa holhouksen alaisia ja näin ollen vanhemmilla on kyllä oikeus ja velvollisuus valvoa lastensa kännykän ja tietokoneen käyttöä. TV:ssäkin lastensuojeluviranomaiset ja poliisi yhdestä suusta kehottavat tähän. Mitä nuorempi lapsi sitä suuremmalla syyllä on valvottava ja opastettava.

        Rikoslaki 38:3 "Viestintäsalaisuuden loukkaus. Joka oikeudettomasti
        1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka
        2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, ..."

        Kiinnittäisin tässä huomiota sanaan "oikeudettomasti", joka voidaan tulkita "ilman lupaa". Nuoren lapsen ollessa kyseessä, ei hänen tahdolleen luvan antamisesta voida välttämättä laittaa kovin paljon painoa. Vanhemmat määräävät mitä lapsi tekee. Mitä vanhempi lapsi on kyseessä sitä suurempi merkitys tämän tahdolla luonnollisesti on.


      • Hermostu
        asiantuntija? kirjoitti:

        "Aivan sama asia kuin puhelimet jotka ovat alaisillani työpuheluja varten, minähän katson niiden sisällön koska huvittaa..."

        Etkö jumalauta edes "asiantuntijana" ymmärtänyt mitä tuossa sanotaan? Väännetään nyt rautalangasta! Kyse EI ole puhelimesta joka on annettu luontaiseduksi vaan nimenomaan työkaluksi. Sen käytöstä määrää työnantaja ja sillä sipuli. Jos yksityispuheluiden soittaminen on sillä kiellettty niin se kiellettty. Yksikin puhelu ja jätkä lähtee, vaikka kesken työvuoron. Kyseessä ei nimittäin ole irtisanominen vaan työsuhteen purku.
        Samaa analogiaa voi soveltaa lapsen puhelimeen, se on vanhempien liittymä joka on annettu lapselle yhteydenpidon helpottamiseksi mutta lapsella ei ole siihen mitään "oikeuksia" Jahka tenava omilla rahoillaan hankkii oman liittymän niin tilanne muuttuu

        Ei ole syytä hermostua vaikka et asiaa kykenekään täysin ymmärtämään. Taidat olla niitä henkilöitä jotka ovat aina "oikeassa" ja muiden näkemyksiä ei kuunnella.

        * * *

        Sen puhelimen numero varmaan on saatavissa helposti tietoon kun se kerran on työkalu. Joku voi sitten lähettää siihen yksityisyyden suojaan kuuluvia tekstiviestejä vaikka puhelimen haltija olisi kieltänyt. Jos sinä sitten menet puhelimen omistajana niitä lukemaan niin kyllä siinä vaiheessa oikeus työsuhteen purkuun on työntekijällä ja sinä ole korvausten maksajan asemassa tyhmänä työnantajana.

        Niitä soitettuja puheluja voit selvittää siitä laskuerittelystä mutta et nappaamalla työntekijän hallinnassa olevaa puhelinta noin vaan tarkastettavaksi. Voit toki myös vaatia, että työntekijä kirjaa jokaisen puhelun ylös, eli koska on soittanut ja mihin. Mutta jos siellä sitten lukeekin jossain kohtaan, että soitto lapsen koululle (yksityispuhelu) ja tuon jälkeen: soitto lapsen äidille (yksityispuhelu) niin eipä sinulla tuon perusteella ole vielä oikeutta sen paremmin työsuhteen purkamiseen kuin edes irtisanomiseen.


      • C.E.
        todella kirjoitti:

        Todellakin on niin, että alaikäisen lapsen omaisuutta hoitaa huoltaja/holhooja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että huoltajalla olisi oikeutta rikkoa lapsen omaisuuttaa, kuten päiväkirjan tai kaapin lukkoja vaan nimenomaan sitä, että holhoojan pitää huolehtia siitä, että lapsikin saa nauttia yksityisyydestään ja jos joku toimii niin, että rikkoo lapsen omaisuutta niin holhoojan tehtävänä on tehdä esim. rikosilmoitus.

        On hyvin harvinaista, että lapsen käytössä olevat tavarat olisivat erityisesti hänen omistamiaan, vaan ne ovat yleensä vanhempien lapsiensa käyttöön antamia.

        Jos vanhempi ostaa päiväkirjan tai antaa kaapin lapsen käyttöön, se ei vielä muutu sillä lapsen omaisuudeksi, tai että kaapin käyttöoikeus siirtyisi yksin lapselle sillä perusteella että hänellä sattuisi olemaan kaapin avain.

        Miten tämä yksityisyydestä nauttiminen ja omaisuuden rikkominen yleensä liittyvät toisiinsa?


      • hermostu
        Hermostu kirjoitti:

        Ei ole syytä hermostua vaikka et asiaa kykenekään täysin ymmärtämään. Taidat olla niitä henkilöitä jotka ovat aina "oikeassa" ja muiden näkemyksiä ei kuunnella.

        * * *

        Sen puhelimen numero varmaan on saatavissa helposti tietoon kun se kerran on työkalu. Joku voi sitten lähettää siihen yksityisyyden suojaan kuuluvia tekstiviestejä vaikka puhelimen haltija olisi kieltänyt. Jos sinä sitten menet puhelimen omistajana niitä lukemaan niin kyllä siinä vaiheessa oikeus työsuhteen purkuun on työntekijällä ja sinä ole korvausten maksajan asemassa tyhmänä työnantajana.

        Niitä soitettuja puheluja voit selvittää siitä laskuerittelystä mutta et nappaamalla työntekijän hallinnassa olevaa puhelinta noin vaan tarkastettavaksi. Voit toki myös vaatia, että työntekijä kirjaa jokaisen puhelun ylös, eli koska on soittanut ja mihin. Mutta jos siellä sitten lukeekin jossain kohtaan, että soitto lapsen koululle (yksityispuhelu) ja tuon jälkeen: soitto lapsen äidille (yksityispuhelu) niin eipä sinulla tuon perusteella ole vielä oikeutta sen paremmin työsuhteen purkamiseen kuin edes irtisanomiseen.

        "Mutta jos siellä sitten lukeekin jossain kohtaan, että soitto lapsen koululle (yksityispuhelu) ja tuon jälkeen: soitto lapsen äidille (yksityispuhelu) niin eipä sinulla tuon perusteella ole vielä oikeutta sen paremmin työsuhteen purkamiseen kuin edes irtisanomiseen."

        Kyllä se kuule vaan on niin että työsuhteen purkamiseen riittää yksikin varkaus, vaikka vaan paperiliittimen jos oikein ilkeiksi ruvetaan. Jos firman ohjeistus on yksiselitteisesti että niillä työpuhelimilla ei soiteta yksityispuheluita niin niillä ei soiteta vaan käytetään omaa puhelinta tai ihmetellään että mites nyt näin kävi, vielä viimeisenä työpäivänä.
        Jos siihen työpuhelimeen joku sen tekstiviestin lähettää niin duunari lukee sen ja vastaa omalla puhelimellaan. Jos jättää viestin poistamatta niin se on vapaata riistaa seuraavan työvuoron naureskeltavaksi
        Kyllä se puhelin tarvittaessa napataan kesken työvuoron samalla lailla kuin vasara tai akkuporakone, työajan päättyessä sitä ei edes "napata" kun sen paikka on muiden työkalujen joukossa. Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää?


      • tosissasi
        C.E. kirjoitti:

        ..nimensä mukaisesti sopimussuhde. Eli se on luonteeltaan täysin erilainen kuin lapsen ja vanhemman suhde.

        Lisäksi asiasta on säädetty lailla, jossa työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet on erikseen määritelty.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759

        Minusta on oikeastaan ihmeellistä lähinnä se, että näin vähäpätöisestä ja varsin selvästä asiasta on yleensä noussut tällainen keskustelu.

        että lapsen ja vanhempien suhteesta pitäisi ruveta vääntämään sopimusta, ehkä oikein kirjallisesti? Eiköhän ne syy- ja seuraussuhteet mene niinpäin että vanhempien oikeudet tässä ovat automaattisesti olemassa mutta työsuhteessa ne on pitänyt erikseen määritellä ja hyvä niin.
        Vai onko muka joku äidin kultamussukka tehnyt mutsista rikosilmoituksen ja vielä saanut syyttäjän kelkkaansa? Sinänsä nuo viittauksesi lainsäädäntöön ovat tietysti oikein mutta lait on tapana aloittaa määrittelemällä koska ne ovat voimassa. Mikäli kirjesalaisuudesta on erikseen mainittu että se rajoittaa myös vanhemman oikeutta tutkia lapsensa kirjeenvaihtoa tai asiasta on vakiintunut oikeuskäytäntö uskon väitteesi, muuten harrastat juridista teoretisointia joka on sinänsä mielenkiintoista mutta vahingollista mikäli joku äiti/isä ottaa sen todesta
        Siitä olen kanssasi samaa mieltä että näin selvästä asiasta noussut kohu on hämmästyttävä. Äippä on pomo ja tenava tottelee kunnes on täysi-ikäinen. Vähäpätöisenä asiana lastenkasvatusta en kuitenkaan pidä


      • C.E.
        tosissasi kirjoitti:

        että lapsen ja vanhempien suhteesta pitäisi ruveta vääntämään sopimusta, ehkä oikein kirjallisesti? Eiköhän ne syy- ja seuraussuhteet mene niinpäin että vanhempien oikeudet tässä ovat automaattisesti olemassa mutta työsuhteessa ne on pitänyt erikseen määritellä ja hyvä niin.
        Vai onko muka joku äidin kultamussukka tehnyt mutsista rikosilmoituksen ja vielä saanut syyttäjän kelkkaansa? Sinänsä nuo viittauksesi lainsäädäntöön ovat tietysti oikein mutta lait on tapana aloittaa määrittelemällä koska ne ovat voimassa. Mikäli kirjesalaisuudesta on erikseen mainittu että se rajoittaa myös vanhemman oikeutta tutkia lapsensa kirjeenvaihtoa tai asiasta on vakiintunut oikeuskäytäntö uskon väitteesi, muuten harrastat juridista teoretisointia joka on sinänsä mielenkiintoista mutta vahingollista mikäli joku äiti/isä ottaa sen todesta
        Siitä olen kanssasi samaa mieltä että näin selvästä asiasta noussut kohu on hämmästyttävä. Äippä on pomo ja tenava tottelee kunnes on täysi-ikäinen. Vähäpätöisenä asiana lastenkasvatusta en kuitenkaan pidä

        ..että vanhemmuutta pitää ajatella lähinnä listana velvollisuuksia, oikeuksia vanhemmilla on loppujen lopuksi varsin vähän alunperinkin, ja mitä vanhemmaksi lapsi tulee ja pystyy itse päättämään asioistaan lisääntyneen kehitysasteensa kautta, niin sitä vähemmän vanhempi pystyy vaikuttamaan lapsensa asioihin. Oikeastaan ainoa keino vaikuttaa nuoren asioihin täysi-ikäisyyteen asti on tämä huoltajan holhousasema, mutta sekin koskee vain lähinnä hallinnollisia ja taloudellisia asioita. Ja siihenkin on olemassa paljon poikkeuksia.

        "Mikäli kirjesalaisuudesta on erikseen mainittu että se rajoittaa myös vanhemman oikeutta tutkia lapsensa kirjeenvaihtoa tai asiasta on vakiintunut oikeuskäytäntö uskon väitteesi, muuten harrastat juridista teoretisointia joka on sinänsä mielenkiintoista mutta vahingollista mikäli joku äiti/isä ottaa sen todesta"
        Vahingollista että joku äippä/iskä ottaa lain todesta ja toimii sen määräysten mukaan?

        Laki on niin kuin se on kirjoitettu, kun lakiin ei ole laitettu poikkeusta jossa vanhempien asemassa oleva suljettaisiin viestintäsalaisuuden ulkopuolelle, niin laki koskee silloin heitäkin. Tämä on hyvin yksinkertainen asia, eikä se muutu vänkäämiselle sen kummemmaksi.


      • C.E. kirjoitti:

        On hyvin harvinaista, että lapsen käytössä olevat tavarat olisivat erityisesti hänen omistamiaan, vaan ne ovat yleensä vanhempien lapsiensa käyttöön antamia.

        Jos vanhempi ostaa päiväkirjan tai antaa kaapin lapsen käyttöön, se ei vielä muutu sillä lapsen omaisuudeksi, tai että kaapin käyttöoikeus siirtyisi yksin lapselle sillä perusteella että hänellä sattuisi olemaan kaapin avain.

        Miten tämä yksityisyydestä nauttiminen ja omaisuuden rikkominen yleensä liittyvät toisiinsa?

        Jos saat työnanantajala auton käyttöösi niin silloin olet auton haltija ja sinä nautit ko. autossa kotirauhan suojaa eikä työnantajakaan saa silloin tulla autoon ilman lupaasi.

        Kun koulu antaa oppilaalle lukollisen kaapin tavaroiden säilytykseen niin vaikka kaappi onkin koulun omaisuutta se on oppilaan määräysvallassa.

        Kun mummo antaa lapsenlapselleen lahjaksi lukollisen päiväkirjan niin ei se ole äidin tai isän omaisuutta. Sama tilanne jos päiväkirjan antaa oma vanhempi. jne.

        Merkitystä tässä on sillä kuka on omaisuuden haltija, ei sillä kuka omaisuuden muodollisesti omistaa.


      • ja vellit kirjoitti:

        Nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Ensinnäkään rikoslain "luvaton käyttö" ei sovellu päiväkirjan lukemiseen tai kaapin tutkimiseen.
        Siihen ei myöskään sovellu viestintäsalaisuuden loukkaus, sillä siinä on kyse toiselle osoitetusta kirjeestä tai viestistä, ei itse kirjoitetusta päiväkirjasta. Toisen päiväkirjan lukeminen on törkeätä, mutta ei siitä kyllä rikosta saa.

        Ja sitten asiaan. Perusoikeudet, mukaan lukien luottamuksellisen viestin salaisuuden loukkaamattomuus, koskevat luonnollisesti myös lapsia, niin kuin niitä lapsiin voidaan soveltaa. Alaikäiset ovat kuitenkin vanhempiensa holhouksen alaisia ja näin ollen vanhemmilla on kyllä oikeus ja velvollisuus valvoa lastensa kännykän ja tietokoneen käyttöä. TV:ssäkin lastensuojeluviranomaiset ja poliisi yhdestä suusta kehottavat tähän. Mitä nuorempi lapsi sitä suuremmalla syyllä on valvottava ja opastettava.

        Rikoslaki 38:3 "Viestintäsalaisuuden loukkaus. Joka oikeudettomasti
        1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka
        2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, ..."

        Kiinnittäisin tässä huomiota sanaan "oikeudettomasti", joka voidaan tulkita "ilman lupaa". Nuoren lapsen ollessa kyseessä, ei hänen tahdolleen luvan antamisesta voida välttämättä laittaa kovin paljon painoa. Vanhemmat määräävät mitä lapsi tekee. Mitä vanhempi lapsi on kyseessä sitä suurempi merkitys tämän tahdolla luonnollisesti on.

        "...rikoslain "luvaton käyttö" ei sovellu päiväkirjan lukemiseen tai kaapin tutkimiseen."

        Miksi ei soveltuisi?

        Jos sinulla olisi kotona lukittu päiväkirja tai kaappi ja kyläilemässä oleva henkilö menisi ne väkivalloin avaamaan niin toteisitko vaan, että olipa törkeää mutta rikos tuo ei kyllä ole?

        Se on törkeää jos menee toisen kotona kyläillessään ilman lupaa avaamaan lukottoman kaapin tai laatikon mutta lukon rikkominen on llähtökohtaisesti rikos. Ellei siihen lukon rikkomiseen ole erityistä hyväksyttävää syytä - syy ei voi olla, että minua vain kiinnostui mitä lapsen päiväkirjassa lukee tai mitä hän kaapissaan säilyttää.


      • pointin kirjoitti:

        Puhelimen omistaja = liittymän haltija tässä tapauksessa

        Miten se, että hommaan lapselleni hänen isovanhemmiltaan lahjaksi saamaan puhelimeen liittymän tekisi minusta puhelimen omistajan?


      • hermostu kirjoitti:

        "Mutta jos siellä sitten lukeekin jossain kohtaan, että soitto lapsen koululle (yksityispuhelu) ja tuon jälkeen: soitto lapsen äidille (yksityispuhelu) niin eipä sinulla tuon perusteella ole vielä oikeutta sen paremmin työsuhteen purkamiseen kuin edes irtisanomiseen."

        Kyllä se kuule vaan on niin että työsuhteen purkamiseen riittää yksikin varkaus, vaikka vaan paperiliittimen jos oikein ilkeiksi ruvetaan. Jos firman ohjeistus on yksiselitteisesti että niillä työpuhelimilla ei soiteta yksityispuheluita niin niillä ei soiteta vaan käytetään omaa puhelinta tai ihmetellään että mites nyt näin kävi, vielä viimeisenä työpäivänä.
        Jos siihen työpuhelimeen joku sen tekstiviestin lähettää niin duunari lukee sen ja vastaa omalla puhelimellaan. Jos jättää viestin poistamatta niin se on vapaata riistaa seuraavan työvuoron naureskeltavaksi
        Kyllä se puhelin tarvittaessa napataan kesken työvuoron samalla lailla kuin vasara tai akkuporakone, työajan päättyessä sitä ei edes "napata" kun sen paikka on muiden työkalujen joukossa. Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää?

        Ajateltaisiinko vähän pidemmälle?

        Työnantaja on antanut työntekijöille puhelimet työkäyttöön ja kieltänyt vielä omien puhelinten käytön työaikana jotta ei kulu aikaa turhuuksiin. Tietysti työntekijä antaa lapsilleen ja puolisolleen hätätapausten varalta tuon työkännykän numeron.

        Vaimo sitten laittaa siihen hyvin yksityisen tekstiviestin ja työnantaja kuuleen äänimerkin kun viesti tulee ja vaatii heti puhelimen nähtäväkseen ja lukee tuon viestin - hän syyllistyy ehkä yksityisyyden loukkaukseen.

        Toinen tilanne: työntekijän lapsi sairastuu koulussa vakavasti ja koulusta soitetaan työntekijän työpuhelimeen asiasta. Työntekijä on kuitenkin työmatkalla noin 100 km:n päässä korvessa. Koulusta kerrotaan, että äitiä ei ole tavoitettu.

        Työntekjä (isä) ryhtyy sitten työpuhelimellaan tavoittamaan äitiä tai muuta lapsen läheistä joka menisi tämän seitsemän vuotiaan mukaan ambulanssiin ja sairaalaan ja pyrkii tavoittamaan niin äitiä kuin lähellä asuvia isovanhempia.

        Töissä hän on samalla firman autolla kuin kolme muutakin kaveria. Hän ei saa ketään kiinni joten soittaa firman puhelimella taksin hakemaan itsensä ja lähtee vakavasti loukkaantuneen lapsen luokse sairaalaan. Matkalla hän vielä yhtä mittaa koittaa tavoittaa lapsen äitiä ja lopulta onnistuukin.

        * * *

        Sitten kun työntekjä seuraavana päivänä tulee töihin tuomaan sairaslomapaperia ja työkännykkää joka on ollut yön työntekijällä joka on istunut yön sairaalassa jossa lapsi sitten kuoli ja lääkäri kirjoitti vanhemmille viikon sairasloman niin sinä olet vastassa: sen nyt sitten sinun työsuhteesi purettu, että terve vaan ja onnee. ja lasku puhelimen luvattomasta käytöstä tulee postissa - näinkä sinä toimisit.

        * * *

        Em. tarkoituksena on vaan osoittaa, että ei kaikki ole aina niin mustavalkoista, että sinä yksoikoisine käsityksinesi olisit aina oikeassa. Luuletko, että em. tilanteessa oikeus toteaisi sinulla olleen laillisen syyn työsuhteen purkuun?


        [email protected]
        julkishallinnon asiantuntija
        http://www.valtakunta.fi


      • C.E.
        petu_67 kirjoitti:

        Jos saat työnanantajala auton käyttöösi niin silloin olet auton haltija ja sinä nautit ko. autossa kotirauhan suojaa eikä työnantajakaan saa silloin tulla autoon ilman lupaasi.

        Kun koulu antaa oppilaalle lukollisen kaapin tavaroiden säilytykseen niin vaikka kaappi onkin koulun omaisuutta se on oppilaan määräysvallassa.

        Kun mummo antaa lapsenlapselleen lahjaksi lukollisen päiväkirjan niin ei se ole äidin tai isän omaisuutta. Sama tilanne jos päiväkirjan antaa oma vanhempi. jne.

        Merkitystä tässä on sillä kuka on omaisuuden haltija, ei sillä kuka omaisuuden muodollisesti omistaa.

        ..käsite, joka ei oikeastaan liity mitenkään tähän viestintäsalaisuuteen, vaan ne ovat kaksi eri asiaa. Viestintäsalaisuuden suoja perustuu suoraan lakiin, eli siinä on kyse perusoikeudesta joka on suojattu rikoslain pykälällä.

        Työnantajan ja työntekijän välinen suhde on sopimussuhde, mikä tarkoittaa että asiat ovat kuin niistä on sovittu. Jos kyse on työsuhdeautosta, joka on työntekijälle verollinen etu, niin tällöin ei tietenkään ole työnantajalla asiaa autoon ilman haltijana olevan työntekijän lupaa. Sen sijaan jos kyse on työpaikan omasta autosta, jonka käytöstä määrää yksin työnantaja, niin vaikka auto olisi määrätty lähtökohtaisesti jonkin työntekijän käyttöön, niin tämä työntekijä ei ole silti auton haltija.

        Itse asiassa eräissä varallisuussuhteissa, jotka edellyttävät muodollista rekisteröintiä on varsin helppo nähdä kuka on auton omista ja kuka haltija. Jos työntekijän nimeä ei löydy rekisteriotteesta, niin hän on silloin vain yksi auton käyttäjistä. Ja tällöin työnantajalla on täydet oikeudet tarkastaa omaa omaisuuttaan.

        Muuten, tavallinen auto ei edes nauti kotirauhan suojaa:"Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.", ellei kyse ole esim. rekasta jossa on nukkumistilat. Taidat sekoittaa tämän poliisin tarkastusoikeutta koskevaan rajoitukseen, jossa poliisilla pitää olla päätös tai peruste kotietsinnälle, jos aikoo tutkia ajoneuvon lukitun erillisen tavaratilan, tai lukitun hansikaslokeron.

        Yrität näköjään kiertää tuota hallintaväitettäsi koulukaapin tapauksessa, puhumalla määräysvallasta. Kyllä määräysvallasta on lähtökohtaisesti kysymys, mikä liittyy siihen miten kaappia käytetään tai kuka vastaa jos se vahingoittuu. Mutta siinäkin on kyse perimmiltään taloudellisesta sopimussuhteesta, jolloin lopullista valta kaapista on huoltajalla.

        "Merkitystä tässä on sillä kuka on omaisuuden haltija, ei sillä kuka omaisuuden muodollisesti omistaa."
        Aivan niin, ja lain mukaan alaikäinen voi eräin poikkeuksin olla omaisuuden haltija tai omistaja vain edunvalvojan kautta, joka siis loppujen lopuksi päättää omaisuuden käytöstä, hallinnasta tai omistamisesta.


      • tuntijako
        petu_67 kirjoitti:

        "...rikoslain "luvaton käyttö" ei sovellu päiväkirjan lukemiseen tai kaapin tutkimiseen."

        Miksi ei soveltuisi?

        Jos sinulla olisi kotona lukittu päiväkirja tai kaappi ja kyläilemässä oleva henkilö menisi ne väkivalloin avaamaan niin toteisitko vaan, että olipa törkeää mutta rikos tuo ei kyllä ole?

        Se on törkeää jos menee toisen kotona kyläillessään ilman lupaa avaamaan lukottoman kaapin tai laatikon mutta lukon rikkominen on llähtökohtaisesti rikos. Ellei siihen lukon rikkomiseen ole erityistä hyväksyttävää syytä - syy ei voi olla, että minua vain kiinnostui mitä lapsen päiväkirjassa lukee tai mitä hän kaapissaan säilyttää.

        Petulla on hyvä tapa vääristellä asioita. "Julkishallinnon asiantuntijana" luulisi hänen olevan perillä muustakin lainsäädännöstä. Kyse ei ensinnäkään ollut ulkopuolisesta, kyläilemässä olevasta henkilöstä (tai vaikka olisikin), vaan vanhempi-lapsi -suhteesta ja päiväkirjan lukemisesta, joka ei ole rikos.

        Jos murretaan lukkoja, rikosnimike voisi olla vahingonteko, jos mitään ei varasteta. Petun tulisi tietää, että rikosoikeudessa analogia syytetyn vahingoksi on kielletty, myös lainanalogia. "Luvaton käyttö" ei sovellu päiväkirjan lukemiseen tai kaapin tutkimiseen. Kyseistä pykälää venytettiin jo, kun toisen tietoverkon luvaton käyttö määriteltiin rikokseksi. Se vielä soveltuu menne tullen, mutta kaappi ei...


      • anonyymi
        ;;;;;; kirjoitti:

        Kyllähän se jurnuttaa, kun häviää, mutta koita kestää!!

        - holhouslaista

        1 LUKU
        Alaikäisten «holhous»

        Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442

        on tätä päivää, eikä sisällä lievennyksiä peruslain 10 §:ään:
        "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton."


      • huomanneet?
        petu_67 kirjoitti:

        Ajateltaisiinko vähän pidemmälle?

        Työnantaja on antanut työntekijöille puhelimet työkäyttöön ja kieltänyt vielä omien puhelinten käytön työaikana jotta ei kulu aikaa turhuuksiin. Tietysti työntekijä antaa lapsilleen ja puolisolleen hätätapausten varalta tuon työkännykän numeron.

        Vaimo sitten laittaa siihen hyvin yksityisen tekstiviestin ja työnantaja kuuleen äänimerkin kun viesti tulee ja vaatii heti puhelimen nähtäväkseen ja lukee tuon viestin - hän syyllistyy ehkä yksityisyyden loukkaukseen.

        Toinen tilanne: työntekijän lapsi sairastuu koulussa vakavasti ja koulusta soitetaan työntekijän työpuhelimeen asiasta. Työntekijä on kuitenkin työmatkalla noin 100 km:n päässä korvessa. Koulusta kerrotaan, että äitiä ei ole tavoitettu.

        Työntekjä (isä) ryhtyy sitten työpuhelimellaan tavoittamaan äitiä tai muuta lapsen läheistä joka menisi tämän seitsemän vuotiaan mukaan ambulanssiin ja sairaalaan ja pyrkii tavoittamaan niin äitiä kuin lähellä asuvia isovanhempia.

        Töissä hän on samalla firman autolla kuin kolme muutakin kaveria. Hän ei saa ketään kiinni joten soittaa firman puhelimella taksin hakemaan itsensä ja lähtee vakavasti loukkaantuneen lapsen luokse sairaalaan. Matkalla hän vielä yhtä mittaa koittaa tavoittaa lapsen äitiä ja lopulta onnistuukin.

        * * *

        Sitten kun työntekjä seuraavana päivänä tulee töihin tuomaan sairaslomapaperia ja työkännykkää joka on ollut yön työntekijällä joka on istunut yön sairaalassa jossa lapsi sitten kuoli ja lääkäri kirjoitti vanhemmille viikon sairasloman niin sinä olet vastassa: sen nyt sitten sinun työsuhteesi purettu, että terve vaan ja onnee. ja lasku puhelimen luvattomasta käytöstä tulee postissa - näinkä sinä toimisit.

        * * *

        Em. tarkoituksena on vaan osoittaa, että ei kaikki ole aina niin mustavalkoista, että sinä yksoikoisine käsityksinesi olisit aina oikeassa. Luuletko, että em. tilanteessa oikeus toteaisi sinulla olleen laillisen syyn työsuhteen purkuun?


        [email protected]
        julkishallinnon asiantuntija
        http://www.valtakunta.fi

        Tuo yrittäjä joka muitta mutkitta purkaa työsopimuksen kun työntekijä pakkotilanteessa soittaa yksityispuhelun tai silloin kun työntekijä "varastaa" paperiliittimen ei nähtävästi kykene asiaa ymmärtämään.

        Olisin mielelläni paikalla siinä oikeudenkäynnistä joka käytäisiin työnantajan oikeudesta purkaa työsopimus kun työntekijä olisi ottanut itselleen paperiliittimen. Jotenkin voin kuvitella, että asia ylittäisi jopa uutiskynnyksen.


      • valkoista?
        petu_67 kirjoitti:

        Ajateltaisiinko vähän pidemmälle?

        Työnantaja on antanut työntekijöille puhelimet työkäyttöön ja kieltänyt vielä omien puhelinten käytön työaikana jotta ei kulu aikaa turhuuksiin. Tietysti työntekijä antaa lapsilleen ja puolisolleen hätätapausten varalta tuon työkännykän numeron.

        Vaimo sitten laittaa siihen hyvin yksityisen tekstiviestin ja työnantaja kuuleen äänimerkin kun viesti tulee ja vaatii heti puhelimen nähtäväkseen ja lukee tuon viestin - hän syyllistyy ehkä yksityisyyden loukkaukseen.

        Toinen tilanne: työntekijän lapsi sairastuu koulussa vakavasti ja koulusta soitetaan työntekijän työpuhelimeen asiasta. Työntekijä on kuitenkin työmatkalla noin 100 km:n päässä korvessa. Koulusta kerrotaan, että äitiä ei ole tavoitettu.

        Työntekjä (isä) ryhtyy sitten työpuhelimellaan tavoittamaan äitiä tai muuta lapsen läheistä joka menisi tämän seitsemän vuotiaan mukaan ambulanssiin ja sairaalaan ja pyrkii tavoittamaan niin äitiä kuin lähellä asuvia isovanhempia.

        Töissä hän on samalla firman autolla kuin kolme muutakin kaveria. Hän ei saa ketään kiinni joten soittaa firman puhelimella taksin hakemaan itsensä ja lähtee vakavasti loukkaantuneen lapsen luokse sairaalaan. Matkalla hän vielä yhtä mittaa koittaa tavoittaa lapsen äitiä ja lopulta onnistuukin.

        * * *

        Sitten kun työntekjä seuraavana päivänä tulee töihin tuomaan sairaslomapaperia ja työkännykkää joka on ollut yön työntekijällä joka on istunut yön sairaalassa jossa lapsi sitten kuoli ja lääkäri kirjoitti vanhemmille viikon sairasloman niin sinä olet vastassa: sen nyt sitten sinun työsuhteesi purettu, että terve vaan ja onnee. ja lasku puhelimen luvattomasta käytöstä tulee postissa - näinkä sinä toimisit.

        * * *

        Em. tarkoituksena on vaan osoittaa, että ei kaikki ole aina niin mustavalkoista, että sinä yksoikoisine käsityksinesi olisit aina oikeassa. Luuletko, että em. tilanteessa oikeus toteaisi sinulla olleen laillisen syyn työsuhteen purkuun?


        [email protected]
        julkishallinnon asiantuntija
        http://www.valtakunta.fi

        Ei tietenkään. Näillä kärjistyksillä olen koittanut muistuttaa että maan tavaksi muodostunut työnantajan vehkeittein käyttö kuin omiensa on vailla mitään oikeutusta.
        Mahdoitko tahallisesti väännellä tuon esimerkkisi mahdollisimman kauas lähtötilanteesta? Kyllä se äitee ottaa yhteyttä siihen isän omaan puhelimeen, kukas sen mukanapitämisen on kieltänyt? Normaalityösuhteessa isukin kyllä myös vie joku siitä porukasta sairaalaan eikä tuossa tilanteessa ruveta kenkää antamaan vaikka tilanne olisi muuten kuinka tulehtunut. Minkä ihmeen takia se porukan työpuhelin sinne sairaalaan pitää raahata?
        Periaatteiden pitäisi kuitenkin olla selviä kaikille, sanon pitäisi koska parhaimmillaan nokkela jätkä on hyödyntönyt tylsän työajan tekemällä sivubisnestään, puhelinmyyntiä. Nimenomaan sillä varisnaisen työn puhelimella niin että voi viattomalla naamalla kertoa ettei tullut soittoja keikoille kun päivystin. Ei kai kun kukaan ei päässyt läpi


      • valkoista? kirjoitti:

        Ei tietenkään. Näillä kärjistyksillä olen koittanut muistuttaa että maan tavaksi muodostunut työnantajan vehkeittein käyttö kuin omiensa on vailla mitään oikeutusta.
        Mahdoitko tahallisesti väännellä tuon esimerkkisi mahdollisimman kauas lähtötilanteesta? Kyllä se äitee ottaa yhteyttä siihen isän omaan puhelimeen, kukas sen mukanapitämisen on kieltänyt? Normaalityösuhteessa isukin kyllä myös vie joku siitä porukasta sairaalaan eikä tuossa tilanteessa ruveta kenkää antamaan vaikka tilanne olisi muuten kuinka tulehtunut. Minkä ihmeen takia se porukan työpuhelin sinne sairaalaan pitää raahata?
        Periaatteiden pitäisi kuitenkin olla selviä kaikille, sanon pitäisi koska parhaimmillaan nokkela jätkä on hyödyntönyt tylsän työajan tekemällä sivubisnestään, puhelinmyyntiä. Nimenomaan sillä varisnaisen työn puhelimella niin että voi viattomalla naamalla kertoa ettei tullut soittoja keikoille kun päivystin. Ei kai kun kukaan ei päässyt läpi

        Työnantaja voi kieltää oman puhelimen käyttämisen (ja mukan pitämisen) työaikana siinä missä tupakoinninkin. Miten silloin soittaa omalla kännykällä?


      • mieleenkään
        C.E. kirjoitti:

        ..käsite, joka ei oikeastaan liity mitenkään tähän viestintäsalaisuuteen, vaan ne ovat kaksi eri asiaa. Viestintäsalaisuuden suoja perustuu suoraan lakiin, eli siinä on kyse perusoikeudesta joka on suojattu rikoslain pykälällä.

        Työnantajan ja työntekijän välinen suhde on sopimussuhde, mikä tarkoittaa että asiat ovat kuin niistä on sovittu. Jos kyse on työsuhdeautosta, joka on työntekijälle verollinen etu, niin tällöin ei tietenkään ole työnantajalla asiaa autoon ilman haltijana olevan työntekijän lupaa. Sen sijaan jos kyse on työpaikan omasta autosta, jonka käytöstä määrää yksin työnantaja, niin vaikka auto olisi määrätty lähtökohtaisesti jonkin työntekijän käyttöön, niin tämä työntekijä ei ole silti auton haltija.

        Itse asiassa eräissä varallisuussuhteissa, jotka edellyttävät muodollista rekisteröintiä on varsin helppo nähdä kuka on auton omista ja kuka haltija. Jos työntekijän nimeä ei löydy rekisteriotteesta, niin hän on silloin vain yksi auton käyttäjistä. Ja tällöin työnantajalla on täydet oikeudet tarkastaa omaa omaisuuttaan.

        Muuten, tavallinen auto ei edes nauti kotirauhan suojaa:"Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.", ellei kyse ole esim. rekasta jossa on nukkumistilat. Taidat sekoittaa tämän poliisin tarkastusoikeutta koskevaan rajoitukseen, jossa poliisilla pitää olla päätös tai peruste kotietsinnälle, jos aikoo tutkia ajoneuvon lukitun erillisen tavaratilan, tai lukitun hansikaslokeron.

        Yrität näköjään kiertää tuota hallintaväitettäsi koulukaapin tapauksessa, puhumalla määräysvallasta. Kyllä määräysvallasta on lähtökohtaisesti kysymys, mikä liittyy siihen miten kaappia käytetään tai kuka vastaa jos se vahingoittuu. Mutta siinäkin on kyse perimmiltään taloudellisesta sopimussuhteesta, jolloin lopullista valta kaapista on huoltajalla.

        "Merkitystä tässä on sillä kuka on omaisuuden haltija, ei sillä kuka omaisuuden muodollisesti omistaa."
        Aivan niin, ja lain mukaan alaikäinen voi eräin poikkeuksin olla omaisuuden haltija tai omistaja vain edunvalvojan kautta, joka siis loppujen lopuksi päättää omaisuuden käytöstä, hallinnasta tai omistamisesta.

        Jos ostan lapselleni tuolin niin kyllä se sen jälkeen on lapseni omaisuutta, ei minun. Jos ostan hänelle kirjoituspöydän jossa on lukollinen laatikko niin kirjoituspöytä ja laatikko ovat sen jälkeen lapseni omaisuutta enkä mene uteliaisuuttani lapsen lukolliselle kaapille.

        Tietysi voi olla niitäkin vanhempia jotka eivät lapsilleen mitään osta ja sitten kun lapsi aikoinaan muuttaa pois niin kotoa ei saa mukaan mitään kun ei kerran lapselle ole mitään ostettu vaan isä ja äiti ovat vaan hyvää hyvyyttään sallineet lapsen käyttää huonekaluja sun muita tykötarpeita.

        Onhan se selvää, etät jos lapsi sitten kirjoittaa salaisuuksi isän ostamalle paperille niin isällä on toki oikeus tuo lukea kun paperi oli hänen. Ja äitikin saa lukea kun oli kirjoitettu äidin kynällä.

        Tulevaisuudessa voi tulla ongelmaksi se, etät lapset saavat kouluista tietokoneet. Fiksi isä tai äiti tietenkin ilmoittaa koululle, että minun lapselleni ei saa koulun konetta antaa hommaan hänelle vastaavan koneen itse jotta voin koneen halutessani tutkia.


      • C.E.
        mieleenkään kirjoitti:

        Jos ostan lapselleni tuolin niin kyllä se sen jälkeen on lapseni omaisuutta, ei minun. Jos ostan hänelle kirjoituspöydän jossa on lukollinen laatikko niin kirjoituspöytä ja laatikko ovat sen jälkeen lapseni omaisuutta enkä mene uteliaisuuttani lapsen lukolliselle kaapille.

        Tietysi voi olla niitäkin vanhempia jotka eivät lapsilleen mitään osta ja sitten kun lapsi aikoinaan muuttaa pois niin kotoa ei saa mukaan mitään kun ei kerran lapselle ole mitään ostettu vaan isä ja äiti ovat vaan hyvää hyvyyttään sallineet lapsen käyttää huonekaluja sun muita tykötarpeita.

        Onhan se selvää, etät jos lapsi sitten kirjoittaa salaisuuksi isän ostamalle paperille niin isällä on toki oikeus tuo lukea kun paperi oli hänen. Ja äitikin saa lukea kun oli kirjoitettu äidin kynällä.

        Tulevaisuudessa voi tulla ongelmaksi se, etät lapset saavat kouluista tietokoneet. Fiksi isä tai äiti tietenkin ilmoittaa koululle, että minun lapselleni ei saa koulun konetta antaa hommaan hänelle vastaavan koneen itse jotta voin koneen halutessani tutkia.

        "Jos ostan lapselleni tuolin niin kyllä se sen jälkeen on lapseni omaisuutta, ei minun. Jos ostan hänelle kirjoituspöydän jossa on lukollinen laatikko niin kirjoituspöytä ja laatikko ovat sen jälkeen lapseni omaisuutta enkä mene uteliaisuuttani lapsen lukolliselle kaapille."
        ..että olet itse ottanut tuollaisen kannan asiaan. Mutta tietenkin asia on niinkin, että vaikka sinä näet asian noin, niin joku muu voi tulkita tilanteen toisin, ja toimia toisella tavoin.

        Tuo kertomasi näkökulma on yleinen silloin kun vanhempien välit lapsiin tai heidän keskinäiset välinsä ovat hyvät. Sen jälkeen kun välit syystä tai toisesta viilenevät tai katkeavat, niin tilanne muuttuu täysin toiseksi.

        Olen joskus itse ollut käräjillä, jossa riita koski lapselle ostettua muutaman kympin arvoista mankkaa, jonka avioeroiskä halusi yhtä-äkkiä äitinsä luona asuvalta lapseltaan takaisin, ja kun ex-vaimo ei antanut niin käräjäthän siitä tuli. Sovittelu ei tullut edes kysymykseen, ja käräjäoikeuden oli lopulta pakko antaa päätös jossa mankka määrättiin palautettavaksi isälle, kun ei ollut näyttöä että isä olisi aikoinaan ollut luovuttanut mankan lahjoitusmielessä.

        Voin sanoa että nauhurille tuli hintaa.

        "Onhan se selvää, etät jos lapsi sitten kirjoittaa salaisuuksi isän ostamalle paperille niin isällä on toki oikeus tuo lukea kun paperi oli hänen. Ja äitikin saa lukea kun oli kirjoitettu äidin kynällä."
        Oikeastaan kyse ei ole tapauksessa kyse omistuksesta, vaan siitä ettei alaikäinen voi juridisesti suoraan hallita mitään, vaan se tapahtuu huoltajan kautta, eli vaikka paperi ja kynä olisikin lapsen, niin huoltajalla on jo edunvalvoja-asemansa kautta oikeus lukea.

        "Fiksi isä tai äiti tietenkin ilmoittaa koululle, että minun lapselleni ei saa koulun konetta antaa hommaan hänelle vastaavan koneen itse jotta voin koneen halutessani tutkia."
        Vanhemmat voivat tutkia jo nykyisinkin huoltaja asemaansa vedoten lastensa käyttämien koneiden tiedostot, lukuun ottamatta niitä joita suojaa viestintäsalaisuus, eli erillisen kirjautumisen takana olevia sähköposti- ja muita vastaavia viestitiedostoja.


      • ----
        C.E. kirjoitti:

        "Jos ostan lapselleni tuolin niin kyllä se sen jälkeen on lapseni omaisuutta, ei minun. Jos ostan hänelle kirjoituspöydän jossa on lukollinen laatikko niin kirjoituspöytä ja laatikko ovat sen jälkeen lapseni omaisuutta enkä mene uteliaisuuttani lapsen lukolliselle kaapille."
        ..että olet itse ottanut tuollaisen kannan asiaan. Mutta tietenkin asia on niinkin, että vaikka sinä näet asian noin, niin joku muu voi tulkita tilanteen toisin, ja toimia toisella tavoin.

        Tuo kertomasi näkökulma on yleinen silloin kun vanhempien välit lapsiin tai heidän keskinäiset välinsä ovat hyvät. Sen jälkeen kun välit syystä tai toisesta viilenevät tai katkeavat, niin tilanne muuttuu täysin toiseksi.

        Olen joskus itse ollut käräjillä, jossa riita koski lapselle ostettua muutaman kympin arvoista mankkaa, jonka avioeroiskä halusi yhtä-äkkiä äitinsä luona asuvalta lapseltaan takaisin, ja kun ex-vaimo ei antanut niin käräjäthän siitä tuli. Sovittelu ei tullut edes kysymykseen, ja käräjäoikeuden oli lopulta pakko antaa päätös jossa mankka määrättiin palautettavaksi isälle, kun ei ollut näyttöä että isä olisi aikoinaan ollut luovuttanut mankan lahjoitusmielessä.

        Voin sanoa että nauhurille tuli hintaa.

        "Onhan se selvää, etät jos lapsi sitten kirjoittaa salaisuuksi isän ostamalle paperille niin isällä on toki oikeus tuo lukea kun paperi oli hänen. Ja äitikin saa lukea kun oli kirjoitettu äidin kynällä."
        Oikeastaan kyse ei ole tapauksessa kyse omistuksesta, vaan siitä ettei alaikäinen voi juridisesti suoraan hallita mitään, vaan se tapahtuu huoltajan kautta, eli vaikka paperi ja kynä olisikin lapsen, niin huoltajalla on jo edunvalvoja-asemansa kautta oikeus lukea.

        "Fiksi isä tai äiti tietenkin ilmoittaa koululle, että minun lapselleni ei saa koulun konetta antaa hommaan hänelle vastaavan koneen itse jotta voin koneen halutessani tutkia."
        Vanhemmat voivat tutkia jo nykyisinkin huoltaja asemaansa vedoten lastensa käyttämien koneiden tiedostot, lukuun ottamatta niitä joita suojaa viestintäsalaisuus, eli erillisen kirjautumisen takana olevia sähköposti- ja muita vastaavia viestitiedostoja.

        omaisuus vaan yksityisyys, toisen ihmisen yksityisalueelle ei voi mennä väkisin, vaikka olisi kuinka utelias. Kaikkea ei voi tehdä toisen puolesta valmiiksi, tämäkin asia on lapsen itse ajateltava, mitä itse tahtoo vaikka katsoa netistä. Jos hän ymmärtää kiellot omaksi parhaakseen, hän ei tee mitään väärää, jos hän vain pelkää, vaikutus päinvastainen. Vertaa tilanteeseen, on noloa olla alasti, toisen kaappien ja kännyköiden tonkiminen on sama asia kuin riisua toinen alasti.


      • C.E.
        ---- kirjoitti:

        omaisuus vaan yksityisyys, toisen ihmisen yksityisalueelle ei voi mennä väkisin, vaikka olisi kuinka utelias. Kaikkea ei voi tehdä toisen puolesta valmiiksi, tämäkin asia on lapsen itse ajateltava, mitä itse tahtoo vaikka katsoa netistä. Jos hän ymmärtää kiellot omaksi parhaakseen, hän ei tee mitään väärää, jos hän vain pelkää, vaikutus päinvastainen. Vertaa tilanteeseen, on noloa olla alasti, toisen kaappien ja kännyköiden tonkiminen on sama asia kuin riisua toinen alasti.

        ..kännyköiden tutkimista rajoittaa laki, sen sijaan kaappien tonkimista ainoastaan jokaisen näkemys siitä mikä on soveliasta ja oikein.

        Laki-palstalla keskustellaan asioista lähinnä niiden juridisesta näkökulmasta. Tietenkin asioihin liittyy aina muitakin pointteja, mutta nämä pointit ovat luonteeltaan enemmänkin jokaisen moraaliin ja kasvatusperiaatteisiin liittyviä, joita itse soveltaa tai ei. Laki on taas pakkojärjestys jonka mukaan on pakko jokaisen toimia, ajatteli sitten lain järkevyydestä mitä tahtoi.


      • NIIN...
        C.E. kirjoitti:

        ..kännyköiden tutkimista rajoittaa laki, sen sijaan kaappien tonkimista ainoastaan jokaisen näkemys siitä mikä on soveliasta ja oikein.

        Laki-palstalla keskustellaan asioista lähinnä niiden juridisesta näkökulmasta. Tietenkin asioihin liittyy aina muitakin pointteja, mutta nämä pointit ovat luonteeltaan enemmänkin jokaisen moraaliin ja kasvatusperiaatteisiin liittyviä, joita itse soveltaa tai ei. Laki on taas pakkojärjestys jonka mukaan on pakko jokaisen toimia, ajatteli sitten lain järkevyydestä mitä tahtoi.

        Tuolla sitä huoltajuuden oikeutustakin on laajsti pohdittu:
        http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.laki/browse_thread/thread/4b56e96dfeec801d?hl=fi#

        ...paas lukien...


      • mieleenkään kirjoitti:

        Jos ostan lapselleni tuolin niin kyllä se sen jälkeen on lapseni omaisuutta, ei minun. Jos ostan hänelle kirjoituspöydän jossa on lukollinen laatikko niin kirjoituspöytä ja laatikko ovat sen jälkeen lapseni omaisuutta enkä mene uteliaisuuttani lapsen lukolliselle kaapille.

        Tietysi voi olla niitäkin vanhempia jotka eivät lapsilleen mitään osta ja sitten kun lapsi aikoinaan muuttaa pois niin kotoa ei saa mukaan mitään kun ei kerran lapselle ole mitään ostettu vaan isä ja äiti ovat vaan hyvää hyvyyttään sallineet lapsen käyttää huonekaluja sun muita tykötarpeita.

        Onhan se selvää, etät jos lapsi sitten kirjoittaa salaisuuksi isän ostamalle paperille niin isällä on toki oikeus tuo lukea kun paperi oli hänen. Ja äitikin saa lukea kun oli kirjoitettu äidin kynällä.

        Tulevaisuudessa voi tulla ongelmaksi se, etät lapset saavat kouluista tietokoneet. Fiksi isä tai äiti tietenkin ilmoittaa koululle, että minun lapselleni ei saa koulun konetta antaa hommaan hänelle vastaavan koneen itse jotta voin koneen halutessani tutkia.

        Vanhempi vastaa lapsestaan ja hänellä on oikeus hallita lapsen omaisuutta ainakin kohtuuden rajoissa. Jos lapsella on esim. perintöä, on tilanne toki eri.

        Ei vanhemman tulekaan tutkia niitä laatikoita uteliaisuuttaan. Sen sijaan, jos tarve on, ne pitää tutkia. Mitä tekisit, jos esim. epäilisit, että lapsellasi on huumeita laatikossa?

        Minusta on outoa, että tällainen perheen sisäinen asia nähdään juridisena. Kyllä se tulisi ensisijaisesti nähdä kasvatuksellisena. Ihan normaalin kasvatuksen takia lapselle tulee antaa yksityisyyttä ja muita vapauksia sen verran, kun hänen kehitystasolleen on sopivaa. Tätä kuitenkaan ei tule nähdä ensisijaisesti juridisena asiana ja tarvittaessa näitä vapauksia ja oikeuksia on rajoitettava, milloin se on kasvatuksen kannalta tarpeen.


      • vanhemmuus
        C.E. kirjoitti:

        ..että vanhemmuutta pitää ajatella lähinnä listana velvollisuuksia, oikeuksia vanhemmilla on loppujen lopuksi varsin vähän alunperinkin, ja mitä vanhemmaksi lapsi tulee ja pystyy itse päättämään asioistaan lisääntyneen kehitysasteensa kautta, niin sitä vähemmän vanhempi pystyy vaikuttamaan lapsensa asioihin. Oikeastaan ainoa keino vaikuttaa nuoren asioihin täysi-ikäisyyteen asti on tämä huoltajan holhousasema, mutta sekin koskee vain lähinnä hallinnollisia ja taloudellisia asioita. Ja siihenkin on olemassa paljon poikkeuksia.

        "Mikäli kirjesalaisuudesta on erikseen mainittu että se rajoittaa myös vanhemman oikeutta tutkia lapsensa kirjeenvaihtoa tai asiasta on vakiintunut oikeuskäytäntö uskon väitteesi, muuten harrastat juridista teoretisointia joka on sinänsä mielenkiintoista mutta vahingollista mikäli joku äiti/isä ottaa sen todesta"
        Vahingollista että joku äippä/iskä ottaa lain todesta ja toimii sen määräysten mukaan?

        Laki on niin kuin se on kirjoitettu, kun lakiin ei ole laitettu poikkeusta jossa vanhempien asemassa oleva suljettaisiin viestintäsalaisuuden ulkopuolelle, niin laki koskee silloin heitäkin. Tämä on hyvin yksinkertainen asia, eikä se muutu vänkäämiselle sen kummemmaksi.

        .että vanhemmuutta pitää ajatella lähinnä listana velvollisuuksia

        Niinpä, eipä niitä lapsen viestejä huvikseen tutkita vaan nimenomaan velvollisuudesta. Oliko tästä asiasta oikeuskäytäntöä vai ei?


      • C.E.
        vanhemmuus kirjoitti:

        .että vanhemmuutta pitää ajatella lähinnä listana velvollisuuksia

        Niinpä, eipä niitä lapsen viestejä huvikseen tutkita vaan nimenomaan velvollisuudesta. Oliko tästä asiasta oikeuskäytäntöä vai ei?

        ..jos löydät oikeuden ennakkoratkaisua joka jättää vanhemmat kokonaan lasten viestintäsalaisuuden ulkopuolelle. Tosin koska laki on sanamuodoltaan selkeä, niin ennakkopäätöksellä olisi merkitystä vain silloin jos se ottaisi selvän kannan siitä ettei lasten viestintäsalaisuus koske ollenkaan vanhempia.

        http://www.finlex.fi/fi/oikeus/


      • C.E.
        vanhemmuus kirjoitti:

        .että vanhemmuutta pitää ajatella lähinnä listana velvollisuuksia

        Niinpä, eipä niitä lapsen viestejä huvikseen tutkita vaan nimenomaan velvollisuudesta. Oliko tästä asiasta oikeuskäytäntöä vai ei?

        ..jos löydät oikeuden ennakkoratkaisua joka jättää vanhemmat kokonaan lasten viestintäsalaisuuden ulkopuolelle. Tosin koska laki on sanamuodoltaan selkeä, niin ennakkopäätöksellä olisi merkitystä vain silloin jos se ottaisi selvän kannan siitä ettei lasten viestintäsalaisuus koske ollenkaan vanhempia.

        http://www.finlex.fi/fi/oikeus/


      • Terttu56
        anonyymi kirjoitti:

        Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442

        on tätä päivää, eikä sisällä lievennyksiä peruslain 10 §:ään:
        "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton."

        Useat hoitokodit toimivat asukkaidensa edunvalvojana. Tällainen menettely on ehdottomasti jääviä ja esteelolistä. Jos omainen on edunvalvojana niin yritetään rikkoa välit omaisiin.


      • Omalaki
        Kyllä Petun kirjoitti:

        Olen kyllä Petun kanssa samoilla linjoilla.

        Laki kirjesalaisuudesta, joka koskee myös puhelimessa olevia tietoja, on aika ehdoton, eli lain mukaan vanhemmilla ei ole oikeutta penkoa lastensa puhelimia.
        Laissa ei ole mitään ikärajoja.

        Ex- mieheni laittoi lasten puhelimiin estot, etteivät voi soittaa äidin numeroon. Lisäksi hän lähes joka ilta katsoo netistä mihin lapset ovat soittaneet ja mitä soittoja vastaanottaneet. Sekä Helsingin että Kouvolan lastensuojelun mukaan vahemmalla on valta toimia näin, koska hänhän sen puhelinlaskun maksaa. Jos äiti antaa lapsille puhelimen sossujen mukaan isällä on oikeus takavarikoida se. Lapset huostaanotettiin isältään ja huostaanoton ajaksikin lasten kaikki puhelut kielletiin. 8 kk ilman soittoja kenellkään!


      • Kankkulankaivo
        petu_67 kirjoitti:

        Jos saat työnanantajala auton käyttöösi niin silloin olet auton haltija ja sinä nautit ko. autossa kotirauhan suojaa eikä työnantajakaan saa silloin tulla autoon ilman lupaasi.

        Kun koulu antaa oppilaalle lukollisen kaapin tavaroiden säilytykseen niin vaikka kaappi onkin koulun omaisuutta se on oppilaan määräysvallassa.

        Kun mummo antaa lapsenlapselleen lahjaksi lukollisen päiväkirjan niin ei se ole äidin tai isän omaisuutta. Sama tilanne jos päiväkirjan antaa oma vanhempi. jne.

        Merkitystä tässä on sillä kuka on omaisuuden haltija, ei sillä kuka omaisuuden muodollisesti omistaa.

        Kävi silmään tuo lukittu kaappi koulussa. Minun kaksi lastani ovat molemmat saaneet koululta yläasteella lukittavan (abloy) kaapin hallintaansa. Kuitenkin koulun rehtori ja joku opettajista "ratsasi" kaapit ennalta ilmoittamatta useita kertoja säännöllisen epäsäännöllisesti. Tekivätkö he siis rikoksen?

        Lapsen kännykkäliittymä on useimmiten vanhemman omistama. Alaikäinen ei voi saada liittymää omiin nimiinsä. Jos epäilisin, että lapseni on vaarassa tai itse syyllistynyt esim. kännykällään vaikkapa muiden kiusaamiseen, enkö saisi tarkastaa asiaa ja etsiä tietoa lapsen kännykästä?


      • Petu_67.
        ;;;;;; kirjoitti:

        Eivätköhän sentään vanhemmat ole vielä nykyäänkin lastensa holhoojia, nykyisin kait edunvalvojia. Lasten kurituskieltto taitaa olla ehdoton, mutta kaikki oikeutensa lapsi käyttää holhoojansa kautta.
        Jos vauvalla on kännykkä, niin mikä tabu se känny on, mihin vanhemmilla ei ole asiaa. Jos lapsi saa kirjeen, niin mihin veisit sen avattavaksi, jos vanhemmat eivät kirjesalaisuuden vuoksi voisi sitä tehdä.

        Valokuvaaminen julkisella paikalla on sallittu. Kuvaamisen ei tarvitse pyytää keneltäkään lupaa. Kuvauskohteelta ei tarvitse pyytää lupaa. Julkiseksi paikoiksi katsotaan kaikki sellaiset alueet joihin jokaisella on mahdollisuus vapaasti päästä. Julkisia paikkoja ovat rautatieasemat, kauppakeskukset, lentoasemat, metroasemat, torit, kaupat, rannat ja puistot jne.

        Jotta teko olisi kiellettyä ja salakatselua, teon pitää kohdistua henkilöön. Henkilön tulee olla erityisessä paikassa, kuten kotirauhan piirissä tai julkisrauhan piirissä (virastot, tuotantolaitokset, toimistot jne) ja kyseisten paikkojen tulee olla yleisöltä suljettuja ja kuvaamisen tulee tapahtua yksityisyyttä loukaten.

        Kuvaamisen kieltäminen jollain alueella, esim. kauppakeskuksissa, metroasemilla tai lentoasemilla edellyttäisi, että alue on yleisöltä suljettu ja kuvaamisen pitäisi tapahtua oikeudettomasti ja yksityisyyttä loukaten. Vartijoilla ei siis ole näillä alueilla oikeutta kieltää kuvaamista, vaikka he näin väittäisivätkin. Missään tapauksessa otettuja valokuvia ei tarvitse kenellekään näyttää, eikä niitä tarvitse pyynnöstä poistaa, esim. muistikortilta. Myöskään poliisi ei voi kieltää kuvaamista julkisilla paikoilla. Eli jos pysähdyt kuvaamaan esim. auto-onnettomuutta, jossa poliisit ovat paikalla, poliisi ei voi kieltää sinua kuvaamasta, eikä varsinkaan vaatia otettujen kuvien poistamista


    • pois--

      sillä se hoituu.

    • tässä sulle

      Lakia rikot jos menet lapsesi kännykän tutkimaan. Rikot siinä yksityisyydensuojaa ja kirjesalaisuutta joka koskee myös kännykkää. Sen lisäksi syyllistyt moraalisesti törkeään tekoon penkomalla toisen ihmisen kännykkää.

      Onko tämä nyt jotenkin vaikeaa ymmärtää?

      Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442

      on tätä päivää, eikä sisällä lievennyksiä peruslain 10 §:ään:
      "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton."

      Rikoslaki
      "7 § (24.8.1990/769)
      Luvaton käyttö
      Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

      Yritys on rangaistava."

      Eli lapsesi kännykkää suojelee sinulta laki, samoin kuin lapsesi yksityisyyttä jota sinä et näytä kunnioittavan pätkääkään.

      Laitoin jo mukulana tietokoneeseeni vahvat salasanat samoin kuin kännykkään aikana jona vanhemmat eivät edes osanneet kännykkää käyttää noin käytännössä. Yksityisyytensä pitää vissiin nykyisinkin suojella itse kun lasten vanhemmat eivät osaa yksityisyydensuojaa kunnioittaa.

      Millä perusteella joku musiikkityyli on idioottimaista? Mitä on "pornomusiikki"? Mistä sellaista saa? Luulin, että porno on kuvallista materiaalia.

      Kuuntelen itse Type-O Negativen tuotantoa, Amorphista, Gradle of Filthiä, Dimmu Borgiria, Children of Bodomia, moonspelliä, sonata arcticaa, Iron maidenia ja monia muita bändejä. Onko näistä nyt joku sinun mielestäsi idioottia pornomusiikkia? Melkein joka bändi näistä on tehnyt black/death metallia tai progressiivista heviä. Dimmu Borgir ja Gradle of Filth tuottavat Raamatun vastaista satanistista heviä, jossa ihan asiallinen kritiikin kärki kohdistuu suoraan länsimaiseen kristinuskoon.

      Sinäkö määrittelet lapsellesi mitä musiikkia saa kuunnella ja mitä ei? Miksi sinä sen saisit muka määritellä?

      Sanonpahan vaan, että jos olisit minun äitini ja puuttuisit yksityisyyteeni tai musiikkimakuuni niin haastaisin sinut oikeuteen heti.

    • tässä sulle

      Lakia rikot jos menet lapsesi kännykän tutkimaan. Rikot siinä yksityisyydensuojaa ja kirjesalaisuutta joka koskee myös kännykkää. Sen lisäksi syyllistyt moraalisesti törkeään tekoon penkomalla toisen ihmisen kännykkää.

      Onko tämä nyt jotenkin vaikeaa ymmärtää?

      Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442

      on tätä päivää, eikä sisällä lievennyksiä peruslain 10 §:ään:
      "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton."

      Rikoslaki
      "7 § (24.8.1990/769)
      Luvaton käyttö
      Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

      Yritys on rangaistava."

      Eli lapsesi kännykkää suojelee sinulta laki, samoin kuin lapsesi yksityisyyttä jota sinä et näytä kunnioittavan pätkääkään.

      Laitoin jo mukulana tietokoneeseeni vahvat salasanat samoin kuin kännykkään aikana jona vanhemmat eivät edes osanneet kännykkää käyttää noin käytännössä. Yksityisyytensä pitää vissiin nykyisinkin suojella itse kun lasten vanhemmat eivät osaa yksityisyydensuojaa kunnioittaa.

      Millä perusteella joku musiikkityyli on idioottimaista? Mitä on "pornomusiikki"? Mistä sellaista saa? Luulin, että porno on kuvallista materiaalia.

      Kuuntelen itse Type-O Negativen tuotantoa, Amorphista, Gradle of Filthiä, Dimmu Borgiria, Children of Bodomia, moonspelliä, sonata arcticaa, Iron maidenia ja monia muita bändejä. Onko näistä nyt joku sinun mielestäsi idioottia pornomusiikkia? Melkein joka bändi näistä on tehnyt black/death metallia tai progressiivista heviä. Dimmu Borgir ja Gradle of Filth tuottavat Raamatun vastaista satanistista heviä, jossa ihan asiallinen kritiikin kärki kohdistuu suoraan länsimaiseen kristinuskoon.

      Sinäkö määrittelet lapsellesi mitä musiikkia saa kuunnella ja mitä ei? Miksi sinä sen saisit muka määritellä?

      Sanonpahan vaan, että jos olisit minun äitini ja puuttuisit yksityisyyteeni tai musiikkimakuuni niin haastaisin sinut oikeuteen heti.

      • Onnibonni

        Laki Holhoustoimesta, 89§, 2 mom. "Edunvalvojalla on ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata vain sellaisia päämiehelleen saapuneita kirjeitä tai niihin rinnastettavia suljettuja viestejä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia."

        Eli vanhemmilla ei ole selvää oikeutta tutkia lapsensa kännykkää. Voisin ajatella että siinä vaiheessa kun lapsi pystyy käyttämään kännykkää, hän on jo tarpeeksi vanha / kypsä että hänen nuori ikä ei olisi sellainen erityinen seikka jonka perusteella esim. äiti voisi lukea läpi kaikki viestit.


      • suurihuoli
        Onnibonni kirjoitti:

        Laki Holhoustoimesta, 89§, 2 mom. "Edunvalvojalla on ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata vain sellaisia päämiehelleen saapuneita kirjeitä tai niihin rinnastettavia suljettuja viestejä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia."

        Eli vanhemmilla ei ole selvää oikeutta tutkia lapsensa kännykkää. Voisin ajatella että siinä vaiheessa kun lapsi pystyy käyttämään kännykkää, hän on jo tarpeeksi vanha / kypsä että hänen nuori ikä ei olisi sellainen erityinen seikka jonka perusteella esim. äiti voisi lukea läpi kaikki viestit.

        Lapsistani nuorempi kirjoitti lastenkodissa päiväkirjaa, joita minä ostin hänelle aina uusia edellisen tultua täyteen. Huostaanotto päättyi ja lapset määrättiin takisin isälleen ja lapseni olisi halunnut työntekijöidne kirjausten mukaan lähettää päiväkirjansa minulle turvaan tai jättää ne lastenkotiin, ettei isä näe mitä hän on isästä kirjoittanut. Lapselle ei annettu tätä oikeutta ja päiväkirjat otettiin häneltä, ettei hän saanut edes repiä niitä ennen kuin hän joutui isälle. Nyt lapsista ei ole kuuluntu sanaakaan 3 kuukauteen eikä lasten isä vastaa puhelimeen. Kaipa lapset on elossa, kun elatusapukin peritään minulta.


      • 6+6

        Vanhaan vääntöön pitää jatkaa. Miksi?

        Oleellista nyt kuitenkin on kenen liittymästä puhutaan. Lapsen omaa liittymää ei tutkita mutta vanhempien lapsensa käyttöön antama liittymä on vanhempien liittymä. Lapselta ei tarvitse erikseen kysyä lupaa vaan lapsi on liittymän käyttöönsä huoliessaan hyväksynyt sen sillä ehdolla että huoltaja tutkii tietoja mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.

        Sinänsä mielenkiintoista tämä yksityisyyshössötys mikä asiaan liittyy. Esim läntisessä napurimaassamme on itsestään selvää että puhelinlaskun puheluerittelyssä laskun maksaja näkee soitettujen puheluiden numerot kokonaan ilman peitettyjä numeronloppuja. Asiaa pidetään itsestäänselvänä eikä itketä "yksityisyyden" perään


    • ei ihan noin

      Ette taida tajuta,jotta alaikäisellä ei ole oikeudellista suojaa,kuin ruumiiillinen koskemattomuus eikä sekään ole 100% sillä jos vanhemmat epäilee,jotta joku käyttänyt hyväksi vaikka tytärtään voi vanhemmat viedä täysiin tutkimuksiin muksun ihan ilman sen haluja.Lapsella ei ole edes oikeutta värkkiinsä eikä mitään lekurisalaisuutta vaan aina saa olla vanhemmat mukana koko ajan ja lekuri kertoo kaiken holhoojille 100%.Eli lääkärien salassapitovelvollisuus ei koske lasta siis miksi muka kirjesalaisuus koskisi lasta??

      • Hieno maailma

        Et tainnut lukea C.E.:n perusteluita vaan haluat turhaan kärjistää keskustelua.


    • neiti poliici

      nic petu_67 onkin sittemminosoittautunut pedofiiliksi, mikä selittääkin paljon tyypin argumnetoinia. Pedofiili 'puolustaa' lasten vaatimalla vanhemmilta valvontavastuunsa laiminyöntiä

      • Hieno maailma

        Vai on petu_67 pedofiili. Voisit varmaan myös todistaa sen neiti poliici antamalla linkin osoitteeseen, jossa hänen saamansa tuomio mainitaan.


    • Järki käteen

      Niin kauan ku puhelin laskut maksaa äiti niin se on myös hänen puhelin = oikeus kattoo just mitä haluaa

      Ei tarvii kattoo mitään lakipykäliä tälläsen tajuamiseen.

    • voi katsoa

      Alle 15v voi katsoa kaikki.Alle 15v ei ole edes rikosoikeudellisessa vastuussa vaan vanhempien pitää valvoa että pysyy kaidalla tiellä:=)Saa aina valittaa tietenkin lapsonen sosiaalitantalle joka on ainoa jolle alaikäinen voi valittaa kohtelustaan.Voihan olla hyvä tuuri,jotta sossu huostaanottaakin sitten muksun ja kuri kyllä muuttuu sijaisperheissä tai laitoksissa.Eli kenen leipää syöt sen käskyjä tottelet.Pätee muuten työelämässäkin.

    • lapsen kännykkä
    • KillariHuutHuut

      Et saa katsoa lapsella on oikeus yksityisyyteen ja tämä olisi kaiken lisäksi pieni rikos jos katsoisit ja joku siitä ilmoittaisi :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      244
      2263
    2. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      161
      1468
    3. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      53
      1310
    4. Kaipaaville

      Kerro sun tunteesi ja ajatukset tähän jos et uskalla irl!
      Ikävä
      74
      1075
    5. Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!

      Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t
      Suomalaiset julkkikset
      3
      1049
    6. Miten haluaisit

      Että reagoisin jos näkisin sinut nyt?
      Ikävä
      78
      960
    7. Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?

      8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni
      Maailman menoa
      211
      943
    8. Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen

      mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.
      Ikävä
      45
      855
    9. Kohta me ei enää nähdä :(

      En pääse enää uppoutumaan silmiisi enkä kuunnella ihanaa ääntäsi. Elämä on pstä.
      Ikävä
      39
      679
    10. Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?

      Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen
      Kärsämäki
      15
      670
    Aihe