Vartijan oikeus poistaa?

Miksi henkilön käyttäytyminen ei olisi henkilökohtainen ominaisuus. Eikö se ole juuri sitä?

"Mikä laki suojaa kaupan asiakasta, että kauppa ei voi ketä tahansa heittää pihalle mistä syystä tahansa (muu kuin syrjinnän kielto, joka koskee vain henkilökohtaisia omainaisuuksia, ei käyttäytymistä)?"
..tai muu kaupan edustaja käskee lähteä pois kaupasta, hän ei käytä julkista valtaa, vaan yksityisoikeudellista isännän oikeutta valita ne jotka saavat olla hänen hallitsemissaan tiloissaan. Mikä tarkoittaa, että periaatteesta lähes mistä syystä tahansa, lukuun ottamatta näitä erikseen kriminalisoituja syrjintäpykäliä, voi lentää pihalle ilman sen kummempaa valitusoikeutta.

Koska tämä isännänoikeuden valvominen on yksityisoikeudellinen asia, niin periaatteessa kauppias tai muu vastaava voi valtuuttaa kenet tahansa kaupan henkilöstöstään toimimaan kaupan edustajana näissä kysymyksissä. Se on yksinomaan kauppiaan ja valtuutetun henkilön välinen asia.

Toinen asia on sitten se, että jos poistumiskäsky annetaan heppoisin perustein, ja sitä ei toimeenpanekaan itse kauppias tai hänen edustajansa, vaan rajoitettua julkista valtaa käyttävä vartija, niin hänen sen sijaan on oltava tarkkana ja vältettävä turhaa voimankäyttöä.

Kauppiaan intresseissä on käydä kauppaa ja saada liikkeeseensä mahdollisimman paljon asiakkaita, joten on huonoa liiketoimintaa ajaa maksavia asiakkaita pihalle, jos nämä todella ostavat jotain ja eivätkä varastele tai aiheuta häiriötä. Kauppa ei sen sijaan ole "yleisen tilan"-statuksestaan huolimatta mikään yleinen oleskelupaikka, vaan yksityinen liiketila.

caveat.emptor kirjoitti:

"Mikä laki suojaa kaupan asiakasta, että kauppa ei voi ketä tahansa heittää pihalle mistä syystä tahansa (muu kuin syrjinnän kielto, joka koskee vain henkilökohtaisia omainaisuuksia, ei käyttäytymistä)?"
..tai muu kaupan edustaja käskee lähteä pois kaupasta, hän ei käytä julkista valtaa, vaan yksityisoikeudellista isännän oikeutta valita ne jotka saavat olla hänen hallitsemissaan tiloissaan. Mikä tarkoittaa, että periaatteesta lähes mistä syystä tahansa, lukuun ottamatta näitä erikseen kriminalisoituja syrjintäpykäliä, voi lentää pihalle ilman sen kummempaa valitusoikeutta.

Koska tämä isännänoikeuden valvominen on yksityisoikeudellinen asia, niin periaatteessa kauppias tai muu vastaava voi valtuuttaa kenet tahansa kaupan henkilöstöstään toimimaan kaupan edustajana näissä kysymyksissä. Se on yksinomaan kauppiaan ja valtuutetun henkilön välinen asia.

Toinen asia on sitten se, että jos poistumiskäsky annetaan heppoisin perustein, ja sitä ei toimeenpanekaan itse kauppias tai hänen edustajansa, vaan rajoitettua julkista valtaa käyttävä vartija, niin hänen sen sijaan on oltava tarkkana ja vältettävä turhaa voimankäyttöä.

Kauppiaan intresseissä on käydä kauppaa ja saada liikkeeseensä mahdollisimman paljon asiakkaita, joten on huonoa liiketoimintaa ajaa maksavia asiakkaita pihalle, jos nämä todella ostavat jotain ja eivätkä varastele tai aiheuta häiriötä. Kauppa ei sen sijaan ole "yleisen tilan"-statuksestaan huolimatta mikään yleinen oleskelupaikka, vaan yksityinen liiketila.

Lue lisää

Vartija ei käytä julkista valtaa ollenkaan, ainaostaan viranomaisen palveluksessa oleva käyttää julkista valtaa sillon kuin hän vaikuttaa toisen ihmisen olosuhteisiin.

"Toinen asia on sitten se, että jos poistumiskäsky annetaan heppoisin perustein,"
Tässä kumoat oman kirjoituksesi.

Ei löydy Finlexistä mitään, että olisi olemassa sellainen kuin "isännänoikeus". Kauppa on järjestyslain mukaan yleinen paikka, joten sillä kenen omistuksessa paikka on, ei pitäisi olla merkitystä. Yleinen paikka on paikka, joka on tarkoitettu sellaiseen käyttöön, että sinne voi vapaasti ihmiset mennä ja tulla. Tällaisesta paikasta poistaminen vaatisi siis mielestäni järjestyslain rikkomisen, mutta vartijallahan ei ole oikeutta yleisen järjestyksen valvomiseen, ainoastaan järjestysmiehellä on.

Vartija voi ottaa kiinni rikoksesta, mutta jos hän haluaa ajaa ulos jonkun, pitäisi hänen minun tämänhetkisen käsitykseni mukaan lakia noudattaakseen kutsua poliisi ajamaan henkilö pihalle ja henkilön pitäisi rikkoa järjestyslakia.

Normaali kirjoitti:

Vartija ei käytä julkista valtaa ollenkaan, ainaostaan viranomaisen palveluksessa oleva käyttää julkista valtaa sillon kuin hän vaikuttaa toisen ihmisen olosuhteisiin.

"Toinen asia on sitten se, että jos poistumiskäsky annetaan heppoisin perustein,"
Tässä kumoat oman kirjoituksesi.

Ei löydy Finlexistä mitään, että olisi olemassa sellainen kuin "isännänoikeus". Kauppa on järjestyslain mukaan yleinen paikka, joten sillä kenen omistuksessa paikka on, ei pitäisi olla merkitystä. Yleinen paikka on paikka, joka on tarkoitettu sellaiseen käyttöön, että sinne voi vapaasti ihmiset mennä ja tulla. Tällaisesta paikasta poistaminen vaatisi siis mielestäni järjestyslain rikkomisen, mutta vartijallahan ei ole oikeutta yleisen järjestyksen valvomiseen, ainoastaan järjestysmiehellä on.

Vartija voi ottaa kiinni rikoksesta, mutta jos hän haluaa ajaa ulos jonkun, pitäisi hänen minun tämänhetkisen käsitykseni mukaan lakia noudattaakseen kutsua poliisi ajamaan henkilö pihalle ja henkilön pitäisi rikkoa järjestyslakia.

Lue lisää

"Vartija ei käytä julkista valtaa ollenkaan, ainaostaan viranomaisen palveluksessa oleva käyttää julkista valtaa sillon kuin hän vaikuttaa toisen ihmisen olosuhteisiin."
Kyllä käyttää, koska hänen asemansa vartijana antaa lakiin perustuvia erioikeuksia. Eikö lakiasiantuntija "normaali" tiedä että vartijakin voi syyllistyä tehtävässään RL 40 §:n virkarikoksiin, käyttäessään asemaansa väärin.

Rajoitettu julkisen vallankäyttö vartijalla perustuu siis siihen vartijan juridiseen statukseen.

Julkisen vallankäytön määritelmä ei lähde siitä mitä aktiivisesti tekee, eli vaikuttaako ihmisten olosuhteisiin, vaan siitä, että missä asemassa sitä tekee. Vartijalla ja järkkärillä on erillinen laissa annettu status, joka tarkoittaa että toimiessaan statukseen liittyvien erioikeuksien mukaisesti heidän voidaan sanoa rajoitutusti käyttävän julkista valtaa.

"Ei löydy Finlexistä mitään, että olisi olemassa sellainen kuin "isännänoikeus". Kauppa on järjestyslain mukaan yleinen paikka, joten sillä kenen omistuksessa paikka on, ei pitäisi olla merkitystä."
Finlexissä olevat lait ovat vain osa oikeusjärjestetystä, eli jos jotain ei löydy finlexistä ei se tarkoita ettei sitä ole. Jotkut asiat vain pitää tuntea. Tietäisit tämän jos olisit joskus oikeasti opiskellut juridiikkaa.

Järjestyslaki säätelee täysin eri asiaa, ja sen perusteella kauppiaalle ei synny mitään lisävelvoitteita tilan hallintaan liittyen. Järjestyslaki ei liity kauppiaan toimintaan yksityisenä tilanhaltijana millään tavoin.

"Vartija voi ottaa kiinni rikoksesta, mutta jos hän haluaa ajaa ulos jonkun, pitäisi hänen minun tämänhetkisen käsitykseni mukaan lakia noudattaakseen kutsua poliisi ajamaan henkilö pihalle ja henkilön pitäisi rikkoa järjestyslakia."
Ei tarvitse, jos kauppias tai hänen edustajansa pyytää poistoa. Vartija voi siis itse poistaa tarvittaessa voimatoimin. Pannaan nyt vielä oikein finlex-juridiikan mukainen vastaus.
" 28 §
Vartijan oikeudet

Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282

caveat.emptor kirjoitti:

"Vartija ei käytä julkista valtaa ollenkaan, ainaostaan viranomaisen palveluksessa oleva käyttää julkista valtaa sillon kuin hän vaikuttaa toisen ihmisen olosuhteisiin."
Kyllä käyttää, koska hänen asemansa vartijana antaa lakiin perustuvia erioikeuksia. Eikö lakiasiantuntija "normaali" tiedä että vartijakin voi syyllistyä tehtävässään RL 40 §:n virkarikoksiin, käyttäessään asemaansa väärin.

Rajoitettu julkisen vallankäyttö vartijalla perustuu siis siihen vartijan juridiseen statukseen.

Julkisen vallankäytön määritelmä ei lähde siitä mitä aktiivisesti tekee, eli vaikuttaako ihmisten olosuhteisiin, vaan siitä, että missä asemassa sitä tekee. Vartijalla ja järkkärillä on erillinen laissa annettu status, joka tarkoittaa että toimiessaan statukseen liittyvien erioikeuksien mukaisesti heidän voidaan sanoa rajoitutusti käyttävän julkista valtaa.

"Ei löydy Finlexistä mitään, että olisi olemassa sellainen kuin "isännänoikeus". Kauppa on järjestyslain mukaan yleinen paikka, joten sillä kenen omistuksessa paikka on, ei pitäisi olla merkitystä."
Finlexissä olevat lait ovat vain osa oikeusjärjestetystä, eli jos jotain ei löydy finlexistä ei se tarkoita ettei sitä ole. Jotkut asiat vain pitää tuntea. Tietäisit tämän jos olisit joskus oikeasti opiskellut juridiikkaa.

Järjestyslaki säätelee täysin eri asiaa, ja sen perusteella kauppiaalle ei synny mitään lisävelvoitteita tilan hallintaan liittyen. Järjestyslaki ei liity kauppiaan toimintaan yksityisenä tilanhaltijana millään tavoin.

"Vartija voi ottaa kiinni rikoksesta, mutta jos hän haluaa ajaa ulos jonkun, pitäisi hänen minun tämänhetkisen käsitykseni mukaan lakia noudattaakseen kutsua poliisi ajamaan henkilö pihalle ja henkilön pitäisi rikkoa järjestyslakia."
Ei tarvitse, jos kauppias tai hänen edustajansa pyytää poistoa. Vartija voi siis itse poistaa tarvittaessa voimatoimin. Pannaan nyt vielä oikein finlex-juridiikan mukainen vastaus.
" 28 §
Vartijan oikeudet

Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282

Lue lisää

Liikekeskukset, kauppakeskukset ovat järjestyslain alaisia julkisia paikkoja.
Yksittäinen kauppaliike taas yksityinen liiketila josta vartijalla on poistamisoikeus.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrittelee vartioimisalueen seuraavasti:
toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteistöä, rakennusta, huonetta, rakennelmaa sekä muuta yleistä tai yksityistä paikkaa ja aluetta samoin kuin sen osaa;

Huom!!!! YLEISTÄ tai YKSITYISTÄ paikkaa ja aluetta

caveat.emptor kirjoitti:

"Vartija ei käytä julkista valtaa ollenkaan, ainaostaan viranomaisen palveluksessa oleva käyttää julkista valtaa sillon kuin hän vaikuttaa toisen ihmisen olosuhteisiin."
Kyllä käyttää, koska hänen asemansa vartijana antaa lakiin perustuvia erioikeuksia. Eikö lakiasiantuntija "normaali" tiedä että vartijakin voi syyllistyä tehtävässään RL 40 §:n virkarikoksiin, käyttäessään asemaansa väärin.

Rajoitettu julkisen vallankäyttö vartijalla perustuu siis siihen vartijan juridiseen statukseen.

Julkisen vallankäytön määritelmä ei lähde siitä mitä aktiivisesti tekee, eli vaikuttaako ihmisten olosuhteisiin, vaan siitä, että missä asemassa sitä tekee. Vartijalla ja järkkärillä on erillinen laissa annettu status, joka tarkoittaa että toimiessaan statukseen liittyvien erioikeuksien mukaisesti heidän voidaan sanoa rajoitutusti käyttävän julkista valtaa.

"Ei löydy Finlexistä mitään, että olisi olemassa sellainen kuin "isännänoikeus". Kauppa on järjestyslain mukaan yleinen paikka, joten sillä kenen omistuksessa paikka on, ei pitäisi olla merkitystä."
Finlexissä olevat lait ovat vain osa oikeusjärjestetystä, eli jos jotain ei löydy finlexistä ei se tarkoita ettei sitä ole. Jotkut asiat vain pitää tuntea. Tietäisit tämän jos olisit joskus oikeasti opiskellut juridiikkaa.

Järjestyslaki säätelee täysin eri asiaa, ja sen perusteella kauppiaalle ei synny mitään lisävelvoitteita tilan hallintaan liittyen. Järjestyslaki ei liity kauppiaan toimintaan yksityisenä tilanhaltijana millään tavoin.

"Vartija voi ottaa kiinni rikoksesta, mutta jos hän haluaa ajaa ulos jonkun, pitäisi hänen minun tämänhetkisen käsitykseni mukaan lakia noudattaakseen kutsua poliisi ajamaan henkilö pihalle ja henkilön pitäisi rikkoa järjestyslakia."
Ei tarvitse, jos kauppias tai hänen edustajansa pyytää poistoa. Vartija voi siis itse poistaa tarvittaessa voimatoimin. Pannaan nyt vielä oikein finlex-juridiikan mukainen vastaus.
" 28 §
Vartijan oikeudet

Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282

Lue lisää

Järjestyslaki säätelee täysin eri asiaa, ja sen perusteella kauppiaalle ei synny mitään lisävelvoitteita tilan hallintaan liittyen. Järjestyslaki ei liity kauppiaan toimintaan yksityisenä tilanhaltijana millään tavoin.

on kirjotettu jljv=järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja noi sun tekstit on hänelle EI VARTIJALLE

ole hiljaa!!!! kirjoitti:

Järjestyslaki säätelee täysin eri asiaa, ja sen perusteella kauppiaalle ei synny mitään lisävelvoitteita tilan hallintaan liittyen. Järjestyslaki ei liity kauppiaan toimintaan yksityisenä tilanhaltijana millään tavoin.

on kirjotettu jljv=järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja noi sun tekstit on hänelle EI VARTIJALLE

Lue lisää

Ei järjestyslain perusteella kauppialle tule lisä velvoitteita, mutta ei myöskään mitään lisäoikeuksia. Yksittäinenkin kauppa (liiketila) on julkinen tila, jossa pätevät samat säännöt kuin kauppakeskuksissa ym.

kyllä, olet tyhmä kirjoitti:

Ei järjestyslain perusteella kauppialle tule lisä velvoitteita, mutta ei myöskään mitään lisäoikeuksia. Yksittäinenkin kauppa (liiketila) on julkinen tila, jossa pätevät samat säännöt kuin kauppakeskuksissa ym.

Lue lisää

"Ei järjestyslain perusteella kauppialle tule lisä velvoitteita, mutta ei myöskään mitään lisäoikeuksia. Yksittäinenkin kauppa (liiketila) on julkinen tila, jossa pätevät samat säännöt kuin kauppakeskuksissa ym."
..eli samaan aikaan väität ettei järjestyslaki vaikuta kauppiaan asemaan mitenkään, mutta silti samaan aikaan järjestyslaki kuitenkin tekee kaupasta julkisen tilan:)

Siis joko järjestyslaki vaikuttaa kauppiaaseen ja tekee kaupasta julkisen tilan jolloin sitä myöten syntyy kauppiaalle sietovelvollisuus myös ei-toivotun asiakkaan läsnäoloa kohtaan, tai järjestyslaki ei vaikuta mitenkään kauppiaan asemaan jolloin sietovelvoitetta ei synny kauppiaalle hallitsemissaan tiloissaan.

Kuten muualla jo tässä ketjussa tulee ilmi, koko järjestyslaki ei koske kauppiasta mitenkään (ei oikeuksia, ei velvollisuuksia), koska hän ei pidä huolta yleisestä järjestyksestä julkisen vallankäytön kautta, vaan kauppiaan näkökulmasta hänen liiketilansa ovat yhtä yksityistä tilaa kuin muutkin tilat.

Tämä keskustelu on varsin loppuun kaluttu.

ole hiljaa!!!! kirjoitti:

Järjestyslaki säätelee täysin eri asiaa, ja sen perusteella kauppiaalle ei synny mitään lisävelvoitteita tilan hallintaan liittyen. Järjestyslaki ei liity kauppiaan toimintaan yksityisenä tilanhaltijana millään tavoin.

on kirjotettu jljv=järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja noi sun tekstit on hänelle EI VARTIJALLE

Lue lisää

Lainauksiin kannattaa laittaa "lainausmerkit", kun lainaa toista.

Ja kommentti lainaukseen kannattaa kirjoittaa sillä tavoin, että sen ymmärtää ilman kykyä lukea ajatuksia. Ilmeisesti yrität selittää sitä, että järjestyslain pykälä "yleisistä paikoista" koskisi vain järjestyslain perusteella asetettua järkkäriä. Kyllä, se koskee myös heitä. Mutta se koskee samalla tavoin yhtäläisesti kaikkia muitakin, jotka valvovat yleistä järjestystä julkisen vallankäytön kautta.

Lisäksi, jos et huomannut, niin koko keskustelu oli jo siirtynyt käsittelemään kauppiaan asemaa hallitsemassaan liikehuoneistossa.

C.E. kirjoitti:

"Ei järjestyslain perusteella kauppialle tule lisä velvoitteita, mutta ei myöskään mitään lisäoikeuksia. Yksittäinenkin kauppa (liiketila) on julkinen tila, jossa pätevät samat säännöt kuin kauppakeskuksissa ym."
..eli samaan aikaan väität ettei järjestyslaki vaikuta kauppiaan asemaan mitenkään, mutta silti samaan aikaan järjestyslaki kuitenkin tekee kaupasta julkisen tilan:)

Siis joko järjestyslaki vaikuttaa kauppiaaseen ja tekee kaupasta julkisen tilan jolloin sitä myöten syntyy kauppiaalle sietovelvollisuus myös ei-toivotun asiakkaan läsnäoloa kohtaan, tai järjestyslaki ei vaikuta mitenkään kauppiaan asemaan jolloin sietovelvoitetta ei synny kauppiaalle hallitsemissaan tiloissaan.

Kuten muualla jo tässä ketjussa tulee ilmi, koko järjestyslaki ei koske kauppiasta mitenkään (ei oikeuksia, ei velvollisuuksia), koska hän ei pidä huolta yleisestä järjestyksestä julkisen vallankäytön kautta, vaan kauppiaan näkökulmasta hänen liiketilansa ovat yhtä yksityistä tilaa kuin muutkin tilat.

Tämä keskustelu on varsin loppuun kaluttu.

Lue lisää

Sinun kirjopitukset ne huippuja vasta olevat, pystyt kumoamaan omat perustelusi samassa viestissä. Mutta et ole vieläkään esittänyt minkä pykälän perusteella kauppiaalla on oikeus puuttua toisten koskemattomuuteen. Keskustelu on tosiaan loppuun kaluttu, koska et ole monesta pyynnöstä huolimatta esittänyt pitäviä perusteluja.

caveat.emptor kirjoitti:

"Vartija ei käytä julkista valtaa ollenkaan, ainaostaan viranomaisen palveluksessa oleva käyttää julkista valtaa sillon kuin hän vaikuttaa toisen ihmisen olosuhteisiin."
Kyllä käyttää, koska hänen asemansa vartijana antaa lakiin perustuvia erioikeuksia. Eikö lakiasiantuntija "normaali" tiedä että vartijakin voi syyllistyä tehtävässään RL 40 §:n virkarikoksiin, käyttäessään asemaansa väärin.

Rajoitettu julkisen vallankäyttö vartijalla perustuu siis siihen vartijan juridiseen statukseen.

Julkisen vallankäytön määritelmä ei lähde siitä mitä aktiivisesti tekee, eli vaikuttaako ihmisten olosuhteisiin, vaan siitä, että missä asemassa sitä tekee. Vartijalla ja järkkärillä on erillinen laissa annettu status, joka tarkoittaa että toimiessaan statukseen liittyvien erioikeuksien mukaisesti heidän voidaan sanoa rajoitutusti käyttävän julkista valtaa.

"Ei löydy Finlexistä mitään, että olisi olemassa sellainen kuin "isännänoikeus". Kauppa on järjestyslain mukaan yleinen paikka, joten sillä kenen omistuksessa paikka on, ei pitäisi olla merkitystä."
Finlexissä olevat lait ovat vain osa oikeusjärjestetystä, eli jos jotain ei löydy finlexistä ei se tarkoita ettei sitä ole. Jotkut asiat vain pitää tuntea. Tietäisit tämän jos olisit joskus oikeasti opiskellut juridiikkaa.

Järjestyslaki säätelee täysin eri asiaa, ja sen perusteella kauppiaalle ei synny mitään lisävelvoitteita tilan hallintaan liittyen. Järjestyslaki ei liity kauppiaan toimintaan yksityisenä tilanhaltijana millään tavoin.

"Vartija voi ottaa kiinni rikoksesta, mutta jos hän haluaa ajaa ulos jonkun, pitäisi hänen minun tämänhetkisen käsitykseni mukaan lakia noudattaakseen kutsua poliisi ajamaan henkilö pihalle ja henkilön pitäisi rikkoa järjestyslakia."
Ei tarvitse, jos kauppias tai hänen edustajansa pyytää poistoa. Vartija voi siis itse poistaa tarvittaessa voimatoimin. Pannaan nyt vielä oikein finlex-juridiikan mukainen vastaus.
" 28 §
Vartijan oikeudet

Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282

Lue lisää

Väitän että vartija ei käytä julkista valtaa eli vartijalla on periaatteessa vain jokamiehenoikeudet.

"Eikö lakiasiantuntija "normaali" tiedä että vartijakin voi syyllistyä tehtävässään RL 40 §:n virkarikoksiin, käyttäessään asemaansa väärin."

Vain virkamies voi syyllistyä virkarikokseen:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L40

"Julkisen vallankäytön määritelmä ei lähde siitä mitä aktiivisesti tekee, eli vaikuttaako ihmisten olosuhteisiin, vaan siitä, että missä asemassa sitä tekee"

"Julkista valtaa käytetään kahdessa eri muodossa. Ensinnäkin kyse voi olla määrämuotoisesta päätöksenteosta, jossa asetetaan oikeusnormeja, tehdään normeja yksittäistapauksiin soveltavia tai velvollisuuksia, etuja tai oikeuksia koskevia päätöksiä. Toiseksi julkista valtaa voidaan käyttää tosiasiallisesti, jolloin määrätään henkilön oikeuspiiristä tai puututaan siihen."

http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/oikjohd/materiaali/osa4.html

Vartijan kaikki oikeudet ovat seuraavassa, eivätkä ne sisällä julkisen vallan käyttöä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282#P28

Tuosta laistahan nimenomaan EI selviä se, millä perusteella vartija(!) voi poistaa(!) henkilön, jos henkilöllä on oikeus olla paikassa eikä hän ole lain luettelon mukainen rikoksentekijä.

Normaali kirjoitti:

Tuosta laistahan nimenomaan EI selviä se, millä perusteella vartija(!) voi poistaa(!) henkilön, jos henkilöllä on oikeus olla paikassa eikä hän ole lain luettelon mukainen rikoksentekijä.

Lue lisää

Laillisesti poiston perusteita voivat edelleen olla häiriökäyttäytyminen, vartiointikohteen jonkun järjestyssäännön noudattamatta jättäminen (Esim tupakointikielto).
Saa sitä omaa järkeä käyttää noissa poisto syissä.
Vartijan on vain AINA perusteltava syy poistoon.
Esim. "Teidät poistetaan häiriökäyttäytymisen vuoksi" -> Yleisin poistamisen syy.
Tai Uhkaava käytös -> Poistettava on käyttäytynyt uhkaavasti vartiointikohteen henk.kuntaa tai muita kohteella oleskelevia kohtaan....
Kaikkea ei voi kirjata lakiin ja asetuksiin yksityiskohtaisesti, mutta ne antavat hyvät "raamit" toiminnalle jos niitä osaa tulkita oikein.

Normaali kirjoitti:

Tuosta laistahan nimenomaan EI selviä se, millä perusteella vartija(!) voi poistaa(!) henkilön, jos henkilöllä on oikeus olla paikassa eikä hän ole lain luettelon mukainen rikoksentekijä.

Lue lisää

..olla yksityisessä tilassa, esim. kaupassa päättyy siihen kun kauppias tai hänen edustajansa pyytää poistumaan.

Järjestyslain yleinen -paikka käsite liittyy pääasiassa järjestystä valvovien viranomaisten toimintaan, yksityishenkilön oikeuksiin sillä ei ole vaikutusta. Jos kauppias hallitsee tilaa, niin riippumatta siitä, onko se järjestyslaissa luokiteltu yleiseksi tilaksi vai ei, niin hänellä on siihen olemassa yhtäläinen hallintaoikeus ja sen mukana oikeus päättää siitä keitä hallitsemassaan tilassa saa olla.

caveat.emptor kirjoitti:

..olla yksityisessä tilassa, esim. kaupassa päättyy siihen kun kauppias tai hänen edustajansa pyytää poistumaan.

Järjestyslain yleinen -paikka käsite liittyy pääasiassa järjestystä valvovien viranomaisten toimintaan, yksityishenkilön oikeuksiin sillä ei ole vaikutusta. Jos kauppias hallitsee tilaa, niin riippumatta siitä, onko se järjestyslaissa luokiteltu yleiseksi tilaksi vai ei, niin hänellä on siihen olemassa yhtäläinen hallintaoikeus ja sen mukana oikeus päättää siitä keitä hallitsemassaan tilassa saa olla.

Lue lisää

Toinen pykälä, jossa on määritelty vartioimisalueet.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282

--- kirjoitti:

Toinen pykälä, jossa on määritelty vartioimisalueet.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282

Lue lisää

Tätäkö tarkoitit: 2 § määritelmät:
"12) vartioimisalueella toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteistöä, rakennusta, huonetta, rakennelmaa sekä muuta yleistä tai yksityistä paikkaa ja aluetta samoin kuin sen osaa;"

Niin?

caveat.emptor kirjoitti:

Tätäkö tarkoitit: 2 § määritelmät:
"12) vartioimisalueella toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteistöä, rakennusta, huonetta, rakennelmaa sekä muuta yleistä tai yksityistä paikkaa ja aluetta samoin kuin sen osaa;"

Niin?

Lue lisää

Jep jep

John_Cable kirjoitti:

Jep jep

On tosiaan vähän kimurantti asia tämä poistaminen. Teoriassa. Käsittääkseni poisto-oikeuttakin kiristettiin vuosituhannen alussa LYTP:n yhteydessä lähinnä siitä syystä, että saatiin tätä vartijoiden ajoittaista mielivaltaa vähennettyä.

Pyrin itse parhaani mukaan toimimaan pykälien mukaan työtehtävissä. Varmasti laillinen ja kaikille osapuolille sopiva toimintamalli on esimerkiksi seuraava: Kauppaan astuu kuukauden sillan alla asunut narkomaani. Vartija lähtee seuraamaan henkilöä turvalliselta, mutta kuitenkin toiminnan ja näköyhteyden kannalta riittävän läheiseltä etäisyydeltä. Mikäli näyttää, että henkilö ei aiheuta kellekkään/millekkään haittaa/häiriötä/vahinkoa tämä riittää.
-Liikkeen henkilökunta ja muut asiakkaat näkevät tilanteen turvalliseksi, koska vartija on tilanteen tasalla.
-Seurattu henkilö ei itse joudu minkään konkreettisen toimenpiteen kohteeksi jolloin hänenkin provosoitumiskynnyksensä ei ole suuressa vaarassa ylittyä.
-Vartija ei saa neulasta, nyrkistä tms.
Kaikki voittavat? Mikäli taas näyttää, että henkilö on ilmeisen huonossa hapessa/ei varmasti tulossa liikkeeseen rehellisille ostoksille, vartija PYYTÄÄ asiallisesti, uskottavasti ja selkeästi henkilöä vaikka käymässä haukkaamassa happea ulkona ja tulemaan esim. huomenna uudestaan.

"Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."

Tämä virke on melkoisen raskas, kun se sattuu pitämään lähes kaiken poistamisbyrokratian sisällään. Sanasta sanaan luettunahan esimerkiksi myyjän tulisi ensin mennä pyytämään henkilöä poistumaan. Monesti kuitenkin on aivan päivänselvää, että mikäli myyjä esimerksi pelkää henkilön suuttuvan hänelle, ohitetaan tämä vaihe ja (koulutettu) vartija hoitaa homman suoraan. Mutta VARTIJA EI SAISI poistaa ketään ellei joku liikkeen henkilökunnasta ole ollut tekemässä tätä päätöstä. Jos henkilö taas aiheuttaa myymälässä vahinkoa liikkeen tuotteille tai kenelle tahansa kanssaihmiselle, tulee kyseeseen vahingonteko/pahoinpitely, josta saa ottaa heittämällä kiinnioton.

Guard_99 kirjoitti:

On tosiaan vähän kimurantti asia tämä poistaminen. Teoriassa. Käsittääkseni poisto-oikeuttakin kiristettiin vuosituhannen alussa LYTP:n yhteydessä lähinnä siitä syystä, että saatiin tätä vartijoiden ajoittaista mielivaltaa vähennettyä.

Pyrin itse parhaani mukaan toimimaan pykälien mukaan työtehtävissä. Varmasti laillinen ja kaikille osapuolille sopiva toimintamalli on esimerkiksi seuraava: Kauppaan astuu kuukauden sillan alla asunut narkomaani. Vartija lähtee seuraamaan henkilöä turvalliselta, mutta kuitenkin toiminnan ja näköyhteyden kannalta riittävän läheiseltä etäisyydeltä. Mikäli näyttää, että henkilö ei aiheuta kellekkään/millekkään haittaa/häiriötä/vahinkoa tämä riittää.
-Liikkeen henkilökunta ja muut asiakkaat näkevät tilanteen turvalliseksi, koska vartija on tilanteen tasalla.
-Seurattu henkilö ei itse joudu minkään konkreettisen toimenpiteen kohteeksi jolloin hänenkin provosoitumiskynnyksensä ei ole suuressa vaarassa ylittyä.
-Vartija ei saa neulasta, nyrkistä tms.
Kaikki voittavat? Mikäli taas näyttää, että henkilö on ilmeisen huonossa hapessa/ei varmasti tulossa liikkeeseen rehellisille ostoksille, vartija PYYTÄÄ asiallisesti, uskottavasti ja selkeästi henkilöä vaikka käymässä haukkaamassa happea ulkona ja tulemaan esim. huomenna uudestaan.

"Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."

Tämä virke on melkoisen raskas, kun se sattuu pitämään lähes kaiken poistamisbyrokratian sisällään. Sanasta sanaan luettunahan esimerkiksi myyjän tulisi ensin mennä pyytämään henkilöä poistumaan. Monesti kuitenkin on aivan päivänselvää, että mikäli myyjä esimerksi pelkää henkilön suuttuvan hänelle, ohitetaan tämä vaihe ja (koulutettu) vartija hoitaa homman suoraan. Mutta VARTIJA EI SAISI poistaa ketään ellei joku liikkeen henkilökunnasta ole ollut tekemässä tätä päätöstä. Jos henkilö taas aiheuttaa myymälässä vahinkoa liikkeen tuotteille tai kenelle tahansa kanssaihmiselle, tulee kyseeseen vahingonteko/pahoinpitely, josta saa ottaa heittämällä kiinnioton.

Lue lisää

Ja sitten tuo lakivirkkeen toinen osa "taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."

Mitä tämä "ilmeinen" on? Selkeimmillään esimerkiksi asiakas henkilökunnan tiloissa, asiakas liikkeessä sen aukioloaikojen ulkopuolella tai vaikka alle 15-vuotias henkilö pelikoneille tehdyllä alueella. Nämä ovat suht selkeitä, muuten meneekin jo vähän monimutkaiseksi.

caveat.emptor kirjoitti:

..olla yksityisessä tilassa, esim. kaupassa päättyy siihen kun kauppias tai hänen edustajansa pyytää poistumaan.

Järjestyslain yleinen -paikka käsite liittyy pääasiassa järjestystä valvovien viranomaisten toimintaan, yksityishenkilön oikeuksiin sillä ei ole vaikutusta. Jos kauppias hallitsee tilaa, niin riippumatta siitä, onko se järjestyslaissa luokiteltu yleiseksi tilaksi vai ei, niin hänellä on siihen olemassa yhtäläinen hallintaoikeus ja sen mukana oikeus päättää siitä keitä hallitsemassaan tilassa saa olla.

Lue lisää

Kauppias hallitsee tilaa eli kauppaa ja saa sen perusteella laittaa tavaransa mihin hyllyyn haluaa. Mutta kauppa on julkinen tila kuten torit, kauppakeskukset... ja julkisesta tilasta vartia ei voi poistaa henkilöä pelkästään sillä perusteella ettei naama miellytä vartiaa tai kauppiasta. Hallintaoikeus ei kumoa järjestyslakia.

31 kirjoitti:

Kauppias hallitsee tilaa eli kauppaa ja saa sen perusteella laittaa tavaransa mihin hyllyyn haluaa. Mutta kauppa on julkinen tila kuten torit, kauppakeskukset... ja julkisesta tilasta vartia ei voi poistaa henkilöä pelkästään sillä perusteella ettei naama miellytä vartiaa tai kauppiasta. Hallintaoikeus ei kumoa järjestyslakia.

Lue lisää

..itseään, joten 31 on hyvä ja kertoo miltä osin ja mikä pykälä järjestyslaista kieltää kauppiaan omaisuuden hallinnan. Järjestyslaissa säädetään siis siitä, milloin voidaan julkisen vallankäytön perusteella (poliisi sekä rajoitetusti vartija ja jv) puuttua johonkin käyttäytymiseen. Kauppias ei käytä julkista valtaa poistaessaan jonkun hallitsemastaan huoneistosta, vaan yksityisoikeudellista omaisuuden hallintaan perustuvaa valtaa, joten järjestyslaki ei koske kauppiasta.

Toisin sanoen on täysin virheellinen ja turha väite että jokin "julkinen tila-käsite" kumoaisi yksityisen hallintaoikeuden kauppiaan kohdalla.

Lisäksi pitää huomata että kauppakeskusten julkiset oleskelutilat samoin kuin torit, ovat yksityisoikeudellisesti täysin eri asemassa kuin yksittäisen kauppaliikkeen sisätilat.

caveat.emptor kirjoitti:

..itseään, joten 31 on hyvä ja kertoo miltä osin ja mikä pykälä järjestyslaista kieltää kauppiaan omaisuuden hallinnan. Järjestyslaissa säädetään siis siitä, milloin voidaan julkisen vallankäytön perusteella (poliisi sekä rajoitetusti vartija ja jv) puuttua johonkin käyttäytymiseen. Kauppias ei käytä julkista valtaa poistaessaan jonkun hallitsemastaan huoneistosta, vaan yksityisoikeudellista omaisuuden hallintaan perustuvaa valtaa, joten järjestyslaki ei koske kauppiasta.

Toisin sanoen on täysin virheellinen ja turha väite että jokin "julkinen tila-käsite" kumoaisi yksityisen hallintaoikeuden kauppiaan kohdalla.

Lisäksi pitää huomata että kauppakeskusten julkiset oleskelutilat samoin kuin torit, ovat yksityisoikeudellisesti täysin eri asemassa kuin yksittäisen kauppaliikkeen sisätilat.

Lue lisää

Voisitko ensin kertoa minkä lain perusteella kauppiaalla olisi oikeus poiketa järjestyslaista. Järjestyslain mukaan paikat, joihin yleisöllä on vapaa pääsy ovat julkisia tiloja, vaikka ne olisivat yksityisomistuksessa. Edes maksulliset tapahtumat (pääsylippu) eivät tee tilasta yksityistä. Kauppias voi pyytää itse tai vartian avulla poistumaan tilasta, mutta jos lain edellytykset eivät täyty ei tilasta tarvitse poistua.
Nämä keskustelut toistavat aina itseään koska sinä et tunnu hyväksyvän julkisen paikan perusteita.

Järjestyslaki 2§:
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;
2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä.

22 kirjoitti:

Voisitko ensin kertoa minkä lain perusteella kauppiaalla olisi oikeus poiketa järjestyslaista. Järjestyslain mukaan paikat, joihin yleisöllä on vapaa pääsy ovat julkisia tiloja, vaikka ne olisivat yksityisomistuksessa. Edes maksulliset tapahtumat (pääsylippu) eivät tee tilasta yksityistä. Kauppias voi pyytää itse tai vartian avulla poistumaan tilasta, mutta jos lain edellytykset eivät täyty ei tilasta tarvitse poistua.
Nämä keskustelut toistavat aina itseään koska sinä et tunnu hyväksyvän julkisen paikan perusteita.

Järjestyslaki 2§:
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;
2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä.

Lue lisää

..aikoinaan korvaamaan kunnalliset järjestyssäännöt, eli kuntakohtaiset säännöt siitä miten julkisilla paikoilla tuli käyttäytyä ja millainen käyttäytyminen oli kiellettyä. Mikäli rikoit järjestyssääntöjä sait sakon. Järjestyslaki eivät siis koske kauppiasta mitenkään, sillä hän ei käytä eikä omaa julkista valtaa järjestyslain valvomiseen.

Lain määritelmä yleisestä paikasta tarkoittaa siis paikkoja ja tiloja, joissa julkista valtaa käyttävä poliisi tai vastaava viranomainen voi puuttua järjestysrikkomuksiin, samoin kuin rajoitetumpaa julkista valtaa käyttävät vartijat ja järjestyksenvalvojat.

Näytä se pykälä jossa kauppias luetaan jonkin tulkinnan mukaan julkisen vallan käyttäjäksi? Onko sellaista? Kyllä vai ei?

caveat.emptor kirjoitti:

..aikoinaan korvaamaan kunnalliset järjestyssäännöt, eli kuntakohtaiset säännöt siitä miten julkisilla paikoilla tuli käyttäytyä ja millainen käyttäytyminen oli kiellettyä. Mikäli rikoit järjestyssääntöjä sait sakon. Järjestyslaki eivät siis koske kauppiasta mitenkään, sillä hän ei käytä eikä omaa julkista valtaa järjestyslain valvomiseen.

Lain määritelmä yleisestä paikasta tarkoittaa siis paikkoja ja tiloja, joissa julkista valtaa käyttävä poliisi tai vastaava viranomainen voi puuttua järjestysrikkomuksiin, samoin kuin rajoitetumpaa julkista valtaa käyttävät vartijat ja järjestyksenvalvojat.

Näytä se pykälä jossa kauppias luetaan jonkin tulkinnan mukaan julkisen vallan käyttäjäksi? Onko sellaista? Kyllä vai ei?

Lue lisää

HE 69/2001

Vartija voisi käyttää säännöksen mahdollistamaa poistamisoikeutta ensinnäkin silloin, kun henkilö laiminlöisi noudattaa vartioimisalueen omistajan, haltijan taikka näiden 2 §:n 16 kohdassa määritellyn edustajan antamaa poistumiskehotusta. Myös julkisrauhan suojaaman paikan haltija voi rikoslain syrjintäsäännösten rajoissa päättää vapaasti keiden hän sallii oleskella kyseisessä paikassa. Henkilö voi siten syyllistyä rikoslain nojalla rangaistavaksi säädettyyn julkisrauhan rikkomiseen jo silloin, kun hän laiminlyö noudattaa selkeästi ilmoitettua sanallista poistumiskehotusta. Viimeksi mainittuun liittyen olisi tarkoituksenmukaista, että tehtäviinsä koulutettu vartija voisi poistaa esimerkiksi liikehuoneistossa häiriötä aiheuttavan henkilön tarvitsematta jäädä odottamaan viranomaisten paikalle saapumista sekä sen seikan selvittämistä, onko henkilö mahdollisesti syyllistynyt rangaistavaksi säädettyyn julkisrauhan rikkomiseen. Samoin vartija voisi esimerkiksi liikehuoneiston omistajan, haltijan tai näiden edustajan pyynnöstä estää useisiin näpistyksiin aiemmin syyllistyneen henkilön pääsyn liikehuoneistoon. Liikehuoneiston omistajalla tai haltijalla itsellään ei tällaista oikeutta kotirauhan käsitteeseen tehtyjen muutosten jälkeen ole. Koulutetun vartijan toimesta tapahtuva poistaminen olisi usein myös turvallisuustoimenpiteen kohteeksi joutuneen henkilön oikeusturvan kannalta katsottuna lievempi vaihtoehto.

Esimerkiksi häiriötä aiheuttava henkilö voitaisiin poistaa kyseisen poistamisperusteen nojalla yleisöä palvelevasta liikehuoneistoista, virastoista tai laitoksesta. Yleisöllä olisi usein aukioloaikoina vapaa pääsy edellä mainittuihin paikkoihin, joissa vartioimisalueen omistaja, haltija tai ainakin näiden edustaja olisi läsnä antamassa edellä mainittua poistumiskehotusta.

3mptor kirjoitti:

HE 69/2001

Vartija voisi käyttää säännöksen mahdollistamaa poistamisoikeutta ensinnäkin silloin, kun henkilö laiminlöisi noudattaa vartioimisalueen omistajan, haltijan taikka näiden 2 §:n 16 kohdassa määritellyn edustajan antamaa poistumiskehotusta. Myös julkisrauhan suojaaman paikan haltija voi rikoslain syrjintäsäännösten rajoissa päättää vapaasti keiden hän sallii oleskella kyseisessä paikassa. Henkilö voi siten syyllistyä rikoslain nojalla rangaistavaksi säädettyyn julkisrauhan rikkomiseen jo silloin, kun hän laiminlyö noudattaa selkeästi ilmoitettua sanallista poistumiskehotusta. Viimeksi mainittuun liittyen olisi tarkoituksenmukaista, että tehtäviinsä koulutettu vartija voisi poistaa esimerkiksi liikehuoneistossa häiriötä aiheuttavan henkilön tarvitsematta jäädä odottamaan viranomaisten paikalle saapumista sekä sen seikan selvittämistä, onko henkilö mahdollisesti syyllistynyt rangaistavaksi säädettyyn julkisrauhan rikkomiseen. Samoin vartija voisi esimerkiksi liikehuoneiston omistajan, haltijan tai näiden edustajan pyynnöstä estää useisiin näpistyksiin aiemmin syyllistyneen henkilön pääsyn liikehuoneistoon. Liikehuoneiston omistajalla tai haltijalla itsellään ei tällaista oikeutta kotirauhan käsitteeseen tehtyjen muutosten jälkeen ole. Koulutetun vartijan toimesta tapahtuva poistaminen olisi usein myös turvallisuustoimenpiteen kohteeksi joutuneen henkilön oikeusturvan kannalta katsottuna lievempi vaihtoehto.

Esimerkiksi häiriötä aiheuttava henkilö voitaisiin poistaa kyseisen poistamisperusteen nojalla yleisöä palvelevasta liikehuoneistoista, virastoista tai laitoksesta. Yleisöllä olisi usein aukioloaikoina vapaa pääsy edellä mainittuihin paikkoihin, joissa vartioimisalueen omistaja, haltija tai ainakin näiden edustaja olisi läsnä antamassa edellä mainittua poistumiskehotusta.

Lue lisää

"Liikehuoneiston omistajalla tai haltijalla itsellään ei tällaista oikeutta kotirauhan käsitteeseen tehtyjen muutosten jälkeen ole."
..liittyy aikaisempaan julkisen kotirauhan käsitteeseen, joihin erään 1962 tehdyn ennakkopäätöksen jälkeen luettiin kuuluviksi myös kauppojen liiketilat. Se tarkoitti että kaupat nauttivat vanhan lain aikaan suurempaa suojaa kuin varsinainen kotirauha, eli aikaisemmin tavallisen kotirauhan rikkomisesta kovin tuomio oli puoli vuotta vankeutta, kun taas julkisen kotirauhan rikkomisesta kovin rangaistus oli vuosi vankeutta.

Se tarkoitti myös että aikaisemmin kauppiaalla oli rikosoikeuteen perustuva oikeus poistaa häiritsevä asiakas, julkisen kotirauhan voimassaoloaikaan kauppias saattoi jopa ottaa poistumaan haluttoman asiakkaan itse ns. verekseltään kiinni, tai käyttää poistamisessa voimakeinoja. Lainmuutoksen jälkeen tällaista rikosoikeuteen perustuvaa oikeutta ei enää ole.

Nykyisin kyse on kauppiaan tekemien poistojen kohdalla siitä, että tavallinen yksityinen kiinteistönhaltija käyttää tilan hallintaan liittyvää oikeuttaan ja poistaa tiloistaan ei-toivotun henkilön yksityisenä henkilönä. Kyse on siis yksityisoikeudellisesta toimenpiteestä.

Muista kohdin olen samaa mieltä. Tosin olisi hyvä tapa laittaa sen lainauksen yhteyteen se oma mielipide jota lainauksella perustellaan, sekä linkki alkuperäiseen lähteeseen.

Edelleenkin odottelen sitä pykälää, missä kauppias määriteltäisiin julkisen vallan käyttäjäksi?

caveat.emptor kirjoitti:

"Liikehuoneiston omistajalla tai haltijalla itsellään ei tällaista oikeutta kotirauhan käsitteeseen tehtyjen muutosten jälkeen ole."
..liittyy aikaisempaan julkisen kotirauhan käsitteeseen, joihin erään 1962 tehdyn ennakkopäätöksen jälkeen luettiin kuuluviksi myös kauppojen liiketilat. Se tarkoitti että kaupat nauttivat vanhan lain aikaan suurempaa suojaa kuin varsinainen kotirauha, eli aikaisemmin tavallisen kotirauhan rikkomisesta kovin tuomio oli puoli vuotta vankeutta, kun taas julkisen kotirauhan rikkomisesta kovin rangaistus oli vuosi vankeutta.

Se tarkoitti myös että aikaisemmin kauppiaalla oli rikosoikeuteen perustuva oikeus poistaa häiritsevä asiakas, julkisen kotirauhan voimassaoloaikaan kauppias saattoi jopa ottaa poistumaan haluttoman asiakkaan itse ns. verekseltään kiinni, tai käyttää poistamisessa voimakeinoja. Lainmuutoksen jälkeen tällaista rikosoikeuteen perustuvaa oikeutta ei enää ole.

Nykyisin kyse on kauppiaan tekemien poistojen kohdalla siitä, että tavallinen yksityinen kiinteistönhaltija käyttää tilan hallintaan liittyvää oikeuttaan ja poistaa tiloistaan ei-toivotun henkilön yksityisenä henkilönä. Kyse on siis yksityisoikeudellisesta toimenpiteestä.

Muista kohdin olen samaa mieltä. Tosin olisi hyvä tapa laittaa sen lainauksen yhteyteen se oma mielipide jota lainauksella perustellaan, sekä linkki alkuperäiseen lähteeseen.

Edelleenkin odottelen sitä pykälää, missä kauppias määriteltäisiin julkisen vallan käyttäjäksi?

Lue lisää

Edelleenkin missä se pykälä on, jonka perusteella kauppias saa voimakeinoin poistaa henkilön, jonka naama ei miellytä? Pyytää saa, mutta jotta sitä tarvitsisi noudattaa tulisi syyn perustua lakiin.
Tunnustat siis vihdoinkin, että kauppa on julkinen tila? Pitkään siihen menikin. Julkisissa tiloissa on kaikilla oikeus oleskalla, mikäli eivät aiheuta häiriötä. Edes entuudestaan tunnettua näpisteliää kauppias ei voi kieltää tulemasta kauppaan. Seurata saa vaikka koko kaupassa olon ajan, mutta porttikiellot eivät perustu lakiin.

19 kirjoitti:

Edelleenkin missä se pykälä on, jonka perusteella kauppias saa voimakeinoin poistaa henkilön, jonka naama ei miellytä? Pyytää saa, mutta jotta sitä tarvitsisi noudattaa tulisi syyn perustua lakiin.
Tunnustat siis vihdoinkin, että kauppa on julkinen tila? Pitkään siihen menikin. Julkisissa tiloissa on kaikilla oikeus oleskalla, mikäli eivät aiheuta häiriötä. Edes entuudestaan tunnettua näpisteliää kauppias ei voi kieltää tulemasta kauppaan. Seurata saa vaikka koko kaupassa olon ajan, mutta porttikiellot eivät perustu lakiin.

Lue lisää

..käsite vain julkisen vallankäytön kannalta. Mutta jos kauppias ei käytä julkista valtaa, niin silloin on hänen toimintansa kannalta yhdentekevää onko jokin tila julkista vai ei. Vartijan, järkkärin ja poliisin kohdalla tilanne on taas täysin eri, sillä he käyttävät julkista valtaa. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

Kauppatilan haltijalla on perustuslaillinen oikeus hallita huoneistoaan, ja koska kauppias ei käytä julkista valtaa, häneen ei kohdistu sen kummempia rajoitteita edes "julkinen tila" -statuksen kautta.

"Edelleenkin missä se pykälä on, jonka perusteella kauppias saa voimakeinoin poistaa henkilön, jonka naama ei miellytä? "
Koska kauppias on yksityishenkilö, hän ei tarvitse erillistä valtuutusta asiaan. Kaikki keinot ovat sallittuja, kunhan ei pahoinpitelyn tai muun rikoksen tunnusmerkistö täyty.

"Pyytää saa, mutta jotta sitä tarvitsisi noudattaa tulisi syyn perustua lakiin. "
Täysin päin honkia! Jos kauppias käyttäisi julkista valtaa, niin silloin vaatimuksen todellakin tulisi perustua aina lakiin, kuten esim. vartijoiden, järkkäreiden ja poliisien oikeudet on yksityiskohtaisesti laissa lueteltu. Sen sijaan yksityishenkilö ei tarvitse mitään mitään erityisiä toimivaltuuksia, kunhan ei muuten toiminnassaan riko normaaleja lakeja(esim syrji), ja teko on suhteessa suojattavaan etuun.

"Julkisissa tiloissa on kaikilla oikeus oleskalla, mikäli eivät aiheuta häiriötä. Edes entuudestaan tunnettua näpisteliää kauppias ei voi kieltää tulemasta kauppaan."
Mutta kun kauppaliikkeen myyntitilat eivät ole pelkästään julkista tilaa, kuten esim. torit, vaan myös yksityistä tilaa, joilla on yksityinen omistaja. Tällöin on turha vedota mihinkään järjestyslakiin perustellakseen oikeutta olla liikkeessä vasten kauppiaan tahtoa. Kauppias voi poistaa itse tai poistattaa liikkeestään haluamansa henkilön, sekä antaa porttikiellon.

"Seurata saa vaikka koko kaupassa olon ajan, mutta porttikiellot eivät perustu lakiin. "
Yksityisen toimijan toimenpiteiden ei tarvitsekaan perustua lakiin, kunhan ne eivät ole muuten lainvastaisia (esim. syrjiviä), vaan ne perustuvat harkintaan omistus- ja hallintaoikeuden käytöstä.

caveat.emptor kirjoitti:

..käsite vain julkisen vallankäytön kannalta. Mutta jos kauppias ei käytä julkista valtaa, niin silloin on hänen toimintansa kannalta yhdentekevää onko jokin tila julkista vai ei. Vartijan, järkkärin ja poliisin kohdalla tilanne on taas täysin eri, sillä he käyttävät julkista valtaa. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

Kauppatilan haltijalla on perustuslaillinen oikeus hallita huoneistoaan, ja koska kauppias ei käytä julkista valtaa, häneen ei kohdistu sen kummempia rajoitteita edes "julkinen tila" -statuksen kautta.

"Edelleenkin missä se pykälä on, jonka perusteella kauppias saa voimakeinoin poistaa henkilön, jonka naama ei miellytä? "
Koska kauppias on yksityishenkilö, hän ei tarvitse erillistä valtuutusta asiaan. Kaikki keinot ovat sallittuja, kunhan ei pahoinpitelyn tai muun rikoksen tunnusmerkistö täyty.

"Pyytää saa, mutta jotta sitä tarvitsisi noudattaa tulisi syyn perustua lakiin. "
Täysin päin honkia! Jos kauppias käyttäisi julkista valtaa, niin silloin vaatimuksen todellakin tulisi perustua aina lakiin, kuten esim. vartijoiden, järkkäreiden ja poliisien oikeudet on yksityiskohtaisesti laissa lueteltu. Sen sijaan yksityishenkilö ei tarvitse mitään mitään erityisiä toimivaltuuksia, kunhan ei muuten toiminnassaan riko normaaleja lakeja(esim syrji), ja teko on suhteessa suojattavaan etuun.

"Julkisissa tiloissa on kaikilla oikeus oleskalla, mikäli eivät aiheuta häiriötä. Edes entuudestaan tunnettua näpisteliää kauppias ei voi kieltää tulemasta kauppaan."
Mutta kun kauppaliikkeen myyntitilat eivät ole pelkästään julkista tilaa, kuten esim. torit, vaan myös yksityistä tilaa, joilla on yksityinen omistaja. Tällöin on turha vedota mihinkään järjestyslakiin perustellakseen oikeutta olla liikkeessä vasten kauppiaan tahtoa. Kauppias voi poistaa itse tai poistattaa liikkeestään haluamansa henkilön, sekä antaa porttikiellon.

"Seurata saa vaikka koko kaupassa olon ajan, mutta porttikiellot eivät perustu lakiin. "
Yksityisen toimijan toimenpiteiden ei tarvitsekaan perustua lakiin, kunhan ne eivät ole muuten lainvastaisia (esim. syrjiviä), vaan ne perustuvat harkintaan omistus- ja hallintaoikeuden käytöstä.

Lue lisää

Kirjoituksesi menee aina vain enemmän metsään. Kauppias hallitsee tilaa, mutta julkinen tila on julkinen tila. Julkisesta tilasta poistamisoikeus tulee perustua lakiin tekipä sen kuka tahaansa. Ja miten voi poistaa käymättä käsiksi? Puhumalla pyörryksiin? Jos kauppias poistaa voimakeinoin hän joko ottaa itselleen vartian oikeudet oikeudettomasti ja/tai syyllistyy pahoinpitelyyn.
"Koska kauppias on yksityishenkilö, hän ei tarvitse erillistä valtuutusta asiaan." Siis mielestäsi yksityishenkilöt saavat vapaasti käydä toisiin käsiksi julkisella paikalla? No HUH, HUH!
Tarkoitanet syrjinnällä yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää? Sen ensimmäisessä pykälässä kiteytetään koko lain sisältö yhteen lauseeseen: "lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista". Ja 6§:ssa pykälässä: "Ketään ei saa syrjiä iän... ...tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Siis, jos kauppias poistaa henkilön ilman laillista perustetta (häiriökäyttäytyminen yms.) syyllistyy hän syrjintään. Poistetun ei tarvitse kuulua mihinkään etniseen, uskonnolliseen yms. ryhmään, jotta syntyy syrjintää. Ja siinä pykälän lopussa on vielä hieman lukemisen arvoista asiaa:
"Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä)"
Vartialla on oikeus poistaa alueelta haltian tai tämän edustajan poistamiskehoituksesta kieltäytyvä henkilö. Mutta mikäli poistamiskehoitukselle ei ole pätevää syytä (häiriökäyttäytyminen yms) on kyseessä taas syrjintä. Mutta jos kauppias itse poistaa henkilön, jonka naama ei miellytä, syyllistyy hän syrjinnän lisäksi virkavallan anastamiseen ja ehkä myös pahoinpitelyyn. Mutta kauppiaalla kuten kaikilla muillakin on oikeus ottaa verekseltään kiinni näpistykseen syyllistynyt.

10 kirjoitti:

Kirjoituksesi menee aina vain enemmän metsään. Kauppias hallitsee tilaa, mutta julkinen tila on julkinen tila. Julkisesta tilasta poistamisoikeus tulee perustua lakiin tekipä sen kuka tahaansa. Ja miten voi poistaa käymättä käsiksi? Puhumalla pyörryksiin? Jos kauppias poistaa voimakeinoin hän joko ottaa itselleen vartian oikeudet oikeudettomasti ja/tai syyllistyy pahoinpitelyyn.
"Koska kauppias on yksityishenkilö, hän ei tarvitse erillistä valtuutusta asiaan." Siis mielestäsi yksityishenkilöt saavat vapaasti käydä toisiin käsiksi julkisella paikalla? No HUH, HUH!
Tarkoitanet syrjinnällä yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää? Sen ensimmäisessä pykälässä kiteytetään koko lain sisältö yhteen lauseeseen: "lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista". Ja 6§:ssa pykälässä: "Ketään ei saa syrjiä iän... ...tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Siis, jos kauppias poistaa henkilön ilman laillista perustetta (häiriökäyttäytyminen yms.) syyllistyy hän syrjintään. Poistetun ei tarvitse kuulua mihinkään etniseen, uskonnolliseen yms. ryhmään, jotta syntyy syrjintää. Ja siinä pykälän lopussa on vielä hieman lukemisen arvoista asiaa:
"Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä)"
Vartialla on oikeus poistaa alueelta haltian tai tämän edustajan poistamiskehoituksesta kieltäytyvä henkilö. Mutta mikäli poistamiskehoitukselle ei ole pätevää syytä (häiriökäyttäytyminen yms) on kyseessä taas syrjintä. Mutta jos kauppias itse poistaa henkilön, jonka naama ei miellytä, syyllistyy hän syrjinnän lisäksi virkavallan anastamiseen ja ehkä myös pahoinpitelyyn. Mutta kauppiaalla kuten kaikilla muillakin on oikeus ottaa verekseltään kiinni näpistykseen syyllistynyt.

Lue lisää

"Julkisesta tilasta poistamisoikeus tulee perustua lakiin tekipä sen kuka tahaansa."
Missä näin sanotaan? Laki ja pykälä, vai ihanko itse teit tulkinnan?

"Jos kauppias poistaa voimakeinoin hän joko ottaa itselleen vartian oikeudet oikeudettomasti ja/tai syyllistyy pahoinpitelyyn."
Ei ota vartijan oikeuksia, ellei esiinny vartijana ja vartijan puvussa. Pahoinpitelyyn syyllistymisestä päättää oikeus jälkikäteen. Lähtökohtaisesti oikeuskäytännössä on olemassa linja, jonka mukaan perusteltua etuaan, kuten omaisuuttaan puolustava tuomitaan, jos tuomitaan kevyemmin kuin haittaa aiheuttanut vastapuoli.

"Siis mielestäsi yksityishenkilöt saavat vapaasti käydä toisiin käsiksi julkisella paikalla? No HUH, HUH!"
No huh huh vaan, missä minä niin olen väittänyt? Yritätkö olkinukkea?

Omistaja tai tilan haltija sen sijaan saa käyttää varsin vapaasti eri keinoja omistus- ja hallintaoikeuden suojaamiseen. Ainoat rajat asettaa lainsäädäntö ja lähinnä rikosoikeus.

"Tarkoitanet syrjinnällä yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää? "
En, vaan puhuin rikoslain 11:11§:n tunnusmerkistöstä.

"Siis, jos kauppias poistaa henkilön ilman laillista perustetta (häiriökäyttäytyminen yms.) syyllistyy hän syrjintään. Poistetun ei tarvitse kuulua mihinkään etniseen, uskonnolliseen yms. ryhmään, jotta syntyy syrjintää."
Ei syyllisty ainakaan rikoslain syrjintäpykälän mukaiseen tekoon. Tietenkin mielestään asiattomasti poistettu voi hakea omalla kustannuksellaan syrjinnästä siviilioikeudellista hyvitystä, jos vain omat varat ja näyttö riittää, mutta jotenkin luulen ettei aivan noilla eväillä vielä kannattaisi lähteä.

"Mutta jos kauppias itse poistaa henkilön, jonka naama ei miellytä, syyllistyy hän syrjinnän lisäksi virkavallan anastamiseen ja ehkä myös pahoinpitelyyn."
Virkavallan anastaminen edellyttää erehdyttämiseen perustuvaa esiintymistä toimivaltaisena viranhaltijana, tai toimimista tehtävässä jota saa tehdä vain julkisen vallan haltija. Jos yksityinen tilanhaltija poistaa kiinteistöstään jonkin henkilön, eikä esiinny erehdyttäen vartijana tai poliisina, tai anna sakkoja, joihin poliisilla tai muulla viranomaisella on oikeus, vaan kertoo olevansa kiinteistön haltija ja määrää poistumaan ja tarvittaessa poistaa itse, niin mitenkähän sen virkavallan anastuksen kanssa oikein mahtaa olla?

Pahoinpitelystä päättää sitten oikeus aikanaan, sekä sen kumpi tuomitaan vai tuomitaanko molemmat.

"Mutta kauppiaalla kuten kaikilla muillakin on oikeus ottaa verekseltään kiinni näpistykseen syyllistynyt. "
Jokamiehen kiinniotto-oikeudet eivät liity keskustelun alla olevaan asiaan millään lailla, koska nyt kyse ei ole rikoksesta, vaan yksityisoikeudellisesta oikeudesta käyttää ja hallita kiinteistöä.

"Vartia" muuten kirjoitetaan j:llä "vartija"!

caveat.emptor kirjoitti:

"Julkisesta tilasta poistamisoikeus tulee perustua lakiin tekipä sen kuka tahaansa."
Missä näin sanotaan? Laki ja pykälä, vai ihanko itse teit tulkinnan?

"Jos kauppias poistaa voimakeinoin hän joko ottaa itselleen vartian oikeudet oikeudettomasti ja/tai syyllistyy pahoinpitelyyn."
Ei ota vartijan oikeuksia, ellei esiinny vartijana ja vartijan puvussa. Pahoinpitelyyn syyllistymisestä päättää oikeus jälkikäteen. Lähtökohtaisesti oikeuskäytännössä on olemassa linja, jonka mukaan perusteltua etuaan, kuten omaisuuttaan puolustava tuomitaan, jos tuomitaan kevyemmin kuin haittaa aiheuttanut vastapuoli.

"Siis mielestäsi yksityishenkilöt saavat vapaasti käydä toisiin käsiksi julkisella paikalla? No HUH, HUH!"
No huh huh vaan, missä minä niin olen väittänyt? Yritätkö olkinukkea?

Omistaja tai tilan haltija sen sijaan saa käyttää varsin vapaasti eri keinoja omistus- ja hallintaoikeuden suojaamiseen. Ainoat rajat asettaa lainsäädäntö ja lähinnä rikosoikeus.

"Tarkoitanet syrjinnällä yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää? "
En, vaan puhuin rikoslain 11:11§:n tunnusmerkistöstä.

"Siis, jos kauppias poistaa henkilön ilman laillista perustetta (häiriökäyttäytyminen yms.) syyllistyy hän syrjintään. Poistetun ei tarvitse kuulua mihinkään etniseen, uskonnolliseen yms. ryhmään, jotta syntyy syrjintää."
Ei syyllisty ainakaan rikoslain syrjintäpykälän mukaiseen tekoon. Tietenkin mielestään asiattomasti poistettu voi hakea omalla kustannuksellaan syrjinnästä siviilioikeudellista hyvitystä, jos vain omat varat ja näyttö riittää, mutta jotenkin luulen ettei aivan noilla eväillä vielä kannattaisi lähteä.

"Mutta jos kauppias itse poistaa henkilön, jonka naama ei miellytä, syyllistyy hän syrjinnän lisäksi virkavallan anastamiseen ja ehkä myös pahoinpitelyyn."
Virkavallan anastaminen edellyttää erehdyttämiseen perustuvaa esiintymistä toimivaltaisena viranhaltijana, tai toimimista tehtävässä jota saa tehdä vain julkisen vallan haltija. Jos yksityinen tilanhaltija poistaa kiinteistöstään jonkin henkilön, eikä esiinny erehdyttäen vartijana tai poliisina, tai anna sakkoja, joihin poliisilla tai muulla viranomaisella on oikeus, vaan kertoo olevansa kiinteistön haltija ja määrää poistumaan ja tarvittaessa poistaa itse, niin mitenkähän sen virkavallan anastuksen kanssa oikein mahtaa olla?

Pahoinpitelystä päättää sitten oikeus aikanaan, sekä sen kumpi tuomitaan vai tuomitaanko molemmat.

"Mutta kauppiaalla kuten kaikilla muillakin on oikeus ottaa verekseltään kiinni näpistykseen syyllistynyt. "
Jokamiehen kiinniotto-oikeudet eivät liity keskustelun alla olevaan asiaan millään lailla, koska nyt kyse ei ole rikoksesta, vaan yksityisoikeudellisesta oikeudesta käyttää ja hallita kiinteistöä.

"Vartia" muuten kirjoitetaan j:llä "vartija"!

Lue lisää

Ainoa mitä kirjoituksessasi oli oikein oli otsikkosi - kirjoituksesi oli täyttä puppua. Tai mitä nyt yhteen kirjoitusvirheeseen puuttuminen, siitä ainoa piste sinulle. Ei ole häävisti. :)
"Omistaja tai tilan haltija sen sijaan saa käyttää varsin vapaasti eri keinoja omistus- ja hallintaoikeuden suojaamiseen. Ainoat rajat asettaa lainsäädäntö ja lähinnä rikosoikeus."
Kauppias saa vapaasti suojata omaisuutta, kyllä. Mutta kauppias ei saa rajata ihmisten vapaata kulkua julkisessa paikassa jota liiketila on. Sitä tosiaan rajoittaa lainsäädäntö. Ilmeisesti osaat lukea vain ja ainoastaan rikoslakia?
Se mitä on oikeus tehdä ja miten oikeus ratkaisee ei käy aina yksiin. Jos ilman perusteita poistettavalla ei ole todisteita hän häviää, mutta se ei tee tekoa lailliseksi.
Eräs tunnettu ylikomisario: "Virkavallan anastamisen tunnusmerkistö voi toteutua silloin, kun yksityinen henkilö ryhtyy toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä." Ei siis tarvitse esiintyä vartiana, riittää että toimii kuten vartia. Lopullisen linjanvedon mahdollisesta tapauksesta tekee tietenkin oikeusistuin.
"No huh huh vaan, missä minä niin olen väittänyt? " Kerrohan nyt miten kauppias voi käytännössä poistaa haluamansa henkilön muuten kuin voimakeinoin, jos tämä ei tunnusta sinun mielikuvitusoikeuksia?

32 kirjoitti:

Ainoa mitä kirjoituksessasi oli oikein oli otsikkosi - kirjoituksesi oli täyttä puppua. Tai mitä nyt yhteen kirjoitusvirheeseen puuttuminen, siitä ainoa piste sinulle. Ei ole häävisti. :)
"Omistaja tai tilan haltija sen sijaan saa käyttää varsin vapaasti eri keinoja omistus- ja hallintaoikeuden suojaamiseen. Ainoat rajat asettaa lainsäädäntö ja lähinnä rikosoikeus."
Kauppias saa vapaasti suojata omaisuutta, kyllä. Mutta kauppias ei saa rajata ihmisten vapaata kulkua julkisessa paikassa jota liiketila on. Sitä tosiaan rajoittaa lainsäädäntö. Ilmeisesti osaat lukea vain ja ainoastaan rikoslakia?
Se mitä on oikeus tehdä ja miten oikeus ratkaisee ei käy aina yksiin. Jos ilman perusteita poistettavalla ei ole todisteita hän häviää, mutta se ei tee tekoa lailliseksi.
Eräs tunnettu ylikomisario: "Virkavallan anastamisen tunnusmerkistö voi toteutua silloin, kun yksityinen henkilö ryhtyy toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä." Ei siis tarvitse esiintyä vartiana, riittää että toimii kuten vartia. Lopullisen linjanvedon mahdollisesta tapauksesta tekee tietenkin oikeusistuin.
"No huh huh vaan, missä minä niin olen väittänyt? " Kerrohan nyt miten kauppias voi käytännössä poistaa haluamansa henkilön muuten kuin voimakeinoin, jos tämä ei tunnusta sinun mielikuvitusoikeuksia?

Lue lisää

"Mutta kauppias ei saa rajata ihmisten vapaata kulkua julkisessa paikassa jota liiketila on. Sitä tosiaan rajoittaa lainsäädäntö. Ilmeisesti osaat lukea vain ja ainoastaan rikoslakia?"
No sitten vaan laki ja pykälä esiin, jossa nimenomaan kielletään kauppiaan toiminta rajoittaa oleskelua omistamissaan tai hallitsemissaan tiloissa. Jos vetoat järjestyslakiin, niin sitten sinun pitää esittää laki ja pykälä jossa kauppias luokitellaan julkisen vallan käyttäjäksi, sillä muutenhan häntä ei yksityisenä toimijana laki koskisi.

"Se mitä on oikeus tehdä ja miten oikeus ratkaisee ei käy aina yksiin. Jos ilman perusteita poistettavalla ei ole todisteita hän häviää, mutta se ei tee tekoa lailliseksi."
Mitä ihmettä sinä oikein selität? Siis oikeus ei ratkaisekaan sitä, mitä on oikeus tehdä ja mitä ei, sekä mikä on rangaistavaa?

Englantilaisen sanonnan mukaan, silloin kannattaa lopettaa kaivaminen, kun valo lakkaa näkymästä. Koita keksiä mitä se tarkoittaa.

"Eräs tunnettu ylikomisario: "Virkavallan anastamisen tunnusmerkistö voi toteutua silloin, kun yksityinen henkilö ryhtyy toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä.""
Ylikomisarion nimi ilmeisestä yleisestä tunnettavuudestaan huolimatta, on kuitenkin jäänyt sinulle sen verran vieraaksi, ettet osannut nimetä ylikom. Heikki Seppää, joka antoi vastaavan lausunnon iltalehdessä koskien yksityistä pysäköinninvalvontaa. Etkä ilmeisesti tiennyt ettei poliisin asiasta tekemä tulkinta läpäissyt edes syyteharkintaa, vaan valtionsyyttäjä asiasta syyttämättä jättämispäätöksen, perusteelle ettei kyse ole rikoksesta.

"Ei siis tarvitse esiintyä vartiana, riittää että toimii kuten vartia."
Väärin, koska vartijan oikeudet liittyvät suoraan vartijan statukseen, eli vartijan asuun ja vartijakorttiin, jos näitä ei ole eikä väitä että olevansa vartija, niin mistään toimivallan anastuksesta ei ole kyse.

Vartijalla ei siis ole mitään muita virassa oloon liittyviä yleisiä oikeuksia, toisin kuin esim. poliisivirkamiehellä.

"Lopullisen linjanvedon mahdollisesta tapauksesta tekee tietenkin oikeusistuin."
Mutta etkö sinä juuri epäillyt ja osin kiistänyt tuomioistuimen aseman aikaisemmin?

"Kerrohan nyt miten kauppias voi käytännössä poistaa haluamansa henkilön muuten kuin voimakeinoin, jos tämä ei tunnusta sinun mielikuvitusoikeuksia?"
Vaikka pyytämällä poistumaan?

Äläkä kiemurtele, koko ajan on puhuttu siitä voiko kauppias poistaa hallitsemastaan kiinteistöstä ei-toivomansa asiakkaan, kyse ei ole silloin kauppiaan kohdalla yleisestä paikasta vaan yksityisestä paikasta, jossa kauppiaalla on tilan hallintaan liittyviä oikeuksia, joihin kuuluu myös oikeus poistaa tilasta tarvittaessa vaikka voimakeinoin.

C.E. kirjoitti:

"Mutta kauppias ei saa rajata ihmisten vapaata kulkua julkisessa paikassa jota liiketila on. Sitä tosiaan rajoittaa lainsäädäntö. Ilmeisesti osaat lukea vain ja ainoastaan rikoslakia?"
No sitten vaan laki ja pykälä esiin, jossa nimenomaan kielletään kauppiaan toiminta rajoittaa oleskelua omistamissaan tai hallitsemissaan tiloissa. Jos vetoat järjestyslakiin, niin sitten sinun pitää esittää laki ja pykälä jossa kauppias luokitellaan julkisen vallan käyttäjäksi, sillä muutenhan häntä ei yksityisenä toimijana laki koskisi.

"Se mitä on oikeus tehdä ja miten oikeus ratkaisee ei käy aina yksiin. Jos ilman perusteita poistettavalla ei ole todisteita hän häviää, mutta se ei tee tekoa lailliseksi."
Mitä ihmettä sinä oikein selität? Siis oikeus ei ratkaisekaan sitä, mitä on oikeus tehdä ja mitä ei, sekä mikä on rangaistavaa?

Englantilaisen sanonnan mukaan, silloin kannattaa lopettaa kaivaminen, kun valo lakkaa näkymästä. Koita keksiä mitä se tarkoittaa.

"Eräs tunnettu ylikomisario: "Virkavallan anastamisen tunnusmerkistö voi toteutua silloin, kun yksityinen henkilö ryhtyy toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä.""
Ylikomisarion nimi ilmeisestä yleisestä tunnettavuudestaan huolimatta, on kuitenkin jäänyt sinulle sen verran vieraaksi, ettet osannut nimetä ylikom. Heikki Seppää, joka antoi vastaavan lausunnon iltalehdessä koskien yksityistä pysäköinninvalvontaa. Etkä ilmeisesti tiennyt ettei poliisin asiasta tekemä tulkinta läpäissyt edes syyteharkintaa, vaan valtionsyyttäjä asiasta syyttämättä jättämispäätöksen, perusteelle ettei kyse ole rikoksesta.

"Ei siis tarvitse esiintyä vartiana, riittää että toimii kuten vartia."
Väärin, koska vartijan oikeudet liittyvät suoraan vartijan statukseen, eli vartijan asuun ja vartijakorttiin, jos näitä ei ole eikä väitä että olevansa vartija, niin mistään toimivallan anastuksesta ei ole kyse.

Vartijalla ei siis ole mitään muita virassa oloon liittyviä yleisiä oikeuksia, toisin kuin esim. poliisivirkamiehellä.

"Lopullisen linjanvedon mahdollisesta tapauksesta tekee tietenkin oikeusistuin."
Mutta etkö sinä juuri epäillyt ja osin kiistänyt tuomioistuimen aseman aikaisemmin?

"Kerrohan nyt miten kauppias voi käytännössä poistaa haluamansa henkilön muuten kuin voimakeinoin, jos tämä ei tunnusta sinun mielikuvitusoikeuksia?"
Vaikka pyytämällä poistumaan?

Äläkä kiemurtele, koko ajan on puhuttu siitä voiko kauppias poistaa hallitsemastaan kiinteistöstä ei-toivomansa asiakkaan, kyse ei ole silloin kauppiaan kohdalla yleisestä paikasta vaan yksityisestä paikasta, jossa kauppiaalla on tilan hallintaan liittyviä oikeuksia, joihin kuuluu myös oikeus poistaa tilasta tarvittaessa vaikka voimakeinoin.

Lue lisää

Otsikkosi tosiaan kuvaavan aina vain terkemmin tekstejäsi. Nyt ne ovat jo täyttä pelloille levitettävää biologista lannoitetta. Sinun kanssa väittelemisestä on parempi sanonta: Sian kanssa ei kannata painia, siinä ryvettyy itsekkin ja vain sika pitää siitä.
Sinä olet vaatimassa lakipykäliä, mutta et ole itse esittänyt ensimmäistäkään vaikka kuinka pyydetään. "Tehkää kuten minä sanon, älkää niin kuin minä teen."
Etkö lukenut järjestysläkia? Etkö huomannut miksi siitä puhuin? Mikä oli siihen viittaamisen pointti? JULKINEN PAIKKA! Järjestyslaissa liiketila määritellään julkiseksi paikaksi. Aikaisemmissa keskusteluissa et ole pystynyt edes sitä myöntämään.
Siis mielestäsi vain ja ainoastaan oikeuden päätös voi merkitä mikä on laillista ja mikä ei? Jäikö sinulta kuin piru raamattua lukiessa huomaamatta maininta todistaminen? Jos poistettu ei pysty todistamaan aiheetonta poistamista ei oikeus myöskään pysty silloin kauppiasta tuomitsemaan. Otetaan sinulle nyt paljon yksinkertaisempi esimerkki, kun tuo sinun ymmärryskyky on niin heikko: Laki määrää pyöräillessä käyttämään kypärää. Sen käyttämättä jättäminen ei kuitenkaan ole rangaistavaa. Siis siitä ei voi saada sakkoa eikä oikeus edes ottaisi asiaa käsittelyyn. Siis tuomion ja rangaistuksen puute ei tee asiaa lailliseksi, jos se on laikka kiellettyä. Mutta tarhaikäisistä ja samalla kehitysasteella olevista se voi tuntua siltä.
Kappas vain, sinä osaat googlettaa. Nythän sinä sitten osaat etsiä ne pyydetyt lakipykälät? Vai johtuuko hiljaisuus osaamisen vai viitsimisen puutteesta? Vai siitä ettei niitä löydy?
Ymmärrätkö mitä status, tuo hieno sana tarkoittaa? Ilmeisesti et, kun puhut vain vartijan ulkoisesta olemuksesta. toimiessaan kaupassa vartija on työsuhteessa, ei virassa. Mutta eipä ole enismmäinen asia, joka sinulta menee sekaisin. Mainitsin aikaisemmin vartian kiinniotto-oikeuden, koska arvelin sinun sekoittaneen sen takia kauppiaan oikeuksia, mutta sinä olet uppiniskaisesti täysin väärällä kannalla alusta saakka.
Kuka nyt kiemurtelee? Miksi et nyt suoraan kerro mitä nämä mainitsemasi monet keinot ovat, joilla kauppiast pystyy poistamaan ei-toivomansa asiakkaan liiketilastaan? Miten sinä nyt taas kiellät tuon järjestyslain määritelmän yleisistä paikoista? Vai eikö määritelmä sinun mielestä kosketakkaan kaikkia? Siis laki ai sinun mielestä ole kaikille yhdenvertainen? Kumma mies! Ja nyt sitten vakuutat että kauppias saa voimakeinoin tarttua ei-toivottuun henkilöön. Muistellaan taas hieman vanhoja:
"Kaikki keinot ovat sallittuja, kunhan ei pahoinpitelyn tai muun rikoksen tunnusmerkistö täyty."
""Siis mielestäsi yksityishenkilöt saavat vapaasti käydä toisiin käsiksi julkisella paikalla? No HUH, HUH!"
No huh huh vaan, missä minä niin olen väittänyt? Yritätkö olkinukkea? "
Ja lopullinen niitti biologiselle lannoitteelle: "kauppiaalla on tilan hallintaan liittyviä oikeuksia, joihin kuuluu myös oikeus poistaa tilasta tarvittaessa vaikka voimakeinoin."
Kerrataan nuo sinun teesit: -liiketila ei ole julkinen paikka, vaikka laki niin sanoo.
-kauppias saa poistaa ei-toivomansa henkilön (vaikka laki kieltää syrjinnän) ja käyttää voimakeinoja (ymmärrät kai sentään ettei toisiin käsiksi käyminen ole sallittua, ellei laki anna siihen valtuuksia? Pykälät kiitos!)
Ja tyypilliseen tapaasi jätät tulevissa vastauksissa kertomatta minkä pykälän perusteella kauppias saa rikkoa muita lakeja ja lopulta kerrot vetäytyväsi keskustelusta, koska se toistaa itseään. Toisto johtuu ainoastaan siitä ettet tuo keskusteluun omia mielikuvituslakejasi lisäksi mitään konkreettista.

5 kirjoitti:

Otsikkosi tosiaan kuvaavan aina vain terkemmin tekstejäsi. Nyt ne ovat jo täyttä pelloille levitettävää biologista lannoitetta. Sinun kanssa väittelemisestä on parempi sanonta: Sian kanssa ei kannata painia, siinä ryvettyy itsekkin ja vain sika pitää siitä.
Sinä olet vaatimassa lakipykäliä, mutta et ole itse esittänyt ensimmäistäkään vaikka kuinka pyydetään. "Tehkää kuten minä sanon, älkää niin kuin minä teen."
Etkö lukenut järjestysläkia? Etkö huomannut miksi siitä puhuin? Mikä oli siihen viittaamisen pointti? JULKINEN PAIKKA! Järjestyslaissa liiketila määritellään julkiseksi paikaksi. Aikaisemmissa keskusteluissa et ole pystynyt edes sitä myöntämään.
Siis mielestäsi vain ja ainoastaan oikeuden päätös voi merkitä mikä on laillista ja mikä ei? Jäikö sinulta kuin piru raamattua lukiessa huomaamatta maininta todistaminen? Jos poistettu ei pysty todistamaan aiheetonta poistamista ei oikeus myöskään pysty silloin kauppiasta tuomitsemaan. Otetaan sinulle nyt paljon yksinkertaisempi esimerkki, kun tuo sinun ymmärryskyky on niin heikko: Laki määrää pyöräillessä käyttämään kypärää. Sen käyttämättä jättäminen ei kuitenkaan ole rangaistavaa. Siis siitä ei voi saada sakkoa eikä oikeus edes ottaisi asiaa käsittelyyn. Siis tuomion ja rangaistuksen puute ei tee asiaa lailliseksi, jos se on laikka kiellettyä. Mutta tarhaikäisistä ja samalla kehitysasteella olevista se voi tuntua siltä.
Kappas vain, sinä osaat googlettaa. Nythän sinä sitten osaat etsiä ne pyydetyt lakipykälät? Vai johtuuko hiljaisuus osaamisen vai viitsimisen puutteesta? Vai siitä ettei niitä löydy?
Ymmärrätkö mitä status, tuo hieno sana tarkoittaa? Ilmeisesti et, kun puhut vain vartijan ulkoisesta olemuksesta. toimiessaan kaupassa vartija on työsuhteessa, ei virassa. Mutta eipä ole enismmäinen asia, joka sinulta menee sekaisin. Mainitsin aikaisemmin vartian kiinniotto-oikeuden, koska arvelin sinun sekoittaneen sen takia kauppiaan oikeuksia, mutta sinä olet uppiniskaisesti täysin väärällä kannalla alusta saakka.
Kuka nyt kiemurtelee? Miksi et nyt suoraan kerro mitä nämä mainitsemasi monet keinot ovat, joilla kauppiast pystyy poistamaan ei-toivomansa asiakkaan liiketilastaan? Miten sinä nyt taas kiellät tuon järjestyslain määritelmän yleisistä paikoista? Vai eikö määritelmä sinun mielestä kosketakkaan kaikkia? Siis laki ai sinun mielestä ole kaikille yhdenvertainen? Kumma mies! Ja nyt sitten vakuutat että kauppias saa voimakeinoin tarttua ei-toivottuun henkilöön. Muistellaan taas hieman vanhoja:
"Kaikki keinot ovat sallittuja, kunhan ei pahoinpitelyn tai muun rikoksen tunnusmerkistö täyty."
""Siis mielestäsi yksityishenkilöt saavat vapaasti käydä toisiin käsiksi julkisella paikalla? No HUH, HUH!"
No huh huh vaan, missä minä niin olen väittänyt? Yritätkö olkinukkea? "
Ja lopullinen niitti biologiselle lannoitteelle: "kauppiaalla on tilan hallintaan liittyviä oikeuksia, joihin kuuluu myös oikeus poistaa tilasta tarvittaessa vaikka voimakeinoin."
Kerrataan nuo sinun teesit: -liiketila ei ole julkinen paikka, vaikka laki niin sanoo.
-kauppias saa poistaa ei-toivomansa henkilön (vaikka laki kieltää syrjinnän) ja käyttää voimakeinoja (ymmärrät kai sentään ettei toisiin käsiksi käyminen ole sallittua, ellei laki anna siihen valtuuksia? Pykälät kiitos!)
Ja tyypilliseen tapaasi jätät tulevissa vastauksissa kertomatta minkä pykälän perusteella kauppias saa rikkoa muita lakeja ja lopulta kerrot vetäytyväsi keskustelusta, koska se toistaa itseään. Toisto johtuu ainoastaan siitä ettet tuo keskusteluun omia mielikuvituslakejasi lisäksi mitään konkreettista.

Lue lisää

" Sian kanssa ei kannata painia, siinä ryvettyy itsekkin ja vain sika pitää siitä."
..muttei kaikesta tarvitse ihan noin vapaasti avautua.

"Etkö lukenut järjestysläkia? Etkö huomannut miksi siitä puhuin? Mikä oli siihen viittaamisen pointti? JULKINEN PAIKKA! Järjestyslaissa liiketila määritellään julkiseksi paikaksi."
Sitähän sinä olet koittanut hokea, muttet ole pystynyt useista pyynnöistä huolimatta osoittamaan miten järjestyslain säännös sitoo tai rajoittaa kauppiasta mitenkään. Vielä kerran julkinen paikka liittyy siihen, miten ja milloin tällaisella paikalla olevaan voidaan soveltaa julkista valtaa. Kauppiaalla ei ole julkista valtaa, joten lakia ei sovelleta hänen toimintaan.

"Siis mielestäsi vain ja ainoastaan oikeuden päätös voi merkitä mikä on laillista ja mikä ei? Jäikö sinulta kuin piru raamattua lukiessa huomaamatta maininta todistaminen?"
No mikseikäs noin selvässä tapauksessa mielestäsi väärin kohdeltu syrjitty parka, jonka liikkumista yleisellä paikalla on rajoitettu lainvastaisesti sitten pysty todistamaan kauppiaan syyllisyyttä oikeudessa?

"Mutta tarhaikäisistä ja samalla kehitysasteella olevista se voi tuntua siltä."
Kuinka vanha muuten itse satut olemaan? Kehitysastetta en viitsi edes arvailla. Miksi esiinnyt anonyymillä nimimerkillä tai tarkemmin sanoen nimimerkittä?

"Ilmeisesti et, kun puhut vain vartijan ulkoisesta olemuksesta. toimiessaan kaupassa vartija on työsuhteessa, ei virassa."
Hohhoijaa, kun vartija toimii vartijana, hänellä täytyy olla vartijan tunnusmerkit, että hän saisi käyttää vartijan harvoja erityisoikeuksia, joista tärkein on korotettu rikosoikeudellinen suoja. Mikäli hänellä ei ole vartijan asua tai korttia, niin hänellä ei ole näitä erioikeuksia, yksinkertaista!

Kun vartija toimii vartijana, hän hoitaa lakiin merkittyjen erityisoikeuksien kautta julkista tehtävää, ja käyttää rajoitettua julkista valtaa, joten hänet rinnastetaan rajoitetusti virkamieheen.

"Miten sinä nyt taas kiellät tuon järjestyslain määritelmän yleisistä paikoista? Vai eikö määritelmä sinun mielestä kosketakkaan kaikkia? Siis laki ai sinun mielestä ole kaikille yhdenvertainen?"
Se koskee kaikkia jotka käyttävät julkista valtaa, kauppias ei käytä, joten laki ei koske häntä. Laki on yhdenvertainen suhteessa julkisen vallan käyttöön.

"Kerrataan nuo sinun teesit: -liiketila ei ole julkinen paikka, vaikka laki niin sanoo.
-kauppias saa poistaa ei-toivomansa henkilön (vaikka laki kieltää syrjinnän) ja käyttää voimakeinoja (ymmärrät kai sentään ettei toisiin käsiksi käyminen ole sallittua, ellei laki anna siihen valtuuksia? Pykälät kiitos!)"
Syrjinnän tai mahdollisen pahoinpitelyn toteutumisesta päättää aikanaan oikeus. Kauppias ei tarvitse lakiin perustuvia erityisoikeuksia poistoon, sillä hän ei käytä julkista valtaa, vain julkisen vallan käyttäjällä pitää olla lakiin perustuvat valtuudet. Kauppias saa käyttää oikeaksi harkitsemiaan keinoja, kunhan ne ovat suhteessa suojattavaan etuun.

"Ja tyypilliseen tapaasi jätät tulevissa vastauksissa kertomatta minkä pykälän perusteella kauppias saa rikkoa muita lakeja ja lopulta kerrot vetäytyväsi keskustelusta, koska se toistaa itseään."
No eihän meidän tarvitse olla samaa mieltä, mutta jos haluat minun muuttavan omaa mielipidettäni niin sinun pitää pystyä paljon parempiin perusteluihin.

Äläkä nyt toivo liikoja vetäytymiseni suhteen, nyt minulla sattuu olemaan vapaata aikaa, eli se ei sinua pelasta.

Oletko muuten koskaan oikeasti opiskellut juridiikkaa missään, edes yhtä kurssia?

C.E. kirjoitti:

" Sian kanssa ei kannata painia, siinä ryvettyy itsekkin ja vain sika pitää siitä."
..muttei kaikesta tarvitse ihan noin vapaasti avautua.

"Etkö lukenut järjestysläkia? Etkö huomannut miksi siitä puhuin? Mikä oli siihen viittaamisen pointti? JULKINEN PAIKKA! Järjestyslaissa liiketila määritellään julkiseksi paikaksi."
Sitähän sinä olet koittanut hokea, muttet ole pystynyt useista pyynnöistä huolimatta osoittamaan miten järjestyslain säännös sitoo tai rajoittaa kauppiasta mitenkään. Vielä kerran julkinen paikka liittyy siihen, miten ja milloin tällaisella paikalla olevaan voidaan soveltaa julkista valtaa. Kauppiaalla ei ole julkista valtaa, joten lakia ei sovelleta hänen toimintaan.

"Siis mielestäsi vain ja ainoastaan oikeuden päätös voi merkitä mikä on laillista ja mikä ei? Jäikö sinulta kuin piru raamattua lukiessa huomaamatta maininta todistaminen?"
No mikseikäs noin selvässä tapauksessa mielestäsi väärin kohdeltu syrjitty parka, jonka liikkumista yleisellä paikalla on rajoitettu lainvastaisesti sitten pysty todistamaan kauppiaan syyllisyyttä oikeudessa?

"Mutta tarhaikäisistä ja samalla kehitysasteella olevista se voi tuntua siltä."
Kuinka vanha muuten itse satut olemaan? Kehitysastetta en viitsi edes arvailla. Miksi esiinnyt anonyymillä nimimerkillä tai tarkemmin sanoen nimimerkittä?

"Ilmeisesti et, kun puhut vain vartijan ulkoisesta olemuksesta. toimiessaan kaupassa vartija on työsuhteessa, ei virassa."
Hohhoijaa, kun vartija toimii vartijana, hänellä täytyy olla vartijan tunnusmerkit, että hän saisi käyttää vartijan harvoja erityisoikeuksia, joista tärkein on korotettu rikosoikeudellinen suoja. Mikäli hänellä ei ole vartijan asua tai korttia, niin hänellä ei ole näitä erioikeuksia, yksinkertaista!

Kun vartija toimii vartijana, hän hoitaa lakiin merkittyjen erityisoikeuksien kautta julkista tehtävää, ja käyttää rajoitettua julkista valtaa, joten hänet rinnastetaan rajoitetusti virkamieheen.

"Miten sinä nyt taas kiellät tuon järjestyslain määritelmän yleisistä paikoista? Vai eikö määritelmä sinun mielestä kosketakkaan kaikkia? Siis laki ai sinun mielestä ole kaikille yhdenvertainen?"
Se koskee kaikkia jotka käyttävät julkista valtaa, kauppias ei käytä, joten laki ei koske häntä. Laki on yhdenvertainen suhteessa julkisen vallan käyttöön.

"Kerrataan nuo sinun teesit: -liiketila ei ole julkinen paikka, vaikka laki niin sanoo.
-kauppias saa poistaa ei-toivomansa henkilön (vaikka laki kieltää syrjinnän) ja käyttää voimakeinoja (ymmärrät kai sentään ettei toisiin käsiksi käyminen ole sallittua, ellei laki anna siihen valtuuksia? Pykälät kiitos!)"
Syrjinnän tai mahdollisen pahoinpitelyn toteutumisesta päättää aikanaan oikeus. Kauppias ei tarvitse lakiin perustuvia erityisoikeuksia poistoon, sillä hän ei käytä julkista valtaa, vain julkisen vallan käyttäjällä pitää olla lakiin perustuvat valtuudet. Kauppias saa käyttää oikeaksi harkitsemiaan keinoja, kunhan ne ovat suhteessa suojattavaan etuun.

"Ja tyypilliseen tapaasi jätät tulevissa vastauksissa kertomatta minkä pykälän perusteella kauppias saa rikkoa muita lakeja ja lopulta kerrot vetäytyväsi keskustelusta, koska se toistaa itseään."
No eihän meidän tarvitse olla samaa mieltä, mutta jos haluat minun muuttavan omaa mielipidettäni niin sinun pitää pystyä paljon parempiin perusteluihin.

Äläkä nyt toivo liikoja vetäytymiseni suhteen, nyt minulla sattuu olemaan vapaata aikaa, eli se ei sinua pelasta.

Oletko muuten koskaan oikeasti opiskellut juridiikkaa missään, edes yhtä kurssia?

Lue lisää

Lain tuntemuksesi perusteella et sinä ole ainekaan läpäissyt yhtään kurssia. :)
Järjestyslaki ei siis mielestäsi sido muita kuin julkista valtaa käyttäviä. Lokiikkasi perusteella siis esim. muu häiriötä aiheuttavat toiminta, kuten seksi palveluiden myyminen, on siis kiellettyä vain ja ainoastaan julkista valtaa käyttäviltä. Tai miksi koirien kiinnipitopykälässä on erikseen mainittu viranomaiskoirat? Mitä ne muut ovat, jos järjestyslaki ei koske yksityisiä????
Kaikilla on oikeus liikkua yleisillä paikoilla kenenkään uhkaamatta tai häiritsemättä, mikäli itse eivät aiheuta vastaavaa. Jotta tätä oikeutta voitaisiin rajata, tulee rajaamisen perustua lakiin. Yksityishenkilö saa käyttää väkivaltaa vain itsepuolustukseen tai omaisuuden turvaamiseen vain ja ainoastaan sen verran kuin mikä on välttämätöntä. Mikäli ei-toivottu henkilö kaupassa ei uhkaa kauppiaan koskemattomuutta tai omaisuutta varastamalla ei kauppiaalla ole oikeutta käydä käsiksi. Kauppiaan mielenrauhan suojaaminen poistamalla ei-toivottu henkilö ei ole riittävä etu, jonka perusteella voimakeinoja saa käyttää.
On se jo selvinnyt ettei sinun mielipidettä pysty muuttamaan, mielikuvituksen murtamiseen tarvitaan aivan toiset keinot.
Millaista "nimimerkillistä" kirjoittelua sitten sinä edustat? Muutat myös nimimerkkiäsi, se ei ole rekisteröity, joten kuka tahaansa voi käyttää sitä. Jatkuu siis: tehkää kuten minä sanon, älkää niin kuin minä teen.

21 kirjoitti:

Lain tuntemuksesi perusteella et sinä ole ainekaan läpäissyt yhtään kurssia. :)
Järjestyslaki ei siis mielestäsi sido muita kuin julkista valtaa käyttäviä. Lokiikkasi perusteella siis esim. muu häiriötä aiheuttavat toiminta, kuten seksi palveluiden myyminen, on siis kiellettyä vain ja ainoastaan julkista valtaa käyttäviltä. Tai miksi koirien kiinnipitopykälässä on erikseen mainittu viranomaiskoirat? Mitä ne muut ovat, jos järjestyslaki ei koske yksityisiä????
Kaikilla on oikeus liikkua yleisillä paikoilla kenenkään uhkaamatta tai häiritsemättä, mikäli itse eivät aiheuta vastaavaa. Jotta tätä oikeutta voitaisiin rajata, tulee rajaamisen perustua lakiin. Yksityishenkilö saa käyttää väkivaltaa vain itsepuolustukseen tai omaisuuden turvaamiseen vain ja ainoastaan sen verran kuin mikä on välttämätöntä. Mikäli ei-toivottu henkilö kaupassa ei uhkaa kauppiaan koskemattomuutta tai omaisuutta varastamalla ei kauppiaalla ole oikeutta käydä käsiksi. Kauppiaan mielenrauhan suojaaminen poistamalla ei-toivottu henkilö ei ole riittävä etu, jonka perusteella voimakeinoja saa käyttää.
On se jo selvinnyt ettei sinun mielipidettä pysty muuttamaan, mielikuvituksen murtamiseen tarvitaan aivan toiset keinot.
Millaista "nimimerkillistä" kirjoittelua sitten sinä edustat? Muutat myös nimimerkkiäsi, se ei ole rekisteröity, joten kuka tahaansa voi käyttää sitä. Jatkuu siis: tehkää kuten minä sanon, älkää niin kuin minä teen.

Lue lisää

"Millaista "nimimerkillistä" kirjoittelua sitten sinä edustat? Muutat myös nimimerkkiäsi, se ei ole rekisteröity, joten kuka tahaansa voi käyttää sitä. Jatkuu siis: tehkää kuten minä sanon, älkää niin kuin minä teen."
Käytän joko rekisteröityä caveat.emptoria tai siitä tulevaa näillä foorumeilla useita vuosia käytössä ollutta vakiintunutta lyhennettä C.E. Onko vaikeaa? Ja sinun nimimerkkisi oli?

"Lain tuntemuksesi perusteella et sinä ole ainekaan läpäissyt yhtään kurssia. :)"
Valitettavasti olen jotenkin onnistunut pujahtamaan läpi kokonaisesta oikeustieteen tutkinnosta. Joten arvauksesi ei valitettavasti osu oikeaan. Mutta siis se sinun opiskelutaustasi oli?

"Lokiikkasi perusteella siis esim. muu häiriötä aiheuttavat toiminta, kuten seksi palveluiden myyminen, on siis kiellettyä vain ja ainoastaan julkista valtaa käyttäviltä."
Seksipalveluiden myyjä ei käytä julkista valtaa, sen sijaan poliisi joka valvoo lakia käyttää. ("lokiikkakin" muuten kirjoitetaan suomeksi "logiikka")

"Mitä ne muut ovat, jos järjestyslaki ei koske yksityisiä????"
Se koskee jos osapuolina ovat julkisen vallan käyttäjä ja yksityinen. Sen sijaan järjestyslaki ei vaikuta keskinäisiin suhteisiin, jos molemmat osapuolet ovat yksityisiä henkilöitä. Yksinkertaista.

"Mikäli ei-toivottu henkilö kaupassa ei uhkaa kauppiaan koskemattomuutta tai omaisuutta varastamalla ei kauppiaalla ole oikeutta käydä käsiksi."
Ei-toivottu vieras käyttää luvattomasti kauppiaan omistamaa/hallitsemaa kiinteistöä oleskelemalla siellä. Kyse on omaisuuden ja sen käytön/hallinnan puolustamisesta.

"Kauppiaan mielenrauhan suojaaminen poistamalla ei-toivottu henkilö ei ole riittävä etu, jonka perusteella voimakeinoja saa käyttää."
Kyse ei ole mielenrauhasta, vaan luvattomasta kiinteistön alueella oleskelusta kauppiaan kiellon jälkeen.

"On se jo selvinnyt ettei sinun mielipidettä pysty muuttamaan, mielikuvituksen murtamiseen tarvitaan aivan toiset keinot."
Ja mitä keinoja mahdat tarkoittaa?

C.E. kirjoitti:

"Millaista "nimimerkillistä" kirjoittelua sitten sinä edustat? Muutat myös nimimerkkiäsi, se ei ole rekisteröity, joten kuka tahaansa voi käyttää sitä. Jatkuu siis: tehkää kuten minä sanon, älkää niin kuin minä teen."
Käytän joko rekisteröityä caveat.emptoria tai siitä tulevaa näillä foorumeilla useita vuosia käytössä ollutta vakiintunutta lyhennettä C.E. Onko vaikeaa? Ja sinun nimimerkkisi oli?

"Lain tuntemuksesi perusteella et sinä ole ainekaan läpäissyt yhtään kurssia. :)"
Valitettavasti olen jotenkin onnistunut pujahtamaan läpi kokonaisesta oikeustieteen tutkinnosta. Joten arvauksesi ei valitettavasti osu oikeaan. Mutta siis se sinun opiskelutaustasi oli?

"Lokiikkasi perusteella siis esim. muu häiriötä aiheuttavat toiminta, kuten seksi palveluiden myyminen, on siis kiellettyä vain ja ainoastaan julkista valtaa käyttäviltä."
Seksipalveluiden myyjä ei käytä julkista valtaa, sen sijaan poliisi joka valvoo lakia käyttää. ("lokiikkakin" muuten kirjoitetaan suomeksi "logiikka")

"Mitä ne muut ovat, jos järjestyslaki ei koske yksityisiä????"
Se koskee jos osapuolina ovat julkisen vallan käyttäjä ja yksityinen. Sen sijaan järjestyslaki ei vaikuta keskinäisiin suhteisiin, jos molemmat osapuolet ovat yksityisiä henkilöitä. Yksinkertaista.

"Mikäli ei-toivottu henkilö kaupassa ei uhkaa kauppiaan koskemattomuutta tai omaisuutta varastamalla ei kauppiaalla ole oikeutta käydä käsiksi."
Ei-toivottu vieras käyttää luvattomasti kauppiaan omistamaa/hallitsemaa kiinteistöä oleskelemalla siellä. Kyse on omaisuuden ja sen käytön/hallinnan puolustamisesta.

"Kauppiaan mielenrauhan suojaaminen poistamalla ei-toivottu henkilö ei ole riittävä etu, jonka perusteella voimakeinoja saa käyttää."
Kyse ei ole mielenrauhasta, vaan luvattomasta kiinteistön alueella oleskelusta kauppiaan kiellon jälkeen.

"On se jo selvinnyt ettei sinun mielipidettä pysty muuttamaan, mielikuvituksen murtamiseen tarvitaan aivan toiset keinot."
Ja mitä keinoja mahdat tarkoittaa?

Lue lisää

Sinä vaihtelet nimimerkkiä ja minä vaihdan numeroa, mitä eroa siinä on? Onko numeroiden käyttäminen nimimerkkeinä kiellettyä? Onko nimimerkkien määrässä rajoitusta? Nimimerkki on oikean nimen asemasta käytetty tekijänimi. Oikean ja varmistetun nimen käyttäminen keskusteluissa antaa keskustelulle paremman pohjan kuin nimimerkkien käyttäminen. Nimimerkin rekisteröinti tälle palstalle ei tee nimimerkistä luotettavampaa, ei ainekaan, jos käyttää samalla myös muita.
No ei ole ihme, että sinulla on paljon vapaa-aikaa, kun lain tuntemuksesi on tuota tasoa tutkinnosta huolimatta.
Miten vaikeaa sinun on ymmärtää julkisen ja yksityisen paikan ero. Yksityisellä paikalla tilan omistajalla on oikeus kieltää ei-toivotun henkilön läsnäolo ja tarvittaessa poistaa tämä. Mutta koska kauppakeskukset, torit ja LIIKETILAT eli kaupat ovat julkisia paikkoja on kaikilla yhtäläinen oikeus oleskella siellä, mikäli eivät aiheuta häiriötä yms. Tämän liikkumisoikeuden rajoittaminen tulee perustua lakiin, tapahtuipa se viranomaisen tai yksityisen toimiesta. Mikäli poistumiskäsky julkiselta paikalta ei perustu lakiin niin se ei tee ei-toivotun henkilön läsnäolosta luvatonta. Eikä läsnäolo vaaranna omaisuutta.

19 kirjoitti:

Sinä vaihtelet nimimerkkiä ja minä vaihdan numeroa, mitä eroa siinä on? Onko numeroiden käyttäminen nimimerkkeinä kiellettyä? Onko nimimerkkien määrässä rajoitusta? Nimimerkki on oikean nimen asemasta käytetty tekijänimi. Oikean ja varmistetun nimen käyttäminen keskusteluissa antaa keskustelulle paremman pohjan kuin nimimerkkien käyttäminen. Nimimerkin rekisteröinti tälle palstalle ei tee nimimerkistä luotettavampaa, ei ainekaan, jos käyttää samalla myös muita.
No ei ole ihme, että sinulla on paljon vapaa-aikaa, kun lain tuntemuksesi on tuota tasoa tutkinnosta huolimatta.
Miten vaikeaa sinun on ymmärtää julkisen ja yksityisen paikan ero. Yksityisellä paikalla tilan omistajalla on oikeus kieltää ei-toivotun henkilön läsnäolo ja tarvittaessa poistaa tämä. Mutta koska kauppakeskukset, torit ja LIIKETILAT eli kaupat ovat julkisia paikkoja on kaikilla yhtäläinen oikeus oleskella siellä, mikäli eivät aiheuta häiriötä yms. Tämän liikkumisoikeuden rajoittaminen tulee perustua lakiin, tapahtuipa se viranomaisen tai yksityisen toimiesta. Mikäli poistumiskäsky julkiselta paikalta ei perustu lakiin niin se ei tee ei-toivotun henkilön läsnäolosta luvatonta. Eikä läsnäolo vaaranna omaisuutta.

Lue lisää

"Sinä vaihtelet nimimerkkiä ja minä vaihdan numeroa, mitä eroa siinä on? Onko numeroiden käyttäminen nimimerkkeinä kiellettyä? "
Ero on siinä, että minä käytän joko rekisteröityä nimimerkkiä, tai sen näillä foorumeilla varmasti vakiintunutta lyhennettä. Sinä et käytä mitään nimimerkkiä vaan haluat jostain syystä olla täysin anonyymi. Mietin vain miksi?

"No ei ole ihme, että sinulla on paljon vapaa-aikaa, kun lain tuntemuksesi on tuota tasoa tutkinnosta huolimatta."
Niin ja se sinun taustasi oli mikä? Taas sinulta jäi "epähuomiossa" siihen vastaamatta? Voin kyllä arvata osaamisesi perusteella, mutta jääköön sanomatta.

" Tämän liikkumisoikeuden rajoittaminen tulee perustua lakiin, tapahtuipa se viranomaisen tai yksityisen toimiesta. Mikäli poistumiskäsky julkiselta paikalta ei perustu lakiin niin se ei tee ei-toivotun henkilön läsnäolosta luvatonta."
Yksityinen liiketila ei ole julkinen paikka kauppiaan ja asiakkaan välisessä suhteessa. Eihän kauppias rajoita mitenkään liikkumisoikeutta julkisen vallan kautta, vaan ainoastaan poistaa ei-toivotun asiakkaan tiloistaan.

Mihin perustuu väitteesi että muun kuin julkisoikeudellisen toimenpiteen pitäisi perustua lakiin? Näytä se laki jossa näin vaaditaan?

C.E. kirjoitti:

"Sinä vaihtelet nimimerkkiä ja minä vaihdan numeroa, mitä eroa siinä on? Onko numeroiden käyttäminen nimimerkkeinä kiellettyä? "
Ero on siinä, että minä käytän joko rekisteröityä nimimerkkiä, tai sen näillä foorumeilla varmasti vakiintunutta lyhennettä. Sinä et käytä mitään nimimerkkiä vaan haluat jostain syystä olla täysin anonyymi. Mietin vain miksi?

"No ei ole ihme, että sinulla on paljon vapaa-aikaa, kun lain tuntemuksesi on tuota tasoa tutkinnosta huolimatta."
Niin ja se sinun taustasi oli mikä? Taas sinulta jäi "epähuomiossa" siihen vastaamatta? Voin kyllä arvata osaamisesi perusteella, mutta jääköön sanomatta.

" Tämän liikkumisoikeuden rajoittaminen tulee perustua lakiin, tapahtuipa se viranomaisen tai yksityisen toimiesta. Mikäli poistumiskäsky julkiselta paikalta ei perustu lakiin niin se ei tee ei-toivotun henkilön läsnäolosta luvatonta."
Yksityinen liiketila ei ole julkinen paikka kauppiaan ja asiakkaan välisessä suhteessa. Eihän kauppias rajoita mitenkään liikkumisoikeutta julkisen vallan kautta, vaan ainoastaan poistaa ei-toivotun asiakkaan tiloistaan.

Mihin perustuu väitteesi että muun kuin julkisoikeudellisen toimenpiteen pitäisi perustua lakiin? Näytä se laki jossa näin vaaditaan?

Lue lisää

Käytä sinä vain mitä nimimerkkiä tahaansa, se ei tee kirjoituksistasi yhtään enempää paikkaansapitäviä. Samaa biologiseen lannoitteeseen verrattavaa sisältöä tuotot edelleen.
Sinulle ihmisten perusoikeudet ja julkinen paikka tuntuvat olevat mahdottomia käsitteitä ymmärtää. Lähdetään nyt purkamaan asioita aivan perusteista:
Jokaisella on perustuslain perusteella oikeus koskemattomuuteen. Siis henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tämän perusteella ilman laissa määriteltyä oikeutta ei niin yksityinen kuin viranomainenkaan saa rikkoa toisten koskemattomuutta.
Perustuslaissa on myös liikkumisen vapaus. Suomen kansalaiset ja laillisesti maassa olevat saavat vapaasti liikkua maassa.
Yleiset paikat ovat määritelty järjestyslaissa. Kaikilla näillä yleisillä paikoilla on sama liikkumisen vapaus, mikäli ei aiheuta häiriötä yms.
Ei ole merkitystä rajoittaisiko kauppias ei-toivotun henkilön vapauksia yksityishenkilönä vai julkisen vallan käyttäjänä, riittää että rajoittaa. Ja rajoittaminen ei ole oikeudellisesti sallittua. Ja poistamalla ei-toivotun henkilön, jolla on laillinen oikeus olla tilassa, kauppias myös rikkoo ei-toivotun henkilön koskemattomuutta.
Edelleenkin jotta kauppias saisi poistaa ei-toivotun henkilön liiketilasta, eli yleiseltä paikalta, tulee hänellä olla laillinen oikeus rajoittaa liikkumisen vapautta ja koskemattomuutta LAIN perusteella. Ja sellaista sinä et ole esittänyt!

14 kirjoitti:

Käytä sinä vain mitä nimimerkkiä tahaansa, se ei tee kirjoituksistasi yhtään enempää paikkaansapitäviä. Samaa biologiseen lannoitteeseen verrattavaa sisältöä tuotot edelleen.
Sinulle ihmisten perusoikeudet ja julkinen paikka tuntuvat olevat mahdottomia käsitteitä ymmärtää. Lähdetään nyt purkamaan asioita aivan perusteista:
Jokaisella on perustuslain perusteella oikeus koskemattomuuteen. Siis henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tämän perusteella ilman laissa määriteltyä oikeutta ei niin yksityinen kuin viranomainenkaan saa rikkoa toisten koskemattomuutta.
Perustuslaissa on myös liikkumisen vapaus. Suomen kansalaiset ja laillisesti maassa olevat saavat vapaasti liikkua maassa.
Yleiset paikat ovat määritelty järjestyslaissa. Kaikilla näillä yleisillä paikoilla on sama liikkumisen vapaus, mikäli ei aiheuta häiriötä yms.
Ei ole merkitystä rajoittaisiko kauppias ei-toivotun henkilön vapauksia yksityishenkilönä vai julkisen vallan käyttäjänä, riittää että rajoittaa. Ja rajoittaminen ei ole oikeudellisesti sallittua. Ja poistamalla ei-toivotun henkilön, jolla on laillinen oikeus olla tilassa, kauppias myös rikkoo ei-toivotun henkilön koskemattomuutta.
Edelleenkin jotta kauppias saisi poistaa ei-toivotun henkilön liiketilasta, eli yleiseltä paikalta, tulee hänellä olla laillinen oikeus rajoittaa liikkumisen vapautta ja koskemattomuutta LAIN perusteella. Ja sellaista sinä et ole esittänyt!

Lue lisää

"Käytä sinä vain mitä nimimerkkiä tahaansa, se ei tee kirjoituksistasi yhtään enempää paikkaansapitäviä. Samaa biologiseen lannoitteeseen verrattavaa sisältöä tuotot edelleen."
Kysyinkin mikset sinä käytä mitään nimimerkkiä?

"Lähdetään nyt purkamaan asioita aivan perusteista:
Jokaisella on perustuslain perusteella oikeus koskemattomuuteen. Siis henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen."
Perusoikeudet joista perustuslaissa säädetään, koskevat aina ensisijaisesti julkisen vallankäytön ja yksityisen kansalaisen välistä suhdetta, ja vain harvoin yksityisten välisiä suhteita, tällöin tästä tulee erikseen säätää laissa.

Toiseksi perusoikeuksien kautta mennään, niin jokaisella on oikeus omaisuuden suojaan, mikä pitää sisällään omaisuuden käytön ja hallinnan. Sekin on perusoikeus, ja vain omistaja tai haltija voi päättää miten ja kuka saa hallitsemaansa omaisuutta käyttää. Jos omaisuudensuojasta poiketaan, siitä pitää säätää poikkeuslailla.

Lisäksi on myös perusoikeus elinkeinovapauteen, eli oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa. Mikäli jonkun läsnäolo hallitsemassaan tilassa häiritsee elinkeinonharjoittajaa, siinä loukataan myös perustuslaillista oikeutta elinkeinon harjoittamiseen.

Perustuslaista et tule löytämään apua.

"Yleiset paikat ovat määritelty järjestyslaissa. Kaikilla näillä yleisillä paikoilla on sama liikkumisen vapaus, mikäli ei aiheuta häiriötä yms."
Kyllä, julkisen vallan käyttäjä ei voi puuttua kulkemiseen tai olemiseen julkisella paikalla mikäli ei ole aiheuttanut häiriötä, paitsi ettei kauppias ole julkisen vallan käyttäjä.

"Ei ole merkitystä rajoittaisiko kauppias ei-toivotun henkilön vapauksia yksityishenkilönä vai julkisen vallan käyttäjänä, riittää että rajoittaa."
Sillä on olennainen ero, julkisen vallan käyttäjä toimisi lain ja valtuuksiensa vastaisesti, kun taas yksityinen kiinteistönhaltija vain puolustaa omaa etuaan. Julkisen vallan käyttäjällä on myös velvollisuus puuttua häiriökäyttäytymiseen julkisella paikalla, tätäkään velvollisuutta ei ole yksityisellä kauppiaalla.

" Ja poistamalla ei-toivotun henkilön, jolla on laillinen oikeus olla tilassa, kauppias myös rikkoo ei-toivotun henkilön koskemattomuutta."
Siitä vain sitten viemään kauppiasta oikeuteen sittenpähän nähdään. Ai niin, mutta sinähän et uskonut tuomioistuimiin. Joten mahdollisesti tuleva päätös ei liene ylipääsemätön pettymys.

"Edelleenkin jotta kauppias saisi poistaa ei-toivotun henkilön liiketilasta, eli yleiseltä paikalta, tulee hänellä olla laillinen oikeus rajoittaa liikkumisen vapautta ja koskemattomuutta LAIN perusteella."
Hänellähän on liiketilan haltijana laillinen oikeus.

C.E. kirjoitti:

"Käytä sinä vain mitä nimimerkkiä tahaansa, se ei tee kirjoituksistasi yhtään enempää paikkaansapitäviä. Samaa biologiseen lannoitteeseen verrattavaa sisältöä tuotot edelleen."
Kysyinkin mikset sinä käytä mitään nimimerkkiä?

"Lähdetään nyt purkamaan asioita aivan perusteista:
Jokaisella on perustuslain perusteella oikeus koskemattomuuteen. Siis henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen."
Perusoikeudet joista perustuslaissa säädetään, koskevat aina ensisijaisesti julkisen vallankäytön ja yksityisen kansalaisen välistä suhdetta, ja vain harvoin yksityisten välisiä suhteita, tällöin tästä tulee erikseen säätää laissa.

Toiseksi perusoikeuksien kautta mennään, niin jokaisella on oikeus omaisuuden suojaan, mikä pitää sisällään omaisuuden käytön ja hallinnan. Sekin on perusoikeus, ja vain omistaja tai haltija voi päättää miten ja kuka saa hallitsemaansa omaisuutta käyttää. Jos omaisuudensuojasta poiketaan, siitä pitää säätää poikkeuslailla.

Lisäksi on myös perusoikeus elinkeinovapauteen, eli oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa. Mikäli jonkun läsnäolo hallitsemassaan tilassa häiritsee elinkeinonharjoittajaa, siinä loukataan myös perustuslaillista oikeutta elinkeinon harjoittamiseen.

Perustuslaista et tule löytämään apua.

"Yleiset paikat ovat määritelty järjestyslaissa. Kaikilla näillä yleisillä paikoilla on sama liikkumisen vapaus, mikäli ei aiheuta häiriötä yms."
Kyllä, julkisen vallan käyttäjä ei voi puuttua kulkemiseen tai olemiseen julkisella paikalla mikäli ei ole aiheuttanut häiriötä, paitsi ettei kauppias ole julkisen vallan käyttäjä.

"Ei ole merkitystä rajoittaisiko kauppias ei-toivotun henkilön vapauksia yksityishenkilönä vai julkisen vallan käyttäjänä, riittää että rajoittaa."
Sillä on olennainen ero, julkisen vallan käyttäjä toimisi lain ja valtuuksiensa vastaisesti, kun taas yksityinen kiinteistönhaltija vain puolustaa omaa etuaan. Julkisen vallan käyttäjällä on myös velvollisuus puuttua häiriökäyttäytymiseen julkisella paikalla, tätäkään velvollisuutta ei ole yksityisellä kauppiaalla.

" Ja poistamalla ei-toivotun henkilön, jolla on laillinen oikeus olla tilassa, kauppias myös rikkoo ei-toivotun henkilön koskemattomuutta."
Siitä vain sitten viemään kauppiasta oikeuteen sittenpähän nähdään. Ai niin, mutta sinähän et uskonut tuomioistuimiin. Joten mahdollisesti tuleva päätös ei liene ylipääsemätön pettymys.

"Edelleenkin jotta kauppias saisi poistaa ei-toivotun henkilön liiketilasta, eli yleiseltä paikalta, tulee hänellä olla laillinen oikeus rajoittaa liikkumisen vapautta ja koskemattomuutta LAIN perusteella."
Hänellähän on liiketilan haltijana laillinen oikeus.

Lue lisää

Eikö numero ole sinun mielestä nimimerkki? Onko keskustelun edellytys käyttää täysin muuttumatonta nimimerkkiä? Miten muuttuvat kirjaimet eroavat muuttuvista numeroista? Vetoatko nimimerkkiin, kut et pysty viemään keskustelua muuten asiallisesti eteen päin?
Vetoat siihen, että lait koskevat vain julkisen vallan käyttäjää yksityishenkilön suhteen, mutta ei yksityishenkilöiden välillä. Sillä perusteella oikeus omaisuuden suojaamiseen ja elinkeinon harjoittamiseen ei koske sitten kahden yksityishenkilön, kauppiaan ja ei-toivotun henkilön välillä. Puhut siis taas ristiin.
"ja vain harvoin yksityisten välisiä suhteita, tällöin tästä tulee erikseen säätää laissa. " Aivan, laissa tulee säätää kaupiaalle oikeus poistaa ei-toivottu henkilö hallitsemastaan JULKISESTA TILASASTA, jotta kauppiaalla olisi siihen oikeus.
Oman edun puolustaminen voimakeinoin ei ole laissa sallittua, se on jopa rangaistavaa. Omaisuuden tai terveyden puolustaminen taas on rajallisesti oikeutettua, mutta pelkkä läsnäolo ei aiheuta omaisuutta tai terveyttä vaaraan.
"Hänellähän on liiketilan haltijana laillinen oikeus. " Niin minkä lain? milloin esität ne kauan pyydetyt pykälät?

21 kirjoitti:

Eikö numero ole sinun mielestä nimimerkki? Onko keskustelun edellytys käyttää täysin muuttumatonta nimimerkkiä? Miten muuttuvat kirjaimet eroavat muuttuvista numeroista? Vetoatko nimimerkkiin, kut et pysty viemään keskustelua muuten asiallisesti eteen päin?
Vetoat siihen, että lait koskevat vain julkisen vallan käyttäjää yksityishenkilön suhteen, mutta ei yksityishenkilöiden välillä. Sillä perusteella oikeus omaisuuden suojaamiseen ja elinkeinon harjoittamiseen ei koske sitten kahden yksityishenkilön, kauppiaan ja ei-toivotun henkilön välillä. Puhut siis taas ristiin.
"ja vain harvoin yksityisten välisiä suhteita, tällöin tästä tulee erikseen säätää laissa. " Aivan, laissa tulee säätää kaupiaalle oikeus poistaa ei-toivottu henkilö hallitsemastaan JULKISESTA TILASASTA, jotta kauppiaalla olisi siihen oikeus.
Oman edun puolustaminen voimakeinoin ei ole laissa sallittua, se on jopa rangaistavaa. Omaisuuden tai terveyden puolustaminen taas on rajallisesti oikeutettua, mutta pelkkä läsnäolo ei aiheuta omaisuutta tai terveyttä vaaraan.
"Hänellähän on liiketilan haltijana laillinen oikeus. " Niin minkä lain? milloin esität ne kauan pyydetyt pykälät?

Lue lisää

"Eikö numero ole sinun mielestä nimimerkki? "
Se on huono nimimerkki, jos se on joka viestissä eri. Nimimerkin tehtävä on yksilöidä keskustelija, ja ainoastaan se että tämä on hiljainen foorumi, jossa ei ole muita keskustelijoita, yleensä edes mahdollistaa vaihtuvalla nimimerkillä toimimisen ilman sekaannuksen vaaraa.

"Vetoatko nimimerkkiin, kut et pysty viemään keskustelua muuten asiallisesti eteen päin?"
Ei, olen kysynyt perustettasi normaalista poikkeavaan menettelyyn nimimerkin osalta, ja sellaista vastausta jonka normaalijärkinen voisi ymmärtää en ole vielä saanut.

"Sillä perusteella oikeus omaisuuden suojaamiseen ja elinkeinon harjoittamiseen ei koske sitten kahden yksityishenkilön, kauppiaan ja ei-toivotun henkilön välillä."
Näin on, omaisuuden suoja ja elinkeinovapaus suojaavat kauppiasta ensisijaisesti vain julkisen vallan suoralta puuttumiselta. Mutta tietenkin on säädetty lakeja jotka käytännössä välillisesti koskevat myös yksityisen välisiä toimijoita. Varastaminenkin tai hallinnan loukkaus ovat kiellettyjä, vaikka molemmat osapuolet olisivat yksityisiä.

Otin nuo perusoikeudet esimerkiksi siitä, ettei näkemyksesi ettei kauppias voi loukata toisen liikkumisvapautta koska se on perusoikeus, ole sen kummempi kuin ettei siinä tapauksessa asiakkaalla ole oikeutta myöskään omistajan oikeutta liiketilan hallintaan eikä oikeutta häiritä elinkeinoa.

"Aivan, laissa tulee säätää kaupiaalle oikeus poistaa ei-toivottu henkilö hallitsemastaan JULKISESTA TILASASTA, jotta kauppiaalla olisi siihen oikeus."
Kuinka niin? Järjestyslain esitöissä jo sanotaan ettei lailla perusteta uusia oikeuksia aikaisempiin järjestyssääntöihin verrattuna. Myöskään kuntien laatimien järjestyssääntöjen aikana asiakkaalla ei ollut oikeutta olla kauppatilassa vastoin kauppiaan tahtoa. Joten asia ei ole muuttunut. Tietenkin jos säädetään laki, jossa asiakkaalle annetaan oleskeluoikeus myös silloin kuin ei kauppias sitä halua, asia olisi eri. Toki tällöin se pitäisi tehdä poikkeuslakina, ja valtio voisi joutua jopa korvaamaan jotain omaisuuden hallintaa loukkaavan lain säätämisestä kiinteistönomistajille.

"Oman edun puolustaminen voimakeinoin ei ole laissa sallittua, se on jopa rangaistavaa. Omaisuuden tai terveyden puolustaminen taas on rajallisesti oikeutettua, mutta pelkkä läsnäolo ei aiheuta omaisuutta tai terveyttä vaaraan."
Minkä lain mukaan se on rangaistavaa, kunhan se on kohtuullista ja miten omaisuuden tai terveyden puolustaminen muuten yleensäkään eroaa muusta oman edun puolustamisesta?

"Niin minkä lain? milloin esität ne kauan pyydetyt pykälät? "
Yksityinen toimijahan ei tarvitse erillisiä toimivaltuuksia, vai oletko jo unohtanut?

Omistus ja hallintaoikeudet perustuvat omaisuuden suojan takaavaan perustuslakiin. Ja esim. liikehuoneistojen vuokrasuhteissa (erillinen laki) huoneiston haltija päättää yksin tai omistajan kanssa huoneiston käytöstä. Tai vastaavasti maakaaressa myös tunnustetaan omistajan oikeudet päättää kiinteistön käytöstä.

Omistus- ja hallintaoikeus tarkoittaa periaatteessa muuten rajoittamatonta oikeutta käyttää ja päättää irtaimen tai kiinteistön käytöstä itsenäisesti, ellei laissa ole säädetty erityistä kieltoa tai poikkeamaa, kuten rasiteoikeuksia, tai eräiden erityislakien kautta tulevia poikkeamia omistusoikeuteen (kaivoslaki, ympäristölaki, vesilaki, metsälainsäädäntö, poikkeustilasäädäntö, kaavoituksen säädökset), tai esineeseen/kiinteistöön liity yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvaa poikkeamaa käyttöoikeuksiin liittyen.

C.E. kirjoitti:

"Eikö numero ole sinun mielestä nimimerkki? "
Se on huono nimimerkki, jos se on joka viestissä eri. Nimimerkin tehtävä on yksilöidä keskustelija, ja ainoastaan se että tämä on hiljainen foorumi, jossa ei ole muita keskustelijoita, yleensä edes mahdollistaa vaihtuvalla nimimerkillä toimimisen ilman sekaannuksen vaaraa.

"Vetoatko nimimerkkiin, kut et pysty viemään keskustelua muuten asiallisesti eteen päin?"
Ei, olen kysynyt perustettasi normaalista poikkeavaan menettelyyn nimimerkin osalta, ja sellaista vastausta jonka normaalijärkinen voisi ymmärtää en ole vielä saanut.

"Sillä perusteella oikeus omaisuuden suojaamiseen ja elinkeinon harjoittamiseen ei koske sitten kahden yksityishenkilön, kauppiaan ja ei-toivotun henkilön välillä."
Näin on, omaisuuden suoja ja elinkeinovapaus suojaavat kauppiasta ensisijaisesti vain julkisen vallan suoralta puuttumiselta. Mutta tietenkin on säädetty lakeja jotka käytännössä välillisesti koskevat myös yksityisen välisiä toimijoita. Varastaminenkin tai hallinnan loukkaus ovat kiellettyjä, vaikka molemmat osapuolet olisivat yksityisiä.

Otin nuo perusoikeudet esimerkiksi siitä, ettei näkemyksesi ettei kauppias voi loukata toisen liikkumisvapautta koska se on perusoikeus, ole sen kummempi kuin ettei siinä tapauksessa asiakkaalla ole oikeutta myöskään omistajan oikeutta liiketilan hallintaan eikä oikeutta häiritä elinkeinoa.

"Aivan, laissa tulee säätää kaupiaalle oikeus poistaa ei-toivottu henkilö hallitsemastaan JULKISESTA TILASASTA, jotta kauppiaalla olisi siihen oikeus."
Kuinka niin? Järjestyslain esitöissä jo sanotaan ettei lailla perusteta uusia oikeuksia aikaisempiin järjestyssääntöihin verrattuna. Myöskään kuntien laatimien järjestyssääntöjen aikana asiakkaalla ei ollut oikeutta olla kauppatilassa vastoin kauppiaan tahtoa. Joten asia ei ole muuttunut. Tietenkin jos säädetään laki, jossa asiakkaalle annetaan oleskeluoikeus myös silloin kuin ei kauppias sitä halua, asia olisi eri. Toki tällöin se pitäisi tehdä poikkeuslakina, ja valtio voisi joutua jopa korvaamaan jotain omaisuuden hallintaa loukkaavan lain säätämisestä kiinteistönomistajille.

"Oman edun puolustaminen voimakeinoin ei ole laissa sallittua, se on jopa rangaistavaa. Omaisuuden tai terveyden puolustaminen taas on rajallisesti oikeutettua, mutta pelkkä läsnäolo ei aiheuta omaisuutta tai terveyttä vaaraan."
Minkä lain mukaan se on rangaistavaa, kunhan se on kohtuullista ja miten omaisuuden tai terveyden puolustaminen muuten yleensäkään eroaa muusta oman edun puolustamisesta?

"Niin minkä lain? milloin esität ne kauan pyydetyt pykälät? "
Yksityinen toimijahan ei tarvitse erillisiä toimivaltuuksia, vai oletko jo unohtanut?

Omistus ja hallintaoikeudet perustuvat omaisuuden suojan takaavaan perustuslakiin. Ja esim. liikehuoneistojen vuokrasuhteissa (erillinen laki) huoneiston haltija päättää yksin tai omistajan kanssa huoneiston käytöstä. Tai vastaavasti maakaaressa myös tunnustetaan omistajan oikeudet päättää kiinteistön käytöstä.

Omistus- ja hallintaoikeus tarkoittaa periaatteessa muuten rajoittamatonta oikeutta käyttää ja päättää irtaimen tai kiinteistön käytöstä itsenäisesti, ellei laissa ole säädetty erityistä kieltoa tai poikkeamaa, kuten rasiteoikeuksia, tai eräiden erityislakien kautta tulevia poikkeamia omistusoikeuteen (kaivoslaki, ympäristölaki, vesilaki, metsälainsäädäntö, poikkeustilasäädäntö, kaavoituksen säädökset), tai esineeseen/kiinteistöön liity yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvaa poikkeamaa käyttöoikeuksiin liittyen.

Lue lisää

Sinä tosiaan olet hassu keskustelija, pystyt kumoamaan omat väitteesi itse. Annetaan siitä sinulle toinen piste. :)
"Yksityinen toimijahan ei tarvitse erillisiä toimivaltuuksia, vai oletko jo unohtanut? " Siis mielestäsi yksityinen henkilö saa tehdä toiselle yksityiselle mitä vain, koska hän ei tarvitse toimivaltuuksia. No, sitä kyllä näkee nakkikioskeilla tapahtuvan ja laintuntemuksesi on kyllä vastaavaa tasoa.
Ja miten nyt sinä voit viitata perustuslakiin, kun se ei mielestäsi koske yksityishenkilöiden välisiä asioita? Ai niin, tehkää niin kuin minä sanon, älkää kuten minä teen!
Omaa etua voi olla myös ei-toivotun henkilön aiheuttaman mielipahan loppuminen. Sillä ei ole mitään omaisuuden tai terveyden suojaamisen kanssa mitään tekemistä.
Ja kun et löytänyt vieläkään pykäliä, joiden perusteella liiketilan haltija saisi käyttää voimaa toista henkilöä kohtaan laajennat keskustelua sille kuulumattomille alueille.
Lopuksi toistan jälleen itseäni, kun et ole pyyntöihini vastannut: pykäliä kehiin, kiitos!

24 kirjoitti:

Sinä tosiaan olet hassu keskustelija, pystyt kumoamaan omat väitteesi itse. Annetaan siitä sinulle toinen piste. :)
"Yksityinen toimijahan ei tarvitse erillisiä toimivaltuuksia, vai oletko jo unohtanut? " Siis mielestäsi yksityinen henkilö saa tehdä toiselle yksityiselle mitä vain, koska hän ei tarvitse toimivaltuuksia. No, sitä kyllä näkee nakkikioskeilla tapahtuvan ja laintuntemuksesi on kyllä vastaavaa tasoa.
Ja miten nyt sinä voit viitata perustuslakiin, kun se ei mielestäsi koske yksityishenkilöiden välisiä asioita? Ai niin, tehkää niin kuin minä sanon, älkää kuten minä teen!
Omaa etua voi olla myös ei-toivotun henkilön aiheuttaman mielipahan loppuminen. Sillä ei ole mitään omaisuuden tai terveyden suojaamisen kanssa mitään tekemistä.
Ja kun et löytänyt vieläkään pykäliä, joiden perusteella liiketilan haltija saisi käyttää voimaa toista henkilöä kohtaan laajennat keskustelua sille kuulumattomille alueille.
Lopuksi toistan jälleen itseäni, kun et ole pyyntöihini vastannut: pykäliä kehiin, kiitos!

Lue lisää

..ja koko järjestyslaissa ei edes mainita, että se koskisi muuta kuin yleisen järjestyksen pitoa yleisellä paikalla. 1§ "Tämän lain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta." ja toisessa paikassa mainitaan soveltamisalueiksi lain soveltamisalueiksi yleiset paikat ja taajamat.

Mutta koko laissa ei edes mainita, että se antaisi jotain oikeuksia yksityiselle henkilölle?

Eli mihin se väitteesi oikein mahtaakaan perustua? Voitko näyttää sen lainkohdan järjestyslaissa, jossa näin mainitaan?

Pykälä kehiin, jossa mainitaan että JL:n yleinen tila käsite loisi jotain oikeuksia yksityiselle, joko pystyt sen näyttämään, tai sitten sinun koko väitteesi on täysin tyhjän päällä. (Pitäisi olla helppoa, kun lakikin on jo valmiina)

C.E. kirjoitti:

..ja koko järjestyslaissa ei edes mainita, että se koskisi muuta kuin yleisen järjestyksen pitoa yleisellä paikalla. 1§ "Tämän lain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta." ja toisessa paikassa mainitaan soveltamisalueiksi lain soveltamisalueiksi yleiset paikat ja taajamat.

Mutta koko laissa ei edes mainita, että se antaisi jotain oikeuksia yksityiselle henkilölle?

Eli mihin se väitteesi oikein mahtaakaan perustua? Voitko näyttää sen lainkohdan järjestyslaissa, jossa näin mainitaan?

Pykälä kehiin, jossa mainitaan että JL:n yleinen tila käsite loisi jotain oikeuksia yksityiselle, joko pystyt sen näyttämään, tai sitten sinun koko väitteesi on täysin tyhjän päällä. (Pitäisi olla helppoa, kun lakikin on jo valmiina)

Lue lisää

Mutta järjestyslakihan ei sinun mielestä koske yksityishenkilöitäm joten kuinka nyt puutut siihen? Et usko omiin perusteluihisi?
Hyvä, että huomasit tuon ensimmäisen ja toisen pykälän. Ne tosiaan tarkoitaavat juuri sitä mitä kirjoitit. Mutta mikä oli pointtisi?
Siinä ei todellakaan anneta mitään suoranaisia oikeuksia yksityisille henkilöille, muttei siinä myöskään rajata mitään perusoikeuksia pois. Ei siis yhtään perusoikeutta julkisella paikalla.
Kerran tunnet itsesi lain asiantuntiaksi niin silloinhan sinun pitäisi helposti pystyä esittämään pyydettyt lain kohdat. Joten pykälää kehiin.

31 kirjoitti:

Mutta järjestyslakihan ei sinun mielestä koske yksityishenkilöitäm joten kuinka nyt puutut siihen? Et usko omiin perusteluihisi?
Hyvä, että huomasit tuon ensimmäisen ja toisen pykälän. Ne tosiaan tarkoitaavat juuri sitä mitä kirjoitit. Mutta mikä oli pointtisi?
Siinä ei todellakaan anneta mitään suoranaisia oikeuksia yksityisille henkilöille, muttei siinä myöskään rajata mitään perusoikeuksia pois. Ei siis yhtään perusoikeutta julkisella paikalla.
Kerran tunnet itsesi lain asiantuntiaksi niin silloinhan sinun pitäisi helposti pystyä esittämään pyydettyt lain kohdat. Joten pykälää kehiin.

Lue lisää

..sinä olet perustellut useaan otteeseen mielipiteesi oikeellisuutta, juuri sillä, ettei kauppias voi heittää ketään pihalle, koska järjestyslaki määrittelee eräät paikat yleiseksi tiloiksi, mutta koska järjestyslaissa ei edes mainita, että sen perusteella syntyy oikeuksia, sinun väitteiltäsi putosi juuri täysin pohja pois.

C.E. kirjoitti:

..sinä olet perustellut useaan otteeseen mielipiteesi oikeellisuutta, juuri sillä, ettei kauppias voi heittää ketään pihalle, koska järjestyslaki määrittelee eräät paikat yleiseksi tiloiksi, mutta koska järjestyslaissa ei edes mainita, että sen perusteella syntyy oikeuksia, sinun väitteiltäsi putosi juuri täysin pohja pois.

Lue lisää

Ei, ei, ei... perustelusi menee syvälle metsään. Vihdoin siis tunnustat liiketilan yleiseksi paikaksi? Kyllä vai ei? Ei siinä myöskään mainita, että se rajaa perusoikeuksia pois.
Mutta missä ne pykälät viipyvät? Meneekö etsimiseen noin paljon aikaa?

---- kirjoitti:

Laillisesti poiston perusteita voivat edelleen olla häiriökäyttäytyminen, vartiointikohteen jonkun järjestyssäännön noudattamatta jättäminen (Esim tupakointikielto).
Saa sitä omaa järkeä käyttää noissa poisto syissä.
Vartijan on vain AINA perusteltava syy poistoon.
Esim. "Teidät poistetaan häiriökäyttäytymisen vuoksi" -> Yleisin poistamisen syy.
Tai Uhkaava käytös -> Poistettava on käyttäytynyt uhkaavasti vartiointikohteen henk.kuntaa tai muita kohteella oleskelevia kohtaan....
Kaikkea ei voi kirjata lakiin ja asetuksiin yksityiskohtaisesti, mutta ne antavat hyvät "raamit" toiminnalle jos niitä osaa tulkita oikein.

Lue lisää

Asia on nimenomaan juuri näin kun edellä mainitaan! Hienoa että jollain on intiaanit kanootissa. Minkään mikkihiirien ei kannata tänne kirjottaa, jos he laittavat tekstiä tänne sillä perusteella, että musta tuntuu tai näin voisi olla! - 3 vuotta alaa opiskellut ja alalla työskentelevä -

34 kirjoitti:

Ei, ei, ei... perustelusi menee syvälle metsään. Vihdoin siis tunnustat liiketilan yleiseksi paikaksi? Kyllä vai ei? Ei siinä myöskään mainita, että se rajaa perusoikeuksia pois.
Mutta missä ne pykälät viipyvät? Meneekö etsimiseen noin paljon aikaa?

Lue lisää

Kauppias ei voi voimakeinoin ketään liiketilastaan poistaa, oli hän miten päin tahansa tilan omistaja/vuokralainen yms. PISTE.
Jokaisella ihmisellä on perustuslaissa oikeus koskemattomuuteen ja näin ollen sitä ei voi loukata ellei siitä laissa erikseen määrätä. Muuten kyseessä on pahoinpitely. Laissa on kuitenkin erikseen määritelty ketkä saavat ihmisen perustuslaillisiin oikeuksiin puuttua suorittaessaan virkatehtäväänsä tai toimeksiantoaan. Näihin kuuluu myös vartija, joka poistamisen yhteydessä voi loukata ihmisen koskemattomuutta ja kiinniottotilanteessa riistää vapauden, joka tosin on myös jokamiehen kiinniotto-oikeudessa. Kauppiaalle ei tällaista oikeutta ole annettu. Jos kauppias yksityisenä henkilönä menee poistamaan voimakeinoin jonkun omasta liiketilastaan, syyllistyy hän pahoinpitelyyn. Ainoastaan jokamiehen oikeudella suoritetun kiinnioton yhteydessä kauppias voi turvautua voimakeinoihin kuten kuka tahansa muukin yksityinen kansalainen. Vartijalle kauppias voi kyllä mennä sanomaan ihan kenestä tahansa asiakkaasta, että ei halua häntä liiketilaansa, jolloin poistamisoikeus vartijalle on täyttynyt ja henkilö voidaan poistaa. Ensin pyynnöin kehotuksin ja käskyin ja jos näitä ei noudateta, niin tämän jälkeen astuu voimaan voimankäyttöoikeus. Seuraavassa siitä perustelut:

Finlex, Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, 28§
"Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."

"Jos poistettava, kiinni otettava tai turvallisuustarkastuksen kohteeksi joutunut koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen, taikka pakenee kiinni ottamista, vartijalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet. Vastuuvapausperusteesta ja rangaistusvastuun lievennyksestä voimakeinojen käytön liioittelussa säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä."

Tässä siis hyvin yksiselitteisesti sanotaan, että vartijalla ei ole oikeutta mennä poistamaan ketään ilman toimialueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta. Periaatteessa kaikki liiketilan työntekijätkin ovat kauppiaan edustajia, joten heidänkin pyyntö riittää. Toisekseen on oikeus poistaa "jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan." Eli jos liike on kiinni tai muuten suljettu asiakkailta tai esim. alle 18v. on pelikoneille rajatussa tilassa yms..

Lyhyesti ja ytimekkäästi, KAUPPIAS EI VOI KETÄÄN POISTAA VOIMAKEINOIN, voi tottakai pyytää poistumaan ottaen huomioon myös yhdenvertaisuuslain. Jos ei poistu, niin poliisi tai vartija paikalle. Muuta keinoa ei LAIN mukaan ole. Ja kauppias saa ihan vapaasti päättää ketä hän liikkeeseensä otta, kunhan se ei ole syrjivää.

Alalla 10v toiminut kirjoitti:

Kauppias ei voi voimakeinoin ketään liiketilastaan poistaa, oli hän miten päin tahansa tilan omistaja/vuokralainen yms. PISTE.
Jokaisella ihmisellä on perustuslaissa oikeus koskemattomuuteen ja näin ollen sitä ei voi loukata ellei siitä laissa erikseen määrätä. Muuten kyseessä on pahoinpitely. Laissa on kuitenkin erikseen määritelty ketkä saavat ihmisen perustuslaillisiin oikeuksiin puuttua suorittaessaan virkatehtäväänsä tai toimeksiantoaan. Näihin kuuluu myös vartija, joka poistamisen yhteydessä voi loukata ihmisen koskemattomuutta ja kiinniottotilanteessa riistää vapauden, joka tosin on myös jokamiehen kiinniotto-oikeudessa. Kauppiaalle ei tällaista oikeutta ole annettu. Jos kauppias yksityisenä henkilönä menee poistamaan voimakeinoin jonkun omasta liiketilastaan, syyllistyy hän pahoinpitelyyn. Ainoastaan jokamiehen oikeudella suoritetun kiinnioton yhteydessä kauppias voi turvautua voimakeinoihin kuten kuka tahansa muukin yksityinen kansalainen. Vartijalle kauppias voi kyllä mennä sanomaan ihan kenestä tahansa asiakkaasta, että ei halua häntä liiketilaansa, jolloin poistamisoikeus vartijalle on täyttynyt ja henkilö voidaan poistaa. Ensin pyynnöin kehotuksin ja käskyin ja jos näitä ei noudateta, niin tämän jälkeen astuu voimaan voimankäyttöoikeus. Seuraavassa siitä perustelut:

Finlex, Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, 28§
"Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan."

"Jos poistettava, kiinni otettava tai turvallisuustarkastuksen kohteeksi joutunut koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen, taikka pakenee kiinni ottamista, vartijalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet. Vastuuvapausperusteesta ja rangaistusvastuun lievennyksestä voimakeinojen käytön liioittelussa säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä."

Tässä siis hyvin yksiselitteisesti sanotaan, että vartijalla ei ole oikeutta mennä poistamaan ketään ilman toimialueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta. Periaatteessa kaikki liiketilan työntekijätkin ovat kauppiaan edustajia, joten heidänkin pyyntö riittää. Toisekseen on oikeus poistaa "jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan." Eli jos liike on kiinni tai muuten suljettu asiakkailta tai esim. alle 18v. on pelikoneille rajatussa tilassa yms..

Lyhyesti ja ytimekkäästi, KAUPPIAS EI VOI KETÄÄN POISTAA VOIMAKEINOIN, voi tottakai pyytää poistumaan ottaen huomioon myös yhdenvertaisuuslain. Jos ei poistu, niin poliisi tai vartija paikalle. Muuta keinoa ei LAIN mukaan ole. Ja kauppias saa ihan vapaasti päättää ketä hän liikkeeseensä otta, kunhan se ei ole syrjivää.

Lue lisää

Noin tämä asia on minunkin tämänhetkisen käsitykseni mukaan.

Kuvaamisen yms. kannalta asia on jännä (epäselvä) siinä mielessä, että lain mukaan yleisellä paikalla - jota myös kaikki liiketilat yms. ovat - saa kuvata, mutta jos siis liikkeen edustaja ei halua, että kuvataan, voi hän käskeä kuvaajaa poistumaan tai laittaa vartijan poistamaan liikkeestä, vaikka hän ei voi lain mukaan kieltää kuvaamista. Kuvaamista ei siis voi kieltää, mutta kuvaamisen perusteella yksityisen liikkeen edustaja voi poistaa asiakkaan, vai mitä?

Porttikieltoa asiakkaalle sen sijaan ei käsittääkseni saa laittaa millään perusteella liikkeen edustajan taholta, vaan porttikielto on oikeus antaa vain portsareilla eli ravintolassa tai hotellissa työskentelevillä järjestyksenvalvojilla.