Mitä nämä sanat tarkoittaa?

-kipa-

Maalis
Huhti
Marras

Onko noilla jokin merkitys ollut joka nykykielessä on unohtunut ja ovat nykyään vain hassuja kuukauden nimiä?

Miksi Tammikuu keskellä talvea, miten se liittyy tammeen vai onko tammi tarkoittanut muutakin kuin puuta?

Miksi riisi on paperimittana?

12

3346

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lainastelija

      »Tammikuu
      Tammi tarkoittaa napaa, akselia, keskipuuta. (ruots. stam) Tämä kuu jakoi vaikean talviajan kahtia ja on siten keskellä. Se on talven keskus.

      Maaliskuu
      Johdettu maa-sanasta. Maaliskuussa näkyy jo vähän maata lumen alta, mistä nimitys. Tätä tukevat ympäri Suomen tunnetut erilaiset sananparret: Maaliskuu maata näyttää.

      Huhtikuu
      Huhta tarkoittaa kaskea, silloin lähdettiin kaatamaan suuret havupuukasket, jotka poltettiin myöhemmin. Muoto huhti on muodostunut samalla tavalla kuin esim. silmä>silmivesi.

      Marraskuu
      Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. Marras kuuluu samaan sanaperheeseen kuin mm. muinaisintian marta, joka tarkoittaa kuolevaa ihmistä, latinan mors ja ranskan mort=kuolema.»

      http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/mit-suomalaiset-kuukausien-nimet.html

      »Riisi tulee alunperin arabian pakettia, tukkua, nippua tarkoittavasta sanasta rizma, joka taas on johdettu sitomisesta tarkoittavasta verbistä razama. Englannin kieleen se on tullut muodossa ream (keskiengl. reme), ranskaan rame (muinaisransk. raime) saksaan Ries, ruotsiin ris, espanjaan ja portugaliin resma, italiaan risma.»

      http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Paperi
      http://www.bartleby.com/61/18/R0071800.html

      • Paperitiikeri
      • Yucca

        Etymologisia sanakirjoja selailemalla voi havaita, että monet selitykset ovat todellisuudessa epävarmoja ja kiistanalaisia.

        On vain niin helppoa ja monia houkuttelevaa poimia jostakin jotkin selitykset (tai ehkä jopa sepittää omia) ja sitten kirjoittaa ne täytenä totena vaikkapa blogiinsa. Usein tähän vielä sisältyy ymmärrys- tai kopiointivirhe, ja virheet voivat kasautua, jos kopioidaan muilta nettisivuilta.

        Todellisuudessa tammikuun ja maaliskuun alkuperä ovat epävarmoja, ja varsinkin tammikuulle on esitetty monia selityksiä, joista mikään ei ole kovin vakuuttava.

        ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” sanoo tammikuu-sanan alkuperästä: ”Asiaa on mahdotonta ratkaista, sillä yhdyssana on muodostettu ennen kirjakielen syntyä ja sitä koskevat selitykset ovat jälkeenpäin teorioituja.”

        Kysymyksen otsikko oli ”Mitä nämä sanat tarkoittaa?” Tässäkin kysymys on olennaisempi kuin vastaus. Kysymykseen nimittäin sisältyy tavallinen mutta hyvin haitallinen harhaluulo siitä, että sanan alkuperästä (etymologiasta) voitaisiin päätellä sen jonkinlainen oikea merkitys. Tuskinpa nimittäin kysyjä halusi vain tietää, että esimerkiksi ”tammikuu” tarkoittaa kalenterivuoden ensimmäistä kuukautta – tämähän olisi oikea vastaus, jos kysymys todella koskisi sitä, mitä se nimellisesti koskee.

      • onko yhteistä

        "Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. Marras kuuluu samaan sanaperheeseen kuin mm. muinaisintian marta, joka tarkoittaa kuolevaa ihmistä, latinan mors ja ranskan mort=kuolema...»"

        Joskus olen lukenut jostain, en nyt muista mistä, että suomalais-ugrilaisilla ja Etelä-Intian dravida-kielillä olisi joitain yhteisiä piirteitä. Mahtaakohan tuossa olla mitään perää?

      • Mau Asem
        onko yhteistä kirjoitti:

        "Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. Marras kuuluu samaan sanaperheeseen kuin mm. muinaisintian marta, joka tarkoittaa kuolevaa ihmistä, latinan mors ja ranskan mort=kuolema...»"

        Joskus olen lukenut jostain, en nyt muista mistä, että suomalais-ugrilaisilla ja Etelä-Intian dravida-kielillä olisi joitain yhteisiä piirteitä. Mahtaakohan tuossa olla mitään perää?

        Ainakin indonesian kielestä löytyy monia samankaltaisuuksia. "Sama" tarkoittaa samaa myös indonesiassa..

    •  Toukomies

      >onko tammi tarkoittanut muutakin kuin puuta

      Vanhat uittomiehet puhuivat tammesta tai tammista (nominatiivi: tammi) tarkoittaen sillä patoa (ruots. damm). En ole varma sanan taivutuksesta sitä tässä merkityksessä käytettäessä (vrt. vuori : vuoren/vuorin).

      Ruotsin tammi (puulaji) = ek.

      Tammikuun nimessä oleva ”tammi” tulee täällä jo esillä olevan lainauksen mukaan ruotsin sanasta stam.

    • Heittiöapulainen
    • -kipa-

      Osaatteko muuten sanoa mikä on "miuli"? En ole löytänyt selitystä, en ainakaan uskottavaa.
      "Lähti kuin miuli kuuta kohti" on sanonta jolla kuvataan kun joku pötkii pakoon, varsinkin säikähtäneenä.
      Joskus sitä on käytetty esim. kun poika on kiusoitellut tyttöä luokassa niin opettaja on käskenyt lopettaa miulin hommat.

    • muistelen

      Muistaakseni Kustaa Vilkuna kirjassaan "Vuotuinen Ajantieto" (tai jotakin sinnepäin) liittää Tammikuun tammi-sanan uiton sulkuporttiin, mihin toinenkin vastaaja viittasi. Vilkuna selittää ajatuksena olevan, että silloin talvi padotaan (en ihan tarkkaan muista selitystä).

      Marras viittaa kuolemaan, esimerkiksi ihon marraskesi, joka
      on kuollut kerros. Marraskuussa luonto on vainaa.

      Eikös huhti ole jotakin viljelyksen kanssa tekemistä?

      • epävarmaa on

        Lainastelija vastasi jo näihin ja Yucca selvensi

    • pörttomtten

      MIULI on nimitys ponin ja aasin risteutykselle!

      • Vähän rotia

        Miuli ei ole kuulunut sanavarastooni ennen tämän viestiketjun lukemista. Se ei ole suomea, vaan väännös englannin sanasta 'mule', joka tarkoittaa muulia.

        Hevonen (muukin kuin poni) ja aasi kykenevät risteytymään ja tuottamaan jälkeläisiä, joita kutsutaan muuleiksi. Muulit eivät puolestaan ole lisääntymiskykyisiä. Niitä käytetään hevosten ja aasien tapaan kuormajuhtina.

        Netistä löysin tällaisen selityksen:

        ”Kautta maan lienee tunnettu sanonta:”tekee työtä kun miuli”. Etymologisen sanakirjan mukaan miuli on väännös muulia tarkoittavasta englanninkielisestä sanasta ja sanonnan selitetään merkitsevän sitkeäsi työtä puurtavaa henkilöä. Ainakin Alajärven puolessa sanaa on käytetty myös yhteyksissä: ”menöö ku miuli”ja ”häärää ku miuli” Poikkeuksetta olen saanut selityksen, että kysymyksessä ei suinkaan ole tasaisesta puurtajasta, vaan liukkaasti liikkuvasta ja ahkerasti hääräilevästä henkilöstä.”

        http://www.jarviseudunsanomat.net/dokuwiki/doku.php?

        id=pitajat:alajarvi:puheenparsista

        http://www.sing365.com/music/lyric.nsf/Skip-to-my-Lou-lyrics-Nat-King-Cole/3001D5BE0A5CA7D3482576D9000DD27B

        Englannin sanan 'mule' lausumistapa käynee ilmi tästä:
        http://www.youtube.com/watch?v=c5dy9BsTy-Q

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      193
      8696

    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      4858

    3. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      50
      4308

    4. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      62
      3867

    5. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      51
      3246

    6. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      50
      3060

    7. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      54
      2790

    8. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2716

    9. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2511

    10. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      42
      2415
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt