Saunamökin kuivanapitolämmityksestä

'Kuivanapitolämmitys' koko talveksi mökkiin jossa käydää kerran talven aikana ?
Ja tottahan siellä täytyy lattialämmitys olla. No mutta, miten sitä kukaan kesällä ja syksyllä ilmankaan mökillä pärjäisi...

Ja sit hehkulamput kielletään tyhmänä turhana tuhlauksena ?!?!

Voi jessus !

Jessustelija kirjoitti:

'Kuivanapitolämmitys' koko talveksi mökkiin jossa käydää kerran talven aikana ?
Ja tottahan siellä täytyy lattialämmitys olla. No mutta, miten sitä kukaan kesällä ja syksyllä ilmankaan mökillä pärjäisi...

Ja sit hehkulamput kielletään tyhmänä turhana tuhlauksena ?!?!

Voi jessus !

Lue lisää

Tuollaisella käyttöasteella ei juurikaan tartte ajatella minkäänlaista ylläpitolämmitystä , jos se lämpötila heiluu kokoajan pari astetta ulkoilmaa lämpimämpänä , niin sehän sitä kosteutta vasta kerääkin .
Mökki vaan kylmäksi joutoajaksi ja mennessä kaikki lämpö irti , mitä saatavissa on , kyllä se siitä tasoittuu

-pete- kirjoitti:

Tuollaisella käyttöasteella ei juurikaan tartte ajatella minkäänlaista ylläpitolämmitystä , jos se lämpötila heiluu kokoajan pari astetta ulkoilmaa lämpimämpänä , niin sehän sitä kosteutta vasta kerääkin .
Mökki vaan kylmäksi joutoajaksi ja mennessä kaikki lämpö irti , mitä saatavissa on , kyllä se siitä tasoittuu

Lue lisää

Asiaa on tutkittu ja kuivatuslämpö ei ole huono juttu (se ihan oikeasti kuivattaa ja vähentää homeriskiä)

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=109085&lan=fi
http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr30.pdf

Ekologisesti kestäviä tapoja tehdä se on
a) passiivinen aurinkoenergia (isot ikkunat etelään)
b) nesteettömät aurinkokeräimet (esim. solarvent) jotka toimivat vielä täysin ilman sähköverkkoa

völjari kirjoitti:

Asiaa on tutkittu ja kuivatuslämpö ei ole huono juttu (se ihan oikeasti kuivattaa ja vähentää homeriskiä)

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=109085&lan=fi
http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr30.pdf

Ekologisesti kestäviä tapoja tehdä se on
a) passiivinen aurinkoenergia (isot ikkunat etelään)
b) nesteettömät aurinkokeräimet (esim. solarvent) jotka toimivat vielä täysin ilman sähköverkkoa

Lue lisää

Laitat sinne jonkun joka lämmittää vaikka 50w teholla tai mikä itsestä tuntuu järkevältä, pienikin teho riittää pitämään aavistuksen lämpöisempänä kuin ulkoilma, syksyin kosteus vaara pahin talvella paras kunnon tuuletus, eli vaikka ostat semmoisen "kojeistolämmittimet" ja laitat sille pienen rasian ja kytkimen

völjari kirjoitti:

Asiaa on tutkittu ja kuivatuslämpö ei ole huono juttu (se ihan oikeasti kuivattaa ja vähentää homeriskiä)

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=109085&lan=fi
http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr30.pdf

Ekologisesti kestäviä tapoja tehdä se on
a) passiivinen aurinkoenergia (isot ikkunat etelään)
b) nesteettömät aurinkokeräimet (esim. solarvent) jotka toimivat vielä täysin ilman sähköverkkoa

Lue lisää

jees ja tuon listaan lisäksi kun vielä lukaiset uusimman Meidän Mökki lehden jossa kuivanapitolämpö on myös tutkittu toimivaksi jutuksi.

Pojo on että reiät (esim. hormit) auki ja korvausilmaa pitää myös tulla jostakin tuo pari astetta ulkoläpöä korkeampi sisälämpö niin ei pelkoa homeesta. Hometta kyllä löytyy ns. pulloista kun kaikki reiät tukitaan lähtiessä ja sitten ihmetellään kun mökki haisee...

völjari kirjoitti:

Asiaa on tutkittu ja kuivatuslämpö ei ole huono juttu (se ihan oikeasti kuivattaa ja vähentää homeriskiä)

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=109085&lan=fi
http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr30.pdf

Ekologisesti kestäviä tapoja tehdä se on
a) passiivinen aurinkoenergia (isot ikkunat etelään)
b) nesteettömät aurinkokeräimet (esim. solarvent) jotka toimivat vielä täysin ilman sähköverkkoa

Lue lisää

Kuivanapitolämmitykseen on olemassa oma lämpötilaerotermostaatti. Löysin sellaisen juuri jokin aika sitten myynnistä täältä

http://www.sahkotarvikkeita.fi/epages/GPL.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/11082008-89934/Categories/LAeMPOeTILAEROSAeAeDIN

Ja juu tutkittu juttu on, että tuo muutama aste auttaa siihen että mökissä ei homeet elele.

Kun saunamökkiä ei pidetä lämpimänä koko aikaa, se kannatta tehdä rossipohjalle. kyllä ne löylyhuone/pesuhuone- lattiatkin voi tehdä halutessaan vaikka laatoitukselle sen rossin päälle. pakkasenkestävät laatat ja laastit on ihan toimivia tuollasiin paikkoihin. Laatalle tehtynä sitä lattiaa ei vain saa talvella kyllin nopeasti lämpenemään eikä se sit helposti myöskään kuivu jollain kiukaan jälkilämmöillä jolloin kaikenlaiset pakkasvauriot ja kosteus/homeongelmat seinänvierillä on mahdollisia. Eli ROSSILLE vaan.

No ei varmaan tunnu betonilaatta talvella lämpimältä, kun se ei tunnu lämpimältä edes kesällä.

kylmä lattia kirjoitti:

No ei varmaan tunnu betonilaatta talvella lämpimältä, kun se ei tunnu lämpimältä edes kesällä.

Ei tyhjä rakennus itsekseen talvella homehdu jos et sinne kanna kosteutta siään.
Eikä muuten onnistu siinäkään koska et kerran käy talvisin mökilläsi.

Tuon homepeikon suuruus taitaa olla kääntäen verrannollinen henkilön ymmärrykseen rakennusfysiikasta.

Oliko ennenvanhaan kaikki saunarakennukset homeessa kun niissä ei pidetty jotain hiton peruslämpöä ?
Onko nykyään kaikki sähköttömät rantasaunat homeessa jos ei kiukaan alla ole tuli läpi talven ?
Ja kuinka paljon homeongelmia loppuviimein tuollaisissa rakennuksissa on koskaan, verrattuna vaikkapa kaupunkiasuntoihin?

homepeikko kirjoitti:

Ei tyhjä rakennus itsekseen talvella homehdu jos et sinne kanna kosteutta siään.
Eikä muuten onnistu siinäkään koska et kerran käy talvisin mökilläsi.

Tuon homepeikon suuruus taitaa olla kääntäen verrannollinen henkilön ymmärrykseen rakennusfysiikasta.

Oliko ennenvanhaan kaikki saunarakennukset homeessa kun niissä ei pidetty jotain hiton peruslämpöä ?
Onko nykyään kaikki sähköttömät rantasaunat homeessa jos ei kiukaan alla ole tuli läpi talven ?
Ja kuinka paljon homeongelmia loppuviimein tuollaisissa rakennuksissa on koskaan, verrattuna vaikkapa kaupunkiasuntoihin?

Lue lisää

ja ymmärtämisestä... Hankalimpia aikoja talvikylmälle rakennukselle ovat kevättalvet, jolloin ulkona lämpenee kelit mutta mökki on sisältä ja rakenteistaan kylmä. Lämmenneeseen ulkoilmaan "mahtuu" kosteutta tietty määrä, ja kun se sitten kiertää ilmanvaihdon myötä kylmiin sisätiloihin, niin jäähtyessään siihen ei niin paljoa mahdukaan. Ja kas, kosteushan kondensoituu sisärakenteiden kylmiin pintoihin. Ei sitä tarvi erikseen sisälle kantaa, vaan osaa se ilma sujahtaa sisälle painovoimaisestikin ja kosteus kondensoitua vaikkapa kosteussuojamuovien sisäpuolelle...
Arvelisin että tämän kondenssisysteemin takia sitä pikkulämpöä suositellaan. Olen senverran vakuuttunut näistä inssien esityksistä että meidänkin mökillä on kymmenkunnan asteen poissa-lämpö. Jotain se maksaa mutta homeriskiä ei oteta.
Peikkoja ei oo eikä pelätä mutta kastepiste on ihan aikuisten totta.

kokeeksi taas kirjoitti:

ja ymmärtämisestä... Hankalimpia aikoja talvikylmälle rakennukselle ovat kevättalvet, jolloin ulkona lämpenee kelit mutta mökki on sisältä ja rakenteistaan kylmä. Lämmenneeseen ulkoilmaan "mahtuu" kosteutta tietty määrä, ja kun se sitten kiertää ilmanvaihdon myötä kylmiin sisätiloihin, niin jäähtyessään siihen ei niin paljoa mahdukaan. Ja kas, kosteushan kondensoituu sisärakenteiden kylmiin pintoihin. Ei sitä tarvi erikseen sisälle kantaa, vaan osaa se ilma sujahtaa sisälle painovoimaisestikin ja kosteus kondensoitua vaikkapa kosteussuojamuovien sisäpuolelle...
Arvelisin että tämän kondenssisysteemin takia sitä pikkulämpöä suositellaan. Olen senverran vakuuttunut näistä inssien esityksistä että meidänkin mökillä on kymmenkunnan asteen poissa-lämpö. Jotain se maksaa mutta homeriskiä ei oteta.
Peikkoja ei oo eikä pelätä mutta kastepiste on ihan aikuisten totta.

Lue lisää

juurikin noin se menee ja naapurin homemökkiläistä jurppii kun sillä on joka reikä tukossa ja säästänyt 10e.

Vanha viisaushan on että "siellä missä tuulee sieltä ei homepeikkoja löydy" ja se pätee tässäkin.

kokeeksi taas kirjoitti:

ja ymmärtämisestä... Hankalimpia aikoja talvikylmälle rakennukselle ovat kevättalvet, jolloin ulkona lämpenee kelit mutta mökki on sisältä ja rakenteistaan kylmä. Lämmenneeseen ulkoilmaan "mahtuu" kosteutta tietty määrä, ja kun se sitten kiertää ilmanvaihdon myötä kylmiin sisätiloihin, niin jäähtyessään siihen ei niin paljoa mahdukaan. Ja kas, kosteushan kondensoituu sisärakenteiden kylmiin pintoihin. Ei sitä tarvi erikseen sisälle kantaa, vaan osaa se ilma sujahtaa sisälle painovoimaisestikin ja kosteus kondensoitua vaikkapa kosteussuojamuovien sisäpuolelle...
Arvelisin että tämän kondenssisysteemin takia sitä pikkulämpöä suositellaan. Olen senverran vakuuttunut näistä inssien esityksistä että meidänkin mökillä on kymmenkunnan asteen poissa-lämpö. Jotain se maksaa mutta homeriskiä ei oteta.
Peikkoja ei oo eikä pelätä mutta kastepiste on ihan aikuisten totta.

Lue lisää

Kukaan enää laita muoveja varsinkaan kesmökin rakenteisiin.
Kyllähän sellainen rakenne vaatiikin kuivatusta ettei home yllätä.

juusu kirjoitti:

Kukaan enää laita muoveja varsinkaan kesmökin rakenteisiin.
Kyllähän sellainen rakenne vaatiikin kuivatusta ettei home yllätä.

Niin, ja homeongelma vaatii ehkä jo vähän enemmänkin kuin tilapäisen kosteuden jossain kohdassa rakennusta.
Lähtökohtaisesti rakennusfysiikassa (ainakin meillä jotka sitä ovat lukeneet..) on se että mikä talvella kostuu täytyy kesällä keretä kuivumaan.

Se homepeikko vie pelokaita uhreja mukanaan... ! Ihmiset ajaa mökille ylinpeudella liukkailla talvikeleillä, polttaa päivät pitkät tupakkaa, syö rasvaista ruokaa ja tissuttelee alkoholia pömppömaha vyötäröllään, urheiltu on just kolmekymmentä vuotta sitten ja se peruskunto pitää edelleen.... ja sitten pelätään että kuollaan homeongelmaan :) :) :) :) :)

Älkää pilatko elämäänne murehtimalla. Suurin osa homeongelmista on korvien välissä. Ei se home sinne tule vain siksi ettet ymmärrä asioita, se tulee sinne jos on tehty pahoja rakennusvirheitä.

Kymmenen asteen peruslämpö homefobian vuoksi ?! Miksei samantien 30 ?

homepeikko kirjoitti:

Niin, ja homeongelma vaatii ehkä jo vähän enemmänkin kuin tilapäisen kosteuden jossain kohdassa rakennusta.
Lähtökohtaisesti rakennusfysiikassa (ainakin meillä jotka sitä ovat lukeneet..) on se että mikä talvella kostuu täytyy kesällä keretä kuivumaan.

Se homepeikko vie pelokaita uhreja mukanaan... ! Ihmiset ajaa mökille ylinpeudella liukkailla talvikeleillä, polttaa päivät pitkät tupakkaa, syö rasvaista ruokaa ja tissuttelee alkoholia pömppömaha vyötäröllään, urheiltu on just kolmekymmentä vuotta sitten ja se peruskunto pitää edelleen.... ja sitten pelätään että kuollaan homeongelmaan :) :) :) :) :)

Älkää pilatko elämäänne murehtimalla. Suurin osa homeongelmista on korvien välissä. Ei se home sinne tule vain siksi ettet ymmärrä asioita, se tulee sinne jos on tehty pahoja rakennusvirheitä.

Kymmenen asteen peruslämpö homefobian vuoksi ?! Miksei samantien 30 ?

Lue lisää

Voihan tuossa kymmenessä asteessa olla jonkin verran varmuusmarginaalia, mutta kun termostaatti on jonkinverran sokkeloisen tilan keskellä ja lämmityskin yhdestä lämmönlähteestä, niin säädetään keskeltä kymppiin niin on nurkatkin plussalla, ja kaapintakuset, narikan vaaterivien taustat jne. Mittarit sanoo että keskitilasta mitattuna lämpö seilaa kympin ja kuuden-seitsemän asteen välillä ja lämmitys oli joulunaluksen tuuli-pakkaskeleillä kaksi kolmannesta ajasta päällä ja sähkönkulutus oli vielä maksukyvyn/riskinottohalukkuuden rajoissa. Ajatus on toki laittaa kaikki patterit keskitettyyn ohjaukseen ja lattianurkkiinkin mittausta, mutta katsonpa aluksi yhden lämppärin ja yhden termarin tekniikalla, ja arvioin vuoden ajan lisätekniikan kannattavuutta. Sähkömittarin perusteella näyttää lisätekniikan takaisinmaksuaika aika pitkältä...
Homepeikko, anna luotettavaa, perusteltua tietoa, niin säädän termaria alemmas. Tai jos et jaksa kirjoittaa, niin sitten nettilähde, jossa teidän inssien tutkimustuloksia on popularisoitu ja sovitettu mökillä esiintuleviin tilanteisiin.

ja miedosti kirjoitti:

Voihan tuossa kymmenessä asteessa olla jonkin verran varmuusmarginaalia, mutta kun termostaatti on jonkinverran sokkeloisen tilan keskellä ja lämmityskin yhdestä lämmönlähteestä, niin säädetään keskeltä kymppiin niin on nurkatkin plussalla, ja kaapintakuset, narikan vaaterivien taustat jne. Mittarit sanoo että keskitilasta mitattuna lämpö seilaa kympin ja kuuden-seitsemän asteen välillä ja lämmitys oli joulunaluksen tuuli-pakkaskeleillä kaksi kolmannesta ajasta päällä ja sähkönkulutus oli vielä maksukyvyn/riskinottohalukkuuden rajoissa. Ajatus on toki laittaa kaikki patterit keskitettyyn ohjaukseen ja lattianurkkiinkin mittausta, mutta katsonpa aluksi yhden lämppärin ja yhden termarin tekniikalla, ja arvioin vuoden ajan lisätekniikan kannattavuutta. Sähkömittarin perusteella näyttää lisätekniikan takaisinmaksuaika aika pitkältä...
Homepeikko, anna luotettavaa, perusteltua tietoa, niin säädän termaria alemmas. Tai jos et jaksa kirjoittaa, niin sitten nettilähde, jossa teidän inssien tutkimustuloksia on popularisoitu ja sovitettu mökillä esiintuleviin tilanteisiin.

Lue lisää

Tässä keskustelussa on ollut esillä kaksi aivan erilaista lämmitystapaa. Niitä ei näköjään oikein pystytä erottamaan.

Toinen on peruslämpö, pidetään talo sen normaalilla lämmitysjärjestelmällä vaikka 10 asteen lämmössä talon normaalilämmityksellä. Silloin sisälämpö ei mene pakkasen puolelle edes paukkupakkasella. Paukkupakkasella sähkömittari pyörii tosi nopeasti.

Toinen on alkuperäisen kysyjän kuivanapitolämmitys. Sillon on päällä ainoastaan pieni, vaikka 50 W lämpöpatteri (kts. yllä aiempaa sanomaa). Se on päällä koko ajan, oli ulkolämpötila mikä vaan. Se riittää pitämään mökin selvästi kuivempana kuin ilman. Varsinainen sähkölämmitys ei ole päällä poissaollessa. Talo on sillon aivan vähän lämpimämpi kuin ulkolämpötila.

Kuivanapitolämmitys tekee myös sen, että kun talvella tulee ja lämmittää mökin niin siinä ei ole täyskylmän mökin kosteutta vaikka se onkin kylmä.

Kuivanapitolämmitys on tarpeen etenkin syksyllä ja sydäntalvella. Kevättalvella ikkunoista siisään paistava aurinko tekee saman. Senkin on joku jo kertonut yllä.

doolillanlei kirjoitti:

Tässä keskustelussa on ollut esillä kaksi aivan erilaista lämmitystapaa. Niitä ei näköjään oikein pystytä erottamaan.

Toinen on peruslämpö, pidetään talo sen normaalilla lämmitysjärjestelmällä vaikka 10 asteen lämmössä talon normaalilämmityksellä. Silloin sisälämpö ei mene pakkasen puolelle edes paukkupakkasella. Paukkupakkasella sähkömittari pyörii tosi nopeasti.

Toinen on alkuperäisen kysyjän kuivanapitolämmitys. Sillon on päällä ainoastaan pieni, vaikka 50 W lämpöpatteri (kts. yllä aiempaa sanomaa). Se on päällä koko ajan, oli ulkolämpötila mikä vaan. Se riittää pitämään mökin selvästi kuivempana kuin ilman. Varsinainen sähkölämmitys ei ole päällä poissaollessa. Talo on sillon aivan vähän lämpimämpi kuin ulkolämpötila.

Kuivanapitolämmitys tekee myös sen, että kun talvella tulee ja lämmittää mökin niin siinä ei ole täyskylmän mökin kosteutta vaikka se onkin kylmä.

Kuivanapitolämmitys on tarpeen etenkin syksyllä ja sydäntalvella. Kevättalvella ikkunoista siisään paistava aurinko tekee saman. Senkin on joku jo kertonut yllä.

Lue lisää

painovoimalla toimiva ilma-aurinkokeräin etelä tai länsiseinälle. Sen voi tehdä esim. valmisikkunasta jonka koko on jotakin 1000 kertaa 1500 mm. Säädettävät 100 mm ilmaventtiilit ylä ja alosaan ja mattamustapinta lasin alapuolelle noin 50 mm ilmarako välissä. Lämpö nousee aina kun jonkin verran aurinko pilkistää. Parhaimmillaan yli 70 asteen. Kokemusta asiassa on.
Keräimem voi asentaa valmiin seinän päälle. Mitään laitteita ei tarvita. Ainoastaan ylin ilmakanava lävistää seinän asuntoon. Siinä se.

doolillanlei kirjoitti:

Tässä keskustelussa on ollut esillä kaksi aivan erilaista lämmitystapaa. Niitä ei näköjään oikein pystytä erottamaan.

Toinen on peruslämpö, pidetään talo sen normaalilla lämmitysjärjestelmällä vaikka 10 asteen lämmössä talon normaalilämmityksellä. Silloin sisälämpö ei mene pakkasen puolelle edes paukkupakkasella. Paukkupakkasella sähkömittari pyörii tosi nopeasti.

Toinen on alkuperäisen kysyjän kuivanapitolämmitys. Sillon on päällä ainoastaan pieni, vaikka 50 W lämpöpatteri (kts. yllä aiempaa sanomaa). Se on päällä koko ajan, oli ulkolämpötila mikä vaan. Se riittää pitämään mökin selvästi kuivempana kuin ilman. Varsinainen sähkölämmitys ei ole päällä poissaollessa. Talo on sillon aivan vähän lämpimämpi kuin ulkolämpötila.

Kuivanapitolämmitys tekee myös sen, että kun talvella tulee ja lämmittää mökin niin siinä ei ole täyskylmän mökin kosteutta vaikka se onkin kylmä.

Kuivanapitolämmitys on tarpeen etenkin syksyllä ja sydäntalvella. Kevättalvella ikkunoista siisään paistava aurinko tekee saman. Senkin on joku jo kertonut yllä.

Lue lisää

Ilmatieteen laitoksen Jyväskylän säätiedotuksessa oli lämpötila hetki sitten -19,5 astetta, kosteus 74 % ja kastepiste -22.9 astetta. Jos sisäilmankin kosteus olisi tuon 74 %, niin kuivanapitolämmittäjä kaiketi pitäisi mökkinsä rakenteet lämpimämpänä kuin tuo -22.9 pakkasastetta (ja varmaan sitä lämpimämpänä mitä kosteampaa sisäilma olisi; ja päinvastoin). Taitaa olla olemassa pakkasenkestäviä termareita jotka säätää sisäilmaa jonkun asteen ulkoilmaa lämpimämmäksi, oli sitten ulkona pakkasta tai plussalla (kehittyneemmissä voi säätää esim. ylärajan, joka leikkaa lisälämmityksen ettei paitahihais-keleillä tule sisälle saunakuuma)
Kuivanapitolämmitys ei näyttäisi taitaisi olla kovinkaan kalliista verrattuna meidän kymmenen asteen peruslämpöön, jossa lämpötilaa kiilataan kolmekymmentä (em. lukemia käyttäen 19,5 10 astetta) ulkoilmaa lämpimämmäksi. No, vastaavasti olisi perjantai-iltana kelattava lämmintä kaikkiaan nelisenkymmentä astetta ennenkuin iltapalastelu kävisi ilman toppatakkia ja rukkasia. Tänään tuosta kympistä tarvisi vain toisen kympin ja se kävisi äkkiä, kun seinät ja lattiatkin nurkkia myöten on siedettävästi plussalla.
Viikottain kävijä käyttää mieluusti alennettua poissa- tai peruslämpöä, ja talvikuukausina kaupungissa pysyville varmaan passaisi tuo kuivanapito.
Doolillanlei, kiitti selvennyksestä.

lämpömittariin kirjoitti:

Ilmatieteen laitoksen Jyväskylän säätiedotuksessa oli lämpötila hetki sitten -19,5 astetta, kosteus 74 % ja kastepiste -22.9 astetta. Jos sisäilmankin kosteus olisi tuon 74 %, niin kuivanapitolämmittäjä kaiketi pitäisi mökkinsä rakenteet lämpimämpänä kuin tuo -22.9 pakkasastetta (ja varmaan sitä lämpimämpänä mitä kosteampaa sisäilma olisi; ja päinvastoin). Taitaa olla olemassa pakkasenkestäviä termareita jotka säätää sisäilmaa jonkun asteen ulkoilmaa lämpimämmäksi, oli sitten ulkona pakkasta tai plussalla (kehittyneemmissä voi säätää esim. ylärajan, joka leikkaa lisälämmityksen ettei paitahihais-keleillä tule sisälle saunakuuma)
Kuivanapitolämmitys ei näyttäisi taitaisi olla kovinkaan kalliista verrattuna meidän kymmenen asteen peruslämpöön, jossa lämpötilaa kiilataan kolmekymmentä (em. lukemia käyttäen 19,5 10 astetta) ulkoilmaa lämpimämmäksi. No, vastaavasti olisi perjantai-iltana kelattava lämmintä kaikkiaan nelisenkymmentä astetta ennenkuin iltapalastelu kävisi ilman toppatakkia ja rukkasia. Tänään tuosta kympistä tarvisi vain toisen kympin ja se kävisi äkkiä, kun seinät ja lattiatkin nurkkia myöten on siedettävästi plussalla.
Viikottain kävijä käyttää mieluusti alennettua poissa- tai peruslämpöä, ja talvikuukausina kaupungissa pysyville varmaan passaisi tuo kuivanapito.
Doolillanlei, kiitti selvennyksestä.

Lue lisää

Siis mitä hyötyä on kuivana pitolämmöstä, jos mökissä sisällä on pakkasta kun sinne menee? Tuolla edellä joku kirjoitti 40v vanha mökki eikä koskaan ollut perus/muutakaan lämmitystä kun mökillä ei olla ja ilmeisesti ei ole ollut home tai muitakaan vaikeuksia.

Eli jos kuivaana pitolämmityksestä ei ole hyötyä niin miksi sellaisen tekisin?

87936582 kirjoitti:

Siis mitä hyötyä on kuivana pitolämmöstä, jos mökissä sisällä on pakkasta kun sinne menee? Tuolla edellä joku kirjoitti 40v vanha mökki eikä koskaan ollut perus/muutakaan lämmitystä kun mökillä ei olla ja ilmeisesti ei ole ollut home tai muitakaan vaikeuksia.

Eli jos kuivaana pitolämmityksestä ei ole hyötyä niin miksi sellaisen tekisin?

Lue lisää

Kuivanapitolämmitys on turhaa energian haaskausta, oikeilla rakenteilla ja materiaaleilla saadaan parempi hyöty.
Kevätaurinko kuivattaa saunamökin jos siitä ei ole tehty pulloa.

korppu. kirjoitti:

Kuivanapitolämmitys on turhaa energian haaskausta, oikeilla rakenteilla ja materiaaleilla saadaan parempi hyöty.
Kevätaurinko kuivattaa saunamökin jos siitä ei ole tehty pulloa.

Lue lisää

Avauksen perusteella mitään kuivanapitolämmitystä ei tarvita. Aika turhaa jos kerran talvessa käydään koko mökillä eikä vesiputkeja tms. ole jäätymässä.
Kevätaurinko lämmittää mitä lämmitää mutta ei sisärakenteita. Auringon paisteella mökin sisätilat on helposti kylmemmät kuin vallitseva ilmanala. Rakenteet sitoo niin kylmää kuin kuumaakin.

Ultrav. kirjoitti:

painovoimalla toimiva ilma-aurinkokeräin etelä tai länsiseinälle. Sen voi tehdä esim. valmisikkunasta jonka koko on jotakin 1000 kertaa 1500 mm. Säädettävät 100 mm ilmaventtiilit ylä ja alosaan ja mattamustapinta lasin alapuolelle noin 50 mm ilmarako välissä. Lämpö nousee aina kun jonkin verran aurinko pilkistää. Parhaimmillaan yli 70 asteen. Kokemusta asiassa on.
Keräimem voi asentaa valmiin seinän päälle. Mitään laitteita ei tarvita. Ainoastaan ylin ilmakanava lävistää seinän asuntoon. Siinä se.

Lue lisää

ilma-aurinkolämmönkeräin seinällä. Hyvin pelaa. Ei tarvi tehdä mitään muuta kuin pitää lasi puhtaana, ja säätää tuloventtiiliä kesällä melkein kiinni. Muuten tulee liian kuumaa ilmaa turhaan sisälle.

87936582 kirjoitti:

Siis mitä hyötyä on kuivana pitolämmöstä, jos mökissä sisällä on pakkasta kun sinne menee? Tuolla edellä joku kirjoitti 40v vanha mökki eikä koskaan ollut perus/muutakaan lämmitystä kun mökillä ei olla ja ilmeisesti ei ole ollut home tai muitakaan vaikeuksia.

Eli jos kuivaana pitolämmityksestä ei ole hyötyä niin miksi sellaisen tekisin?

Lue lisää

Kuivanapitolämmityksen tehtävänä on pitää kuivaa. Tehtävänä ei ole pitää lämmintä.

Mökit ovat erilaisia, toiset tarvitsee enemmän kuin toiset.

Esimerkkinä kirjat. Jossakin mökissä kirjat säilyvät hyvin vuosikymmeniä, toisessa mökissä taas jokainen kirja on talven jälkeen nin kuprullaan että ovat lähes käyttökelvottomia. Kosteudessa on huomattavia eroja.

Tuolla ylempänä Völjarin antamat lähdevinkit olivatkin tosi valaisevia: me poissa-lämmittäjät käytetään pakkasilla yhden ydinvoimalayksikön verran sähköä eikä edes olla paikalla. Tarttee varmaan harkita käytössä oleva max. kahden tuhannen watin peruslämmitys uusiksi: Kahdella kilowatilla lämmöt huitelee kuuden ja kymmenen asteen tienoilla kun kuivatuslämmitysperiaatetta käyttäen riittäisi pari astetta enemmän kuin ulkolämpö ja sen voisi saada aikaan kymmenesosan teholla.
Tosin sitten olisi viikonlopuksi tullessa paikat jäässä ja hanat ja lattiakaivot pitäisi lähtiessä tyhjätä tai suojata glykolilla jne. Odotetaan tosissaan uutta pakkasenkestävää lvi-tekniikkaa, siinäpä insinööreille haastetta.

kiitti lähteestä kirjoitti:

Tuolla ylempänä Völjarin antamat lähdevinkit olivatkin tosi valaisevia: me poissa-lämmittäjät käytetään pakkasilla yhden ydinvoimalayksikön verran sähköä eikä edes olla paikalla. Tarttee varmaan harkita käytössä oleva max. kahden tuhannen watin peruslämmitys uusiksi: Kahdella kilowatilla lämmöt huitelee kuuden ja kymmenen asteen tienoilla kun kuivatuslämmitysperiaatetta käyttäen riittäisi pari astetta enemmän kuin ulkolämpö ja sen voisi saada aikaan kymmenesosan teholla.
Tosin sitten olisi viikonlopuksi tullessa paikat jäässä ja hanat ja lattiakaivot pitäisi lähtiessä tyhjätä tai suojata glykolilla jne. Odotetaan tosissaan uutta pakkasenkestävää lvi-tekniikkaa, siinäpä insinööreille haastetta.

Lue lisää

Tartteeko niissä putkissa vettä seisottaa talvipakkasilla ? Tai itse asiassa kesälläkään, jos ei sitten ole kyseessä kaivoton kuivanmaan mökki.
Meidän lapsiperheessä on riittänyt 1-2kpl 20litran vesikanisteria pitkäänkin viikonloppuun. Ylikin jää kun ei turhaa läträtä. Ruuat on pääosin tehty valmiiksi jo kaupungissa joten mitä nyt juodaan ja hampaat pestään.
Ja kyllä joo, se saunan lattiakaivo on tosi raskasta tyhjätä ja/tai lorauttaa sinne ja lavuaarin vesilukkoon hiukan glykolia. Vielä kuitenkin antaa kunto ja terveys myöten tuolle urakalle.
Siinäpä ei-insinöörille haastetta...

helppoa kirjoitti:

Tartteeko niissä putkissa vettä seisottaa talvipakkasilla ? Tai itse asiassa kesälläkään, jos ei sitten ole kyseessä kaivoton kuivanmaan mökki.
Meidän lapsiperheessä on riittänyt 1-2kpl 20litran vesikanisteria pitkäänkin viikonloppuun. Ylikin jää kun ei turhaa läträtä. Ruuat on pääosin tehty valmiiksi jo kaupungissa joten mitä nyt juodaan ja hampaat pestään.
Ja kyllä joo, se saunan lattiakaivo on tosi raskasta tyhjätä ja/tai lorauttaa sinne ja lavuaarin vesilukkoon hiukan glykolia. Vielä kuitenkin antaa kunto ja terveys myöten tuolle urakalle.
Siinäpä ei-insinöörille haastetta...

Lue lisää

Lue tuolta alusta ensimmäinen vastausviesti.

Halloo, tässä ketjussa puhutaan 20 m² saunamökin kuivanapitolämmityksestä.

Hienoja ohjaimia tarvitaan vain, jos rakennus on iso on pitää saada ohjattua monta lämmitintä samanaikaisesti. Tosin ei niitä ohjaimiakaan tarvita, jos on erikseen käyttöajan lämmittimet ja kuivanapitolämmittimet.

Kas kun kuivanapitolämmitin = pakkasvahtina tunnettu 200 W pikkulämmitin, jonka termostatti säädetään aika korkeisiin lukemiin, esim. 15 °C. Maksaa muutaman kympin ja riittää pikku mökkiin.

Em. termostaatin asetuksesta seuraa, että lämmitin paahtaa lähes tauotta koko lämmityskauden ajan. Sisäilman lämpötila on sen seurauksena keskimäärin muutaman asteen ulkoilman (vuorokauden keskilämpötilaa) korkeampi ja tästä sitten seuraa, että sisäilman suhteellinen kosteus onkin matalampi.

Esim. ulkoilma 10 °C ja RH 85 %. Tällaisia kelejähän piisaa pitkin syksyä.

Essonvaarit ratkoo ongelmaa tuuletuksella eli pelti auki. Isännän lisäksi mökistä. Kun aurinko ei paista, on sisälämpötila likimain sama kuin ulkolämpötila ja tuuletuksella ulkoilman kosteus tuodaan sisään. Ulkoilmassa olosuhteet mikrobikasvulle otolliset ja sisällä kanssa, mutta sehän on sitä normaalia mökin hajua, joka kuuluu asiaan ja lähtee tuulettamalla ;-D

Sitten on nämä peruslämpöuskovaiset. Termostaatit asetettu 8 °C lämmölle, joten lämmitys ei syksyllä ole vielä päällä = mikrobeilla on mökissä pirskeet. Toisaalta tammi/helmikuun pakkasilla sähkömittari pyörii vinhasti ja sähköä kuluu 1000 kWh parissa kuukaudessa. Eikä silti saada koko ajan sisäilman kosteutta pysymään kurissa.

Vaan tämä kuivanapitolämmitys. Jos koko ajan paahtava 200 W lämmitin pitää mökin vaikkapa 4 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä, niin sisäilman RH on esimerkkitapauksessa 66 %.

Tai ulkona 0 °C ja 90 % -> sisällä 4 °C ja 70 %.

Sähkönkulutuskin on aika hyvin ennakoitavissa. 200 W teholla 4,8 kWh/d tai 144 kWh/kk. Vuosikulutus luokkaa 1000 kWh.

Huom. kuivanapitolämmitystä käytettäessä kaikki tuuletusaukot laitetaan kiinni. Tuuletus aiheuttaa vain turhaa lämmönhukkaa -> alentaa sisälämpötilaa -> nostaa sisäilman kosteutta.

Tyhjässä rakennuksessa sisäilman kosteus on peräisin ulkoilmasta, jos katto ei vuoda eikä maaperän kosteus nouse sisälle. Jos katto vuotaa, ongelma pitää tuuletuksen sijaan ratkaista korjaamalla katto.

Mökki ei ole koskaan hermeettisen tiivis, joten sisäilman sisältämän vesihöyryn määrä, absoluuttinen kosteus, asettuu ajan mittaan samoihin lukemiin kuin ulkoilmassa. Mutta suhteellinen kosteus, joka on ratkaisevaa mikrobien kasvun kannalta, riippuu ilman lämpötilasta. Näin ollen muutaman asteen lämpötilan korotuksella saadaankin suhteellinen kosteus tipautettua 10 % yksikköä alemmas, pois mikrobeille suotuisista lukemista.

Korkeampi lämpötila on helpompi ylläpitää, kun lämpöä ei tuuleteta harakoille.

Tuuletus ei kuivaa, koska ulkoilma on pitkin syksyä ja talvea hyvin kosteaa. Essonvaareilta tämä jää ymmärtämättä, jos möksällä käydään seuraavan kerran vain kevään tullen. Keväällä ulkoilma on välillä hyvinkin kuivaa ja tällöin tuuletus toimiikin. Mistä sen päätellään toimivan aina...