AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Epätietoinen

Epätietoinen

15 Vastausta 1 070 Lukukertaa
Enpä oikein tiedä mistä tätä asiaa voisin kysyä joten kysyn sitten täältä. Elikkä mieheni kuoli puoli vuotta sitten. Meillä oli molempien nimissä oleva asunto-osake. Perunkirjoituksessa kaikki tuli minulle koska meillä ei ole lapsia ja olimme tehneet keskinäisen testamentin. Kysymys kuuluu että nyt kevään yhtiökokouksen jälkeen tulivat vastikemaksu laput joissa edelleen oli molempien nimet jonka lisäksi miehen nimen perässä että kuolinpesä. Miksi tuollainen nimitys vaikka olen ilmoittanut isännöitsijälle että osake on nyt minun ja kävin paikan päällä perunkirjan ja asunto-osakekirjan kanssa johon hän laittoi tuon osakkeen nimiini ja pyysin häntä laittamaan minut osakasluetteloon. Kummitteleeko tuo kuolinpesä nimitys niin kauan kuin tässä asunnossa asun vai onko asian hyväksi jotakin tehtävissä? Tuntuu vaan niin kalsealta tuo nimitys. Kiitos jos joku jaksaa vastata tähän kysymykseeni.

No jospas...

...kysyt suoraan siltä isännöitsijältä.

Leski

Tarkistappa onko verottajalle mennyt tieto että kuolinpesä on lakannut olemasta.
Kuolinpesä lakkaa olemasta kun pesä jaetaan, en ole nyt varma pitääkö myös teidän tapauksessa (yksi perijä) tehdä perinnönjakosopimus.
Todennäköisesti pelkkä perukirja riittää mutta verottaja on sen verran hidas että saattaa mennä lähemmäs vuosikin ennenkuin se ehtii tehdä päätöksen.
En tiedä onko apua siitä että jos kävisi maistraatissa kertoisi ongelman, jospa sieltä kirjoitettaisiin todistus että pesä on jaettu ja omistus siirtynyt yksin teille.

Osakekirjoihin tulee merkintä millä saannolla olet osakkeet saanut omiin nimiisi ja jos isännöitsijällä ei ole mitään virallista dokumenttia niin ei hän yksinkertaisesti voi kirjata osaketta nimiisi.
Ja varsinkin kun edesmennyt miehenne on edelleen viranomaisten kirjoissa kuolinpesänä.

Meillä oli samanlainen tilanne

Soitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle, se hoiti asian kuntoon. Isännöitsijälle ei kannata tälläisissä asioissa soitella, ei se kuitenkaan tiedä taloyhtiön asioista mitään.

Höpön pöpön

Älä viitsi jekuttaa, kun alkuperäinen selvästi on vilpittömästi kysymässä neuvoa.

epätietoinen

Tuohon haluaisin vastata että minulla oli siellä isännöitsijän toimistossa mukana maistraatissa vahvistettu perunkirja ja testamentti josta isännöitsijä otti itselleen kopiot. Sieltä verottajalta ei ole vielä mitään kuulunut vaikka se perukirja on sinne toimitettu joulukuussa. Minulle sanottiin kyllä siellä maistraatissa että kaikki paperit ovat kunnossa. Täytyy sitten odotella että sieltä verottajalta tulisi tietoa. Jospa soitan huomenna sille isännöitsijälle ja kysyn syytä tuohon asiaan. Kiitos kun vastasitte minulle.

kaksi saantoperustetta

>>Perunkirjoituksessa kaikki tuli minulle koska meillä ei ole lapsia ja olimme tehneet keskinäisen testamentin.<<

Olet perinyt miehesi ilman testamenttiakin. Isännöitsijän olisi tullut maistraatin vahvistaman perukirjan perusteella merkitä sinut osakeluetteloon osakkeiden omistajaksi. Tällöin saantona olisi "perintö". Mitään verotoimiston päätöksiä tai "perinnönjakoa" ei tarvita, kun olet ainoa perillinen. Kuolinpesää ei ole.

Kun miehesi oli ilmeisesti testamentannut osuutensa asunnosta sinulle omistusoikeudelle, voit vaatia, että sinut merkitään tällä perusteella osakkeiden omistajaksi. Tällöin saantona on "testamentti". Jotta testamentti kävisi saantoperusteeksi, sen tulee kuitenkin olla lainvoimainen.

Sinun tulee antaa testamentti todisteellisesti tiedoksi miehesi lähimmille perillisille siten, että he saavat testamentista oikeaksi todistetun jäljennöksen. Jos he kirjoittavat testamenttiin tai sinulle jäävään oikeaksi todistettuun jäljennökseen, että he hyväksyvät testamentin, se on hyväksyjän osalta heti lainvoimainen. Sellaisen osalta, joka ei testamenttia hyväksy, joudut odottamaan 6 kk, mikä on testamentin moitekanteen nostamiselle säädetty määräaika. Jos moitekannetta ei ole nostettu, haet testamentin kera käräjäoikeudesta todistuksen, että moitekannetta ei säädetyssä ajassa ole nostettu. Tällöin testamentti on lainvoimainen ja voit sen perusteella saada osakkeet merkityksi nimellesi.

Testamenttin sinun kannattaa vedota, koska sen antama omistusoikeus ei ole rajoitettua siten kuin lapsettoman puolison perintönä saama omistusoikeus, ts. voit halutessasi lahjoittaa ja testamentata kaiken omaisuutesi mielesi mukaan.

Onko saantoperuste tärkeä?

"Testamenttin sinun kannattaa vedota, koska sen antama omistusoikeus ei ole rajoitettua siten kuin lapsettoman puolison perintönä saama omistusoikeus"

Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat testamenttiin vetoamisella? Testamentin tiedoksiantoa miehen perillisillekö? Missä menettelyssä tuo vetoaminen tutkitaan? Kuulostaa epäilyttävästi aikoja sitten kumotun testamentin valvontajärjestelmän mukaiselta ajatukselta.

Ymmärtääkseni leskenkin kuoltua PK 3-luvun mukaista jakoa suorittamaan määrätty pesänjakaja ottaa aikaisemmin kuolleen puolison testamentin automaattisesti huomioon, löytyipä se mistä piirongin laatikosta tahansa ja vaikka kukaan ei esittäisi mitään testamenttiin liittyvää väitettä. Pitäisikö tällöin jotkut lesken elinaikanaan testamentin suhteen tekemät toimet tai se satunnainen seikka, ovatko todisteet testamentin tiedoksiannosta enää tallella, ottaa jollakin lailla huomioon? Entäpä jos kuolemantapausten välillä on yli 10 vuotta?

Selvennyksenä muille lukijoille: isännöitsijän käsityksellä saantoperusteesta tai muistakaan seikoista ei tietenkään ole merkitystä muuta kuin sen suhteen tuleeko lopputuloksena haluttu merkintä osakasluetteloon vaiko ei. Muuten ei ole väliä, esitelläänkö saanto hänelle perintönä vaiko testamenttina jos molemmat vaihtoehdot ovat käytettävissä. Ääritapauksessa merkintää ei saa vaikka paperit olisivat oikeinkin. Silloin ei liene muuta keinoa kuin kanteen nostaminen as oy:tä kohtaan.

Testamenttisaannosta

>>Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat testamenttiin vetoamisella?<<

No tarkoitin sillä sitä, ettei testamentti ole samantekevä, kun perintö leskelle lainkin nojalla tulee, vaan se kannattaa esittää eikä jättää pöytälaatikkoon. Myös sitä, että testamentti tulee antaa tiedoksi toissijaisille perillisille, jotta se saa lainvoiman. Asiallisempaa myös on, että talon osakerekisterissä on saannoksi merkitty testamentti, vaikkei tuolla merkinnällä tai sen puuttumisella mitään oikeutta perustavaa merkitystä olekaan.

Todellisia arvopapereita...

...tuolloin ovat (tiedoksiannon aikaisten) toissijaisten perillisten allekirjoittamat todistukset siitä että he ovat saaneet testamentin tiedoksi. Jos omaisuutta on enemmänkin ja leski haluaa täyden kompetenssin määrätä siitä mortis causa, niin nehän pitää laittaa samaan kassakaappiin lesken oman testamentin kanssa! Toivottavasti vain leski ei ennätä kuolla ennen kuin haastemies tavoittaa kaikki 27 kuolleen puolison perillistä.

Minusta tämä ei voi mennä näin, tuntuu hyvin ylimuodolliselta tehdä tälläistä eroa testamentin ja perinnön välillä enää pesänjaossa.

Anteeksi, mutta

>>Minusta tämä ei voi mennä näin, tuntuu hyvin ylimuodolliselta tehdä tälläistä eroa testamentin ja perinnön välillä enää pesänjaossa.<<

... tämän lauseen ajatus jäi minulle hämäräksi. Mitähän tarkoitat?

Esimerkki

Tarkoitin lähinnä tälläistä tilannetta:

Lapseton mutta L:n kanssa naimisissa oleva P kuolee. Hän on tehnyt täyden omistusoikeustestamentin L:n hyväksi kaikesta omaisuudestaan. L kuolee 10 vuoden ja yön kuluttua P:n kuolemasta. L testamenttasi koko omaisuutensa, myös P:ltä saamansa, Y:lle. P:n toissijainen perillinen X tekee oikeudelle hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi tekemään PK 3-luvun mukainen pesänjako P:n sukuhaaran ja Y:n välille, mitä X perustelee väitteillä:
1. L ei ole vedonnut testamenttiin koska sitä ei ole annettu tiedoksi X:lle. Siispä L ei ole vastaanottanut testamenttisaantoa vaan perintösaannon jolloin on edettävä PK 3-luvun mukaan.
2. L ei ole vastaanottanut testamenttia 10 vuodessa jolloin se on vanhentunut mutta L on perinyt P:n lain mukaan.
Ei tiedetä, valehteleeko X tiedoksiannosta. X ei välttämättä edes tiedä tiedoksiannon tapahtuneen koska se on voitu pätevästi antaa X:n edeltäjälle XX:lle joka on tiedoksiannon hetkellä ollut toissijaisen perillisen asemassa. XX:lle annettu tiedonanto tietysti sitoo X:ää ja muita yleisseuraajia.

Kysymys: määrätäänkö pesänjakaja tälläisen hakemuksen perusteella ja tutkitaanko nämä väitteet hakemusasian yhteydessä vai tutkiiko pesänjakaja ne toimituksessa?

En ole ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitit testamenttiin vetoamisella. Ehkä sinulla on antaa parempi esimerkki niistä vaikeuksista jotka L kokee (joko eläessään tai kuolemanvaraisille toimilleen) jos hän jättää testamentin piirongin laatikkoon?

perinnöstä ja testamentista 1

>>Ehkä sinulla on antaa parempi esimerkki niistä vaikeuksista jotka L kokee (joko eläessään tai kuolemanvaraisille toimilleen) jos hän jättää testamentin piirongin laatikkoon?<<

Eihän L:lle itselleen hänen eläessään mitään vaikeuksia tule siitä, että hän on jättänyt testamentin piirongin laatikkoon. Hän voi käyttää ja luovuttaa PK 3:1:n nojalla perimäänsä omaisuutta vapaasti, lahjoittaakin. Tokihan sinä tuon tiedät, ja senkin, että lahjansaajille tai L:n testamentinsaajalle Y:lle vaikeuksia voi L:n kuoltua tulla, kun X ryhtyy peräämään perintöään, kun L:n saantoperusteena on perintö eikä testamentti.

PK 16:1.1:n mukaan "joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta ..."

Mitä se "voimaan saattaminen" testamentin kohdalla takoittaa? Aiemmin testamentin valvonta (mikä oli tehtävä 6 kk:n kuluessa perittävän kuolemasta ja testamentista tiedon saamisesta) merkitsi yksiselitteisesti testamentin voimaan saattamista, mutta entä nyt, kun valvontasäännöstö on kumottu?

PK 16:2.3:n mukaan, "mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty perillisestä, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta".

Perintösaannon osalta 1 ja 2 momentissa on oikeuden voimaan saattamiseksi määritelty mm. perinnön vastaanottaminen (jaossa) sekä vaatimuksen ilmoittaminen sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Myös yksin tai muiden kanssa pesän hoitoon ottaminen, perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon osallistuminen tai perillisenä muu ryhtyminen jäämistöä koskeviin toimiin konstituoi perintöoikeuden voimaan saattamisen.

Mitään ongelmaa voimaan saattamisessa ei ole silloin, kun testamentinsaaja ei samalla ole perillinen. Mutta ei kai testamenttiin perustuva oikeus voi tulla voimaan sillä, että testamentinsaaja, joka on myös perillinen, osallistuu perunkirjoitukseen tai tekee muuta edellä mainittua vetoamatta samalla siihen, että hän on, paitsi perillinen, myös testamentinsaaja. Tämä probleema tulee korostetusti esiin nyt po. tapauksessa, kun lapsettoman perittävän puoliso on sekä perillinen että testamentinsaaja.

Aarnio teoksessaan Suomen jäämistöoikeus II ei ole huomannut käsitellä tuota tilannetta laisinkaan. Yleisesti hän toteaa, että jos testamentinsaaja ei säädetyssä ajassa [10 v] ilmoita vastaanottotahtoaan, hän menettää oikeutensa saada testamentin nojalla omaisuutta.

Jos L ei P:n testamentista mitään pukahda, hänen nähdäkseni perunkirjoitus- pesänhoito- tms. toimillaan on katsottava saattavan voimaan oikeutensa vain perillisenä.

Riittäisikö testamenttioikeuden voimaansaattamiseksi se, että L antaa testamentin perukirjan liitteeksi? Nähdäkseni hän tuolloin vetoaa testamenttiin ja aktivoi sen tuoman oikeuden. (Toimitetaanhan - muussa tilanteessa - perintöverotuskin perukirjaan liitetyn vailla lainvoimaa olevan testamentin perusteella.) Jos hän sen jälkeen unohtaa testamentin kirjoituspäydän laatikkoon, mistä se löytyy 11 vuoden päästä, Y:n vuorostaan on saatettava testamentti lainvoimaiseksi antamalla testamentti tiedoksi X:lle ja tämän kanssaperillisille.

Selvintä L:n toki olisi testamentisaajana, paitsi antaa testamentti perukirjan liitteeksi, myös toimittaa sen tiedoksianto P:n toissijaisille perillisille, jolloin Y ja mahdollisesti L:ltä lahjoja saaneet tahot voivat L:n kuoltua (vaikka 11 vuoden kuluttua) olla varmoja oikeuksistaan.
(jatkuu)

perinnöstä ja testamentista 2

(jatkoa)
>>P:n toissijainen perillinen X tekee oikeudelle hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi tekemään PK 3-luvun mukainen pesänjako P:n sukuhaaran ja Y:n välille, mitä X perustelee väitteillä:
1. L ei ole vedonnut testamenttiin koska sitä ei ole annettu tiedoksi X:lle. Siispä L ei ole vastaanottanut testamenttisaantoa vaan perintösaannon jolloin on edettävä PK 3-luvun mukaan.<<

1. Koska testamentti ei ole lainvoimainen, X on pesän osakas, jonka hakemuksesta L:n pesään määrätään pesänjakaja.

Jakokokouksessa Y vetoaa testamenttiin ja antaa sen tiedoksi X:lle. Jos X tällöin tekee väitteen testamenttiin perustuvan oikeuden vanhentumisesta, Y esittää, millä tavoin L on 10 vuoden kuluessa P:n kuolemasta saattanut voimaan testamenttiin perustuvan oikeuden. Pesänjakaja ratkaisee, onko oikeus saatettu voimaan säädetyin tavoin. Jos on, X ei ole L:n pesän osakas, kun testamentti on saanut lainvoiman. Ellei Y testamenttia hyväksy, pesänjakaja lykkää jakoa, kunnes testamentin lainvoimaisuus on selvitetty. Jos testamentti saa lainvoiman, pesänjako loppuu siihen. Jos pesänjakaja katsoo, että testamenttiin perustuvaa oikeutta ei ole saatettu ajoissa voimaan, hän tekee jaon PK 3 luvun mukaisesti.

>>...
2. L ei ole vastaanottanut testamenttia 10 vuodessa jolloin se on vanhentunut mutta L on perinyt P:n lain mukaan.<<

Kun L:n testamenttiin perustuva oikeus on vanhentunut, L:n pesään määrätään pesänjakaja tekemään jako PK 3 luvun mukaisesti.

>>Kysymys: määrätäänkö pesänjakaja tälläisen hakemuksen perusteella ja tutkitaanko nämä väitteet hakemusasian yhteydessä vai tutkiiko pesänjakaja ne toimituksessa?<<

Kun testamentti, vaikka ei olisi vanhentunut, on joka tapauksessa vailla lainvoimaa, hakemusasiassa tutkittavaa ei ole, vaan pesänjakaja määrätään.

(Testamentin vanhentumista tai testamentin tiedoksiantamista perillisille koskevat asiat pesänjakaja voi, ja hänen tulee, ratkaista. Sen sijaan testamentin moitetta koskeva asia kuuluu tuomioistuimen ratkaistavaksi; siihen pesänjakaja ei voi ottaa kantaa.)

pikku tarkistus

"Jakokokouksessa Y vetoaa testamenttiin ja antaa sen tiedoksi X:lle. // Ellei Y testamenttia hyväksy, pesänjakaja lykkää jakoa, kunnes testamentin lainvoimaisuus on selvitetty."

Jälkimmäisen virkkeen tulee kuulua: "Ellei X testamenttia hyväksy ..."

kiitos

Kiitos pitkästä ja erinomaisen hyvin kirjoitetusta vastauksesta. Se selvensi asiaa paljon. En löydä päättelystäsi suoranaista virhettä, mutta itse kuitenkin sinusta poiketen katsoisin että PK 16:2.2 mukaiset toimet konstituoivat myös testamenttisaannon vastaanoton jos L vain oli tietoinen testamentin olemassaolosta ja sisällöstä. Tämä tietoisuus voidaan jälkikäteen havaita esimerkiksi siitä että L on osallistunut perunkirjoitukseen ja perukirjan liitteeksi on laitettu kyseinen testamentti. Perustelisin tätä lähinnä reaalisilla argumenteilla:
1. Eräs syy testamentin valvontasäännöstön kumoamiseen oli juuri tarve poistaa ylimääräiset rasitukset varsinkin iäkkäiltä leskiltä. Minun leskelle suopea tulkintani vastaa mielestäni hyvin lainsäätäjän muuttunutta ratiota.
2. P:n viimeinen tahto (joka on kannanotto L:n testamenttauskompetenssiin) voi jäädä toteutumatta L:n huolimattomuuden takia. Tämä olisi hyvä estää ja epäselvässä tilanteessa kallistua P:n tahdon kunnioittamisen kannalle jos laista ei muuta ratkaisua löydy. (Mielenkiintoiseksi tilanne menee jos P:n testamentissa omaisuutta annettiin muullekin kuin L:lle ja L silti salasi testamentin piirongin laatikkoon ja pesänjakaja joutuu sitten miettimään PK 3:2.2 säännöksen soveltuvuutta.)
3. Ei ole näytetty että L olisi kirjallisesti kieltäytynyt testamentista (PK 17:2a) vaikka hän on ollut testamentista tietoinen. Vastakohtaispäätelmä: hän on ottanut testamenttisaannon vastaan (vaikka testamentti ei vielä olekaan lainvoimainen).

Mutta koska tätä ei ole oikeuskäytännössä tai kirjallisuudessa tietääkseni käsitelty, en väittäisi tätäkään teoriaani ainoaksi oikeaksi (tai edes oikeaksi). Pitäisi varmaan kysyä Aarniolta tai muulta gurulta.
 /   /  /  / Epätietoinen

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta