Jarmo Nieminen kertoo seuraavansa tarkasti S24:n kirjoittelua.
http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/11/taavetti-heikkinen-rintaman-poliisi-valvontaupseerin-paivakirja-1941-1944/
Jarmo Nieminen kommentoi: (kohta 50)
22.5.2010 11.23
"Omat tietoni ovat huomattavasti julkisuudessa esiintyneita ja varsinkin Suomi24:n heittoja laajemmat. Seuraan kyseisen sivujen ripittelyjä ja kiistelyjä suurella mielenkiinnolla. Olen sieltä jo saanut suuntaa erääseen väitöskirjani näkökulmaan."
Hienoa! Tuohon pitää antaa kommenttini: Olet siis lukenut huolellisesti useimmat kirjoitukseni. Nehän tietysti tunnistaa AINA mukana olevista kirjallisista lähteistä! :=)
Tämä on siis jatkoa kohdan 46 juttuun: Nimi Pakollinen kommentoi 22.5.2010 0.41
Löytyy myöskin tuolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8492557#comment-44196487
Laitoinkin Felix Henriksnäsiä koskevan jutun siksi, koska papinkin mukaan kyse oli maanpetturista. Saat vielä yhden väiteyn ampumisjutun. Nyt Marttista koskevan.
Mitä tuon ikäinen mies muuten tekee Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedostossa, jos hän tai hänen kuolemansa ei mitenkään liity sotaan tai siihen liittyviin tapahtumiin? Miksi häntä sanottiin maanpetturiksi?
Miksi karkuruus Ruotsiin oli niin voimakasta ruotsikielisellä Pohjanmaalla? Miksi tiedoista puuttuu joukko-osastomerkinnät? Ehkä mies ei ehtinytkään armeijan kirjoihin ennen ampumista? Puhut itsekin jo hieman ristiin...
Antti Juutilaisen kirjassa Rinta rinnan puhutaan Munsalalaisuudesta ihan suoraan, mutta siinä puhutaan pötyä ruotsinkielisiin kohdistuneista teloituksista lukumäärän osalta. Tai sitten hän yrittää kikkailla kotikuntien kielirajoilla ja -suhteilla. 3 miehen tiedoissa on selvästi merkitty äidinkieleksi ruotsi ja neljättä ei ole merkitty. Missä on veljesi? -kirjasta tuokin asiat selviää Juutilaisen pahaksi tappioksi sen neljännenkin osalta!
Kirjan lopussa sivulla 138 kerrotaan suorasukaisesti kuinka eversti Marttinen ampui 18 vuotiaan nuorukaisen, joka ei uskaltanut muuta kuin kyyhöttää kiven takana.
Erik Andrén: Missä on veljesi?. Sahlgrenin kustannusliike Oy, 1983
Alkuperäinen teos: Var är din broder?, 1983, suomentanut Heikki Kaskimies.
Kirjassa on toistuvasti karkeita virheitä mm. rykmenttien numeroissa. Siinä puhutaan mm. JR 10:sta kun on kyse JR13:sta ja aivan kirjan lopussa puhutaan JR16:sta kun kyse on tietenkin JR 61:sta. Osa virheistä menee huonojen liitekopioiden epäselvien numeroiden lukuun. Lopussa on suomenkielistä painosta vasten tehty korjauksia erään kirjan lukeneen miehen lähettämän kirjeen johdosta ja teloituspaikaksi on korjattu Lautalan kylä, kuten se oikeasti olikin. Kirjassahan puhutaan toistuvasti Santalan kylästä.
Kyse on näistä miehistä:
Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
-"- Stenlund Allan JR13
_"_ Sundvik, Tor Bernhard JR61
_"_ Storvist, Herman Alexander JR61
Tuomio pantu täytäntöön 23.7.44. klo 5.14
Uuno Tarkki Taistelu Viipurista 20.6.1944, Gummerus 1996.
Kirjan sivulla 214 on päiväkäsky nro 33 ja siinä on kaikki neljä 23.7.1944 klo 5.14 teloitettua
nimeltä mainiten ja 2 on JR13:sta ja 2 JR61:n sotilaita.
Erik Andrén kirjoittama kirja on hyvin erikoinen ja paikoin koskettavakin kuvas 17.D:ssa teloitettujen 4 miehen vaiheista ja heidän lähiomaisistaan.
s.49.
"Thor Bernhardin veljen Birger Sundvikin mukaan kappalainen Erik Forsberg nimitti sekä Thor Bernhardia että Felix Henriksnäsiä >>maanpettureiksi>> ja kieltäytyi siunaamasta heitä haudan lepoon. Sotapoliisi oli ampunut Felix
s. 52 Henriksnäsin Munsalassa. Mutta myöhemmin Forsberg taipui kansalaimielipiteen edessä ja avusti hautajaisissa lokakuun 23. päivänä. Mutta kuitenkin sillä ehdolla ettei heitä saanut tuoda kirkkoon eikä siten loukata Jumalan huonetta."
Kertomus on kyllä aika ristiriitainen "sodan lopun ankarine taisteluineen". Varsinaisia ylimenoyrityksiähän Tienhaarassa oli muutamana päivänä heti JR 61:n saavuttua Tienhaaran maastoon. Kaikkihan tietää, että JR 61 vaihdettiin lepoon ja taakse Tiehaarasta 5.8.1944 alkaen. Siis toisin kuin esim. Oesch väittää kirjassaan Suomen kohtalon ratkaisu Kannksella 1944, sivulla 103, jossa hän kertoo JR 61:n torjuneen kaikki hyökkäykset sodan loppuun saakka!
s. 138
"Kirjoittaessani kirjaa Var är din broder? marraskuussa 1982, muuan silminnäkijä kertoi seuraavan tapauksen jatkosodasta: >> Se tapahtui sodan loppuvaiheissa ja ankarissa taisteluissa Tienhaaran luona. Eversti Marttinen saapuu illalla. Silloin hän saa kuulla eräästä pikakoulutuksen saaneesta 18-vuotiaasta nuorukaisesta, joka oli saapunut edellisenä päivänä ja oli niin peloissaan, että ei pystynyt seuraamaan hyökkäyksessä, vaan oli piiloutunut suuren kiven taakse. Marttinen menee nuorukaisen luo, läimäyttää häntä isällisesti hartioille, katselee miehiä ja sanoo: - No, ei kannata huolestua. Minä hoidan pojan. He menivät muutaman askeleen päähän. Ja niin kajahti laukaus."
Jarmo Nieminen seuraa tarkasti
7
1135
Vastaukset
- Musta tuntuu
Suomen armeijassa ei teloitettu toisessa maailmansodassa yhtään suomalaista upseeria.
Tästä pidetään tiukasti kiinni, vaikka ihmetellä pitää kuinka lääkäri oli tuohon maailman aikaan vain korpraali. Tuolloinhan kaikki ylioppilaatkin oli melkein järestään upseerikoulutukseen joutuvia. Kävikö niin, että sotilasarvo vietiin tai hänet alennettiin ennen tuomitsemista? Näinhän tehtiin yhdelle noista neljästä teloitetusta Suomen ruotsalaisesta, joka oli alikersantti ja peräti kahdesti urhoollisuudesta kunniamerkillä palkittu. Tuomittaessa hän oli vain sotamies kuten ne 3 muutakin. Tosin eräs toinenkin noista neljästä oli kertaalleen palkittu urheudesta.
Tarina Mustasaaren vänrikistä elää vailla näyttöä, mutta ainakin yksi upseeri tuomittiin kuolemaan ja nimestä päätellen hän kuului kielivähemmistöön. Varmaanikn juuri tuosta syystä häntä ei ammuttu tuomionsa mukaisesti, vaikka rikos lienee ollut sen väärti kuten tuomiostakin voisi päätellä. Hän nimittäin kavalsi Liittoutuneille tiedot koko Itärintaman joukkojen sijoittelusta!
Laki on Suomessa sama kaikille, vain tuomiot vaihtelee ja tuolloin vaihteli myös tuomioiden täytäntöönpanotkin! Näin oli mm. Hella Wuolijoen ja Kerttu Nuortevankin kohdalla! Heitä kumpaakaan ei tiettävästi ammuttu.
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Sotilasvirkamiehet
>>Suomen armeijassa ei teloitettu toisessa maailmansodassa yhtään suomalaista upseeria, neuvostoliittolaisia saattoi teloitettujen joukossa olla.
Kuolemaan tuomittiin yksi upseeri, mutta häntä ei teloitettu. Majuri Maximilian
von Hellens tuomittiin 16.12.1942 sotaylioikeudessa kuolemaan sotapetoksesta.
Korkein oikeus vahvisti tuomion 21.1.1943.
Asian jatkovaiheet olivat erikoiset, presidentti hylkäsi von Hellensin oman armonanomuksen, mutta jätti von Hellensin vaimon tekemän armonanomuksen ratkaisematta koko sodan loppuajaksi. Tästä seurasi, että von Hellens jäi teloittamatta ja vapautui jatkosodan loputtua vankilasta. Presidentti jätti varmaankin tarkoituksella asian "roikkumaan" - normaali menettely olisi luonnollisesti ollut se, että armonanomus olisi ratkaistu nopeasti suuntaan taikka toiseen.
Teloitettujen joukossa oli yksi sotilasvirkamies. Sotilasvirkamiehet rinnastettiin
päällystöön, mutta varsinaisia upseereita he eivät olleet, vaan heille oli erityistehtävänsä vuoksi annettu sotilasvirkamiehen arvo käyttöön. Kyseinen teloitettu oli lääkäri; hänen varsinainen henkilökohtainen sotilasarvonsa oli korpraali. Sotilasvirkamies, lääketieteen kandidaatti Toivo Urpo Viinikka tuomittiin sotapelkuruudesta kuolemaan 7. divisioonan komentajan määräämässä pikaoikeudessa 25.8.1944 ja hänet teloitettiin samana päivänä. Viinikan joukko-osasto oli JR 56.
Sekä von Hellensin että Viinikan tapauksista löytyy ao. mainitusta lähdeteoksesta, Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmasodan aikana. Mainitut henkilöt löytyvät kirjan henkilöhakemiston avulla.
Kysymykseen vastasi OTT, lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt, hän on tehnyt väitöskirjan aiheesta: Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmasodan aikana. - Selvennystä asiaan
Miksiköhän Jamppa ihmettelee "Miksi asia otsikoidaan, että minä seuraan jotakin asiaa." ?
JOS ja KUN hän kerran hetkeä aikaisemmin kertoo näin tekevänsä. Siis aivan kuten avauksessa kerrotaan. Alkuperäinen viitekehys varmasti säilyy... Onhan täällä monenlaista kommentoijaa paikalla. asiantuntijoita aina tarvitaan. Taitaapa muutama asiantuntija kirjoitellakin nimettömänä meidän muiden malliin. Kyllä sen huomaa kommenteista ja asiasisällöstä. Se on pelkästään mielenkiintoista ja avartavaa, sillä suuri(n) osa muista kommenteista on lauseen tai parin mittaisia heittoja ja usein vailla asiasisältöä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8492557
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6889640
Tässä tämä viimeisin ihmetely:
http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/11/taavetti-heikkinen-rintaman-poliisi-valvontaupseerin-paivakirja-1941-1944/
##
Jarmo Nieminen kommentoi:
23.5.2010 21.43
Näin sitä siirretään keskustelut toisiin foorumeihin tietysti samalla irroittaen alkuperäisestä viitekehyksestään:
Suomi24
Jarmo Nieminen seuraa tarkasti
Juttuja 23.5.2010 01:38
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9090830.
Olisi aika mukava tietää, mitkä ovat kyseisen lainailijan vaikuttimet. Miksi asia otsikoidaan, että minä seuraan jotakin asiaa.
##- maksettumainos
Näin sitä mainostetaan Niemisen tulevaa kirjaa. Gummeruksella on homma hanskassa.
- Haantiera
maksettumainos kirjoitti:
Näin sitä mainostetaan Niemisen tulevaa kirjaa. Gummeruksella on homma hanskassa.
Eipä ole mainoksia näkynyt yhtikäs missään.
Var är din broder? -kirjassa on todellakin omituisia virheitä juuri tuon "Marttisen pikaoikeuden" kohdalla. - kansien väliin
maksettumainos kirjoitti:
Näin sitä mainostetaan Niemisen tulevaa kirjaa. Gummeruksella on homma hanskassa.
Jampalle kilisee hivenen lisää sopparahaa sen pienen, valtion maksaman, korvikkeen kaveriksi. ;=)
- Weimari
Kirjoittaa voi aina mitä vaan, mutta kirjoittamisella ja potaskan kirjoittamisella on suuri ero, vai mitä?
Milloin tuo tapahtuma oli?
Ketä paikalla?
Kuka ampui?
Ketä mahdollisesti ammuttiin?
Tienhaara oli JR61:n esikunnan aluetta. Lisäksi siellä oli rykmentin reservipataljoona. Kyseisellä alueella ei käyty ns jalkaväkitaisteluja ja vihollisesta sai tuta maataistelukoneiden, pommikoneiden, hävittäjien ja vihollistykistön muodossa. Tienhaarassa ei hyökätty mihinkään! Alueesta luovuttiin vasta rauhanneuvottelujen tuloksena.- Umeå fråntline
"Tienhaara oli JR61:n esikunnan aluetta"
Hurrit on erehtyneet luulemaan sodaksi pientä pauketta, jota vihollinen antoi välillä niskaan. Suomen ruotsalaisethan ne itse puhuu jatkuvasti Tienhaaran taistelusta. Taisivat enimmäkseen taistella omia sotapoliisiketjuja vastaan kun yrittivät livohkaan Uumajan lohkolle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va1192715Jos tapaisimme uudelleen?
niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J701121Mies pyysi rahaa
Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?2151119- 401035
- 61001
Mites nyt suu pannaan
Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va38951- 36926
- 47904
Taas Lieksassa tyritty
Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke123873Nähdäänkö ensi viikolla
paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.36837