Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden ja Stalin rauhan? Eikö se niin mennyt? Kenenkäs nimi se on päälimäisenä?
Kansankomissaarien neuvosto oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja Neuvostoliitonn hallituksen nimitys ennen 1946. Silloin kansankomissaareista tuli ministereitä ja Neuvostoliiton viranomaisten nimitykset muuttuivat yleisiä vastaaviksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankomissaarien_neuvosto
Kansankomissaarien neuvoston antama tunnustus Suomen itsenäisyydelle.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8c/Venäjä_tunnustaa_Suomen_itsenäisyyden.gif
http://www.histdoc.net/historia/itsen.html
Kansankomissaarien
neuvosto
Pietari
I8. joulukuuta 1917.
No 101.
Vastaukseksi Suomen Hallituksen pyyntöön, että Suomen Tasavalta tunnustettaisiin riippumattomaksi, on Kansankomissaarien Neuvosto, täysin yhdenmukaisesti kansain itsemääräämisoikeuden periaatteen kanssa, päättänyt:
Toimeenpanevalle komitealle ehdottaa:
a/ että Suomen Tasavallan valtiollinen itsenäisyys tunnustetaan,
sekä b/ että asetetaan Suomen hallituksen kanssa sopien erityinen Komitea kummankin puolen edustajista valmistelemaan niitä käytännöllisiä toimenpiteitä, jotka ovat seurausta Suomen eroamisesta Venäjästä.
Kansankomissaarien Neuvoston
Puheenjohtaja Vl. Uljanov (Lenin)
Kansankomissaarit: L. Trotski
G. Petrovski
J. Stalin
I. Steinberg
V. Karelin A. Schlichter.
Kansankomissaarien Neuvoston
toimituspäällikkö Vlad. Bontsh-Brujevitsh
Neuvoston sihteeri N. Gorbunov.
---
Kaksi viisasta sanaa "pyhän isämme" Urho Kaleva Kekkosen suusta.
http://ukk.evvk.com/
"Saatanan tunarit"
"Pyhän isämme", UKK:n opetuksia: "Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden ja Stalin rauhan"
Tämä seuraava on AINA syytä muistaa aina, kun puhutaan "pyhän isämme" tekemisistä:
Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953 Stalinin kuoleman johdosta
http://antifasistit.blogspot.com/2009/01/suomen-pministerin-urho-kekkosen.html
Kuuntele samalla pyhän isän kaihoa täynnä oleva puhe:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=&a=1068
Urho Kekkosen puhe 06.03.1953 kesto: 11.29 (Audio)
Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden?
12
1009
Vastaukset
- 1/2
Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953
Suomalaiset radiokuuntelijat!
Keskiviikkona aamupäivällä saapunut sanoma Neuvostoliiton pääministerin generalissimus Josif Vissarionovitš Stalinin sairastumisesta oli sisällöltään ja sävyltään niin vakava, että tänään annettu virallinen tieto generalissimus Stalinin kuolemasta ei ollut odottamaton. Kun aivan äskettäin Stalinin tavanneet ulkomaiset diplomaatit olivat kertoneet hänen aivan erinomaisesta terveydentilastaan, on tieto hänen poismenostaan tullut maailmalle yllättävänä.
Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia. Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka nerokas ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus. Se on tapahtunut Stalinin johdon alaisena, ja hänen työnsä ei ole rajoittunut ainoastaan suurten linjojen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen, vaan se on ulottunut varsin pieniin yksityiskohtiinkin, jonkalaiset hän tiesi tärkeiksi kokonaisuuden onnistumiselle.
Se feodaalivalta, joka tsaarien aikana vallitsi, ei olisi kyennyt luomaan varsinaiselle kansalle sitä sivistyksellistä, yhteiskunnallista ja taloudellista nousua, mikä Neuvostoliitossa on tapahtunut. Ja kuinka paljon suurempi se olisikaan ollut, jollei Saksan hyökkäys olisi tuhonnut niin suunnattomasti siitä rakennustyöstä, mitä Neuvostoliitossa erityisesti 1930-luvulla suoritettiin.
Stalinista valtiomiehenä ja ihmisenä oli meillä suomalaisilla ennen sotaa ja sodan aikana ainoastaan vihamielisen propagandan välittämä kuva. Ensimmäisen kerran joutuivat Suomen eri kansankerroksia edustavat piirit Stalinin kanssa kosketukseen suomalaisen kulttuuridelegaation vierailun aikana Neuvostoliitossa vuonna 1945. Stalin otti delegaation vastaan lokakuun 9. päivänä. Syntynen keskustelun yhteydessä Stalin monessa eri yhteydessä ilmaisi lämpimän myötätuntonsa Suomea kohtaan. Juuri tässä tilaisuudessa Stalin ilmoitti, että Neuvostoliitto tulee pidentämään sotakorvausten suoritusaikaa kahdella vuodella ja vakuutti, että Neuvostoliitto tulee sotakorvaustoimitusten päätyttyä ostamaan Suomesta samoja tuotteita, vieläpä kaksi ja kolme kertaa toimitusten määrää enemmänkin. Me suomalaiset tiedämme nyt, mikä arvo näillä Stalinin lupauksilla meille on ollut, ja vastaisuudessakin tulee olemaan.
Delegaation jäsenten taholta tehtyihin kysymyksiin vastatessaan Stalin korosti, että se ystävällinen suhtautumistapa, jota Neuvostoliitossa tunnetaan Suomea kohtaan, ei johdu Neuvostoliiton eräiden johtomiesten tsaarin aikana Suomessa hankituista henkilökohtaisista suhteista, eikä edes siitä, että olemme naapureita, vaan siitä, että me pidämme Suomen kansasta, kuten Stalinin sanat kuuluivat. Se on hyvä, työteliäs, kyvykäs kansa, joka vaikeissa olosuhteissa on rakentanut suolle kehittyneen valtakunnan.
Stalin oli jo varsin aikaisin joutunut Suomen ja suomalaisten kanssa kosketukseen. Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen ensimmäinen konferenssi pidettiin 25.–30. päivään joulukuuta 1905 Tampereella, ja tässä kokouksessa Stalin ensimmäisen kerran kohtasi Leninin. Vuonna 1917 huhtikuussa pidetyssä bolševikkipuolueen konferenssissa Stalin päättävästi asettui Suomen oikeuksien puolelle Venäjän väliaikaista hallitusta vastaan ja kannatti Suomen oikeutta valtiolliseen riippumattomuuteen. Tämän kannan johdonmukaisena seurauksena oli, että Leninin johtama hallitus lokakuun vallankumouksen jälkeen tunnusti Suomen itsenäisyyden. Päätös joulukuun 18. päivältä 1917 on Leninin ja Stalinin allekirjoittama. Joulukuun 22. päivänä 1917 Stalin lausui seuraavaa: ”Maailmassa ei löydy sellaista voimaa, joka voisi pakottaa kansankomissaarien neuvoston luopumaan lupauksistaan. Tämän olemme todistaneet sillä tosiasialla, että olemme ennakkoluulottomasti suhtautuneet Suomen porvariston vaatimuksiin, että Suomelle myönnettäisiin itsenäisyys ja viipymättä ryhdyttäisiin julkaisemaan Suomen itsenäisyyttä koskevaa asetusta.”
Sodanjälkeisenä aikana on Neuvostoliitto monessa eri vaiheessa osoittanut hyvää tahtoa Suomea kohtaan. Edellä on jo mainittu sotakorvausten toimitusajan pidentämisestä. Vuonna 1946 neuvostohallitus vapautti Suomen Neuvostoliitosta tuodun omaisuuden enemmästä palauttamisesta. Ja vuonna 1948 neuvostohallitus alensi 50 prosentilla Suomen sotakorvausvelvollisuuden jäljellä olevaa määrää. Vuonna 1950 neuvostohallitus solmi Suomen kanssa viisivuotisen kauppasopimuksen, siten toteuttaen sen lupauksen, minkä Stalin vuonna 1945 oli antanut. Varmaa on, että Stalinilla on kaikkiin näihin päätöksiin ollut ratkaiseva vaikutus.- 2/2
Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953
Vuonna 1948 solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 7. päivänä huhtikuuta järjestettiin Kremlissä päivälliset Suomen hallitusvaltuuskunnan kunniaksi. Generalissimus Stalin piti päivällisillä puheen. Tuo puhe teki suomalaisiin mieluisan ja rohkaisevan vaikutuksen. Mutta kun olen joutunut tuon puheen perästä päin yhä uudelleen ja uudelleen lukemaan, olen voinut todeta, että se oli paljon enemmän kuin ensi kuulemalta saatoimme päätellä. Se oli suuren valtionmiehen suuri ohjelmapuhe. Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet on siinä kuvattu rehellisesti ja realistisesti: 150 vuotta on maittemme välillä vallinnut epäluottamus. Sen seurauksena on ollut kaksi sotaa. Epäluottamuksen aikakaudesta on päästävä keskinäisen luottamuksen aikakauteen. Juuri solmitun ystävyys- ja avunantosopimuksen, joka on rakennettu täydellisen tasa-arvoisuuden pohjalle, on murrettava epäluottamus ja sen on luotava uusi pohja kansojemme välisille suhteille. Mutta epäluottamusta ei voida hävittää yhdellä iskulla. Epäluottamuksen tähteet jäävät pitkäksi ajaksi. Niiden poistamiseksi on tehtävä paljon työtä, jotta saataisiin luoduksi lujat perinteet kestävälle ystävyydelle.
Tämä oli lyhyesti sanottuna Stalinin viisaan puheen sisältö. Siinä ei ollut mitään turhia korusanoja. Siinä ei vältelty menneisyyden tosiasioita. Siinä nähtiin ne vaikeudet, mitkä uuden historiallisen vaiheen syntyminen tuo tullessaan, mutta siinä esitettiin luja luottamus siihen, että keskinäiselle ystävyyden politiikalle on luotavissa kestävät perusteet molempien osapuolten onneksi.
Mutta puheeseen sisältyi vielä eräs erittäin merkittävä kappale, joka koski tasa-arvoisuutta suurten ja pienten kansojen kesken. Lainaan tämän kappaleen kokonaisuudessaan: ”Monet eivät usko, että suuren ja pienen kansan välillä voi olla tasa-arvoiset suhteet. Mutta me neuvostokansat olemme sitä mieltä, että suhteet voivat olla tällaiset, ja niiden tulee olla tällaiset. Neuvostokansa katsoo, että jokaisella kansalla, olipa se suuri tai pieni, on omat laadulliset erikoisuutensa, omalaatuisuutensa, joka kuuluu vain sille, ja jota ei ole muilla kansoilla. Nämä erikoisuudet ovat se panos, jonka jokainen kansa antaa maailman kulttuurin yhteiseen aarreaittaan, sen täydentämiseksi ja rikastuttamiseksi. Tässä mielessä kaikki kansat, niin pienet kuin suuretkin, ovat samassa asemassa, ja jokainen kansa on saman arvoinen minkä tahansa muun kansa rinnalla.”
On merkillepantavaa ja meille suomalaisille rohkaisevaakin, että Stalin esitti nämä periaatteellisesti tärkeät näkökohdat Suomen hallitusvaltuuskunnalle pidetyssä juhlatilaisuudessa. Ne palauttavat elävästi mieliin Stalinin lausunnot Suomen itsenäisyyttä koskevien vaiheiden aikana vuodelta 1917.
Meillä suomalaisilla on se käsitys, ja monien tosiasioiden perusteella uskomme olevamme oikeassa, että generalissimus Stalinilla oli erityistä henkilökohtaista kiintymystä ja ystävyyttä Suomea kohtaan. On luonnollista, että kun generalissimus Stalin nyt on poissa, me suomalaiset tunnemme vilpitöntä surua sen johdosta. Hänen ansiokseen me luemme, että Neuvostoliiton suhtautuminen Suomea kohtaan meille ratkaisevina vuosina sodan jälkeen on ollut suopea ja jalomielinen.
Kosto ei kelpaa kansojen välisten suhteiden perustaksi, lausui Stalin suomalaiselle delegaatiolle 9. päivänä lokakuuta 1945, ja tuota periaatetta hän noudatti Neuvostoliiton politiikassa Suomea kohtaan. Siitä me suomalaiset tunnemme syvää kiitollisuutta hänelle.
Me suomalaiset haluamme vakaasti työskennellä sen puolesta, että Suomen ja Neuvostoliiton suhteet kehittyisivät ja lujittuisivat vastaisuudessakin sillä keskinäiseen luottamukseen ja molemminpuoliseen arvonantoon rakentuvalla pohjalla, joka on generalissimus Stalinin asettama peruskivi Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyölle.
Suomen kansa ja Suomen hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä.
- PunainenMer1
voi voi sua
Lenin suostui suomen itsenäisyyteen koska hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa
Mutta uskoi maailmanlaajuiseen talonpoikien vallankumoukseen, ja piti huolen että suomeen lähtetettiin aseita niin että suomalaiset saisivat toisiaan tappaa. Sisällissotaa ei olisi ilman häntä tapahtunut.
Stalin vihasi suomea niin paljon kuin on mahdollista. Mutta saksan rintama oli tärkeämpi, joten hänen oli johonkin suostuttava.
Kekkonen joko viisaasti pelasi poliittista peliä, tai sitten oli todella typerä ja tyhmä- Oz
Suomi oli se, jonka piti ottaa vastaan venäjän tunnustus itsenäisyydestä, koska suomella ei ollut muita vaihtoehtoja. Nimittäin aluksi suomi vastusti ottamasta vastaan Venäjän tunnustuksen, koska piti uutta Neuvosto-Venäjää barbaarisena kapinavaltiona joka hajoaisi pian, mutta muut valtiot vaativat Neuvosto-Venäjän tunnustusta ennen omiansa. Ja vasta kun suomi oli saanut Neuvosto-Venäjän hallitukselta virallisen tunnustuksen, antoivat muut maat omat tunnustuksensa, ensimmäisinä Ranska ja Ruotsi. Eli lenin olisi voinut yhtä hyvin olla antamatta Suomelle itsenäisyyttä.
Oz kirjoitti:
Suomi oli se, jonka piti ottaa vastaan venäjän tunnustus itsenäisyydestä, koska suomella ei ollut muita vaihtoehtoja. Nimittäin aluksi suomi vastusti ottamasta vastaan Venäjän tunnustuksen, koska piti uutta Neuvosto-Venäjää barbaarisena kapinavaltiona joka hajoaisi pian, mutta muut valtiot vaativat Neuvosto-Venäjän tunnustusta ennen omiansa. Ja vasta kun suomi oli saanut Neuvosto-Venäjän hallitukselta virallisen tunnustuksen, antoivat muut maat omat tunnustuksensa, ensimmäisinä Ranska ja Ruotsi. Eli lenin olisi voinut yhtä hyvin olla antamatta Suomelle itsenäisyyttä.
Ranska tunnusti Suomen ennenkuin Venäjä teki sen.
Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1 odottamatta Venäjän päätöstä asiasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Ranskan tunnustustus tapahtui aikaisemmin kuin Venäjän vaikkakin samana päivänä.
Lähdetieto:
http://www.uta.fi/suomi80/art6.htm
"Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua"
..............- Oz
antipunikki kirjoitti:
Ranska tunnusti Suomen ennenkuin Venäjä teki sen.
Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1 odottamatta Venäjän päätöstä asiasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Ranskan tunnustustus tapahtui aikaisemmin kuin Venäjän vaikkakin samana päivänä.
Lähdetieto:
http://www.uta.fi/suomi80/art6.htm
"Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua"
..............Vaikka Ranska tunnustikin Suomen samana päivänä (muutamia tunteja aikaisemmin), pointtini on se, että suurin osa maista jäi odottamaan Neuvosto-Venäjän reaktiota. Ja edelleen toveri Lenin olisi voinut olla sitä tunnustusta antamatta.
- Bandiera Rossa
Kekkonen oli järkevä johtaja vaikka olikin lahtari. Kekkosen mietteet Stalinista ja Leninistä ovat normaaleja porvarillisen ihmisen ajatuksia ennen nykyistä Neuvostoliiton mustamaalaamista. On totta, että toveri Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden, ei pakotettuna, vaan omasta tahdostaan. Suomella ei ollut mitään uhmaamaan punaista armeijaa. On lapsellista kuvitella, että Suomi pelotti Leniniä. Toveri Stalin vapautti Suomen fasistien käsistä. Stalin ei ikinä tahtonut pahaa Suomelle, hän vain halusi ajaa pois Suomea hallinneen Hitlerin jaloissa madelleen fasistisen paskasakin ja saada Suomen kansalle hyvän hallinnon. Siinä hän onnistui. Leninin ja Stalinin ansiota on Suomen itsenäisyys ja hyvinvointi.
- historist--
"Toveri Stalin vapautti Suomen fasistien käsistä. Stalin ei ikinä tahtonut pahaa Suomelle, hän vain halusi ajaa pois Suomea hallinneen Hitlerin jaloissa madelleen fasistisen paskasakin ja saada Suomen kansalle hyvän hallinnon"
"Bandiera Rossa" odottaisin sinulta hiukan realistisempaa historian tuntemusta! Sillä stalin ja hitler tekivät niin kutsutun "molotov-ribbentrop" sopimuksen jossa neuvostoliiton etupiirin kuuluivat baltian maat ja suomi stalin tarkoituksena oli vaatia baltian mailta sotilastukikohtia helpottaakseen niiden valtaamista, suomelta taasen vaadittiin osia karjalankannaksesta "leningradin suojaamiseksi" sekä hangon ja lappohjan satamat ja suomenlahden ulkosaaret, josta vastaavasti neuvostoliitto tarjosi laajempia alueita itä-karjan repolasta ja porajärveltä.
Tarjous olisi ollut sinäänsä erittäin järkevä, jos stalin ei olisi pitänyt niin kovasti kiinni hangon alueesta joka olisi ollut liian suuri riski silloin vielä "puolueettomalle suomelle". Ilmeisesti hangon alue oli stalinille siksi tärkeä,koska se olisi helpottanut helsingin valtaamista.
En kiistä etteikö suomessa olisi ollut sodan aikana erityiseti jatkosodan aikaan melko "saksalais-mielinen hallinto" mutta olisiko meillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittoutua hitlerin kanssa?? vaikka se ei ollut liittolaisita parhain..... Suomessa ei ole koskaan ollut niin montaa fasistia jotta Partapaskaa olisi täällä tarvittu. Ei se siitä meidän komuillemme mikään taivas auennut vaikka Stalin sen reunaa hieman raottelikin, missä ne ovat tänään???? Pääosa mullan alla tai toipuneena siitä villityksestä. On onni jotta pystyimme isiemme ja äitiemme avulla pysymään siitä loisjoukosta erossa ja saimme pitää vapaan yhteiskunnan.
Ne muutama komu jotka vielä täällä ovat ovat poliittisia dinoja ja häviävät aikanaan luonnollista tietä.
- Toveritz
Suomen kommunistit taistelivat valkoisten rinnalla jotta köyhillä olisi Edukas reseptihakukone
http://tinyurl.com/edukas
Kapitalisti syö rapuja
http://tinyurl.com/rapurap
Lukekaa näistä ja muista parhaista lehdistä kuten Tiedonantajasta.
http://tinyurl.com/lehtitilaus
Kiitos! - vanhaa juttua
Leninin käytössä olevat tiedusteluelimet kyllä tiesivät, mitä aikaa viisarit osoittivat. Ja oli kiirettä pysäyttää ne viisarit ja koko se kello. Kyseinen kello oli Mannerheim valkoisine armeijoineen, joka vanhana tsaarin kenraalina koki kovasti harrastusta marssia Pietariin. Leninille tarjoutui tilaisuus ohittaa tämä uhka ja tehdä poliittisesti edulliselta näyttävä ratkaisu nimenomaan poliitikkojen kanssa. Koko rauhanteko oli näytelmää, joka oli tarkoitus unohtaa kun punainen valta olisi saatu Venäjällä vakiinnutettua.
Mannerheimin joukot olisivat selvästikin olleet riittävät Pietarin haltuunottoon. Se on sitten eri juttu, olisiko vallankumous saatu sillä kokonaan pysäytettyä, mutta neuvostovallan haltijoiksi olisi voinut päätyä kokolailla erinäköinen joukko. Lenin halusi, että valtaa pitää Lenin-niminen henkilö ja ainoa tie tähän tavoitteeseen oli pakkorauha.- kkeeeeeeeeeeee
Eiks Lenin tiennyt että vallankumous ei tarvitse edes hänen kaltaista henkiloä.
Tietenkin hän halusi autokratian. Ei tiennyt mitä muuta tehdä kuin kopioida sitä systeemiä mitä vastaan vallankumous taisteli.
Ja hän tuskin yllättyi siihen että terveys on kohta mennyt. Olisi varmaan voinut estää Stalinin nousun, mutta ei vaivautunut. Ei vaikka tiesi minkälaista väkeä oli kommari-liikkeeseen verisen vallankumouksen aikana kokoontunut
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Useita puukotettu Tampereella
Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht2224276Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?
Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii692755Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava3932431- 472353
Meneeköhän sulla
oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua421639Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.
Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul5501394Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em961334- 571330
- 781319
Jumala puhui minulle
Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles1251196