Homedesifioinnin tarkoitus

Homevayriokohteen ympäriltä pitäisi poistaa "tervettäkin" materiaalia riittävän suurelta alueelta. Hankalaahan esim. betonia on poistaa. Ajatellaanpa vaikka 70-lukulaista tiilitaloa, jonka seinärakenne on sisältäpäin katsojen tiili-eristevilla-tiili. Jos eristevillat ovat olleet homeessa, on satavarmaa, että homemyrkkyjä on myös sisäpuolisessa tiilessä. Kuka rupeaa purkamaan tälläistä tiiliseinää sisältäpäin; ulkopuolinen purku vielä menettelisi, mutta homemyrkyt jää sisäseinään. Tässä tapauksessa kokeilisin ensin säätää ilmanvaihtoa ylipaineiseksi, jolloin kaasut ehkä työntyisivät ulospäin. Tälläisen rukkauksen jälkeen seinä voi kuitenkin kastua liikaa ja ongelma ehkäpä pahenee. Parempi yritys olisi purkaa ulkoseinä kokonaan pois ja tehdä siitä tuulettuva ja pienellä ilmanvaihdon ylipaineella ajaa kaasuja ulkoseinään päin.

sweethome kirjoitti:

Homevayriokohteen ympäriltä pitäisi poistaa "tervettäkin" materiaalia riittävän suurelta alueelta. Hankalaahan esim. betonia on poistaa. Ajatellaanpa vaikka 70-lukulaista tiilitaloa, jonka seinärakenne on sisältäpäin katsojen tiili-eristevilla-tiili. Jos eristevillat ovat olleet homeessa, on satavarmaa, että homemyrkkyjä on myös sisäpuolisessa tiilessä. Kuka rupeaa purkamaan tälläistä tiiliseinää sisältäpäin; ulkopuolinen purku vielä menettelisi, mutta homemyrkyt jää sisäseinään. Tässä tapauksessa kokeilisin ensin säätää ilmanvaihtoa ylipaineiseksi, jolloin kaasut ehkä työntyisivät ulospäin. Tälläisen rukkauksen jälkeen seinä voi kuitenkin kastua liikaa ja ongelma ehkäpä pahenee. Parempi yritys olisi purkaa ulkoseinä kokonaan pois ja tehdä siitä tuulettuva ja pienellä ilmanvaihdon ylipaineella ajaa kaasuja ulkoseinään päin.

Lue lisää

Olen työskennellyt alalla kymmenisen vuotta, tehnyt sisäilma- ja kuntotutkimusta. 70-lukulaisia tiili - villa - tiili rakennuksia on ollut tutkimusten alla useita, suurin osa koulurakennuksia. Yhdessäkään rakennuksessa eivät villat ole olleet mikrobivaurioituneita. Villoissa saattaa paikallisesti kasvaa mikrobeja jonkin verran, koska eristetilaan on suora yhteys ulkoilmasta, se tuulettuvaa tilaa. Vaikka mikrobiongelmia ei em. rakennuksissa juurikaan ole, sisäilmaongelmilta ei niissä ole vältytty. Itse asiassa juuri tämän tyyppisissä rakennuksissa hyvin yleisiä ovat halkeamat ja muut epätiiveyskohdat, jotka aiheuttavat vuotoilman kulkeutumista sisätiloihin, eristevillakerroksen läpi. Eristetilan ollessa tuulettuvaa tilaa, on 70-luvulla rakennettun rakennuksen villoihin kertynyt 40 vuoden ilmansaasteet ja muut epäpuhtaudet. Erittäin huono tilanne on silloin, jos rakennuksessa on pelkästään koneellinen poistoilmanvaihto.

tark kirjoitti:

Olen työskennellyt alalla kymmenisen vuotta, tehnyt sisäilma- ja kuntotutkimusta. 70-lukulaisia tiili - villa - tiili rakennuksia on ollut tutkimusten alla useita, suurin osa koulurakennuksia. Yhdessäkään rakennuksessa eivät villat ole olleet mikrobivaurioituneita. Villoissa saattaa paikallisesti kasvaa mikrobeja jonkin verran, koska eristetilaan on suora yhteys ulkoilmasta, se tuulettuvaa tilaa. Vaikka mikrobiongelmia ei em. rakennuksissa juurikaan ole, sisäilmaongelmilta ei niissä ole vältytty. Itse asiassa juuri tämän tyyppisissä rakennuksissa hyvin yleisiä ovat halkeamat ja muut epätiiveyskohdat, jotka aiheuttavat vuotoilman kulkeutumista sisätiloihin, eristevillakerroksen läpi. Eristetilan ollessa tuulettuvaa tilaa, on 70-luvulla rakennettun rakennuksen villoihin kertynyt 40 vuoden ilmansaasteet ja muut epäpuhtaudet. Erittäin huono tilanne on silloin, jos rakennuksessa on pelkästään koneellinen poistoilmanvaihto.

Lue lisää

Huono sisäilman laatu aiheuttaa osittain samanlaisia oireita kuin hometaloissa. Tila jossa "happi" loppuu kun on liikaa ihmisiä, saa myös aikaan pahoinvointia ja huimausta, siksihän kouluissakin on välitunnit, jotta luokkahuoneet saadaan tuuletettua ja keuhkot välillä täyteen raikasta ilmaa.
Noissa 70-luvun taloissa on usein tuuletusikkuna jokaisen huoneen ikkunassa ja niitä pitäisi myös käyttää.
Nyt kun energian hinta on mennyt kalliiksi niin aika harva taitaa talviaikaan järjestää kunnollista tuuletusta. Oireita tulee silloin oli rakenteissa hmetta tai ei, jos on niin silloin niiden aiheuttama terveyshaitta on poistettava ja samalla hoidettava korvausilman saanti kuntoon, eli raitisilma-venttiilit joka huoneeseen ikkunan yläpuolelle

tark kirjoitti:

Olen työskennellyt alalla kymmenisen vuotta, tehnyt sisäilma- ja kuntotutkimusta. 70-lukulaisia tiili - villa - tiili rakennuksia on ollut tutkimusten alla useita, suurin osa koulurakennuksia. Yhdessäkään rakennuksessa eivät villat ole olleet mikrobivaurioituneita. Villoissa saattaa paikallisesti kasvaa mikrobeja jonkin verran, koska eristetilaan on suora yhteys ulkoilmasta, se tuulettuvaa tilaa. Vaikka mikrobiongelmia ei em. rakennuksissa juurikaan ole, sisäilmaongelmilta ei niissä ole vältytty. Itse asiassa juuri tämän tyyppisissä rakennuksissa hyvin yleisiä ovat halkeamat ja muut epätiiveyskohdat, jotka aiheuttavat vuotoilman kulkeutumista sisätiloihin, eristevillakerroksen läpi. Eristetilan ollessa tuulettuvaa tilaa, on 70-luvulla rakennettun rakennuksen villoihin kertynyt 40 vuoden ilmansaasteet ja muut epäpuhtaudet. Erittäin huono tilanne on silloin, jos rakennuksessa on pelkästään koneellinen poistoilmanvaihto.

Lue lisää

Yksi merkittävä syy eristeiden homevaurioihin on sisäilman kosteuden siirrtyminen rakenteisiin. Erityisesti tiivistymistä tapahtuu talvisin, jolloin sisäilman ja ulkoilman lämpötilaerot ovat voimakkaimmillaan.

Sisäilman kosteus syntyy ihmisen toiminnoista: pyykinpesusta, ruoanlaitosta, suihkuttelusta ja muusta peseytymisestä. Keskimääräinen 4-henkinen perhe tuottaa vuorokaudessa sisäilmaan kosteutta, joka vedeksi muutettuna on 20 litraa.

Kouluissa ei tällaisia kosteudenlähteitä ole. Niissä eristeiden kostuminen voi johtua maaperästä nousevasta kosteudesta, kattovuodoista tai viistosateesta.

tark kirjoitti:

Olen työskennellyt alalla kymmenisen vuotta, tehnyt sisäilma- ja kuntotutkimusta. 70-lukulaisia tiili - villa - tiili rakennuksia on ollut tutkimusten alla useita, suurin osa koulurakennuksia. Yhdessäkään rakennuksessa eivät villat ole olleet mikrobivaurioituneita. Villoissa saattaa paikallisesti kasvaa mikrobeja jonkin verran, koska eristetilaan on suora yhteys ulkoilmasta, se tuulettuvaa tilaa. Vaikka mikrobiongelmia ei em. rakennuksissa juurikaan ole, sisäilmaongelmilta ei niissä ole vältytty. Itse asiassa juuri tämän tyyppisissä rakennuksissa hyvin yleisiä ovat halkeamat ja muut epätiiveyskohdat, jotka aiheuttavat vuotoilman kulkeutumista sisätiloihin, eristevillakerroksen läpi. Eristetilan ollessa tuulettuvaa tilaa, on 70-luvulla rakennettun rakennuksen villoihin kertynyt 40 vuoden ilmansaasteet ja muut epäpuhtaudet. Erittäin huono tilanne on silloin, jos rakennuksessa on pelkästään koneellinen poistoilmanvaihto.

Lue lisää

AIjaa. Olin juuri alan koulutuksessa, ja siellä kuntorvioitsijoita KOULUTTAVA henkilö luennoi, että kaikkien talojen eristeet ovat kauttaaltaan homeessa viimeistään vuoden päästä rakentamisesta. Se on myös oma kokemukseni.

Tiiviys on tärkeää, ja että rakenne tuulettuu ulospäin, ja se että asuntoihin tulee kunnollisesti korvausilmaa aukosta, eikä rakenteiden läpi.

Kuivasumutus desinfioinnilla saadaan tuo homeongelma kuriin. Tuohon on paljon erilaisia myrkkyjä, mutta http://www.biovasa.fi myy tuohonkin käyttäjille turvalliset tuotteet, joita ei olekaan tarkoitus saada pois sillä jättävät suojaavan kerroksen uudelle homekasvustolle.

Kuivasumutuksen ideana on luoda julmetun pienijakoinen sumu, joka tunkeutuu pienimpiinkin huokosiin. Nuo BioVasan tuotteet perustuvat fysikaaliseen desinfiointiin, joka tappaa homeen, kemiallisten myrkkyjen sijasta, eli terveyshaittoja ei pääse syntymään ellet sitten ole yksisoluinen eliö :D

Käytetään töiussä noita tuotteita ja noille on monet hankalatkin homeongelmat hoituneet miltei mahdottomistakin kohteista (Tuo kun tunkeutuu esim teollisuushallien kattojen pulttien kantoihin). Homeella on paha tapa uusia jos sitä jää vähääkään elolliseksi, mutta noille tötkyillä uutta kasvustoa ei pääse syntymään kun jättää aktiivisesti hometta tuhoavan pinnan, eli jos uutta kasvustoa pinnalle koittaa muodostua niin tuo fysikaalinen desinfiointi murskaa sen solurakenteen välittömästi.

Jos väittää, että homeen torjuntaan tarvitsee haitalliset myrkyt niin on kyllä väärässä. Ei vain tiedä paremmin. Tiettyhän aina kunnon siivous ja homeen mekaaninen poisto sen tappamisen jälkeen on tarpeen, mutta kannattaa myös pitää huolta ettei uutta kasvustoa pääse syntymään, esim maalipinnan alle.

Joo ei kyllä ole minulla mikroskooppia. Halusin vain tuoda esille, että viljelymenetelmät on aika epävarmoja homeiden näyttämiseen. Vain 10% "terveenkin" home-esiintymän itiöistä on elinkykyisiä ja näkyvät viljelymenetelmissä. Jos hometta on yritetty desinfioida niin prosentti pienenee. Syvemmältä materiaalista otettuun näytteeseen desinfioinnilla ei liene vaikutusta, mutta ilmanäytteet ja pintasivelynäytteet ovat desifioinnin jälkeen aika epävarmoja.

sweethome kirjoitti:

Joo ei kyllä ole minulla mikroskooppia. Halusin vain tuoda esille, että viljelymenetelmät on aika epävarmoja homeiden näyttämiseen. Vain 10% "terveenkin" home-esiintymän itiöistä on elinkykyisiä ja näkyvät viljelymenetelmissä. Jos hometta on yritetty desinfioida niin prosentti pienenee. Syvemmältä materiaalista otettuun näytteeseen desinfioinnilla ei liene vaikutusta, mutta ilmanäytteet ja pintasivelynäytteet ovat desifioinnin jälkeen aika epävarmoja.

Lue lisää

Jos materiaalit ovat kuivia ja pinnalta on mekaanisesti saatu poistettua kaikki home pois niin silloin pitäisi kyllä riittää homeenpoistoaineella käsittely. Tiiliseinästä pitäisi ottaa kyllä ainakin vähän auki jotta voisi katsoa onko tiilien sisäpuolella hometta (reikätiili). Yhden kohteen tiedän jossa sisäpuolisen muurauksen alaosista uusittiin kosteusvaurioituneet ja sitä kautta homehtuneet osat. Vaurio ei ollut syntynyt puutteellisesta tuuletuksesta ja ulkopuolisesta kosteudesta vaan paikallisesti kattovuodon aiheuttamana.
Korjauksista on nyt jo 4 vuotta ja oireilut, hajut ym ovat olleet poissa korjausten jälkeen.
Taloon tehtiin samassa yhteydessä harjakatto ( -70 luvun täystiili, tasakattotalo) ja räystäitä levennettiin, jotta sadevesi ei pääse kastelemaan seiniä, ihan varmuuden vuoksi.
Niin ja betoniahan saa helposti purettua ja puhdistettua piikkaamalla...

leka heilumaan kirjoitti:

Jos materiaalit ovat kuivia ja pinnalta on mekaanisesti saatu poistettua kaikki home pois niin silloin pitäisi kyllä riittää homeenpoistoaineella käsittely. Tiiliseinästä pitäisi ottaa kyllä ainakin vähän auki jotta voisi katsoa onko tiilien sisäpuolella hometta (reikätiili). Yhden kohteen tiedän jossa sisäpuolisen muurauksen alaosista uusittiin kosteusvaurioituneet ja sitä kautta homehtuneet osat. Vaurio ei ollut syntynyt puutteellisesta tuuletuksesta ja ulkopuolisesta kosteudesta vaan paikallisesti kattovuodon aiheuttamana.
Korjauksista on nyt jo 4 vuotta ja oireilut, hajut ym ovat olleet poissa korjausten jälkeen.
Taloon tehtiin samassa yhteydessä harjakatto ( -70 luvun täystiili, tasakattotalo) ja räystäitä levennettiin, jotta sadevesi ei pääse kastelemaan seiniä, ihan varmuuden vuoksi.
Niin ja betoniahan saa helposti purettua ja puhdistettua piikkaamalla...

Lue lisää

Samaa olen miettinyt. Meillä tosin desinfioitiin lattian pinnalla oleva home, ennen kuin rakenteita ruvettiin aukomaan. Kyse on betonitalosta, mutta kyllä siitäkin jyrsittiin betonirakenteeseen asti pois jokin pintamateriaali (joka yleisessä kielessä nimitetään kerrostalon latiassa betoniksi). Eli aika paljon sitä kovaa materiaalia voi myös poistaa, saneerauksen valvoja sanoi, että home oli lattian pinnassa, eikä siis mennyt syvälle rakenteen ytimeen asti. Se kuulostaa aika arveluttavalta, että vaan pintaa siveltäisiin desinfiointiaineella ja jätettäisiin rakenteita purkamatta. Aina pitäisi pilaantunut osa poistaa ja vaihtaa kokonaan uuteen.

jhnw35ft kirjoitti:

Samaa olen miettinyt. Meillä tosin desinfioitiin lattian pinnalla oleva home, ennen kuin rakenteita ruvettiin aukomaan. Kyse on betonitalosta, mutta kyllä siitäkin jyrsittiin betonirakenteeseen asti pois jokin pintamateriaali (joka yleisessä kielessä nimitetään kerrostalon latiassa betoniksi). Eli aika paljon sitä kovaa materiaalia voi myös poistaa, saneerauksen valvoja sanoi, että home oli lattian pinnassa, eikä siis mennyt syvälle rakenteen ytimeen asti. Se kuulostaa aika arveluttavalta, että vaan pintaa siveltäisiin desinfiointiaineella ja jätettäisiin rakenteita purkamatta. Aina pitäisi pilaantunut osa poistaa ja vaihtaa kokonaan uuteen.

Lue lisää

Betonilattiasta saa sinkojyrsimellä tai hiomalla poistettua pintaa aivan riittävän syvälle.
Joskus betonilaatan reunoja piikataan puhtaaseen asti ja poltetaan vielä kuumailmapuhaltimella ennen homeenpoistokäsittelyä. Aina kuitenkin pitää mennä niin pitkälle että vaurioitunut rakenne on puhdasta ja terveen näköistä. Jos betonilaatassa tms on esim halkeamia ja kohdassa on ollut kosteusvaurion aiheuttamaa hometta niin silloin piikataan auki myös koko halkeaman pituus ja tarkistetaan betonilaatan alaosa ja poistetaan riittävän pitkälle tarvittaessa.
Rakenteita uusitaan jos se on mahdollista ja joissain kantavissa rakenteissa suoritetaan puhdistus.
(Aina ei pidä siis vaihtaa kokonaan uuteen, jos on puhdistamalla mahdollinen korjata ja on rakennusteknisesti liian vaikeaa, riskialtista tai taloudellisesti ylivoimaisen kallista. Kunhan muutoin korjaamalla voidaan taata ettei terveyshaittaa tai rakennevauriota jää)
Uutta homettahan ei synny jos ei uutta kosteuttakaan pääse. Homevaurio kun syntyy kosteuden seurauksena.

>> Olet sikäli oikessa, että pelkillä lyhytvaikutteisilla desinfiointiaineilla (peroksidit, hypo ja otsoni) ei juuri ole perusteltua käyttöä homevauriokohteissa. Usein näiden kemikaalien sumutus on asiakkaan sumuttamista ja puhdasta rahastusta.

Ei sitä sumuteta mistään purkista vaan tuotetaan sähköisesti otsonaattorilla. Otsooni on luonnollinen ja tehokas desifioiva kaasu, jota esiintyy ilmakehässä.

Mielenkiintoista tuo muutamien kuivausliikkeiden harrastama ilman "desinfionti" peroksideilla, eikö se huonolaatuinen ilma olisi helpompaa vaihtaa tuulettamalla eli ikkunoita avaamalla? Olen muuten tutkinut seurantamittauksin näitä desinfiointeja ja ei tuo ilma kovin hyvin puhdistu lyhytaikaisella peroksidi "hapetuksella". Otsoni kyllä toimii ilmaan mutta ei rakentesiin, huokoisiin rakenteisiin näyttää tutkimusten perusteella toimivan ylivoimaisesti parhaiten booripohjaiset "myrkyt", mutta tämä asianhan on tiedetty kymmeniä vuosia mm. hirsirakentamisessa...että kyllä yksi vanha hyvä konsti kymmenet uduet voittaa.

tutkija 55f kirjoitti:

Mielenkiintoista tuo muutamien kuivausliikkeiden harrastama ilman "desinfionti" peroksideilla, eikö se huonolaatuinen ilma olisi helpompaa vaihtaa tuulettamalla eli ikkunoita avaamalla? Olen muuten tutkinut seurantamittauksin näitä desinfiointeja ja ei tuo ilma kovin hyvin puhdistu lyhytaikaisella peroksidi "hapetuksella". Otsoni kyllä toimii ilmaan mutta ei rakentesiin, huokoisiin rakenteisiin näyttää tutkimusten perusteella toimivan ylivoimaisesti parhaiten booripohjaiset "myrkyt", mutta tämä asianhan on tiedetty kymmeniä vuosia mm. hirsirakentamisessa...että kyllä yksi vanha hyvä konsti kymmenet uduet voittaa.

Lue lisää

Näissä yhteyksissä unohtuu aina, että hometalojen riesana ei ole ainoastaan homesienet, vaan myös kosteusvauriobakteerit. Näitä itiöllisiä bakteereita luultiin ennen sieniksi ja aktinobakteereitakin nimitettiin virheellisesti sädesieniksi.

Boori saattaa jossain määrin olla avuksi homeen ja lahon estämisessä hirsitalossa, jossa ei ole käytetty mitään muuta kuin luonnonmateriaaleja. Ei eristeitä, ei muoveja, ei lastulevyjä, ei kipsilevyjä, ei kemianteollisuuden maaleja, liimoja, tasoitteita jne... Bakteereihin boori ei kuitenkaan tehoa, vaan päinvastoin se parantaa niiden elinmahdollisuuksia ja lisää niiden myrkyllisyyttä.

Mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen esitti asian selkeästi luennossaan, josta ote tässä:

"Myrkyntuottokykyiset mikrobit ovat hyvin harvinaisia "villissä" luonnossa. Sitä vastoin ihmisen luomassa ympäristössä löytyy varsinainen kasauma näitä kauhistuksia. Syynä voisi olla stimulantit, jotka muodostuvat oikein mukavasti booriyhdisteistä. Booriyhdisteitä käytetään mm. eristeiden palon- ja homeenestoaineina. Boorihan tappaa "kasvikuntaa", eli homeita, mutta ei "eläinkuntaa", eli bakteereita. Booriyhdisteiden lisäksi mikrobeilla on luonnon kannoista poikkeavia geenejä, jotka antavat mikrobille myrkyntuottokyvyn. Myrkyntuottokyvyn lisäksi näillä mikrobeilla on poikkeuksellinen kuivuuden- ja lämmönsietokyky. Lisääntymistään nämä "pedot" säätelevät eri lailla kuin normaalit kannat."

Vetyperoksiidilla ei ole tarkoituskaan poistaa itiöitä. Itiöt pitää poistaa siivoamalla ja itiöiden lähde purkamalla/poistamalla. Itiöt imuroidaan pois! Vetyperoksiidilla on n. kahden viikon vaikutusaika. Sellaiset aineet joilla estetään homeiden kasvu ja itiöiden lisääntyminen rakenteissa ovat supermyrkkyjä. Ja toisaalta mitä järkeä on sellaisia aineita alkaa levittelemään jos rakenne on tehty väärin. Parempi tapa on korjata rakenne oikein.

Tekniikoita on moninaisia ja ne soveltuvat hyvin eri paikkoihin, vetyperoksi on turvalinen aine jota käytetään mm. haavojen desinfiointiin.
Tässä kuitenkin lyhyesti oikea tapa korjata homevaurioitunut paikka;olettamus että lisäkosteutta ei tule!

1. Desinfioi työkohde
2. Tyhjennä työkohde.
3.Pura vaurioituneet kohdat 1 m4. Siivoa työkohde käyttäen Hepa-suodattimella varustettua imureita
4. Siivous
4.1 Kuivaaminen tarvittaessa
5. desinfioi välillä
6. viimeistele purkutyöt
7. siivoa
8. Desinfioi koko työkohde
9.Tarkista kosteudet
10 Käsittele lattiat ja seinät niihin soveltuvilla aineilla(riippuu kohteesta)
11. Tee normaalit rakennuskorjaustyöt
12 välisiivouksia
13 kun karkeat rakennustyöt ovat valmiit eli aluspinnat ovat vielä näkyvissä ne pitää
imuroida puhtaaksi
14 villojen ja levyjen asennustyöt tms
15 loput pintatyöt
16 siivous ja desinfiointi

Työmaan aloitukseen kuuluu eri tekniikoita sekä väliin kaikenlaista muuta mutta ne ovat kohteista riippuvaisia. Alipaineistus on alusta loppuun käytössä.

Työn laadunvalvonta on tärkeää!!!

Lisäksi muistutan että bakteereita esiintyy myös kosteusvauriotuneissa rakenteissa tällöin vetyperoksidi
on erittäin tehokas aine. Viemärivahingot jne....

Peloman kirjoitti:

Vetyperoksiidilla ei ole tarkoituskaan poistaa itiöitä. Itiöt pitää poistaa siivoamalla ja itiöiden lähde purkamalla/poistamalla. Itiöt imuroidaan pois! Vetyperoksiidilla on n. kahden viikon vaikutusaika. Sellaiset aineet joilla estetään homeiden kasvu ja itiöiden lisääntyminen rakenteissa ovat supermyrkkyjä. Ja toisaalta mitä järkeä on sellaisia aineita alkaa levittelemään jos rakenne on tehty väärin. Parempi tapa on korjata rakenne oikein.

Tekniikoita on moninaisia ja ne soveltuvat hyvin eri paikkoihin, vetyperoksi on turvalinen aine jota käytetään mm. haavojen desinfiointiin.
Tässä kuitenkin lyhyesti oikea tapa korjata homevaurioitunut paikka;olettamus että lisäkosteutta ei tule!

1. Desinfioi työkohde
2. Tyhjennä työkohde.
3.Pura vaurioituneet kohdat 1 m4. Siivoa työkohde käyttäen Hepa-suodattimella varustettua imureita
4. Siivous
4.1 Kuivaaminen tarvittaessa
5. desinfioi välillä
6. viimeistele purkutyöt
7. siivoa
8. Desinfioi koko työkohde
9.Tarkista kosteudet
10 Käsittele lattiat ja seinät niihin soveltuvilla aineilla(riippuu kohteesta)
11. Tee normaalit rakennuskorjaustyöt
12 välisiivouksia
13 kun karkeat rakennustyöt ovat valmiit eli aluspinnat ovat vielä näkyvissä ne pitää
imuroida puhtaaksi
14 villojen ja levyjen asennustyöt tms
15 loput pintatyöt
16 siivous ja desinfiointi

Työmaan aloitukseen kuuluu eri tekniikoita sekä väliin kaikenlaista muuta mutta ne ovat kohteista riippuvaisia. Alipaineistus on alusta loppuun käytössä.

Työn laadunvalvonta on tärkeää!!!

Lisäksi muistutan että bakteereita esiintyy myös kosteusvauriotuneissa rakenteissa tällöin vetyperoksidi
on erittäin tehokas aine. Viemärivahingot jne....

Lue lisää

Valitettavasti vain luulet tietäväsi, mutta ei ymmärrä asiaa pintaa syvemmältä. Olettavasti olet joko vetyperoksidi- tai muu peroksidikauppias tai urkoitsija joka sumuttaa asiakkaitaan.

Et voi mitenkään järkevästi perustella, miksi vetyperoksidia pitäisi käyttää: homeen itiöiden tappamiseen rakenteesta ja korjauksen jälkeen huoneen sisäpinnoilta, eikö niin ? Kerro hyvä mies miksi pitäisi !

Kirjoituksesi perusteella asiakkaan pitäisi maksaa 4:stä (neljästä) desinfioinnista !!!! Kaikki nämä esittämäsi desinfioinnit ovat perusteettomia ja pelkästään asiakkaan sumuttamista.

Ainoa järkevä tapa käyttää kemikaaleja on uusien rakenteiden suojaaminen uuden homekasvun kehittymiseltä uudelleen rakenteellisten parannusten lisäksi. Kyllä homevauriokorjauksissa pääasia on korjausten pysyvä onnituminen - ei "homeen itiön tappaminen" muutamaksi päiväksi. Kun on kyse rakenteiden suojauksesta pitkävaikutteisilla kemikaaleilla supermyrkyista puhuminen on typerää huulenheittoa tai sitten täydellistä asiantuntemattomuutta, jota kyllä kirjoituksesi muutekin kuvastaa.

Ei kukaan hilloaankaan vetyperoksidilla tai kloritella suojaa vaan Atamonilla. "Ataminia" on muuten mustikassa valmiina jo poimintaivaiheessa. Ei mustikat supermyrkkyä silti sisällä.
jo poimintavaiheessa.

123.... kirjoitti:

>> Olet sikäli oikessa, että pelkillä lyhytvaikutteisilla desinfiointiaineilla (peroksidit, hypo ja otsoni) ei juuri ole perusteltua käyttöä homevauriokohteissa. Usein näiden kemikaalien sumutus on asiakkaan sumuttamista ja puhdasta rahastusta.

Ei sitä sumuteta mistään purkista vaan tuotetaan sähköisesti otsonaattorilla. Otsooni on luonnollinen ja tehokas desifioiva kaasu, jota esiintyy ilmakehässä.

Lue lisää

Myrkkyä se on se luonnon oma, lievempikin otsoni. Oletko muuten sen kovan, vanhan hyvän ajan otsonin vai nykyaikaisen otsonisaattoreilla tuotetun "lievän" otsonin kannattaja ?

HP PP kirjoitti:

Valitettavasti vain luulet tietäväsi, mutta ei ymmärrä asiaa pintaa syvemmältä. Olettavasti olet joko vetyperoksidi- tai muu peroksidikauppias tai urkoitsija joka sumuttaa asiakkaitaan.

Et voi mitenkään järkevästi perustella, miksi vetyperoksidia pitäisi käyttää: homeen itiöiden tappamiseen rakenteesta ja korjauksen jälkeen huoneen sisäpinnoilta, eikö niin ? Kerro hyvä mies miksi pitäisi !

Kirjoituksesi perusteella asiakkaan pitäisi maksaa 4:stä (neljästä) desinfioinnista !!!! Kaikki nämä esittämäsi desinfioinnit ovat perusteettomia ja pelkästään asiakkaan sumuttamista.

Ainoa järkevä tapa käyttää kemikaaleja on uusien rakenteiden suojaaminen uuden homekasvun kehittymiseltä uudelleen rakenteellisten parannusten lisäksi. Kyllä homevauriokorjauksissa pääasia on korjausten pysyvä onnituminen - ei "homeen itiön tappaminen" muutamaksi päiväksi. Kun on kyse rakenteiden suojauksesta pitkävaikutteisilla kemikaaleilla supermyrkyista puhuminen on typerää huulenheittoa tai sitten täydellistä asiantuntemattomuutta, jota kyllä kirjoituksesi muutekin kuvastaa.

Ei kukaan hilloaankaan vetyperoksidilla tai kloritella suojaa vaan Atamonilla. "Ataminia" on muuten mustikassa valmiina jo poimintaivaiheessa. Ei mustikat supermyrkkyä silti sisällä.
jo poimintavaiheessa.

Lue lisää

suojataan myös niitä työntekijöitä jotka sen työn tekevät. Jos viitsit ymmärtää pintaa syvemmältä (en viitsi opettaa sinua) niin korjaustyö pitää suorittaa oikein. Alipaineistuksen ja imurointien ja myrkytyksien tarkoitus on estää vaurion aiheuttamien ilmansaasteiden leviäminen puhtaisiin tiloihin. Bakteereita esiintyy lähes poikkeuksetta kosteusvaurioituneissa rakenteissa.Ja jos luit viimeisen kohdan viemärivahingot????

Pienikin määrä saastunutta ilmaa aiheuttaa oireita useilla ihmisillä. Ja hajut! Tiedät varmaan miten intensiivinen haju voi olla. Tippa bensaa huoneen nurkkaa niin hetkessä haju leviää toiseen nurkkaan.

Jos rakenteita pitää suojata asuintiloissa myrkyillä jottei home pääse kasvamaan, mielestäni kyseinen rakenne on rakennettu päin peetä. Tai käytetään vääriä rakennusaineita.

Ps. Kaikki syötävät homeet eivät ole myrkkyä, hengitettävät useimmiten on.

Peloman kirjoitti:

suojataan myös niitä työntekijöitä jotka sen työn tekevät. Jos viitsit ymmärtää pintaa syvemmältä (en viitsi opettaa sinua) niin korjaustyö pitää suorittaa oikein. Alipaineistuksen ja imurointien ja myrkytyksien tarkoitus on estää vaurion aiheuttamien ilmansaasteiden leviäminen puhtaisiin tiloihin. Bakteereita esiintyy lähes poikkeuksetta kosteusvaurioituneissa rakenteissa.Ja jos luit viimeisen kohdan viemärivahingot????

Pienikin määrä saastunutta ilmaa aiheuttaa oireita useilla ihmisillä. Ja hajut! Tiedät varmaan miten intensiivinen haju voi olla. Tippa bensaa huoneen nurkkaa niin hetkessä haju leviää toiseen nurkkaan.

Jos rakenteita pitää suojata asuintiloissa myrkyillä jottei home pääse kasvamaan, mielestäni kyseinen rakenne on rakennettu päin peetä. Tai käytetään vääriä rakennusaineita.

Ps. Kaikki syötävät homeet eivät ole myrkkyä, hengitettävät useimmiten on.

Lue lisää

Sorry empä ymmärtänyt tai sitten sinä et. Tottakai korjausten aikana pitää suojata ympäristö ja työntekijät, so what. Mutta mitä teet myrkyillä ja niiden sumuttamisella. Etpä taida kertoa.

Veimärivuodoissa tietysti poistetaakaan kaikkia -akka ja desinfioidaan/pestään saastuneet pinnat ,mutta miksi aina uudestaan ja vielä ilmakin. Ei oo järkee tai sitten annas selittäen.

Mites käy räystään aluslautojen ja kattojen aluslaudoituksen jos niitä ei homesuojata ? Ei kai vaan homehdu vai ? Mites käy syksyllä rakenettavan puuurungon ja muun ulkona makaavan puutavaran, joko annetaan homehtua tai sitten ei eli suojataan - ei kyllä supermyrkyillä vaan ihan jollakin muulla.

HP PP kirjoitti:

Sorry empä ymmärtänyt tai sitten sinä et. Tottakai korjausten aikana pitää suojata ympäristö ja työntekijät, so what. Mutta mitä teet myrkyillä ja niiden sumuttamisella. Etpä taida kertoa.

Veimärivuodoissa tietysti poistetaakaan kaikkia -akka ja desinfioidaan/pestään saastuneet pinnat ,mutta miksi aina uudestaan ja vielä ilmakin. Ei oo järkee tai sitten annas selittäen.

Mites käy räystään aluslautojen ja kattojen aluslaudoituksen jos niitä ei homesuojata ? Ei kai vaan homehdu vai ? Mites käy syksyllä rakenettavan puuurungon ja muun ulkona makaavan puutavaran, joko annetaan homehtua tai sitten ei eli suojataan - ei kyllä supermyrkyillä vaan ihan jollakin muulla.

Lue lisää

Ulkopinnat vs. sisäpinnat. Puuta ei välttämättä tarvitse laho- eikä homesuojata. Tietenkin jos haluat
että se kestää muutama sata vuotta.

Nykyisten lautojen paksuuden takia joudutaan tekemään erinäisiä käsittelyjä niiden pinnoille jotta ne kestäisivät enenmmän kuin kymmenen vuotta.

Mutta alkuperäiseen vastaus oli annettu jo aikaisemmin. Ymmärrä nyt ettei homevauriotuneen kohteen
saastunutta ilmaa saa joutua puhtaalle puolelle. Asiassa pitää noudatta asbestipurkutöiden ohjeita.
Ainut tapa desinfioida luotettavasti on käyttää sumutettavia desinfiointiaineita. Sumutuslaite ei ole
mikää rautakaupasta ostettu ruiskupullo vaan siihen tarkoitukseen nimenomaan kehitetty.

Useat ihmiset ovat erittäin herkkiä hajulle. Hajua ei saa pois ennenkuin koko hajun lähde on poistettu. Ja työn aikana hajua ei voi kontrolloida kuin desinfioimalla ja alipaineistamalla.

Mutta nyt sinä taidat haluta vain tietää ilmaiseksi miten tehdään hyvä talo. Yhden neuvon annan vain tai kerron sinulle vinkin; Standardointi tarkoittaa sitä että kun valmistajat ja viranomaiset yhteistuumin päättävät että 11 mm:n panelin kestoikä on 30 vuotta ja että ulkokäyttöön tarkoitettu
paneli pitää käsitellä tietyllä aineella ennen sen toimittamista asiakkaalle, tällöin sille voidaan myöntää standardi joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Älä ota sitä vaan käytä omaa järkeäsi
ja tilaa rautakaupasta tai lähisahalta vähintään tuumaista eli 25 mm mielummin kyllä 32 mm panelia
joo tiedän se ei täytä stardardia mutta kestää kuitenkin vähintään 30 vuotta punamullalla maalattuna
ja jopa ilman sitäkin. No, annan vielä lisäksi lmaisen neuvon; puutavarana pitää olla sitten mäntyä ei kuusta.

Peloman kirjoitti:

Ulkopinnat vs. sisäpinnat. Puuta ei välttämättä tarvitse laho- eikä homesuojata. Tietenkin jos haluat
että se kestää muutama sata vuotta.

Nykyisten lautojen paksuuden takia joudutaan tekemään erinäisiä käsittelyjä niiden pinnoille jotta ne kestäisivät enenmmän kuin kymmenen vuotta.

Mutta alkuperäiseen vastaus oli annettu jo aikaisemmin. Ymmärrä nyt ettei homevauriotuneen kohteen
saastunutta ilmaa saa joutua puhtaalle puolelle. Asiassa pitää noudatta asbestipurkutöiden ohjeita.
Ainut tapa desinfioida luotettavasti on käyttää sumutettavia desinfiointiaineita. Sumutuslaite ei ole
mikää rautakaupasta ostettu ruiskupullo vaan siihen tarkoitukseen nimenomaan kehitetty.

Useat ihmiset ovat erittäin herkkiä hajulle. Hajua ei saa pois ennenkuin koko hajun lähde on poistettu. Ja työn aikana hajua ei voi kontrolloida kuin desinfioimalla ja alipaineistamalla.

Mutta nyt sinä taidat haluta vain tietää ilmaiseksi miten tehdään hyvä talo. Yhden neuvon annan vain tai kerron sinulle vinkin; Standardointi tarkoittaa sitä että kun valmistajat ja viranomaiset yhteistuumin päättävät että 11 mm:n panelin kestoikä on 30 vuotta ja että ulkokäyttöön tarkoitettu
paneli pitää käsitellä tietyllä aineella ennen sen toimittamista asiakkaalle, tällöin sille voidaan myöntää standardi joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Älä ota sitä vaan käytä omaa järkeäsi
ja tilaa rautakaupasta tai lähisahalta vähintään tuumaista eli 25 mm mielummin kyllä 32 mm panelia
joo tiedän se ei täytä stardardia mutta kestää kuitenkin vähintään 30 vuotta punamullalla maalattuna
ja jopa ilman sitäkin. No, annan vielä lisäksi lmaisen neuvon; puutavarana pitää olla sitten mäntyä ei kuusta.

Lue lisää

Näköjään tiedät jotakin rakentamisesta, mutta ET MITÄÄN MIKROBEISTA etkä NIINDEN AIHEUTTAMISTA ONGELMISTA/ONGELMIEN POISTAMISESTA.

Kun puhutaan homeongelmista ei yleensä tarkoiteta rakennuksen ulkoverhousta. Olet kuitenkin oikeassa siinä, että usein käytetään liian heppoista puutavaraa. Väärin on se, että maalina pitäisi käyttää punamultaa ! Sillä ei saavuteta 30 - 50 vuoden uudelleenmaalausväliä, joka on kuitenkin saavutettavissa oikealla maaliyhdistelmällä. Oikea maali ei ole myöskään petrooliöljymaali niin pahalle kuin se haiseekin ja niin vaikeaa kuin sillä maalaaminen onkin !

Tietysti homevauriokorjauksissa tulee noudattaa viranomaisohjeita eli eristää ja alipaineistaa työalue ja puhdistaa työn jälkeen kaikki pinnat, mutta ei ilmaa ja pintoja sumuttamalla !!! Ilman ja pintojen sumuttamisessa ja sumuttamalla hajunpoistossa ei ole mitään mieltä. Näitä ei voi mitenkään järkevästi perustella ! Eihän korjatussa kohteessa ole mitään hajuja eikä ongelmia, jos on korjattu oikain ja tehty jälkisiivous ohjeiden mukaan.

HP PP kirjoitti:

Näköjään tiedät jotakin rakentamisesta, mutta ET MITÄÄN MIKROBEISTA etkä NIINDEN AIHEUTTAMISTA ONGELMISTA/ONGELMIEN POISTAMISESTA.

Kun puhutaan homeongelmista ei yleensä tarkoiteta rakennuksen ulkoverhousta. Olet kuitenkin oikeassa siinä, että usein käytetään liian heppoista puutavaraa. Väärin on se, että maalina pitäisi käyttää punamultaa ! Sillä ei saavuteta 30 - 50 vuoden uudelleenmaalausväliä, joka on kuitenkin saavutettavissa oikealla maaliyhdistelmällä. Oikea maali ei ole myöskään petrooliöljymaali niin pahalle kuin se haiseekin ja niin vaikeaa kuin sillä maalaaminen onkin !

Tietysti homevauriokorjauksissa tulee noudattaa viranomaisohjeita eli eristää ja alipaineistaa työalue ja puhdistaa työn jälkeen kaikki pinnat, mutta ei ilmaa ja pintoja sumuttamalla !!! Ilman ja pintojen sumuttamisessa ja sumuttamalla hajunpoistossa ei ole mitään mieltä. Näitä ei voi mitenkään järkevästi perustella ! Eihän korjatussa kohteessa ole mitään hajuja eikä ongelmia, jos on korjattu oikain ja tehty jälkisiivous ohjeiden mukaan.

Lue lisää

hajunpoistossa mitään mieltä? Hajuongelma on nimenomaan yksi niistä ongelmista jonka homevaurioitunut rakenne kehittää! Ensimmäisenä homeongelma yleensä huomataan hajusta ja
se leviää koko taloon ja saastuttaa koko talon. Kaada hieman löpöä Mh:n lattialle ja anna vaikuttaa
viikko. Haju ei taida lähteä talosta vaikka pyyhit ja korjaat vauriotuneen kohdan. Tämä vain esimerkkinä edelleen hajun intensiivisyydestä. Kukaan ei viitsi asua paskan hajussa.

Korjatussa kohdassa ei välttämättä olekaan hajuja mutta haju on levinnyt aikojen saatossa muihin tiloihin ja aiheuttaa siellä korvavälissä samanlaisia reaktioita kuten homevauirotunut rakennekin.

Toki se hajunpoisto voidaan korvata sitruunatuoksullakin ja muilla vastaavilla aineilla mutta teho on todettu käytännössä huonoksi.

Ja kuten alussa korostin laadunvalvontaa, ihmiset tekevät sitä työtä ja samoin ne virheet.
Jos oikein viimoisen päälle tehdään korjaus ei sinullakaan ole varaa siihen. Nimittäin usein käy korjaus vaiheessa niin että kun vaurioitunut rakenne on kertaalleen purettu ja ryhdytään korjaustöihin huomataan että vaurio onkin laajentunut. Tämä on sitä käytäntöä. Tuskinpa sinäkään olet täydellinen omassa työssäsi.

Käytäntö ja teoria homevauriotuneen korjauksien toteutamisessa on retuperällä.
Tutkimuksiin on vara käyttää ylenmäärin rahaa mutta kun aletaan tekemään sitä raakaa perustyötä, itketään joka tunnista ja naulusta ja muutamasta myrkkylitrasta. Kuitenkin siinä vaiheessa ei saa tinkiä vaan tehdään kerralla kuntoon eikä aleta muutaman myrkkylitran takia
narisemaan hinta on 250 €/kannu ja riittää hyvin koko taloon vaikka kymmeneen kertaan puhallettuna.

HP PP kirjoitti:

Näköjään tiedät jotakin rakentamisesta, mutta ET MITÄÄN MIKROBEISTA etkä NIINDEN AIHEUTTAMISTA ONGELMISTA/ONGELMIEN POISTAMISESTA.

Kun puhutaan homeongelmista ei yleensä tarkoiteta rakennuksen ulkoverhousta. Olet kuitenkin oikeassa siinä, että usein käytetään liian heppoista puutavaraa. Väärin on se, että maalina pitäisi käyttää punamultaa ! Sillä ei saavuteta 30 - 50 vuoden uudelleenmaalausväliä, joka on kuitenkin saavutettavissa oikealla maaliyhdistelmällä. Oikea maali ei ole myöskään petrooliöljymaali niin pahalle kuin se haiseekin ja niin vaikeaa kuin sillä maalaaminen onkin !

Tietysti homevauriokorjauksissa tulee noudattaa viranomaisohjeita eli eristää ja alipaineistaa työalue ja puhdistaa työn jälkeen kaikki pinnat, mutta ei ilmaa ja pintoja sumuttamalla !!! Ilman ja pintojen sumuttamisessa ja sumuttamalla hajunpoistossa ei ole mitään mieltä. Näitä ei voi mitenkään järkevästi perustella ! Eihän korjatussa kohteessa ole mitään hajuja eikä ongelmia, jos on korjattu oikain ja tehty jälkisiivous ohjeiden mukaan.

Lue lisää

maalaminen on pintojen suojaamista sään vaikutuksilta. Kai tiesit sen. Tässä tapuksessa säänkesto saavutetaan puun paksuudella itsessään vähän kuin hirsirakentamisessa. Jotka muuten kestävät punamulla käsiteltäessä useita satoja vuosia. Maalaaminen ei sovellu hirsiin eikä paksuihin puupintoihin vaan niitä käsiteltäessä tulee käyttää puunsuoja-aiheita jotka on kehitetty nimenomaan hirsille ja paksuille puupinnoille . Punamulta ei ole siis puunsuoja-aine vaan värjäämistä kuten kalkkimaalaus laastipinnoille. Toki se antaa pienen suojan mutta pinnan kesto perustuu muihin asioihin. Nykyiset maalit ovat kehitetty ohutpintoihin.
Maalaisjärkiikin sanoo että 21 mm tarvitsee suojaa mutta tuumainen ja 32 mm kestää muutaman vuoden miettiä ja hirsi kestää jo muutama sata vuotta miettiä.
Mitä tulee
"Mites käy räystään aluslautojen ja kattojen aluslaudoituksen jos niitä ei homesuojata ? Ei kai vaan homehdu vai ? Mites käy syksyllä rakenettavan puuurungon ja muun ulkona makaavan puutavaran, joko annetaan homehtua tai sitten ei eli suojataan - ei kyllä supermyrkyillä vaan ihan jollakin muulla." Vastaan että harvoin räystäänaluset homehtuvat, en ole vielä kertaakaan nähnyt homehtuneita räystäänalusia ellei niissä ole ollut täydelllistä "munausta rakenteissa"

Syksyllä rakennettava puunrunkokaan ei homehdu ellei tehdä laadunvalvonta virheitä! Kuten olen niitä korostanut. Toki teitä maalari- ja leipurimestareita riittää antamaan täällä ohjeita, ja tulokset ovat omiaan työllistämään meikäläisiä. Suhutettavia riittää maailman tappiin asti.

Sinihome on maukasta ja maksaa mutta sädesieni se vasta kallis on!

Peloman kirjoitti:

maalaminen on pintojen suojaamista sään vaikutuksilta. Kai tiesit sen. Tässä tapuksessa säänkesto saavutetaan puun paksuudella itsessään vähän kuin hirsirakentamisessa. Jotka muuten kestävät punamulla käsiteltäessä useita satoja vuosia. Maalaaminen ei sovellu hirsiin eikä paksuihin puupintoihin vaan niitä käsiteltäessä tulee käyttää puunsuoja-aiheita jotka on kehitetty nimenomaan hirsille ja paksuille puupinnoille . Punamulta ei ole siis puunsuoja-aine vaan värjäämistä kuten kalkkimaalaus laastipinnoille. Toki se antaa pienen suojan mutta pinnan kesto perustuu muihin asioihin. Nykyiset maalit ovat kehitetty ohutpintoihin.
Maalaisjärkiikin sanoo että 21 mm tarvitsee suojaa mutta tuumainen ja 32 mm kestää muutaman vuoden miettiä ja hirsi kestää jo muutama sata vuotta miettiä.
Mitä tulee
"Mites käy räystään aluslautojen ja kattojen aluslaudoituksen jos niitä ei homesuojata ? Ei kai vaan homehdu vai ? Mites käy syksyllä rakenettavan puuurungon ja muun ulkona makaavan puutavaran, joko annetaan homehtua tai sitten ei eli suojataan - ei kyllä supermyrkyillä vaan ihan jollakin muulla." Vastaan että harvoin räystäänaluset homehtuvat, en ole vielä kertaakaan nähnyt homehtuneita räystäänalusia ellei niissä ole ollut täydelllistä "munausta rakenteissa"

Syksyllä rakennettava puunrunkokaan ei homehdu ellei tehdä laadunvalvonta virheitä! Kuten olen niitä korostanut. Toki teitä maalari- ja leipurimestareita riittää antamaan täällä ohjeita, ja tulokset ovat omiaan työllistämään meikäläisiä. Suhutettavia riittää maailman tappiin asti.

Sinihome on maukasta ja maksaa mutta sädesieni se vasta kallis on!

Lue lisää

Poleman olet oikeilla jäljillä, mutta tarkka tieto vielä puuttuu homeenestosta ja puun suojaamisesta.
Missään tapauksessa sisäilman sumuttaminen millään kemikaalilla ei ole hyväksyttävää eikä auta mitään. Sumutus oikeilla aineilla pitää tehdä rakenteen sisälle estämään uuden vaurion syntymistä siltä varalta, että jossakin tilanteessa olesuhteet rakenteessa ovat otolliset homehtumiselle.

Oikealle puun maalaamiselle tässä ei ole tilaa kirjoitella.

Alkutekstit ja testin kohdat 1.-16. Ja se varsinainen ongelma ei ole itiöt vaan homeantibiootti(toksiini). Aika hyviä businesmiehiä täällä kun homeitiöt voidaan tuhota AINOASTAAN POLTTAMALLA!
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Oiretesti.html

"Pinnan alla olevat rihmastot pitää joko poistaa tai koteloida(esim maalaamalla)"
Justinsa juu maalaamalla ;)

http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Oiretesti.html

Nuo oireethan sopivat moniin muihinkin sairauksiin, eikä pelkästään home.Ja varauksella saa suhtautua tuon maallikon laatimien sivujen tietoihin ja ohjeisiin.

hahaaha kirjoitti:

http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Oiretesti.html

Nuo oireethan sopivat moniin muihinkin sairauksiin, eikä pelkästään home.Ja varauksella saa suhtautua tuon maallikon laatimien sivujen tietoihin ja ohjeisiin.

Lue lisää

Äly hoi !

Jos vaihdat tarpeeksi monta kertaa asuntoa tulevan elämäsi aikana, niin voi olla varma, että joudut kokemaan homesairastumisen itsekin. Tuolla asenteella se on enemmän kuin todennäköistä. Ostat takuulla ennen pitkää homekämpän. Homeongelmaan jo heräänneet osaavat paremmin varoa tekemättä sitä virhettä uudestaan. Onnea matkaan!