Ammutaan paikalla -käsky

takana tavattuja aseistettuja sabotöörejä. Heidät sai ampua. Se on ihan selvä juttu. Vankien otto jäi päällikön vavtuulle. Sitä asiaa joukot tulkitsivat ampumalla taistelun jälkeen vankeja, joskus aivan hillitsemättä.. Mannerheim kielsi tämän ainakin kahdesti eli 26.3. ja 11.5. Homma oli kuitenkin jo karannut käsistä ja rauhoittui vasta kesäkuussa -18.

Ylipäällikön asettamat kenttäoikeudet tuomitsivat kuolemaan 3-7 % syytetyistä eli johtajat ja muut lähinnä murhiin syyllistyneet. Tämä oli ylipäällikön linja. Joukot pitivät sitä liian lempeänä.

Vankien ampumisen aloittivat punaiset. Se alkoi jo ennen varsinaisia taisteluja. Tammikuussa ammuttiin yli 100 vankia. Tästä juuri lähti valkoisten kosto. Silti läheskään kaikkia vankeja ei ammuttu, sillä maaliskuussa leireillä oli noin 4 000 ja määrä kasvoi joka taistelussa.

rintaman kirjoitti:

takana tavattuja aseistettuja sabotöörejä. Heidät sai ampua. Se on ihan selvä juttu. Vankien otto jäi päällikön vavtuulle. Sitä asiaa joukot tulkitsivat ampumalla taistelun jälkeen vankeja, joskus aivan hillitsemättä.. Mannerheim kielsi tämän ainakin kahdesti eli 26.3. ja 11.5. Homma oli kuitenkin jo karannut käsistä ja rauhoittui vasta kesäkuussa -18.

Ylipäällikön asettamat kenttäoikeudet tuomitsivat kuolemaan 3-7 % syytetyistä eli johtajat ja muut lähinnä murhiin syyllistyneet. Tämä oli ylipäällikön linja. Joukot pitivät sitä liian lempeänä.

Vankien ampumisen aloittivat punaiset. Se alkoi jo ennen varsinaisia taisteluja. Tammikuussa ammuttiin yli 100 vankia. Tästä juuri lähti valkoisten kosto. Silti läheskään kaikkia vankeja ei ammuttu, sillä maaliskuussa leireillä oli noin 4 000 ja määrä kasvoi joka taistelussa.

Lue lisää

oli laiton sota, niin kaikki aseistetut sotaan osallistuneet olivat lain mukaan sabotöörejä. Tämä on asian ydin. Myös maan poliitinen johto, joka ei puuttunut millään tavalla tapahtumien estämiseen.

rintaman kirjoitti:

takana tavattuja aseistettuja sabotöörejä. Heidät sai ampua. Se on ihan selvä juttu. Vankien otto jäi päällikön vavtuulle. Sitä asiaa joukot tulkitsivat ampumalla taistelun jälkeen vankeja, joskus aivan hillitsemättä.. Mannerheim kielsi tämän ainakin kahdesti eli 26.3. ja 11.5. Homma oli kuitenkin jo karannut käsistä ja rauhoittui vasta kesäkuussa -18.

Ylipäällikön asettamat kenttäoikeudet tuomitsivat kuolemaan 3-7 % syytetyistä eli johtajat ja muut lähinnä murhiin syyllistyneet. Tämä oli ylipäällikön linja. Joukot pitivät sitä liian lempeänä.

Vankien ampumisen aloittivat punaiset. Se alkoi jo ennen varsinaisia taisteluja. Tammikuussa ammuttiin yli 100 vankia. Tästä juuri lähti valkoisten kosto. Silti läheskään kaikkia vankeja ei ammuttu, sillä maaliskuussa leireillä oli noin 4 000 ja määrä kasvoi joka taistelussa.

Lue lisää

Tässä tapauksessa ammuttiin aseettomia, tiellä vastaan tulleita "punikkeja", ilman mitään varsinaista syytä!

Suosittelen lukemaan vuoden 1918 tapahtumakuvauksia Janne Klemolan kirjoista. Klemola mm. kertoo kirjassaan Lääkärin elämäntaipaleelta useaan otteeseen ruotsalaisten vapaaehtoisten olleen erityisen julmia ja verenhimoisia suomalaisia punikkeja kohtaan vuoden 1918 kahinoissa.

"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska"

Janne Klemola kertoo muistelmakirjassaan tapauksen, jossa punikki pelasti itsensä ja 2 kaveriansa ruotsalaisraakimusten teloittaessa heti muut samasta 10 punikin porukasta vangiksi jäänyttä. Vain yksi armahdettiin kotipaikkansa vuoksi. Usein on väitetty ruotsin kielen osaamisen pelastaneen jopa hengen. Eräissä jutuissa on viitattu vuoden 1918 tapahtumiin ja sanottu ruotsia puhuneiden säästyneen jopa teloitukselta. Nyt on sitten vastaava tapaus kerrottuna Klemolan muistelmissa.
Janne Klemola, joka lääkärinä oli mukana kaikissa sodissamme, kansalaissodassa jopa rintaman molemmilla puolilla, on kirjoittanut mm. kirjan Lääkärin elämäntaipaleelta.
Tapahtumapaikka on siis Koskella. Vangit hän saa matkallaan Heinolasta Koskelle. Siellä Klemolan ottamat 10 punaista vankia pikatuomitaan ja vain 1 armahdetaan koska hän oli Lempäälästä. Turusta, Porista ja Varsinais-Suomesta olevat vangit ammutaan heti paikalla navetan seinää vasten.
Tuossa kirjassa, sivuilla 111-113 hän kertoo tapauksesta, jossa 3 punavankia tuotiin kuulusteltavaksi. Paikalla oli ruotsalaisten joukkojen upseereita ja jokunen suomalainen jääkäri ja Klemola, joka oli pyydetty molempia kieliä puhuvana tulkiksi. Suomalainen jääkäri olisi halunnut antaa vangeille lopullisen tuomion välittömästi, mutta jostain syystä vangit tuotiinkin elävinä kuultaviksi ja tuomiolle. Tilanne näytti jo pahalle punaisten kohdalta, mutta äkkiä eräs vangeista alkoikin puhumaan ruotsia ohi tulkin ja kertomaan tarinaa, kuinka heidät oli väkisin pakotettu mukaan punaisten joukkoihin. Hän sanoi olevansa työnjohtaja jostakin kartanosta ja Helsingin pitäjästä. Tämä "työnjohtaja" puhui toiset kaksi punikkia vapaiksi. Klemola sanoo hämmästyneensä vankien neuvokkuutta ja ruotsalaisen upseerin tuomio oli lyhyt: EIVÄT he VOI olla punikkeja kun he puhuvat ruotsiakin!
"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska"
Lääkärillä oli naurussa piteleminen ja Jääkäri kihisi kiukusta tilanteen selvittyä hänelle. Hetken perästä tämä neuvokas hurri olikin puolta vaihtaneena hevosmiehenä ja burchina ruotsalaisella komentajalla, joka hänet armahti kielensä takia!. Ne 2 muutakin pelastuivat.

Tampereella tapahtuneeseen punaisten sairaalaan kohdistuneeseen joukkoteloitukseen vuonna 1918 liittynee sellainen episodi, jossa yksi hoitajana ollut nainen pelastui alkaessaan hädissään puhumaan ruotsia. Tämä juttu kerrottaneen muistaakseni Heikki Ylikankaan kirjassa Tie Tampereelle.

Klemolan kirjoja kannattaa lukea jos erikoiset tapahtumat kiinnostaa.

Klemola J. K. Lääkärin elämäntaipaleelta, WSOY, 1966 Klemola J.K. Kahden tulen välissä, Karisto, 1970 Klemola, J Kenttäsairaalan lääkäri, Karisto Hämeenlinna 1971

rintaman kirjoitti:

takana tavattuja aseistettuja sabotöörejä. Heidät sai ampua. Se on ihan selvä juttu. Vankien otto jäi päällikön vavtuulle. Sitä asiaa joukot tulkitsivat ampumalla taistelun jälkeen vankeja, joskus aivan hillitsemättä.. Mannerheim kielsi tämän ainakin kahdesti eli 26.3. ja 11.5. Homma oli kuitenkin jo karannut käsistä ja rauhoittui vasta kesäkuussa -18.

Ylipäällikön asettamat kenttäoikeudet tuomitsivat kuolemaan 3-7 % syytetyistä eli johtajat ja muut lähinnä murhiin syyllistyneet. Tämä oli ylipäällikön linja. Joukot pitivät sitä liian lempeänä.

Vankien ampumisen aloittivat punaiset. Se alkoi jo ennen varsinaisia taisteluja. Tammikuussa ammuttiin yli 100 vankia. Tästä juuri lähti valkoisten kosto. Silti läheskään kaikkia vankeja ei ammuttu, sillä maaliskuussa leireillä oli noin 4 000 ja määrä kasvoi joka taistelussa.

Lue lisää

Mannerheim kielsi tämän ainakin kahdesti eli 26.3. ja 11.5. Homma oli kuitenkin jo karannut käsistä ja rauhoittui vasta kesäkuussa -18.

Olipa armeliasta, kieltää sentään kun jo tuhansia oli ammuttu. Kokeneena rintamaupseerina hän kyllä tiesi miten ukot pannaan tottelemaan jos päällikkö niin tahtoo. Eli kun kielloilla ei ollut mitään vaikutusta niin se kertoo sen, että kieltoja ei oltu annettukaan tosimielessä, lähinnä historiaa varten vain. Ja valkoiset tiesivät aivan hyvin, että ampumiskielto oli pelkkä muodollisuus, jonka rikkojaa ei tulla rankaisemaan.

Ylipäällikön asettamat kenttäoikeudet tuomitsivat kuolemaan 3-7 % syytetyistä eli johtajat ja muut lähinnä murhiin syyllistyneet. Tämä oli ylipäällikön linja.

Kenttäoikeuksissa tuomittiin tuhansia sellaisia, jotka eivät olleet osallistuneet mihinkään aseelliseen toimintaan vaan pysytelleet kotonaan. Juuri noita räätäli Halmeita, heidänlaisensa kaikki tapettiin syytettyinä milloin mistäkin täysin keksitystä.

Vielä se, että millä luvalla ja oikeudella ja minkä lain nojalla m-heim näitä kenttäoikeuksia asetti? Maassahan ei ollut edes julistettuna sotatilaa joten voimassa olivat siviiliajan lait, jotka eivät takuuvarmasti sisältäneet sotilaille lupaa perustaa maahan kenttäoikeuksia, joissa ei päde mitkään oikeusnormit ja -menettelyt. Tällöin m-heim itse syyllistyi erittäin vakavaan ja törkeään rikokseen.

Miten häntä ja muita mukana olleita siitä vallankaappauksesta ja kapinasta rankaistiin?

>Kyse oli siitä, että kapinallisia armahdettiin kymmenin tuhansin<

Älä viitsi puhua pötyä. Kyse oli laillisuusperiaatteesta ja lakien noudattamisesta. Jo paljon ennen tuota joulukuun 1918 "Pilatuslakia" oli Suomen valtion ylimmille oikeusviranomaisille tehty valtavasti kanteluita, tutkintapyyntöjä ja rikosilmoituksia lukuisista murhista, vangitsemisista yms. väkivallanteoista. Tilanne kävi valkoisille lahtareille hyvin kiusalliseksi, koska he hyvinkin tarkkaan tiesivät mitä olivat KOSTOSSAAN jo tehneet punaisille tai punaisiksi väitämilleen ihmisille. Tuohon 1918 kostoonhan liitettiin mukaan kaikki vanhat kaunatkin ja niinpä isännät ammmutti veemäisiä torppareitaan ja työmiehiään.

Lahtareiden irvokasta menettelyä kuvannee parhaiten päälahtarin nimeä kantava "Lastensuojeluliitto". Valkoiset tuhosivat ensin punaisten lapsilta vanhemmat ja joskus jopa useimmat aikuiset sukulaisetkin. Sitten nämä tuhannet orpolapset otettiin laitoksiin aivopestäväksi, ettei tulevaisuudessa tarvitse pelätä kostoa heidän varttuessaan aikuisiksi.

http://www.mannerheim.fi/08_sivil/s_mll.htm

"Päämääränä oli imeväiskuolleisuuden vähentäminen ja nuorison auttaminen aikuiselämän alkuun."

1918 kirjoitti:

>Kyse oli siitä, että kapinallisia armahdettiin kymmenin tuhansin<

Älä viitsi puhua pötyä. Kyse oli laillisuusperiaatteesta ja lakien noudattamisesta. Jo paljon ennen tuota joulukuun 1918 "Pilatuslakia" oli Suomen valtion ylimmille oikeusviranomaisille tehty valtavasti kanteluita, tutkintapyyntöjä ja rikosilmoituksia lukuisista murhista, vangitsemisista yms. väkivallanteoista. Tilanne kävi valkoisille lahtareille hyvin kiusalliseksi, koska he hyvinkin tarkkaan tiesivät mitä olivat KOSTOSSAAN jo tehneet punaisille tai punaisiksi väitämilleen ihmisille. Tuohon 1918 kostoonhan liitettiin mukaan kaikki vanhat kaunatkin ja niinpä isännät ammmutti veemäisiä torppareitaan ja työmiehiään.

Lahtareiden irvokasta menettelyä kuvannee parhaiten päälahtarin nimeä kantava "Lastensuojeluliitto". Valkoiset tuhosivat ensin punaisten lapsilta vanhemmat ja joskus jopa useimmat aikuiset sukulaisetkin. Sitten nämä tuhannet orpolapset otettiin laitoksiin aivopestäväksi, ettei tulevaisuudessa tarvitse pelätä kostoa heidän varttuessaan aikuisiksi.

http://www.mannerheim.fi/08_sivil/s_mll.htm

"Päämääränä oli imeväiskuolleisuuden vähentäminen ja nuorison auttaminen aikuiselämän alkuun."

Lue lisää

Vapaussodan lopputulos varmisti ja pelasti kansanvallan Suomessa. Vallankumouksen nimeä käyttänyt punakaartien aseellinen kapina syrjäytti kansan valitseman eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen. Parlamentaarinen uudistustyö ja edustuksellinen demokratia pääsivät jatkumaan sen ansiosta, että laillinen hallitus kukisti kapinan.

Kummalista että näin helppo ja yksinkertainen asia sotketaan kaikenlaiseen kikkailuun 'muka' laittomuuksista.

1918 kirjoitti:

>Kyse oli siitä, että kapinallisia armahdettiin kymmenin tuhansin<

Älä viitsi puhua pötyä. Kyse oli laillisuusperiaatteesta ja lakien noudattamisesta. Jo paljon ennen tuota joulukuun 1918 "Pilatuslakia" oli Suomen valtion ylimmille oikeusviranomaisille tehty valtavasti kanteluita, tutkintapyyntöjä ja rikosilmoituksia lukuisista murhista, vangitsemisista yms. väkivallanteoista. Tilanne kävi valkoisille lahtareille hyvin kiusalliseksi, koska he hyvinkin tarkkaan tiesivät mitä olivat KOSTOSSAAN jo tehneet punaisille tai punaisiksi väitämilleen ihmisille. Tuohon 1918 kostoonhan liitettiin mukaan kaikki vanhat kaunatkin ja niinpä isännät ammmutti veemäisiä torppareitaan ja työmiehiään.

Lahtareiden irvokasta menettelyä kuvannee parhaiten päälahtarin nimeä kantava "Lastensuojeluliitto". Valkoiset tuhosivat ensin punaisten lapsilta vanhemmat ja joskus jopa useimmat aikuiset sukulaisetkin. Sitten nämä tuhannet orpolapset otettiin laitoksiin aivopestäväksi, ettei tulevaisuudessa tarvitse pelätä kostoa heidän varttuessaan aikuisiksi.

http://www.mannerheim.fi/08_sivil/s_mll.htm

"Päämääränä oli imeväiskuolleisuuden vähentäminen ja nuorison auttaminen aikuiselämän alkuun."

Lue lisää

Katso erityisesti 5. kohta!

Suomen painettu asetuskokoelma 165/1918 s. 1.

Korkeimman vallan haltijan päätös valtiorikoksiin syyllisten henkilöiden armahtamisesta.

Annettu Helsingissä, 7 päivänä joulukuuta 1918.

Tämän vuoden lokakuun 30 päivänä antamallani päätöksellä myönnettiin osanotostaan rikolliseen kapinaan, jonka tarkoituksena oli maan laillisen yhteiskuntajärjestyksen kumoaminen, ehdottomaan vapausrangaistukseen enintään neljäksi vuodeksi tuomituille oikeus päästä ehdonalaiseen vapauteen. Jotta vieläkin osa tuomittuja saisi tilaisuuden palata hyödylliseen ja rauhalliseen toimintaan yhteiskunnassa ja koskei valtion turvallisuus enää vaadi kaikkien niiden rankaisemista, joilla ei ole ollut johtavaa asemaa kapinaliikkeessä, määrään minä, Valtioneuvoston esityksestä ja sen vallan nojalla minkä maan perustuslait korkeimman vallan haltialle myöntävät, seuraavaa:

1) Se erinäisin rajoituksin ja edellytyksin myönnetty rangaistuksen lieventäminen mahdollisimman nopean ehdonalaiseen vapauteen laskemisen kautta, joka korkeimman vallan haltian lokakuun 30 päivänä 1918 antamalla päätöksellä on suotu valtiorikosoikeuksien enintään neljän vuoden vapausrangaistukseen tuomitsemille henkilöille, on samanlaisin rajoituksin ja edellytyksin tuleva niidenkin hyväksi, jotka mainitut tuomioistuimet lainvoimaisilla päätöksillä ovat tuominneet tahi vastedes tuomitsevat taikka joiden rangaistukset Valtiorikosylioikeus alistamisen jälkeen tahi armahtamalla on vahvistanut tahi vastedes vahvistaa enintään kuuden vuoden ehdottomaksi vapausrangaistukseksi.

Sanotussa päätöksessä määrätty kymmenen vuoden aika on nyt puheena olevissa tapauksissa laskettava tästä päivästä.

2) Niiden rangaistusvankien vapausrangaistus, jotka lokakuun 30 päivänä 1918 annetun päätöksen viimeistä edellisessä kappaleessa mainituista syistä jäävät osattomiksi siinä tahi edellä olevan 1 kohdan suomasta ehdonalaisesta vapaudesta, on alennettava kolmannella osalla.

3) Valtiorikosoikeuden päätöksellään ankarampaan kuin edellä 1 kohdassa mainittuun rangaistukseen tuomitseman henkilön rangaistus on alennettava siten, että kuolemanrangaistus vaihdetaan elinkautiseksi kuritushuonerangaistukseksi; elinkautinen kuritushuonerangaistus muunnetaan kuritushuoneeksi kahdeksitoista vuodeksi, sekä määräajaksi, yli kuuden vuoden, määrätty vapausrangaistus alennetaan kolmannella osalla.

4) Tänä vuonna puhjenneeseen kapinaan liittyneiden henkilöiden syyttäminen valtiopetoksesta tahi maanpetoksesta taikka rikoksesta julkista viranomaista tai yleistä järjestystä vastaan tahi yleistä vaaraa tuottavasta rikoksesta tahi sellaisesta rikoksesta toisen vapautta vastaan, kuin Rikoslain 25 luvun 1, 9 tai 10 §:ssä sanotaan, kotirauhan rikkomi­sesta tai laittomasta kotietsinnästä taikka rikoksesta toisen omaisuutta vastaan on raukeava, ellei heitä ole vielä pantu syytteeseen sanotuista rikoksista. Tästä yleisestä armahduksesta jäävät kuitenkin osattomiksi ne, jotka ovat olleet edellä mainittujen rikoksien yllyttäjinä taikka joilla kapinaliikkeessä on ollut johtava asema tahi jotka ovat tekeytyneet syypäiksi murhapolttoon tahi avunantoon sellaiseen rikokseen tai sen yritykseen, niin myös ne, jotka ovat paenneet maan ulkopuolelle eivätkä vielä ole palanneet.

5) Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tahi estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestystä ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätättäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.

6) Jos joku ennen maaliskuuta 1917 on tehnyt joko valtiorikoksen tahi muun rikoksen yksinomaan valtiollisista syistä, olkoon syyte sellaisesta rikoksesta sekä siitä tuomittu rangaistus rauennut.

7) Edellä määrätty syytteestä vapauttaminen ei estä asianomistajaa eikä hänen oikeudenomistajaansa ajamasta vahingonkorvauskannetta lain mukaan.

Valtioneuvostolla on valta tarpeen tullen antaa tätä päätöstä koskevia selityksiä.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 7 päivänä joulukuuta 1918.
P. E. Svinhufvud.

Oikeusministeri Karl Söderholm..


http://www.histdoc.net/historia/1917-18/165_1.html

"Valkoisella terrorilla tarkoitetaan Suomen sisällissodassa valkoisen osapuolen sodan punaiseen osapuoleen ja Venäjän kansalaisiin kohdistamaa, taistelutoiminnan ulkopuolista poliittista väkivaltaa ja siihen liittyneitä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä. Näistä merkittävimpiä olivat välittömästi taisteluiden päätyttyä toimeenpannut teloitukset ja valkoisten paikallisten kenttäoikeuksien langettamat kuolemantuomiot."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_terrori

"Suomen sotasurmat -sivustolla todetaan punaisten puolelta 7 370:n henkilön tulleen teloitetuksi, ammutuksi tai murhatuksi. Näistä osa on tapahtunut välittömästi sotatoimien jälkeen, mutta lukuun sisältyy myös kenttäoikeuksien kuolemaan tuomitsemat ja teloitetut punaiset vangit"

Armahduslaki

"7. joulukuuta 1918 annettiin armahduslaki, joka johti käytännössä siihen, että valkoisten tekemiä rikoksia ei koskaan tutkittu saati ketään asetettu syytteeseen. Näin ollen myöskään ketään valkoiseen terroriin osallistunutta ei tuomittu mistään asiaan liittyvästä rikoksesta. Merkittävää on siis se, että mainittu laki katsottiin ylipäätään tarpeelliseksi laatia."

Nykyaikaisen oikeuskäsityksen ja myös kansainvälisen oikeuden mukaan vuoden 1918 valkoisessa terrorissa kyseessä olivat lähinnä sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan tai kansanmurha.

Aiheesta lisää:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huruslahden_arpajaiset

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_veriteot

Täällä viimeisteltiin "jälkihoito" eloonjääneille

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaaren_vankileiri

Onko meillä sama versio?

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Lähde: Yrjö Raevuori: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, 1960.



Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.

Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.
G. Mannerheim.

Murha-Kustaa kirjoitti:

"Valkoisella terrorilla tarkoitetaan Suomen sisällissodassa valkoisen osapuolen sodan punaiseen osapuoleen ja Venäjän kansalaisiin kohdistamaa, taistelutoiminnan ulkopuolista poliittista väkivaltaa ja siihen liittyneitä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä. Näistä merkittävimpiä olivat välittömästi taisteluiden päätyttyä toimeenpannut teloitukset ja valkoisten paikallisten kenttäoikeuksien langettamat kuolemantuomiot."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_terrori

"Suomen sotasurmat -sivustolla todetaan punaisten puolelta 7 370:n henkilön tulleen teloitetuksi, ammutuksi tai murhatuksi. Näistä osa on tapahtunut välittömästi sotatoimien jälkeen, mutta lukuun sisältyy myös kenttäoikeuksien kuolemaan tuomitsemat ja teloitetut punaiset vangit"

Armahduslaki

"7. joulukuuta 1918 annettiin armahduslaki, joka johti käytännössä siihen, että valkoisten tekemiä rikoksia ei koskaan tutkittu saati ketään asetettu syytteeseen. Näin ollen myöskään ketään valkoiseen terroriin osallistunutta ei tuomittu mistään asiaan liittyvästä rikoksesta. Merkittävää on siis se, että mainittu laki katsottiin ylipäätään tarpeelliseksi laatia."

Nykyaikaisen oikeuskäsityksen ja myös kansainvälisen oikeuden mukaan vuoden 1918 valkoisessa terrorissa kyseessä olivat lähinnä sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan tai kansanmurha.

Aiheesta lisää:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huruslahden_arpajaiset

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_veriteot

Täällä viimeisteltiin "jälkihoito" eloonjääneille

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaaren_vankileiri

Lue lisää

Punaisilla oli omat vallankumousoikeutensa, joiden ongelmana tosin oli se, että ne eivät voineet perustua
lainsäädäntöön, koska punaisella Suomella sellaista ei ollut. Tässä on muuten hyvä miettiä, millaiset
jälkiselvittelyt punaisilla olisivat olleet, jos he olisivat voittaneet. Naapurissa tultaisiin käymään
luokkasotaa, jossa kuoleman perusteella oli johonkin luokkaan kuuluminen sinällään. Epäilen vahvasti,
että vallankumouksen varmistamiseksi Suomessakin oltaisiin turvauduttu tähän menetelmään.

Valkoiset toimivat sen aikaisen sotatilalain perusteella, joka antoi sotatilanteessa tuomio-oikeuden
koskemaan myös siviilejä. Jälkiselvittelyissä tutkittiin ketä olivat avainasemassa punakaartissa ja
avainhenkilöt myös tuon lainsäädännön perusteella ammuttiin. Muut vangittiin tai vapautettiin.
Jokaisessa kenttäoikeudessa oli lainoppinut, mutta muina jäseninä mm pitäjien napamiehiä.

Tämä toimintatapa oli myös sodankäyntikeino ja teloitukset tapahtuivat sodan vielä ollessa käynnissä.
Kun sota loppui, niin loppuivat myös teloitukset; tarkemmin 20.5. 1918.

Syytesuojan säätäminen valkoiselle armejalle oli laillinen ja välttämätön keino rauhoittaa ja palauttaa maahan demokratia ja järjestys. Kyseessä ei siis ollut mikään takautuva armahdus, tai muu jo tuomittujen rikollisten suojelu, vaan viisas ja hyvä ratkaisu olosuhteet huomioon ottaen!

Murha-Kustaa kirjoitti:

"Valkoisella terrorilla tarkoitetaan Suomen sisällissodassa valkoisen osapuolen sodan punaiseen osapuoleen ja Venäjän kansalaisiin kohdistamaa, taistelutoiminnan ulkopuolista poliittista väkivaltaa ja siihen liittyneitä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä. Näistä merkittävimpiä olivat välittömästi taisteluiden päätyttyä toimeenpannut teloitukset ja valkoisten paikallisten kenttäoikeuksien langettamat kuolemantuomiot."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_terrori

"Suomen sotasurmat -sivustolla todetaan punaisten puolelta 7 370:n henkilön tulleen teloitetuksi, ammutuksi tai murhatuksi. Näistä osa on tapahtunut välittömästi sotatoimien jälkeen, mutta lukuun sisältyy myös kenttäoikeuksien kuolemaan tuomitsemat ja teloitetut punaiset vangit"

Armahduslaki

"7. joulukuuta 1918 annettiin armahduslaki, joka johti käytännössä siihen, että valkoisten tekemiä rikoksia ei koskaan tutkittu saati ketään asetettu syytteeseen. Näin ollen myöskään ketään valkoiseen terroriin osallistunutta ei tuomittu mistään asiaan liittyvästä rikoksesta. Merkittävää on siis se, että mainittu laki katsottiin ylipäätään tarpeelliseksi laatia."

Nykyaikaisen oikeuskäsityksen ja myös kansainvälisen oikeuden mukaan vuoden 1918 valkoisessa terrorissa kyseessä olivat lähinnä sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan tai kansanmurha.

Aiheesta lisää:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huruslahden_arpajaiset

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_veriteot

Täällä viimeisteltiin "jälkihoito" eloonjääneille

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaaren_vankileiri

Lue lisää

Terrori ei ollut aikalaisille mielivaltaa, vaan osa sotaa.
Terroriksi nämä teot muuttuivat vasta rauhan palattua,
kun alkoi sodan jälkipuinti ja keskustelu siitä,
kuka oli syyllistynyt "ylilyönteihin," ikään kuin
sisällissota voisi olla muuta kuin ylilyöntejä ja julmaa tappamista.

Väitöskirjassaan Marko Tikka - Kenttä-oikeudet (SKS 2004) on osoittanut,
että Suomen sisällissodassa kummankin sodan osapuolen sotavoimien päällystöllä
oli vastuu terrorista. Armeijoiden takana olevien hallitusten ja yksilöiden vastuu
terrorista on sen sijaan monimutkaisempi asia.
Yhtä käsitystä poikkeusolojen oikeudenkäytöstä ei 1918 ollut, Valkoinen armeija
turvautui rankaisutoimissaan - siis teoissa, joita kutsutaan myös valkoiseksi terroriksi -
sortovuosina annettuun venäläiseen sotatilalakiin.

Valkoisen armeijan korkeat upseerit olivat pääosin saaneet venäläisen sotilaskoulutuksen
ja tunsivat sotatilalain sisällis-sodankäyntiin sopivaksi, jopa tarpeelliseksi.
He halusivat turvata armeijan selustan.
Se taas voitiin tehdä, kuten valkoisten ylipäällikkö muistelmissaankin aikanaan totesi,
ampumalla vangittujen kapinallisjoukkojen päälliköt ja laskemalla rivimiehet kotiin.

Poliitikot jäivät rintamalinjan kummallakin puolella sodan sivustakatsojiksi,
koska niin punakaarti kuin valkoinen armeijakin kävivät sisällissotaa tavalla,
jolla se pyrittiin voittamaan. Punainen ja valkoinen terrori olivat
sisällissodan sodankäyntitaktiikkaa.

Olisi myös tärkeä ymmärtää, että valkoisten kenttäoikeudet toteuttivat rauhaallisen kansanosan
oikeustajun mukaista oikeutta. Punaiset olivat syyllistyneet omaisuuden anastamisiin,
tuhotöihin ja raakoihin surmatekoihin, jotka vaativat rangaistusta.
Tässä tilanteessa valkoinen yhteisö tuki kenttäoikeuksia, koska se katsoi ne
oikeustajunsa kannalta välttämättömiksi. Ellei näin olisi ollut, olisi jäänyt jäljelle vain täysin summittainen kosto.

Maan demokrattisesti valitut johtajat uskoivat vakaasti toimivansa rankaisutoimissa lain mukaan.
Toiseksi: sisällissodassa kummankin puolen sotavoima syrjäytti poliittisen tahdon.
Kolmanneksi: juristit ja muu koulutettu sivistyneistö kuvittelivat, että ehkä pienellä
soveltamiselle ehkäistäisiin suuri paha.

akupaasi kirjoitti:

Terrori ei ollut aikalaisille mielivaltaa, vaan osa sotaa.
Terroriksi nämä teot muuttuivat vasta rauhan palattua,
kun alkoi sodan jälkipuinti ja keskustelu siitä,
kuka oli syyllistynyt "ylilyönteihin," ikään kuin
sisällissota voisi olla muuta kuin ylilyöntejä ja julmaa tappamista.

Väitöskirjassaan Marko Tikka - Kenttä-oikeudet (SKS 2004) on osoittanut,
että Suomen sisällissodassa kummankin sodan osapuolen sotavoimien päällystöllä
oli vastuu terrorista. Armeijoiden takana olevien hallitusten ja yksilöiden vastuu
terrorista on sen sijaan monimutkaisempi asia.
Yhtä käsitystä poikkeusolojen oikeudenkäytöstä ei 1918 ollut, Valkoinen armeija
turvautui rankaisutoimissaan - siis teoissa, joita kutsutaan myös valkoiseksi terroriksi -
sortovuosina annettuun venäläiseen sotatilalakiin.

Valkoisen armeijan korkeat upseerit olivat pääosin saaneet venäläisen sotilaskoulutuksen
ja tunsivat sotatilalain sisällis-sodankäyntiin sopivaksi, jopa tarpeelliseksi.
He halusivat turvata armeijan selustan.
Se taas voitiin tehdä, kuten valkoisten ylipäällikkö muistelmissaankin aikanaan totesi,
ampumalla vangittujen kapinallisjoukkojen päälliköt ja laskemalla rivimiehet kotiin.

Poliitikot jäivät rintamalinjan kummallakin puolella sodan sivustakatsojiksi,
koska niin punakaarti kuin valkoinen armeijakin kävivät sisällissotaa tavalla,
jolla se pyrittiin voittamaan. Punainen ja valkoinen terrori olivat
sisällissodan sodankäyntitaktiikkaa.

Olisi myös tärkeä ymmärtää, että valkoisten kenttäoikeudet toteuttivat rauhaallisen kansanosan
oikeustajun mukaista oikeutta. Punaiset olivat syyllistyneet omaisuuden anastamisiin,
tuhotöihin ja raakoihin surmatekoihin, jotka vaativat rangaistusta.
Tässä tilanteessa valkoinen yhteisö tuki kenttäoikeuksia, koska se katsoi ne
oikeustajunsa kannalta välttämättömiksi. Ellei näin olisi ollut, olisi jäänyt jäljelle vain täysin summittainen kosto.

Maan demokrattisesti valitut johtajat uskoivat vakaasti toimivansa rankaisutoimissa lain mukaan.
Toiseksi: sisällissodassa kummankin puolen sotavoima syrjäytti poliittisen tahdon.
Kolmanneksi: juristit ja muu koulutettu sivistyneistö kuvittelivat, että ehkä pienellä
soveltamiselle ehkäistäisiin suuri paha.

Lue lisää

Marko Tikka kirjoittaa mielenkiintoisia tarinoita, mutta ne ovat tieteellisyydessään tältä osin samaa luokkaa kuin Jari Tervon historialliset romaanit.

Kenttäoikeuksia olisi voitu asettaa laillisiksi lainkäyttöelimiksi vain siinä tapauksessa, että Suomeen olisi julistettu sotatila. Senaatti ei tähän suostunut ja siten lainkäyttöä voitiin harjoittaa vain laillisissa tuomioistuimissa. Toiseksi sotatilan puuttuessa rikollisiin punikkeihin voitiin soveltaa vain rikoslakia. Kaikenmaailman sotilaiden ja maanviljelijöiden toiminta kenttäoikeuksissa oli siis itsessään rikollista toimintaa, jota kuitenkin katsottiin sormien läpi, niinkuin aina tehdään sodan voittajien tekemien rikosten kohdalla.

akupaasi kirjoitti:

Terrori ei ollut aikalaisille mielivaltaa, vaan osa sotaa.
Terroriksi nämä teot muuttuivat vasta rauhan palattua,
kun alkoi sodan jälkipuinti ja keskustelu siitä,
kuka oli syyllistynyt "ylilyönteihin," ikään kuin
sisällissota voisi olla muuta kuin ylilyöntejä ja julmaa tappamista.

Väitöskirjassaan Marko Tikka - Kenttä-oikeudet (SKS 2004) on osoittanut,
että Suomen sisällissodassa kummankin sodan osapuolen sotavoimien päällystöllä
oli vastuu terrorista. Armeijoiden takana olevien hallitusten ja yksilöiden vastuu
terrorista on sen sijaan monimutkaisempi asia.
Yhtä käsitystä poikkeusolojen oikeudenkäytöstä ei 1918 ollut, Valkoinen armeija
turvautui rankaisutoimissaan - siis teoissa, joita kutsutaan myös valkoiseksi terroriksi -
sortovuosina annettuun venäläiseen sotatilalakiin.

Valkoisen armeijan korkeat upseerit olivat pääosin saaneet venäläisen sotilaskoulutuksen
ja tunsivat sotatilalain sisällis-sodankäyntiin sopivaksi, jopa tarpeelliseksi.
He halusivat turvata armeijan selustan.
Se taas voitiin tehdä, kuten valkoisten ylipäällikkö muistelmissaankin aikanaan totesi,
ampumalla vangittujen kapinallisjoukkojen päälliköt ja laskemalla rivimiehet kotiin.

Poliitikot jäivät rintamalinjan kummallakin puolella sodan sivustakatsojiksi,
koska niin punakaarti kuin valkoinen armeijakin kävivät sisällissotaa tavalla,
jolla se pyrittiin voittamaan. Punainen ja valkoinen terrori olivat
sisällissodan sodankäyntitaktiikkaa.

Olisi myös tärkeä ymmärtää, että valkoisten kenttäoikeudet toteuttivat rauhaallisen kansanosan
oikeustajun mukaista oikeutta. Punaiset olivat syyllistyneet omaisuuden anastamisiin,
tuhotöihin ja raakoihin surmatekoihin, jotka vaativat rangaistusta.
Tässä tilanteessa valkoinen yhteisö tuki kenttäoikeuksia, koska se katsoi ne
oikeustajunsa kannalta välttämättömiksi. Ellei näin olisi ollut, olisi jäänyt jäljelle vain täysin summittainen kosto.

Maan demokrattisesti valitut johtajat uskoivat vakaasti toimivansa rankaisutoimissa lain mukaan.
Toiseksi: sisällissodassa kummankin puolen sotavoima syrjäytti poliittisen tahdon.
Kolmanneksi: juristit ja muu koulutettu sivistyneistö kuvittelivat, että ehkä pienellä
soveltamiselle ehkäistäisiin suuri paha.

Lue lisää

....Valkoinen armeija
turvautui rankaisutoimissaan - siis teoissa, joita kutsutaan myös valkoiseksi terroriksi -
sortovuosina annettuun venäläiseen sotatilalakiin. .....

Ei sovi itsenäisen valtion alkaa soveltaa vieraitten maitten lakeja poimien milloin mistäkin maasta lain, joka sillä hetkellä näyttää kaikkein kivoimmalta omien pyrkimysten kannalta. Sitäpaitsi, minkään maan sotatilalakia ei voinut käyttää koska Vaasan senaatti ei ollut julistanut maahan sotatilalakia.

..... Ellei näin olisi ollut, olisi jäänyt jäljelle vain täysin summittainen kosto. ....

Höh, mitä hölmöä. Niinhän juuri tapahtui, silmitön kosto, joka kohdistui 99 %:sti syyttömiin sillä kaikki pahoja tehneet punaiset pakenivat ajoissa Venäjälle. Kuten Kaljunen ja muut vastaavat.

......ampumalla vangittujen kapinallisjoukkojen päälliköt ja laskemalla rivimiehet kotiin....

P-puheita! Johtajat pakeni Venäjälle ja rivimiehet ammuttiin. Ammuttiinhan kaikki vangitkin aluksi kun ammuttavia oli kerrallaan "vain" n. parisataa. Myöhemmin vasta alettiin ottaa vankeja kun suuren lukumäärän takia heitä ei voitu ampua paikalle.

Sianpää kirjoitti:

Marko Tikka kirjoittaa mielenkiintoisia tarinoita, mutta ne ovat tieteellisyydessään tältä osin samaa luokkaa kuin Jari Tervon historialliset romaanit.

Kenttäoikeuksia olisi voitu asettaa laillisiksi lainkäyttöelimiksi vain siinä tapauksessa, että Suomeen olisi julistettu sotatila. Senaatti ei tähän suostunut ja siten lainkäyttöä voitiin harjoittaa vain laillisissa tuomioistuimissa. Toiseksi sotatilan puuttuessa rikollisiin punikkeihin voitiin soveltaa vain rikoslakia. Kaikenmaailman sotilaiden ja maanviljelijöiden toiminta kenttäoikeuksissa oli siis itsessään rikollista toimintaa, jota kuitenkin katsottiin sormien läpi, niinkuin aina tehdään sodan voittajien tekemien rikosten kohdalla.

Lue lisää

piipun päässä! On turha napista koska kapinan aloittajille peli oli selvä alusta asti. Kapinassa voi mennä henki ihan noin vaan jos sattuu olemaan ihan väärässä paikassa väärään aikaan.

Mikä helvetin komitea on sitten päättänyt että toiminta oli laitonta? Joku matruusi Dybzenkon sotamies neuvosto, kaiketi! Venäläisethän sotaa johtivat!

Kapina on kaikkien rikosten äiti demokraattisessa yhteiskunnassa!
Petetyille punaisille ressukoille sitten kyllä säädettiin
armahduslakeja vielä 1926 SDP;n vähemmistöhallituksen toimesta.

Kansa ei tätä kapinaa tukenut. Suurin häviäjä kapinassa oli suomalainen työmies.
Muualla maailmassa vasemmistopuolueet kokoavat reippaasti yli 50% äänisaaliin
valtiollisissa vaaleissa, kun taas meillä vasemmiston eduskuntakannatus
n nykyään hädintuskin 30%. Ison palan tuosta potista vie 1918 kapinaporukan
perinnevaalijat, tuuleenuutaja porukka Vasemistoliitto,
jolla ei ole koskaan enään mitään asiaa hallitukseen valtion asioista päättämään.

Tästä johtuu se ressukamainen tilanne Suomessa,
ettei palkansaajat saa ääntään muuten kuuluviin kuin kokoomuksen kautta,
kuten viimevaalit 2007 ja myös tulevat 2010 osoittivat!

Yks mie vaan kirjoitti:

....Valkoinen armeija
turvautui rankaisutoimissaan - siis teoissa, joita kutsutaan myös valkoiseksi terroriksi -
sortovuosina annettuun venäläiseen sotatilalakiin. .....

Ei sovi itsenäisen valtion alkaa soveltaa vieraitten maitten lakeja poimien milloin mistäkin maasta lain, joka sillä hetkellä näyttää kaikkein kivoimmalta omien pyrkimysten kannalta. Sitäpaitsi, minkään maan sotatilalakia ei voinut käyttää koska Vaasan senaatti ei ollut julistanut maahan sotatilalakia.

..... Ellei näin olisi ollut, olisi jäänyt jäljelle vain täysin summittainen kosto. ....

Höh, mitä hölmöä. Niinhän juuri tapahtui, silmitön kosto, joka kohdistui 99 %:sti syyttömiin sillä kaikki pahoja tehneet punaiset pakenivat ajoissa Venäjälle. Kuten Kaljunen ja muut vastaavat.

......ampumalla vangittujen kapinallisjoukkojen päälliköt ja laskemalla rivimiehet kotiin....

P-puheita! Johtajat pakeni Venäjälle ja rivimiehet ammuttiin. Ammuttiinhan kaikki vangitkin aluksi kun ammuttavia oli kerrallaan "vain" n. parisataa. Myöhemmin vasta alettiin ottaa vankeja kun suuren lukumäärän takia heitä ei voitu ampua paikalle.

Lue lisää

"Suomi on ainut sisällissodan käynyt maa, jossa hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset oikeudet,joita se kapinalla vaati ja paljon enemmän kuin sillä oli ennen sotaa."

Perrti Haapala, prof Treen yliopisto
Sissällissodan Pikku Jättiläinen s.404.

Näin käy, kun voittajan puolella on järkimiehet ja kansallinen sivistyneistö.

Yks mie vaan kirjoitti:

....Valkoinen armeija
turvautui rankaisutoimissaan - siis teoissa, joita kutsutaan myös valkoiseksi terroriksi -
sortovuosina annettuun venäläiseen sotatilalakiin. .....

Ei sovi itsenäisen valtion alkaa soveltaa vieraitten maitten lakeja poimien milloin mistäkin maasta lain, joka sillä hetkellä näyttää kaikkein kivoimmalta omien pyrkimysten kannalta. Sitäpaitsi, minkään maan sotatilalakia ei voinut käyttää koska Vaasan senaatti ei ollut julistanut maahan sotatilalakia.

..... Ellei näin olisi ollut, olisi jäänyt jäljelle vain täysin summittainen kosto. ....

Höh, mitä hölmöä. Niinhän juuri tapahtui, silmitön kosto, joka kohdistui 99 %:sti syyttömiin sillä kaikki pahoja tehneet punaiset pakenivat ajoissa Venäjälle. Kuten Kaljunen ja muut vastaavat.

......ampumalla vangittujen kapinallisjoukkojen päälliköt ja laskemalla rivimiehet kotiin....

P-puheita! Johtajat pakeni Venäjälle ja rivimiehet ammuttiin. Ammuttiinhan kaikki vangitkin aluksi kun ammuttavia oli kerrallaan "vain" n. parisataa. Myöhemmin vasta alettiin ottaa vankeja kun suuren lukumäärän takia heitä ei voitu ampua paikalle.

Lue lisää

"Höh, mitä hölmöä. Niinhän juuri tapahtui, silmitön kosto, joka kohdistui 99 %:sti syyttömiin sillä kaikki pahoja tehneet punaiset pakenivat ajoissa Venäjälle. Kuten Kaljunen ja muut vastaavat. "

Punakaartissa oli noin 80 000 aseellista miestä ja naista. Noin 20 000 tuki heitä muissa tehtävissä.

Pakenihan sitä johtoporrasta ja muuta sakkia Venäjälle muutama tuhat, mutta kyllä kapinallisia jäi yllin kyllin rangaistavaksi. Noin 90 000 punavankia oli suurimmillaan. Noin 20 000 vapautettiin heti.

Johtajia ja murhiin syyllisiä tuomittiin yli 10 vuoden rangaistuksiin kaikkiaan 2 086 ( 3,2 %). Kuolemantuomion sai 554. Niistä toimeenpantiin 113. Tämä siis leirivangeista. Puhdistusten yhteydessä ammuttiin noin 8 000 paikallista johtajaa ja kapinaan syyllistä.

On kummallinen väite, että aseellinen kapinallinen on viaton. Kyllä hän on syyllinen ainakin avunantoon valtiopetoksessa.

raneraitis kirjoitti:

piipun päässä! On turha napista koska kapinan aloittajille peli oli selvä alusta asti. Kapinassa voi mennä henki ihan noin vaan jos sattuu olemaan ihan väärässä paikassa väärään aikaan.

Mikä helvetin komitea on sitten päättänyt että toiminta oli laitonta? Joku matruusi Dybzenkon sotamies neuvosto, kaiketi! Venäläisethän sotaa johtivat!

Kapina on kaikkien rikosten äiti demokraattisessa yhteiskunnassa!
Petetyille punaisille ressukoille sitten kyllä säädettiin
armahduslakeja vielä 1926 SDP;n vähemmistöhallituksen toimesta.

Kansa ei tätä kapinaa tukenut. Suurin häviäjä kapinassa oli suomalainen työmies.
Muualla maailmassa vasemmistopuolueet kokoavat reippaasti yli 50% äänisaaliin
valtiollisissa vaaleissa, kun taas meillä vasemmiston eduskuntakannatus
n nykyään hädintuskin 30%. Ison palan tuosta potista vie 1918 kapinaporukan
perinnevaalijat, tuuleenuutaja porukka Vasemistoliitto,
jolla ei ole koskaan enään mitään asiaa hallitukseen valtion asioista päättämään.

Tästä johtuu se ressukamainen tilanne Suomessa,
ettei palkansaajat saa ääntään muuten kuuluviin kuin kokoomuksen kautta,
kuten viimevaalit 2007 ja myös tulevat 2010 osoittivat!

Lue lisää

Laillinen ylimmän vallan käyttäjä sisällissodassa oli senaatti, jolla eduskunnan 12.1.1918 antaman valtuutuksen nojalla oli myös eduskunnalle yleensä kuuluva lainsäädäntövalta. Se, mikä oli laillista ja mikä laitonta, perustui senaatin määräyksiin, ei yksittäisen valkokaartilaisen kiväärinpiipusta tai muustakaan piipusta tuprahteleviin tuotoksiin. Tekojen laillisuuden mitta ei tietenkään ollut jokin epämääräinen "kansan mielipide", sillä niin valkokaartilaisen kuin muunkin kansalaisen tulee noudattaa esivallan määräyksiä myös rikoksen uhreina. Esivallan lakeja ja määräyksiä rikkova valkoinen ja punainen olivat aivan yhtä kapinallisia ja siten rikollisia.

Senaatti ei suostunut valkoisten vaatimukseen saattaa voimaan venäläisten 1909 julkaisema sotajoukkojen hallintoa, linnoitusten hoitoa ja sotatilassa olevia paikkakuntia koskeva asetus eli ns. "sotatilalaki". Svinhufvud senaatin puheenjohtajana piti venäläisiä säädöksiä laittomassa järjestyksessä annettuina ja siten pätemättöminä ja samalla kannalla oli joukko muitakin oikeusoppineita. Hänen kantansa ylimmän laillisen vallan käyttäjänä oli tässä asiassa ratkaiseva ja tämän vuoksi punikkien lahtaaminen ennen 28.5.1918 annettua lakia valtiorikosoikeuksista ja 29.5.1918 annettua lakia valtiorikosoikeuksien tuomitsemien rangaistusten täytäntöönpanosta oli yksiselitteisesti laitonta ja jopa rikollista toimintaa. Sellaista oli toki myöhemminkin sellainen lahtaaminen, joka ei perustunut edellä mainituissa säädöksissä määriteltyyn menettelyyn ja johtanut lain mukaiseen rangaistukseen.

perustuu vain lakiin kirjoitti:

Laillinen ylimmän vallan käyttäjä sisällissodassa oli senaatti, jolla eduskunnan 12.1.1918 antaman valtuutuksen nojalla oli myös eduskunnalle yleensä kuuluva lainsäädäntövalta. Se, mikä oli laillista ja mikä laitonta, perustui senaatin määräyksiin, ei yksittäisen valkokaartilaisen kiväärinpiipusta tai muustakaan piipusta tuprahteleviin tuotoksiin. Tekojen laillisuuden mitta ei tietenkään ollut jokin epämääräinen "kansan mielipide", sillä niin valkokaartilaisen kuin muunkin kansalaisen tulee noudattaa esivallan määräyksiä myös rikoksen uhreina. Esivallan lakeja ja määräyksiä rikkova valkoinen ja punainen olivat aivan yhtä kapinallisia ja siten rikollisia.

Senaatti ei suostunut valkoisten vaatimukseen saattaa voimaan venäläisten 1909 julkaisema sotajoukkojen hallintoa, linnoitusten hoitoa ja sotatilassa olevia paikkakuntia koskeva asetus eli ns. "sotatilalaki". Svinhufvud senaatin puheenjohtajana piti venäläisiä säädöksiä laittomassa järjestyksessä annettuina ja siten pätemättöminä ja samalla kannalla oli joukko muitakin oikeusoppineita. Hänen kantansa ylimmän laillisen vallan käyttäjänä oli tässä asiassa ratkaiseva ja tämän vuoksi punikkien lahtaaminen ennen 28.5.1918 annettua lakia valtiorikosoikeuksista ja 29.5.1918 annettua lakia valtiorikosoikeuksien tuomitsemien rangaistusten täytäntöönpanosta oli yksiselitteisesti laitonta ja jopa rikollista toimintaa. Sellaista oli toki myöhemminkin sellainen lahtaaminen, joka ei perustunut edellä mainituissa säädöksissä määriteltyyn menettelyyn ja johtanut lain mukaiseen rangaistukseen.

Lue lisää

Valitettavasti tällä kertaa toimittiin näin! Kapinan hoito ja ennenkaikkea kapinan kukistaminen ja lainkuuliaisuuden palauttaminen hoidettiin aivan tyylikkäästi turhia uhreja välttäen.

Mikäli olet erimieltä, niin valita vaikka Karpolle, jos se sitten helpottaisi tuota ahdistusta ja tuskaa 1917 hävityistä eduskuntavaaleista!

raneraitis kirjoitti:

Valitettavasti tällä kertaa toimittiin näin! Kapinan hoito ja ennenkaikkea kapinan kukistaminen ja lainkuuliaisuuden palauttaminen hoidettiin aivan tyylikkäästi turhia uhreja välttäen.

Mikäli olet erimieltä, niin valita vaikka Karpolle, jos se sitten helpottaisi tuota ahdistusta ja tuskaa 1917 hävityistä eduskuntavaaleista!

Lue lisää

Tyylikkyys kuvastaa enemmänkin arvion esittäjän typeryyttä kuin absoluuttista totuutta. Tietenkin olisi se voitu vielä tyylittömämminkin hoitaa, esim. siten, että lahtarit olisivat alkaneet lahtaamaan toisiaan vaikkapa kieliriitojen tai valtiomuotokinastelun vuoksi. Aina hommat voisi mennä vielä huonommin kuin lopulta menevät.

Karpolle paskahousurane voi valittaa vaikkapa oman idioottimaisuutensa paljastamisesta. Se on epäilemättä tyhmällekin miehelle noloa, mutta minkäs sille voi kun itse sen noin innokkaasti osoittaa.

prof Treen yliopist kirjoitti:

"Suomi on ainut sisällissodan käynyt maa, jossa hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset oikeudet,joita se kapinalla vaati ja paljon enemmän kuin sillä oli ennen sotaa."

Perrti Haapala, prof Treen yliopisto
Sissällissodan Pikku Jättiläinen s.404.

Näin käy, kun voittajan puolella on järkimiehet ja kansallinen sivistyneistö.

Lue lisää

...."Suomi on ainut sisällissodan käynyt maa, jossa hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset oikeudet,joita se kapinalla vaati ja paljon enemmän kuin sillä oli ennen sotaa." .....

Ei ollut ensinnäi edes kapina vaan s-kunnat aloittivat hyökkäyksen jolloin kyseessä oli työväen puolelta puhdas itsepuolustustoimi. Tällä ns. kapinalla saatiin estettyä äärivalkoisia vallananastajia viemästä ja perumasta niitä etuuksia, joita järjestäytynyt työväki oli kovalla taistelulla ennen sotaa saavuttanut.

.....Näin käy, kun voittajan puolella on järkimiehet ja kansallinen sivistyneistö......

Niin juuri. Kävi niin, että täysijärkinen porvariston osa sai estettyä sen hullun lahtarilauman ääriaikeet maassamme. Ääriainekset hävisivät sodan jälkeen käydyn, porvariston sisäisen, valtataistelun. Siitä vain on kyse, ei siitä että ns. voittaja olisi ollut niin jalomielinen vaan se osapuoli, joka ei sotinut kummallakaan puolella korjasi potin ja sai vallan.

perustuu vain lakiin kirjoitti:

Laillinen ylimmän vallan käyttäjä sisällissodassa oli senaatti, jolla eduskunnan 12.1.1918 antaman valtuutuksen nojalla oli myös eduskunnalle yleensä kuuluva lainsäädäntövalta. Se, mikä oli laillista ja mikä laitonta, perustui senaatin määräyksiin, ei yksittäisen valkokaartilaisen kiväärinpiipusta tai muustakaan piipusta tuprahteleviin tuotoksiin. Tekojen laillisuuden mitta ei tietenkään ollut jokin epämääräinen "kansan mielipide", sillä niin valkokaartilaisen kuin muunkin kansalaisen tulee noudattaa esivallan määräyksiä myös rikoksen uhreina. Esivallan lakeja ja määräyksiä rikkova valkoinen ja punainen olivat aivan yhtä kapinallisia ja siten rikollisia.

Senaatti ei suostunut valkoisten vaatimukseen saattaa voimaan venäläisten 1909 julkaisema sotajoukkojen hallintoa, linnoitusten hoitoa ja sotatilassa olevia paikkakuntia koskeva asetus eli ns. "sotatilalaki". Svinhufvud senaatin puheenjohtajana piti venäläisiä säädöksiä laittomassa järjestyksessä annettuina ja siten pätemättöminä ja samalla kannalla oli joukko muitakin oikeusoppineita. Hänen kantansa ylimmän laillisen vallan käyttäjänä oli tässä asiassa ratkaiseva ja tämän vuoksi punikkien lahtaaminen ennen 28.5.1918 annettua lakia valtiorikosoikeuksista ja 29.5.1918 annettua lakia valtiorikosoikeuksien tuomitsemien rangaistusten täytäntöönpanosta oli yksiselitteisesti laitonta ja jopa rikollista toimintaa. Sellaista oli toki myöhemminkin sellainen lahtaaminen, joka ei perustunut edellä mainituissa säädöksissä määriteltyyn menettelyyn ja johtanut lain mukaiseen rangaistukseen.

Lue lisää

.....Esivallan lakeja ja määräyksiä rikkova valkoinen ja punainen olivat aivan yhtä kapinallisia ja siten rikollisia. ......

Koska valkoisia ei sodan jälkeen rankaistu yhtään mistään tekemistään rikoksista niin siten joukkoteloitukset, ryöstöt ja raiskaukset, joita valkoiset tekivät olivat sinun käsityksesi mukaan oikean ja laillisen esivallan määräämiä. Olisihan toki rankaistu jos murhaajat olisivat rikkoneet "esivallan" määräyksiä vastaan.

Tosin Vaasn senaatti ei ollut se todellinen vallankäyttäjä. He olivat M-heimin panttivankeina ja tekivät mitä se ukko käski.

.... jolla eduskunnan 12.1.1918 antaman valtuutuksen nojalla oli myös eduskunnalle yleensä kuuluva lainsäädäntövalta......

Mihinkähän lakiin tuollainen julistus mahtoi perustua? En usko, että mikään laki salli moista julistusta eli eduskunta pakotettiin antamaan ko. julistus jolloin kyseessä oli senaatin itsensä toteuttama kapina ja vallankaappaus. Vaasan senaatti oli siten suojeluskuntien johtama kapinallishallitus ja vastarintaan noussut työväki itseasiassa ainoa laillisuutta puolustanut voima maassamme.

Ammutaan paikalla kirjoitti:

Onko meillä sama versio?

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Lähde: Yrjö Raevuori: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, 1960.



Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.

Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.
G. Mannerheim.

Lue lisää

....ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan......

Siinä se aseettomien sotavankien ampumiskäsky on, jälkimmäisessä virkkeessä. Aivan selvällä suomenkielellä se kattaa kaikki vangeiksi jäävät punakaartilaiset sillä punakaartilaisethan nimenomaan tekivät aseellista vastarintaa maan "laillista" sotavoimaa vastaan.

Kehtaako joku vielä inttää, että ampumiskäskyä ei muka olisi annettu.

Korppi ! kirjoitti:

...."Suomi on ainut sisällissodan käynyt maa, jossa hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset oikeudet,joita se kapinalla vaati ja paljon enemmän kuin sillä oli ennen sotaa." .....

Ei ollut ensinnäi edes kapina vaan s-kunnat aloittivat hyökkäyksen jolloin kyseessä oli työväen puolelta puhdas itsepuolustustoimi. Tällä ns. kapinalla saatiin estettyä äärivalkoisia vallananastajia viemästä ja perumasta niitä etuuksia, joita järjestäytynyt työväki oli kovalla taistelulla ennen sotaa saavuttanut.

.....Näin käy, kun voittajan puolella on järkimiehet ja kansallinen sivistyneistö......

Niin juuri. Kävi niin, että täysijärkinen porvariston osa sai estettyä sen hullun lahtarilauman ääriaikeet maassamme. Ääriainekset hävisivät sodan jälkeen käydyn, porvariston sisäisen, valtataistelun. Siitä vain on kyse, ei siitä että ns. voittaja olisi ollut niin jalomielinen vaan se osapuoli, joka ei sotinut kummallakaan puolella korjasi potin ja sai vallan.

Lue lisää

senaatti (hallitus) ei julistanut Suomea sotatilaan tai edes poikkeustilaan vuonna 1918 ? Miksi senaatti ei puuttunut tapahtumiin, ainakin yleisellä käskyllä palata rauhanomaiseen tilaan Suomessa 1918. Molemmat aseistuneet joukot perustettiin järjestystä turvaamaan Suomessa. Työväestön kaartit ("punakaarti") Porvariston järjestyskaartit ("palokunnat" ja myöhemmin suojeluskunnat)
Joista Vaasan senaatti muodosti ns. "hallituksen joukot". Oikeasti niistä annettiin muodostua vallankumouksellinen punakaarti ja vastavallankumouksellinen valkokaarti. Kummatkaan eivät täyttäneet laillisuuden tunnusmerkkejä. Kenttä ja pikaoikeudet tuomioineen, myös kuolemantuomiot olivat laittomia Suomessa, koska niitä jakoi epäpätevä tuomioistuin (laiton) Suomessa hyväksyttyjen lakien vastaisesti. Niissä käytettiin Venäläistä sotatilalakia jota Suomen eduskunta ei ollut käsitellyt eikä hyväksynyt. Sotilaallinen konflikti Suomessa 1918 oli kyvyttömän senaatin "ansiota" kun tapahtumat "karkasivat hallituksen käsistä.

Korppi ! kirjoitti:

....ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan......

Siinä se aseettomien sotavankien ampumiskäsky on, jälkimmäisessä virkkeessä. Aivan selvällä suomenkielellä se kattaa kaikki vangeiksi jäävät punakaartilaiset sillä punakaartilaisethan nimenomaan tekivät aseellista vastarintaa maan "laillista" sotavoimaa vastaan.

Kehtaako joku vielä inttää, että ampumiskäskyä ei muka olisi annettu.

Lue lisää

Vankien ampumisen aloittivat punaiset jo -17 puolella. Oliko siis oikeutettua ampua aseettomia laillisen sotavoiman jäseniä? Jo tammikuussa ennen taistelujen alkua punaiset ampuivat 111 sotavankia tai suojeluskuntalaiseksi epältyä sekä sen lisäksi mm. poliiseja, nimismiehiä ja muita virkamiehiä. Oliko se hyväksyttävää, Korppi?

Hallituksen joukot vastasivat terroriin samalla tavalla. Punaisten laittomuudet vain jostain syystä pakkaavat unohtumaan. Sitä saa mitä tilaa. Tajuatko, Korppi-parka?

Kuntalainen -41 kirjoitti:

senaatti (hallitus) ei julistanut Suomea sotatilaan tai edes poikkeustilaan vuonna 1918 ? Miksi senaatti ei puuttunut tapahtumiin, ainakin yleisellä käskyllä palata rauhanomaiseen tilaan Suomessa 1918. Molemmat aseistuneet joukot perustettiin järjestystä turvaamaan Suomessa. Työväestön kaartit ("punakaarti") Porvariston järjestyskaartit ("palokunnat" ja myöhemmin suojeluskunnat)
Joista Vaasan senaatti muodosti ns. "hallituksen joukot". Oikeasti niistä annettiin muodostua vallankumouksellinen punakaarti ja vastavallankumouksellinen valkokaarti. Kummatkaan eivät täyttäneet laillisuuden tunnusmerkkejä. Kenttä ja pikaoikeudet tuomioineen, myös kuolemantuomiot olivat laittomia Suomessa, koska niitä jakoi epäpätevä tuomioistuin (laiton) Suomessa hyväksyttyjen lakien vastaisesti. Niissä käytettiin Venäläistä sotatilalakia jota Suomen eduskunta ei ollut käsitellyt eikä hyväksynyt. Sotilaallinen konflikti Suomessa 1918 oli kyvyttömän senaatin "ansiota" kun tapahtumat "karkasivat hallituksen käsistä.

Lue lisää

”Venäjän sota-asiain kansankomissaari Podvoiski oli antanut määräyksen riisua aseista Viipurin suojeluskuntalaiset ja luovuttaa heidän aseensa punakaartille. Käskyä koskevat neuvottelut epäonnistuivat, ja tämän johdosta venäläisen 42. AK:n komitea päätti 24.1. antaa käskyn, jonka mukaan ”on ryhdyttävä taisteluun Suomen porvarikaartia vastaan ja sitä varten perustettava 42. AK:n vallankumousneuvosto…Vallankumouksen kaikki käskyt on pantava toimeen heti
ja viivyttelemättä tästä lähtien, ilman keskusteluja. Porvarikaartille annetaan uhkavaatimus, että sen on luovutettava aseensa 36 tunnin kuluessa. Ellei uhkavaatimusta noudateta, AK:n joukkojen julistetaan olevan sotatilassa valkokaartin kanssa.” (Anthony F. Upton: Vallankumous Suomessa 1917-1918, Jyväskylä 1980)

Millä oikeudella Venäjän sota-asiain kansankomissaari Podvoiski tai venäläinen armeijakunta antoi yhtään mitään määräystä koskien itsenäisen Suomen valtion alueella olevia suomalaisjoukkoja? Eikö tuonkaltaisten asioiden olisi pitänyt kulkea itsenäistyneen Suomen laillisen valtionhallinnon kanssa käytyjen neuvottelujen kautta?

Samasta syystäkö, jonka tsaarin hallinnosta irronneeksi ilmoittautuneet ja lokakuussa 1917 armeijan,
laivaston ja työläisten aluekomitean perustaneet laittomuuksiin syyllistyneet venäläisen armeijakunnan edustajat olivat aiemmin v. 1917 selittäneet Porissa perusteluksi mielivallalleen: ”Venäläiset ovat valtiaina Suomessa, ja Suomi saa ruokansakin Venäjältä.” (Jaakko Paavolainen: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, Helsinki 1967)

Korppi ! kirjoitti:

....ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan......

Siinä se aseettomien sotavankien ampumiskäsky on, jälkimmäisessä virkkeessä. Aivan selvällä suomenkielellä se kattaa kaikki vangeiksi jäävät punakaartilaiset sillä punakaartilaisethan nimenomaan tekivät aseellista vastarintaa maan "laillista" sotavoimaa vastaan.

Kehtaako joku vielä inttää, että ampumiskäskyä ei muka olisi annettu.

Lue lisää

"Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat. "

Korppi ! harrastaa hieman sensurointia kunnon kommunistiseen tapaan.

käkinen kirjoitti:

"Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat. "

Korppi ! harrastaa hieman sensurointia kunnon kommunistiseen tapaan.

Lue lisää

"Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa."

Tämä taisi olla vieläkin pahempi kohtatulkintojen suhteen, sillä lahtarit toteutti sitä kirjaimellisesti!
Yleinen tapa oli toimittaa punikit, tai joissain paikkakunnilla edes hiemankin siihen suuntaan epäillyt, "sopivaan paikkaan rintaman taa" eli siis suoraan MAAN ALLE!

Maan alainen kirjoitti:

"Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa."

Tämä taisi olla vieläkin pahempi kohtatulkintojen suhteen, sillä lahtarit toteutti sitä kirjaimellisesti!
Yleinen tapa oli toimittaa punikit, tai joissain paikkakunnilla edes hiemankin siihen suuntaan epäillyt, "sopivaan paikkaan rintaman taa" eli siis suoraan MAAN ALLE!

Lue lisää

kyllä yleensä vankileiri. Niille koottiin sotavankien lisäksi myös kapinasta epäiltyjä. Heitä ammuttiin rintaman takana vajaa 300. Samaan aikaan oli leireillä noin 4 000 vankia.

akupaasi kirjoitti:

”Venäjän sota-asiain kansankomissaari Podvoiski oli antanut määräyksen riisua aseista Viipurin suojeluskuntalaiset ja luovuttaa heidän aseensa punakaartille. Käskyä koskevat neuvottelut epäonnistuivat, ja tämän johdosta venäläisen 42. AK:n komitea päätti 24.1. antaa käskyn, jonka mukaan ”on ryhdyttävä taisteluun Suomen porvarikaartia vastaan ja sitä varten perustettava 42. AK:n vallankumousneuvosto…Vallankumouksen kaikki käskyt on pantava toimeen heti
ja viivyttelemättä tästä lähtien, ilman keskusteluja. Porvarikaartille annetaan uhkavaatimus, että sen on luovutettava aseensa 36 tunnin kuluessa. Ellei uhkavaatimusta noudateta, AK:n joukkojen julistetaan olevan sotatilassa valkokaartin kanssa.” (Anthony F. Upton: Vallankumous Suomessa 1917-1918, Jyväskylä 1980)

Millä oikeudella Venäjän sota-asiain kansankomissaari Podvoiski tai venäläinen armeijakunta antoi yhtään mitään määräystä koskien itsenäisen Suomen valtion alueella olevia suomalaisjoukkoja? Eikö tuonkaltaisten asioiden olisi pitänyt kulkea itsenäistyneen Suomen laillisen valtionhallinnon kanssa käytyjen neuvottelujen kautta?

Samasta syystäkö, jonka tsaarin hallinnosta irronneeksi ilmoittautuneet ja lokakuussa 1917 armeijan,
laivaston ja työläisten aluekomitean perustaneet laittomuuksiin syyllistyneet venäläisen armeijakunnan edustajat olivat aiemmin v. 1917 selittäneet Porissa perusteluksi mielivallalleen: ”Venäläiset ovat valtiaina Suomessa, ja Suomi saa ruokansakin Venäjältä.” (Jaakko Paavolainen: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, Helsinki 1967)

Lue lisää

totuus on kuitenkin vain "Paavolaisen totuus". Muitakin "totuuksia" on. Viipurin tapaus oli helvetin sekava, siinä oli monia asioita joita voidaan tulkita monin tavoin. Päälimmäinen on se, että Suomi ei ollut itsenäinen valtio silloin. Mikään senaatin julistus ei vielä tee provinssia itsenäiseksi valtioksi, kuten niin usein hoetaan. "Suomi julistautui itsenäiseksi". Se ei täytä mitään itsenäisen valtion tunnuksia. Meistä jokainen voi samalla tavalla "julistaa tonttinsa itsenäiseksi" ja lopetta veron maksun ja palvelujen vastaanottamisen "ulkovalloilta. Siitä vaan.

Kuntalainen -41 kirjoitti:

senaatti (hallitus) ei julistanut Suomea sotatilaan tai edes poikkeustilaan vuonna 1918 ? Miksi senaatti ei puuttunut tapahtumiin, ainakin yleisellä käskyllä palata rauhanomaiseen tilaan Suomessa 1918. Molemmat aseistuneet joukot perustettiin järjestystä turvaamaan Suomessa. Työväestön kaartit ("punakaarti") Porvariston järjestyskaartit ("palokunnat" ja myöhemmin suojeluskunnat)
Joista Vaasan senaatti muodosti ns. "hallituksen joukot". Oikeasti niistä annettiin muodostua vallankumouksellinen punakaarti ja vastavallankumouksellinen valkokaarti. Kummatkaan eivät täyttäneet laillisuuden tunnusmerkkejä. Kenttä ja pikaoikeudet tuomioineen, myös kuolemantuomiot olivat laittomia Suomessa, koska niitä jakoi epäpätevä tuomioistuin (laiton) Suomessa hyväksyttyjen lakien vastaisesti. Niissä käytettiin Venäläistä sotatilalakia jota Suomen eduskunta ei ollut käsitellyt eikä hyväksynyt. Sotilaallinen konflikti Suomessa 1918 oli kyvyttömän senaatin "ansiota" kun tapahtumat "karkasivat hallituksen käsistä.

Lue lisää

.....kun tapahtumat "karkasivat hallituksen käsistä......

Mannerheimin johtama sotilasklikki johti tapahtumia ja hallitus oli vain marionetti.

Itsenäinen orava kirjoitti:

totuus on kuitenkin vain "Paavolaisen totuus". Muitakin "totuuksia" on. Viipurin tapaus oli helvetin sekava, siinä oli monia asioita joita voidaan tulkita monin tavoin. Päälimmäinen on se, että Suomi ei ollut itsenäinen valtio silloin. Mikään senaatin julistus ei vielä tee provinssia itsenäiseksi valtioksi, kuten niin usein hoetaan. "Suomi julistautui itsenäiseksi". Se ei täytä mitään itsenäisen valtion tunnuksia. Meistä jokainen voi samalla tavalla "julistaa tonttinsa itsenäiseksi" ja lopetta veron maksun ja palvelujen vastaanottamisen "ulkovalloilta. Siitä vaan.

Lue lisää

tuli oikea emätotuus. Siitä vaan julistautumaan itsenäisiksi joka iikka. Ei se aivan noin yksinkertaista ole. Eikös siitä synny sen seitsemänsataa "vapaussotaa" ja "veljessotaa" kun pitää riidellä ja tapella tontin rajoista ja kaikesta muustakin, kuin silloin 1918. Ei onnistu.

paikka oli kirjoitti:

kyllä yleensä vankileiri. Niille koottiin sotavankien lisäksi myös kapinasta epäiltyjä. Heitä ammuttiin rintaman takana vajaa 300. Samaan aikaan oli leireillä noin 4 000 vankia.

Lue lisää

mielestä oikea "leiriläinen" oli luonnollisen lyijymyrkytyksen saanut punikki. Siinä oli "leiriä" eikä maksanut kuin sen silloisen markan.

paikka oli kirjoitti:

kyllä yleensä vankileiri. Niille koottiin sotavankien lisäksi myös kapinasta epäiltyjä. Heitä ammuttiin rintaman takana vajaa 300. Samaan aikaan oli leireillä noin 4 000 vankia.

Lue lisää

Tuo lääkäri Janne Klemolan kirjassaan kertoma tapaus antaa nyvän kuvan mitä vangeille tehtiin valkoisten ja ruotsalaisten toimesta. Teloitettiin heti jos ei joku sattunut tuntemaan tuttujaan.

Janne Klemola oli kolmen sodan rintamalääkärinä: 1918, 1939-1940 ja 1941-1945


http://keskustelu.suomi24.fi/node/9239752#comment-45225481


Klemola hertoo samat jutut vieläkin tarkemmin kirjassaan Kahden tulen välissä.


Klemola, J K Lääkärin elämäntaipaleelta
Wsoy, 1966, 342 s.

Klemola, J K Kahden tulen välissä
Karisto, 1970, 157 s.

Klemola, J K Lääkärioloneuvos muistelee
tekijä?, 1980, 132 s.

toisin päin! kirjoitti:

Vankien ampumisen aloittivat punaiset jo -17 puolella. Oliko siis oikeutettua ampua aseettomia laillisen sotavoiman jäseniä? Jo tammikuussa ennen taistelujen alkua punaiset ampuivat 111 sotavankia tai suojeluskuntalaiseksi epältyä sekä sen lisäksi mm. poliiseja, nimismiehiä ja muita virkamiehiä. Oliko se hyväksyttävää, Korppi?

Hallituksen joukot vastasivat terroriin samalla tavalla. Punaisten laittomuudet vain jostain syystä pakkaavat unohtumaan. Sitä saa mitä tilaa. Tajuatko, Korppi-parka?

Lue lisää

Punaisten laittomuudet vain jostain syystä pakkaavat unohtumaan. Sitä saa mitä tilaa

Siis, kuka tilasi ja mitä? Miten joittenkin yksilöitten tekemistä rikkomuksista, jos sellaisia edes juurikaan oli, voidaan väittää koko työväenluokan ja kaikkien köyhien tilanneen jotain? Taidat olla sairas jollain hallitsemattomalla tavalla, vai mitä? Länsimaisen ajattelun mukaan syyllinen rikokseen on yksilö eikä hänen edustamansa viiteryhmä. Mutta lahtarien ajatuksetpa olivatkin kotoisin jostain keskiajan pimeydestä tai mistä liekään.

Voidaan sanoa myös rikkaille, että monivuosisataisella sorrollaan ja julmuuksillaan he itse olivat tilanneet sitä mitä saivat, eikös niin.

Vielä ihmettelen, että miksi jokainen rikkaaseen kohdistunut rikos siltä ajalta laitetaan työväenluokan syyksi? Että koko työväenluokka oli jokaista murhaa ja ryöstöä tekemässä. Luulenpa, että suurin osa näistä rikoksista, joista punaisia syytetään on aivan tavallisten eli "värittömien" rikollisten tekemiä rikoksia tai kaltoin kohdeltujen ihmisten yksityisiä kostoja. Lahtarikaarti on vain tarkoituksella politisoinut ne päästäkseen sen tekosyyn varjolla toteuttamaan ennalta sovittua suunnitelmaa työväenaatteen ja -liikeen murskaamiseksi ja köyhien palauttamiseksi siihen asemaan missä he olivat olleet jo vuosisatoja.

Myöskin on totta sekin mahdollisuus, että lahtarit tappoivat omiaankin jos joku isäntä ei ollut heidän kanssaan samaa mieltä, ja vierittivät syyn punaisten niskaan. Sekin palveli heidän tarkoitusperiään mielten kiihottamiseksi.

1918 kirjoitti:

Tuo lääkäri Janne Klemolan kirjassaan kertoma tapaus antaa nyvän kuvan mitä vangeille tehtiin valkoisten ja ruotsalaisten toimesta. Teloitettiin heti jos ei joku sattunut tuntemaan tuttujaan.

Janne Klemola oli kolmen sodan rintamalääkärinä: 1918, 1939-1940 ja 1941-1945


http://keskustelu.suomi24.fi/node/9239752#comment-45225481


Klemola hertoo samat jutut vieläkin tarkemmin kirjassaan Kahden tulen välissä.


Klemola, J K Lääkärin elämäntaipaleelta
Wsoy, 1966, 342 s.

Klemola, J K Kahden tulen välissä
Karisto, 1970, 157 s.

Klemola, J K Lääkärioloneuvos muistelee
tekijä?, 1980, 132 s.

Lue lisää

kuinka yritätte valehdella. Maaliskuussa oli ammuttu noin 800 vankia, mutta leireillä oli silti
4 000 punaista.

Ampumista tietysti oli, mutta "kaikkia" ei ammuttu. Se on valepropagandaa.

Korppi ! kirjoitti:

.....Esivallan lakeja ja määräyksiä rikkova valkoinen ja punainen olivat aivan yhtä kapinallisia ja siten rikollisia. ......

Koska valkoisia ei sodan jälkeen rankaistu yhtään mistään tekemistään rikoksista niin siten joukkoteloitukset, ryöstöt ja raiskaukset, joita valkoiset tekivät olivat sinun käsityksesi mukaan oikean ja laillisen esivallan määräämiä. Olisihan toki rankaistu jos murhaajat olisivat rikkoneet "esivallan" määräyksiä vastaan.

Tosin Vaasn senaatti ei ollut se todellinen vallankäyttäjä. He olivat M-heimin panttivankeina ja tekivät mitä se ukko käski.

.... jolla eduskunnan 12.1.1918 antaman valtuutuksen nojalla oli myös eduskunnalle yleensä kuuluva lainsäädäntövalta......

Mihinkähän lakiin tuollainen julistus mahtoi perustua? En usko, että mikään laki salli moista julistusta eli eduskunta pakotettiin antamaan ko. julistus jolloin kyseessä oli senaatin itsensä toteuttama kapina ja vallankaappaus. Vaasan senaatti oli siten suojeluskuntien johtama kapinallishallitus ja vastarintaan noussut työväki itseasiassa ainoa laillisuutta puolustanut voima maassamme.

Lue lisää

Laittomat teot olivat valkoisten tekeminä kieltämättä aivan yhtä laittomia kuin punaistenkin. Sellainen pieni ero siinä kuitenkin oli, että valkoiset armahdettiin rikoksistaan sekä lailla ja varmuuden vuoksi vielä korkein oikeus katsoi yksittäistapauksessa "vähän yli kohtuuden" menneen punaisen kurmoottamisen olleen ajan meininki huomioon ottaen ihan ymmärrettävää. Sotien voittajat tekee aina mitä ne haluaa, rikoksiakin.

Eduskunta määritteli vuonna 1918, niinkuin muuten määrittelee vielä tänäkin päivänä sen, mikä on sen oma toimivalta. Eduskunta voi valtuuttaa tehtävänsä esim. poikkeustilanteessa toiselle valtio-orgaanille niin oikeaksi katsoessaan. Eduskunta valtuutti 12.1.1918 senaatin ryhtymään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita se katsoo tarpeelliseksi lujan järjestysvallan luomiseksi maahan ja tämän valtuutuksen katsottiin sisältävän eduskunnan toiminnan halvaannuttua myös senaatille normaalisti kuulumattoman lainsäädäntövallan. Jos asia aidosti kiinnostaa, suosittelen tutustumaan Antero Jyrängin aihepiiriä käsittelevään kirjaan Lakien laki, Perustuslaki ja sen sitovuus eurooppalaisessa ja pohjoisamerikkalaisessa oikeusajattelussa suurten vallankumousten kaudelta toiseen maailmansotaan ja kirjasta erityisesti s. 475-482.

Korppi ! kirjoitti:

Punaisten laittomuudet vain jostain syystä pakkaavat unohtumaan. Sitä saa mitä tilaa

Siis, kuka tilasi ja mitä? Miten joittenkin yksilöitten tekemistä rikkomuksista, jos sellaisia edes juurikaan oli, voidaan väittää koko työväenluokan ja kaikkien köyhien tilanneen jotain? Taidat olla sairas jollain hallitsemattomalla tavalla, vai mitä? Länsimaisen ajattelun mukaan syyllinen rikokseen on yksilö eikä hänen edustamansa viiteryhmä. Mutta lahtarien ajatuksetpa olivatkin kotoisin jostain keskiajan pimeydestä tai mistä liekään.

Voidaan sanoa myös rikkaille, että monivuosisataisella sorrollaan ja julmuuksillaan he itse olivat tilanneet sitä mitä saivat, eikös niin.

Vielä ihmettelen, että miksi jokainen rikkaaseen kohdistunut rikos siltä ajalta laitetaan työväenluokan syyksi? Että koko työväenluokka oli jokaista murhaa ja ryöstöä tekemässä. Luulenpa, että suurin osa näistä rikoksista, joista punaisia syytetään on aivan tavallisten eli "värittömien" rikollisten tekemiä rikoksia tai kaltoin kohdeltujen ihmisten yksityisiä kostoja. Lahtarikaarti on vain tarkoituksella politisoinut ne päästäkseen sen tekosyyn varjolla toteuttamaan ennalta sovittua suunnitelmaa työväenaatteen ja -liikeen murskaamiseksi ja köyhien palauttamiseksi siihen asemaan missä he olivat olleet jo vuosisatoja.

Myöskin on totta sekin mahdollisuus, että lahtarit tappoivat omiaankin jos joku isäntä ei ollut heidän kanssaan samaa mieltä, ja vierittivät syyn punaisten niskaan. Sekin palveli heidän tarkoitusperiään mielten kiihottamiseksi.

Lue lisää

todistettu, että punikit aloittivat murhat ja terrorin jo marraskuussa -17. Etelä-Suomessa murhattiin 1 650 viatonta ihmistä muutamassa kuukaudessa. Tehtiin myös useita joukkomurhia. Pääosa tapahtui punaisten rintamaesikuntien johdolla ja käskyillä.

"Luulenpa, että suurin osa näistä rikoksista, joista punaisia syytetään on aivan tavallisten eli "värittömien" rikollisten tekemiä rikoksia tai kaltoin kohdeltujen ihmisten yksityisiä kostoja"

Esittelet siis aina vain omia kuvitelmiasi ikäänkuin se olisi tutkimuksia pätevämpää tietoa.

Totuutta kehiin kirjoitti:

.....kun tapahtumat "karkasivat hallituksen käsistä......

Mannerheimin johtama sotilasklikki johti tapahtumia ja hallitus oli vain marionetti.

millään muulla tavalla.

Laillinen hallitus eli senaatti johti sisäistä hallintoa ja ulkopolitiikkaa. Ylipäällikkö Mannerheim johti sotaa. Senaatti pyrki pistämään lusikkansa siihenkinsoppaan, mutta ei saanut aikaan muuta, kuin myrtyneen Mannerheimin eron toukokuun lopussa -18.

ammuttu, vaikka kirjoitti:

kuinka yritätte valehdella. Maaliskuussa oli ammuttu noin 800 vankia, mutta leireillä oli silti
4 000 punaista.

Ampumista tietysti oli, mutta "kaikkia" ei ammuttu. Se on valepropagandaa.

Lue lisää

>> Maaliskuussa oli ammuttu noin 800 vankia, mutta leireillä oli silti
4 000 punaista.

Ampumista tietysti oli, mutta "kaikkia" ei ammuttu.

Hietahoitoa kirjoitti:

>> Maaliskuussa oli ammuttu noin 800 vankia, mutta leireillä oli silti
4 000 punaista.

Ampumista tietysti oli, mutta "kaikkia" ei ammuttu.

ammututkin on kyetty melko tarkkaan selvittämään sodan jälkeen. Ne ovat lähinnä kadonneiden sarakkeissa. Monet tutkijat lisäävät nykyisin nämä 2 193 teloitettuihin. Luku tarkoittaa kaikkia sodan aikana kadoksiin jääneitä.

"Näitä ei taidettu kirjata mihinkään. Kuoppaan vaan... "

rintamaesikunnat ja eriasteiset päälliköt asettivat kenttäoikeuksia ja teloituskomennuskuntia, joilla oli tappokäskyt. Niitä myös toimeenpantiin tehokkaasti joukkomurhia myöten. Etelä-Suomen punaisessa terrorissa surmattiin 1 650 viatonta ihmistä, vangittiin tuhansia ja tuhannet piileksivät metsissä henkensä hädässä. Myös antautuneita vankeja ammuttiin usein kidutuksebn jälkeen. Näistähän se kosto sikisi.

Punaiset eivät hävinneet liian humanismin, vaan sotilaallisen kyvyttömyyden takia.

vankien ampumisiin, mutta sitä oli molemmin puolin tehty jo sodan alusta. Se jatkui sodan loppuun asti ja muuttui sitten valkoiseksi terroriksi.

"Kansanmurhan alkuunpanija oli päälahtari Mannerheimin antama ns. ammutaan paikalla -käsky."

Ei ollut. Mitään kansanmurhaa ei tapahtunut. Aseellisia kapinallisia sai eri tavoin surmansa noin 27 000. Pääosa armahdettiin vielä -18.

Työväestöä oli noin1,5 miljoonaa. Sosialisteja äänesti noin 400 000.
Mitään kansanmurhaa ei ole tapahtunut kuin kiihkopunikkien mielikuvituksessa.

Mannerheim kielsi vankien ampumisen useaan otteeseen.

ja tuomittu mm. Saaren Jallu. Tuomiot raukesivat nyt.

》suomen armeija juoksi pitkin kannasta ja itäkarjalaa, sekasortoisena massana《

Kovin oli kehno juoksuvauhti kun pääsivät vain 5-10 km päivässä. Taisivat vieläpä kokonaan kyllästyä juoksemaan Talissa ja Ihantalassa kun pysäyttivät rysssänkin juoksut... :-D

Viipurin Trolli kirjoitti:

》suomen armeija juoksi pitkin kannasta ja itäkarjalaa, sekasortoisena massana《

Kovin oli kehno juoksuvauhti kun pääsivät vain 5-10 km päivässä. Taisivat vieläpä kokonaan kyllästyä juoksemaan Talissa ja Ihantalassa kun pysäyttivät rysssänkin juoksut... :-D

Lue lisää

ei laiskat miehet juokse paria kilometriä edes,, kävellä laahustavat sen päivässä..

Törkeä Työvoiman tuhonta on ollut suomessa menossa jo vuosikymmeniä. - vastuussa raakasta ahneesta tuhonnasta ovat kokoomus-kepu-sdp-vihreät.

tuhonta jatkuu kirjoitti:

Törkeä Työvoiman tuhonta on ollut suomessa menossa jo vuosikymmeniä. - vastuussa raakasta ahneesta tuhonnasta ovat kokoomus-kepu-sdp-vihreät.

taluttaa rampaa.

Päälahtari odotti 2 viikkoa että riittävä putschi saatiin tehtyä.