Maailmansodan kurimuksessa -sarja

Kohdassa 40.40 minuuttia alkaen pakkasta on -30 astetta

http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/691182

-30 astetta kirjoitti:

Kohdassa 40.40 minuuttia alkaen pakkasta on -30 astetta

http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/691182

Lue lisää

tai jostain muusta? Reaumur? Fahrenheit? En ole missään muualla nähnyt mainintoja moisista lukemista - ja syyskuussa? Talvi oli kyllä ankara.

Celsius-asteista kirjoitti:

tai jostain muusta? Reaumur? Fahrenheit? En ole missään muualla nähnyt mainintoja moisista lukemista - ja syyskuussa? Talvi oli kyllä ankara.

F:n 32 astetta on juuri Celsiuksen 0!. Siinä selitys. Kääntäjän yleissivistys?

asteikko? kirjoitti:

F:n 32 astetta on juuri Celsiuksen 0!. Siinä selitys. Kääntäjän yleissivistys?

Tuntuu silti kovin hankalta uskoa tuohon syyskuun ensimmäisellä puoliskolla. Ehkä joskus öisin on voinut upota sinne nollaan tai huonommaksi, mutta senkin on täytynyt olla varsin erikoista.

vielä sen verran että kuvamateriaali on kyllä hienoa.

propelli kirjoitti:

vielä sen verran että kuvamateriaali on kyllä hienoa.

>kuvamateriaali on kyllä hienoa.<

Se on totta. Tarinan kerronta tuppaa välillä olemaan aika "väljää" vaan eipä se haittaa.

-30 on tosi paksua ja ukot menee aina vaan avokäsin. Ranskalaisten varusteisiin ei käsineet siis kuuluneet.


Tässä voi olla selitys: 32 F = 0 C eli kääntäjä on kämmännyt aika raskaasti! Kyse on siis 0 asteen lämpötiloista

http://winterwar.com/other/weather/thermometer.gif

If you want an exact, from Celsius to Fahrenheit conversion, use the below formula (The "C" is the temperature in Celsius):

(9 / 5) x C 32



Jopa Suomen Talvisota i ollut "niin kylmä" kuin yleisesti uskotaan, eli kaiken aikaa ei ollut -40 asteen pakkasia.

http://winterwar.com/misc.htm

The weather

During the Winter War Part I, II



http://winterwar.com/other/weather.htm

http://winterwar.com/other/weather/weather2.htm


The main sources:
"Suomen meteorologinen vuosikirja 1939, osa 1 ja 2", by Ilmatieteellinen keskuslaitos, Helsinki 1953
(The Meteorology Yearbook of Finland 1939, vol. 1 and 2)

"Suomen meteorologinen vuosikirja 1940, osa 1 ja 2", by Ilmatieteellinen keskuslaitos, Helsinki 1955
(The Meteorology Yearbook of Finland 1940, vol. 1 and 2)

Nowadays the "Ilmatieteellinen keskuslaitos" is the "Ilmatieteen laitos" or "Finnish Meteorological Institute". http://www.fmi.fi
The Yearbook's are available for public at the Institute's library, in Helsinki.

All graphic charts are based on the records of the above-mentioned publications, unless noted otherwise.

As additional sources, I've used the article "Pakkastalven kourissa" by Jyri Paulaharju in the "Talvisodan Pikkujättiläinen", p. 289 - 298
and an article by Professor J.Keränen titled "Säät sotatalvena 1939 - 1940", of which I received a copy by a clerk in the FMI's library.

"Suomalaisten sodankäyntiä taas haittasi onnettoman puolustuspolitiikan aikaansaama materiaalipula ja heikkolaatuinen, huonosti koulutettu sodanjohto. "

Heikot on tiedot.
Materiaalipula oli kyllä totta Talvisodassa. Jatkosodassa oltiin sen suhteen kohtalaisessa tilanteessa Saksan avun ansiosta. Tietysti ajanmukaista kalustoa olisi saanut olla enemmän, mutta se maksoi.

Sodanjohto oli hyvin tasokas. Se koostui toisaalta erittäin kokeneista kenraaleista ( Mannerheim, Wallden, Nenonen) ja toisaalta hyvin koulutetusta parhaissa voimissaan olevista miehistä ( Heinrichs, Oesch, Airo, Tuompo, Talvela jne). He olivat kaikki saaneet yleisesikuntaupseerin koulutuksen ulkomailla tai Suomessa. Talvisota oli useimmille jo kolmas ja jatkosota neljäs.

Taitaa olla nikkiä vaihtanut Rateki asialla tietojen heikkoudesta päätellen.

Yksi sun toinen vakioloruilija näkyy vaihtavan nikkiä, kun ei ilkeä tulla esiin jäätyään valeista kiinni.

"Ranskalaisten sodankäyntiä haittasi eniten pelkuruus ja yleinen motivaation puute."

Tuo selitys on juuri sitä mitä sanotaan handwaviumiksi kun halutaan päästä jostakin kysymyksestä yksinkertaisella yleistyksellä. Todellisuudessa suurin haitta Ranskan sodankäynnille oli sotaa edeltävän ajan ristiriitainen politiikka, joka muokkasi asevoimia ja toisekseeen tuhoisat virheet sotastrategian suunnittelussa. Ne eivät olleet ainoat ongelmat, mutta kenties ratkaisevimpia.

Me Again kirjoitti:

"Ranskalaisten sodankäyntiä haittasi eniten pelkuruus ja yleinen motivaation puute."

Tuo selitys on juuri sitä mitä sanotaan handwaviumiksi kun halutaan päästä jostakin kysymyksestä yksinkertaisella yleistyksellä. Todellisuudessa suurin haitta Ranskan sodankäynnille oli sotaa edeltävän ajan ristiriitainen politiikka, joka muokkasi asevoimia ja toisekseeen tuhoisat virheet sotastrategian suunnittelussa. Ne eivät olleet ainoat ongelmat, mutta kenties ratkaisevimpia.

Lue lisää

Ranskassa oli voimakas kommunistinen liike, joka oli maanpuolustusvastainen.Tulee muistaa, että sitä käskettiin Moskovasta, joka oli nyt liitossa Berliinin kanssa. Lisäksi pasifistinen mieliala oli laajalle levinnyt. Toisaalta armeija oli paljolti jämähtänyt edellisen sodan oppeihin ja oli suuruudestaan huolimatta melko tehoton. Sodan johtaminen oli suorastaan sekopäistä.

väärässä!! kirjoitti:

"Suomalaisten sodankäyntiä taas haittasi onnettoman puolustuspolitiikan aikaansaama materiaalipula ja heikkolaatuinen, huonosti koulutettu sodanjohto. "

Heikot on tiedot.
Materiaalipula oli kyllä totta Talvisodassa. Jatkosodassa oltiin sen suhteen kohtalaisessa tilanteessa Saksan avun ansiosta. Tietysti ajanmukaista kalustoa olisi saanut olla enemmän, mutta se maksoi.

Sodanjohto oli hyvin tasokas. Se koostui toisaalta erittäin kokeneista kenraaleista ( Mannerheim, Wallden, Nenonen) ja toisaalta hyvin koulutetusta parhaissa voimissaan olevista miehistä ( Heinrichs, Oesch, Airo, Tuompo, Talvela jne). He olivat kaikki saaneet yleisesikuntaupseerin koulutuksen ulkomailla tai Suomessa. Talvisota oli useimmille jo kolmas ja jatkosota neljäs.

Taitaa olla nikkiä vaihtanut Rateki asialla tietojen heikkoudesta päätellen.

Yksi sun toinen vakioloruilija näkyy vaihtavan nikkiä, kun ei ilkeä tulla esiin jäätyään valeista kiinni.

Lue lisää

>Sodanjohto oli hyvin tasokas. Se koostui toisaalta erittäin kokeneista kenraaleista ( Mannerheim, Wallden, Nenonen) ja toisaalta hyvin koulutetusta parhaissa voimissaan olevista miehistä ( Heinrichs, Oesch, Airo, Tuompo, Talvela jne).<

Moniko noista kävi sotakoulunsa Ranskassa ja moniko Venäjällä?

Heinrichs, Airo ja Paasonen olivat käyneet sotakorkeakoulun Ranskassa, Siilasvuo ja Talvela Suomessa, Nenonen oli saanut koulutusta Venäjälla ja Ranskassa. Samoin Hanell ja Oesch lisätään Päämajan upseerien joukkon Ranskan kävijänä. Paukka-Heikki alias Heinrichs tuli maitojunassa Ranskasta vuoden jälkeen, samoin Kekoni.


Nämä kaikki seuraavat ei ole Päämajan kenraaleita, kuten ei Paasonenkaan tuossa edellä, koska Paasonen oli eversti, mutta pannaanpas esiin: A-E Martola oli käynyt sotakorkeakoulun Ranskassa. Muutamat kävi sen jopa Ruotsissa, eli ainakin Harald Öhquist ja Hugo Österman, nämä Marskin Ööt ;=)

Pajarikin taisi käydä sotakorkean Suomessa.

Jatkakaahan listaa...

Fransmannit aloittivat sodan ensimmäisen maailmansodan taktiikoilla, saman virheen teki kyllä N-liittokin Suomen talvisodassa, mutta Ranska ei ehtinyt muuttaa taktiikkaa vaan tuli vallatuksi, N-liitto kyllä otti opikseen ja melkein oli valmis 1941, mutta ei ihan, tämä koulutetun päällystön puute näkyi kyllä taistelumenestyksessä.

Puola ja Britannia olivat myös liikkellä vanhentuneella taktiikalla ja kalustolla, Britit pelasti se, että ne asuvat saarella, Puolalle kävi huonommin ...

Puola jaettiin kahtia, se menetti sodassa 40 %:tia pinta-alastaan ja 30 %:tia väestöstään.

Otin selvää kirjoitti:

>Sodanjohto oli hyvin tasokas. Se koostui toisaalta erittäin kokeneista kenraaleista ( Mannerheim, Wallden, Nenonen) ja toisaalta hyvin koulutetusta parhaissa voimissaan olevista miehistä ( Heinrichs, Oesch, Airo, Tuompo, Talvela jne).<

Moniko noista kävi sotakoulunsa Ranskassa ja moniko Venäjällä?

Heinrichs, Airo ja Paasonen olivat käyneet sotakorkeakoulun Ranskassa, Siilasvuo ja Talvela Suomessa, Nenonen oli saanut koulutusta Venäjälla ja Ranskassa. Samoin Hanell ja Oesch lisätään Päämajan upseerien joukkon Ranskan kävijänä. Paukka-Heikki alias Heinrichs tuli maitojunassa Ranskasta vuoden jälkeen, samoin Kekoni.


Nämä kaikki seuraavat ei ole Päämajan kenraaleita, kuten ei Paasonenkaan tuossa edellä, koska Paasonen oli eversti, mutta pannaanpas esiin: A-E Martola oli käynyt sotakorkeakoulun Ranskassa. Muutamat kävi sen jopa Ruotsissa, eli ainakin Harald Öhquist ja Hugo Österman, nämä Marskin Ööt ;=)

Pajarikin taisi käydä sotakorkean Suomessa.

Jatkakaahan listaa...

Lue lisää

"Paukka-Heikki alias Heinrichs tuli maitojunassa Ranskasta vuoden jälkeen, samoin Kekoni."

Hcs suoritti sotakorkeakoulun Ranskassa 20.7. 25-15.8. 28 suoritettuaan sitä ennen esikuntapäälliköiden viestikurssin Ranskassa.

Kekoni suoritti vain 1. vuosikurssin. Hän ei kuulunut sodanjohtoon, eikä toiminut rintamalla.

ja muukin kirjoitti:

Ranskassa oli voimakas kommunistinen liike, joka oli maanpuolustusvastainen.Tulee muistaa, että sitä käskettiin Moskovasta, joka oli nyt liitossa Berliinin kanssa. Lisäksi pasifistinen mieliala oli laajalle levinnyt. Toisaalta armeija oli paljolti jämähtänyt edellisen sodan oppeihin ja oli suuruudestaan huolimatta melko tehoton. Sodan johtaminen oli suorastaan sekopäistä.

Lue lisää

"Ranskassa oli voimakas kommunistinen liike, joka oli maanpuolustusvastainen.Tulee muistaa, että sitä käskettiin Moskovasta, joka oli nyt liitossa Berliinin kanssa."

On totta, että Moskovan ohjaamat kommunistit sabotoivat Ranskan sotaponnistuksia, mutta niiden vaikutusta ei myöskään kannata yliarvioida.

"Toisaalta armeija oli paljolti jämähtänyt edellisen sodan oppeihin ja oli suuruudestaan huolimatta melko tehoton."

Ranskan armeijan tehottomuus oli pitkälti sitä, että se ollut vielä läheskään valmis tehtäväänsä eli vastustajan lyömiseen suorassa hyökkäyksessä. Idea, että ranskalaiset olisivat olleet täysin jumissa edellisen sodan opeissa on sekin kyseenalainen. Liittoutuneiden strategia jo itsessään perustui mekanisoitujen joukkojen hyödyntämiseen saksalaisten vastineidensa torjumiseksi, mikä jo sinänsä todistaa, että ranskalaiset kykenivät ajattelemaan modernisti liikkuvan sodan periaatteen mukaisesti.

"Sodan johtaminen oli suorastaan sekopäistä."

En sanoisi niinkään. Kieltämättä ylijohdon suunnitelma saksalaisten hyökkäyksen varalle sisälsi vaarallisia "sokeita pisteitä", jotka osoittautuivatkin tuhoisiksi, mutta siinä oli taustalla myös loogista ajattelua. Ranskalaiset ymmärsivät, että liittoutuneet eivät voi vielä -40 toivoa saavansa lopullista voittoa vastustajasta ja heidän tulisi keskittyä estämään Belgian ja Hollannin romahtaminen. Sillä tavalla he myös samalla suojelisivat Ranskan maaperää.

näin se meni kirjoitti:

Fransmannit aloittivat sodan ensimmäisen maailmansodan taktiikoilla, saman virheen teki kyllä N-liittokin Suomen talvisodassa, mutta Ranska ei ehtinyt muuttaa taktiikkaa vaan tuli vallatuksi, N-liitto kyllä otti opikseen ja melkein oli valmis 1941, mutta ei ihan, tämä koulutetun päällystön puute näkyi kyllä taistelumenestyksessä.

Puola ja Britannia olivat myös liikkellä vanhentuneella taktiikalla ja kalustolla, Britit pelasti se, että ne asuvat saarella, Puolalle kävi huonommin ...

Puola jaettiin kahtia, se menetti sodassa 40 %:tia pinta-alastaan ja 30 %:tia väestöstään.

Lue lisää

"Fransmannit aloittivat sodan ensimmäisen maailmansodan taktiikoilla, saman virheen teki kyllä N-liittokin Suomen talvisodassa, mutta Ranska ei ehtinyt muuttaa taktiikkaa vaan tuli vallatuksi..."

Ranskan kohtalo ratkaistiin isommalla alueella kuin pelkässä taktiikassa, nimittäin strategisella tasolla. Liittoutuneiden päätös ulottaa etenemisensä mahdollisimman pitkälle saksalaisten muodostamaan strategisen tason ansaan oli se mikä tuomitsi heidän koko toimintansa tuhoon. Kuten olen monesti ennen sanonut liittoutuneiden päätös yrittää Hollantiin etenemällä varmistaa mahdollisimman paljon tärkeitä alueita hallintaansa aiheutti sen, että he niin tehdessään tuottivat itselleen heikon ja aivan liian pitkän rintaman.

virheitä!! kirjoitti:

"Paukka-Heikki alias Heinrichs tuli maitojunassa Ranskasta vuoden jälkeen, samoin Kekoni."

Hcs suoritti sotakorkeakoulun Ranskassa 20.7. 25-15.8. 28 suoritettuaan sitä ennen esikuntapäälliköiden viestikurssin Ranskassa.

Kekoni suoritti vain 1. vuosikurssin. Hän ei kuulunut sodanjohtoon, eikä toiminut rintamalla.

Lue lisää

"Paukka-Heikki alias Heinrichs tuli maitojunassa Ranskasta vuoden jälkeen, samoin Kekoni."
Täältähän se tieto oli peräisin:

Jarkko Kemppi, FT, dosentti

Kirjoittaja viimeistelee tutkimustaan suomalaisen sotataidon kehittymisestä itsenäisyyden alkuvuosina.


Jalkaväenkenraali A.E. Martola – ensimmäinen Ranskan sotakorkeakoulun suorittanut suomalaisupseeri


Opinnot Ranskan Sotakorkeakoulussa

http://www.rauhanturvaajaliitto.fi/lehti/3_06/martola.html

>>Vuosiksi 1919–1921 jääkärikapteeni Martola pääsi opiskeleman Ranskan Sotakorkeakouluun. (Ecole Supérieure de Guerre). Kapteenit A.E. Martola ja Gunnar Heinrichs lähetettiin Pariisiin jo puolitoista kuukautta ennen korkeakoulun lukukauden avajaisia, jotta he ehtisivät sopeutua ja ennen kaikkea parantaa ranskan kielen taitojaan. Ranskaan pääsi kolmantena suomalaisena opiskelemaan vielä jääkärikapteeni Kaarle Kekoni. Näistä kolmesta upseerista Heinrichs ja Kekoni keskeyttivät opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen. Näin ollen Martola jäi ainoana suomalaisena jatkamaan opintojaan.

Otin lisää selvää kirjoitti:

"Paukka-Heikki alias Heinrichs tuli maitojunassa Ranskasta vuoden jälkeen, samoin Kekoni."
Täältähän se tieto oli peräisin:

Jarkko Kemppi, FT, dosentti

Kirjoittaja viimeistelee tutkimustaan suomalaisen sotataidon kehittymisestä itsenäisyyden alkuvuosina.


Jalkaväenkenraali A.E. Martola – ensimmäinen Ranskan sotakorkeakoulun suorittanut suomalaisupseeri


Opinnot Ranskan Sotakorkeakoulussa

http://www.rauhanturvaajaliitto.fi/lehti/3_06/martola.html

>>Vuosiksi 1919–1921 jääkärikapteeni Martola pääsi opiskeleman Ranskan Sotakorkeakouluun. (Ecole Supérieure de Guerre). Kapteenit A.E. Martola ja Gunnar Heinrichs lähetettiin Pariisiin jo puolitoista kuukautta ennen korkeakoulun lukukauden avajaisia, jotta he ehtisivät sopeutua ja ennen kaikkea parantaa ranskan kielen taitojaan. Ranskaan pääsi kolmantena suomalaisena opiskelemaan vielä jääkärikapteeni Kaarle Kekoni. Näistä kolmesta upseerista Heinrichs ja Kekoni keskeyttivät opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen. Näin ollen Martola jäi ainoana suomalaisena jatkamaan opintojaan.

Lue lisää

vaan veljensä Gunnar.

"Kapteenit A.E. Martola ja Gunnar Heinrichs lähetettiin Pariisiin jo puolitoista kuukautta ennen korkeakoulun lukukauden avajaisia, jotta he ehtisivät sopeutua ja ennen kaikkea parantaa ranskan kielen taitojaan. Ranskaan pääsi kolmantena suomalaisena opiskelemaan vielä jääkärikapteeni Kaarle Kekoni. Näistä kolmesta upseerista Heinrichs ja Kekoni keskeyttivät opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen."

Erik Hcs suoritti sotakorkeakoulun Ranskassa 20.7. 25-15.8. 28 suoritettuaan sitä ennen esikuntapäälliköiden viestikurssin Ranskassa.

näin se meni kirjoitti:

Fransmannit aloittivat sodan ensimmäisen maailmansodan taktiikoilla, saman virheen teki kyllä N-liittokin Suomen talvisodassa, mutta Ranska ei ehtinyt muuttaa taktiikkaa vaan tuli vallatuksi, N-liitto kyllä otti opikseen ja melkein oli valmis 1941, mutta ei ihan, tämä koulutetun päällystön puute näkyi kyllä taistelumenestyksessä.

Puola ja Britannia olivat myös liikkellä vanhentuneella taktiikalla ja kalustolla, Britit pelasti se, että ne asuvat saarella, Puolalle kävi huonommin ...

Puola jaettiin kahtia, se menetti sodassa 40 %:tia pinta-alastaan ja 30 %:tia väestöstään.

Lue lisää

ja tässä luen sellaisiksi Englannin ja Yhdysvallat Ranskan ja Puolan ollessa silloin käytännössä kadonneita valtioita vailla mahdollisuutta toimimiseen, on laskettava se, että ne kykenivät ottamaan aloitteen muuttamalla sodankäynnin koko paradigman itselleen edulliseksi ja käymään sotaa tavalla johon vihollinen ei ollut valmistautunut.

Saksan paradigmalla oli vahvat juuret I maailmansodan kokemuksissa ja tappiossa: Paikallaan pysyvä asemasota ja mihinkään johtamattomat materiaalitaistelut tuli välttää. Saksa siis panosti merkittävimmät resurssinsa (merisota on tämän tarkastelun ulkopuolella) liikkuvien maavoimien hyökkäykseen ja tukemiseen. Tällä yllätettiin aluksi Ranska, Britannia ja NL. Näistä vain NL kykeni lopulta lähtemään tähän paradigmaan ja vastaamaan Saksan omalla pelikentällä voittoisasti. Länsiliittoutuneet sen sijaan tekivät uuden, itselleen edullisen pelikentän sinne mihin Saksan resurssit eivät enää riittäneet: strategiseen ja taktiseen ilmasodankäyntiin.

Suomea tarkastellessa pitää muistaa että maa oli aivan liian pieni luomaan omaa, itselleen edullista pelikenttää sodan jatkuessa. Veltostuneen ja osin heikkotasoisen sodanjohdon tappioksi ja suoranaiseksi typeryydeksi pitää kuitenkin lukea se, ettei näitä paradigmoja ja niiden muutoksia sodan kuluessa kyetty tunnistamaan. Se johti siihen että 1) torjuntataisteluun jouduttiin yllättäen, 2) oli varauduttu vanhentuneen paradigman mukaiseen puolustukseen (korpisoturi konepistooli kasapanos ja polttopullo) ja 3) oli laiminlyöty kaikkinaiset niin poliittiset kuin sotilaalliset mahdollisuudet pitää aloitetta edes osittain hallussa.

Rateki kirjoitti:

ja tässä luen sellaisiksi Englannin ja Yhdysvallat Ranskan ja Puolan ollessa silloin käytännössä kadonneita valtioita vailla mahdollisuutta toimimiseen, on laskettava se, että ne kykenivät ottamaan aloitteen muuttamalla sodankäynnin koko paradigman itselleen edulliseksi ja käymään sotaa tavalla johon vihollinen ei ollut valmistautunut.

Saksan paradigmalla oli vahvat juuret I maailmansodan kokemuksissa ja tappiossa: Paikallaan pysyvä asemasota ja mihinkään johtamattomat materiaalitaistelut tuli välttää. Saksa siis panosti merkittävimmät resurssinsa (merisota on tämän tarkastelun ulkopuolella) liikkuvien maavoimien hyökkäykseen ja tukemiseen. Tällä yllätettiin aluksi Ranska, Britannia ja NL. Näistä vain NL kykeni lopulta lähtemään tähän paradigmaan ja vastaamaan Saksan omalla pelikentällä voittoisasti. Länsiliittoutuneet sen sijaan tekivät uuden, itselleen edullisen pelikentän sinne mihin Saksan resurssit eivät enää riittäneet: strategiseen ja taktiseen ilmasodankäyntiin.

Suomea tarkastellessa pitää muistaa että maa oli aivan liian pieni luomaan omaa, itselleen edullista pelikenttää sodan jatkuessa. Veltostuneen ja osin heikkotasoisen sodanjohdon tappioksi ja suoranaiseksi typeryydeksi pitää kuitenkin lukea se, ettei näitä paradigmoja ja niiden muutoksia sodan kuluessa kyetty tunnistamaan. Se johti siihen että 1) torjuntataisteluun jouduttiin yllättäen, 2) oli varauduttu vanhentuneen paradigman mukaiseen puolustukseen (korpisoturi konepistooli kasapanos ja polttopullo) ja 3) oli laiminlyöty kaikkinaiset niin poliittiset kuin sotilaalliset mahdollisuudet pitää aloitetta edes osittain hallussa.

Lue lisää

"Veltostuneen ja osin heikkotasoisen sodanjohdon tappioksi ja suoranaiseksi typeryydeksi pitää kuitenkin lukea se, ettei näitä paradigmoja ja niiden muutoksia sodan kuluessa kyetty tunnistamaan. Se johti siihen että 1) torjuntataisteluun jouduttiin yllättäen, 2) oli varauduttu vanhentuneen paradigman mukaiseen puolustukseen (korpisoturi konepistooli kasapanos ja polttopullo) ja 3) oli laiminlyöty kaikkinaiset niin poliittiset kuin sotilaalliset mahdollisuudet pitää aloitetta edes osittain hallussa. "

Suomen sodanjohto oli täysin rinnastettavissa mihin tahansa muuhun maahan. Kaikki sotaakäyvät valtiot yllätettiin eri vaiheissa kuka mitenkin. Pahiten NL.

Kesän -44 torjuntataistelussa oli kyse siitä, että suurvalta kykeni asettamaan ylivoimaiset hyökkäysjoukot.

Puolustusjärjestely oli täysin ajanmukainen. Hyökkäys torjuttiin kolmessa viikossa.

Aloite oli hallussa silloin, kun tilanne antoi siihen mahdollisuudet. Suomihan mm. teki rauhantunnusteluja. Esteinä olivat vain Saksa ja NL, molemmat reilusti Suomea vahvempia.

ei Axel Erik, kirjoitti:

vaan veljensä Gunnar.

"Kapteenit A.E. Martola ja Gunnar Heinrichs lähetettiin Pariisiin jo puolitoista kuukautta ennen korkeakoulun lukukauden avajaisia, jotta he ehtisivät sopeutua ja ennen kaikkea parantaa ranskan kielen taitojaan. Ranskaan pääsi kolmantena suomalaisena opiskelemaan vielä jääkärikapteeni Kaarle Kekoni. Näistä kolmesta upseerista Heinrichs ja Kekoni keskeyttivät opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen."

Erik Hcs suoritti sotakorkeakoulun Ranskassa 20.7. 25-15.8. 28 suoritettuaan sitä ennen esikuntapäälliköiden viestikurssin Ranskassa.

Lue lisää

No niinpäs olikin, sori nyt vaan väärästä tiedosta. Tulipahan oikaistua ja hyvä niin. Luin huolimattomasti aikoinaan tuon jutun.

Otin lisää selvää kirjoitti:

No niinpäs olikin, sori nyt vaan väärästä tiedosta. Tulipahan oikaistua ja hyvä niin. Luin huolimattomasti aikoinaan tuon jutun.

Sattuuhan näitä itse kullekin. En minäkään ollut aiemmin huomannut Kekonin opiskelua Ranskassa.
Hyvä tietoteos on Rauno Lipposen biografia "Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996".

Kadettikoulun käyneistähän löytyy tiedot myös Kadettimatrikkeleista, joista tuorein on juuri ilmestynyt.

Rateki kirjoitti:

ja tässä luen sellaisiksi Englannin ja Yhdysvallat Ranskan ja Puolan ollessa silloin käytännössä kadonneita valtioita vailla mahdollisuutta toimimiseen, on laskettava se, että ne kykenivät ottamaan aloitteen muuttamalla sodankäynnin koko paradigman itselleen edulliseksi ja käymään sotaa tavalla johon vihollinen ei ollut valmistautunut.

Saksan paradigmalla oli vahvat juuret I maailmansodan kokemuksissa ja tappiossa: Paikallaan pysyvä asemasota ja mihinkään johtamattomat materiaalitaistelut tuli välttää. Saksa siis panosti merkittävimmät resurssinsa (merisota on tämän tarkastelun ulkopuolella) liikkuvien maavoimien hyökkäykseen ja tukemiseen. Tällä yllätettiin aluksi Ranska, Britannia ja NL. Näistä vain NL kykeni lopulta lähtemään tähän paradigmaan ja vastaamaan Saksan omalla pelikentällä voittoisasti. Länsiliittoutuneet sen sijaan tekivät uuden, itselleen edullisen pelikentän sinne mihin Saksan resurssit eivät enää riittäneet: strategiseen ja taktiseen ilmasodankäyntiin.

Suomea tarkastellessa pitää muistaa että maa oli aivan liian pieni luomaan omaa, itselleen edullista pelikenttää sodan jatkuessa. Veltostuneen ja osin heikkotasoisen sodanjohdon tappioksi ja suoranaiseksi typeryydeksi pitää kuitenkin lukea se, ettei näitä paradigmoja ja niiden muutoksia sodan kuluessa kyetty tunnistamaan. Se johti siihen että 1) torjuntataisteluun jouduttiin yllättäen, 2) oli varauduttu vanhentuneen paradigman mukaiseen puolustukseen (korpisoturi konepistooli kasapanos ja polttopullo) ja 3) oli laiminlyöty kaikkinaiset niin poliittiset kuin sotilaalliset mahdollisuudet pitää aloitetta edes osittain hallussa.

Lue lisää

No ei se Suomen kohdalla ihan noin mene ...

Se on aikalailla spekulaatioiden tasolla, kuinka suuri oli se piliittinen liikkumavara ja mikä oli se todellinen mahdollisuus pitää poliittista aloitetta ja esim. irtautua sodasta ennen 1944 syksyä.

Liittolaisuhteen katkaiseminen Saksaan, ennenkuin puna-armeijan yhtymät oli rajoillamme tuhottu, olisi ollut uhkapeliä ja sotatoimien kiihdyttäminen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, olisi ollut väärin ajoitettu taktinen toimenpide, oikeastaan piti odottaa Venäläisten aloitetta ja sitä, että myös hyökkäys Saksalaisia vastaan oli aloitettu, ennenkuin varsinaiset tojuntataistelut aloitettiin, jotta nuo yhtymät voitiin tuhota.

Sitten vielä sellainenkin asia, että oliko oikeastaan järkevää polttaa kovin paljon ruutia alueen takia, joka aselevossa jokatapauksessa luovutetaan pois, mitä järkeä on kynsin hampain pitää hallussa aluetta joka joudutaan luovuttamaan jokatapauksessa pois, mikäli halutaan saada aikaan aselepo.
Eihän sitä voi samanaikaisesti pyytää aselepoa ja vaatia uusia alueita, eli aselepoahan pyydetään jokatapauksessa Moskovan rauhan 1940 rajojen pohjalta, joka sitten tehtiinkin.

näin se meni kirjoitti:

No ei se Suomen kohdalla ihan noin mene ...

Se on aikalailla spekulaatioiden tasolla, kuinka suuri oli se piliittinen liikkumavara ja mikä oli se todellinen mahdollisuus pitää poliittista aloitetta ja esim. irtautua sodasta ennen 1944 syksyä.

Liittolaisuhteen katkaiseminen Saksaan, ennenkuin puna-armeijan yhtymät oli rajoillamme tuhottu, olisi ollut uhkapeliä ja sotatoimien kiihdyttäminen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, olisi ollut väärin ajoitettu taktinen toimenpide, oikeastaan piti odottaa Venäläisten aloitetta ja sitä, että myös hyökkäys Saksalaisia vastaan oli aloitettu, ennenkuin varsinaiset tojuntataistelut aloitettiin, jotta nuo yhtymät voitiin tuhota.

Sitten vielä sellainenkin asia, että oliko oikeastaan järkevää polttaa kovin paljon ruutia alueen takia, joka aselevossa jokatapauksessa luovutetaan pois, mitä järkeä on kynsin hampain pitää hallussa aluetta joka joudutaan luovuttamaan jokatapauksessa pois, mikäli halutaan saada aikaan aselepo.
Eihän sitä voi samanaikaisesti pyytää aselepoa ja vaatia uusia alueita, eli aselepoahan pyydetään jokatapauksessa Moskovan rauhan 1940 rajojen pohjalta, joka sitten tehtiinkin.

Lue lisää

ja pätemättömyydestä sodanjohdossa. Jos aika alkuvuodesta 42 kesään 44 olisi hyödynnetty ammattitaidolla, neuvotteluja ei suinkaan olisi käyty Talvisodan Moskovan rauhan rajoista vaan Tarton rauhan rajoista. Kyllä, siihen oli kaikki edellytykset. Suomella olisi ollut neuvottelupöydässä vaihtoon varattuina vallattu Itä-Karjala ja vallattu Kannaksen osa rajajoelta Valkeasaareen. Itä-Karjala olisi ollut hyvin pidettävissä Maaselän valtavien linnoitusten turvin, jotka nyt jouduttiin alkeellisen sodanjohdon vuoksi luovuttamaan ilman laukauksenkaan ampumista.

Valitun toimintalinjan, tai pikemminkin linjan johon sodanjohdo ajautui, suomeksi sanottuna saamattomuuden, vuoksi linnoitteita ei voitu hyödyntää, Kannaksella puolustettiin viimeistelemättömissä tai edes aloittamattomissa asemissa, aseistuksessa ei ollut kehitytty Talvisodan ajasta, joukot oli päästetty vetelöitymään ja kyynistymään asemasodassa.

Rateki kirjoitti:

ja pätemättömyydestä sodanjohdossa. Jos aika alkuvuodesta 42 kesään 44 olisi hyödynnetty ammattitaidolla, neuvotteluja ei suinkaan olisi käyty Talvisodan Moskovan rauhan rajoista vaan Tarton rauhan rajoista. Kyllä, siihen oli kaikki edellytykset. Suomella olisi ollut neuvottelupöydässä vaihtoon varattuina vallattu Itä-Karjala ja vallattu Kannaksen osa rajajoelta Valkeasaareen. Itä-Karjala olisi ollut hyvin pidettävissä Maaselän valtavien linnoitusten turvin, jotka nyt jouduttiin alkeellisen sodanjohdon vuoksi luovuttamaan ilman laukauksenkaan ampumista.

Valitun toimintalinjan, tai pikemminkin linjan johon sodanjohdo ajautui, suomeksi sanottuna saamattomuuden, vuoksi linnoitteita ei voitu hyödyntää, Kannaksella puolustettiin viimeistelemättömissä tai edes aloittamattomissa asemissa, aseistuksessa ei ollut kehitytty Talvisodan ajasta, joukot oli päästetty vetelöitymään ja kyynistymään asemasodassa.

Lue lisää

No höpöhöpö, mikäli Suomi olisi pyytänyt aselepoa, niin mitenkä aselepoa pyytävä valtio oikein voisi esittää samalla paperilla myös aluevaatimuksia ????
Nauruunhan se Stalin olisi kuollut, kun se tommosia papereita olisi lukenut ...

Jokin logiikka sentään pitää säilyttää, velttoudella ole asian kanssa mitään tekemistä.

Suomen sodanjohto tiesi, että mikäli erillinen aselepo halutaan saada, niin valtaukset täytyy palauttaa, siinä mielessä luovuttaminen ilman kovin suuria tappioita oli perusteltu, joukkoja tarvittiin jokatapauksessa sitten kun varsinainen torjuntavaihe sotatoimissa alkaa.

Saksa sanoi Suomelle jo 1920 Tarton neuvottelujen alla, että raja on epärealistinen, Suomi on pieni valtio ja Venäjä suurvalta, pitää olla realisti ja tyytyä siihen mikä on mahdollista myös pitää.

>ruotsi kielsi kansainvälisen avustus retkikunnalta läpi kulun mantujensa läpi.<

Niinhän se oli. Norjasta ei juuri puhuta, että se olisi vastustellut. Kyllä Saksan joukoille annettiin luvat, eikä rautateitäkään aiottu laittaa rullalle tai ajaa vaunuja etelä-Ruotsin kaupunkeihin. Ruotsi oli tuolloinkin pirullinen naapuri ja on sitä vieläkin. Nykyisin se sekaantuu Suomen sisäpolitiikkaan mm. kieliasioissa esim. yrittämällä lähettää kieliasiamiehen opetusministeriöön tms.


Tuolta voi lukea lisää faktoja!

http://www.histdoc.net/historia/suurvalta1939.html#us



Ulkoministeri Güntherin puhe parlamentin lähetekeskustelussa 17.1.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-01-17.html

Kuningas Kustaa V:n lausuma Ruotsin sotilaallisesta puuttumattomuudesta valtioneuvoston pöytäkirjaan 19.2.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html

Ulkoministeri Güntherin puhe parlamentin molemmille kamareille talvisodan päättyessä 13.3.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-03-13.html

Ulkoministeri Güntherin esitelmä Lehdistöklubilla syistä, miksi Ruotsi ei osallistunut sotavoimin talvisotaan eikä sallinut liittoutuneiden läpikulkua 16.3.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-03-16.html

Saksan hallituksen muistutus Ruotsin tiukasta puolueettomuudesta Saksan miehittäessä Tanskan ja Norjan (saksaksi) 9.4.1940

http://www.histdoc.net/history/de/1940-04-09.html

Sopimus Wehrmachtin joukkojen ja materiaalin kauttakulusta Ruotsin läpi 29.6.1940 (8.7.1940)

http://www.histdoc.net/historia/1940-06-29.html

Ruotsin ulkoasiainministeriön tiedonanto Saksan sotilaiden ja kuljetusten sallimisesta Norjasta Ruotsin läpi 5.7.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-07-05.html

Pääministeri Hanssonin puhe kauttakulkuliikenteestä Ludvikassa 7.7.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-07-07.html

Ruotsin hallituksen tiedonanto saksalaisen divisioonan kauttakulusta Norjasta Suomeen

http://www.histdoc.net/historia/1941-06-25.html

1930-1940 kirjoitti:

>ruotsi kielsi kansainvälisen avustus retkikunnalta läpi kulun mantujensa läpi.<

Niinhän se oli. Norjasta ei juuri puhuta, että se olisi vastustellut. Kyllä Saksan joukoille annettiin luvat, eikä rautateitäkään aiottu laittaa rullalle tai ajaa vaunuja etelä-Ruotsin kaupunkeihin. Ruotsi oli tuolloinkin pirullinen naapuri ja on sitä vieläkin. Nykyisin se sekaantuu Suomen sisäpolitiikkaan mm. kieliasioissa esim. yrittämällä lähettää kieliasiamiehen opetusministeriöön tms.


Tuolta voi lukea lisää faktoja!

http://www.histdoc.net/historia/suurvalta1939.html#us



Ulkoministeri Güntherin puhe parlamentin lähetekeskustelussa 17.1.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-01-17.html

Kuningas Kustaa V:n lausuma Ruotsin sotilaallisesta puuttumattomuudesta valtioneuvoston pöytäkirjaan 19.2.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html

Ulkoministeri Güntherin puhe parlamentin molemmille kamareille talvisodan päättyessä 13.3.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-03-13.html

Ulkoministeri Güntherin esitelmä Lehdistöklubilla syistä, miksi Ruotsi ei osallistunut sotavoimin talvisotaan eikä sallinut liittoutuneiden läpikulkua 16.3.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-03-16.html

Saksan hallituksen muistutus Ruotsin tiukasta puolueettomuudesta Saksan miehittäessä Tanskan ja Norjan (saksaksi) 9.4.1940

http://www.histdoc.net/history/de/1940-04-09.html

Sopimus Wehrmachtin joukkojen ja materiaalin kauttakulusta Ruotsin läpi 29.6.1940 (8.7.1940)

http://www.histdoc.net/historia/1940-06-29.html

Ruotsin ulkoasiainministeriön tiedonanto Saksan sotilaiden ja kuljetusten sallimisesta Norjasta Ruotsin läpi 5.7.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-07-05.html

Pääministeri Hanssonin puhe kauttakulkuliikenteestä Ludvikassa 7.7.1940

http://www.histdoc.net/historia/1940-07-07.html

Ruotsin hallituksen tiedonanto saksalaisen divisioonan kauttakulusta Norjasta Suomeen

http://www.histdoc.net/historia/1941-06-25.html

Lue lisää

Pakkohan se oli antaa kauttakulkulupa, muuten Saksa olisi vallannut koko maan.

se on aina kun stiglegs mosierin ottaa kainaloon, niin kyllä lähtee.... nauru

myös italialaisia. Slovakkeja tuskin oli paria rykmenttiä enempää vielä -41.

Espanjalainen vapaaehtoisdivisioona tuli rintamalle vasta -42, ellen väärin muista.