Piipunhattu

hatuton

Mitä mieltä täällä ollaan noista savupiipun päällä olevista hatuista, näin taajama alueella näyttäs ettei niistä ole muuta kuin haittaa.
Savu leviää erittäin tehokkaasti naapureiden silmille, ilman sitä peltiä ainaki tyynellä ilmalla nousis suoraan ylös savu.

31

7607

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hyhhyhhyy

      Sulla mitään uuneja ole kun tollastakyselet.Kateus taas kalvaa.Se pipo siellä parantaa toimivuutta,se mikä savun sun nokkaaspainaa on matalapaine tai tuuli.Eikä nenäänsä kannata jokapaikkaan työntää.Keksintönä yhtä vanha kuin leivinuuni.

      • Kyyditsiä

        kun nokkansa joka paikkaan työntää.Näitä aloittajan kaltaisia valittajia alkaa olla joka puolella jotka puuttuvat joka asiaan . Kunnon pohjalainen muilutus tälläsille valittajille eiköhän se töllin savu unohdu kun on saanut kunnon kyydityksen .


      • tv:pohj.karjalainen.
        Kyyditsiä kirjoitti:

        kun nokkansa joka paikkaan työntää.Näitä aloittajan kaltaisia valittajia alkaa olla joka puolella jotka puuttuvat joka asiaan . Kunnon pohjalainen muilutus tälläsille valittajille eiköhän se töllin savu unohdu kun on saanut kunnon kyydityksen .

        ketju aloittajasta ois ainakaan sukelluspukuu saanu.Oisivat lyöny puukolla puhelintolppaan roikkumaan.


      • Kyllähän se heikentää toimivuutta, kun veto pienenee vähän tai erittäin vähän... :)

        Mutta on se sen verran näppärä, ettei kannata pois jättää...


      • hyhhyhhyy
        The_Rat kirjoitti:

        Kyllähän se heikentää toimivuutta, kun veto pienenee vähän tai erittäin vähän... :)

        Mutta on se sen verran näppärä, ettei kannata pois jättää...

        Tai ei laisinkaan huonone.Kuule,perustuu ns."lentokoneen siipi ilmiöön"eli tekee yläpuolelle nosteen.Mites luulet huonontaako noste vetoa?


      • hyhhyhhyy kirjoitti:

        Tai ei laisinkaan huonone.Kuule,perustuu ns."lentokoneen siipi ilmiöön"eli tekee yläpuolelle nosteen.Mites luulet huonontaako noste vetoa?

        Nyt alkoi kiinnostamaan. Kerropa vähän lisää. Mitä lentokoneen siipi-ilmiöön tulee, siihen olen jo jonkin verran paneutunut, mutta en tietenkään riittävästi leikkiäkseni asiantuntijaa siltä alalta. En kyllä heti keksi, miten noste hatun päällä auttaisi vetoa, tai mistä se syntyisi. Energiaahan tuollaisen aikaansaaminen vaatisi, eli mistä tuo energia tulisi?

        Käytännössä kuitenkin, kun mökkisaunan piipun päälle laitettiin hattu, heikkeni veto tyynellä ilmalla merkittävästi. Tuulisella säällä eroa ei huomaa.


      • olisko noin?
        The_Rat kirjoitti:

        Nyt alkoi kiinnostamaan. Kerropa vähän lisää. Mitä lentokoneen siipi-ilmiöön tulee, siihen olen jo jonkin verran paneutunut, mutta en tietenkään riittävästi leikkiäkseni asiantuntijaa siltä alalta. En kyllä heti keksi, miten noste hatun päällä auttaisi vetoa, tai mistä se syntyisi. Energiaahan tuollaisen aikaansaaminen vaatisi, eli mistä tuo energia tulisi?

        Käytännössä kuitenkin, kun mökkisaunan piipun päälle laitettiin hattu, heikkeni veto tyynellä ilmalla merkittävästi. Tuulisella säällä eroa ei huomaa.

        Eli hattu lämmetessään tekee yläpuolelle nosteen.


      • olisko noin? kirjoitti:

        Eli hattu lämmetessään tekee yläpuolelle nosteen.

        Hattu ei kyllä sitten millään lämpene piipusta tulevia kaasuja lämpimämmäksi, eli noste hatun päällä jää heikommaksi. Yleisesti ottaen lämmöstä aiheutuva noste on aika vakio (siis toki suhteessa polttoon), mutta hattu rajoittaa ilman liikkumista, luo siis mekaanisen esteen noston tielle.

        Vaikutus käsittääkseni kuitenkin yleensä pieni.


      • Kesio
        The_Rat kirjoitti:

        Hattu ei kyllä sitten millään lämpene piipusta tulevia kaasuja lämpimämmäksi, eli noste hatun päällä jää heikommaksi. Yleisesti ottaen lämmöstä aiheutuva noste on aika vakio (siis toki suhteessa polttoon), mutta hattu rajoittaa ilman liikkumista, luo siis mekaanisen esteen noston tielle.

        Vaikutus käsittääkseni kuitenkin yleensä pieni.

        No niin, nyt toinen maallikko ottaa osaa keskusteluun..

        "Hattu ei kyllä sitten millään lämpene piipusta tulevia kaasuja lämpimämmäksi, eli noste hatun päällä jää heikommaksi." - Eiköhän se paine-ero tule siitä, että piipunhattu lämpenee suhteessa muuhun ilmaan. Ja tästä se saa tarvittavan energian muodostaakseen edellä kuvatun lentokoneen siipi -ilmiön. Tosin itse en usko tähän, mutta kuitenkin.

        Tästä saattaa herätä kysymys mihin se lentokoneen siipi tarvitsee energiaa? Energiaa lentokone käyttää ilmanvastuksen (sekä muiden vastusten voittamiseen), ei ilmanpaine-erojen synnyttämiseen. Toki lentokoneen siipi on muotoiltu siten, että sen yläpinnassa ilma kulkee hitaammin kuin alapinnassa, joka aiheuttaa lentokoneen siipeen nosteen (tai siiven yläpuolella on alipaine, joka roikuttaa lentokonetta siivistään ilmassa). Mutta se sama ilmiö syntyy ilman, että lentokone liikkuu mihinkään. Riittää, että ilma liikkuu.

        Joten mikäli piipunhattu olisi muotoiltu oikein, se ei tarvitsisi mistään ylimääräistä energiaa. Sitä riittää tuulissa. Toki ilmanpaine-ero ei muodostu kovinkaan merkittäväksi normaaleilla tuulennopeuksilla. Varsinkaan kyseisellä konstruktiolla, missä ilmaa ei mitenkään kuristeta tms.

        Sitten on _täysin_ eri asia milläisen pyörteen tuollaisen piipunhatun lisääminen aiheuttaa. Se saattaa sotkea täysin ilmavirrat, joka haittaa polttoa, tai sitten se saattaa jopa parantaa sitä. Ja ilmavirtojen mallinnus on erittäin haasteellista, ja vaikeasti ennakoitavaa! Sanoisin, että sillä henkilöllä olisi alalla kysyntää, ketä osaa päässään miettiä (ja oikein) millaisia vaikutuksia tietyillä konstruktioilla on ilmavirtojen käytökseen. Sen huomaa vaikutuksen huomaa helpoiten, kun piipunhatun asentaa paikalleen. Mutta itse en ainakaan hetkeäkään epäilisi, etteikö jossain tapauksissa piipunhattu parantaisi uunin vetoa.


      • Kesio kirjoitti:

        No niin, nyt toinen maallikko ottaa osaa keskusteluun..

        "Hattu ei kyllä sitten millään lämpene piipusta tulevia kaasuja lämpimämmäksi, eli noste hatun päällä jää heikommaksi." - Eiköhän se paine-ero tule siitä, että piipunhattu lämpenee suhteessa muuhun ilmaan. Ja tästä se saa tarvittavan energian muodostaakseen edellä kuvatun lentokoneen siipi -ilmiön. Tosin itse en usko tähän, mutta kuitenkin.

        Tästä saattaa herätä kysymys mihin se lentokoneen siipi tarvitsee energiaa? Energiaa lentokone käyttää ilmanvastuksen (sekä muiden vastusten voittamiseen), ei ilmanpaine-erojen synnyttämiseen. Toki lentokoneen siipi on muotoiltu siten, että sen yläpinnassa ilma kulkee hitaammin kuin alapinnassa, joka aiheuttaa lentokoneen siipeen nosteen (tai siiven yläpuolella on alipaine, joka roikuttaa lentokonetta siivistään ilmassa). Mutta se sama ilmiö syntyy ilman, että lentokone liikkuu mihinkään. Riittää, että ilma liikkuu.

        Joten mikäli piipunhattu olisi muotoiltu oikein, se ei tarvitsisi mistään ylimääräistä energiaa. Sitä riittää tuulissa. Toki ilmanpaine-ero ei muodostu kovinkaan merkittäväksi normaaleilla tuulennopeuksilla. Varsinkaan kyseisellä konstruktiolla, missä ilmaa ei mitenkään kuristeta tms.

        Sitten on _täysin_ eri asia milläisen pyörteen tuollaisen piipunhatun lisääminen aiheuttaa. Se saattaa sotkea täysin ilmavirrat, joka haittaa polttoa, tai sitten se saattaa jopa parantaa sitä. Ja ilmavirtojen mallinnus on erittäin haasteellista, ja vaikeasti ennakoitavaa! Sanoisin, että sillä henkilöllä olisi alalla kysyntää, ketä osaa päässään miettiä (ja oikein) millaisia vaikutuksia tietyillä konstruktioilla on ilmavirtojen käytökseen. Sen huomaa vaikutuksen huomaa helpoiten, kun piipunhatun asentaa paikalleen. Mutta itse en ainakaan hetkeäkään epäilisi, etteikö jossain tapauksissa piipunhattu parantaisi uunin vetoa.

        > > Eiköhän se paine-ero tule siitä, että piipunhattu lämpenee suhteessa
        > muuhun ilmaan.

        Ei tule. Se muu ilma kun on pääasiassa piipusta tulevaa ilmaa, jota lämpimämmäksi hattu ei voi tulla. Korjataan vähän. Toki hattu luo tilaa viileämmälle ilmalle hatun yläpuolella, mutta tällöin hattu on kylmempi kuin ilma sen alla.

        > Ja tästä se saa tarvittavan energian muodostaakseen edellä kuvatun
        > lentokoneen siipi -ilmiön.

        Lentokoneen siipi-ilmiö perustuu siiven muotoon ja ilman liikkumiseen sen ympärillä, ei lämpimämmän ilman nousemiseen ylöspäin. Toki periaate on sama, eli kevyempi ilma pyrkii ylöspäin (tai tarkemmin, raskaampi alaspäin).

        > Mutta se sama ilmiö syntyy ilman, että lentokone liikkuu mihinkään. Riittää,
        > että ilma liikkuu.

        Ilma liikkuu suhteessa lentokoneeseen = lentokone liikkuu suhteessa ilmaan. Ei kai tässä kukaan maanopeudesta ole puhunut?

        > Joten mikäli piipunhattu olisi muotoiltu oikein, se ei tarvitsisi mistään
        > ylimääräistä energiaa. Sitä riittää tuulissa.

        1. Aerodynamiikka on luultavasti viimeisiä asioita, joita piipunhatun suunnittelijan päässä liikkuu
        2. Tuulella veto on muutenkin vallan mainio pääsääntöisesti, ylimääräistä nostetta kaivataan vielä vähemmän kuin normaalisti

        > Toki ilmanpaine-ero ei muodostu kovinkaan merkittäväksi normaaleilla
        > tuulennopeuksilla. Varsinkaan kyseisellä konstruktiolla, missä ilmaa ei
        > mitenkään kuristeta

        Päin vastoin. Juuri ilmanpaine-ero on merkittävä. Nimittäin paine-ero lämpimän ja kevyen ilman välillä. Lämmetessään ilma laajenee ja paine-ero pakottaa sitä ylöspäin.

        Paras apu vetämisessä piipunhatusta on kuitenkin siinä, että se estää satamisen piippuun sisälle. Märkä piippu ei suoranaisesti helpota vedon aikaansaantia... :)


      • Kesio
        The_Rat kirjoitti:

        > > Eiköhän se paine-ero tule siitä, että piipunhattu lämpenee suhteessa
        > muuhun ilmaan.

        Ei tule. Se muu ilma kun on pääasiassa piipusta tulevaa ilmaa, jota lämpimämmäksi hattu ei voi tulla. Korjataan vähän. Toki hattu luo tilaa viileämmälle ilmalle hatun yläpuolella, mutta tällöin hattu on kylmempi kuin ilma sen alla.

        > Ja tästä se saa tarvittavan energian muodostaakseen edellä kuvatun
        > lentokoneen siipi -ilmiön.

        Lentokoneen siipi-ilmiö perustuu siiven muotoon ja ilman liikkumiseen sen ympärillä, ei lämpimämmän ilman nousemiseen ylöspäin. Toki periaate on sama, eli kevyempi ilma pyrkii ylöspäin (tai tarkemmin, raskaampi alaspäin).

        > Mutta se sama ilmiö syntyy ilman, että lentokone liikkuu mihinkään. Riittää,
        > että ilma liikkuu.

        Ilma liikkuu suhteessa lentokoneeseen = lentokone liikkuu suhteessa ilmaan. Ei kai tässä kukaan maanopeudesta ole puhunut?

        > Joten mikäli piipunhattu olisi muotoiltu oikein, se ei tarvitsisi mistään
        > ylimääräistä energiaa. Sitä riittää tuulissa.

        1. Aerodynamiikka on luultavasti viimeisiä asioita, joita piipunhatun suunnittelijan päässä liikkuu
        2. Tuulella veto on muutenkin vallan mainio pääsääntöisesti, ylimääräistä nostetta kaivataan vielä vähemmän kuin normaalisti

        > Toki ilmanpaine-ero ei muodostu kovinkaan merkittäväksi normaaleilla
        > tuulennopeuksilla. Varsinkaan kyseisellä konstruktiolla, missä ilmaa ei
        > mitenkään kuristeta

        Päin vastoin. Juuri ilmanpaine-ero on merkittävä. Nimittäin paine-ero lämpimän ja kevyen ilman välillä. Lämmetessään ilma laajenee ja paine-ero pakottaa sitä ylöspäin.

        Paras apu vetämisessä piipunhatusta on kuitenkin siinä, että se estää satamisen piippuun sisälle. Märkä piippu ei suoranaisesti helpota vedon aikaansaantia... :)

        "Ei tule. Se muu ilma kun on pääasiassa piipusta tulevaa ilmaa, jota lämpimämmäksi hattu ei voi tulla. Korjataan vähän. Toki hattu luo tilaa viileämmälle ilmalle hatun yläpuolella, mutta tällöin hattu on kylmempi kuin ilma sen alla." - Tarkotin, että se hattu, kuin myös piippu tulevat kuumemmiksi kuin mitä sitä ympäröivä ilma on. Eli se hattu on lämpimämpi, kuin ilma vaikkapa metrin päässä siitä hatusta.

        "> Ja tästä se saa tarvittavan energian muodostaakseen edellä kuvatun
        > lentokoneen siipi -ilmiön.

        Lentokoneen siipi-ilmiö perustuu siiven muotoon ja ilman liikkumiseen sen ympärillä, ei lämpimämmän ilman nousemiseen ylöspäin. Toki periaate on sama, eli kevyempi ilma pyrkii ylöspäin (tai tarkemmin, raskaampi alaspäin)." - Ei vaan mitään ulkopuolista energiaa ei tarvita, mikäli ilmannopeus on luonnollisesti riittävän suuri. Esimerkiksi lentokoneissa näin ei ole, josta syystä siinä tarvitsee olla moottorit (ja tuhat muuta syytä). Eli oikein muotoiltu piipunhattu pystyy aiheuttaamaan nostetta (jos sitä siltä halutaan), mikäli se on muotoiltu oikein ja mikäli ilma liikkuu. Eikä mitään ylimääräistä energiaa tarvita. Ja tulisija vielä kaiken lisäksi tarjoaa sitä ylimääräistä energiaa. Itseasiassa poltossa vieläpä vapautuu todella huomattavaa määrää energiaa.

        "Ilma liikkuu suhteessa lentokoneeseen = lentokone liikkuu suhteessa ilmaan. Ei kai tässä kukaan maanopeudesta ole puhunut?" - Ei puhunut, vaan koitin selvittää miksi lentokone tarvitsee ulkopuolista energiaa, ja miksi piipunhattu ei välttämättä.

        "1. Aerodynamiikka on luultavasti viimeisiä asioita, joita piipunhatun suunnittelijan päässä liikkuu
        2. Tuulella veto on muutenkin vallan mainio pääsääntöisesti, ylimääräistä nostetta kaivataan vielä vähemmän kuin normaalisti" - Niin mitä halutaan suunnitella, ja millainen siitä sitten lopulta tulee. Joko se parantaa vetoa, heikentää sitä, tai ei muuta sitä missään olosuhteissa millään tavalla. Mutta mikäli ilma ei liiku yhtään, niin tuskin siitä hatusta on mitään haittaakaan..?

        "> Toki ilmanpaine-ero ei muodostu kovinkaan merkittäväksi normaaleilla
        > tuulennopeuksilla. Varsinkaan kyseisellä konstruktiolla, missä ilmaa ei
        > mitenkään kuristeta

        Päin vastoin. Juuri ilmanpaine-ero on merkittävä. Nimittäin paine-ero lämpimän ja kevyen ilman välillä. Lämmetessään ilma laajenee ja paine-ero pakottaa sitä ylöspäin." - Tarkoitin, että mikäli piipunhattu on muotoiltu aerodynaamisesti kuten siipi, niin tuskin normaaleilla tuulennopeuksilla moudostuu merkittävää ilmanpaine-eroa piipun ylä ja ala pinnalle..

        "Paras apu vetämisessä piipunhatusta on kuitenkin siinä, että se estää satamisen piippuun sisälle. Märkä piippu ei suoranaisesti helpota vedon aikaansaantia... :)" - Ja tämä lienee myös se suurin syy asentaa piipun hattu. Estääkseen piipun rapautumisen.


      • hek5

        Mitä tomivuutta se parantaa.Levittää savun ja vaaralliset pienhiukkaset tehokkaamin lähiympäristöön.Valuttaa vedet ja lumet katoille sotkien ne nokeen.


    • Hatutta paras

      Hattu kondensoi savusta happoja, jotka putoavat katolle. Nämä hapot ovat myrkkyä käytännössä kaikille katemateriaaleille, varsinkin sementtitiilille ja peltikatolle. Yleisimmin käytetyt betonisest kattotiilet rapautuvat hapoista ja kattopelti ruostuu nopeasti piipun alapuolelta. Hattuun kondensoituva vesi sataa myös saman piipun viereisiin hormeihin ja voit valmistautua siihen, että lämmittäessäsi pakkasella vain yhtä tulisijaa, nokivettä valuu viereisten peltien raoista.

      Jos tykkäät vaihtaa kattotiilet 10 vuoden välein tai maalata peltikaton 5 vuoden välein piipun alapuolelta, laita vain hattu. Jos uunia käytetään säännöllisesti, se ei mitään hattua tarvitse. Jos tulisijaa ei käytetä, paras ratkaisu on laittaa vesitiivis hattu piipun päälle, jotta piippuun ja savupelleille ei sada vettä. Sen voi sitten ottaa, pois jos uunia alkaa käyttämään.

      Tärkeintä on muotoilla piipun pää niin, että se ei ole rattimainen vaan hiukan kupera, jolloin vain suoraan reikään satava vesi menee alas kastelemaan piippua. Suomessa sataa noin 60 senttiä vuodessa, eli pyöreästi äpärillisen vettä kokotiilen hormiin. Tämä on niin vähän ettei sillä ole mitään käytännön merkitystä tiilisen piipun kannalta. Ja talvella se lumi löytää tuiskkula piippuun, vaikka siinä olisikin hattu.

      Eli: Ei se piippu mitään hattua tarvitse. Nousee savutkin pikemmin ylös !

      • Lentomekaanikko

        Ilman hattua vesi sataa pesään ja kun on vaikka kuusikin reikää niin 60 cm tekee taistakymmentä ämpärillistä sadevettä, eli hattu homeita vastaan hyvät ihmiset. Sitten noille "lentokoneihmisille" teidoksi, että pelliseppä voi tehdä pyöreää mallia, kulmikasta, kääntyvääkin, kukon mutoista ja vaikka rännit piipunhatuun, ei niillä vetoa estetä jos ei aivan tumpeloita olla. Savupiipun hatulla ei normaalisti lennetä, korkeintaan katolta alas.


      • näin on näppylät.
        Lentomekaanikko kirjoitti:

        Ilman hattua vesi sataa pesään ja kun on vaikka kuusikin reikää niin 60 cm tekee taistakymmentä ämpärillistä sadevettä, eli hattu homeita vastaan hyvät ihmiset. Sitten noille "lentokoneihmisille" teidoksi, että pelliseppä voi tehdä pyöreää mallia, kulmikasta, kääntyvääkin, kukon mutoista ja vaikka rännit piipunhatuun, ei niillä vetoa estetä jos ei aivan tumpeloita olla. Savupiipun hatulla ei normaalisti lennetä, korkeintaan katolta alas.

        On tasainenlevy,jäykisteet kantattu keskelle eikä muuta.Ainoa missä tuo nostetoimii,ja selainen se oli jo 100v:tta sitten .Muut mallit silkkaa sontaa ja eivät varmasti mitään vetoa paranna,vaan päinvastoin.Muut mallit onkin jo jotain muuta kuin savupiipunhattuja.


      • +++++
        Lentomekaanikko kirjoitti:

        Ilman hattua vesi sataa pesään ja kun on vaikka kuusikin reikää niin 60 cm tekee taistakymmentä ämpärillistä sadevettä, eli hattu homeita vastaan hyvät ihmiset. Sitten noille "lentokoneihmisille" teidoksi, että pelliseppä voi tehdä pyöreää mallia, kulmikasta, kääntyvääkin, kukon mutoista ja vaikka rännit piipunhatuun, ei niillä vetoa estetä jos ei aivan tumpeloita olla. Savupiipun hatulla ei normaalisti lennetä, korkeintaan katolta alas.

        Piipunhattu on välttämätön suomen oloissa, noen ja veden yhteisvaikutus syövyttää pelteihin pistemäistä syöpymää, jumittaa ruosteen ja noen yhteisvaikutuksesta peltejä, etenkin kun on taukoa uunin käytössä. Vesi aiheuttaa muutakin haittaa piipussa, rapautumaa ja kaatosateella voi nokivesi valua uunin pellin raosta.

        Veto saattaa heiketä jonkin verran ja enemmän kipinöitä pöllyttää katolle piipunhatun ansiosta. Tätä voi vähentää tekemällä piipun pään ja hatun välin tavanomaista suuremmaksi ja pellin kaarevaksi.


      • MW
        +++++ kirjoitti:

        Piipunhattu on välttämätön suomen oloissa, noen ja veden yhteisvaikutus syövyttää pelteihin pistemäistä syöpymää, jumittaa ruosteen ja noen yhteisvaikutuksesta peltejä, etenkin kun on taukoa uunin käytössä. Vesi aiheuttaa muutakin haittaa piipussa, rapautumaa ja kaatosateella voi nokivesi valua uunin pellin raosta.

        Veto saattaa heiketä jonkin verran ja enemmän kipinöitä pöllyttää katolle piipunhatun ansiosta. Tätä voi vähentää tekemällä piipun pään ja hatun välin tavanomaista suuremmaksi ja pellin kaarevaksi.

        Meinaa unohtua yksi tärkeä asia: Jos talosi läheisyydessä lentelee NAAKKOJA laita piipunhattu,naakat tykkää kun pesästä näkyy taivas ja vierastaa sellaista piippua josta ei näy.Oletteko muuten koskaan seurannut pesän tekoa,käy vauhdilla yksi menee piipun sisään ja toiset kantaa värkkiä (aitoa kökkä/talkoo henkeä).Voihan tietysti laittaa verkon,mutta se pitää olla lujasti kiinni,eikä mitään kanan verkkoa naakalla on vahva nokka.Nokikolarit voi kertoa aiheesta lisää,taatusti mielenkiintoisia tarinoita.


      • Hatutta paras
        Lentomekaanikko kirjoitti:

        Ilman hattua vesi sataa pesään ja kun on vaikka kuusikin reikää niin 60 cm tekee taistakymmentä ämpärillistä sadevettä, eli hattu homeita vastaan hyvät ihmiset. Sitten noille "lentokoneihmisille" teidoksi, että pelliseppä voi tehdä pyöreää mallia, kulmikasta, kääntyvääkin, kukon mutoista ja vaikka rännit piipunhatuun, ei niillä vetoa estetä jos ei aivan tumpeloita olla. Savupiipun hatulla ei normaalisti lennetä, korkeintaan katolta alas.

        Sen piipun kosteudessa on jo kuutio vettä. Paljon enemän vettä, kuin mitä sataa sisään tulee niistä puista, joita uunissa poltetaan. Kun 10 kg puuta poltetaan siinä on jo kosteutena 2 - 3 litraa vettä, lisäksi palamisessa syntyy pyöreästi 5 litraa vettä.

        Paras esitys, jonka itse olen nähnyt oli piipun hattu, jossa oli keskellä reikä. Sitten kun se pelti oli hiukan vääntynyt alapäin, "hattu" oli kuin vedenkeräysratti piipun päässä. Yksi hormi sai 10 kertaisen vesimäärän hapot sisäänsä.

        Minun piippuuni ei hattua tule. Mutta jos uunia ei käytä kuin esim. kesällä kesämökillä, on suositeltavaa tuketa piipun pää talveksi esim. tiilellä ja vanerinpalalla. Varsinkin talvella jatkuvasti käytössä olevassa piipussa hatusta on vain haittaa.


      • ----------------
        Hatutta paras kirjoitti:

        Sen piipun kosteudessa on jo kuutio vettä. Paljon enemän vettä, kuin mitä sataa sisään tulee niistä puista, joita uunissa poltetaan. Kun 10 kg puuta poltetaan siinä on jo kosteutena 2 - 3 litraa vettä, lisäksi palamisessa syntyy pyöreästi 5 litraa vettä.

        Paras esitys, jonka itse olen nähnyt oli piipun hattu, jossa oli keskellä reikä. Sitten kun se pelti oli hiukan vääntynyt alapäin, "hattu" oli kuin vedenkeräysratti piipun päässä. Yksi hormi sai 10 kertaisen vesimäärän hapot sisäänsä.

        Minun piippuuni ei hattua tule. Mutta jos uunia ei käytä kuin esim. kesällä kesämökillä, on suositeltavaa tuketa piipun pää talveksi esim. tiilellä ja vanerinpalalla. Varsinkin talvella jatkuvasti käytössä olevassa piipussa hatusta on vain haittaa.

        Tuollahan tuo piipunhattu on ollut myös talvet, eikä ikinä mitään haittaa.


      • juupajuuu
        Hatutta paras kirjoitti:

        Sen piipun kosteudessa on jo kuutio vettä. Paljon enemän vettä, kuin mitä sataa sisään tulee niistä puista, joita uunissa poltetaan. Kun 10 kg puuta poltetaan siinä on jo kosteutena 2 - 3 litraa vettä, lisäksi palamisessa syntyy pyöreästi 5 litraa vettä.

        Paras esitys, jonka itse olen nähnyt oli piipun hattu, jossa oli keskellä reikä. Sitten kun se pelti oli hiukan vääntynyt alapäin, "hattu" oli kuin vedenkeräysratti piipun päässä. Yksi hormi sai 10 kertaisen vesimäärän hapot sisäänsä.

        Minun piippuuni ei hattua tule. Mutta jos uunia ei käytä kuin esim. kesällä kesämökillä, on suositeltavaa tuketa piipun pää talveksi esim. tiilellä ja vanerinpalalla. Varsinkin talvella jatkuvasti käytössä olevassa piipussa hatusta on vain haittaa.

        Olet nähnyt piipunhatun ennen asennusta. Piipunhatussa oleva reikä on tarkoitettu hormissa olevan ruostumattoman putken laajentumista varten.

        Kun ruostumattomalla putkella varustetun hormin alapäähän laitetaan tulta niin putki pitenee katolla ja siellä oleva piipunhattu irtoaa ellei siinä olisi reikää putkea varten.

        Olen muurannut monet hormit ja korjannut vielä useamman. Kehoitan kaikkia savuhormin omistajia asentamaan suojan hormin päähän. En ole joutunut korjaamaan yhtäkään piipunhatulla varustettua hormia mutta joka vuosi 5-10 horminpäätä joissa ei ole ko. suojaa.

        Olen jo lähellä eläkeikää joten en kaipaa lisätöitä.

        Vanhoista tiilistä muuratut hormit kestävät hyvin vuosikymmeniä mutta nämä nykyiset hormitiilet joihin valmistuksessa lisätään sahanjauhoja eivät kestä kosteutta kuin 5-10 vuotta ilman piipunhattua.


        .


      • puolesta

        Sää et kans tiedä yhtään mistä puhut. :D


    • hhhaaatttuuuttttooon

      Heitettiin mäkeen.Laitettiin hattu kun ajateltiin että muuri säilyis paremmin.Hatun laiton jälkeen alkoi ongelmat uunit ei vetäny ja öljykattila alkoi reistailemaan.Sitten tuli nuohooja käymään ja sanoi että heittäkää mäkeen tuo hattu-piiput oli aivan tukossa ja kattila likanen.Eli hattu metalliromukasaan ja taas uunit vetää ja öljykattila toimii kuin enkeli.Että tällaista.

      • 12340000

        Peltisen piipunhatun ja torninpään väliin pitää jäädä tyhjää tilaa 25 cm eikä saa olla missään tapauksessa alle 20 cm.

        Nuohooja pääsee toimimaan tuosta 25 cm välistä hyvin eikä tule tuollaista ongelmaa kuin tuolle yhdelle kirjoittajalle.

        Ei uskoisi mutta tuollainen törppö aina löytyy joka asentaa piipunhatun niin lähelle hormia, että veto katoaa tornista.

        Nyt kyseinen törppö yrittää todistaa, että varmasti oli puolen metrin rako. Heheheeee


      • ----.
        12340000 kirjoitti:

        Peltisen piipunhatun ja torninpään väliin pitää jäädä tyhjää tilaa 25 cm eikä saa olla missään tapauksessa alle 20 cm.

        Nuohooja pääsee toimimaan tuosta 25 cm välistä hyvin eikä tule tuollaista ongelmaa kuin tuolle yhdelle kirjoittajalle.

        Ei uskoisi mutta tuollainen törppö aina löytyy joka asentaa piipunhatun niin lähelle hormia, että veto katoaa tornista.

        Nyt kyseinen törppö yrittää todistaa, että varmasti oli puolen metrin rako. Heheheeee

        Sanonpa vaan että 40 senttiä oli väli eli se siitä.Talo on 50 luvulta ja hormit kunnossa.Asuintalot ei tarvitse piipunhattua-kesämökit on asia erikseen ,sanoi kuntamme rakennusmestari.


      • kjkkkiii
        ----. kirjoitti:

        Sanonpa vaan että 40 senttiä oli väli eli se siitä.Talo on 50 luvulta ja hormit kunnossa.Asuintalot ei tarvitse piipunhattua-kesämökit on asia erikseen ,sanoi kuntamme rakennusmestari.

        Olette saaneet kuntaan epäpätevän rak. tark..

        Piipunhattu suojaa tornin päätä rapautumasta nopeasti ja lisäksi veto paranee huomattavasti koska kostea hormi vetää huonommin.

        Ilman kosteutta torninpää ei rapautuisi mutta erityisesti öljy aiheuttaa kosteuden kanssa rikkihappoa ja tämä voimakas happo syovyttää tiilikivien välistä laastin.

        Tiili kestää vähän paremmin tuota muodostunutta happoa mutta, kun sade kastelee tiilen ja pakkanen jäädyttää niin kosteuden laajeneminen murtaa tiilestä paloja.

        Huoneessa, kun on kuiva torni niin kestäähän se koko talon eliniän mutta tornin pään joutuu uusimaan juuri tämän happosyöpymän vuoksi.

        laita vain se peltinen suoja sinne tornin päähän niinkestää isältä pojalle.

        Haponkestävää torninpään suojaa markkinoitiin aikoinaan mutta kallis ratkaisu, kun kalvanoitu pelti kestää siellä hyvin ellei piippu ole niin lyhyt, että lämpö kuumentaa sen pilalle.


    • gthju

      Minulla oli tiiliä ja vanerinpala piipun päällä, nyt on katossa 4 reikää piipun vieressä. Kiitos hyvistä neuvoista.

    • p..seessäs reikä

      Söikö tupajumi pärekaton vai polkasitko siitä läpi vaneria viritellessä?

    • qwewewqe

      älkää tehkö liian isoja piipunhattuja kun voi noste tulla niin isoksi että talo lähtee lentoon.

      • piippa läks menemään

        no onhan se melkolailla persseestä jos virität lentokoneen siiven piippuun ja sitten yhtenä_ei_niin_kauniina päivänä kun olet väyläämässä halkoja pesään niin yht´äkkiä vitunmoisen pamauksen saattelemana nenäsi edestä nousee piippu taivaisiin ja itse jää haavi auki halkojen kanssa pällistelemään että "EI helevt . . . .. ."


    • Pii Pullinen

      Piipunhatusta ei oli nähdäkseni muuta hyötyä, kuin että sade ei mene piippuun ja kastele sitä. Jos ei sataisi välillä kaatamalla, niin hattua ei tarvitsisi. Märkä piippu vetää huonommin kuin kuiva piippu.

    • Piipunhattu

      Aina kannattaa suojata piippu.
      www.max-team.fi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      223
      3460
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      24
      2181
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2081
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      1955
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      80
      1630
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1371
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1271
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1257
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1217
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1198
    Aihe