Wir treffen uns wieder?

Minun piti tehdä uusi aloitus siitä, miten kiitollinen olen siitä, että sain tavata ihka oikeita narsisteja tällä palstalla. Se oli minulle tärkeää itsekasvatukseni tuloksia ajatellen.

Kuten Marko Hamilo kirjassaan (v. 2007) toteaa, saattaa olla, että psykopaatin ja ei-psykopaatin välillä ei ole mitään selkeää rajaa, vaan kyse olisi enemmänkin tiettyjen persoonallisuuspiirteiden luontaisen vaihtelun ääripäistä. Mutta miten tuohon on tultu - miksi ääripään narsistisessa päässä alkaa olla tungosta? Ehkä vastaus löytyy evoluutiopsykologiasta.

Eilen TV1 lähetti ohjelman "Prisma: Koiran salattu elämä".
http://yle.fi/ohjelmat/988652

Joidenkin ihmisten on kovin vaikea antaa periksi sitä, että koira on "jotain". Tämä johtuu siitä, että ihmisiä on vuosikaudet peloteltu "valtaa haluavasta" koirasta, joka "ottaa vallan" ihmisperheessä. Tämä vuoksi koiria piti "kurittaa" ja polkea arvoasteikolla alemmas. Tätä samaa koululinjaa edustaa myös mm. Cesar Millan "Koirakuiskaaja", jonka ohjelmaa pidän eläinrääkkayksenä. Samasta syystä on myös nk. ongelmakoiria.
Koira ei halua valtaa....Miettikää, miksi koiran ainoa tavoite olisi ottaa valta ihmiseltä? Ihmiseltä, jonka rinnalla se on tehnyt erilaista työtä kaemmin kuin mikään muu eläin, ja jolta se on saanut ravintoa ja huolenpitoa!

Mutta miksi hyppäsin evoluutiopsykologiasta koiraan? Noh, katsokaa se ohjelma alusta loppuun. Jakson loppuosassa on tietoa tutkimuksesta miten hopeaketuista saatiin koiran kaltaisia kesyjä eläimiä.
Tämä samantyyppinen "jalostus" on toiminut ihmisten keskuudessa jo vuosia. Naisille kelpaa vaarallinen alfa paremmin kuin turvallisen tuntuinen vähemmän höyheniään pörhistelevä mies. Ja sitten itketään....
Tuossa ovat narsistit pärjänneet todella hyvin. Ei siis ole ihme, että ihmiskuntamme "narsististuu" vääjäämättä.

Noihin sinun kysymyksiisi vastaan enää tämän yhden kerran: poistun palstalta tämän jälkeen kokonaan. Minun paikkani ei ole täällä - vaikka paria teistä jäänkin jollain tasolla kaipaamaan.

Ja se vastaus:
"On helpompaa samaistua ja eläytyä iloiseen, surulliseen tai masentuneeseen ihmiseen, ja myötäelää noita tunteita hänen kanssaan."
- Ei ainakaan täällä.
Tällä palstalla toistuvasti yritin saada keskustelua aikaan näistä "aremmista" elämän aiheista. Ei onnistunut. Ei tarttuneet narsistiset mielenlaadut aiheeseen. Ette yksinkertaisesti tienneet, mitä siihen sanoa - empatia puuttui. Sinä olit ehkä ainoa, joka jotain kommentoit - mutta erittäin pintapuolisesti sinäkin.


Sanoin jo - ihan vastikään - että koen turhautumista täällä. Syystä, että elämän tärkeät asiat ovat olleet keskuudessanne mahdottomia käsitellä - vaikka joillekin siitä olisi ollut jopa hyötyä. Teille on ilmeisesti tärkeämpää huuhaa ja sienet. En tiedä mistä muusta se voisi johtua (palstan aihe huomioiden) kuin omasta empatiakyvyttömyydestänne.
Pystyn silti laittamaan teidätkin kaikki nimimerkit tuolle ääripäiden janalle. Vain yksi nimimerkki on vuorenvarmasti ei-narsisti (terkkuja Hennalle) ja ainakin yksi yhtä varma narsisti - tosin vakuutuin tästä aivan hetki sitten. Loputkin ovat kyllä enemmän narsisteja kuin ei-narsisteja....Joten täällä ei ole ollut sillä tavalla vaaraa kenenkään särkymisestä. Sitä ei voi rikkoa, mitä ei ole. Silti ennen kuin tuo selviää on aina olemassa mahdollisuus....

Viha sokaisee, kun sitä ei hallitse. Kannattaa siis panostaa vihan hallintaan - ja itsetuntemukseen.

Tässä. Kiitos seurasta näiden vuosien aikana ja oikein hyvää jatkoa teille kaikille. On silti ollut ilo saada tämä kokemus.

Ilkikurimus.

ent.ilkikurimus kirjoitti:

Minun piti tehdä uusi aloitus siitä, miten kiitollinen olen siitä, että sain tavata ihka oikeita narsisteja tällä palstalla. Se oli minulle tärkeää itsekasvatukseni tuloksia ajatellen.

Kuten Marko Hamilo kirjassaan (v. 2007) toteaa, saattaa olla, että psykopaatin ja ei-psykopaatin välillä ei ole mitään selkeää rajaa, vaan kyse olisi enemmänkin tiettyjen persoonallisuuspiirteiden luontaisen vaihtelun ääripäistä. Mutta miten tuohon on tultu - miksi ääripään narsistisessa päässä alkaa olla tungosta? Ehkä vastaus löytyy evoluutiopsykologiasta.

Eilen TV1 lähetti ohjelman "Prisma: Koiran salattu elämä".
http://yle.fi/ohjelmat/988652

Joidenkin ihmisten on kovin vaikea antaa periksi sitä, että koira on "jotain". Tämä johtuu siitä, että ihmisiä on vuosikaudet peloteltu "valtaa haluavasta" koirasta, joka "ottaa vallan" ihmisperheessä. Tämä vuoksi koiria piti "kurittaa" ja polkea arvoasteikolla alemmas. Tätä samaa koululinjaa edustaa myös mm. Cesar Millan "Koirakuiskaaja", jonka ohjelmaa pidän eläinrääkkayksenä. Samasta syystä on myös nk. ongelmakoiria.
Koira ei halua valtaa....Miettikää, miksi koiran ainoa tavoite olisi ottaa valta ihmiseltä? Ihmiseltä, jonka rinnalla se on tehnyt erilaista työtä kaemmin kuin mikään muu eläin, ja jolta se on saanut ravintoa ja huolenpitoa!

Mutta miksi hyppäsin evoluutiopsykologiasta koiraan? Noh, katsokaa se ohjelma alusta loppuun. Jakson loppuosassa on tietoa tutkimuksesta miten hopeaketuista saatiin koiran kaltaisia kesyjä eläimiä.
Tämä samantyyppinen "jalostus" on toiminut ihmisten keskuudessa jo vuosia. Naisille kelpaa vaarallinen alfa paremmin kuin turvallisen tuntuinen vähemmän höyheniään pörhistelevä mies. Ja sitten itketään....
Tuossa ovat narsistit pärjänneet todella hyvin. Ei siis ole ihme, että ihmiskuntamme "narsististuu" vääjäämättä.

Noihin sinun kysymyksiisi vastaan enää tämän yhden kerran: poistun palstalta tämän jälkeen kokonaan. Minun paikkani ei ole täällä - vaikka paria teistä jäänkin jollain tasolla kaipaamaan.

Ja se vastaus:
"On helpompaa samaistua ja eläytyä iloiseen, surulliseen tai masentuneeseen ihmiseen, ja myötäelää noita tunteita hänen kanssaan."
- Ei ainakaan täällä.
Tällä palstalla toistuvasti yritin saada keskustelua aikaan näistä "aremmista" elämän aiheista. Ei onnistunut. Ei tarttuneet narsistiset mielenlaadut aiheeseen. Ette yksinkertaisesti tienneet, mitä siihen sanoa - empatia puuttui. Sinä olit ehkä ainoa, joka jotain kommentoit - mutta erittäin pintapuolisesti sinäkin.


Sanoin jo - ihan vastikään - että koen turhautumista täällä. Syystä, että elämän tärkeät asiat ovat olleet keskuudessanne mahdottomia käsitellä - vaikka joillekin siitä olisi ollut jopa hyötyä. Teille on ilmeisesti tärkeämpää huuhaa ja sienet. En tiedä mistä muusta se voisi johtua (palstan aihe huomioiden) kuin omasta empatiakyvyttömyydestänne.
Pystyn silti laittamaan teidätkin kaikki nimimerkit tuolle ääripäiden janalle. Vain yksi nimimerkki on vuorenvarmasti ei-narsisti (terkkuja Hennalle) ja ainakin yksi yhtä varma narsisti - tosin vakuutuin tästä aivan hetki sitten. Loputkin ovat kyllä enemmän narsisteja kuin ei-narsisteja....Joten täällä ei ole ollut sillä tavalla vaaraa kenenkään särkymisestä. Sitä ei voi rikkoa, mitä ei ole. Silti ennen kuin tuo selviää on aina olemassa mahdollisuus....

Viha sokaisee, kun sitä ei hallitse. Kannattaa siis panostaa vihan hallintaan - ja itsetuntemukseen.

Tässä. Kiitos seurasta näiden vuosien aikana ja oikein hyvää jatkoa teille kaikille. On silti ollut ilo saada tämä kokemus.

Ilkikurimus.

Lue lisää

Kiitos seurasta ja hyvää kevättä kesää!

ent.ilkikurimus kirjoitti:

Minun piti tehdä uusi aloitus siitä, miten kiitollinen olen siitä, että sain tavata ihka oikeita narsisteja tällä palstalla. Se oli minulle tärkeää itsekasvatukseni tuloksia ajatellen.

Kuten Marko Hamilo kirjassaan (v. 2007) toteaa, saattaa olla, että psykopaatin ja ei-psykopaatin välillä ei ole mitään selkeää rajaa, vaan kyse olisi enemmänkin tiettyjen persoonallisuuspiirteiden luontaisen vaihtelun ääripäistä. Mutta miten tuohon on tultu - miksi ääripään narsistisessa päässä alkaa olla tungosta? Ehkä vastaus löytyy evoluutiopsykologiasta.

Eilen TV1 lähetti ohjelman "Prisma: Koiran salattu elämä".
http://yle.fi/ohjelmat/988652

Joidenkin ihmisten on kovin vaikea antaa periksi sitä, että koira on "jotain". Tämä johtuu siitä, että ihmisiä on vuosikaudet peloteltu "valtaa haluavasta" koirasta, joka "ottaa vallan" ihmisperheessä. Tämä vuoksi koiria piti "kurittaa" ja polkea arvoasteikolla alemmas. Tätä samaa koululinjaa edustaa myös mm. Cesar Millan "Koirakuiskaaja", jonka ohjelmaa pidän eläinrääkkayksenä. Samasta syystä on myös nk. ongelmakoiria.
Koira ei halua valtaa....Miettikää, miksi koiran ainoa tavoite olisi ottaa valta ihmiseltä? Ihmiseltä, jonka rinnalla se on tehnyt erilaista työtä kaemmin kuin mikään muu eläin, ja jolta se on saanut ravintoa ja huolenpitoa!

Mutta miksi hyppäsin evoluutiopsykologiasta koiraan? Noh, katsokaa se ohjelma alusta loppuun. Jakson loppuosassa on tietoa tutkimuksesta miten hopeaketuista saatiin koiran kaltaisia kesyjä eläimiä.
Tämä samantyyppinen "jalostus" on toiminut ihmisten keskuudessa jo vuosia. Naisille kelpaa vaarallinen alfa paremmin kuin turvallisen tuntuinen vähemmän höyheniään pörhistelevä mies. Ja sitten itketään....
Tuossa ovat narsistit pärjänneet todella hyvin. Ei siis ole ihme, että ihmiskuntamme "narsististuu" vääjäämättä.

Noihin sinun kysymyksiisi vastaan enää tämän yhden kerran: poistun palstalta tämän jälkeen kokonaan. Minun paikkani ei ole täällä - vaikka paria teistä jäänkin jollain tasolla kaipaamaan.

Ja se vastaus:
"On helpompaa samaistua ja eläytyä iloiseen, surulliseen tai masentuneeseen ihmiseen, ja myötäelää noita tunteita hänen kanssaan."
- Ei ainakaan täällä.
Tällä palstalla toistuvasti yritin saada keskustelua aikaan näistä "aremmista" elämän aiheista. Ei onnistunut. Ei tarttuneet narsistiset mielenlaadut aiheeseen. Ette yksinkertaisesti tienneet, mitä siihen sanoa - empatia puuttui. Sinä olit ehkä ainoa, joka jotain kommentoit - mutta erittäin pintapuolisesti sinäkin.


Sanoin jo - ihan vastikään - että koen turhautumista täällä. Syystä, että elämän tärkeät asiat ovat olleet keskuudessanne mahdottomia käsitellä - vaikka joillekin siitä olisi ollut jopa hyötyä. Teille on ilmeisesti tärkeämpää huuhaa ja sienet. En tiedä mistä muusta se voisi johtua (palstan aihe huomioiden) kuin omasta empatiakyvyttömyydestänne.
Pystyn silti laittamaan teidätkin kaikki nimimerkit tuolle ääripäiden janalle. Vain yksi nimimerkki on vuorenvarmasti ei-narsisti (terkkuja Hennalle) ja ainakin yksi yhtä varma narsisti - tosin vakuutuin tästä aivan hetki sitten. Loputkin ovat kyllä enemmän narsisteja kuin ei-narsisteja....Joten täällä ei ole ollut sillä tavalla vaaraa kenenkään särkymisestä. Sitä ei voi rikkoa, mitä ei ole. Silti ennen kuin tuo selviää on aina olemassa mahdollisuus....

Viha sokaisee, kun sitä ei hallitse. Kannattaa siis panostaa vihan hallintaan - ja itsetuntemukseen.

Tässä. Kiitos seurasta näiden vuosien aikana ja oikein hyvää jatkoa teille kaikille. On silti ollut ilo saada tämä kokemus.

Ilkikurimus.

Lue lisää

Minäkin katsoin eilen sen ohjelman. Hämmästyin miten 8 sukupolvea 'kilttejä' kettuja jälkeen tuloksena oli symppis koiramainen ihmisrakas. Simpanssilla taas ei ollut hajuakaan vuorovaikutuksesta, kun sitävastoin koira seurasi viittausta ja ihmisen silmien liikettä. Se kuvista esineitä tunnistava koira oli ihana!

Niin..miksi naiset rakastuvat renttuihin...ja sitten jälkeenpäin haukkuvat?

Kiitos Sinulle Ilkikurimus!

Jään kaipaamaan sua.. :")

ent.ilkikurimus kirjoitti:

Minun piti tehdä uusi aloitus siitä, miten kiitollinen olen siitä, että sain tavata ihka oikeita narsisteja tällä palstalla. Se oli minulle tärkeää itsekasvatukseni tuloksia ajatellen.

Kuten Marko Hamilo kirjassaan (v. 2007) toteaa, saattaa olla, että psykopaatin ja ei-psykopaatin välillä ei ole mitään selkeää rajaa, vaan kyse olisi enemmänkin tiettyjen persoonallisuuspiirteiden luontaisen vaihtelun ääripäistä. Mutta miten tuohon on tultu - miksi ääripään narsistisessa päässä alkaa olla tungosta? Ehkä vastaus löytyy evoluutiopsykologiasta.

Eilen TV1 lähetti ohjelman "Prisma: Koiran salattu elämä".
http://yle.fi/ohjelmat/988652

Joidenkin ihmisten on kovin vaikea antaa periksi sitä, että koira on "jotain". Tämä johtuu siitä, että ihmisiä on vuosikaudet peloteltu "valtaa haluavasta" koirasta, joka "ottaa vallan" ihmisperheessä. Tämä vuoksi koiria piti "kurittaa" ja polkea arvoasteikolla alemmas. Tätä samaa koululinjaa edustaa myös mm. Cesar Millan "Koirakuiskaaja", jonka ohjelmaa pidän eläinrääkkayksenä. Samasta syystä on myös nk. ongelmakoiria.
Koira ei halua valtaa....Miettikää, miksi koiran ainoa tavoite olisi ottaa valta ihmiseltä? Ihmiseltä, jonka rinnalla se on tehnyt erilaista työtä kaemmin kuin mikään muu eläin, ja jolta se on saanut ravintoa ja huolenpitoa!

Mutta miksi hyppäsin evoluutiopsykologiasta koiraan? Noh, katsokaa se ohjelma alusta loppuun. Jakson loppuosassa on tietoa tutkimuksesta miten hopeaketuista saatiin koiran kaltaisia kesyjä eläimiä.
Tämä samantyyppinen "jalostus" on toiminut ihmisten keskuudessa jo vuosia. Naisille kelpaa vaarallinen alfa paremmin kuin turvallisen tuntuinen vähemmän höyheniään pörhistelevä mies. Ja sitten itketään....
Tuossa ovat narsistit pärjänneet todella hyvin. Ei siis ole ihme, että ihmiskuntamme "narsististuu" vääjäämättä.

Noihin sinun kysymyksiisi vastaan enää tämän yhden kerran: poistun palstalta tämän jälkeen kokonaan. Minun paikkani ei ole täällä - vaikka paria teistä jäänkin jollain tasolla kaipaamaan.

Ja se vastaus:
"On helpompaa samaistua ja eläytyä iloiseen, surulliseen tai masentuneeseen ihmiseen, ja myötäelää noita tunteita hänen kanssaan."
- Ei ainakaan täällä.
Tällä palstalla toistuvasti yritin saada keskustelua aikaan näistä "aremmista" elämän aiheista. Ei onnistunut. Ei tarttuneet narsistiset mielenlaadut aiheeseen. Ette yksinkertaisesti tienneet, mitä siihen sanoa - empatia puuttui. Sinä olit ehkä ainoa, joka jotain kommentoit - mutta erittäin pintapuolisesti sinäkin.


Sanoin jo - ihan vastikään - että koen turhautumista täällä. Syystä, että elämän tärkeät asiat ovat olleet keskuudessanne mahdottomia käsitellä - vaikka joillekin siitä olisi ollut jopa hyötyä. Teille on ilmeisesti tärkeämpää huuhaa ja sienet. En tiedä mistä muusta se voisi johtua (palstan aihe huomioiden) kuin omasta empatiakyvyttömyydestänne.
Pystyn silti laittamaan teidätkin kaikki nimimerkit tuolle ääripäiden janalle. Vain yksi nimimerkki on vuorenvarmasti ei-narsisti (terkkuja Hennalle) ja ainakin yksi yhtä varma narsisti - tosin vakuutuin tästä aivan hetki sitten. Loputkin ovat kyllä enemmän narsisteja kuin ei-narsisteja....Joten täällä ei ole ollut sillä tavalla vaaraa kenenkään särkymisestä. Sitä ei voi rikkoa, mitä ei ole. Silti ennen kuin tuo selviää on aina olemassa mahdollisuus....

Viha sokaisee, kun sitä ei hallitse. Kannattaa siis panostaa vihan hallintaan - ja itsetuntemukseen.

Tässä. Kiitos seurasta näiden vuosien aikana ja oikein hyvää jatkoa teille kaikille. On silti ollut ilo saada tämä kokemus.

Ilkikurimus.

Lue lisää

Kiitos. Olen enemmän vain lueskellut ja sinä olit täällä mun ykkönen kaiken mäenlaskun ja sienikeittojen seassa.

Yläfemma!

ent.ilkikurimus kirjoitti:

Minun piti tehdä uusi aloitus siitä, miten kiitollinen olen siitä, että sain tavata ihka oikeita narsisteja tällä palstalla. Se oli minulle tärkeää itsekasvatukseni tuloksia ajatellen.

Kuten Marko Hamilo kirjassaan (v. 2007) toteaa, saattaa olla, että psykopaatin ja ei-psykopaatin välillä ei ole mitään selkeää rajaa, vaan kyse olisi enemmänkin tiettyjen persoonallisuuspiirteiden luontaisen vaihtelun ääripäistä. Mutta miten tuohon on tultu - miksi ääripään narsistisessa päässä alkaa olla tungosta? Ehkä vastaus löytyy evoluutiopsykologiasta.

Eilen TV1 lähetti ohjelman "Prisma: Koiran salattu elämä".
http://yle.fi/ohjelmat/988652

Joidenkin ihmisten on kovin vaikea antaa periksi sitä, että koira on "jotain". Tämä johtuu siitä, että ihmisiä on vuosikaudet peloteltu "valtaa haluavasta" koirasta, joka "ottaa vallan" ihmisperheessä. Tämä vuoksi koiria piti "kurittaa" ja polkea arvoasteikolla alemmas. Tätä samaa koululinjaa edustaa myös mm. Cesar Millan "Koirakuiskaaja", jonka ohjelmaa pidän eläinrääkkayksenä. Samasta syystä on myös nk. ongelmakoiria.
Koira ei halua valtaa....Miettikää, miksi koiran ainoa tavoite olisi ottaa valta ihmiseltä? Ihmiseltä, jonka rinnalla se on tehnyt erilaista työtä kaemmin kuin mikään muu eläin, ja jolta se on saanut ravintoa ja huolenpitoa!

Mutta miksi hyppäsin evoluutiopsykologiasta koiraan? Noh, katsokaa se ohjelma alusta loppuun. Jakson loppuosassa on tietoa tutkimuksesta miten hopeaketuista saatiin koiran kaltaisia kesyjä eläimiä.
Tämä samantyyppinen "jalostus" on toiminut ihmisten keskuudessa jo vuosia. Naisille kelpaa vaarallinen alfa paremmin kuin turvallisen tuntuinen vähemmän höyheniään pörhistelevä mies. Ja sitten itketään....
Tuossa ovat narsistit pärjänneet todella hyvin. Ei siis ole ihme, että ihmiskuntamme "narsististuu" vääjäämättä.

Noihin sinun kysymyksiisi vastaan enää tämän yhden kerran: poistun palstalta tämän jälkeen kokonaan. Minun paikkani ei ole täällä - vaikka paria teistä jäänkin jollain tasolla kaipaamaan.

Ja se vastaus:
"On helpompaa samaistua ja eläytyä iloiseen, surulliseen tai masentuneeseen ihmiseen, ja myötäelää noita tunteita hänen kanssaan."
- Ei ainakaan täällä.
Tällä palstalla toistuvasti yritin saada keskustelua aikaan näistä "aremmista" elämän aiheista. Ei onnistunut. Ei tarttuneet narsistiset mielenlaadut aiheeseen. Ette yksinkertaisesti tienneet, mitä siihen sanoa - empatia puuttui. Sinä olit ehkä ainoa, joka jotain kommentoit - mutta erittäin pintapuolisesti sinäkin.


Sanoin jo - ihan vastikään - että koen turhautumista täällä. Syystä, että elämän tärkeät asiat ovat olleet keskuudessanne mahdottomia käsitellä - vaikka joillekin siitä olisi ollut jopa hyötyä. Teille on ilmeisesti tärkeämpää huuhaa ja sienet. En tiedä mistä muusta se voisi johtua (palstan aihe huomioiden) kuin omasta empatiakyvyttömyydestänne.
Pystyn silti laittamaan teidätkin kaikki nimimerkit tuolle ääripäiden janalle. Vain yksi nimimerkki on vuorenvarmasti ei-narsisti (terkkuja Hennalle) ja ainakin yksi yhtä varma narsisti - tosin vakuutuin tästä aivan hetki sitten. Loputkin ovat kyllä enemmän narsisteja kuin ei-narsisteja....Joten täällä ei ole ollut sillä tavalla vaaraa kenenkään särkymisestä. Sitä ei voi rikkoa, mitä ei ole. Silti ennen kuin tuo selviää on aina olemassa mahdollisuus....

Viha sokaisee, kun sitä ei hallitse. Kannattaa siis panostaa vihan hallintaan - ja itsetuntemukseen.

Tässä. Kiitos seurasta näiden vuosien aikana ja oikein hyvää jatkoa teille kaikille. On silti ollut ilo saada tämä kokemus.

Ilkikurimus.

Lue lisää

Lottamari ei ole narsisti, vuorenvarmasti ei ole :) Hyvää ja kaunista elämää sinulle Kurimus ja...


Iso Kiitos ja empaattinen hali :) On ollut ilo keskustella kanssasi täällä.

"Jos näet että toinen on särkymäisillään, mitä teet?"

Joskus ei voi tehdä muuta kuin katsella vierestä sitä särkymistä, siitä voi nousta uudelleen kuin feeniks -lintu.

9 kirjoitti:

"Jos näet että toinen on särkymäisillään, mitä teet?"

Joskus ei voi tehdä muuta kuin katsella vierestä sitä särkymistä, siitä voi nousta uudelleen kuin feeniks -lintu.

Lue lisää

Vaikka sulkee silmänsä toisen tuskalta, hädältä ja kärsimykseltä....Se ei katoa minnekään....

- Ilkikurimus.

ent.ilkikurimus kirjoitti:

Vaikka sulkee silmänsä toisen tuskalta, hädältä ja kärsimykseltä....Se ei katoa minnekään....

- Ilkikurimus.

Jokaisella on oma ristinsä mutta lohduttaa voi silti.

Se on se sublimaatio ja hyymori, toiset kykenee siihen ja toiset ei ...

Palstatauko tekisi kyllä hyvää itsellekin ... tos odottelis yks projetki, mihin pojat kyseli mukaan, kun oon ollu siitä sivussa jo jonnii aikaa, olis kuulemma tarvetta neljännelle, siis vielä yhdelle luovalle temppuilijalle ... ;)

Mutta että hylkäisin tämän foorumin kokonaan, kun olen siihen jäänyt koukkuun ... ehei!

temppuilija kirjoitti:

Se on se sublimaatio ja hyymori, toiset kykenee siihen ja toiset ei ...

Palstatauko tekisi kyllä hyvää itsellekin ... tos odottelis yks projetki, mihin pojat kyseli mukaan, kun oon ollu siitä sivussa jo jonnii aikaa, olis kuulemma tarvetta neljännelle, siis vielä yhdelle luovalle temppuilijalle ... ;)

Mutta että hylkäisin tämän foorumin kokonaan, kun olen siihen jäänyt koukkuun ... ehei!

Lue lisää

En