AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  / 60+

60+

64 Vastausta 336 Lukukertaa
Kysymys ,onko paljon sairauksia?
HÄH Mitä HÄH - kenellä
Mitä niistä krempoista jauhamaan. Onhan sitä maailmassa mukavampiakin keskustelun aiheita.
On niistä krempoistakin joskus mukava puhua, ja oikaista yksinkertaisten ihmisten vääriä käsityksiä.
On, tasan kaikilla ja korvien välissä.
Ja häntiksillä myös haarojen välissä. Ja suustakin voi jokin kuppa tai supertippuri tarttua.
Sairauksien, suurimman osan niistä, kanssa tulee toimeen, jos älyä riittää hoidattaa niitä.
Olisit kysynyt, uskallatko käydä lääkärissä.
Valitettavan monet kyllä uskaltavat juosta lääkärissä alvariinsa. Meinasitko, että kyllä sairaaksi tulee, kunhan vaan lääkäriin menee? Mielestäni älyllä ei ole lääkärissä ravaamisen kanssa mitään yhtäläisyyttä, useimmiten päinvastoin.
Itsehoito : itsetyydytys kuulunevat samaan kategoriaan. Tarpeen silloin, kun ei parantajaa tai "parantajaa" ole saatavilla.
En todellakaan puhu luulotautisista.
Moni vain pitää vaivaansa niin kauan, ettei sitä voi enää parantaa.
Onhan noista ollut julkisuudedssakin puhetta.
Pelko kai pitää ihmisen kuvitelmassa, että on terve, kunhan vaivaa ei ole tunnistettu.
Toivon mukaan meni paremmin perille.
Esin. sydänvaivojaan moni langanlaiha ei valita, ei hoidata.
Luullaan, että ne ovat vain ylipainoisten vaivana.
Lääkityksellä ihminen pärjää, monikin.
Eiköhän tässä maassa lääkkeitä syödä ihan liikaa muutenkin ja usein sairastuta juuri lääkkeiden sivu- ja yhteisvaikutuksiin. Lisäksi vanhuksilla usein samaa vaikuttavaa ainetta sisältäviä lääkkeitä eri kauppanimillä.
Ja mitkä onkaan seuraamukset turhista antibiooteista, joita ihmisille surutta syötetty vuosikymmeniä, vaikka tauti olisi parantunut ilman niitäkin.
Puhumattakaan kolesterolilääkitysten mukanaan tuomista haitoista...jne...
Tiedetään toki.
Ennalta voi ehkäistä, vakavaa tautia lienee aika mahdoton ihan omin konstein hoitaa. Ainakin syöpään ja amputaatioihin läheiseni tarvitsivat sairaalaa.
Vanhuksia hoidetaan, usein aivan liian monilla lääkkeillä. Onneksi asiaan aletaan vähitellen kiinnittää huomiota.
Olispa enemmän Sirkka-Liisa Kivelän laisia vanhusten lääkitykseen ja hoitoon erikoistuneita lääkäreitä. Hänellähän on omaakin kokemusta läheisensä hoidosta.
Antibiooteista, liikakuurerista, on karmeaa kokemusta ihan lähipiiristä.
Minulla on lääkitys verenpaineeseen, mutta ei se mitään oireita ole antanut koskaan. Samoin sokeri- ja kolesteroli lääkitys nyt vuoden. Ei niistäkään mitään oireita, vaan koetulokset labrassa velvoittivat niihin.

Mainitsit tuon kolesterolin (lääke) haittavaikutuksista. Mitähän niistä minulle tulee aiheuttumaan? Mihin kannattaa kiinittää huomionsa? Kramppeja on, mutta nekin hoituu yleensä vettä lisää juomalla tai ottamalla merisuolaa muutama rae.
Jos ei syömilläsi lääkkeillä ole sivuvaikutuksia, niin hyvä.
Muutama kuukausi sitten oli kolesterolilääkitysten mahd. haittavaikutuksista ja lääkäreiden kytköksistä tiettyihin lääkefirmoihi kovasti puhetta. Silloin puhuttiin ainakin erilaisista epämääräisistä kivuista raajoissa, jotka mahd. aiheutuivat em. lääkkeistä. Tuolloin pari tuttavaanikin, joilla epämääräisiä kipuja oli ollut, lopettivat lääkityksen ja ainakin heiltä kivut vähenivät. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lääkärin kanssa on ehdottomasti asiasta neuvoteltava.
Kaikenkaikkiaan, tulisi ensin muuttaa elintavat ja sitten vasta suostua lääkityksille, mikäli veriarvot yhä sitä vaativat.
Nyt kyllä olen tullut siihen tulokseen, että ne on ne Lääkärit, jotka niitä sairaita tekee.

Kun meikäläisen ikäinen menee "arvauskeskukseen", saatuaan vahingossa jopa vastaanottoajan, niin johan tapahtuu.

Menet sinne jonkun pienen kiusallisen vaivan takia.
Pian kuulet, että sairastat Aikuisiän Dibetesta, Verenpainetautia, Paha Kolestroli on hälyttävä. Kovat lääkitykset päälle. Sydän on laajentunut, Sydänfilmissä näkyy haarakatko.
Pussisi on liian korkea. Beettasalpaajaa naamariin.
Eturauhasen liikakasvu vaatii ehdottomasti lääkehoitoa. Aina on kuitenkin pisi lähtenyt.
Testoteroniarvot pielessä. Ei, kun tabuja nokkaan.

Nyt kohta saat sitten kuulla kaiken pahan lähtökohdan. OLET YLIPAINOINEN
Saat terveellisen ruokailun ohjeet terapeutilta.

Kaiken tämän kuultuasiei elämä enää koskaan palaa ennalleen. Et enää kunnioita itseäsi. Et usko tulevaan. Et uskalla aloittaa enää mitään uutta.
OLET SAIRAS.
"Nyt kyllä olen tullut siihen tulokseen, että ne on ne Lääkärit, jotka niitä sairaita tekee."

Miten se lääkäri niitä sairauksia tekee, jos itse elää siihen malliin, että niitä kasaantuu elintapojensa seurauksena? En oikein ymmärrä tuota oivallustasi.

"Kun meikäläisen ikäinen menee "arvauskeskukseen", saatuaan vahingossa jopa vastaanottoajan, niin johan tapahtuu."

Mikäs erikoinen tapaus sinä kuvittelet olevasti. Sitävartenhan hoitajat juuri ovat, että saat hänen pakeillesi. Minä olen saanut joka kerran, ja heti hoitajan pakeille, kun menen sinne. Jos Sinä olet joskus mennyt väärälle luukulle jossa ei hoitajan kuulu ollakkan?

"Menet sinne jonkun pienen kiusallisen vaivan takia."

Mikä se sellainen pieni kiusallinen vaiva on?

"Pian kuulet, että sairastat Aikuisiän Dibetesta, Verenpainetautia, Paha Kolestroli on hälyttävä. Kovat lääkitykset päälle."

Nehän ovat omia valintojasi. Tuon kuultuasi Sinulla on tilaisuus korjata elintapojasi, miksi et sitä sitten tekisi? Lääkkeet ovat vain vaihtoehto sille viitsimättömyydelle, eli suomeksi sanottuna laiskuudelle, ei viitsi korjata elintapojaan.

"Sydän on laajentunut,"
Tietenkin sydän laajentunut, kun olet ajellut sillä sydämellä "pimennetyin lyhdyin", etkä ole viitsinyt käydä kontrolloitumassa siellä halveksimassasi terveyskeskuksessa. Siellä olisi pitänyt käydä jo ajat sitten, ennenkuin se hoitamaton verenpaine on laajentanut sydäntä.

"Sydänfilmissä näkyy haarakatko".

Etkö vieläkään usko, että sydäntä pitäisi hoitaa paljon aiemmin, kuin nyt, jolloin olet jo myöhäjunassa.

"Pussisi on liian korkea. Beettasalpaajaa naamariin."

Tietty on korkea, koska verenpaineesi on liian korkea. Ala heti toimiin, jottei tarvitse sitä pillerä panna poskeen. Vieläkään ei ole myöhäistä.

"Eturauhasen liikakasvu vaatii ehdottomasti lääkehoitoa. Aina on kuitenkin pisi lähtenyt.
Testoteroniarvot pielessä. Ei, kun tabuja nokkaan."

Niin, jos et halua alkaa hoitamaan itseäsi. Puhdista itsesi, ja ala syömään puhtaasti luomua.

"Nyt kohta saat sitten kuulla kaiken pahan lähtökohdan. OLET YLIPAINOINEN"

Etkä vieläkään ole valmis tekemään itsesi eteen mitäään?

"Saat terveellisen ruokailun ohjeet terapeutilta."

No hyvä kun edes terapeutilta, jos oma terveys ei ole tähän mennessä hetkauttanut miestä minnekkään päin että olisi ottanut jo selvää aika päiviä.

"Kaiken tämän kuultuasiei elämä enää koskaan palaa ennalleen."

Miksi sen pitäisi palata ennalleen, kun parempaa on odotettavissa? Olet siis kalkkis?

"Et enää kunnioita itseäsi. Et usko tulevaan. Et uskalla aloittaa enää mitään uutta. OLET SAIRAS.."

No tuohan on oma valintasi ja vieläpä vapaaehtoinen.
täällä on yks joka valitsi itselleen korkean verenpaineen kakskytkahdeksan vuotiaana jos ne kerta omia valintoja on kärsin päänsärystä sitä ennen pari vuotta olin suht normaali painoinen lenkkeilin uin kävin aktiivisesti kuntosalilla kerran työpaikan terveystarkastuksessa meinas tulla lähtö sairaalaan alapaine satakolmekymmentä yläpaine kakssataakolmekymmentä siitä asti ollu verenpainelääkitys mutta sääpäs sen sanoit että se oli oma valinta tulikohan tehtyä nuorena vähän huono valinta.
On se oma valinta. Kukaan ei laita sapuskaa Sinun suuhusi muu kuin sinä itse, ja sinä itse valitset, millaista pöperöä tunget kurkkuviemäristäsi alas. Sinä itse valitset stressisi, ei kukaan muu. Kuntoilu ei todista yhtään mitään, ¨jos tuhoat sen saneluaukkoon työntämilla kamoilla. Ja usein kuntoilu tekeekin karhun palvelu, kun se tehdään jonkinmoisesta velvollisuudesta, pakosta tai pakkomielteestä, niin että siitä on enemmän stressiä kuin hyötyä.
Valitettavan moni kuntoilija hankkii sillä enemmän tosiaan stressiä kuin hyötyä.

Kyllä olet tehnyt huonoja valintoja, niin stressaantumisesi näkökulmistä, kuin sen, mitä saneluaukkoosi ahdat. Siinä olet oikeassa, että vääriä valintoja olet tehnyt.
Just juu! Olen sairas. Ylipainoakin on, joten sillä on helppo syyllistää, mutta kun nuo normaalipainoisetkin tuttavani syövät verenpaine lääkkeitä.

Liikunnan terveellisyys on todettu, mutta sen pitäisi ilmeisesti olla jossain kuntosalilla. Ei riitä, että esim. vanhempani rehkivät maatilalla ja silti sairastuivat.

Molemmat kuolivat hieman yli 70-v. Isäni sydänkohtaukseen ja äitini keuhkosyöpään. Veljeni kuoli autokolarissa 58-v, mutta ehti hänkin syömään näitä verenpaine- kolesteroli lääkkeitä.

On minullekkin luettu "madonluvut", mitä pitäisi syödä ja kuinka liikkua. Lapsuudessani oli pakko liikkua, koska kouluunkin oli 7 km, mutta kaikki meni ihanasti kavereiden kanssa.

Silloinhan liikunta oli välttämättömyys päästä paikasta toiseen, mutta nykyisin tunnen jotenkin turhaksi lähteä johonkin ilman mitään päämäärää.

Siispä alistun "kohtalooni". Syön lääkeitä, jos muistan. Verenpaineen yritän pitää kurissa, mutta noista muista en ihan tarkkaa lukua ota.

Esim. sokeri ja kolesteroli oli koholla jo 90 luvulla, johon sain lääkitystä. Söin jonkun aikaa, mutta sitten lopetin. Nyt 2000 luvun lopussa lukemat olivat samoissa ja taas uusi lääkitys?

Ihmetyttää, että yli 10-vuodessa lukemat pysyvät samoissa, koska lääkitystä aluksi pidin vain hetken. Kontrolleissa en käynyt, olisiko ollut vaikutusta lääkinnällä.

Alan olla aika skeptinen noihin kokeisiin ja niiden vaikutuksiin terveyteeni.

Mutta mitäpä tässä. Olen elämäni elänyt tavallaan ja minulla ei ole mitään intressiä elää "maailamn tappiin". Minua ei kukaan kaipaa ja suurin ongelmani onkin, mihin sijoittasin "aarteeni" ennen kuolemaani.!!

Lapseni on luvannut heittää ne roskiin, josta itsekkin olen niitä joskus "pelastanut".

Sota-ajan lapsi. Mitä se muuta voi? Ja kyllä aika tavaran kaupitsee.
Nimimerkki: melkein terve

"Just juu! Olen sairas. Ylipainoakin on, joten sillä on helppo syyllistää,
mutta kun nuo normaalipainoisetkin tuttavani syövät verenpaine lääkkeitä.

Olisikohan kyseessä enemmänkin oma syyllistyminen? Minäkin olen ylipainoinen, mutta itse asiassa ei juuri kukaan syyllistä, ellen minä itse syyllistä itseäni. Ja olen tullut siihen tulokseen, kun en pysty sitä hallitsemaan ja hillitsemään, on terveellisempää olla tällainen, kuin jojjo, joka vasta epäterveellistä onkin. Olen näissä mitoissa, missä parhaiten pystyn pysymään, ja elän näistä lähtökohdista niin terveellisesti, kuin se vain voi olla.

"Liikunnan terveellisyys on todettu, mutta sen pitäisi ilmeisesti olla jossain kuntosalilla. Ei riitä, että esim. vanhempani rehkivät maatilalla ja silti sairastuivat."

Tuokin on oman pään tuotoksia. En käy kuntosaleilla. On järjetöntä lähteä ajelemaan kuntosaleihin, kun saan saman liikemäärän kantamalla puita, hakkaamalla halkoja, ja aivan terveessä arkipäivän tuottamassa liikuttavassa työssä. Ei tarvita mitään kuntosaleja. Ei tarvitse mennä minnekkään "Fitnes-retkuun".

"Molemmat kuolivat hieman yli 70-v. Isäni sydänkohtaukseen ja äitini keuhkosyöpään. Veljeni kuoli autokolarissa 58-v, mutta ehti hänkin syömään näitä verenpaine- kolesteroli lääkkeitä."

Meidän ei tarvitse syödä verenpainelääkkeitä, meillä on jo tietoa, miten se tauti kierretään.

"On minullekkin luettu "madonluvut", mitä pitäisi syödä ja kuinka liikkua. Lapsuudessani oli pakko liikkua, koska kouluunkin oli 7 km, mutta kaikki meni ihanasti kavereiden kanssa.

Siispä alistun "kohtalooni". Syön lääkeitä, jos muistan. Verenpaineen yritän pitää kurissa, mutta noista muista en ihan tarkkaa lukua ota."

Oletko lukenut Antti Heikkilän kirjan Diabeteksen hoidosta.... tai en mä nimeä muista. Velipoikani sanoi, kun hänelle annettiin verenpainelääkitys, ja luki Antti Heikkilän kirjan, että Antti oli ladannut tiskii´n madonlukuja nykyisestä verenpaineenhoidosta ja diabeteksen hoidosta. En ole vielä ehtinyt sitä lukea, mutta jossain vaiheessa luen sen.

"Esim. sokeri ja kolesteroli oli koholla jo 90 luvulla, johon sain lääkitystä. Söin jonkun aikaa, mutta sitten lopetin. Nyt 2000 luvun lopussa lukemat olivat samoissa ja taas uusi lääkitys?
Alan olla aika skeptinen noihin kokeisiin ja niiden vaikutuksiin terveyteeni.

Mutta mitäpä tässä. Olen elämäni elänyt tavallaan ja minulla ei ole mitään intressiä elää "maailamn tappiin". Minua ei kukaan kaipaa ja suurin ongelmani onkin, mihin sijoittasin "aarteeni" ennen kuolemaani.!!

Lapseni on luvannut heittää ne roskiin, josta itsekkin olen niitä joskus "pelastanut".

Sota-ajan lapsi. Mitä se muuta voi? Ja kyllä aika tavaran kaupitsee."

Niinpä, pula-ajan lapsia täälläkin. Tosin heti sodan jälkeen syntynyt. Jo alle kakskymppisenä valittelivat korkeaa verenpainettani ja päälle kakskymmpisenä huolestuneiina tarttuivat aina verenpainearvoihinin, vaikka oliin mannekiinimittainen silloin.
Sitten tein täyskäännöksen ruokatavoissani, ja kas, verenpaine pudota lätkähti ja rajusti. Juuri nyt mitattuna 104/56 ja pulssi 91.

Paino ei todellakaan ole se verenpaineen syy, vaan se, mitä tuosta saneluaukosta virtaa sisään, millaista sapuskaa. Sillä tehdään verenpainetauti.
Minulla myös on verenpainetauti, johon pysyvä lääkitys. Syömäni diureetti vie tarpeellisia hivenaineita, johon taas on määrätty kalium-lisä.
Onnekseni diureetti ei minulle ole aiheuttanut kihtiä, kuin se saattaa tehdä.
Olettaisin siihen yhden syyn olevan se, etten ole ylipainoinen.

Saa nähdä, mihin johtopäätöksiin tullaan, kun kolesterolilääkkeitä tarpeeksi tutkitaan, niiden vaikutusta, tai vaikuttamattomuutta.
Ja veikkaan että sä syöt suolaista leipää jonka päällä on suolaista levitettä jonka päällä on suolaista juustoa jonka päällä on suolaista makkaraa....
Ärsyttää ihmiset jotka eivät edes yritä tehdä elintaparemonttia, vaan rinta rottingilla kertoilevat vetelevänsä verenpainelääkkeitä. Nappi siihen nappi tuohon vaivaan, nappia joka vaivaan.
Luulehan sinä, mitä luulet.
Ikinä en ole liialla suolalla itseäni ravinnut. Ihannepainokin on aina ollut.
Mutta niinpä vain, 32-vuotiaana, todettiin verenpainetauti, johon syön samoja lääkkeitä.
Et kai luule, että ihmiset ovat idiootteja?
Yksinkertainen saa olla, muttei tykkimies.
Laitapa nappisi kiinni, litseistäsi!
Vaikea sanoa, kun käyn harvakseltaan lääkärissä. Mulle on vähän epäselvää, millaisille potilaiden käytettäväksi ja millaisia vaivoja varten terveyskeskuspalvelut on tarkoitettu. Jos ei ole pää irti tai jotain lähes yhtä vakavaa, niin ei oikein kehtaa mennä terveyskeskukseen häiritsemään.

Tuntuu siltä, että jos kunnassa on varattu terveydenhuoltoa varten liian niukasti rahaa, niin tutkimuksissa pihtaillaan, ja lääkärit seulovat potilaista äkkiä katsoen terveenoloiset. Heille lääkärit tekevät tilastollisen todennäköisyyden ja mahdollisesti jopa verikokeen pohjalta terveydenhuoltopiirille edullisia diagnooseja, joista ei ole mitään hyötyä potilaalle, eivätkä ne välttämättä osu edes oikeaan. Jäljellä oleviin selvästi jo huonoon kuntoon menneisiin potilaisiin sitten kohdistetaan niukat resurssit.

Ei oikein ole varaa yksityislääkäreillä käymiseenkään. Monia pikku oireita on tullut sivuutettua, ja lääkärissä käyntejä olen siirtänyt hamaan tulevaisuuteen. Ehkä joku vaiva vie joskus sen verran huonoon kuntoon, että kehtaa mennä lääkäriin ja saa tarvitsemansa tutkimukset.
Höpö höpö, vai ei kehtaa mennä häiritsemään. Kyllä ne terveyskeskukset ovat kaikkia kuntalaisia varten. Sitä vartenhan siellä on henkilökuntaa, joille opetetaan, että asiakas on kuningas.

Kirjoittaja on poistanut tämän viestin

Lyhyt kuninkuus!

Viimeisin kuninkuuteni.
Vierailin verisesti oireilevan anukseni kanssa terveyskeskuksessa.
Ohje: Hae ukko salvaa takamukseesi!

Muutama viikko sen jälkeen kävin yksityisellä muussa asiassa.
Ylimääräisenä tohtoritäti kysäisi voisiko hän tarkistaa eturauhaseni koska siihen popsin päivittäin pilerit.
Koskaan en ole vastustellut naisen suorittamaa prostatan hivelyä.

Tohtori totesi rauhasen olevan hieman suurentunut mutta totesi myös suolessa olevan kasvaimen.
Lähete tähystykseen.
Sain ajan kesäkuun toiselle viikolle.

Viime viikon lopulla punainen pääsi voitolle vaippojen tarpeen verran.
Kysyin maananta-aamuna asiaa lekurilta (yksityiseltä).
Hän kehoitti aikaistamaan tähystystä sanoen samalla ettäå vaikeuksien asiintyessä soittakoot hänelle.
Sairaalassa eivät, perusteluistani huolimatta, osoittaneet vähäisintäkään ymmässrystä aikaistushaluuni.

Mainitsin soittokehoituksesta niin aika löytyi jo huomiselle.

Vastaavan tyyppisiä "kuningaskokemuksia" minulla on muitakin!
No on.
Tuoreimmasta päästä alkaen:
- Levinnyt rintasyöpä
- 90 J Pleuritis l.dx.NAS (vettä keuhkopussissa)
- Allodynia (pitkäaikainien sietämätön kipu)
- M50.1 Kaularangan välilevysairaus ja hermojuuren sairaus
- M79.1 Lihassärky Myalgia Myalgia
- CRPS eli monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä
- Krooninen säärihaava ollut nyt yhtäjaksoisesti 18 kk.
- Mortonin neurooma
- Munuainen poistettu D30.0 Hematoomatuumori
- Endokardiitti (sydänläpän tulehdus)
- Sepsis (verenmyrkytys) vaurioitti vakavasta autonomista hermojärjestelmää, jonka tuloksena toinen korva kuuroutui. Liikkuminen epävakaata, tasapainohäiriöitä, kaatumisalttiutta, lihasvoimattomuutta yms. Koko ajan on humalainen olo, kuin olisii kaiken aikaa humalassa. Tämä ei ole istuessa, mutta heti, kun nousen seisomaan ja tarvitsen liikkua, niin eipä tule mitään. Tarvitsen tukea, kun muuten vie pitkin seiniä. Jalka halvaantui, kädestä tuhoutui nivel sepsikesn tuhoamana.
- Sydämen vajaatoiminta
- Lannerangan kiertymä (lapsena tapahtuneen tapaturman seurauksena)
- Krooninen sydämen eteisväriinä
- Lippaluomi
- Kilpirauhasen vajaatoiminta
- Sjögrenin oireyhtymä
- Vaikea-asteinen fibromyalgia
- Uniapnea
- Vaikea-asteinen laskimovajaatoiminta
- Sydän rytmitetty uudelleen
- Nivelreuma
- Nivelrikko
- Reumaattinen sydänlihastulehdus jättänyt vaurioita sydämeen.

Hoidettu pois päiviltä:
- Krooninen poskiontelotulehdus leikattu + omahoito koko ajan päällä.
- Nivelreuma hoituu osittain itsehoidoilla, ei täysin.
- Nivelrikko hoituu ja on hoitunut valtavan hyvin omahoidoilla mutta vaatii koko ajan ylläpitohoidon.
- Cystacolli kaulalta 3:lla leikkauksella
- Sylkirauhasen kasvain hoidettu leikkauksella
- Fibromyalgia hoituu pääosin itsehoidoilla, on jo kymmenien vuosien aikana kertynyt tietotaito.

Itse asiassa koko pakettiin on valtavan vahvat omahoidot. Monet lääkärit ihmettelevät, miten voin sietää noiden sairauksien vaatimia hoitoja, ettei niitä kestä kukaan. Mutta joo joo, ei kestäisi, ellei osaisi käyttää omahoitoja, ja tässä tapauksessa niillä on mahtava tilaus ja merkitys.

-
Unohtui vielä vaikea allergia, josta olen kärsinyt.
Tähän aikaan vuodesta ei ollut mitään asiaa ulos, kun tulin niin kipeäksi. Piti käyttää hengityssuojaimia. Helsingissäkin kun kävin, oli puettava hengityssuojaimet, kun nenä turposi tukkoon, silmät valuivat vettä, ei tahtonut nähdä. Kurkku turposi.

Kun meni ulos, alkoi mieletön päänsärky kun luulisi, että liikkuminen ulkona olisi terveellistä, niin minä sairastuin aina.

Toinen paha aika oli heinä-elokuussa, kun ensimmäiset puimurit lehahtivat pelloille, se tiesi minun vaikeaa sairastumistani. Korkeaan kuumeeseen, nenä tukkoon, kurkku turposi tukkoon, silmät muurautuivat tukkoon eikä tilanne hellittänyt ennen kuin pakkasten tullessa.

Sieni- ja marjametsään ei ollut mitään asiaa. Olin allerginen sieni-itiöille ja homeitiöille, joita juuri maaperässä keväisin, kesäisin ja syksyisin muhi, ja homeitiöitä on ilmassa koko ajan, kun on elollista elämää ulkona.

Tomattia en voinut syödä, mansikoita ei sietänyt käsitellä. Aurinkoisella ilmalla ei voinut ulos mennä, kun oli AURINKOIHOTTUMA. Se levähti heti akuutiksi.

Sokeri-intoleranssi yhdessä laktoosi-intoleranssin kanssa oli vakava riesa. Nyt omahoidoilla kumpikaan ei enää vaivaa, mutta vaativat päivittäistä ylläpitohoitoa.

Nämä allergiaongelmat ovat hoituneet 100 %:sesti omahoidoilla, muutta vaativat koko ajan ylläpitävää hoitoa.
Huh huh jo sulla tauteja piisaa.
Heräsi kysymys, mitähän tarkoitat kohdallasi "omahoidolla"?
Mitäs sinä käsität itsehoidolla?

Minä käsitän itsehoidolla, että henkilö itsekkin ottaa asioista selvää, ja kokeilee niitä. Jos niistä on tuloksellista hyötyä hänelle, hän käyttää niitä sairauksiensa hoitoon.

Ja nykyisin on niin paljon tietoa saatavilla, että ei tarvitse lähteä koelinjalle, senkuin vain ottaa konstit ja keinot käyttöönsä.

Minä käytän itsehoitoa verenpaineeni hoitoon, sekä diabetes II:sen ehkäisyyn, ja toistaiseksi olen onnistunut loistavasti vaikka kaiken järjen mukaan minulla pitäisi olla diabetes II, mutta ei tietoakaan siitä.

Illansuussa pistelin leivän sijaan voikukkasalaattia, jossa suurin osa vihreistä oli voikukan lehtiä.
Sekä nokkoslettuja joissa vehnäjauhojen sijaan oli tattarijauhoja.
Sulla on vääränlainen verenapainelääke kun verenpaine on matala mutta pulssi silti korkea. Et taida syödä betasalpaajaa. ACE-estäjällä mulla ainaskin oli ongelmana että verenpaine oli matala mutta liian korkea pulssi. Kun vaihdoin betasalpaajaan niin ongelma korjaantui. Enkä tarvitse kuin puolikkaan pilleriä päivässä, joten ei raajakylmyyttäkään ole lainkaan.
Ei mulla mitään verenpainelääkitystä ole. Pulssi on riippuvainen, mihin aikaan sitä katsoo. Toisinaan se on 50 kahta puolta. Mutta jos olen ponnistellut tai jotain touhunnut, se on korkeampi, kun krooninen eteisvärinä nostaa sitä.
Ja monikohan näistä sairauksista kuuluu yhteen ja samaan tautiin.
"Ja monikohan näistä sairauksista kuuluu yhteen ja samaan tautiin. "

Sanoppas itse jos paremmin tiedät.
Tuskinpa mikään kuuluu samaan sairauteen, mutta kyllähän asia niin on, että yksi sairaus altistaa toiselle sairaudelle, toinen sairaus kolmannelle sairaudelle jne... Esim. jos tuota pitkää listaa katselet, niin reuma ja sen hoito altistavat sydänsairaudelle. Krooninen pitkäaikainen tulehdus rasittaa sydäntä ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, samoin kovat reumalääkkeet.

Niin ja reuman lääkitys alentaa immuunipuolustusta, joka altistaa verenmyrkytyksille. Reuma ja diabetes ovat sairauksia kärkipäästä, joille verenmyrkytys on vaarana kehittyä.
Meidän kunnassa pari vuotta sitten kun tilastoja katselin, tilastollisesti verenmyrkytykseen sairastuneiden kärkeä johti reumaset, sitten diabeetikot ja sen jälkeen vasta muut ryhmät ja yksittäiset tapaukset.

Reuma edelleen altistaa kudostuhoineen hermokivuille ja hermokipusairauksille.
Syövän hoidot altistavat hermokipusairauksille ja kipusairauksille, sekä verisuonten tuhoille. Kuten myös kortisoni, jota reumassa käytetään. Pitkäaikainen kortisonin käyttö ja sytostaatit ovat varma tae verisuonituhoille.

Krooniset kipusairaudet vaurioittavat hermoja ja hermopäätteitä, ja täten synnyttävät näitä kipusairauksia. Ovat kuitenkin omia sairauksiaan.

Vaikka ne eivät olekkaan samaa sairautta, mutta niiden syntymekanismiin on usein vaikuttanut toinen sairaus tai toiset sairaudet.

Sydämen puutteellinen toiminta taas rasittaa muita elimiä. Nestettä ja turvotusta kertyy elimistöön. Munuaiset ovat kovilla, maksakin on kovilla lääkitysten johdosta. Esim. maksatoksisuuttaa katsotaan usein lääkkeiden käyttäjillä.

Esim. krooninen eteisvärinä, tarkoittaa käytännössä sitä, että sydän ei kykene lainkaan pumppaamaan normaalisti verta, kun se värisee kuin perhosen siivet. Veri kuvainnollisesti niinkuin vatkautuu, mutta ei saa potkua verisuonikiertoon ja muodostuu helposti verhyytymiä katvealueisiin kammioissa, jotka sitten lähtevät veritulppina liikkeelle. Siksi pitää syödä Marevania (rotanmyrkkyä) hyytymistä estävää lääkitystä jotta vältyttäisiin veritulpilta ja aivohalvauksilta.

Marevan lääkitys taas aiheuttaa ongelmia muiden sairauksian hoidolle ja lääkitykselle. Kaikki kun vaikuttaa kaikkeen.

Läppien läpivirtausta syntyy usein tulehduspotilaille, ja kun reumassa on kyse kroonisesta vuosia ja vuosikymmeniä kestäneistä kroonisista tulehduksista, ei ole lainkaan harvinaista, että sydänläpät vaurioituvat, ja seurauksena on ohivirtaus, tai takaisinvirtaus joka näkyy mm. ultrassa, kuin valtava salamameri leimuaisi sydämessä.

Verisuonten vaurioituessa, esim. alaraajoissa, jolloin syntyy vajaatoiminta, ja siitä seurauksena on hyvin usein säärihaavat. Säärihaavojen takana voi olla joko pintalaskimotauti, tai valtimo- ja laskimotauti. Valtimo- ja laskimotaudin aiheuttama säärihaava onkin todella vaikea parannettava. Voi kestää vuoden tai toistakin vuotta, eikä haavaa ole saatu paranemaan.

Kun tulehdus on kroonista, se vaikeuttaa mm. rustojen verenkiertoa, ja altistaa mm. rustokudoksen rappeumille ja prolaksien synnylle. Ei välilevysairauksille. Tulehtuneessa kudoksessa ei veri juurikaan kierrä. Tai jos kiertää, on erittäin puutteellista.

Niin että kaikki vaikuttaa kaikkeen. On kuin lumipallon lailla vyöryvä ongelmatiikka.
Ei oikkein mittää...

No, ei nyt ihan noin paha tilanne, - sentäs kulumaa olkanivelessä ja niskanikamissa, mutta taitaapa olla normi"tauteja" näillä kymmenillä, mitään lääkitystä ei ole...tilapäisesti kipuun burana tai kaks.

Pitäisikö koputellä puupäätään, kopskops..
Muistelua.

Tulee mieleeni anoppini ( hieno ihminen ) ja hänen vanhempi sisarensa.

He saattoivat kilpaillen riidellä puhelimitse kymmeniä minuutteja siitä kumpi heistä on sairaampi.
He, mieki tunnen yhden ihmisen joka oikein kilpailee sairauksista, - jos erehtyy kertomaan jostain omasta vaivasta, niin takkuulla on - ja pahempi järin..tekisi mieli kysyä että eikö oisi kivempi olla terve :)
Äiti ja hänen serkkunsa kilpailivat sairauksilla ja kaikella muulla. Serkulla oli tytär jota hän aina ylisti, ainut lapsi ja he olivat hyvin läheisiä. Siinä hänellä oli kilpailuetu, me kaksi siskosta kun ei äidin mielestä kelvanneet mihinkään.

Serkun tytär sairastui rajuun rintasyöpään vähän päälle kolmekymppisenä, mihin hän myöhemmin menehtyi. Serkku soitti äidille ja kertoi sairastumisesta, en tiedä heruiko äidiltä myötätuntoa edes puhelimessa. Seuraavaksi hän soitti minulle ja kiljui: ”sinäkin siellä kehtaat olla ihan terve”.

Samana syksynä jouduin sappileikkaukseen ja äiti sai tilaisuutensa. Leikkauksesta toivuttuani aloin ihmetellä ihmisten suhtautumista työpaikalla ja kylällä. Pian asia selvisi, äiti oli laittanut liikkeelle huhun jonka mukaan olin menehtymässä syöpään.
Määrittelykysymys.

Vamman ja sairauden ero?

Pannaanko samaan nippuun vai erotellaanko mekaaniset aineenvaihdunnallisista ja vastaavista sekämekaaniset syntytapansa perusteella toisistaan?

Mekaaninen akuutin tapahtuman aiheuttama vai vuosien saatossa kehittynyt?
Ensin voi olla vammakin, ja josta meidän ikkään on kehittynyt jo joku sairaus,-
mutta tietysti sairaus on yleensä sisäsyntyinen, tai sitten elintavoilla aiheutettu krooninen sairaus - kuten keuhkoahtauma esim., tai maksakirroosi ..
jos on uskominen tuohon suomalaiseen terveysjärjestelmään.
Siis kun menee arvauskeskuksen kautta hoitoa hakemaan !
Muuten kyllä olisi vaivoja siellä sun täällä.

Pari kaveria on nytkin kuolleet puolen vuoden sisällä ? vaikka olivat terveitä kun pukit, toinen oli alle 65v ja toinen hädin tuskin 60v.. ai niin, ja kolmaskin vaan 55v.. kaikki mies puolisia.

Joten eläke ikä alemmaksi miehille HETI !
No kun eivät ajoissa menneet sinne Arvauskeskukseen arvuuttelemaan terveydentilaansa.

Jos on aidosti sairas, se arvauskeskus lähettää eteenpäin, ja diagnoosi saadaan kohdalleen.

Kun on:
- vammoja
- sairauksia ja
- vaivoja

Vaivat ovat niitä, jotka yleensä jymähtävät siihen arvauskeskustasolle.

Vastaus myös hänelle, joka kyseli sairauden ja vamman eroa.

Vamma = paikallaan pysyvä kiinteä vika - vammma, ei etenevä. Voidaan määritella esim. invaliditeetti. Peukalon puuttuminen on määritelty tietyn prosenttiseksi vammaksi. Jalkojen halvaus on määritelty tietyn prosenttisen vammaksi.

Sairaus = etenevä, hoitoa vaativa. Invaliditeetin määrittäminen vaikeaa, koska sairauden tila vaihtelee. Yleensä ei määritellä invaliditeettiä, mutta voidaan määritellä sairauden aiheuttamaa haittaa.

Vaiva = oireileva, mutta ei osata osoittaa mitään erityistä sairautta tai vammaa oireiden aiheuttajaksi.
Kyllä toi alle 65v kävi niin arvauskeskuksessa kun työterveydessä, mutta ei saanut lähetettä eteenpäin. Lopulta itse meni kipujensa kanssa keskussairaalaan, ja meinasivat heittää ulos kun ei ollut sitä lähetettä. Ottivat kuitenkin sisään, ja tutkivat, keuhkoissa oli vettä, poistivat sitä sitten 75vrk ennen kuolemaa.Eli syöpähän siellä oli.

Omakohtaisia kokemuksiakin löytyy, mitä arvauskeskuksen arviot on hoidoista. Esim. ei kannata kaikkia "turhan takia" hoitaa, kuten nyt sydäninfarktia. Mitä tuommoisen ensimmäisen sydäninfarktin toteaminen sitten vaatii, no uusi sydäninfarkti ja ohitusleikkauksen .
Juu. Esittele vain kaikille sairauksia, niin saat paljon ystäviä.
Tai sitten opit näkemään, onko sinulla todellisia ystäviä... (Köh,Köh)
Ja lisää ystäviä saat (demeter), kun otat kenkälaatikollisen lastenlapsiasi esittäviä valokuvia kainaloosi ja alat niitä esitellä niitä kaikille, jotka suostuvat kuviasi ja esittelyäsi katselemaan ja kuuntelemaan. Kato-kato, kuinka se on viisas. Tossa se hymyilee ja tossa voi-voi on päässyt itku ja tossa on ollut masu pipi ku oksentaa noin. Eik oo viisas?

Poikkesin aiheesta, mutta demeter ei vuoropuhelussaan ilmaissut mitään sairauksista ja niiden esittelemisestä.

Avaa demeter keskustelu aiheesta "Miten pääsen toteamaan onko minulla ystäviä?".
Kateus "Köh köh":illä on aika vaikea ongelma. Vielä pitää kadehtia ihmisiä, jotka jaksavat paneutua itsensä hoitamiseen ja toiminnan ylläpitämiseen.

Mutta kukin tamplaa tyylillään. Kateus se tuokin on. Miten siitä päästä yli, siiniäpä temppu. Kadehtia anonyymi-ihmistä, aika sairasta touhua.
Voit kyllä luovuttaa työpanoksesi ja omaisuutesi muille, mutta kärsimyksesi saat kyllä pitää itselläsi. Ne eivät kelpaa kenellekään.
Syöpä--pois
Sydän- korjattu
Sokeri--on...
päälle kaikki pienet, halvaukset jne.
Mikähän on tuokin ajatuksesi juoksu? Ei mitään selvää saa siitä.
En ole ylläoleva kirjoittaja, jolle vastasit, mutta aikamoisia "totuuksia" itsekkin kirjoitit. Onhan ne tottakin. Itsehän sitä itseään syyllistää.

Tuota "saneluaukosta" ruuan lappamista ihmettelen, sillä tulkitsen sen liiallisen suolan nauttimiseen, jota itse teen. Minulle ainakin suolan puute tekee kramppeja, joten se mainitsemani "muutama rae "merisuolaa ja vettä päälle poistaa yölliset krampit.

Olen kuitenkin kiinostunut ruokailustasi, josta voisi olla apua minullekkin. !?Paljonhan minä olen itsekkin lukenut/tutustunut alan ruoka valistukseen.

On Painonvartioiden ohjeet (jossa siskoni laihdutti nuoruus mittoihinsa ja vannoi, että ei koskaan liho.On tukevampi, kuin ennen).

Itse pudotin painoni (10 kg) ns. Atkinsilla parikin kertaa, mutta tuliko siitä jokin "jojo" ilmiö? Ei. Ne olivat vedonlyöntejä, toinen rahasta, toinen rakkaudesta..

Jos alat luennoida suolattoman ruoan puolesta verenpaineeseen, niin tyrmään sen heti. Olin kuukauden suolattomalla ja verenpaineeni kohosi vain!

Lääkitystä jatkettiin.

Ihana oli vastaus, kun halonhakkaus ja niiden seuraamus, kantaa????,Ja mikä lieneee Suomi/postin vastuu, koska en voi kirtjoittaa, siis....No, olkoon! Kaikiihan sen tietää!
Tiedätkö että suola ei ole ihan noin yksioikoinen juttu. Jos syöt kypsää ruokaa, silloin et voi syödä suolatonta ruokaa täysin. Nimittäin ruoan kypsentäminen tuhoaa emäksiset suolat.

Mutta jos syöt raakaravintoa (myös perunat rakkana), niin suolan lisääminen ei ole tarpeellista koska saat emäksisiä suoloja ravinnosta. Ja yliika verenpaine tuntuu katoavat humisten.

Käytätkös Kalkki-Magnesiumia? Ne oikeassa suhteessa saavat ihmeitä aikaan, sekä sydämen toiminnalle, että lihaksille. Lihaskrampit katosivat kokonaan. Joten oman kokemuksen kautta käännyn kyllä enemmän Kalkki-Magnesiumin puoleen, kuin suolan lisäämisen puoleen.

Minun ruokavalioini lähtee lähinnä elävästä ravinnosta - raakaravinnosta. Lisäksi tänään söin nokkos-tattarilettuja jotka eivät ole raakaa, vaan ihan tavallisesti öljyssä paistettuja lettuja, mutta muu ruoka oli raakaravintoa - elävää ravintoa.

Atkinsin ei sovi sovi mulle, sairastun rankasti. Proteiinit ovat ongelma minulle jotka saavat aikaan hirvittävän pahoja tulehduksia.

Painonvartijoissa ei edes tunneta näitä ruoka-aineita, joita minä joudun käyttämään, joten Painonvartijat ovat poissa pelistä myös.

Saneluaukkoon lappaminen ei todella ole yksinkertaisesti suolan ja suolatuotteiden lappamista. Se on kaiken kaikkiaan laaja kirjo, mitä sinne upotetaan, ja joiden tuloksena elimistö kapinoi. Siihen kirjoon kuuluvat kevyttuotteet mm. Miettikääpä asiaa, miten sokereita upotetaan kevyttuotteiden varjolla "saneluaukkoon" ja aktivoidaan koko ajan haimaa tykyttämään insuliinia. Aivan tarpeeton meininki.

Näen punaista, kun sairaalan iltapalana on karjalanpiirakka, joka lilluu sokeria. Vitivalkoinen kuori, valkoisesta riisistä, maustettu suurella määrällä sokeria. Se on kevyt iltapala, kun piirakassa ei ole rasvaa. Voi taivahan vallat kuitenkin. Kun potilashuoneessa on 6 potilasta, niistä vain yhdellä ei ollut diabetestä (minulla, jolla lääketieteellisesti olisi nimenomaan pitänyt olla jo muiden lääkkeiden aiheuttamana).
Eikö tämäkin ole hälyttävää, että diabeetikkoja alkaa olla jo lähes jokainen kohta?

Diabetes tuntuu olevan tuolla terveydenhoidossa ikäänkuin itsestään selvyys. Nytkin kun jouduin käymään verisuonikirurgilla tuossa viime tiistaina, se moneen otteeseen kysyi diabetestä. Mutta kun ei ole, niin ei.
Viimeksikin kun luulin, että nyt on varmasti sokerit korkeella, kun matkan päältä jouduin labraan menemään (olin ollut 60 vuotis synttäreillä) niin veren sokeriarvot olivat kuitenkin vain 4,5.

Arkioloissahan en syö edes pullaa eikä valkoista vehnäjauhoa missään muodossa. Häät, hautajaiset, syntymäpäivät tekevät poikkeuksen, niissä syön normaalisti, mutta olen sen jälkeen kans hirvittävän kipee.
Kaikenlaista vanhaa sitä saa lukea vanhassa aloituksessa.
Varsinkin tällainen hyvä ruoanlaittaja.
Mitä järkeä?
H.
"Kaikenlaista vanhaa sitä saa lukea vanhassa aloituksessa.
Varsinkin tällainen hyvä ruoanlaittaja.
Mitä järkeä?"

Mikähän älynmläys se tuokin on? Mikä vanha aloitus tämä nyt on. Sekoilet itse ja olet järjetön.
"Oi tohtori, mua huimaa, voi hyvä tavaton" ♫
Ei ollut silloin mikään vitsi, oli asentohuimaus, joka Luojan kiitos, meni menojaan.

No, se nyt oli vaivoista pienimpiä.
En ole viaton, mutten ala niitä täällä luettelemaan. Olkoot, ja tulkoot. Nyt olen ja elän, se minulle riittää, kiitti vaan, tohtori, kun kuuntelitte, jos sen teitte.
.
Se sanoo bumbutibumbutibumbutibumbumbutibumbutibububum.

PETER SELLERS and SOPHIA LOREN Goodness Gracious Me (1960)
siniverinen olen ollu koko ikäni

erityisiä kuninkaallisia taipumuksia tosin niukasti
- johtunee lapsuudessa sairastetuista tulirokosta ja angiinoista -
pärjäilen kun välillä huilaa.
Takana 40 vuoden työputki vuorotyötä, uniongelmiin 1 nappi yöksi mielialalääkettä.
Kulunut rintaranka, kipuun auttaa venyttely ja Ibusal tarvittaessa.

Minäkin syön voikukanlehtisalaattia. Paitsi hyvää, on halpaa ja mielestäni sillä on jotain terveysvaikutuksia.

Ei muuta kuin hyvää päivänjatkoa, ulos aurinkoon ja metsälenkille!
Tänään on oikea olkapää arastellut, hiukan vaan. En ota särkylääkettä, yö auttaa.
Tuli tehtyä niin monenlaista, että ärtyi.
Alavatsakin tietää työn teosta. Se sentään korjaantuu ajallaan. Eipä muuta ole.

Onpa kiitosaihetta Jumalalle terveydestä:) Kaikesta muustakin siinä samalla, on koti, kevään loisto, kesä edessä ja puolisokin vielä rinnalla. Nuorisoakin on, joten suku lienee aikanaan jatkuu.
Vain työhulluus ja himo ajaa kaikkia pöriseviä koneita.
Ompahan noita sairauksia ihan omiksi tarpeiksi. Selkävaivat ja sydänoireilut, ruokatorven ajoitt. tulehdus ym ym. "Kipujen lapsi ja sairauden tuttava" lienen minäkin. Hiljakseen elämällä menen eteenpäin päivän ja usein hetkenkin kerrallaan.
Joskus on ollut masennus- ja ahdistusoireetkin enemmän tai vähemmän esillä elämässäni. Nyt on ollut parempi kausi niiden suhteen, mutta yksi päivä ja sitten onkin taas henkinen paha olo. Tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Eteenpäin elävän mieli.....
Ken vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki!
Vapaa on vain umpihanki.
Joillekin vai tuppaa olemaan tuo vaivojen valittelu koko elämä. Työpaikoilla ovat tosi rasittavia tyyppejä. Jotkut valittajat aloittavat jo parikymppisinä ja jatkavat sitä läpi elämänsä. Ovat kai kotoa sen tavan omaksuneet ja huomionsa noin saamaan.
Eri juttu, jos on oikeasti sairas.
 /   /  /  / 60+

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta