Ilmastointilaitteen poistoputki?

Koneen puhallin on niin voimakas, ettei putken virtausvastuksella ole merkitystä, tuossa koossa ja tuossa pituudessa. Putken eristäminenkin on puppua. Lämpötilaero on vähäinen.

Joku vaan kirjoitti:

Koneen puhallin on niin voimakas, ettei putken virtausvastuksella ole merkitystä, tuossa koossa ja tuossa pituudessa. Putken eristäminenkin on puppua. Lämpötilaero on vähäinen.

Lue lisää

jaa, ettet sitten oo koskaan nähnytkään laitetta, mutta neuvoa pitää

Joku vaan kirjoitti:

Koneen puhallin on niin voimakas, ettei putken virtausvastuksella ole merkitystä, tuossa koossa ja tuossa pituudessa. Putken eristäminenkin on puppua. Lämpötilaero on vähäinen.

Lue lisää

> Koneen puhallin on niin voimakas, ettei putken virtausvastuksella ole merkitystä,

No, suunnilleen. Suoralla (tai "suoralla", siis kurttuputkella) virtausvastus on kuitenkin muutamia Pascaleita tai enintään parikymmentä Pa (Ø125 mm kurtulla) metriä kohti, joten pari metriä lisää pituutta ei paljoa vaikuta. Laitteen sisäiset vastukset lienee kuitenkin muutama sata Pa ja isoja lukemia voi aiheuttaa myös ulospuhalluksen kuristus, kun käytetään jotain valmista reikää ja/tai virtausta ahdistavaa säleikköä.

Itselläni on ns. kaksiputkinen laite ja molemmissa läpivienneissä on US-AV-125 säleiköt. Etenkin ilmanotossa Ø160 tai jopa Ø200 olisi parempi, mutta tila ei moisille riittänyt. Virallisten speksien mukaan tämän Ø125 säleikön painehäviö on 50 l/s ilmavirralla huimat 85 Pa, joten 100 l/s ilmavirralla puhuttaisiin jo reilun 300 Pa häviöstä per säleikkö.

Paitsi että olen repinyt hyttysverkon pois ulospuhalluksesta, joten tämän säleikön painehäviö taitaa olla pikemminkin 50 Pa. Ja ei se ilmavirtakaan taida näillä virityksillä enää täydet 100 l/s olla, vaan muutama kymmenen litraa vähemmän, jolloin painehäviötkin kolmanneksen pienempiä.

Pienempi ilmavirta ei onneksi haittaa pahasti, kun vekotin on kuitenkin mitoitettu 35 °C ulkolämpötilalle...

...mutta alkup. kysyjän "puolet alkuperäistä pienempi" = Ø63 mm kanavaläpivienti kuulostaa jo tosi pahalta. Joko virtausnopeus menee yli 30 m/s = melua tai ilmamäärä tippuu pahasti tai sekä että.

Ja jos siinä läpiviennissä on vielä säleikkö, etenkin joku pellistä prässätty läpyskä tyyliin US-SV (US-AV on sentään valettu ja siinä on säleiden välissä reilut raot)... ei tule mitään!

> Putken eristäminenkin on puppua. Lämpötilaero on vähäinen.

Tässä menet metsään niin että rytisee. Lauhdutusilma on KUUMAA! Sitähän lämmitetään 3-3,5 kW teholla (jäähdytysteho PLUS kompressorin ottoteho), joten lauhdeilman lämpötila on 25-30 °C huone/ulkolämpötilaa (kummasta ilma otetaankaan) korkeampi!

Omassa laitteessani alkup. kurttuputken pintalämpötila on liki 50 °C, jolloin "pakoputki" luovuttaa huoneeseen n. 200 W lämpötehon. 5 m putkella saisi "ilmaislämpöä" jo 600 W verran, mikä on neljäsosa pienempien laitteiden nimellisestä jäähdytystehosta.

Putki kannattaa siis pitää mahd. lyhyenä ja eristää. Omalla kohdallani 1. yritelmä oli kääräistä pyyhe putken ympärille. Pintalämpötila laski noin 42 asteeseen -> arviolta neljännes pois lämmönluovutuksesta (koska "paketointi" myös lisää lämpöä luovuttavaa pinta-alaa, lämpövirta ei laske ihan yhtä paljon kuin pintalämpötilan erotuksen perusteella sopisi odottaa).

2. evoluutioversio: ensin kääräistään pyyhe suoraksi vedetyn kurtun päälle, sitten kieputetaan paketin päälle alumiinifolio, kirkas pinta ulospäin. Kun kurttua hieman painaa kasaan, tulee sen pintarakenne esiin ja lopputulos on aikalailla samannäköinen kuin alumiinikurtulla.

Evoluutiomallin pintalämpötila on edelleen noin 40 °C (käsikopelolla arvioitu), mutta infrapunalämpömittari väittää sen pintalämpötilaksi
27-28 °C, koska foliopinta estää lämpösäteilyn lähes täydellisesti.

Siis konvektio -25 % ja säteily -80 % tjsp. = lämmönluovutus huonetilaan puolet pienempi.