Kun psykoterapiat keskeytyvät

Mulla kävi niin että mä vaan ahdistuin koko ajan enemmän ja enemmän tästä terapeutista koska se ei vaan tajunnut mua ja oli siten kyvytön mua auttamaan. Oloni on parantunut koko ajan siitä saakka kun pääsin tästä ihmisestä eroon.

Rahat tälle jätkälle kelpas. Ei olisi mitenkään halunnut luopua minusta koska nähtävästi ei ollut asiakkaita riittävästi. En rikkonut sopimusta. Vuodesta oli puhe ja vuoden tälle kusipäälle rahojani vein. Omalla rahalla kävin

Otin kyllä opikseni. Jos on rahaa, sun rahoihin halutaan päästä käsiks. Jos oot hyvännäköinen (nuorena olin) oot ilmanen huora jos et tajua asioita. Jos on valtaa niin aina löytyy siivellä kulkijoita, Niin kova tämä maailma on. Aina löytyy hyväksikäyttäjiä jos ei itse pysty pitämään puoliansa. Sosiaali- ja terveys alalla jos missä on ihmisiä töissä joiden sisäinen skeema ei pohjaudu muuhun kuin toisen ihmisen hallitsemiseen ja oman egon pönkittämiseen.

Mä oon käynyt kolmella eri ihmisellä psykoterapiassa,kaikkien luona käynnit keskeytyivät noin puolen vuoden jälkeen.Ensimmäisellä käydessäni olin nuori enkä pystynyt puhumaan ongelmistani kun pelkäsin että perheeni saisi tietää mitä olisin kertonut.Seuraavalla käydessäni olin 18 vuotias ja se tyyppi ei ymmärtänyt mua yhtään.Se vitsaili koko ajan eikä ottanut mua vakavasti.Lopetin sitte senkin luona käymisen kun siitä ei ollut mitään hyötyä.Kolmannen luona käymisen lopetin vähän aikaa sitten kun pelkään sitä niin paljon.Puhuin sille jonkin verran mutta se petti mut valittamalla kaikesta ja syyllistämällä omasta elämästäni enkä kestänyt sitä ja suutuin sille ja lakkasin puhumasta.Se yritti pakottaa mua puhumaan uhkailemalla eikä ymmärtänyt yhtään miltä musta tuntuu.Nyt se yrittää vieläkin että kävisin sen luona mutten todellakaan käy enää.Se on just niitä tyyppejä jotka haluaa vaan rahastaa.Koko projekti on vaan pahentanut mun oloa kun kukaan ei ota vakavasti,ei vaan ymmärrä.

Ei terapeutti teidän ajatuksia lue. Jos jotain on teidän mielestänne hänen käytöksessänne sellaista mistä ette pidä tai ette hyväksy. Voitte mainita tai sanoa tästä terapeutille. Terapiassa on tärkeää tuoda terapeutille esiin heti jos tuntuu, että terapeutti on esim. väheksynyt jotain asiaa tai loukannut jotenkin. Yleensä kyse on omista henk.koht tuntemuksista ja asiat selviävät kun ne vain ottavat puheeksi.

Kyseessä on aina kuitenkin kahden erilaisen ihmisen kohtaaminen vaikka terapeutti on ammatti-ihminen ei hänkään voi niin neutraali olla, että olisi täysin persoonaton. Ei sekään varmasti olisi hyvä. Joskus on myös niinkin, että terapeutin on myös nostettava ikäviäkin asioita esiin potilaan elämässä jotta terapiasta olisi jotain hyötyäkin. Terapian on tarkoitus olla muutakin kuin sitä, että joku vain kuuntelee. Muutenhan siihen tuskin tarvattaisiin edes kallista terapeuttia.

Uskon, että monia terapioita mene juuri sen takia pieleen, kun ei uskalleta kertoa suoraan terapeutille tuntemuksistaan. Onhan se nyt vittumaista käydä puhumassa ihmisille vuosi, jonka kokee vaikka väheksyvän itseään. Tälläisistä asioista pitäisi voida pystyä terapiassa puhumaan. Onnistuneen terapian edellytys on hyvintoimiva terapeuttisuhde, mutta ei sellaisia ole valmiiksi olemassa useinkaan. Vaan ne on itse luotava ajan kuluessa, joten sinänsä en näe järkeä luovuttaa kovinkaan nopeasti.

Totta puhut häiriöinen! Ensin kannattaa keskustella terapeutin kanssa mikä mättää ja sitten vasta harkita vaihtoa jos asiat eivät muutu.