Sähköauto

En tiedä, mutta koko kysymyksesi on väärin. Vai oliko tämä joku vitsi? Jos ei, niin tuleeko kännykkäsikin akkuun 15kWh energiaa kun lataat sitä 16A:n pistorasiasta 4 tuntia?

Millä pirun logiikalla sinä tuon olet laskenut ilman mitään tietoa akkujen kapasiteetista tai laturin tehosta tai sähköauton kulutuksesta?

Pelkällä pistorasian johdotusta suojaavan sulakkeen koolla ja latausajalla et voi mitenkään laskea kuinka paljon saat ladattua jotain akkua, jonka kapasiteetti ei ole tiedossa laturilla, jonka teho ei ole tiedossa.

Autoni tietokone näyttää kulutetun tehon joka on 15-25kW noin,normaali ajossa.Reserviä jää n.80kW.

Polttomoottoreissa ilmoitetaan hetkellinen maksimiteho ja sähkökoneissa teho jota se kestää maailman tappiin kunnes laakerit levähtää.

Nythän meillä ei ole tiedossa että kuinka nopeasti auton akut latautuu polttomoottorilla tyhjästä täydeksi jos se tapahtuu nopeasti niin siinä osaselitys. Ja toki sitten vielä sun pitää latauksen aikana pystyä ajamaan sillä autolla lätkä lattiassa jolloin tehon tarve polttomoottorilla nousee entistään.

Sit palataan siihen polttomoottorin tehoon. Kuten sanottu hetkellinen teho niin kuin penkityksessä, ja siinä metelissä amisviikset lepattaa eikä konekkaan kauan sitä kestä.

Polttomoottori ylimitoitetaan rauhallisen ja tasaisen toiminnan vuoksi, esim. aggregaatissa voi olla tuplatehoinen polttomoottori jotta taajuus ei häiriintyisi.

Toki mekaanisen tehon muuttaminen sähköksi ja takaisin mekaaniseksi on myös epätaloudellista.

No kysymyksen asettelu on väärä.
Jos sähköautossa on 15kWh tai 100 kWh moottori niin arvatenkin 15kWh
moottorilla ei kovasti kiihdytellä. Jos hyötysuhteet ovat samat niin se on se ja sama kumpi moottori on autossa paitsi että sillä 15kWh moottorilla on mälsä matkustaa.
Varsinkin jos vastassa on mäki ja auto täynnä porukkaa ja makkarat ja kaljat ja ne kesämökin ponttooni laiturin laudat ja betonipainot.

Revi siinä sitten huumoria 15kWh koneesta.

Kääntäen yhtä typerän kysymyksen voi esittää kuinka monta hevosvoimaa on sadassa litrassa bensaa?

On tässä muutenkin puurot ja vellit sekaisin mikä nyt tossa selviää jo lähtöasetelmissa että johdonsuojasulakkeen mukaan lasketaan jotain tehoja ja seuraavaan hengen vetoon hyötysuhteista, jos niistä kerran tiedät kun matikka on kunnossa niin se ihme n-kirjain on varmasti tuttu?

Ilmeisesti kaikki sähkärit ovat tajunneet jo olevan trolli ja ainoana amatöörinä jaksan vääntää. Puhutaan nyt täällä siitä aidasta ja sitten tuunig-osastolla seipäistä.

Eiks se sähköauto toimi silleen et siel on yks sähkömoottori jolla ajetaan ja polttomoottori jolla ladataan akkuja? Polttomoottorin max teho on jotian ja siitä vaikka puolet on käytössä että kone toimii hiljasesti ja taloudellisesti. eli vaikka 50kw ei kone vie sen enempää energiaa jos sitä ei huudateta.

unohda ne moottorin ilmotetut max tehot sama ku laskisit aggregaatin sähkötuottoa polttomoottorin koosta

Juttuhan muuttuu kokoajan, alkuun kysyttiin että miksi pitää olla 100kw moottori ja nyt puhutaan hyötysuhteesta, tämmöiseen inttämiseen tuuning-osasto on juuri passeli.

Mistä näitä hyötysuhteita lasket sähkömoottorin osalta? puhutko nyt otto- vai antotehosta, nähtävästi laturin ottotehosta jos verkon suojasulakkeista sitä lasket?

Sähkömieheet näyttävät hukkavan ajatuksen heti kun kosinifii puuttuu.

Peruskoulun matematiikalla:

1 litra bensiiniä sisältää 9 kWh energiaa
auto kuluttaa 7 litraa per 100 km
autolla ajetaan 2 tuntia ja 100 km/h

bensaa kuluu 2*7*9= 126 kWh

polttoainekulutuksen keskiteho on 126/2= 63 kW

sähköautoa ladataan 4 tuntia
verkon jännite on 230 V
virta on 16 A

akkuun latautuu 16*230*4= noin 15 kWh

auto kulkee tuolla latauksella 2 tuntia ja 100 km/h
auton akusta ottama keskiteho on 7,5 kW

molemmat autot ovat perillä kaljakoreineen yms.

bensaenergiaa on mennyt 126 kWh ja rahaa noin 24 €
akkuenergiaa on mennyt 15 kWh, 10 cent/kWh, eli 1,50 €:n edestä.

Onko polttomoottori todella näin suuri energian haaskaaja?

Eli mihin se bensaenergia oikein kuluu?

No nyt tässä rupee olemaan järkeä, todetaan kuitenkin että en ole sähkäri vaan metallimies, duunari. Vaihe-erosta kiinnostun vasta kun selvää onko tasa- vai vaihtovirta moottori.

Enkä osaa tohon vastata, toki edestakainen liike sylinterissä hukkaa tehoa. Sähkömoottori vain pyörii yhteen suuntaan, aivan kuten vankkel –moottori bensalla ja siinähän on parempi paljon hyötysuhde juuri sen takia.

polttomoottorissa menee osa tehosta myös lämmöksi jolloin hyötysuhde paranee todella paljon jos se saadaan talteen.

esim. kellarissa jossa moottorin vesi kiertää talon lämmitysjärjestelmän mukana, käyttää häkää polttoaineena lämmityspuun polttamisesta ja pyörittää oikosulkumoottoria ylinopeudella niin että talon sähkömittari pyörii taaksepäin.

Sähköautolla taitaa unohtua muutama perusasia. Mistä tulee akkuun ladattava sähkö? Tuotetaanko se polttoaineella toivalla höyryvoimalaitoksella? Vesivoimalaitoksella? Tuulivoimalla? Kaikilla näillä tuotantotavoilla energialähteestä sähköksi tuotettava osuus on varsin huonolla hyötysyhteella. Esim tuulivoimalassa alle 50 %, höyryvoimalaitoksessa alle 50 %, vesivoimalaitoksessa alle 80 % ja aurinkosähkölaitoksessa luokkaa 25 %. Lisäksi sähkönsiirtoverkossa tapahtuu tehohäviöitä n. 10 %. Eli lopulta se akusta sähkömoottorille siirtyvä teho on hyötysyhteeltaan samoissa lukemissa bensiinimoottorin kanssa. Itse asiassa hieman huonompi, koska akun hyötysuhde on luokkaa 80 %.
Väitän myös, että samanpainoiset ja samalla ilmanvastuskertoimella olevat bensa- ja sähköautot kuluttavat saman energiamäärän auton liikuttamiseksi tunnissa, kun niiden nopeus on sama. Fysiikan lait pitää muistaa.

Miksi ihmeessä autossa täytyy olla 100 kw:n polttomoottori, ei kai sen häviöt ole kuitenkaan noin mahdottomat?

^----toi on kopioitu aloituksesta, kyllä tässä on kysymyskin matkan varrella muuttunut sen mukaan kun on siihen vastattu.

En pidä hirveän hämmästyttävänä että sähköauto olisi edullisempi vaihtoehto, eikö kehitys ole siihen suuntaan yleensä mennyt ja siihen ilmeisesti pyritään jatkossakin??

Normi polttomoottorissa häviöitä tulee ainakin lämpö ja edestakainen suuntaa vaihtava liike.

btw. Induktiivinen reaktanssi on tän palstan Pro.

"Akkuun on ladattu 15 kWh ja tankkiin tankattu 126 kWh bruttoenergiana. Tästä kai ollaan yhtä mieltä."

Ei olla. Väitän näin aluksi, että sähköauto ei kulje 15 kwh energiamäärällä 100 km/h -keskinopeudella 200 km matkaa. Hyvä että pääsee 50 km. Taitaa tuo 16 A pistoke olla kolmivaihepistoke, jolloin energiamäärä olisi 45 kWh luokkaa ja oltaisiin arveluissa edes lähellä oikeaa.

Näin sähkömiehenä vastaan tähän autopuolen kysymykseen:
Dieselmoottorin hyötysuhde lienee n. 60 %. Bensamoottorilla hiukan huonompi. Noin 25 % palotapahtuman aikana kulutetusta energiasta kulkee kuumien pakokaasujen mukana suoraan ilmaan. Loput kulutetusta energiasta (15%) kuluu moottorin kitkahäviöiden vuoksi syntyvän lämmön poisjohtamiseen säteilylämpönä moottorista ilmaan ja jäähdytysveteen.

Auton vetopyörille siirtyvä moottoriteho kulkee vaihteiston ja tasauspyörästöjen kautta, jotka huonontavat kokonaishyötysuhdetta. Sähköautossa moottori voi olla suoraan kytketty auton vetopyörään.

En ymmärrä vieläkään.

No polttomoottorin hyätysuhde on n.60%.Sähkömoottorin taas n.90%.Sähköauton laturi on ns. älylaturi joka ottaa verkosta kokoajan sen 16A kunnes akut on täysiä.
Eli akkuja ladataan täydellä teholla latauksen nopeuttamiseksi.Laturi on ns. vakiovirta laturi.

itse asiaa normi 16 A pistorasia kestää vain 8 ampeerin jatkuvan kuormituksen sehän me kaikki sähkökoulutuksessa olleet tiedämme. sen tietää pidentynyttä lautaus aiikaa. se on totta jos ei lasketa valmituskuluja varsinakaan akuston osuutta autosta ja sitä tosiasiia että akut kestää tietyn aikaa sähköllä ajo näyttäisi olevan halpaa mutta kun akustot tulee vaihto ikään ne on vaihdettava ja se ei ole halpa vaihto. eikä se tosia sia ettei akustosta riitä potku ajaa helsingistä rovanimelle yhden pysähdyksen taktiikalla tee sähköautoilusta houkuttevaa puhumattakaan mistää auto matkasta keskieruooppaa ajamalla. kaupunki ympäristössä hyvä auto saastettomuuden takia ja hiljaisuuden takia.
.

Akkujen varauksen vastaanottokyky on tunnetusti optimi huoneenlämpötilassa, ja olematon 25 asteen pakkasessa. Missään lämpötilassa akun täyttö ei suju siten, että syötetty varaus menisi 100% vauhdilla akkuun, vaan latausajat ovat teoriaa paljon pidempiä.