Kansalliset maataloustuet Suomessa 1105 milj, Ruotsissa 40 milj.

Iso Kaunis Hetero

Tässäkin asiassa ruotsalaiset on viisaampia, kuin keputsuhnat. Jos nuo turhat tuet jätettäisiin ostovoimaan, niin talous todella piristyisi, mutta KILPAILUKYKY paranisi erittäin paljon. Jos maajussit nostaisivat raaka-aineidensa hintoja
10-30%, niin Mtk´n laskelmien mukaan vaikutus kauppassa olisi luokkaa 1-2%.
Eli maksamme aivan turhaan sosialististä kansallista maataloustukea.

4

152

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • J Utta

      Hih hih minun ihrani toista sataa kiloa tässäkin suhteessa ruotsalaiset ovat viisaampia hih hih

    • Puhalla ......n

      Kokoomus ja SDP ei tee hallituksessa yhtään mitään maataloustukien vähentämiseksi. Miksi?

      Eikö isohetero tajua sen vertaa, että keskusta ei ole ollut hallituksessa moneen vuoteen?

    • linkistä lisää..

      Maatalouden tuilla turvataan kotimaisten elintarvikkeiden saatavuus ja kohtuulliset kuluttajahinnat


      Maataloutta harjoitetaan Suomessa varsin erilaisissa olosuhteissa kuin monissa muissa EU -maissa. Pohjoisen sijainnin, tärkeimpiä kilpailijamaita pienemmän tilakoon ja muiden suomalaisen maatalouden erityispiirteiden vuoksi maataloustuotteiden tuotantokustannukset muodostuvat meillä korkeiksi. Markkinoilta saatavat maataloustuotteiden myyntitulot kattavat vain osan tuotantokustannuksista.


      EU:n maatalouspolitiikan keskeisenä lähtökohtana on varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus kuluttajille. Monien maataloustuotteiden hinnat EU:ssa ovat lähellä keskimääräisiä maailmanmarkkinahintoja ja hintataso on yhteismarkkinoilla lähtökohtaisesti sama eri osissa EU:ta. Keskeisten maataloustuotteiden tuotanto, hintataso huomioon ottaen, ei ilman yhteiskunnan tukea olisi mahdollista Suomessa, eikä läheskään nykyisessä laajuudessa muissakaan EU-maissa. Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan kaikissa EU-maissa budjettivaroin. Tuet voivat olla EU:n kokonaan rahoittamia, EU:n ja jäsenmaan yhteisesti rahoittamia tai kokonaan kansallisista varoista rahoitettuja.


      Euroopan unionin maatalouspolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, eikä yksittäisellä jäsenmaalla voi olla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista poikkeavia tukijärjestelmiä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan perusperiaate on se, että asetettuihin tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti yhteisöpolitiikan keinoin. Tämän jälkeen mahdollisesti jääviä ongelmia voidaan hoitaa parlamentin ja neuvoston tai komission hyväksymin kansallisin erityisjärjestelyin.


      Kullakin tukimuodolla on omat tavoitteensa ja syntyhistoriansa. Yhteisen maatalouspolitiikan tukimuotoja ovat EU:n suorat tuet, maatalouden ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus, joilla ei ole kuitenkaan riittävästi pystytty huomioimaan Suomen maatalouden erityisolosuhteita. Tästä syystä Suomessa maksetaan EU:n tukimuotoja täydentävää kansallista tukea.


      EU:n suorien tukien tavoitteena alun perin on ollut korvata hallinnollisten hintojen laskusta viljelijöille aiheutuneita tulonmenetyksiä. Nykyisin EU:n suorien tukien saamiseksi on asetettu ehtoja maan kasvukunnon ylläpitämiseen, ympäristönhoitoon, ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen sekä elintarviketurvallisuuteen liittyen. Luonnonhaittakorvauksella korvataan luonnonolosuhteista syntyvää olosuhdehaittaa. Ympäristötuki on korvausta viljelijöiden tulonmenetyksistä ja lisääntyneistä tuotantokustannuksista, jotka syntyvät ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta viljelykäytännöissä.


      Suomen liittymisneuvotteluiden yhteydessä sovittiin kansallisen tukijärjestelmän perusrakenteesta, jota on täydennetty myöhemmin käytyjen neuvotteluiden perusteella. Kansallisen tukijärjestelmän osat ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki sekä luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa. Lisäksi maksetaan eräitä muita kansallisia tukia. Kansallisten tukien käyttöönotto tai niiden ehtojen muutokset edellyttävät aina komission ennakkohyväksyntää tai tiettyjen niille asetettujen ennakkoehtojen täyttämistä (esim. maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiset tuet ja vähämerkityksiset tuet).


      Tukien alueelliseksi porrastamiseksi Suomi on jaettu seitsemään päätukialueeseen. Esimerkiksi maidon ja naudanlihan tuotannon tuissa tuki on porrastettu alueiden välillä siten, että tukitaso kas-vaa etelästä pohjoiseen. Kasvinviljelyssä tuki hehtaaria kohti on kuitenkin koko maassa likimain sama, kun otetaan huomioon kaikki pinta-alatukimuodot.


      Vuotuisten viljelijätukien lisäksi maksetaan myös rakennetukia. Niiden tavoitteena on parantaa maatalouden tuottavuutta, kehittää maatalouden rakennetta sekä edistää sukupolven vaihdoksia.

      http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys.html

      • hohhoijaa..

        Suorien tukien tasaukseen rahat otetaan niiltä mailta, joilla hehtaarituet ovat nykyisin EU:n keskiarvon yläpuolella.

        Yksi menettäjistä on Ruotsi. Tuottajajärjestön puheenjohtaja Helena Jonsson vaatii, että Ruotsin hallitus paikkaa menetyksiä kansallisella rahoituksella.

        http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/suomen-maatalous-pärjäsi-hyvin-eu-tukien-jaossa-1.33805


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona

      Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks
      Sinkut
      152
      3386
    2. Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa

      On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t
      Maailman menoa
      51
      2372
    3. Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä

      Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu
      Maailman menoa
      11
      1179
    4. Mitäköhän vuosi

      2026 tuo tullessaan?
      Ikävä
      111
      1163
    5. Väestönsiirtoa itään?

      Ano "the Russo" Turtiainen sai poliittisen turvapaikan Venäjältä. Pian lähtee varmaan Nazima Nuzima ja Kiljusen väki per
      Helsinki
      48
      927
    6. Vuoden luetuimmat: Mikä on Pelle Miljoonan taiteilijaeläkkeen suuruus?

      Pelle Miljoonan eläkkeen suuruus kiinnosti lukijoita tänä vuonna. Artikkeli on Suomi24 Viihteen luetuimpia juttuja v. 20
      Suomalaiset julkkikset
      19
      870
    7. Kuumalle kaivatulle tiedoksi

      Tykkään susta!
      Ikävä
      45
      830
    8. Ikävä sinua..

      Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va
      Ikävä
      7
      813
    9. Nyt musta tuntuu

      Et alat päästämään kokonaan irti..
      Ikävä
      35
      679
    10. Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt
      Maailman menoa
      194
      646
    Aihe