Asuntolainan todellinen korko onkin 6 %

>>EI V1TTU SÄ OOT SEKASIN!!!!


välittäjältä paloi käämi kun totuus tuli esiin

monilta palaa käämi kirjoitti:

>>EI V1TTU SÄ OOT SEKASIN!!!!


välittäjältä paloi käämi kun totuus tuli esiin

haha, voi teitä tyffeparkoja :(

Miten ne sen bittirahan tekevät?

Tosiaankin pankit toimivat osittaisreserviperiaatteella, ja pankkivalvonta seuraa näitä asettamiaan reservivaatimuksia joita se myös voi kiristää.
En nyt jaksa pakertaa tähän miten homma toimii. Olen sen joskus tällekkin palstalle selittänyt miten se reservivaatimuksiin nähden sen n.s. geometrisen sarjan raja-arvon kanssa menee se miten paljon maksimissaan pankit voivat lainoja myöntää. Se ei todellakaan ole mikään vaikea asia ymmärtää.

aassxxcczzqqwweeeeee kirjoitti:

Tosiaankin pankit toimivat osittaisreserviperiaatteella, ja pankkivalvonta seuraa näitä asettamiaan reservivaatimuksia joita se myös voi kiristää.
En nyt jaksa pakertaa tähän miten homma toimii. Olen sen joskus tällekkin palstalle selittänyt miten se reservivaatimuksiin nähden sen n.s. geometrisen sarjan raja-arvon kanssa menee se miten paljon maksimissaan pankit voivat lainoja myöntää. Se ei todellakaan ole mikään vaikea asia ymmärtää.

Lue lisää

Tarkoitatko vakavaraisuusastetta?

porvarihallitus kirjoitti:

Tarkoitatko vakavaraisuusastetta?

No en minä ole pankkiiri enkä niistä pankkirutriineista perillä, mutta tarkoitan siis tätä osittaisreservi-periaatetta miten se menee. Olin kuitenkin tallettanut sen jutun minkä joskus tästä aiheesta pakersin, ja se siis menee seuraavanlaisesti periaatteellisella tasolla.



Ajatellaan tässä siis koko pankkisektoria. Jos sinne jostain pöllähtää
rahasumma U, joko yhteen pankkiin tai useampaan jakautuen, niin tästä nämä
pankit voivat uloslainata noin 90% eli 0,9*U (Tämä näin siis siksi kun
pankit kokemuksen pohjalta tietävät, että ihmiset eivät tätä enempää
ryntää tilejään pankista tyhjentämään.Tietenkin myös pankkivalvonta voi
asettaa muitakin tästä vähän poikkeavia reservivaatimuksia)
Kun sitten tämä 0,9*U lähtee lainoina liikkeelle niin se jää tai päätyy
tavalla tai toisella muiden tileille pankkeihin talletuksina, mistä taas
voidaan uloslainata 90% eli tällä kertaa 0,9*(0,9*U) tai 0,9^2*U.
Seuraavalla kierroksella voidaan uloslainata 0,9*0,9*0,9*U eli 0,9^3*U. Ja
kierrokset siis jatkuvat samalla tavalla loputtomiin.

Koulujen matematiikan kirjoistakin tuttu Geometrinen sarja menee näin

S(n) = 1 r r^2 r^3 ..... r^(n-1) r^n

Kertomalla tämän yhtälön molemmat puolet r:llä saadaan toinen yhtälö

r*S(n) = r r^2 r^3 r^4..... r^n r^(n 1)

Vähentämällä tämä toinen yhtälö edellisestä saadaan kolmas yhtälö

S(n)-r*S(n) = 1 - r^(n 1) eli (1-r)*S(n) = 1- r^(n 1) mistä

S(n) = (1-r^(n 1))/(1-r)

calculuksen raja-arvoihin perehtymättömällekkin se lie selvä asia, että
jos tässä n kasvaa loputtomiin niin r^(n 1) lähestyy nollaa silloin jos r
on pienempi kuin 1. Tätä sopii kokeilla taskulaskimella. Raja-arvoksi(kun
siis n kasvaa äärettömyyksiin) tulee siis

S(n) = 1/(1-r)

Tuo pankkilainojen sarjassa paisuminen menee siis tällaisen geometrinen
sarjan raja-arvon mukaan, paitsi että tässä uloslainaamisia ajatellen
siitä alusta tuo ykkönen yhtälön oikealta puolelta jäi puuttumaan. Mutta
kyllä sekin olisi siinä voinut kertoimena olla kun koko rahamäärän
paisumista ajatellaan, sillä eihän se alkuperäinen U joka pankeille
pöllähti sekään siitä rahana mihinkään katoa.

Siis kun r = 0,9 ja n kasvaa loputtomiin niin

S(n) = 1/(1-0,9) = 10

Näin se osittaisreservipankkiperiaatte​ella mennen paisuu liikenteessä
olevan rahan määrä resrveihin nähden. Ja jos lainoille vaan kysyntää on
niin kyllä se ilmieisesti aika lähelle tätä maksimiaan paisuu, mutta ei
sen yli jos vaan reservivaatimuksista kiinni pidetään eikä mitään
ylimääräisiä 'sijoitusinstrumentteja' tai jatkohuijauksia rakennella.
Lisäksi näitä reservivaatimuksia voidaan muutella, mikä siis vaikuttaa
tähän liikkeellä olevan pankkilainarahan määrään.

Niin, tässä on nyt vain yksinkertaisesti kyse siitä, että markasta on tullut euro asunnon neliöhinnoittelussa kerrostaloissa ja kauhein tilanne on erityisesti omakotitalojen ja niiden tonttien hinnoittelussa.

Sopulit lähtivät jopa kilvoittelemaan, kuka maksaa eniten ja se oli historiallinen virhe, joka toisin vasta toistui. Edellinen kerta oli, kun kokoomus silloinkin ilmoitti alentavansa sopulin verotusta, silloin 80-luvun lopussa.

Kepun kanssa kiristivät lopulta ainakin 20 % verotusta, heti 90-luvun alussa.

hupskeikkaa... kirjoitti:

Niin, tässä on nyt vain yksinkertaisesti kyse siitä, että markasta on tullut euro asunnon neliöhinnoittelussa kerrostaloissa ja kauhein tilanne on erityisesti omakotitalojen ja niiden tonttien hinnoittelussa.

Sopulit lähtivät jopa kilvoittelemaan, kuka maksaa eniten ja se oli historiallinen virhe, joka toisin vasta toistui. Edellinen kerta oli, kun kokoomus silloinkin ilmoitti alentavansa sopulin verotusta, silloin 80-luvun lopussa.

Kepun kanssa kiristivät lopulta ainakin 20 % verotusta, heti 90-luvun alussa.

Lue lisää

Eikös esim. palkankorotuskierroksilla ja julkisen puolen törsäilyjen ja verotuksen kasvattamisella ole mitään osuutta asiaan. No eipä tietenkään ole ainakaan kommarivasurin mielestä.

aasswweeqqddffgggggg kirjoitti:

Eikös esim. palkankorotuskierroksilla ja julkisen puolen törsäilyjen ja verotuksen kasvattamisella ole mitään osuutta asiaan. No eipä tietenkään ole ainakaan kommarivasurin mielestä.

Lue lisää

No sitä sopii miettiä, poorrvarihallituksethan tässä on olleet vallassa koko 2000-luvun ajan (suurimman puolueen manttelilla mitattuna) !

Tosiasia on se, että velkaannuttaminen käynnistettiin vuoisikymmen sitten ja tiliä tekivät todellisuudessa kusettajaporrvarit euro-markkinoilla, samaan aikaan kun valehtelivat "työvoimapulista" rinnan jätti-irtisanomisten kanssa.

Tuulen suunta näyttää muutuvan
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1177978

S.v.t. kirjoitti:

No sitä sopii miettiä, poorrvarihallituksethan tässä on olleet vallassa koko 2000-luvun ajan (suurimman puolueen manttelilla mitattuna) !

Tosiasia on se, että velkaannuttaminen käynnistettiin vuoisikymmen sitten ja tiliä tekivät todellisuudessa kusettajaporrvarit euro-markkinoilla, samaan aikaan kun valehtelivat "työvoimapulista" rinnan jätti-irtisanomisten kanssa.

Tuulen suunta näyttää muutuvan
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1177978

Lue lisää

Tuo on kyllä selvä että meillä aina työnantajien edustajat sanovat olevan huutava työvoimapula. Näin vaikka työttömiä olisi kuinka paljon ja hurjat saneeraukset irtisanomisineen käynnissä. Myös työnantajien maksaman palkkatuloverotuksen keventämisen ja työttömyysturvan heikentämisen aina sanotaan olevan tärkeitä siksi jotta näillä kannustaisiin ihmisiä tekemään töitä ja hakeutumaan töihin. Näin vaikka työttömiä olisi miten paljon agressiivisesti töitä hakemassa.

44455566669999999999 kirjoitti:

No en minä ole pankkiiri enkä niistä pankkirutriineista perillä, mutta tarkoitan siis tätä osittaisreservi-periaatetta miten se menee. Olin kuitenkin tallettanut sen jutun minkä joskus tästä aiheesta pakersin, ja se siis menee seuraavanlaisesti periaatteellisella tasolla.



Ajatellaan tässä siis koko pankkisektoria. Jos sinne jostain pöllähtää
rahasumma U, joko yhteen pankkiin tai useampaan jakautuen, niin tästä nämä
pankit voivat uloslainata noin 90% eli 0,9*U (Tämä näin siis siksi kun
pankit kokemuksen pohjalta tietävät, että ihmiset eivät tätä enempää
ryntää tilejään pankista tyhjentämään.Tietenkin myös pankkivalvonta voi
asettaa muitakin tästä vähän poikkeavia reservivaatimuksia)
Kun sitten tämä 0,9*U lähtee lainoina liikkeelle niin se jää tai päätyy
tavalla tai toisella muiden tileille pankkeihin talletuksina, mistä taas
voidaan uloslainata 90% eli tällä kertaa 0,9*(0,9*U) tai 0,9^2*U.
Seuraavalla kierroksella voidaan uloslainata 0,9*0,9*0,9*U eli 0,9^3*U. Ja
kierrokset siis jatkuvat samalla tavalla loputtomiin.

Koulujen matematiikan kirjoistakin tuttu Geometrinen sarja menee näin

S(n) = 1 r r^2 r^3 ..... r^(n-1) r^n

Kertomalla tämän yhtälön molemmat puolet r:llä saadaan toinen yhtälö

r*S(n) = r r^2 r^3 r^4..... r^n r^(n 1)

Vähentämällä tämä toinen yhtälö edellisestä saadaan kolmas yhtälö

S(n)-r*S(n) = 1 - r^(n 1) eli (1-r)*S(n) = 1- r^(n 1) mistä

S(n) = (1-r^(n 1))/(1-r)

calculuksen raja-arvoihin perehtymättömällekkin se lie selvä asia, että
jos tässä n kasvaa loputtomiin niin r^(n 1) lähestyy nollaa silloin jos r
on pienempi kuin 1. Tätä sopii kokeilla taskulaskimella. Raja-arvoksi(kun
siis n kasvaa äärettömyyksiin) tulee siis

S(n) = 1/(1-r)

Tuo pankkilainojen sarjassa paisuminen menee siis tällaisen geometrinen
sarjan raja-arvon mukaan, paitsi että tässä uloslainaamisia ajatellen
siitä alusta tuo ykkönen yhtälön oikealta puolelta jäi puuttumaan. Mutta
kyllä sekin olisi siinä voinut kertoimena olla kun koko rahamäärän
paisumista ajatellaan, sillä eihän se alkuperäinen U joka pankeille
pöllähti sekään siitä rahana mihinkään katoa.

Siis kun r = 0,9 ja n kasvaa loputtomiin niin

S(n) = 1/(1-0,9) = 10

Näin se osittaisreservipankkiperiaatte​ella mennen paisuu liikenteessä
olevan rahan määrä resrveihin nähden. Ja jos lainoille vaan kysyntää on
niin kyllä se ilmieisesti aika lähelle tätä maksimiaan paisuu, mutta ei
sen yli jos vaan reservivaatimuksista kiinni pidetään eikä mitään
ylimääräisiä 'sijoitusinstrumentteja' tai jatkohuijauksia rakennella.
Lisäksi näitä reservivaatimuksia voidaan muutella, mikä siis vaikuttaa
tähän liikkeellä olevan pankkilainarahan määrään.

Lue lisää

Tähän osittaisreservipankkitoimintasysteemiin liittyy seuraava hyvin tunnettu juttu. Nimittäin jos pankit jostain syystä lakkaavat löytämästä sopivaksi katsomiaan kohteita joita lainoilla rahottaisi, niin silloin liikkellä olevan velkarahan määrä lähtee laskuun siksi kun jo myönnettyjen lainojen lyhennykset vaan virtaavat pankkeihin ja uusia lainoja ei vastaavasti myönnetä. Siis tämä tyhjästä pankkien luoma velkaraha kuolettuu pois sitä myötä kun myönnettyjä velkoja lyhennetään, ja jos siihen ei uusia lainoja vastaavasti myönnetä niin velkarahan määrä liikenteessä laskee, ja deflaatiokierre siitä seuraa ellei asiaan puututa keskuspankkien ja finanssipolitiikan toimin vaikka juurikin jonkin sortin setelirahoituksella.
Sellaistakin väitetään että pankit pyrkivät tahallaan vuoroin lösentämään lainojen myöntämistä ja vuoroin kiristämään, ja näin tahallaan sillä aiheuttamaan nousukausia inflaatioineen ja laskukausia deflaatioineen. Tavoitteena tässä siis pankeilla olisi rohmuta omaisuudet haltuunsa pilkkahintaan laskukauden deflaatiossa. No ehkä tällaista salaliiton omaista kähmintääkin jossain pankkipiireissä on joskus tapahtunut, mutta en usko että sitä tapahtuu ainakaan meillä nykyolissa. Mutta se on että pankit eivät tahdo löytää sopivaksi katsomiaan kohteita joita rahoittaisi jos laskusuhdanne menee päälle, ja tästä seuraa liikenteessä olevan velkarahan määrän lähteminen laskuun ellei siihen joku muu taho vastaavasti lisää rahaa. Mutta eihän se muu tahokaan niitä sopivaksi katsomiaan rahoituskohteita lamassa sen paremmin tahdo löytää muuta kuin tietty syömävelkaan törsäilyjä.

44455566669999999999 kirjoitti:

No en minä ole pankkiiri enkä niistä pankkirutriineista perillä, mutta tarkoitan siis tätä osittaisreservi-periaatetta miten se menee. Olin kuitenkin tallettanut sen jutun minkä joskus tästä aiheesta pakersin, ja se siis menee seuraavanlaisesti periaatteellisella tasolla.



Ajatellaan tässä siis koko pankkisektoria. Jos sinne jostain pöllähtää
rahasumma U, joko yhteen pankkiin tai useampaan jakautuen, niin tästä nämä
pankit voivat uloslainata noin 90% eli 0,9*U (Tämä näin siis siksi kun
pankit kokemuksen pohjalta tietävät, että ihmiset eivät tätä enempää
ryntää tilejään pankista tyhjentämään.Tietenkin myös pankkivalvonta voi
asettaa muitakin tästä vähän poikkeavia reservivaatimuksia)
Kun sitten tämä 0,9*U lähtee lainoina liikkeelle niin se jää tai päätyy
tavalla tai toisella muiden tileille pankkeihin talletuksina, mistä taas
voidaan uloslainata 90% eli tällä kertaa 0,9*(0,9*U) tai 0,9^2*U.
Seuraavalla kierroksella voidaan uloslainata 0,9*0,9*0,9*U eli 0,9^3*U. Ja
kierrokset siis jatkuvat samalla tavalla loputtomiin.

Koulujen matematiikan kirjoistakin tuttu Geometrinen sarja menee näin

S(n) = 1 r r^2 r^3 ..... r^(n-1) r^n

Kertomalla tämän yhtälön molemmat puolet r:llä saadaan toinen yhtälö

r*S(n) = r r^2 r^3 r^4..... r^n r^(n 1)

Vähentämällä tämä toinen yhtälö edellisestä saadaan kolmas yhtälö

S(n)-r*S(n) = 1 - r^(n 1) eli (1-r)*S(n) = 1- r^(n 1) mistä

S(n) = (1-r^(n 1))/(1-r)

calculuksen raja-arvoihin perehtymättömällekkin se lie selvä asia, että
jos tässä n kasvaa loputtomiin niin r^(n 1) lähestyy nollaa silloin jos r
on pienempi kuin 1. Tätä sopii kokeilla taskulaskimella. Raja-arvoksi(kun
siis n kasvaa äärettömyyksiin) tulee siis

S(n) = 1/(1-r)

Tuo pankkilainojen sarjassa paisuminen menee siis tällaisen geometrinen
sarjan raja-arvon mukaan, paitsi että tässä uloslainaamisia ajatellen
siitä alusta tuo ykkönen yhtälön oikealta puolelta jäi puuttumaan. Mutta
kyllä sekin olisi siinä voinut kertoimena olla kun koko rahamäärän
paisumista ajatellaan, sillä eihän se alkuperäinen U joka pankeille
pöllähti sekään siitä rahana mihinkään katoa.

Siis kun r = 0,9 ja n kasvaa loputtomiin niin

S(n) = 1/(1-0,9) = 10

Näin se osittaisreservipankkiperiaatte​ella mennen paisuu liikenteessä
olevan rahan määrä resrveihin nähden. Ja jos lainoille vaan kysyntää on
niin kyllä se ilmieisesti aika lähelle tätä maksimiaan paisuu, mutta ei
sen yli jos vaan reservivaatimuksista kiinni pidetään eikä mitään
ylimääräisiä 'sijoitusinstrumentteja' tai jatkohuijauksia rakennella.
Lisäksi näitä reservivaatimuksia voidaan muutella, mikä siis vaikuttaa
tähän liikkeellä olevan pankkilainarahan määrään.

Lue lisää

Eipä tuotakaan kukaan ole kommentoinut. Pitäisi siitä olla aika selvästi nähtävissä se miten osittaisreseripankkisysteemissä velkaraha luodaan pankeissa n.s. tyhjästä. Mikä asia siis tarkoittaa sitä, että paljon enemmän lainoja myönntään kuin mitä reservejä ja säästöjä pankeissa on. Ja tietenkin myönnetään lainoja aina ihan tappiinsa niin paljon kuin mitä kulloinkin pankeille asetetut rservivaatimukset vaan sallivat. Tämän ihan oletetaankin aina näin menevän, eikä siinä sen puoleen ole mitään. Tämä näin siis oloissa missä pankeilla vaan on sopivaksi kasottuja kohteita mihin lainoja myöntää, yritystoimintaan,bisnekseen ja kotitalouksille myös vaikka juurikin asuntolainoihin. Ja tähän systeemiin liitty tietty vielä sekin, että pankit keskenäänkin lainaileat toisilleen kun kaikilla pankeilla ei yhtä lailla sopivia laina-asiakkaita ole.

Tuossa johdatellussa kaavassa S(n) = 1/(1-r) tuo (1-r) on siis vaadittujen reservien osuus pankkien myöntämistä lainoista. r = 0,9 silloin kun reservivaatimus on 10% ja r = 0,88 siloin kun reservivaatimus on 12% tai r = 0,92 silloin jos reservivaatimus on 8% j.n.e.
Kun tuon S(n) = 1/(1-r) differentioit ärrän suhtee saat dS(n)/dr = 1/(1-r)^2 Elikkä liikkeelle lainoina laskettavan velkarahan määrä kasvaa asetettujen reservivatimusten käänteisluvun(mikä siis ykköstä pienempi positiivinen luku tässä) neliössä. T.s. kuristamalla tai löysentämällä reservivaatimuksia voidaan tehokkaasti vaikuttaa likkellä olevan pankkien myöntämän velkarahan määrään.

Muta jos talous on ajautunut taantumaan niin pankeilla ei vaan kertakaikkiaan tahdo olla mielestään sopivia kohteita mihin voisi lainoja myöntää. Tällöin liikenteessä olevan velkarahan määrä lähtee laskuun, kun jo myönnettyjen lainojen lyhennyset vaan virtaavat pankkeihin ja uusia lainoja ei vastaavasi myönetä(ne tyhjästä luodut velkarahat silloin kuolettuvat pois kun ne pankkehin lainan lyhenyksinä palaavat). Se on selvä että näin mennen uhkaa deflaatiokierre joka on myrkkyä nykyisen kaltaiselle talousjärjestemälle ja jota kierrettä keinoja kaihtamatta pyritään torjumaan keskuspankkien ja finanssipolitiikan keinoin. Nythä juuri ollaankin ajauduttu vähän tämän kaltaiseen tilanteeseen,halpaa rahaa kyllä on pankeissa mielin määrin mutta ei sopivia kohteita mitä lähdettäisiin rahoittamaan.

Sitten tähän herää vielä tärkeä kysymys siitä missä tässä systeemssä luodaan se raha mikä korkoina pankeille maksetaan, kun sitä ei velkarahana luodakkaan. T.s. pelkästään tässä osittaisreservipankkisysteemissä näin mennen ei ole edes periaatessa mahdollista näitä kaikkia tyhjästä luotuja velkoja maksaa takaisin pnkkeihin korkoineen, siksi kun sitä rahaa korkojen osalta ei ole misään luotuna. No keskuspankit tähän rahaa syytävät ja niillä julkisen sektorin törsäilyjäkin hoidetaan ja budjettivajeita. Ja se on selvä että inflaation puolella meneminen on välttämättömyys jo tämän rahatalouden toimivuudenkin kannalta, inflaatio ei vaan saa päästä ryöstäytymään.

Jos työvoima viranomaiset haluaa enemmän työperäistä muuttoliikettä on varainsiirtovero poistettava. Ehkäisee tutkitusti tehokkaasti muuttoa. Meillä toissa vuonna muutto ja kulut 24,000 euroa josta varainsiirtoveroa 17,000 euroa. Siis ihan siitä ilosta että muutettiin.

hmmm... kirjoitti:

Jos työvoima viranomaiset haluaa enemmän työperäistä muuttoliikettä on varainsiirtovero poistettava. Ehkäisee tutkitusti tehokkaasti muuttoa. Meillä toissa vuonna muutto ja kulut 24,000 euroa josta varainsiirtoveroa 17,000 euroa. Siis ihan siitä ilosta että muutettiin.

Lue lisää

Onhan tossa jo mahtikuplaakin maksettu pitkälti toistasataa tonnia. Kuplamaksuveroa ainakin 6000. Aikamoista sakotusta kieltämättä.

hmmm... kirjoitti:

Jos työvoima viranomaiset haluaa enemmän työperäistä muuttoliikettä on varainsiirtovero poistettava. Ehkäisee tutkitusti tehokkaasti muuttoa. Meillä toissa vuonna muutto ja kulut 24,000 euroa josta varainsiirtoveroa 17,000 euroa. Siis ihan siitä ilosta että muutettiin.

Lue lisää

Juuri näin se on. Jo pelkästä muutosta kaikkine veroilla paisutettuinen kustannuksineen ja uuden asunnon ostosta menevän varainsiirtoveron kanssa tulee hirmuinen lasku. Jos vielä käyttää kiinteistön välittäjää myynnissä, niin alveineen jo siihenkin palaa helposti 3,5% asunnon myyntihinnasta. Ja jos muuttoliikkeelle muuttokuljetukset antaa niin siitäkin melkoinen laskus tulee alveineen. Kymmeniä tuhansia jo näihinkin palaa.

Deflaatio peruttu, setelikone soi! Talouteen vyöryvät eurot hakeutuvat mm. asuntojen arvoihin.

Osta halvalla nyt kun vielä saat!

Soitstoisoit kirjoitti:

Deflaatio peruttu, setelikone soi! Talouteen vyöryvät eurot hakeutuvat mm. asuntojen arvoihin.

Osta halvalla nyt kun vielä saat!

Äläs nyt intoile...


HS: Nalle saamassa jättitulot: Nordea maksaa osinkoja 2,5 miljardia
Keskiviikko 28.1.2015 klo
http://www.iltalehti.fi/talous/2015012819102997_ta.shtml

Eli tuo tarkoittaa sitä, että te VELKA-pellet MAKSATTE, ette "nostele" noita fyrkendaaleja !

Haans kirjoitti:

Äläs nyt intoile...


HS: Nalle saamassa jättitulot: Nordea maksaa osinkoja 2,5 miljardia
Keskiviikko 28.1.2015 klo
http://www.iltalehti.fi/talous/2015012819102997_ta.shtml

Eli tuo tarkoittaa sitä, että te VELKA-pellet MAKSATTE, ette "nostele" noita fyrkendaaleja !

Lue lisää

Minäpä nostelen, vaikka olen velkapelle. En paljoa, mutta vähän kumminkin. Olen tosin jossain vaiheessa myymässä, kun tuollaisessa Nallen vallassa olevassa yrityksessä henkilöstö on aika lujilla. Kynnelle kykenevät parhaat tekijät yleensä häipyvät muualle tällaisista.

Tänään näyttäisi trendi olevan sellainen, että yksi jos toinenkin joutuu tyytymään aina vain pienempiin tuloihin. Ennen muuta potkujen kautta mutta - yllätys - yllätys - myös ULOSOTON kautta. Katiaisen karvainen käsi käy siis yhä useamman lompakolla......

Ai että pysyväisluonteista asuntojen hintojen laskua ennustelet. Oletko tullut ajatelleekisi mihin se johtaisi( ja missä aikataulussakin se johtaisi) asuntokannan kunnon osalta, jos tällaiseen pysyväisluonteiseen hintojen laskemiseen asuntojen osalta ajauduttaisiin, siis siltikin johtaisi vaikka ei mitään lisäveroja ja kuppauksia näiden asuntojen päälle verottaja edelleen lisää mätkisi mitä sitäkin on luvassa.

Tarkoittaako Erkki Liikainen sitä, että nyt olisi luvassa TUPLA-kustannustason lasku ts. mitä enemmän hinnat laskevat, sitä enemmän laskee myös lainan korkotaso, siis lähemmäs tuota 2 %:n korkoa.

Sehän olisi tuplajättipotti! Suostuisiko kusettajapankki siihen?

"Jos työnantaja pidättää verokartan mukaan -30%veroa palkasta ja kauppias kaupankassalla 24% alvia ostoksesta todenmukanen vero on 30% 24%=54% veroa jos ostaa koko palkalla alv.24% tuotteita."
Vähän matemaattisemmin orientoitunut lukija huomaa virheen noissa prosenttien ynnäyksissä. Prosentit tai sadasosat ovat aina jostakin ja niitä voi y.m. tavalla ynnäillä vain jos ne ovat samasta asiasta otettuja prosentteja eli tässä prosentteja bruttopalkasta niinkuin asianomainen kirjoittaja tässä tarkoittanee. Mutta alvihan puree käteen jääneestä nettopalkasta ja vain tulovero puree bruttopalkasta. T.s. jos bruttopalkka on B niin siitä jää nettoa 30% veron jälkeen 0,7*B mistä taasen puree 24%. alvi. Veroa yhteensä B:stä menee siis (0,3 0,24*0,7)*B
Ja (0,3 0,24*0,7)*B/(B/100) = (0,3 0,24*0,7)*100 = 46,8 sadasosaa tai siis %

No mitäpä näistä nyt sen enempää. Veroa tosiaankin menee aina ja paljon. Uuden asunnon hinnasta jo suurin osa on veroja jos kaikki veroittajan rokotukset siitä huomioidaan. Ja kun näin verojen vuoksi hintoihinsa tullut uusi asunto on ostettu, niin ei sitä pian siitä kukaan millään merkittävällä alennuksella lähde myymään(ellei jostain syystä ole aivan pakko niin tehdä) kun silloin siinä päätyisi tavallaan ottamaan nämä verot kontolleen ja niin mennen omilla varoillaan subventoimaan asuntomarkkinoita. Ja kun aikaa kuluu enemmän niin taloon ja asuntoon alkaakin jo tulla taas niitä niinikään veroilla hintaviksi paisutettuja remontteja.