On huomattava, että kaikki ihmiset ovat siskoja ja veljiä ihmisyydessä. Vaikka ateismissa on erilaisia uskomuksia ja sisäisiä ristiriitoja. Niin silti yksittäistä ateistia on turhaa syyllistää. Jokainen tehtävä on miettiä itse omia tekemisiään ja tekemättömyyksiään. Keskustelun pitäminen asialinjalla ajaa kaikkien etua ja pitää yhteyden avoimina ajatusten vaihtoon. Aatteiden ja filosofioiden olemuksesta toki voidaan keskustella ja olla erimieltä. Mutta "universaalit" säännöt ovat samat ja koskevat jokaista ihmistä. Jokainen tarkkailee omaa moraaliaan. Seuraa aikaansa, selvittää miten mikäkin asia toimii. Selvittää mitä asiat ovat tänään, mitä ne olivat eilen ja mitä niistä mahdollisesti seuraa huomenna. Yksityiskohdilla ja detaljeilla on omat painoarvonsa. Kuten erilaisten liikkeiden tavoilla toimia. On olemassa hyödyllistä ja haitallista. Haitallisuuksilla on erilaiset "asteensa" miten niillä tuhotaan itseään, toisia ja luomakunnan elämää. Sekä siinä missä ajassa ne alkavat ja tekevät "tuhonsa". Ja vs.
Ihminen voi tiedostaa kuinka toimia, jos on olemassa ideaali ja malli siitä mikä on oikein. Toiset selvittävät sitä ja toiset seuraavat (sen jälkeen, kun erilaiset eripurat ovat ratkaisseet mistä mennään heikoille jäille).
(tulipa kirjoitettua humbuukia, mutta aina välillä pitää oikaista sitä mitä on esitetty, mutta ei joista ei itseään tunnista).
Vääränlainen ateismi keskustelu
32
<50
Vastaukset
- rajapintaneddalle
Ihme juttu. Osaat puhua paljon sanomatta yhtään mitään. Jotenkin tuntuu että sulla on jonkin sortin mielenterveysongelma.
Mutta onneksi olkoon-varmaan eka kirjotus sulta rajapintanedda ettet käyttänyt kertaakaan sanaa rajapinta.- Nedda-
Niin, onhan tästä puhuttu ja kirjoitettu jo monta kertaa ja varmaan näihin perusasioihinkin pitää vielä palata.
Ateismissa ja teismissä on kyse samasta asiasta.
Ateismin ja teismin rajapinnoista voidaan mainita vaikkapa jumaluudet ja yliluonnollisuus.
(riippumatta siitä, sulkeeko esim. joku ateimin laji määritelmät niistä jotenkin rajatuiksi, tai kuinka joku teistinen uskomus ne esittää).
Eroavuudet asiassa ovat siinä, miten kukin oppi kyseiset ilmiöt tulkitsee. Ilmiöiden tulkintaa voidaan tehdä monella eri "tasolla" asiat voivat tuntua, tai niitä voidaan purkaa pienimpään mahdolliseen tekijään, analysoida tulokset ja tehdä niistä yhteenvetoja.
Monia eri tieteenaloja voidaan käyttää siihen, että selvitetään sitä miksi ihminen käyttäytyy joillain tavoilla. Tai miksi tulkinnat ovat erilaiset.
Monesti etsitään sellaista, josta koetaan olevan jotain hyötyä itselle. Hyödyt voi mahdollisesti buustata egoa, vastata johonkin elämässä koettuun, mahdollistaa joukkoon kuulumisen, valitettavasti voi olla myös erilaisten häiriötekijöiden joukko kuten patologiaa, traumaattisuutta jne. Ja niillekin, jotkut joutuvat rakentamaan.
Vuorovaikutuksina ateismissa teismeissä on esim edellämaitut tulkinnat, joista toiset osapuolet ovat joissainmäärin tietoisia. Tai se kuinka toinen osapuoli suhtautuu toiseensa? Ja yhteiset käsitteet, vaikka niiden sisällöt voivatkin saada erilaisissa kulttuurisissa piireissä erilaiset sisällöt ja painotukset?
Lisäksi on olemassa samanlaisuustekijät. Näitä ovat mm. ateismissa ja teismeissä harjoitettavat elämänkausiriitit, seremoniat jne.
On olemassa mahdollisuus, että ilmiöissä, jotka tulkitaan eritavoin ihmisen toimesta on olemassa pienin mahdollinen tekijä, joka selittää erot. Sekä myös suurin mahdollinen tekijä tähän.
Yleensähän ihminen tulkitessaan asioitaan, käyttää ns. tietovarastoja, jotka voivat olla ns. ihmisen sisäisiä varastoja, jotka ovat joillain tavoilla olemassa (tietoisuus, oppiminen tai luontaiset kyvyt toimia jne.). Tai sitten voidaan käyttää ulkoisia tietolähteitä, joissa tiedetään jotakin olevan.
Kriittinen katsantokanta asiaan kuin asiaan hyväksi. Koska se voi mahdollistaa erilaisten asioiden, tekijöiden ja seikkojen merkityksen ymmärtämistä. - eijärkeä
Nedda- kirjoitti:
Niin, onhan tästä puhuttu ja kirjoitettu jo monta kertaa ja varmaan näihin perusasioihinkin pitää vielä palata.
Ateismissa ja teismissä on kyse samasta asiasta.
Ateismin ja teismin rajapinnoista voidaan mainita vaikkapa jumaluudet ja yliluonnollisuus.
(riippumatta siitä, sulkeeko esim. joku ateimin laji määritelmät niistä jotenkin rajatuiksi, tai kuinka joku teistinen uskomus ne esittää).
Eroavuudet asiassa ovat siinä, miten kukin oppi kyseiset ilmiöt tulkitsee. Ilmiöiden tulkintaa voidaan tehdä monella eri "tasolla" asiat voivat tuntua, tai niitä voidaan purkaa pienimpään mahdolliseen tekijään, analysoida tulokset ja tehdä niistä yhteenvetoja.
Monia eri tieteenaloja voidaan käyttää siihen, että selvitetään sitä miksi ihminen käyttäytyy joillain tavoilla. Tai miksi tulkinnat ovat erilaiset.
Monesti etsitään sellaista, josta koetaan olevan jotain hyötyä itselle. Hyödyt voi mahdollisesti buustata egoa, vastata johonkin elämässä koettuun, mahdollistaa joukkoon kuulumisen, valitettavasti voi olla myös erilaisten häiriötekijöiden joukko kuten patologiaa, traumaattisuutta jne. Ja niillekin, jotkut joutuvat rakentamaan.
Vuorovaikutuksina ateismissa teismeissä on esim edellämaitut tulkinnat, joista toiset osapuolet ovat joissainmäärin tietoisia. Tai se kuinka toinen osapuoli suhtautuu toiseensa? Ja yhteiset käsitteet, vaikka niiden sisällöt voivatkin saada erilaisissa kulttuurisissa piireissä erilaiset sisällöt ja painotukset?
Lisäksi on olemassa samanlaisuustekijät. Näitä ovat mm. ateismissa ja teismeissä harjoitettavat elämänkausiriitit, seremoniat jne.
On olemassa mahdollisuus, että ilmiöissä, jotka tulkitaan eritavoin ihmisen toimesta on olemassa pienin mahdollinen tekijä, joka selittää erot. Sekä myös suurin mahdollinen tekijä tähän.
Yleensähän ihminen tulkitessaan asioitaan, käyttää ns. tietovarastoja, jotka voivat olla ns. ihmisen sisäisiä varastoja, jotka ovat joillain tavoilla olemassa (tietoisuus, oppiminen tai luontaiset kyvyt toimia jne.). Tai sitten voidaan käyttää ulkoisia tietolähteitä, joissa tiedetään jotakin olevan.
Kriittinen katsantokanta asiaan kuin asiaan hyväksi. Koska se voi mahdollistaa erilaisten asioiden, tekijöiden ja seikkojen merkityksen ymmärtämistä.Tulihan se rajapinta sieltä taas.
Nedda- kirjoitti:
Niin, onhan tästä puhuttu ja kirjoitettu jo monta kertaa ja varmaan näihin perusasioihinkin pitää vielä palata.
Ateismissa ja teismissä on kyse samasta asiasta.
Ateismin ja teismin rajapinnoista voidaan mainita vaikkapa jumaluudet ja yliluonnollisuus.
(riippumatta siitä, sulkeeko esim. joku ateimin laji määritelmät niistä jotenkin rajatuiksi, tai kuinka joku teistinen uskomus ne esittää).
Eroavuudet asiassa ovat siinä, miten kukin oppi kyseiset ilmiöt tulkitsee. Ilmiöiden tulkintaa voidaan tehdä monella eri "tasolla" asiat voivat tuntua, tai niitä voidaan purkaa pienimpään mahdolliseen tekijään, analysoida tulokset ja tehdä niistä yhteenvetoja.
Monia eri tieteenaloja voidaan käyttää siihen, että selvitetään sitä miksi ihminen käyttäytyy joillain tavoilla. Tai miksi tulkinnat ovat erilaiset.
Monesti etsitään sellaista, josta koetaan olevan jotain hyötyä itselle. Hyödyt voi mahdollisesti buustata egoa, vastata johonkin elämässä koettuun, mahdollistaa joukkoon kuulumisen, valitettavasti voi olla myös erilaisten häiriötekijöiden joukko kuten patologiaa, traumaattisuutta jne. Ja niillekin, jotkut joutuvat rakentamaan.
Vuorovaikutuksina ateismissa teismeissä on esim edellämaitut tulkinnat, joista toiset osapuolet ovat joissainmäärin tietoisia. Tai se kuinka toinen osapuoli suhtautuu toiseensa? Ja yhteiset käsitteet, vaikka niiden sisällöt voivatkin saada erilaisissa kulttuurisissa piireissä erilaiset sisällöt ja painotukset?
Lisäksi on olemassa samanlaisuustekijät. Näitä ovat mm. ateismissa ja teismeissä harjoitettavat elämänkausiriitit, seremoniat jne.
On olemassa mahdollisuus, että ilmiöissä, jotka tulkitaan eritavoin ihmisen toimesta on olemassa pienin mahdollinen tekijä, joka selittää erot. Sekä myös suurin mahdollinen tekijä tähän.
Yleensähän ihminen tulkitessaan asioitaan, käyttää ns. tietovarastoja, jotka voivat olla ns. ihmisen sisäisiä varastoja, jotka ovat joillain tavoilla olemassa (tietoisuus, oppiminen tai luontaiset kyvyt toimia jne.). Tai sitten voidaan käyttää ulkoisia tietolähteitä, joissa tiedetään jotakin olevan.
Kriittinen katsantokanta asiaan kuin asiaan hyväksi. Koska se voi mahdollistaa erilaisten asioiden, tekijöiden ja seikkojen merkityksen ymmärtämistä."Eroavuudet asiassa ovat siinä, miten kukin oppi kyseiset ilmiöt tulkitsee."
Väärin. Ateismissa ei ole oppia.
"Vuorovaikutuksina ateismissa teismeissä on esim edellämaitut tulkinnat"
Väärin. Ateismissa ei ole vuorovaikutuksia.
"Näitä ovat mm. ateismissa ja teismeissä harjoitettavat elämänkausiriitit, seremoniat jne."
Väärin. Ateismissa ei ole riittejä tai seremonioita.- Nedda-
"Väärin. Ateismissa ei ole oppia."
Oikein, ateismi ei ole yhtenäinen oppi.
"Väärin. Ateismissa ei ole vuorovaikutuksia."
Oikein, ateismissa on sekä sen sisäiset, että ulkoiset vuorovaikutukset.
"Väärin. Ateismissa ei ole riittejä tai seremonioita."
Oikein, ateistit ostavat elämänkausiriittejä ja esim. niissä on seremoniallisia osuuksia. On myös laajempi käsite, jota voidaan kutsua ateistiseksi tapakulttuuriksi, johon sisältyy mm. em. seikat. Nedda- kirjoitti:
"Väärin. Ateismissa ei ole oppia."
Oikein, ateismi ei ole yhtenäinen oppi.
"Väärin. Ateismissa ei ole vuorovaikutuksia."
Oikein, ateismissa on sekä sen sisäiset, että ulkoiset vuorovaikutukset.
"Väärin. Ateismissa ei ole riittejä tai seremonioita."
Oikein, ateistit ostavat elämänkausiriittejä ja esim. niissä on seremoniallisia osuuksia. On myös laajempi käsite, jota voidaan kutsua ateistiseksi tapakulttuuriksi, johon sisältyy mm. em. seikat."Oikein, ateismi ei ole yhtenäinen oppi."
Ateismisssa ei ole mitään oppeja.
"Oikein, ateismissa on sekä sen sisäiset, että ulkoiset vuorovaikutukset."
Väärin. Ateismissa ei ole vuorovaikutuksia.
"On myös laajempi käsite, jota voidaan kutsua ateistiseksi tapakulttuuriksi, johon sisältyy mm. em. seikat."
Väärin. Ateistista tapakulttuuria ei ole olemassa.
"Vaikka ateismissa on erilaisia uskomuksia ja sisäisiä ristiriitoja."'
Väärin.- mocoma-kin
"Väärin.Väärin."
Ilonpilaaja! mocoma-kin kirjoitti:
"Väärin.Väärin."
Ilonpilaaja!"Ilonpilaaja!"
Jos saat iloa tyhjänpäiväisestä jaarittelusta, suosittelen sinulle puhelinlutteloa lukemiseksi.
- a---a
Ihan kuin pitäisit itseäsi jonkinlaisena opettajana, joka laskeutuu korkeuksistaan kertomaan muille millaisia he oikeasti ovat.
- fghjghjhgjhj
Ehdoton varmuus mielipideasioissa on usein tyhmyyden merkki.
- Rhumba
Ehdoton epävarmuus totuuden suhteen on siis älykkyyden merkki?
"Vaikka ateismissa on erilaisia uskomuksia ja sisäisiä ristiriitoja."
Väärin.- A.Teisti
Olisi ihan kiva, jos Nedda antaisi pari esimerkkiä esimerkiksi noista sisäisistä ristiriidoista.
Mutta - pliiiis - ilman pitkiä liturgioita, ihan yhdellä lauseella per ristiriita... - Nedda-
A.Teisti kirjoitti:
Olisi ihan kiva, jos Nedda antaisi pari esimerkkiä esimerkiksi noista sisäisistä ristiriidoista.
Mutta - pliiiis - ilman pitkiä liturgioita, ihan yhdellä lauseella per ristiriita...Taisteleva ateismi. Marxilaisuuden kanssa rajapinnassa olevan taistelevan ateismin merkitys on "eriasteisia" kirjoituksia, debatointia ja tekoja teismiä vastaan. Uusateismissa taisteleva ateismi esitetään sivistyneinä argumentteinä ja kirjoituksina teismejä vastaan.
Jumaluuden määritys vaihtelee ateismin tyylistä riippuen. Esim. jotkin ateistiorganisaatiot (lähellä vapaa-ajattelua) rajaavat jumaluuksien ja yliluonnollisuuksien mahdollisuuksia, joita he "vastustavat". Ja, jotkin ateistisuuntaukset ovat laajempia näkemyksissään, esittäen koko yliluonnollisuuksien kentän olemattomuutta.
Toiset ateistit organisoivat bussikampanjoita aatteensa puolesta. Ja toisia ei häiritse erilainen symboliikka julkisessa tilassa jne.
Koko käsite ateismi on monimuotoinen ilmiö, joka on saanut historiansa aikana vuorovaikutuksissa aikansa yhteiskuntiin erilaisia sovellutuksia ja merkityksiä. Niin ateismin itsensäkin sisäisesti, kuin heidän kesken, ketkä eivät ateismiin usko. - A.Teisti
Nedda- kirjoitti:
Taisteleva ateismi. Marxilaisuuden kanssa rajapinnassa olevan taistelevan ateismin merkitys on "eriasteisia" kirjoituksia, debatointia ja tekoja teismiä vastaan. Uusateismissa taisteleva ateismi esitetään sivistyneinä argumentteinä ja kirjoituksina teismejä vastaan.
Jumaluuden määritys vaihtelee ateismin tyylistä riippuen. Esim. jotkin ateistiorganisaatiot (lähellä vapaa-ajattelua) rajaavat jumaluuksien ja yliluonnollisuuksien mahdollisuuksia, joita he "vastustavat". Ja, jotkin ateistisuuntaukset ovat laajempia näkemyksissään, esittäen koko yliluonnollisuuksien kentän olemattomuutta.
Toiset ateistit organisoivat bussikampanjoita aatteensa puolesta. Ja toisia ei häiritse erilainen symboliikka julkisessa tilassa jne.
Koko käsite ateismi on monimuotoinen ilmiö, joka on saanut historiansa aikana vuorovaikutuksissa aikansa yhteiskuntiin erilaisia sovellutuksia ja merkityksiä. Niin ateismin itsensäkin sisäisesti, kuin heidän kesken, ketkä eivät ateismiin usko.Mutta miksi suhteellisen yksinkertaisista asioista pitää tehdä mahdollisimman monimutkaisia?
>"Taisteleva ateismi. Marxilaisuuden kanssa rajapinnassa olevan taistelevan ateismin merkitys on "eriasteisia" kirjoituksia, debatointia ja tekoja teismiä vastaan."
Jotkut (ehkä monetkin) marxilaiset ja kommunistit saattavat tai saattoivat olla ateisteja, mutta kaikki ateistit eivät ole marxilaisia tai kommunisteja. Nämä ovat ihan erillisiä asioita: Jos joku sanoo olevansa ateisti, miksi pitäisi heti ruveta pohtimaan, onko hän ehkä myös kommunisti. Kyllä hän sen itse sanoo, jos sillä on jotain merkitystä.
>"Uusateismissa taisteleva ateismi esitetään sivistyneinä argumentteinä ja kirjoituksina teismejä vastaan."
Ketkä ovat taistelevia uusateisteja? Minä en ainakaan tunne tai tiedä yhtään.
>"Jumaluuden määritys vaihtelee ateismin tyylistä riippuen."
Jos mitään jumalaa ei ole olemassa, mitä väliä sillä on, millainen tuo olematon jumala olisi? Henkilön ateismin "tyyli" riippuu ihmisestä, ei olemattomasta jumalasta. Tuo on enemmän teistien ongelma.
>"Toiset ateistit organisoivat bussikampanjoita aatteensa puolesta. Ja toisia ei häiritse erilainen symboliikka julkisessa tilassa jne."
Mitä väliä tuollaisella on?
>"Koko käsite ateismi on monimuotoinen ilmiö, joka on saanut historiansa aikana vuorovaikutuksissa aikansa yhteiskuntiin
erilaisia sovellutuksia ja merkityksiä. Niin ateismin itsensäkin sisäisesti, kuin heidän kesken, ketkä eivät ateismiin usko."
Miksi tuonkin pitää olla noin monimutkaista? Kun tapaat ateistin, kysy häneltä, millainen ateisti hän on.
Jos haluat syvällisempää keskustelua, ota esille yksi asia kerrallaan. Ja kirjoita lyhyemmin, ytimekkäämmin ja selvemmin (äläkä tunge niitä rajapintoja joka väliin). Nedda- kirjoitti:
Taisteleva ateismi. Marxilaisuuden kanssa rajapinnassa olevan taistelevan ateismin merkitys on "eriasteisia" kirjoituksia, debatointia ja tekoja teismiä vastaan. Uusateismissa taisteleva ateismi esitetään sivistyneinä argumentteinä ja kirjoituksina teismejä vastaan.
Jumaluuden määritys vaihtelee ateismin tyylistä riippuen. Esim. jotkin ateistiorganisaatiot (lähellä vapaa-ajattelua) rajaavat jumaluuksien ja yliluonnollisuuksien mahdollisuuksia, joita he "vastustavat". Ja, jotkin ateistisuuntaukset ovat laajempia näkemyksissään, esittäen koko yliluonnollisuuksien kentän olemattomuutta.
Toiset ateistit organisoivat bussikampanjoita aatteensa puolesta. Ja toisia ei häiritse erilainen symboliikka julkisessa tilassa jne.
Koko käsite ateismi on monimuotoinen ilmiö, joka on saanut historiansa aikana vuorovaikutuksissa aikansa yhteiskuntiin erilaisia sovellutuksia ja merkityksiä. Niin ateismin itsensäkin sisäisesti, kuin heidän kesken, ketkä eivät ateismiin usko."Taisteleva ateismi."
Väärin. Se ei ole ateismia.
"Jumaluuden määritys vaihtelee ateismin tyylistä riippuen."
Väärin. Ei ole eri tyylin ateismeja.
"Koko käsite ateismi on monimuotoinen ilmiö"
Väärin. Ateismi on hyvin yksinkertainen määritelmä, ei ilmiö.- Nedda-
ertert kirjoitti:
"Taisteleva ateismi."
Väärin. Se ei ole ateismia.
"Jumaluuden määritys vaihtelee ateismin tyylistä riippuen."
Väärin. Ei ole eri tyylin ateismeja.
"Koko käsite ateismi on monimuotoinen ilmiö"
Väärin. Ateismi on hyvin yksinkertainen määritelmä, ei ilmiö.""Taisteleva ateismi."
Väärin. Se ei ole ateismia."
Oikein sen rajapinnat ovatkin marxilainen ateismi, uusateismi ja yhteiskunnat.
"Väärin. Ei ole eri tyylin ateismeja."
Oikein ateismin erilaisia suuntauksia voidaan myös kutsua tyyleiksi. Ja varsinkin sitä miten niistä käsin asioita argumentoidaan.
"Väärin. Ateismi on hyvin yksinkertainen määritelmä, ei ilmiö."
Oikein, ateismi on monimuotoinen ilmiö jonka määritelmistä ja vaikutusalasta ollaan montaa eri mieltä. Ja siitä on esitetty eriäviä näkemyksiä niin ateismin sisäisesti, kuin niiden osalta, jotka eivät ateismiin usko. Nedda- kirjoitti:
""Taisteleva ateismi."
Väärin. Se ei ole ateismia."
Oikein sen rajapinnat ovatkin marxilainen ateismi, uusateismi ja yhteiskunnat.
"Väärin. Ei ole eri tyylin ateismeja."
Oikein ateismin erilaisia suuntauksia voidaan myös kutsua tyyleiksi. Ja varsinkin sitä miten niistä käsin asioita argumentoidaan.
"Väärin. Ateismi on hyvin yksinkertainen määritelmä, ei ilmiö."
Oikein, ateismi on monimuotoinen ilmiö jonka määritelmistä ja vaikutusalasta ollaan montaa eri mieltä. Ja siitä on esitetty eriäviä näkemyksiä niin ateismin sisäisesti, kuin niiden osalta, jotka eivät ateismiin usko."Oikein sen rajapinnat ovatkin marxilainen ateismi, uusateismi ja yhteiskunnat."
Väärin.
"Oikein ateismin erilaisia suuntauksia voidaan myös kutsua tyyleiksi."
Väärin.
"Oikein, ateismi on monimuotoinen ilmiö"
Väärin.
" jonka määritelmistä ja vaikutusalasta ollaan montaa eri mieltä."
Termi ateismi on määritelty. Sen suhteen mielipiteesi ovat täysin merkityksettömiä.
"Ja siitä on esitetty eriäviä näkemyksiä niin ateismin sisäisesti, kuin niiden osalta, jotka eivät ateismiin usko."
Väärin. Ateismiin ei uskota.- A.Teisti
Nedda- kirjoitti:
""Taisteleva ateismi."
Väärin. Se ei ole ateismia."
Oikein sen rajapinnat ovatkin marxilainen ateismi, uusateismi ja yhteiskunnat.
"Väärin. Ei ole eri tyylin ateismeja."
Oikein ateismin erilaisia suuntauksia voidaan myös kutsua tyyleiksi. Ja varsinkin sitä miten niistä käsin asioita argumentoidaan.
"Väärin. Ateismi on hyvin yksinkertainen määritelmä, ei ilmiö."
Oikein, ateismi on monimuotoinen ilmiö jonka määritelmistä ja vaikutusalasta ollaan montaa eri mieltä. Ja siitä on esitetty eriäviä näkemyksiä niin ateismin sisäisesti, kuin niiden osalta, jotka eivät ateismiin usko.Otetaan esimerkiksi esille yksi kohta:
>"Oikein ateismin erilaisia suuntauksia voidaan myös kutsua tyyleiksi. Ja varsinkin sitä miten niistä käsin asioita argumentoidaan."
Nuo tyylit ovat ihmisten "tyylejä" tai luonteenpiirteitä. Jos joku on luonteeltaan aggressiivinen, hän voi esittää ateistiset mielipiteensä aggressiivisesti. Silti tuon ateismin itsensä ei tarvitse olla mitenkään sen kummemmin aggressiivista. - Nedda-
A.Teisti kirjoitti:
Otetaan esimerkiksi esille yksi kohta:
>"Oikein ateismin erilaisia suuntauksia voidaan myös kutsua tyyleiksi. Ja varsinkin sitä miten niistä käsin asioita argumentoidaan."
Nuo tyylit ovat ihmisten "tyylejä" tai luonteenpiirteitä. Jos joku on luonteeltaan aggressiivinen, hän voi esittää ateistiset mielipiteensä aggressiivisesti. Silti tuon ateismin itsensä ei tarvitse olla mitenkään sen kummemmin aggressiivista."Nuo tyylit ovat ihmisten "tyylejä" tai luonteenpiirteitä. Jos joku on luonteeltaan aggressiivinen, hän voi esittää ateistiset mielipiteensä aggressiivisesti. Silti tuon ateismin itsensä ei tarvitse olla mitenkään sen kummemmin aggressiivista."
Ihmisjoukkoa ajavat eteenpäin pelko, omanedun tavoittelu, toisten manipulaatio jne. Voi olla, että joukon jollain tavalla äänekkäin, viekkain tai manipulatiivisin henkilö voi toimia siten, että antaa sen "äänen", jolla ihmisjoukko asiansa esittää sisäisesti tai ulkoisesti?
Tällöin on olemassa erilasia ihmisjoukkoja, olivatpa ne kokoontuneet teisteinä tai ateisteina, teismien tai ateismien äärelle. Ja kuten arvata saattaa, voi puhe olla toiselle kaunista ja toiselle uhittelevaa jne. Sekä sisäisesti, että ulkoisesti kielenkäyttö voi olla toista.
Ei ateismi tai teismi ihmisen käytöstä yksilönä tai ryhmän jäsenenä mitenkään loistavaksi "moraalimannekiiniksi" pese.
Tai suojaa typeryydeltä, mielivallalta tai manipuloitavana olemiselta. Koska olipa aate mikä tahansa sitä useimmin toteuttaa ihmiset.
On vain eräs uusateistinen hapatus, että ateismi olisi jotenkin "edistyksellisempi". - A.Teisti
Nedda- kirjoitti:
"Nuo tyylit ovat ihmisten "tyylejä" tai luonteenpiirteitä. Jos joku on luonteeltaan aggressiivinen, hän voi esittää ateistiset mielipiteensä aggressiivisesti. Silti tuon ateismin itsensä ei tarvitse olla mitenkään sen kummemmin aggressiivista."
Ihmisjoukkoa ajavat eteenpäin pelko, omanedun tavoittelu, toisten manipulaatio jne. Voi olla, että joukon jollain tavalla äänekkäin, viekkain tai manipulatiivisin henkilö voi toimia siten, että antaa sen "äänen", jolla ihmisjoukko asiansa esittää sisäisesti tai ulkoisesti?
Tällöin on olemassa erilasia ihmisjoukkoja, olivatpa ne kokoontuneet teisteinä tai ateisteina, teismien tai ateismien äärelle. Ja kuten arvata saattaa, voi puhe olla toiselle kaunista ja toiselle uhittelevaa jne. Sekä sisäisesti, että ulkoisesti kielenkäyttö voi olla toista.
Ei ateismi tai teismi ihmisen käytöstä yksilönä tai ryhmän jäsenenä mitenkään loistavaksi "moraalimannekiiniksi" pese.
Tai suojaa typeryydeltä, mielivallalta tai manipuloitavana olemiselta. Koska olipa aate mikä tahansa sitä useimmin toteuttaa ihmiset.
On vain eräs uusateistinen hapatus, että ateismi olisi jotenkin "edistyksellisempi".Sorry mutta en ymmärtänyt (taaskaan) kappaleita 1-5.
Ns. uusateistit eroaa "vanhoista" ateisteista vain siinä, että he sanovat asiansa ääneen. Ja ateismi on edistyksellistä, koska on järkevää unohtaa typerät taikauskoiset käsitykset muka olemassaolevista jumaluuksista.
- trivia
Hyvin antoisa aloitus vaikkakin vähän sekava. Eipä aina ateistienkaan kirjoitukset kestä ruudin päällä kulkemista. Miksi lytätä aloitus, jossa on monia hyviä vinkkejä ajattlen ja kommunikaation kehittämiseen.
Pidän itseäni "taistelevana materialistina" eikä minulla ole vaikeuksia keskustella uskovien jopa pappien kanssa ns sivistyneesti. Netissä helposti töksäytellään ja mennään henkilökohtaisuuksiin.
Uskonnottomuus ei ole mikään eheä oppimääritelmä. Siinä on suuntaa jos toistakin. Joidenkin ateistien perusvirhe on kiistää kanta moraaliin ja tieteisiin. Mikäli nämä tiedostamisen ja reaalisen elämän käytössäännöt sivuutetaan, mitä jää jäljelle? Uskomuksia joihin asioihin. Mikäli jumalien olemattomuutta ei perustella mitenkään, jäljelle jää uskomus.
Ihmiskunnan mittava irtaantuminen uskonnoista on seurausta kohonneesta tietoisuustasosta. Mistä se johtuu? Tieteiden kehityksestä, inhimillisen tietouden lisääntymisestä, moraalikäsitysten yhdistämisestä vallitsevaan yhteiskunnalliseen kehitystasoon, maailman (materian) käsittäminen monistiseksi. Maailmassa ei ole muuta kuin liikkuvaa ja muuttuvaa materiaa ja sille perustalle rakentuu kansalaisen henkinen minä.
En käsitä miksi dialogia hakeva viesti tulee väenväkisin motata. Aloitus nähdäkseni etsi tiedostusprosessin sisältöä ja toteutumistapaa. Aihe on laaja eikä sen käsittely ole virheellistä.- A.Teisti
>"Miksi lytätä aloitus, jossa on monia hyviä vinkkejä ajattlen ja kommunikaation kehittämiseen."
Ei täällä yleensä lytätä aloituksia, elleivät ne ole täysin järjettömiä tai päättömiä. Nedda taas on tehnyt kymmeniä aloituksia suurin piirtein samoista asioista, mutta tuntuu, ettei hän edes lue vastauksia, koska samaa juttua tulee aina uudestaan ja uudestaan, aivan kuin aikaisemmista vastauksista ei olisi mitään omaksuttu.
>"Joidenkin ateistien perusvirhe on kiistää kanta moraaliin ja tieteisiin."
En ymmärrä edellistä lausetta. Useimmat ellei kaikki palstan ateistit arvostavat tieteitä ja ovat sitä mieltä, että moraalia tietenkin on olemassa (uskontojen ulkopuolellakin).
Et kenties ole Neddan serkku? :) "Hyvin antoisa aloitus vaikkakin vähän sekava. "
Se on ihan yhtä antoisa kuin puppulausegeneraattorin ulosanti. Sinä varmaan pidät puhelinluettelon punaista lankaa erittäin mielenkiintoisena.
- trivia
Pelkkä jumaluuksien kieltäminen ei riitä.
Esko Valtaoja sanoo olevansa agnostikko (epäilijä). Jumala saattaa olla tai olla olematta. Siitä ei ole näkynyt merkkejä. Tiede ei tunnista olemattomia ilmiöiden seassa.
Valtaoja on hyvä agnostikko. Hänen kansantajuiset kirjansa kertovat avaruudesta, universumista tieteellisesti. Hän ei sijoita sinne jumalallisia toimijoita. Hän yhdistää ajan, avaruuden ja liikkeen. Liikettä ohjaa syysuhde. Yksi asia johtaa toiseen ja suuret linjat 13. 8 mrd vuoden ajalta voidaan nähdä ja joissa ei ole henkiolentoja vaan syysuhde, kieltämisen kieltämisen yleiset lait ts materian itseliikunta ja joka johtuu materian sisäisestä ristiriitaisuudesta.
Voidaan sanoa ettemme tiedä, onko jumalia. Mutta kun tarkastellaan tuntemaamme materiaa tunnetulla ajalla, niin se toimii omasta itsestään olipa kyse mitättömistä hiukkasista tai galakseista. Kieltämisen kieltäminen on tärkeä teesi.
Yksikään materiaalinen olio ei ole olemassa ikuisesti. Olion syntyy ja syntymähetkellä kieltää itsensä olipa kyseessä elollinen tai eloton. Materia ei lisäänny eikä häviä. Yksittäisiä olioita ja ilmiöitä syntyy ja katoaa alituiseen. Liike on materian ominaisuus.
Tieteellinen tieto on riittävän korkealla yleistykseksi, että materian liike ei tarvitse tuntemattomia tekijöitä. Filosofi Hegel keksi 1800 luvulla kieltämisen kieltämisen lain ja tiede sekä materialistinen filosofia ovat omaksuneet teesin.
Raamatun kanssa on selkeä ristiriita. Se sanoo, että ihmiseen syntyisi materiaton sielu, joka eläisi ikuisesti. Ihminen oliona olisi syntyvä mutta katoamaton. Materiaalinen ruumis katoaisi mutta hippunen henkimateriaa (?) eläisi ikuisesti. Materiaolio ei voi elää ikuisesti. Materia itsessään on ajaton ja rajaton.
Pointti oli että tieteellisen tiedon kautta käy hyvinkin yksinkertaisesti ilmi henkiolentojen mahdottomuus.- kris-tit-ty
"Pointti oli että tieteellisen tiedon kautta käy hyvinkin yksinkertaisesti ilmi henkiolentojen mahdottomuus."
Kehno pointti. Eihän se sulje pois mahdollisuutta henkiolentojen olemassaoloon, että luonto toimii omien (tähän asti tunnettujen) periaatteidensa mukaan. Itse uskon, että Jumala on luonut nuo periaatteet ja ohjaa niitä. - Kalju_Pitkätukka
"Raamatun kanssa on selkeä ristiriita. Se sanoo, että ihmiseen syntyisi materiaton sielu, joka eläisi ikuisesti. Ihminen oliona olisi syntyvä mutta katoamaton."
Monien Raamatunkohtien välillä on selkeä ristiriita, mm. luomiskertomus, vedenpaisumustarina.
Sielujuttu taas ei ole niin yksiselitteinen, Raamattu ei kerro kristinuskossa yleisesti vallitsevista sielu- ja tuonpuoleisasioista kovinkaan paljoa eikä missään nimessä yksiselitteisesti.
"Pointti oli että tieteellisen tiedon kautta käy hyvinkin yksinkertaisesti ilmi henkiolentojen mahdottomuus."
Ei suinkaan mahdottomuus, mutta asettuvat samaan kategoriaan kuin uskomukset sateenkaaresta Jumalan asettamana merkkinä, salamoista Jumalan vihan merkkinä ja mustien kissojen(tämä nyt Raamatun ulkopuolelta) näkemisen turmiollisuudesta. - Kalju_Pitkätukka
Lisäys ja korjaus, kokkailin muksuille evästä ja siinä välissä kirjoittelin, joten katkesi ajatus...
Piti kirjoittaa alkuun, että Raamatukohtien ja tieteen välillä jne...
- Aada-a
Onko sinulla jo se ideaali ja malli jota seuraat vai selvitteletkö vielä?
"tulipa kirjoitettua humbuukia"
Muistan jossain jonkun kirjoittaneen, että tekisit ateismiin liittyen jonkinlaista tutkimusta, lopputyötä, harjoitustyötä tai jotain vastaavaa. Pitääkö tämä paikkansa?
Jos pitää, niin mihin sinä sen teet (esim. koulu, uskonnollinen yhteisö) ja millä asteella (esim. yliopisto, ammattikoulu)?- trivia
"Kehno pointti. Eihän se sulje pois mahdollisuutta henkiolentojen olemassaoloon, että luonto toimii omien (tähän asti tunnettujen) periaatteidensa mukaan. Itse uskon, että Jumala on luonut nuo periaatteet ja ohjaa niitä."
Raamattu ja kristinusko asettivat kaiken olevaisessa tapahtuvan jumalansa ohjaamaksi ja siten myös luomistyön. Jumala olisi omakätisesti loitsimalla luonut tyhjästä materian. Kun tiede pystyy todisteellisesti esittämään avaruudelliset liikelait, kristinusko muuttaa luomistarinaa "kehyksien luomiseksi". Teesi on kreationistien teesi. Se on perääntymistä raamatusta mutta kristinuskon puolustamista sittenkin.
Luonnon valinta, evoluutio, on riittävän selvästi osoittanut elollisen liikkeen syntymisen elottomasta materiasta ilman jumaluuksia. Kun tätä ei voida kiistää kreationistit esittävät sinnekin jumaluutta, joka olisi laatinut luonnonvalinnan lait. Tarina menisi jotenkin näin: Jumala päällikkönä laati yleispiirteet ja pikkupirut hääräävät niiden toteuttamisessa.
Pointti oli että Darwinin esilletuoma ja siitä edelleen kehitetty ja tutkittu evoluutioteoria kumoaa elollisen alkuperästä ja sen kehityksestä jumaluudet pois. Materian lukuisat liikemuodot eivät tarvitse itsensä ulkopuolisia olioita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1484153
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1133744- 212598
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa281871"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla221737Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O151619Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak191595Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu301533Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181501Hermo mennyt sotealueeseen?
Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????911501