Mitä vuoden 1998 EMU-ratkaisusta on siunaantunut

käteen kaikille niille, jotka ovat viettäneet aikaansa "alun alkaen myönteisesti "EU:hun suhtautuen - tai peräti EUro-hurmiossa!

"Paljon täytyy tapahtua" ja "pessimisti ei pety" ja kaikkea muuta yhtä mitäänsanomatonta saa hokea vielä viikkotolkulla pääministeri Sipilä, näköjään ymmärtämättä juuri mitään siitä, mistä Kreikan, s.o. oikeastaan euron kriisissä, on kysymys!

Ja valtiovarainministeri Stubb saa viitata ja/tai twiitata vielä kymmeniä kertoa "eurohuippareihinsa" - ja siltikään ei akuutista Kreikan kriisistä tulla selviämään

ilman velkajärjestelyjä, tehdään ne sitten millä kiertoilmaisulla tahansa.

Suomen kannalta on peräti murheellista, että SSS-kolmikko on tosiasiallisesti aivan pihalla kaikista keskeisistä poliittisista, kansainvälisistä ja oikeudellisista asioista, joista itse asiassa nyt kansalaisten mieliä kuohuttava Kreikan kuin sen kautta koko euroalueen ongelmllinen tilanne on syntynyt ja johtuu.

Sen enempää Kreikan ja Suomen kuin euronkaan tilannetta ei yhtään paranna sekään, että entiset valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Antti Rinne joutuvat tavallaan pakon edessä eli kasvonsa säilyttääkseen liputtamaan Suomen nykykomennon Kreikka-politiikan puolesta...

.

KS. "IMF ei osallistu Kreikan pelastuspakettiin, ellei velkoja järjestellä uudelleen"

Tämä voitaisiin tehdä myöntämällä lyhennysvapaita, pidentämällä maksuaikataulua ja alentamalla korkoja, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi Europe 1 -radiokanavalla.

Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei aio osallistua Kreikan kolmanteen pelastuspakettiin, ellei siihen sisälly Kreikan velkojen uudelleenjärjestely. Lagarde sanoi ranskalaisen Europe 1 -radiokanavan haastattelussa, ettei usko pelastuspaketin olevan toteuttamiskelpoinen ilman velkajärjestelyä.

Lagarden mukaan tämä voitaisiin tehdä lyhennysvapaiden myöntämisen, maksuaikataulun pidentämisen ja korkojen alentamisen avulla.

IMF ja Lagarde ovat toistaneet useita kertoja, että Kreikan pelastaminen talouskriisin syövereistä vaatii lainojen järjestelemistä uudelleen."

Jussi Nurminen

Yle Uutiset

Kreikan kriisi 17.7.2015

http://yle.fi/uutiset/imf_ei_osallistu_kreikan_pelastuspakettiin_ellei_velkoja_jarjestella_uudelleen/8163238

Ollaan Kreikan tukemisesta - sehän on oikeastaan vain saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemista ja tosiasiassa Kreikan kansalaisten kurittamista eli epätoivoinen yritys perustaa alunperin epäonnistunut euro - mitä mieltä tahansa, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vankkoine perusteluineen on tarpeen ja täyttä asiaa!

Nyt jos koskaan on paikallaan käydä kriittistä keskustelua siitä, mitä euro on merkinnyt euroalueen kansoille kokonaisuudessaan, ennen muuta juuri troikan paraikaa kovasti kurittamalle Kreikalle mutta aivan erityisesti myös Suomelle ja suomalaisille.

Nyt onkin suomalaisilla mahdollisuus kansalaisaloitteella puolustaa sekä omaa itsenäisyyttään että antaa tukea kaikille itsemääräämisoikeuttaan varjelemaan pyrkiville kansoille!

Kansalaisaloitteelle on mahdollisuus saada tarvittavat 50.000 allekirjoitusta kokoon varsin lyhyessä ajassa, sillä 24.7.2015 aamupäivään mennessä liki 31000 kansalaista on käynyt allekirjoittamassa aloitteen osoitteessa

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Vrt. ”Velkahelpotuksista käydään vielä kova vääntö”

Toisen lakiuudistuspaketin hyväksyminen Kreikan parlamentissa viime yönä takasi ainakin hetkeksi neuvottelurauhan Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta, arvioi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala STT:lle.

Neuvottelujen vaikein osuus tulee Rantalan arvion mukaan olemaan sovun löytäminen Kreikan velkajärjestelyjen mallista. Kreikan velkojat ovat keskenään erimielisiä siitä, tulisiko Kreikan velkataakkaa leikata ja miten se tapahtuisi.

Rantalan mukaan on kuitenkin välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. Todennäköistä on, että Kreikan nykyisiä laina-aikoja pidennetään ja uudet lainat myönnetään jo valmiiksi pitkinä, Rantala sanoo.

– Kreikan velkoja pidennetään todennäköisesti vielä kymmenillä vuosilla.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut, että Kreikalle laaditaan velkajärjestelyjä. Muuten valuuttarahasto ei voi katsoa maata kelpoiseksi saamaan lisärahoitusta. Erityisesti Saksa on vastustanut ajatusta velkahelpotusten myöntämisestä Kreikalle. Toisaalta Saksa tahtoo, että IMF on mukana Kreikan kolmannessa lainaohjelmassa, Rantala huomauttaa.

– Uskon, että ymmärrys on vahvistumassa siitä, että Kreikan velkalastille ja maksurasitukselle on tehtävä jotain. Kun kompromissia haetaan, on kaikkien osapuolten tultava vastaan, ja näin on jo tapahtunutkin.

On välttämätöntä, että Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia muodossa tai toisessa. - -

http://demokraatti.fi/aanestys-oli-tsiprasille-pieni-voitto-ekonomisti-velkahelpotuksista-kaydaan-viela-kova-vaanto/

Suomi ja eritoten sen kansalaiset ovat kärsineet Kreikan (siis oikeastaan Euron ja euroalueen) kriisistä !

Mitäpä muuta Saksan jaloissa räksyttävänä pikkukoirana olemisesta olisi Suomelle - taaskaan - voinut seurata!

[Ks. prof. Markku Kuisman luonnehdinta Suomen, ennen muuta A Stubbin, politiikasta :

"– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, Kuisma sanoo.

Yle 16.7.2015

http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758

]

"Tutkimus: Saksa on hyötynyt Kreikan kriisistä 100 miljardilla eurolla

Tuoreen tutkimuksena mukaan Saksa on hyötynyt Kreikan kriisistä 100 miljardin euron verran, kertoo kreikkalaislehti Kathimerini. Summa vastaa kolmea prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja perustuu säästöihin, jotka Saksa on tehnyt matalien korkokustannusten avulla.

Epävarmoilla markkinoilla sijoittajat ovat etsineet rahoilleen turvallisia sijoituskohteita, mikä on vaikuttanut Saksan liikkeelle laskemien velkakirjojen kysyntään. Tämä taas on vaikuttanut maan maksamiin korkokuluihin, Leibnizin taloustutkimuksen instituutin tekemässä tutkimuksessa todetaan.

Joka kerta, kun markkinat ovat viime vuosina kuulleet Kreikasta kielteisiä uutisia, Saksan velkakirjojen korot ovat laskeneet. Vastaavasti hyvien uutisten ansiosta korot ovat nousseet, tutkimuksessa sanotaan.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on vastustanut Kreikan lainojen alaskirjausta ratkaisua haettaessa ja esitellyt Saksan tasapainoista budjettia, joihin tutkimuksen mukaan maan säästämillä korkokuluilla on merkittävä vaikutus.

Vaikka Kreikka ei maksaisi takaisin lainojaan, Saksan valtion kassa hyötyy taloudellisesti kriisistä, tutkimuksessa todetaan.

Talouselämä 10.8.2015

http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus saksa on hyotynyt kreikan kriisista 100 miljardilla eurolla/a2318237

Ks.

"Germany gained 100 bn euros from Greece crisis, study finds

Germany, which has taken a tough line on Greece, has profited from the country's crisis to the tune of 100 billion euros ($109 billion), according to a new study Monday.

The sum represents money Germany saved through lower interest payments on funds the government borrowed amid investor “flights to safety”, the study said.

“These savings exceed the costs of the crisis - even if Greece were to default on its entire debt,” said the private, non-profit Leibniz Institute of Economic Research in its paper.

“Germany has clearly benefited from the Greek crisis.”

When investors are faced with turmoil, they typically seek a safe haven for their money, and export champion Germany “disproportionately benefited” from that during the debt crisis, it said.

“Every time financial markets faced negative news on Greece in recent years, interest rates on German government bonds fell, and every time there was good news, they rose.”

Germany, the eurozones effective paymaster, has demanded fiscal discipline and tough economic reforms in Greece in return for consenting to new aid from international creditors

.

Finance Minister Wolfgang Schaeuble has opposed a Greek debt write-down while pointing to his own government's balanced budget.

The institute, however, argued that the balanced budget was possible in large part only because of Germany's interest savings amid the Greek debt crisis.

The estimated 100 billion euros Germany had saved since 2010 accounted for over three percent of GDP, said the institute based in the eastern city of Halle.

The bonds of other countries -- including the United States, France and the Netherlands -- had also benefited, but “to a much smaller extent”.

Germany's share of the international rescue packages for Greece, including a new loan being negotiated now, came to around 90 billion euros, said the institute.

“Even if Greece doesn't pay back a single cent, the German public purse has benefited financially from the crisis,” said the paper.

[AFP]

http://www.ekathimerini.com/200422/article/ekathimerini/business/germany-gained-100-bn-euros-from-greece-crisis-study-finds

JK.

– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, professori Markku Kuisma sanoo.

– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla. Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.

Yle 16.7.2015

http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758

Paneeko miettimään, millaisia vaihtoehtoja Suomessa kannattaisi pikaisestikin harkita, jotta parhaiten voitaisiin turvata Suomen kansalliset - ja siis myös tavallisten Suomen kansalaisten - edut?

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

kuunnella Yle Areenasta tänäisen 13.8.2015

"Ykkösaamu
Kreikalle velkahelpotuksia?"


http://areena.yle.fi/1-2869547


Siinä professori Pertti Haaparanta analysoi viileästi Kreikan kriisin ympärillä tapahtuvaa kähmyilyä, joka ei ole koitumassa sen enempää Kreikan ja kreikkalaisten kuin muidenkaan tavallisten kansalaisten hyödyksi koko euroalueella!

Professori Haaparannan huomiot rahavallan ja eliittien kasvun ylivoimasta on syytä ottaa vakavasti, Siksikin Suomessa on syytä varmistaa se, että objektiivinen valtio-opillinen ja kansantaloudellinen keskustelu saadaan käyntiin mitä pikimmin.

Siihen valmistauduttaessa on syytä palata liki parinkymmenen vuoden takaisiin tilanteisiin:

Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa sen vuoksi videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34500 nimeä.

Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin kansanvallan kannalta sen parempi!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

johtavat poliitikot menneistä Kataisen - Urpilaisen ja Stubbin - Rinteen hallituksista aina nyt iteroivaan ja vatuloivaan SSS-hallitukseen jaksavat bunkkeroitua oman epärealistisen - - Saksan jaloissa pyörivän -"tiukka linja" -intäntään , siinä
taloustieteen professori Haaparanta toteaa:

"Velkahelpotukset avainasemassa


Pertti Haaparanta muistuttaa, että kasvun kannalta mm. inhimillinen pääoma ja tutkimus- ja kehitystoiminta ovat tärkeässä roolissa.



Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta suhtautuu epäillen Kreikan uuden tukiohjelman mahdollisuuksiin ilman velkahelpotuksia.

Hän totesi torstaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että politiikka, jota Kreikalta vaaditaan kolmannessa tukipaketissa, on täysin samaa kuin tähänkin asti.

– On vaikea kuvitella, että mikään muuttuisi Kreikassa. Siinä mielessä velkahelpotukset, millä tavalla ne tehdäänkin, ovat aivan keskeisessä asemassa.

[ http://areena.yle.fi/1-2869547 ]

Haaparanta korostaa, että taloustieteellinen tutkimus tukee näkemystä, että inhimillinen pääoma sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat kasvun keskeisiä elementtejä lisätessään talouden kokonaistuottavuutta.

– Nyt kaikki tämä on unohdettu, kun puhutaan rakennepoliittisista uudistuksista Kreikan osalta, Haaparanta sanoi Ykkösaamussa.

Kreikka on päässyt lainoittajiensa kanssa sopuun kolmannen tukipaketin päälinjoista ja tulevien vuosien talouskasvu- ja budjettitavoitteista.

Suomen kantaa Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan pohditaan torstaina eduskunnassa, jossa suuri valiokunta ohjeistaa valtiovarainministeri Alexander Stubbia perjantaista ylimääräistä EU:n valtiovarainministerin huippukokousta varten.

Mikko Naalisvaara

Yle Uutiset 13.8.2015
http://yle.fi/uutiset/taloustieteen_professori_haaparanta_kreikasta_velkahelpotukset_avainasemassa/8223838


JK.

Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa myös videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34600 nimeä.

Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin kansanvallan kannalta sen parempi!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

että Euroopan Unioni ja ennen muuta EUroalue on muuttunut - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!

"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.

Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.

Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.

Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.

Ytimessä Euroopan keskuspankki

Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.

Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.

Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.

– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.

Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.

Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.

– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.

Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.

Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.

Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”

Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.

Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.

Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.

Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.

Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "

Kansan Tahto 31.1.2014

Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/

JK.

Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Siksi on tarpeen

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

olisi tarvittu jo liki parikymmentä vuotta sitten, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan!

Nyt kun Timo Soini porukoineen on mustanautonkiimassaan tehnyt U-käännöksen euro-orientoitumisissaan, aloite on tosi tarpeeseen!

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) vaatii Kreikan kolmatta tukipakettia koko eduskunnan käsittelyyn.

- Pelkästään suuren valiokunnan käsittely ei riitä, enkä ymmärrä, miten Suomen kantaa voitaisiin edes muodostaa, jos ei ole tiedossa, mitä IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) aikoo tehdä, Turunen perustelee tiedotteessaan.

Turunen toteaa myös, että eurojärjestelmään liittyminen on Suomelle sodan jälkeisen historian suurin virhe.

- Suomi on menettänyt kilpailukykynsä nimenomaan yhteisvaluutan vuoksi. Suomen virhettä liittyä euroon käyttää kilpailijamme tietenkin hyväkseen, Turunen sanoo.

Turusen mukaan tässä tilanteessa olisi viisainta viheltää peli poikki ja jäädä Kreikan kolmannen tukipaketin ulkopuolelle.

STT

Iltalehti 12.8.2015

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081120163168_uu.shtml

JK.

"Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappio!

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.

Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.

Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.

- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.

Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu. - -

- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.

Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.

Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:

1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.

2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.

3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.

Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.

- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.

KREETA KARVALA

Iltalehti 7.5.2014

http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml

Vrt.

Katso ja muistele!

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Siksi on tarpeen kuukaudessa jo 34 970 nimeä saanut kansalaisaloite !

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

ja kokonaisuudessaan Saksan Merkelin jaloissa pyöriville - tyystin politiikan perusolemuksesta kokemattomille -puudeleille sekä pohtimista että selittelemistä vielä ennen lumentuloa , kun konkaripoliitikko Mauri Pekkarisenkin järki tosiasioiden tunnustamisen suuntaan tuntuu palavan edes pätkittäin:

"Kreikka saattaisi selviytyä, jos velat puolitetaan", näkyy Mauri Pekkarinen todenneen 14.8.2015 Iltalehdelle.

"Keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen on erittäin skeptinen Kreikan selviytymisen suhteen, vaikka kannattaakin tukipakettipäätöstä.

Pekkarinen muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle tarkoittaisi sitä , että lähes kaikki maan velat jäisivät maksamatta.


– Mikäli kaavailtu 86 miljardin euron Kreikka-tukipaketti toteutuu, se nostaa maan velkataakan lähes 400 miljardiin euroon. Kreikan kansantuote on noin 175 miljardia euroa. Runsaan 50 miljardin euron vuosibudjetissa sellaisen perusylijäämän aikaansaaminen, joka mahdollistaa velan joskus takaisin maksamisen, on mahdoton asia, Pekkarinen sanoo.

Hänen mukaansa velan vähentäminen alle 100 miljardin euron antaisi jo toivoa.

– Teoriassa se voisi tapahtua vain, jos maan taloudessa toteutuisi pitkä ennätyskasvu ja samalla perusylijäämä – valtion tulojen ja menojen ero, kun velkojen korkomenot on vähennetty – pystyttäisiin nostamaan miltei koko vuosisadaksi yli 5 prosentin suuruiseksi.

Pekkarinen sanoo, että ”tämänkaltaiset utopiat” eivät onnistu miltään maalta.

– Joku päivä mekin kannamme vastuun sekä suoraan että takauksillamme myönnetyistä Kreikka-luotoista. Milloin ja paljonko syliin tulee, on asia, josta Kreikka III -neuvottelut antavat viitteitä. Sanotusta huolimatta Suomen päätös lähteä tunnetuin ehdoin Kreikka-neuvotteluihin oli mielestäni oikea. Yksin ei kannata jäädä, hän sanoo.

Uusi paketti

Pekkarinen sanoo, että jos lisäpaketti myönnetään ja Kreikka pidetään eurossa velkaa leikkaamatta, siitä seuraa 4. tukipaketti.

– Mikäli velkoja leikattaisiin puoleen, maa saattaisi selviytyä. Meillekin tulisi maksuun miljardien lasku nopeasti. 900 miljoonan euron vakuuksille kävisi heikosti eikä moinen sopisi kovin hyvin yhteen hallitusohjelmankaan kanssa. Pelkkä maksuaikojen jatkaminen ja koronlasku ei auta. Puolet Kreikka-luotoista on jo nollakorkoisia. Toinen puoli noin 0,5 prosentin hintaisia. Takaisin maksun siirto 30 vuodella vuodesta 2022 tarkoittaisi maan elämistä koko vuosisadan muiden piikkiin, ilman varmuutta velkojen takaisin maksusta.

Han muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle, määräaikaisestikin, tarkoittaisi sitä , että maan lähes kaikki velat jäisivät maksamatta.

– Maa ajautuisi rauhattomuuteen ja köyhyyteen. Euroopan geopoliittinen asetelma heilahtaisi muutaman piirun. Toisaalta omassa valuutassaan Kreikka voisi aloittaa uuden nousun.

TIIA-MARIA TAPONEN
Iltalehti 14.8.2015
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180893_uu.shtml

JK.

Sietää niin Lipposen ja S. Niinistön kuin myös Sipilän, Soinin ja Stubbinkin palauttaa mieliin, mistä "tähän on tultu"!


https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä. - -

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Siksi on tarpeen vajaassa kuukaudessa nyt 15.8.2015 jo 35200 nimeä saanut kansalaisaloite !

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

EU-sokeus ja EUrohuuma!

Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasialliseesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi

[ks.

"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.

- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"

http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]

ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten

[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -

- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"

http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]

on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista

on entistäkin tähdellisempää,

että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!

JK.

Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo liki 35400 nimeä.

Viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

on syytä mitä pikimmin kuunnella Yle Areenasta

"Ykkösaamu 13.8.2015

Kreikalle velkahelpotuksia?"

http://areena.yle.fi/1-2869547

Siinä professori Pertti Haaparanta analysoi viileästi Kreikan kriisin ympärillä tapahtuvaa kähmyilyä, joka ei ole koitumassa sen enempää Kreikan ja kreikkalaisten kuin muidenkaan tavallisten kansalaisten hyödyksi koko euroalueella!

Professori Haaparannan huomiot rahavallan ja eliittien kasvun ylivoimasta on syytä ottaa vakavasti, Siksikin Suomessa on syytä varmistaa se, että objektiivinen valtio-opillinen ja kansantaloudellinen keskustelu saadaan käyntiin mitä pikimmin.

Siihen valmistauduttaessa on syytä palata liki parinkymmenen vuoden takaisiin tilanteisiin:

Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa sen vuoksi videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa nyt jo yli 35500 nimeä.

Viisi kuukautta on vielä aikaa saada kaikki tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin kansanvallan kannalta sen parempi!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

toimimattomuudesta aiheutuu se, "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!

Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.

Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.

Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.

Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.

Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.

Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.

Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.

Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.

Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.

Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.

http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/

JK. Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa sen vuoksi videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

"- -Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 18.8.2015 illalla Hämeenlinnassa ja Tamperella.

ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo yli 35600 nimeä

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

tauti: taloudellisella ja poliittisella eliitillä on EU-sokeus ja EUrohuuma!

Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasialliseesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi

[ks.

"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.

- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"

http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]

ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten

[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -

- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"

http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]

on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista

on entistäkin tähdellisempää,

että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!

JK.

Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 35600 nimeä.

Viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

kriisi on paljastanut Euroopan Unionista ja ennen muuta EUroalueesta sen, että viipymättä nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!

"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.

Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.

Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.

Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.

Ytimessä Euroopan keskuspankki

Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.

Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.

Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.

– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.

Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.

Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.

– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.

Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.

Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.

Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”

Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.

Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.

Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.

Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.

Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "

Kansan Tahto 31.1.2014

Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/

JK.

Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Siksi on tarpeen enää noin 14000 allekirjoitusta!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

ihmistä on jo allekirjoittanut europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämän nimien keruun kansalaisaloitteelle kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa!

Paremmissakin piireissä mukaan lukien koko SSS-miehistön ja sen kiintiönaiset käynee selväksi Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!

Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...

Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!

Nyt ei enää vähemmällä selvitä!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

ja myös Suomen kriisi on niin syvä, että MEP Paavo Väyrynen tietää kokemuksesta: "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus"!

Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.

Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.

Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.

Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.

Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.

Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.

Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.

Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.

Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.

Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.

http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/

JK.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. tänään 19.8.2015 illalla klo 18-19 Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa ja huomenna 20.8.2015 klo 18-19 Turun Pääkirjaston Studio Salissa.

ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on muuten verkossa nyt jo pitkälti yli 36000 nimeä!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Entinen sosialidemokraattinen kansanedustaja Mikko Elo on eilen 26.8.2015 kirjoittanut Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansa -lehden Mielipidesivulle seikkaperäisen kirjoituksen otsikolla "Euroopan unionista velka-, työttömyys- ja räyhäunioni" (SK 26.8.2015, Enemmän -liite, sivu 4).

Mikko Elon mielipidekirjoitus kuten myös hänen asiantuntevat artikkelinsa mm.

www.vastavalkea.fi -sivustolla

[ ks. esim. http://vastavalkea.fi/2015/08/13/eusta-velka-tyottomyys-ja-rayhaunioni/

http://vastavalkea.fi/2015/08/22/sisainen-devalvaatio-ei-korjaa-euron-ja-ekpn-ongelmia/

http://vastavalkea.fi/2015/07/18/suomeen-kansanaanestys-eun-liittovaltiokehityksesta/ ]

on jokaisen demarin ja miksei muunkin porvarin lukea vaikkapa ennen kuin menee

kuuntelemaan esim. Porissa Kauppakeskus Puuvillan areenalle perjantaina 28.8. klo 18.30

[ ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853 ]

tietoiskua siitä, miksi

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

on tässä vaiheessa ei ainoastaan tarpeellinen vaan suorastaan välttämätön!

JK.

Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998

on olemassa näet oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...

Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.

Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua

euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.

Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!

Ks. "Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa"

"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on 27.8.2015 jo liki 37700 nimeä...

Entinen sosialidemokraattinen kansanedustaja Mikko Elo on eilen 26.8.2015 kirjoittanut Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansa -lehden Mielipidesivulle seikkaperäisen kirjoituksen otsikolla "Euroopan unionista velka-, työttömyys- ja räyhäunioni" (SK 26.8.2015, Enemmän -liite, sivu 4).

Mikko Elon mielipidekirjoitus kuten myös hänen asiantuntevat artikkelinsa mm.

www.vastavalkea.fi -sivustolla

[ ks. esim. http://vastavalkea.fi/2015/08/13/eusta-velka-tyottomyys-ja-rayhaunioni/

http://vastavalkea.fi/2015/08/22/sisainen-devalvaatio-ei-korjaa-euron-ja-ekpn-ongelmia/

http://vastavalkea.fi/2015/07/18/suomeen-kansanaanestys-eun-liittovaltiokehityksesta/ ]

on jokaisen demarin ja miksei muunkin porvarin lukea vaikkapa ennen kuin menee

kuuntelemaan esim. Porissa Kauppakeskus Puuvillan areenalle perjantaina 28.8. klo 18.30

[ ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853 ]

tietoiskua siitä, miksi

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

on tässä vaiheessa ei ainoastaan tarpeellinen vaan suorastaan välttämätön!

JK.

Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998

on olemassa näet oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...

Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.

Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua

euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.

Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!

Ks. "Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa"

"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.

Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"

Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!

16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on 27.8.2015 jo liki 37700 nimeä...

ex- pääministeri Paavo "So what" Lipponen selviää siitä, miten änkyröiden hän yhdessä vv- ministeri Sauli Niinistön kanssa vei 1998 Suomen tuhoisaan EMU-ratkaisuun!

"Paavo Lipponen sutkautti arvovallastaan mielipidepalstalla: "So what?"

Lipponen vastasi kohteliaasti Helsingin Sanomille, ettei lehden kannata olla huolissaan hänen arvovallastaan. Lipponen kirjoitti asiasta HS:n mielipidepalstalla.
Pääministeri Paavo Lipponen ottaa kantaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla lehden taannoiseen pääkirjoitukseen. Lipponen on otsikoinut mielipidekirjoituksensa näin: Kyse ei ollut arvovallastani.

Kirjoitus koskee tapausta, jossa pääminsteri Juha Sipilä tiedusteli Paavo Lipposta yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi. Lipponen kertoo, että oli vastannut arvostavansa pyyntöä, mutta ei voinut ottaa tehtävää vastaan. Syyksi Lipponen kertoo mielipidekirjoituksessaan suuritöisen selvitystyön, jonka deadline oli 31. elokuuta ja jota ei voinut siirtää myöhemmäksi.

Näin Lipponen jatkaa mielipidepalstalla:

"Kun Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (31. 8.2015) arvuutellaan, että olisin pelännyt arvovaltani menetystä, esitän kohteliaimmin lehdellenne toivomuksen olla huolehtimatta arvovallastani. Onhan lehtenne inspiroima mottoni: So what?"

MTV3 KOTIMAA 01.09.2015
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paavo-lipponen-sutkautti-arvovallastaan-mielipidepalstalla-so-what/5290076

Vrt.

"So what" ja muut Lipposen sutkautukset

SDP:n presidenttiehdokkaaksi asettuva entinen pääministeri Paavo Lipponen muistetaan lukuisista lentäviksi lauseiksi muuttuneista sutkautuksistaan.

Yksi tuoreimmista kuultiin, kun Lipponen kiisti Wikileaksin tiedon, jonka mukaan hän olisi tavannut kahden kesken Yhdysvaltain suurlähettilään ja presidentti Tarja Halosen.

– Minä keskustelen vaikka Kiinan keisarin kanssa enkä kysy keneltäkään lupaa, Lipponen tokaisi Ylen Ykkösaamussa helmikuussa 2011.


Samassa kuussa Lipposelta kuultiin yhtä tyly vastaus, kun häneltä kysyttiin Halosen ja Venäjän pääministerin Vladimir Putinin käymien keskustelujen vuotamisesta Wikileaksille

– So what! Lipponen ärähti MTV3:n Uutisille.

Joskus Lipponen ei ole edes vaivautunut vastaamaan toimittajille. Näin kävi esimerkiksi helmikuussa 2006, kun Vihreä Lanka kysyi Lipposen kontakteista Brysselissä toimivaan sähköalan yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö Eurelectriciin.

– En vastaa, suksikaa kuuseen, Lipponen murisi Wikisitaatit-sivuston mukaan.

Mielipide Natosta selvä

Suhtautumistaan sotilasliitto Natoon Lipponen ei ole peitellyt.

Saksassa eduskunnan puhemiehenä vuonna 2004 vieraillut Lipponen sanoi Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehdelle, että on vain ajan kysymys, milloin Suomi liittyy Natoon.

Marraskuussa 2003 Lipponen ihmetteli Helsingin Sanomissa kielteistä suhtautumista Natoon.

– Kysyn vain, että mikä vika on Natossa? Olisihan se hyvä kuulla.

Eduskunnassakin Lipponen muistetaan monista tokaisuistaan ja ärhentelyistään. Hänet tunnetaan myös ahkerana vanhojen suomalaisten sanontojen käyttäjänä. Puhemies Lipposen suusta on kuultu muun muassa, että "Siperia opettaa" ja "Tavataan nahkurin orsilla".

(MTV3 - Wikiquote)

MTV3 KOTIMAA JULKAISTU 13.08.2011 05:48)
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/-so-what--ja-muut-lipposen-sutkautukset---/1945560

JK:


Kuten viime päivinäkin viestimissä havaittavissa olleista So what -kuittauksista voitanee päätellä, Paavoja on ainakin kahdenlaisia!

Se toinen, myös Moosekseen itseään vertaama, luonnehti vuoden 1998 aikaisia EMU-kriittisiä kansanedustajia ja kansalaisia peloittelijoiksi:

"tosi kylmää" ja "pimeää"

olivat sanonnat lipposlaisittainkin kovasanaisessa eduskuntakeskustelussa, jossa jopa "mörköjäkin" on havaittavissa tietyssä videopätkässä!

Siitä jos mistä kuka tahansa hivenenkin politiikkaa ja taloutta seurannut

kansalainen voi tajuta, mistä asti ja mistä päätöksistä juontuvat sekä

Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron kriisin

synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi juontuvatkin!

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!

Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetun Sitran entisenä
duunarina videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen ja toisenlaisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?

Viisautta - vaikkakin ns. jälkiviisautta - osoittaisi sekin!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämässä
"Kansalaisaloitteessa kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa" on torstaiaamuun 3.9.2015 - eli UKK:n 115-vuotissyntymäpäivään - mennessä kertynyt allekirjoituksia jo 38 754 kpl!

Paavo Väyrynen on julkaissut kissavideon – "Nyt pöydällä"

– Terve! Kissa on nyt pöydällä, toteaa Paavo Väyrynen uudella videollaan.
Europarlamentaarikko Väyrynen on lähestynyt tänään kansaa internetin rakastamalla videoformaatilla. Väyrynen on nimittäin julkaissut internetiin kissavideon.

Videolla on kuvaa kissasta, sekä poliitikko itse kertomassa viestinsä.

Hänen mukaan Suomen jäsenyydestä euroalueessa tarvitaan nyt kansanäänestys. Väyrynen myös muistuttaa allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, joka vaatii äänestyksen järjestämistä.

Vaikka kissavideot yleensä räjähtävät nettisuosioon hetkessä, on tämä pätkä kerännyt vajaa puolitoistatuhatta katselukertaa päivän aikana.

Sen sijaan Väyrysen itse vireille panema kansalaisaloite on puolessatoista kuukaudessa kerännyt kannattajia jo melkein kolmekymmentäyhdeksäntuhatta vaaditusta viidestäkymmenestätuhannesta.

Uusi Suomi
Luotu: 3.9.2015 22:14

VIDEOT
|
KOTIMAA

http://www.uusisuomi.fi/videot/109745-paavo-vayrynen-julkaisi-kissavideon-nyt-poydalla

JK.

Kuten viime päivinäkin viestimissä havaittavissa olleista Paavo "Mooses" Lipposen So what -kuittauksista voitanee päätellä, Paavoja on ainakin kahdenlaisia!

Se toinen, myös Moosekseen itseään vertaama, luonnehti vuoden 1998 aikaisia EMU-kriittisiä kansanedustajia ja kansalaisia peloittelijoiksi:

"tosi kylmää" ja "pimeää"

olivat sanonnat lipposlaisittainkin kovasanaisessa kevään 1998 eduskuntakeskustelussa, jossa jopa "mörköjäkin" on havaittavissa tietyssä videopätkässä!

Siitä jos mistä kuka tahansa hivenenkin politiikkaa ja taloutta seurannut
kansalainen voi tajuta, mistä asti ja mistä päätöksistä juontuvat sekä
Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron kriisin
synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi juontuvatkin!

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!

Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetun Sitran entisenä
duunarina videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen ja toisenlaisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?

Viisautta - vaikkakin ns. jälkiviisautta - osoittaisi sekin!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämässä
"Kansalaisaloitteessa kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa" on perjantaiaamuun 4.9.2015 - siis eli UKK:n 115-vuotissyntymäpäivän jälkeiseen päivään ja kaksi päivää jälkeen Paavo Väyrysen 69-vuotissyntymäpäivän - mennessä kertynyt allekirjoituksia todellakin jo 38 953 kpl!

Suomen korjaamiseksi tarvitaan muuta kuin epätoivoista yritystä pelastaa EUroalue - köyhiä, orpoja ja leskiä kurmuuttamalla!

"EVA-raportti: Liittovaltio on mahdoton - velkajärjestelyiden mahdollistaminen voi pelastaa euron

Vesa Vihriälän kirjoittamassa raportissa arvioidaan, että euro ei edellytä pelastuakseen liittovaltion rakenteita.

Taloustieteilijöiden suosiman käsityksen mukaan yhteisvaluutta euro voi pidemmällä tähtäimellä pelastua vain, mikäli sille luodaan yhteisen finanssipolitiikan rakenteet ja siihen sisältyvät tulonsiirrot maista toisiin.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi, että euro voi menestyä myös siten, että markkinamekanismeille annetaan mahdollisuus toimia.

"Liittovaltiomainen rakenne, jossa toteutuu laaja finanssipoliittinen yhteisvastuu ja keskeiset finanssipoliittiset päätökset tehdään eurotasolla, on poliittisesti mahdoton näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa", Evan perjantaina julkaisemassa Kun paha päivä koittaa -raportissa todetaan.

Vihriälä argumentoi, että olemassa olevien liittovaltioiden kuten Yhdysvaltojen ja Saksan sisällä huomattavasti suurempi rooli shokkien tasoittamisessa on luottomarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden toiminnassa kuin liittovaltion elvyttävällä finanssipolitiikalla, jossa heikommin kehittyvät alueet saavat enemmän tukea.

Vihriälä kiinnittää huomiota siihen, että toimivien yksityisten markkinoiden lisäksi Yhdysvalloissa on vahva no bailout -sääntö, joka estää maksuvaikeuksiin joutuneiden osavaltioiden pelastamisen.

"Onhan perussopimuksen no-bailout-artiklan toimivuuden edellytys se, että maa voi jättää velkansa maksamatta: vain tämän uhan vallitessa velanantajilla on intressi rajoittaa jäsenmaan liiallista velkaantumista, eli vain tällöin tavoiteltu markkinakuri toimii", Vihriälä kirjoittaa.

Raportissa esitetään mekanismin luomista valtioiden järjestäytyneitä velkajärjestelyitä varten. Pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemiseksi tarvitaan raportin mukaan pankkiunionia ja pankkien valtionriskien vähentämistä. Riskinjakoa pitää raportin mukaan kehittää edelleen.

"Finanssipoliittista riskinjakoa ei tulisi ulottaa katastrofivakuutusta pidemmälle normaalimpien toimeliaisuuserojen tasaamiseen maiden välillä", raportissa kuitenkin todetaan.

Vihriälä toteaa, että "euroalue on toiminut huonosti" ja että "katastrofin estämiseksi on turvauduttu yhteisvastuuseen tavalla, joka istuu huonosti perussopimuksen henkeen".

"Konkreettisemmin tarvitaan velkojanvastuuta toteuttava valtioiden velkajärjestelymekanismi samalla kun vahvistetaan pääoma- ja luottomarkkinoiden integraatiota, toteutetaan pankkiunioni kokonaisuudessaan, rajoitetaan pankkien valtioriskejä, lisätään pankkien pääomapuskureita edelleen ja parannetaan kansallisten työmarkkinoiden joustavuutta", Vihriälä kirjoittaa raportissa.

http://www.verkkouutiset.fi/talous/eva euro fiskaaliunioni-40439

JK.

Niin pääministeri Juha Sipilän kuin muidenkin - muka keskustaliberaalien (kuten juuri V. Vihriälä) - EUro-hurmaantuneiden on syytä pysähtyä ainakin aina illansuussa panemaan kädet peiton päälle ja miettimään itse tykönään eikä siis tyydytyksellä sitä, mihin heikäläisten ja kaltaistensa EU-innostuneiden ja -intoilijoiden politiikka on Suomen talouden jälleen kerran ajanut!

Heidänkin tulisi tajuta, mitä olisikaan Suomi ja Euroopan Unioni ilman Paavoja, sillä niitä on ainakin kahdenlaisia!

Se toinen, myös Moosekseen itseään vertaama, luonnehti vuoden 1998 aikaisia EMU-kriittisiä kansanedustajia ja kansalaisia peloittelijoiksi:

"tosi kylmää" ja "pimeää"

olivat sanonnat lipposlaisittainkin kovasanaisessa eduskuntakeskustelussa, jossa jopa "mörköjäkin" on havaittavissa tietyssä videopätkässä!

Siitä jos mistä kuka tahansa hivenenkin politiikkaa ja taloutta seurannut

kansalainen voi tajuta, mistä asti ja mistä päätöksistä juontuvat sekä

Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron kriisin

synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi juontuvatkin!

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!

Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetun Sitran entisenä

duunarina videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen ja toisenlaisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?

Viisautta - vaikkakin ns. jälkiviisautta - osoittaisi sekin!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Perjantaina 4.9.2015 virka-ajan ollessa vielä parhaimmillaan, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämä kansanäänestystä euroalueeseen kuulumisesta vaativa kansalaisaloite on kerännyt puolessatoista kuukaudessa jo
39 012 allekirjoitusta...

Ylipitkää paatoksellista avautumista, kerta toisensa jälkeen - älykästäkö? tuskinpa, ja helvetin pitkäveteistä.

- 2.9. muuten 69 v. - Paavo ajaa jatkaessaan taistoa euroalueesta eroamisen puolesta!

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen vakuuttaa, että Suomen on mahdollista erota euroalueesta. Kreikan kriisin kuumimpina hetkinä kerrottiin, että on olemassa suunnitelma Kreikan euroerosta. Väyrysen mukaan ero mahdollinen myös Suomelle, joka ei ole Kreikan tavoin ylivelkaantunut.

Paavo Väyrynen jatkaa taisteluaan Suomen eroamiseksi euroalueesta. Väyrysen mukaan jäsenyys euroalueessa on vienyt Suomen vararikon partaalle. Blogissaan Väyrynen kirjoittaa, että Suomella on edessään kova hevoskuuri, jolla on syvällekäyvät taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset seuraukset.

– Maksaisimme kovan hinnan siitä, että saisimme olla mukana euroalueessa, joka on kehittymässä velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi, kirjoittaa Väyrynen.

Väyrysen mukaan euroalueesta eroaminen on mahdollista.

– Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on kertonut, että oli jo olemassa suunnitelma Kreikan euroeroksi. Suomen hallitus ajoi aktiivisesti Kreikan eroamista. Se on tietysti mahdollista myös Suomelle, mutta monin verroin helpompaa kuin pahoin ylivelkaantuneelle Kreikalle, perustelee Väyrynen.

Eropäätöksen aikaansaaminen eduskunnassa on Väyrysen mukaan mahdollista. Väyrynen muistuttaa, että keskusta vastusti aikoinaan euroalueeseen liittymistä ja toisen hallituspuoleen, perussuomalaisten nykyisistä kansanedustajista valtaosa kertoi Ylen vaalikoneessa kantanaan, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella.

– Tukea saisimme myös oppositiosta, kirjoittaa Väyrynen.

Ero yksinkertaisella enemmistöllä

Luontevaa Väyrysen mukaan olisi, että euroalueesta eroaminen tapahtuisi samaa tiedonantomenetelmää käyttäen, jota käytettiin jäsenyyspäätöstä tehtäessä.

– Tiedonannon hyväksymiseen tarvitaan vain kansanedustajien enemmistö. Kun eduskunta on päätöksensä tehnyt, neuvotellaan asiasta euroalueen muiden jäsenmaiden ja komission kanssa, kirjoittaa Väyrynen etenemisjärjestyksestä.

Väyrysen mukaan hänen tekemänsä aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vasta ensimmäinen askel taistelussa Suomen taloudellisen itsenäisyyden palauttamiseksi.

– Tarvittaessa otteet kovenevat, päättää Väyrynen bloginsa.

Kimmo Hiltula
Yle Perämeri
http://yle.fi/uutiset/paavo_vayrynen_jatkaa_taistoa_euroalueesta_eroamisen_puolesta/8274734

Ks.

Kansalaisaloite etenee – tarvittaessa otteet kovenevat

Eurooppa-politiikassa kansanvallan toteuttaminen on vaikeaa. Erityisen ongelmallista se näyttää olevan Keskustalle.

Keskustan jäsenten ja kannattajien enemmistö vastusti Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Tällä kannalla oli myös Jyväskylän puoluekokoukseen kesäkuussa 1994 kokoontuneiden puoluekokousedustajien enemmistö.

Esko Ahon johdolla puoluekokous kuitenkin painostettiin hyväksymään jäsenyyssopimuksen vieminen kansanäänestykseen, mikä tarkoitti käytännössä samaa kuin tuen antaminen jäsenyydelle. Jos puoluekokous olisi hyväksynyt Risto Volasen hylkäämisesityksen, Suomi ei olisi unioniin liittynyt, eikä olisi Ruotsikaan.

Kansanäänestyksen jälkeen Ahon hallitus yritti hyväksyttää liittymissopimuksen eduskunnassa hyvin tiukassa aikataulussa ja nimenomaan ennen Ruotsin kansanäänestystä. Jouduin organisoimaan jarrutuskeskustelun, jolla lopullinen päätös saatiin siirretyksi sen yli.

Ruotsalaiset kuitenkin luulivat, että Suomen jäsenyys oli jo ratkaistu, ja äänestivät niukalla enemmistöllä jäsenyyden puolesta. Se ratkaisi myös Suomen kohtalon.

Tämä tappio minua edelleen suuresti harmittaa, kun tarjolla oli parempi vaihtoehto, Euroopan talousalue ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Pohjolan yhteisöstä olisi tullut ”Euroopan Kanada”.

Seuraava taistelu käytiin Suomen liittymisestä euroalueeseen. Esko Aho kannatti yhtenäisvaluuttaa. Kouvolan puoluekokouksessa vuonna 1996 saatiin kuitenkin aikaan päätös, jolla vastustimme yhtenäisvaluuttaan siirtymistä Maastrichtin sopimuksessa määritellyssä aikataulussa. Päätimme myös, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä päätetään myöhemmin puoluekokouksessa, tarvittaessa ylimääräisessä.

Esko Aho halusi, että Keskusta olisi tukenut Lipposen-Niinistön hallituksen pyrkimystä viedä Suomi euroalueesen ensimmäisten maiden joukossa. Alkuvuodesta 1997 käynnistin kampanjan maamme pysyttäytymiseksi euroalueen ulkopuolella. Puolueväen selkeä enemmistö vastusti Suomen jäsenyyttä.- -

Helsingin puoluekokous hyväksyi Suomen jäsenyyttä vastustavan kannan, ja Keskustan eduskuntaryhmä äänesti eduskunnassa sitä vastaan. Edustajamme perustuslakivaliokunnassa katsoivat, että menettelytapa oli perustuslain vastainen, kun ei järjestetty kansanäänestystä eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto.- -"

http://www.paavovayrynen.fi/2015/09/02/kansalaisaloite-etenee-tarvittaessa-otteet-kovenevat/

Muistele

https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Siksi siis tarvitaan

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372