Kylmälaminointi tee-se-itse rakennuksessa

>>rimoihin pitää saada hyvää puuta koska oksakohta katkaisee riman.

Oksakohdanhan voi sahata pois ja jatkaa rimaa siitä kohtaa viistesaumalla. Rimojenhan ei tarvitse olla päästä päähän "samaa rimaa", kun kuitenkin liimataan toisiinsa. Ylimääräistä työtä tuosta jatkamisesta toki on.

Rimarakenteen ongelma on kosteus. Jos pinnan laminaatti rikkoontuu, niin rimat imevät vettä ja mätänevät. Tätä ongelmaa ei pitäisi olla kylmälaminoidussa rakenteessa.

Epoksi on ihan turvallista käsitellä, kun välttää ihokosketusta. Epoksin hiontapöly on vaarallista, mutta siitä selviää vesihiomalla tai imurilla. Eli ihan turvallinen materiaali oikein käsiteltynä.

>>hyvän materiaalin löytäminen.

Kyllähän viilua ja vaneria saa. Haaste on löytää hyvää umpipuuta, mutta sitä ei ristiinlaminoinnissa juurikaan tarvita. (verrattuna lautaveneeseen).

Kerropa lisää millaisia kokemuksia sinulla on ristilaminoidun veneen omistajana, kiinnostaa kuulla :)

Kiitos rohkaisevasta viestistä. :) Itse olen käyttänyt alipainetta lasi- ja hiilikuituosien laminoinnissa ja on ihan ehdoton lopputuloksen kannalta. Vene-kaliiberissa haasteena on tietty säkityksen koko.

retkipurjehtija kirjoitti:

Kiitos rohkaisevasta viestistä. :) Itse olen käyttänyt alipainetta lasi- ja hiilikuituosien laminoinnissa ja on ihan ehdoton lopputuloksen kannalta. Vene-kaliiberissa haasteena on tietty säkityksen koko.

Lue lisää

Paljonko tarvitaan alipainetta laminoitaessa esim. hiilikuitua? Mikä olisi hyvä pumppu?

Mä olen käyttänyt noin 0,6 barin painetta, mutta uskoakseni paljon pienempikin paine riittäisi. Paineen määrä vaikuttaa lähinnä epoksin määrään kuitujen seassa, mutta on jo pienelläkin paineella varsin hyvä verrattuna avoimeen laminointiin. Suurin etu tulee siitä, että laminaatista tulee tiivis ja tasapaksu, ja toki tietysti hieman kevyempi kuin ilman alipainetta.

Pumpusta en osaa sanoa tyyppiä, kun ei ollut oma. Olennaista siinä on, että jaksaa ylläpitää alipainetta tuon 8h, jonka kovettuminen tarvitsee.

Siis pienempi alipaine. :) 0,6 barin paine vastaa 4000kg puristusta neliömetrille.

Tunnistamaton pumppuni on 1 bar eli riittänee. Enemmästä paineesta tuskin on haittaa vaikka olisi paljonkin. Jos aloittaja tekee 8m veneen niin vakuumin avula laminointi ilmeisesti on tehtävä pieninä osina ja hyvin hitaalla epoksilla.

En tunne noita alipainepumppujen merkintöjä, mutta siis 1 bar on normaali ilmanpaine. Ja tuo 0,6bar takoittaa 60% normaalista ilmanpaineesta. Asteikko ei ole lineaarinen, eli mitä pienemmäksi mennään, sen enemmän tehoa tarvitaan.

Tuossa tuollainen oikea setti hartsitöihin. Pumpun lisäksi saatetaan tarvita astiaa, mihin ylimääräinen hartsi kerääntyy. Pumppuun joutuessaan se tuhoaa sen. Lisäksi tulee letkut, suuttimet, säkkimuovi, repäisykangas, imeytyshuopa ja tiivistenauhaa.

Näköjään pienessäkin pumpussa riittää alipaineen tuottokykyä. Teho on enemmänkin ilmamäärän suhteen. Eli jos iso säkki, tarvitaan iso pumppu, jotta tyhjenee joskus. :)

http://www.materialshop.fi/epages/Materialshop.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014052201/Products/10271

retkipurjehtija kirjoitti:

En tunne noita alipainepumppujen merkintöjä, mutta siis 1 bar on normaali ilmanpaine. Ja tuo 0,6bar takoittaa 60% normaalista ilmanpaineesta. Asteikko ei ole lineaarinen, eli mitä pienemmäksi mennään, sen enemmän tehoa tarvitaan.

Lue lisää

Yleensä pumpuissa puhutaan suhteellisesta paineesta ei absoluuttisesta. Tyhjiötä lähestytteässä tietysti absoluuttinen paine on järkevämpi. Pienillä vuodoilla pitäisi päästä helposti alle 0,1 bar absoluuttiseen paineeseen eikä se laminoinnin kannalta enää vaikuta mitään onko absoluuttinen paine 0,1 vai 0,01 bar.

Mittarit toissalta mittaavat aina absoluuttista painetta.

http://www.materialshop.fi/epages/Materialshop.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014052201/Products/10259

Omalla lyhyellä kokemuksella sanoisin, että alle 0,5 barin paineeseen ei ole laminoinnissa tarvetta, ainakaan pienissä kappaleissa. Se paine riittää, millä laminaatti saadaan kasaan ja harstia mahdollisimman paljon imeytettyä pois, mikäli pyritään kevyeen rakenteeseen.

retkipurjehtija kirjoitti:

En tunne noita alipainepumppujen merkintöjä, mutta siis 1 bar on normaali ilmanpaine. Ja tuo 0,6bar takoittaa 60% normaalista ilmanpaineesta. Asteikko ei ole lineaarinen, eli mitä pienemmäksi mennään, sen enemmän tehoa tarvitaan.

Lue lisää

Kyllä ilmanpaineasteikko on lineaarinen. Pumppujen tehoksi mainittu 0.99 bar, minkä ilmoitin yhdeksi, vastaa siis käytännössä 10.5m vesipatsaan tai 76 cm elohopeapatsaan painoa eikä lisää ilmaa imemällä voi kasvaa

riiiiririr kirjoitti:

>>hyvän materiaalin löytäminen.

Kyllähän viilua ja vaneria saa. Haaste on löytää hyvää umpipuuta, mutta sitä ei ristiinlaminoinnissa juurikaan tarvita. (verrattuna lautaveneeseen).

Kerropa lisää millaisia kokemuksia sinulla on ristilaminoidun veneen omistajana, kiinnostaa kuulla :)

Lue lisää

Ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa, tuskin muuten olisin toista samalla tekniikalla tehtyä ostanut. Veneen jo yli 30 ikävuoden aikana runko on kertaalleen pienen telakointivahingon jälkeen maalattu uudestaan ja vesilinjan alta kerran poistettu maalit ja primeroitu. Muutoin vain vahaa kylkiin keväisin ja joskus myrkkyä pohjaan.

Sisällä on aito puuveneen tunnelma. Kondenssi on lähes tuntematon käsite. Rakenne on, kuten seppomarttikin totesi, keveintä ja jäykintä mitä itserakentaja käytännössä saa aikaan. Parempi tulos sen suhteen vaatii hiilikuitua.

Tämän veneen rakentaja kävi ostamassa läjän mahonkitukkeja ja sahautti viilut niistä. Tavallisin ristiinlaminointiin käytetty viilupaksuus on 4 mm. Viilua kyllä saa, mutta varastosta tiedän löytyvän vain 1-2 mm viiluja. Ja todellakin hyvälaatuista rakenteisiin kelpaavaa mahonkilankkua saa todella hakea.

retkipurjehtija kirjoitti:

Mittarit toissalta mittaavat aina absoluuttista painetta.

http://www.materialshop.fi/epages/Materialshop.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014052201/Products/10259

Omalla lyhyellä kokemuksella sanoisin, että alle 0,5 barin paineeseen ei ole laminoinnissa tarvetta, ainakaan pienissä kappaleissa. Se paine riittää, millä laminaatti saadaan kasaan ja harstia mahdollisimman paljon imeytettyä pois, mikäli pyritään kevyeen rakenteeseen.

Lue lisää

Painemittarit ovat lähes aina suhteellisia eli niissä on kaksi yhdettä, joiden välistä paine-eroa mitataan, tai sitten niissä on yksi yhde ja mittaria ympäröivä paine pääsee jostain mittariin.

Absoluuttisiakin mittareita on, mutta niissä pitää yleensä olla tyhjiö sisällä. Tyhjiön rakentaminen mekaaniseen mittariin on aika haastavaa. Elektroniseen se onnistuu helpommin, varsinkin MEMS-pohjaiseen.

Linkkisi mittari on päivänselvästi paine-eromittari, tosin ko. yksilö mittaa vain negatiivisia paineita. Absoluuttinen paine ei voi olla negatiivinen. Jos tuo mittari näyttää -0,95 bar, absoluuttinen paine voi olla ilmanpaineesta riippuen 0-0,2 bar.

niitä.kokemuksia kirjoitti:

Ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa, tuskin muuten olisin toista samalla tekniikalla tehtyä ostanut. Veneen jo yli 30 ikävuoden aikana runko on kertaalleen pienen telakointivahingon jälkeen maalattu uudestaan ja vesilinjan alta kerran poistettu maalit ja primeroitu. Muutoin vain vahaa kylkiin keväisin ja joskus myrkkyä pohjaan.

Sisällä on aito puuveneen tunnelma. Kondenssi on lähes tuntematon käsite. Rakenne on, kuten seppomarttikin totesi, keveintä ja jäykintä mitä itserakentaja käytännössä saa aikaan. Parempi tulos sen suhteen vaatii hiilikuitua.

Tämän veneen rakentaja kävi ostamassa läjän mahonkitukkeja ja sahautti viilut niistä. Tavallisin ristiinlaminointiin käytetty viilupaksuus on 4 mm. Viilua kyllä saa, mutta varastosta tiedän löytyvän vain 1-2 mm viiluja. Ja todellakin hyvälaatuista rakenteisiin kelpaavaa mahonkilankkua saa todella hakea.

Lue lisää

Ilman muottia voi tehdä myös lasikuitukerrosrakenteisen veneen, josta saa kyllä yhtä kevyen ja jäykän kuin ristiinlaminoidusta. Noita tiedän useamman Suomessa itse rakennetun. 2000-luvulla ainakin muutama eri Mannerbergin piirtämä vene.

Omassa on sisin kerros pontattua 6 mm rimaa pitkittäin. Normaalisti ristiinlaminoitu runko kaipaa stringereitä, mutta se rimakerros tuottaa riittävän jäykisteen. Samalla tietysti rimakerros on se tiivis kerros. Tekee jiginkin yksinkertaisemmaksi, voisin suositella samaa lähestymistapaa.

Koska säkityksestä tulee kuitenkin aika isokokoinen, siinä on aina vuotoja. Siksi pumpussa pitää olla hieman tehoreserviä ilmamäärän suhteen. Keväällä taas tein alipainelaminointia, mutta nyt vanereita kerrostaen. Vaikka kappaleen koko oli maltillinen oli siinä sittenkin pieniä vuotoja, joita ei voinut paikallistaa.

Ai niin, saaren rannassa siinä ristiinlaminoidussa istuskellen tätä kirjoittelen.

täältä.saaresta kirjoitti:

Omassa on sisin kerros pontattua 6 mm rimaa pitkittäin. Normaalisti ristiinlaminoitu runko kaipaa stringereitä, mutta se rimakerros tuottaa riittävän jäykisteen. Samalla tietysti rimakerros on se tiivis kerros. Tekee jiginkin yksinkertaisemmaksi, voisin suositella samaa lähestymistapaa.

Koska säkityksestä tulee kuitenkin aika isokokoinen, siinä on aina vuotoja. Siksi pumpussa pitää olla hieman tehoreserviä ilmamäärän suhteen. Keväällä taas tein alipainelaminointia, mutta nyt vanereita kerrostaen. Vaikka kappaleen koko oli maltillinen oli siinä sittenkin pieniä vuotoja, joita ei voinut paikallistaa.

Ai niin, saaren rannassa siinä ristiinlaminoidussa istuskellen tätä kirjoittelen.

Lue lisää

Eli rakenne on sisältä päin: 6mm rima - epoksi - viilu - epoksi -viilu - epoksi - viilu - (joku lakka)?

Paljoko mahtaa olla kokonaispaksuus? ...tai käytettyjen viilujen paksuus?

Entä oletko oletko kyllästänyt tuon sisälle jääneen rimotuksen jotenkin?

retkipurjehtija kirjoitti:

Eli rakenne on sisältä päin: 6mm rima - epoksi - viilu - epoksi -viilu - epoksi - viilu - (joku lakka)?

Paljoko mahtaa olla kokonaispaksuus? ...tai käytettyjen viilujen paksuus?

Entä oletko oletko kyllästänyt tuon sisälle jääneen rimotuksen jotenkin?

Lue lisää

Toinen rakenne sisältä lukien: lasikuitu läpinäkyvänä, vaakaseetri, 2X diagonaali mahonki, lasikuitu, vaakamahonki, lakka. Väleissä epoksia. 12.3m veneen rungon paksuus 25mm ja paino 1000kg.

Vierastan ajatusta koteloida puuta kahden lasikuitulaminaatin väliin. Pienikin reikä laminaatissa tekee sen, että puu imee vettä ja alkaa mädäntyä. Siksi tuo kylmälaminointi kiinnostaisi, että lopputulos on käytännössä muotoontehty vaneri, ei enää puu.

retkipurjehtija kirjoitti:

Eli rakenne on sisältä päin: 6mm rima - epoksi - viilu - epoksi -viilu - epoksi - viilu - (joku lakka)?

Paljoko mahtaa olla kokonaispaksuus? ...tai käytettyjen viilujen paksuus?

Entä oletko oletko kyllästänyt tuon sisälle jääneen rimotuksen jotenkin?

Lue lisää

Juuri noin se rakenne menee, 6 4 4 4 mm mahonnkia. Välihionnat vievät sen verran, että kokonaispaksuus on hiukan yli 16 mm. Sisäpinta on lakattuyläosassa, pilssin puolella siinä on epoksikerros vähän leveämmälti kuin mihin kölipalkit päättyvät.

juuri.noin kirjoitti:

Juuri noin se rakenne menee, 6 4 4 4 mm mahonnkia. Välihionnat vievät sen verran, että kokonaispaksuus on hiukan yli 16 mm. Sisäpinta on lakattuyläosassa, pilssin puolella siinä on epoksikerros vähän leveämmälti kuin mihin kölipalkit päättyvät.

Lue lisää

Ok, kiitos tiedosta. Pitänee tutustua hieman tarkemmin tuohon menetelmään. Vaikuttaa kiintoisalta itserakentajalle. Teitkö tuohon ensimmäiseen rimakerrokseen tällaisia rimoja?

http://www.clcboats.com/images/photos/shoptips/How_to_Calculate_Strip_Needs_-_2_Thumb.jpg

Entä osaatko yhtään arvioida epoksin kulutusta, esim. kg/m2 valmista runkopintaa?

Ei mitenkään, jos lähtöpaineena on vallitseva ilmanpaine. Alipaine on oikeastaan väärä nimitys (tai suhteellinen ilmaisu), koska normaali ilmanpaine on 1 baria, ei nolla.

Viemällä ilmasäiliön 10m syvyyteen veden alle, sinne voi imeä 2 barin alipaineen. :)

Oikein hyvä video, kiitos. Hyviä käytännön neuvoja.

Mitenkään väheksymättä: Tuo on jo aiemmin keskustelussa mainittu strip plankingin ja diagonaalilaminoinnin yhdistelmä.

Vähän extraa on hiilikuitunauhojen laittaminen väliin (6:18). Näistä tosin tekijä mainitsee, ettei tiedä ovatko oikeasti tarpeen, mutta kuulostaa hyvältä kun voi mainita myöhemmin rungossa olevan hiilikuitua. :)