metsäveli selittää hiilidioksidin toimintaa osa 5.

Metsäveljen selitystehtaan aiempien päästöjen linkit löytyvät osa nelosesta,
jonka linkki tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14480438/metsaveli-selittaa-hiilidioksidin-toimintaa-osa-4-

Tässä selitystehtaan päästössä oli alkuaan aikomus aloittaa vesihöyryn
osuuden selvittäminen, mutta eräs keskustelussa ollut kysymys muutti
hieman aihetta.
Nimittäin vesihöyryn määrän ja varsinkin sen tilallisen sijoittumisen
liittyminen CO2 pitoisuuteen, ja sen pääasialliseen vaikutusalueeseen
olisi vallan unohtunut.
Edellinen osio selvitti miten on mahdollista että CO2 sieppaa energiakvantteja ja selvitti missä tuo sieppaus on suurinta ja minne se ulottuu.

Tästä jatketaan, ja todetaan että heti ensimmäisestä korkeusmetristä alkaen
aloittaa CO2 molekyyli absorbtio-ikkunansa taajuuksilla viipottavien
energiakvanttien sieppauksen, ja osa taajuusikkunasta on lähes tyhjennetty
jo parin kilometrin korkeudessa.
Mikä osa kokonaisuudesta, on mutkikas asia ja sen selvittäminen voidaan
tässä vaiheessa sivuuttaa.
Se on kuitenkin luonnollisista syistä johtuen suurin alakorkeuksissa, ja
suurin syy tähän on tietenkin se että kvanttien määrä on suurin IR säteilyn
lähteen läheisyydessä, ja sehän on auringon säteilyn lämmittämä maan tai
veden pinta.
Lämmittävä vaikutus ulottuu veden kiertokulkuun osallistuvien sääilmiöiden
alueelle, ja voisi väittää että missä näitä tapahtuu, johtuu juuri CO2
pitoisuuden ja sen parhaan toiminta-alueen sattumisesta samalle
korkeusalueelle.
Onko asialla vahva vaiko heikko syy-yhteys lienee turhan riitaisa alue,
ja tässä riittää että asian tuo esille.

Veden pinnnoista ja kasvipeitteen kautta haihtuu suuret määrät vesihöyryä
ilmakehään ja sitä määrää mikä ylipäätään pysyy kaasumuodossa säätää
lämpötila.
CO2 molekyylin pitoisuus osallistuu alailmakehän lämpötilan nostamiseen,
niinkuin edellä on selitetty.
Asiaa mutkistaa se että vesihöyry itsessään on kasvihuonekaasu ja vahva
sellainen onkin, eli erittäin paljon vahvempi kuin CO2 on.
Onkopa siis kuitenkin niin että CO2 molekyyli on sivuosassa ilmaston
lämpenemisessä ?
Tässä on eräässä mielessä kyse samasta kuin kysymyksessä että kumpi
oli ensin, munako vaiko kana, - no kukkoriepu aina unohdetaan muistuttaa
sovinismistä ynnä muista ulkomaan ihmeistä epäilty metsäveliriepu.

Nytpä kuitenkin on niin että mikä siipivekkuli oli ensin on kiistatonta.
Ilman CO2 molekyylien pitoisuutta ei olisi nykyistä määrää vesihöyryä
ilmakehässä.
Pitää huomata ratkaiseva ero: CO2 ei voi sataa alas edes napaseutujen
stratosfäärin pakkasessa.
Vesihöyry taas voi, ja senhän se tekeekin melkoisen tarkkaan talvisin,
joista Siperian ja etelämantereen pakkaset ovat äärimmäisiä seurauksia.
Asiaa voi riekkua väittämällä että tässä se nähdään mihin CO2 yksin
pystyy, ja asiassa onkin perää.

Toinen esimerkki yksin pystymisestä löytyy niinkin kuumasta paikasta
kuin Sahara.
Sen alue on jatkuvan korkeapaineen vyöhykkeessä, ja sitä luonnehtii
alas laskeutuva äärimmäisen kuiva ilma, ja tämä ilma on kuiva siksi
että se on kotoisin korkealta ruutikuivasta paikasta stratosfäärin rajalta.
Päivisin on kuumaa, CO2 sieppaus huhkii ylikierroksilla ja vaikka kuuma
ilma voisi sitoa mahtimäärän vesihöyryä, niin eipä tuota satu olemaan paikalla haihtumassa.
Auringon laskettua lämpötila laskee Saharassa tikkana alas, ja pakkaslukemat
eivät ole harvinaisia.
Pakkanen taas tulee kun hiekan pinta jäähtyy ulossäteilyssä, säteily vähenee
ja vastaavasti vähenee CO2 molekyylin kvanttien sieppauskin.
Ilman vähäinen vesipitoisuuskin tiivistyy usein kuurana hiekan pintaan.

Näin se olisi tällä pallolla yleisemminkin, - ilman valtameriä, niistä
alkavaa veden kiertoa ja CO2 molekyylin auttamaa vesihöyryn pitoisuutta
ilmakehässä.
Tässä oli kaikki tällä erää, ja seuraava selitystehtaan päästö saapuu
muutaman päivän tauon jälkeen.