Tiedemiehet ovat ymmällään pääjalkaisten, erityisesti mustekalojen nopeasta kyvystä muokata solujensa geneettistä materiaalia. Käytännössä voimme havaita tämän ilmiön niiden kykynä naamioitua esim. pohjan väreihin ja struktuuriin. Naamiointiasun muutos voi tapahtua alle sekunnissa. Tiedemiehet myöntävät nöyrästi, että meillä on paljon opittavaa mustekaloista.
Pitää paikkansa. Ensimmäinen asia, jonka mustekalat tiedemiehille opettavat, on se, että eliöissä tapahtuvat muutokset eivät johdu satunnaisista mutaatioista eivätkä luonnonvalinnasta. Mustekalojen kyky muokata RNA:ta lennossa perustuu pääsääntöisesti samoihin epigeneettisiin mekanismeihin kuin muissakin eliöissä havaitut muutokset. Kysymys on vaan siitä, että muutoksen nopeus vaihtelee riippuen epitranskriptomia ohjaavista tekijöistä. Otetaanpa muutama esimerkki:
1. Liskot muokkaavat RNA-transkriptiota kyetäkseen paremmin pilkkomaan kasvipohjaista ravintoa. 40 päivässä liskojen suolisto piteni 17% niiden ruvettua syömään kasvipohjaista ravintoa. Italian seinäliskot kokivat suuria morphologisia ja käyttäytymiseen liittyviä muutoksia vaihdettuaan hyönteispohjaisen ravinnon kasvipohjaiseksi. Sekvenssimuutoksia ei havaittu kummassakaan tapauksessa.
2. Marsut muokkaavat epigenomiaan, jotta jälkikasvulla olisi paremmat edellytykset selvitä muuttuvassa ilmastossa. Muutokset periytyvät epigeneettisen uudelleenohjelmoinnin välityksellä, kun microRNA:t tuovat tarvittavan informaation epigeneettisten markkereiden paikoista alkion kantasolujen geeneihin.
3. Korallit muokkaavat epigenomiaan selvitäkseen mm. veden happamuustason ja lämpötilan vaihteluista.
Mutaatiot ja ns. luonnonvalinta eivät johda evoluutioon tai eliöiden adaptoitumiseen. Evoluutiobiologit tekivät yhden pahimmista virheistään sotkemalla luonnonvalinnan mukaan solun mekanismeihin. Ns. luonnonvalintaa voimme korkeintaan havaita fysiikan lakeihin perustuvassa eliöiden kilpailussa ravinnosta, jossa vahvin ja elinkelpoisin selviytyy. Solun mekanismeissa luonnonvalinnalla ei ole mitään merkitystä. Nykytiede on jo selvittänyt valtaosin, että eliöiden kokemien muutosten takana ovat epigeneettiset mekanismit, joihin vaikuttavat mm. ravinto, ilmasto, stressi, ympäristömyrkyt jne. Mutaatiot johtavat vain genomin rappeutumiseen ja informaation katoamiseen, kuten on jo todistettu. Ihmisen DNA:ssa on yli 10 miljoonaa geenivirhettä populaatiotasolla mitattuna. Näitä ei ns. luonnonvalinta kykene eliminoimaan.
Opetelkaamme siis hieman nöyryyttä. Linkit ketjussa.
Maailman nopeinta mutaatiota ja luonnonvalintaa?
10
212
Vastaukset
https://www.sciencedaily.com/releases/2016/01/160107095039.htm
Korallit muokkaavat genomiaan.http://www.sciencemag.org/news/2016/06/how-does-lizard-go-vegetarian-growing-its-gut
Liskot muokkaavat genomiaan.ROT klo 9:29:
"Sekvenssimuutoksia ei havaittu kummassakaan tapauksessa."
ROT klo 9:31:
"Liskot muokkaavat genomiaan."
Muuttuuko ne geenisekvenssit vai eikö ne muutu?
Plus linkkisi ei taaskaan tietenkään tue väitteitäsi eikä kerro että noiden geenisekvenssimuutoksia olisi edes yritetty analysoida. Sekvenssimuutoksia ei varmaan havaittu jos niitä ei tutkittu.
- PerusJamppanen
Hei tuolla on sinua vartavasten tehty ketju kysymyksistä joihin et ole uskaltanut tai pystynyt vastaamaan.
Miksi aina pakenet?
Menehän nyt kohteliaasti vastaamaan kysymyksiin.
Vai pakenetko paikalta myös luokassa kun oppilas kysyy ja et osaa vastata. "Ensimmäinen asia, jonka mustekalat tiedemiehille opettavat, on se, että eliöissä tapahtuvat muutokset eivät johdu satunnaisista mutaatioista eivätkä luonnonvalinnasta. Mustekalojen kyky muokata RNA:ta lennossa perustuu pääsääntöisesti samoihin epigeneettisiin mekanismeihin kuin muissakin eliöissä havaitut muutokset."
Tämä ei tietenkään ole totta, vaan tuo kyky perustuukin nimenomaisesti DNA:han ja kerran syntyessään tuo ominaisuus on luonnonvalinnan suuresti suosima. Parempi linkki asiasta kertookin näin:
"These structures, which can span hundreds of nucleotides, are conserved in the coleoid genome along with the editing sites themselves. The genetic mutation rate in these flanking regions is severely depressed, the team reported.
The conclusion here is that in order to maintain this flexibility to edit RNA, the coleoids have had to give up the ability to evolve in the surrounding regions -- a lot," Rosenthal says. "Mutation is usually thought of as the currency of natural selection, and these animals are suppressing that to maintain recoding flexibility at the RNA level."
Ja jos tuo on niin hieno ja älykäästi suunniteltu mekanismi, niin miksi sitä ei käytetä ihmisen aivoihin:
"(More than 60 percent of RNA transcripts in the squid brain are recoded by editing, while in humans or fruit flies, only a fraction of 1 percent of their RNAs have a recoding event.)"Myös nisäkkäiden solujen proteiinituotanto on RNA:n ohjaamaa. Geeniä käytetään raakadatana, kirjastona, josta muokataan juuri oikeanlainen mRNA-jakso, joka toimitetaan käännökseen vaaditun proteiinin tuottamiseksi. On siis väärin käyttää termiä 'proteiineja koodaava geeni', koska ei geeni yksin mitään koodaa. Yhtä ja samaa geeniä voidaan käyttää tuhansien erilaisten proteiinien valmistamiseen ilman, että geenin sekvenssiin kosketaan.
"Myös nisäkkäiden solujen proteiinituotanto on RNA:n ohjaamaa."
Ei. Se on DNA:n ohjaamaa. DNA:n emäsjärjestys määrää millaisia RNA-molekyylejä siitä rakennetaan. Ja tuo DNA:n emäsjärjestyksen tuottama RNA käännetään proteiiniksi.
"Geeniä käytetään raakadatana, kirjastona, josta muokataan juuri oikeanlainen mRNA-jakso, joka toimitetaan käännökseen vaaditun proteiinin tuottamiseksi."
Aivan. Juuri näin. Siis DNA:n emäsjärjestys määrää oikeanlaiset mRNA-jaksot. Alat sittenkin nähdä valoa. Taisit lukea tuon Wikipediasta:
"Lähetti-RNA eli lRNA eli mRNA (engl. messenger RNA)[1] on RNA-ketju, joka syntyy solun tumassa transkriptioksi kutsutussa tapahtumassa DNA:n emäsjärjestyksen ohjaamana."
"On siis väärin käyttää termiä 'proteiineja koodaava geeni', koska ei geeni yksin mitään koodaa."
Eihån se sitä tarkoitakaan, vaan sitä, että DNA:n emäsjärjestys määrää millaisia proteiineja rakennetaan aivan kuten itsekin jo myönsit.
"Yhtä ja samaa geeniä voidaan käyttää tuhansien erilaisten proteiinien valmistamiseen ilman, että geenin sekvenssiin kosketaan."
Aivan. Ja jos" siihen kosketaan" eli geeniin tulee esim. pistemutaatio, niin sitten se koodaan erilaisia proteiineja. Hyvin yksinkertaista. Sääli, että sinulta meni asian ymmärtämiseen noin kauan.
Kirjoitteletko huumorimielellä vai ookkana viä tosissas näiden höpinöittesi kanssa?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kylläpä on nautinnollista taas tämä palstan vassari valitus!
Lähes jokainen avaus on vassareiden kitinää ja valitusta. Eikö se tarkoitakin, että silloin asiat menee maassamme parem302592- 111262
Helvetistä ei ole paluuta
Kun ihminen laskeutuu kuolleiden maailmaan, kauhujen valtakuntaan ja tuonelan ovet sulkeutuu kiinni, se on karu tunne ku3331002- 44871
- 45844
Järjetön Topi-ilta
Lisää tappiota konkurssipesälle. Miten voi olla mahdollidta , että annetaan järjestää tämä. Sorsakoski pyörii haudassaan20829Miksi nainen nukut huonosti
Onko sulla jotakin huolia, vai jotakin miestäkö mietit? Vai tunnemaailmassako velloo? Ajatteletko koskaan minua? Paljo61754- 44730
- 44716
- 46646