Omassa asunnossa on valta päättää itse

novoisunheiluvilles

19

275

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • omako.no.ei

      Valitettavasti et voi päättää remonteista itse, vaikka asuisitkin "omassa" kerrostaloasunnossa. Katsopas, kun se on yhtiö joka päättää voiko remonttia tehdä. Esimerkiksi, jos haluat vaihtaa laatoituksen kylpyhuoneeseen, sinun tulee hakea monta monituista lupaa ja on epävarmaa, saatko lopulta lupaa remonttiin lainkaan. Sertifikaattienkin tulee olla kunnossa, itse et voi moiseen ryhtyä.

      Samoin jos haluat vaikka porata seinään reiän taulun kiinnitystä varten, niin pitää muistaa, ettei kyseessä ole sinun seinäsi vaan se on yhtiön seinä. Yhtiö voi vaatia seinän korjausta sinun kustannuksellasi, jos olet luvatta mennyt poraamaan.

      • teoriassajulkisestisalaa

        Juu voisi mainita myös et vaikka luvan sais ilmaseksi nii valvominen ynnä muu ei oo ainakaan aina läheskään maksutonta tai hänen ittensä pääteltävissä oleva asia "osakkaalle"taloyhtijöis.
        Ollenkaa huomijoimatta välillisiä välittömiä kustannuksia,,vaikkapa VTT:n vesieristys-



        serfikaattia..aspestikartotusta yms. teorias tarpeellisen tärkeetä jolla ei oo ainakaan käytännös aina mitää vastuuta tai vastinetta oikeesti rahalle mikä siitä maksetaan ja arvaas kuka maksaa

        ja vastaa?


    • ok-homepaskat

      Jos ok-talossa saa päättää asioista itse, miksi suurin osa ok-taloista on purkukunnossa?

      • ammattiapua.tarvitset

        Sun pää on purkukunnossa, mutta et vaan mee hakeen apua..


      • ullanlinnan.velaton
        ammattiapua.tarvitset kirjoitti:

        Sun pää on purkukunnossa, mutta et vaan mee hakeen apua..

        Valvottiko naapurin mombasa taas yömyöhään siellä itähelsingin vuokramurjussa?


      • ok-adjutantti

        Ne ovat purkukunnossa vain sinun höyrähtäneessä mielikuvituksessasi.


      • mieli.kuvitus
        ok-adjutantti kirjoitti:

        Ne ovat purkukunnossa vain sinun höyrähtäneessä mielikuvituksessasi.

        Se mielikuvitus onkin ainoa, joka pitää kasassa tuollaista vuokraeinaria.


      • rtyuru
        mieli.kuvitus kirjoitti:

        Se mielikuvitus onkin ainoa, joka pitää kasassa tuollaista vuokraeinaria.

        Niinpä. Liimanhaistelu pitää sekä pahviseinät että mielen koossa vuokrakasarmilla.


      • ok-sulttaanl
        rtyuru kirjoitti:

        Niinpä. Liimanhaistelu pitää sekä pahviseinät että mielen koossa vuokrakasarmilla.

        Jos olisin tuhnu, rupeaisinko minäkin kuvittelemaan omistavan luokan taloja purkukuntoiseksi? Ehkä se on joku puolustusmekanismi, Freudin tuotantoa tutkimalla varmaan löytyisi tähän enemmän tietoa.

        Mutta nyt X.O -siivut halkopinon takaa ja sitten grillistä kokolihat lautaselle, aijai jai, huhhuh, kyllä kelpaa.


    • VähänJärkeePeliin

      Etenkin kerrostaloihin hakataan hirveitä summia remontteihin vaikka fiksumpi ja järkevämpi tapa olisi käyttää rakennus suosilla loppuun, vain pakolliset pintarempat tehden. Säästynyt raha voitaisiin rahastoida ja kun se hetki tulee, niin vanha nurin vaan ja uusi tilalle rahastoiduilla rahoilla. Mahdollisesti ripaus lainaa yhtiölle purku ja rakennuskustannuksiin. Näin se homma pelais turvallisesti niin, ettei osakkaan koko omaisuus pääsisi koskaan nollaantumaan.

      • Ok----Loordi

        Näinhän se alunperin 70-luvulla suunniteltiinkin. Sosiologian prrofessori kertoi haasrtattelussa että yhteiskunnassa alkoi ollaa asuntopulaa työläisille maaltamuuuton takia. Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja esim.. Lahteen kaavoiitettiinn uusia asuinaalueiita, joille rakennettiin pikaisesti halpoja betonielementtitaloja työläisill jotka olivat muuttaneet maalta töihin kaupunkeihin. Näiden talojen käyttöiäksi suunniteltiin 30 vuotta, arvioitiin että kolme - neljä perhettä ehtisivät niisssä asua ennnn kuin ne puretaan. Ajateltiin että 7-10 vuotta korkeintaan yksi perhe tuollaisessa väliaikaisesti asuisi, kunnes olisi mahdollista muuttaa oikeaan asuntoon. Sitten tas 2000-luvun alussa olisi kansakunta jo sen verran rikas että tuollaisia betonielementtilähiöitä ei enää tarvittaisi. Purkamatta ne väliaikaisiksi tarkoitetut elementtitalot ja lähiöt sitten kuitenkin jäivät. Ideana oli myydä vanha perustasoinen remontoimaton luukku aina seuraavalle halvemmalla huonompikuntoisena ja kuluneempana kunnes se on romutuskunnossa, vähän niin kuin käytetty auto.


      • TommiTeodor
        Ok----Loordi kirjoitti:

        Näinhän se alunperin 70-luvulla suunniteltiinkin. Sosiologian prrofessori kertoi haasrtattelussa että yhteiskunnassa alkoi ollaa asuntopulaa työläisille maaltamuuuton takia. Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja esim.. Lahteen kaavoiitettiinn uusia asuinaalueiita, joille rakennettiin pikaisesti halpoja betonielementtitaloja työläisill jotka olivat muuttaneet maalta töihin kaupunkeihin. Näiden talojen käyttöiäksi suunniteltiin 30 vuotta, arvioitiin että kolme - neljä perhettä ehtisivät niisssä asua ennnn kuin ne puretaan. Ajateltiin että 7-10 vuotta korkeintaan yksi perhe tuollaisessa väliaikaisesti asuisi, kunnes olisi mahdollista muuttaa oikeaan asuntoon. Sitten tas 2000-luvun alussa olisi kansakunta jo sen verran rikas että tuollaisia betonielementtilähiöitä ei enää tarvittaisi. Purkamatta ne väliaikaisiksi tarkoitetut elementtitalot ja lähiöt sitten kuitenkin jäivät. Ideana oli myydä vanha perustasoinen remontoimaton luukku aina seuraavalle halvemmalla huonompikuntoisena ja kuluneempana kunnes se on romutuskunnossa, vähän niin kuin käytetty auto.

        Loordi on tällä kertaa oikeassa. Näin todella ajateltiin. Ymmärtämättä kuitenkin jäi se, että kaupunkeihin muutto jatkuisi kiihtyvällä vauhdilla eikä niitä "oikeita" asuntoja ( = omakotitaloja?) pystyttäisi millään ilveellä rakentamaan tarvittavia määriä järjelliseen hintaan ja samalla huolehtimaan edes joten kuten liikenteen toimivuudesta. Kokonaan toinen asia on sitten se, että 50 vuotta vanhakin kerrostalo valmiine ympäristöineen voi olla aivan hyvässä kunnossa, jos sen kunnossapidosta on huolehdittu. Yksi merkittävä asia on, että 1970-luvulla rakennetuissa taloissa on useinmiten paljon järkevämmät pohjaratkaisut kuin nykyisissä kerros- ja rivitaloasunnoissa.


      • Rommaus
        TommiTeodor kirjoitti:

        Loordi on tällä kertaa oikeassa. Näin todella ajateltiin. Ymmärtämättä kuitenkin jäi se, että kaupunkeihin muutto jatkuisi kiihtyvällä vauhdilla eikä niitä "oikeita" asuntoja ( = omakotitaloja?) pystyttäisi millään ilveellä rakentamaan tarvittavia määriä järjelliseen hintaan ja samalla huolehtimaan edes joten kuten liikenteen toimivuudesta. Kokonaan toinen asia on sitten se, että 50 vuotta vanhakin kerrostalo valmiine ympäristöineen voi olla aivan hyvässä kunnossa, jos sen kunnossapidosta on huolehdittu. Yksi merkittävä asia on, että 1970-luvulla rakennetuissa taloissa on useinmiten paljon järkevämmät pohjaratkaisut kuin nykyisissä kerros- ja rivitaloasunnoissa.

        Totta, 70-luvun talojen ratkaisut olivat paljon toimivampia, talot paremmin tehtyjä ja ympäristökin usein todella viihtyisä nykyiseen verrattuna. Jos haluaa Mustan Pekan kouraan, kannattaa ostaa uudesta kerrostalosta asunto. Kohta on homeinen korsu arvoton ja niskassa ikivelka, pankin vaatiessa lisävakuuksia.

        Jopa tuhnuttaminen on fiksumpaa kuin rahansa laittaminen kiinni nykymääräyksin tehtyyn kennoston soluun.


      • Ok----Loordi
        Rommaus kirjoitti:

        Totta, 70-luvun talojen ratkaisut olivat paljon toimivampia, talot paremmin tehtyjä ja ympäristökin usein todella viihtyisä nykyiseen verrattuna. Jos haluaa Mustan Pekan kouraan, kannattaa ostaa uudesta kerrostalosta asunto. Kohta on homeinen korsu arvoton ja niskassa ikivelka, pankin vaatiessa lisävakuuksia.

        Jopa tuhnuttaminen on fiksumpaa kuin rahansa laittaminen kiinni nykymääräyksin tehtyyn kennoston soluun.

        Loordi ei tietenkään enää koskaan kerrostalossa asuisi, mutta olen köyhänä opiskelijana ja vastavalmistuneena lisensiaattina asunut kerrostaloissa. Ensimmäinen oli 1970-luvun elementtittalo, kaksio 60m2, erillinen keittiö, iso olohuone, keskikokoinen makuuhuone. Neliöitä olohuoneeseen käytetty kohtuuttomasti mielestäni tuossa. Sitten keskustakaksio vanhemmasta 50-luvun talosta, 45m2, hyvin käytetyt neliöt, sokeritoukkia keittokomerossa. Sitten 80-luvun keskutastayksiö omalla saunalla, 38m2, hyvä pohjaratkaisu, mukava olohuone, vaatehuone, erinomaiset pesutilat ja hyvä sauna, mutta pesutilat ja sauna veivät kyllä melko kohtuuttomasti tilaa yksiön kokonaisalasta. Keittokomero oli hyvä tuossa ja ihan ok parveke. Sitten viimeisenä 78m2 työsuhdekolmio 2002 rakennetusta talosta järven rannalta. Todella hyvä pohjaratkaisu, hyvät pesutilar mukavalla saunalla, erillinen vessa / kodinhoitohuone eikä mitään pönttöä pesutiloissa saunan yhteydessä. Sopiva makuuhuone, sopiva työhuone / vierashuone, hyvä olohuone, hyvä ruokailutila (erkkeri), hyvä keittiö. Hyvä lasitettu parveke, toimiva koneellinen ilmanvaihto. Oma autopaikka, mutta vain yksi, mikä oli ongelma kun oli kaksi autoa, asiasta kärhämän naapureiden kanssa. Yksi todellinen kerrostalokyttääjä vaimoineen kyttäämässä ekassa kerroksessa parvekkeellaan kun lähti ulos tai tuli takaisin. Musiikkia kun soitti klo 17 töiden jälkeen kovempaa (n. 110dB) niin vaikka ei mikään hiljaisuuden aika ollutkaan niin alakerran nuori rouva tuli avautumaan melusta. Yöllä kuului kun yläkerran eturuhasvaivainen pappa kävi toistamiseen kusella, vaikka ei se minua se en suuremmin häirinnyt, itse en sitä kuullut vaan silloinen piukkapeppuinen terhakkarintainen avovaimo.

        Ehdottomasti huonoin pohjaratkaisu näistä oli 70-luvun elementtitalossa, ehdottomasti paras tuossa 2002 valmistuneessa kolmiossa jossa asuin 2006-2009. Selvääkin selvempää on että millään näistä ei ole mitään jakoa 2005 valmistuneelle 220m2 OK-talolle jossa tilat ja pohjaratkaisu ovat tietysti parhaat kaikista saunoineen, erkkereineen, saunoineen yms.

        Siinä kolmiossa olisi voinut jopa asua jos se ei olisi ollut kommuuni, olisi ollut oma piha ja autotalli ja autokatos toiselle autolle, eli pieni ok-talo järven rannalta tuolla pohjaratkaisulla.


    • täysinomaosakehallinta

      Voiko vailla taloyhtiön lupaa porata ääneti ilmaseksi maksutta vailla aspestikartotusta ja talon määräämiä valvojia osakeyhtiöhuoneistossa jonka oikeestaan oikeesti omistaa talo ja yhtiö itte kun on vaa haltijana mukana hommissa?

      • helppo-vastaus

        Voi.


      • Ok----Loordi

        Miten poraat äänettömästi??


      • ok-haltijatar
        Ok----Loordi kirjoitti:

        Miten poraat äänettömästi??

        Loordi, et lukenut kirjoitusta kunnolla. Hänhän on haltija. Haltijat, niin hyvät kuin pahatkin, voivat loitsujen avulla porata niin etteivät naapurit kuule.


    • kuukausierissälisäarvoa

      No oikeestaa yhtiövastike o vaa iha väsäse aivan niikui "vuokra" tai ainaksi melkei yhtä suuri monessa taloyhtiössä mikä meneekin monella omakotiasujalla tai maaltamuuttaneella todella sekas muitte kustannusten kans..yhes päätäntävallan ja omitussuhteen kanssa..osinkotaloyhtiössä joka ei saa tuottaa ainakaan paljookaan osinkotulo
      voittoa kaikille osakkeen haltijoille ketkä o ikäänkuin yhtiön omistajia samalla kun talon oletusarvonnousu lisääntyy ku rempataan ylenmääräisillä vastikemaksuilla.
      Muuten vaa ohimennen mainitakseni omassa omistamassaan oakeyhtiömuotoisessa omakotitalossaankin voi omista 100% "oman"taloyhtiönsä osakkeista joku itte ja noin ollen myös lähes täyden määräysvallan ja vastuun koko kiinteistöstä jonka ei noin verotakisessa mieles kannattas muka tuottaa voittoa itse.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat

      Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi
      Maailman menoa
      179
      1468
    2. Mietin sinua nainen

      Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten
      Ikävä
      55
      1022
    3. Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta

      Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa
      Lapua
      63
      761
    4. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      35
      745
    5. Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin

      Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi
      Ikävä
      51
      707
    6. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      111
      690
    7. Ne alkaa aina yhdeltä

      jos mies et ole sattunut huomaamaan!
      Ikävä
      81
      669
    8. Haluan sinua mies

      Saat minut kuumaksi.
      Ikävä
      36
      654
    9. Voitaisiinko harjoitella rakas

      Näiden tekoa? 👶👶👶👶👶👶
      Ikävä
      70
      628
    10. Täällä iImenee vihamielisyys kristinuskoa kohtaan

      Ei taida sielunvaellus-/jälleensyntymisväellä olla omasta asiastaan mielekästä sanottavaa, kun pitää kiivaasti hyökätä e
      Hindulaisuus
      303
      597
    Aihe