Omassa asunnossa on valta päättää itse

Juu voisi mainita myös et vaikka luvan sais ilmaseksi nii valvominen ynnä muu ei oo ainakaan aina läheskään maksutonta tai hänen ittensä pääteltävissä oleva asia "osakkaalle"taloyhtijöis.
Ollenkaa huomijoimatta välillisiä välittömiä kustannuksia,,vaikkapa VTT:n vesieristys-



serfikaattia..aspestikartotusta yms. teorias tarpeellisen tärkeetä jolla ei oo ainakaan käytännös aina mitää vastuuta tai vastinetta oikeesti rahalle mikä siitä maksetaan ja arvaas kuka maksaa

ja vastaa?

Sun pää on purkukunnossa, mutta et vaan mee hakeen apua..

ammattiapua.tarvitset kirjoitti:

Sun pää on purkukunnossa, mutta et vaan mee hakeen apua..

Valvottiko naapurin mombasa taas yömyöhään siellä itähelsingin vuokramurjussa?

Ne ovat purkukunnossa vain sinun höyrähtäneessä mielikuvituksessasi.

ok-adjutantti kirjoitti:

Ne ovat purkukunnossa vain sinun höyrähtäneessä mielikuvituksessasi.

Se mielikuvitus onkin ainoa, joka pitää kasassa tuollaista vuokraeinaria.

mieli.kuvitus kirjoitti:

Se mielikuvitus onkin ainoa, joka pitää kasassa tuollaista vuokraeinaria.

Niinpä. Liimanhaistelu pitää sekä pahviseinät että mielen koossa vuokrakasarmilla.

rtyuru kirjoitti:

Niinpä. Liimanhaistelu pitää sekä pahviseinät että mielen koossa vuokrakasarmilla.

Jos olisin tuhnu, rupeaisinko minäkin kuvittelemaan omistavan luokan taloja purkukuntoiseksi? Ehkä se on joku puolustusmekanismi, Freudin tuotantoa tutkimalla varmaan löytyisi tähän enemmän tietoa.

Mutta nyt X.O -siivut halkopinon takaa ja sitten grillistä kokolihat lautaselle, aijai jai, huhhuh, kyllä kelpaa.

Näinhän se alunperin 70-luvulla suunniteltiinkin. Sosiologian prrofessori kertoi haasrtattelussa että yhteiskunnassa alkoi ollaa asuntopulaa työläisille maaltamuuuton takia. Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja esim.. Lahteen kaavoiitettiinn uusia asuinaalueiita, joille rakennettiin pikaisesti halpoja betonielementtitaloja työläisill jotka olivat muuttaneet maalta töihin kaupunkeihin. Näiden talojen käyttöiäksi suunniteltiin 30 vuotta, arvioitiin että kolme - neljä perhettä ehtisivät niisssä asua ennnn kuin ne puretaan. Ajateltiin että 7-10 vuotta korkeintaan yksi perhe tuollaisessa väliaikaisesti asuisi, kunnes olisi mahdollista muuttaa oikeaan asuntoon. Sitten tas 2000-luvun alussa olisi kansakunta jo sen verran rikas että tuollaisia betonielementtilähiöitä ei enää tarvittaisi. Purkamatta ne väliaikaisiksi tarkoitetut elementtitalot ja lähiöt sitten kuitenkin jäivät. Ideana oli myydä vanha perustasoinen remontoimaton luukku aina seuraavalle halvemmalla huonompikuntoisena ja kuluneempana kunnes se on romutuskunnossa, vähän niin kuin käytetty auto.

Ok----Loordi kirjoitti:

Näinhän se alunperin 70-luvulla suunniteltiinkin. Sosiologian prrofessori kertoi haasrtattelussa että yhteiskunnassa alkoi ollaa asuntopulaa työläisille maaltamuuuton takia. Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja esim.. Lahteen kaavoiitettiinn uusia asuinaalueiita, joille rakennettiin pikaisesti halpoja betonielementtitaloja työläisill jotka olivat muuttaneet maalta töihin kaupunkeihin. Näiden talojen käyttöiäksi suunniteltiin 30 vuotta, arvioitiin että kolme - neljä perhettä ehtisivät niisssä asua ennnn kuin ne puretaan. Ajateltiin että 7-10 vuotta korkeintaan yksi perhe tuollaisessa väliaikaisesti asuisi, kunnes olisi mahdollista muuttaa oikeaan asuntoon. Sitten tas 2000-luvun alussa olisi kansakunta jo sen verran rikas että tuollaisia betonielementtilähiöitä ei enää tarvittaisi. Purkamatta ne väliaikaisiksi tarkoitetut elementtitalot ja lähiöt sitten kuitenkin jäivät. Ideana oli myydä vanha perustasoinen remontoimaton luukku aina seuraavalle halvemmalla huonompikuntoisena ja kuluneempana kunnes se on romutuskunnossa, vähän niin kuin käytetty auto.

Lue lisää

Loordi on tällä kertaa oikeassa. Näin todella ajateltiin. Ymmärtämättä kuitenkin jäi se, että kaupunkeihin muutto jatkuisi kiihtyvällä vauhdilla eikä niitä "oikeita" asuntoja ( = omakotitaloja?) pystyttäisi millään ilveellä rakentamaan tarvittavia määriä järjelliseen hintaan ja samalla huolehtimaan edes joten kuten liikenteen toimivuudesta. Kokonaan toinen asia on sitten se, että 50 vuotta vanhakin kerrostalo valmiine ympäristöineen voi olla aivan hyvässä kunnossa, jos sen kunnossapidosta on huolehdittu. Yksi merkittävä asia on, että 1970-luvulla rakennetuissa taloissa on useinmiten paljon järkevämmät pohjaratkaisut kuin nykyisissä kerros- ja rivitaloasunnoissa.

TommiTeodor kirjoitti:

Loordi on tällä kertaa oikeassa. Näin todella ajateltiin. Ymmärtämättä kuitenkin jäi se, että kaupunkeihin muutto jatkuisi kiihtyvällä vauhdilla eikä niitä "oikeita" asuntoja ( = omakotitaloja?) pystyttäisi millään ilveellä rakentamaan tarvittavia määriä järjelliseen hintaan ja samalla huolehtimaan edes joten kuten liikenteen toimivuudesta. Kokonaan toinen asia on sitten se, että 50 vuotta vanhakin kerrostalo valmiine ympäristöineen voi olla aivan hyvässä kunnossa, jos sen kunnossapidosta on huolehdittu. Yksi merkittävä asia on, että 1970-luvulla rakennetuissa taloissa on useinmiten paljon järkevämmät pohjaratkaisut kuin nykyisissä kerros- ja rivitaloasunnoissa.

Lue lisää

Totta, 70-luvun talojen ratkaisut olivat paljon toimivampia, talot paremmin tehtyjä ja ympäristökin usein todella viihtyisä nykyiseen verrattuna. Jos haluaa Mustan Pekan kouraan, kannattaa ostaa uudesta kerrostalosta asunto. Kohta on homeinen korsu arvoton ja niskassa ikivelka, pankin vaatiessa lisävakuuksia.

Jopa tuhnuttaminen on fiksumpaa kuin rahansa laittaminen kiinni nykymääräyksin tehtyyn kennoston soluun.

Rommaus kirjoitti:

Totta, 70-luvun talojen ratkaisut olivat paljon toimivampia, talot paremmin tehtyjä ja ympäristökin usein todella viihtyisä nykyiseen verrattuna. Jos haluaa Mustan Pekan kouraan, kannattaa ostaa uudesta kerrostalosta asunto. Kohta on homeinen korsu arvoton ja niskassa ikivelka, pankin vaatiessa lisävakuuksia.

Jopa tuhnuttaminen on fiksumpaa kuin rahansa laittaminen kiinni nykymääräyksin tehtyyn kennoston soluun.

Lue lisää

Loordi ei tietenkään enää koskaan kerrostalossa asuisi, mutta olen köyhänä opiskelijana ja vastavalmistuneena lisensiaattina asunut kerrostaloissa. Ensimmäinen oli 1970-luvun elementtittalo, kaksio 60m2, erillinen keittiö, iso olohuone, keskikokoinen makuuhuone. Neliöitä olohuoneeseen käytetty kohtuuttomasti mielestäni tuossa. Sitten keskustakaksio vanhemmasta 50-luvun talosta, 45m2, hyvin käytetyt neliöt, sokeritoukkia keittokomerossa. Sitten 80-luvun keskutastayksiö omalla saunalla, 38m2, hyvä pohjaratkaisu, mukava olohuone, vaatehuone, erinomaiset pesutilat ja hyvä sauna, mutta pesutilat ja sauna veivät kyllä melko kohtuuttomasti tilaa yksiön kokonaisalasta. Keittokomero oli hyvä tuossa ja ihan ok parveke. Sitten viimeisenä 78m2 työsuhdekolmio 2002 rakennetusta talosta järven rannalta. Todella hyvä pohjaratkaisu, hyvät pesutilar mukavalla saunalla, erillinen vessa / kodinhoitohuone eikä mitään pönttöä pesutiloissa saunan yhteydessä. Sopiva makuuhuone, sopiva työhuone / vierashuone, hyvä olohuone, hyvä ruokailutila (erkkeri), hyvä keittiö. Hyvä lasitettu parveke, toimiva koneellinen ilmanvaihto. Oma autopaikka, mutta vain yksi, mikä oli ongelma kun oli kaksi autoa, asiasta kärhämän naapureiden kanssa. Yksi todellinen kerrostalokyttääjä vaimoineen kyttäämässä ekassa kerroksessa parvekkeellaan kun lähti ulos tai tuli takaisin. Musiikkia kun soitti klo 17 töiden jälkeen kovempaa (n. 110dB) niin vaikka ei mikään hiljaisuuden aika ollutkaan niin alakerran nuori rouva tuli avautumaan melusta. Yöllä kuului kun yläkerran eturuhasvaivainen pappa kävi toistamiseen kusella, vaikka ei se minua se en suuremmin häirinnyt, itse en sitä kuullut vaan silloinen piukkapeppuinen terhakkarintainen avovaimo.

Ehdottomasti huonoin pohjaratkaisu näistä oli 70-luvun elementtitalossa, ehdottomasti paras tuossa 2002 valmistuneessa kolmiossa jossa asuin 2006-2009. Selvääkin selvempää on että millään näistä ei ole mitään jakoa 2005 valmistuneelle 220m2 OK-talolle jossa tilat ja pohjaratkaisu ovat tietysti parhaat kaikista saunoineen, erkkereineen, saunoineen yms.

Siinä kolmiossa olisi voinut jopa asua jos se ei olisi ollut kommuuni, olisi ollut oma piha ja autotalli ja autokatos toiselle autolle, eli pieni ok-talo järven rannalta tuolla pohjaratkaisulla.

Voi.

Miten poraat äänettömästi??

Ok----Loordi kirjoitti:

Miten poraat äänettömästi??

Loordi, et lukenut kirjoitusta kunnolla. Hänhän on haltija. Haltijat, niin hyvät kuin pahatkin, voivat loitsujen avulla porata niin etteivät naapurit kuule.